Sosiaalinen media oppimisympäristönä

Sosiaalinen media oppimisympäristönä Oppimisympäristöt ja viestintä (5 op), 14.9.2009 Harto Pönkä Learning and Educational Technology Research Unit (LET)

1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA

Nyt olemme täällä, mutta semanttinen web ei ole mullistanut maailmaa. Sosiaalinen media on.

Web as platform

Web 1.0

WWW:n kehittäjä Tim Berners-Lee: ”Web 1.0 was all about connecting people.”

Web 2.0 (Tim O’Reilly 2004)

Ajax, JavaScript, XHTML, DOM

Käyttäjien ja yhteisöjen hyödyntäminen

Sisältöjen jakaminen ja julkaiseminen

KISS-design = yksinkertaista ja käytettävää

Webistä on tullut ohjelmien toiminta-alusta

Pohja sosiaaliselle medialle

Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0 ja http://arstechnica.com/business/news/2006/09/7650.ars

Nykyisiä kehityssuuntia

Mobiilit web-palvelut

Kehittyneemmät web-palvelut, esim. Google Wave

Google Chrome OS –käyttöjärjestelmä (2010)

Ensimmäinen WebOS: kaikki ohjelmat ovat netissä

Mihin enää tarvitaan offline-ohjelmia?

Miniläppärit vs. älypuhelimet

Tiedonlouhinta, social computing, semantic web (joko nyt?)

6th sense = ubiikki nettiaisti

Tangibles = ympäristöön sulautuva älykäs teknologia

Kehitys muuttaa myös kulttuuria ja yhteiskuntaa

Sosiaaliselle medialle on ominaista käyttäjien verkostoituminen ja yhteisöllinen toiminta.

Sosiaalisen median määritelmä

” Sosiaalinen media on prosessi ,

jossa yksilöt ja ryhmät

rakentavat yhteisiä merkityksiä

sisältöjen, yhteisöjen ja

verkkoteknologioiden avulla.”

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media

Sosiaalinen media on enimmäkseen a v o i n Avoimuus vaatii näkökulman muutosta ja rohkeutta toimia omalla nimellään julkisesti.

Sosiaalisen median piirteitä

Käyttäjien tuottama sisältö (user-generated content, UGC)

Käyttäjätuotanto (produsage)

Mikrosisältö (microcontent)

Tagit (tags), folksonomiat = käyttäjien lisäämiin avainsanoihin perustuva epähierarkkinen luokittelu (vrt. hierarkkiseen taksonomiaan)

Sosiaalisen median palvelut Ominaisuuksien lisääntyessä myös oppimiskynnys kasvaa. Yksinkertainenkin palvelu tarjoaa lukuisia käyttömahdollisuuksia. Monimutkaiset palvelut koostuvat yleensä yksinkertaisten palvelujen toiminnoista. Jakopalvelut, esim. Delicious Mikroblogit, keskustelut Blogit, wikit Rajatut ryhmä- ja yhteisösivustot. Verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut

Tämän kaltainen sosiaalisen median palvelujen kategorisointi toimii huonosti.

Mistä SoMe-palvelut on tehty? Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista). Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmät piirteet . Tässä yksi esimerkki.

Käyttäjien luomat sisällöt

Tiedostot: teksti, kuva, ääni, video, multimedia, esitykset...

Linkit, sosiaaliset kirjanmerkit

Kommentit, keskustelut

Arvostelut, pisteytykset

Muistiinpanot

Kalenterit, aikataulut

Jaetut paikkatiedot, paikkaan sidotut sisällöt

Metatiedot: tagit, kategoriat, nimet, kuvaustekstit, kytkennät muihin sisältöihin, tekijä, lisenssitiedot

 Käyttäjät jakavat, suodattavat, jalostavat ja välittävät relevantteja sisältöjä muille käyttäjille

Mitä olet valmis jakamaan netissä ja kenelle?

Palvelujen koostamat sisällöt

Kävijätiedot, statistiikat

Suositusten esittäminen kävijätiedon/toiminnan perusteella, esim. suositellut sisällöt ja käyttäjät

Suosituimman ja ajankohtaisimman sisällön suodattaminen

Sisältöjen ja käyttäjien koostaminen kokonaisuuksiksi, esim. kategoriat ja ryhmät

Edistyneet hakutoiminnot, reaaliaikaiset haut ym.

Sisältöjen välittäminen RSS-syötteinä ja API:en kautta useiden palveluiden välillä, mashupit ym.

 Palvelut koostavat ja yhdistelevät sisältöjä

43 EU:n väestöstä käy netissä joka päivä. 16-24-vuotiailla lukema on 66% . Heistä 74% luo tai jakaa verkkosisältöjä. Lähde: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/09/1221&format=HTML&aged=0&language=FI

83% vastaajista käytti sosiaalista mediaa.

47% vastaajista käytti sosiaalista

mediaa vähintään viikottain.

Tärkein syy käyttää sosiaalista mediaa oli pitää yhteyttä muihin käyttäjiin (54%).

(N=502, 13-54-vuotiaat, USA, 05/2009)

Lähde: http://www.knowledgenetworks.com/news/releases/2009/052009_social-media.html

Nuoret käyttävät eniten sosiaalista mediaa, mutta palveluiden välillä on isoja eroja. Lähde: http://www.rapleaf.com/company_press_2008_06_18.html

Yli 250 milj. käyttäjää. Yli 120 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 30 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Yli 30 milj. käyttäjää päivittää tilaviestinsä vähintään kerran päivässä. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics

Sosiaalisen median käyttäjäryhmät sisällön tekijät sisällön käyttäjät Lähde: http://blogs.forrester.com/groundswell/2007/04/forresters_new_.html

1/19/80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti Tämän siis voidaan olettaa toteutuvan ilman opettajaa .

Innovaattorit, varhaiset omaksujat ja kaukana perässä tuleva enemmistö Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Crossing_the_Chasm Nopeutuva kasvu Hidastuva kasvu Viimeisetkin tulevat mukaan Kuilu Huippu

” Nomadit” siirtyvät uudelle lähteelle, kun entinen kuivuu. Jaiku-mikroblogi tyhjeni vuoden 2009 alussa.

10% Internetin käyttäjistä on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. Nykyisistä käyttäjistä 28% on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. 17% profiilinsa poistaneista on lopettanut sosiaalisten verkostojen käytön kokonaan. 60% aikuisista käyttäjistä suojaa täydellisen profiilinsa sosiaalisissa verkostoissa. Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx ” Minä vain lopetin sen käytön.”

Mistä verkkoidentiteetti koostuu?

Ihmiset muodostavat verkoston , jossa jokainen on enintään kuuden askeleen päässä muista. Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Six_degrees_of_separation

Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.

Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063

” Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Kaveri = käyttäjä, johon on ollut suoraan yhteydessä vähintään kahdesti. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063

Verkostoituminen tapahtuu nopeasti. Tämä verkosto syntyi noin kahdessa viikossa. Käyttäjillä oli keskimäärin 19,6 yhteyttä . Käyttäjien etäisyys toisistaan oli keskimäärin 2,23 . Lähde: http:// harto.wordpress.com/2009/03/22/qaikun-sosiaalinen-verkosto-visualisoituna/

Reitti verkoston ytimeen Jos olet verkoston reunalla, et tiedä millaista elämä on ytimessä.

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.

Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma , vastavuoroisuus ja älyllisten ponnistelujen jakaminen . Osallistumalla yhteisön työskentelyyn yksilöt voivat saavuttaa enemmän kuin mihin yksinään pystyisivät.

Yhteisöllisiä menetelmiä

Crowdsourcing/verkostohaastattelu

Tarkoituksena on saada vastauksia tai mielipiteitä johonkin kysymykseen tai ongelmaan, joka esitetään esim. mikroblogissa. Hyödynnetään sosiaalista verkostoa ja käyttäjien osaamista.

Lue lisää esim. http://blogit.yle.fi/aalto/uusi-nimi-vanhalle-tiedonhankintametodille-verkostohaastattelu

Liverapo (-rtointi)

Raportoidaan tapahtumasta/esityksestä verkkoon. Keskusteluun voivat osallistua myös ne, jotka eivät ole paikalla.

Esim. http://www.qaiku.com/channels/show/seminaarikannu/

Reaaliaikainen palautekanava

Esityksen/luennon aikana osallistujat voivat kirjoittaa verkkoon kommentteja ja keskustella aiheista.

Ja keskustelu jatkuu netissä

Sosiaalisen median ilmiöitä

SOMETU, http://sometu.ning.com/

Tutkimusparvi, http://tutkimus.parvi.fi/

Porkkanamafia, http://porkkanamafia.wordpress.com/

YLE:n mahdollistajatapaaminen

Innovaatiojuna Ouluun

Meemit, Facebookin trendit yms.

Wikipedian käyttäjien aktiivisuus on laskenut kaikissa muissa paitsi aktiivisimmassa käyttäjäryhmässä (=yli 1000 editointia). Lähde: http://asc-parc.blogspot.com/2009/08/part-2-more-details-of-changing-editor.html

Wikipedia-sivujen muokkausten kumoaminen lisääntyy . Jopa 25% satunnaisten käyttäjien muokkauksista kumotaan. Lähde: http://asc-parc.blogspot.com/2009/08/part-2-more-details-of-changing-editor.html Luvut eivät sisällä robottien ja häiriköiden tekemien muutosten kumoamisia.

Miten olet käyttänyt sosiaalista mediaa opetuksessa tai työssä?

Kaksi tapaa Helpoin tapa käyttää sosiaalista mediaa opetuksessa on tuoda se koulun sisäpuolelle.

Kuva: http:// xkcd.com/256/ Toinen vaihtoehto on lähteä opintomatkalle sosiaalisen median yhteisöihin.

Onko sosiaalinen media uusi TVT:n opetuskäytön utopia? Lehtinen, 2006 soveltaen Väsymättömän ja yksilöllisen harjaannuttajan utopia Älykkään tutorin utopia Mikromaailmojen utopia Virtualisoinnin utopia Mobiilin oppimisen utopia Web 2.0:n ja sosiaalisen median utopia

Sosiaalinen media oppimisympäristönä Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisresurssien seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen

Sosiaalinen media tarjoaa opetukseen sisältöjä, työkaluja ja ympäristöjä Sosiaalinen media oppimisympäristönä Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisresurssien seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen

Kurssin yhteinen blogi tai wiki 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit 2. Annetaan palikoita myös oppijoille Ning-sivusto: Keskustelut + Blogit + Ryhmät + Videot ja kuvat Saatavana on myös valmiita rakennussarjoja Wiki + Opiskelijoiden blogit + Kuvat ja videot + Miellekartat 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

Tähtimalli avoimena verkko-oppimisympäristönä

Oppimisympäristö rakennetaan sosiaalisen median palveluista

Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet ja linkit

Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä

Majava, 2005 Lähde: http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

Tähtimallin variaatioita

Tähtimallin seurantasivuna/keskuksena voi olla esimerkiksi:

Google Reader tai opintojaksosta koostettu RSS-syöte

iGoogle- tai Netvibes-aloitussivu tms.

Kurssiblogi

Wikisivusto

Qaiku-, FriendFeed- tai Edmodo-kanava tms.

Ning.com –yhteisösivusto tms.

Verkko-oppimisympäristö, esim. Moodle

Perinteinen www-sivusto

Oleellista on, että opiskelijat voivat helposti seurata verkkotyöskentelyä seurantasivun kautta.

Edutool Seurantasivuna wikin etusivu Blogit Wikin sisältösivut Wikin työtilat Qaiku MediaWiki Jokaisella oppimisympäristön osalla on oma tarkoituksensa opetuksen ja oppimisen tukemisessa. Osa ympäristöstä on julkinen, osa suojattu.

Sosiaalisen median opetuskäytön periaatteita

Välineiden käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltua ja opetuksen tavoitteisiin sopivaa

Oppimistyylien ja -kulttuurin huomioonottaminen

Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus

Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet

Lähi- ja verkko-opetuksen jaksottaminen

Suunnitelman ja oppimisympäristön vastaavuus

Arviointi: lopputulos vai prosessi, yksilö vai ryhmä, opettaja vai vertais-?

Palautteen kerääminen ja antaminen

Oppimispolku Lähita-paaminen Itsenäinen työskentely Blogissa Yhteisöllinen työskentely wikissä Arviointi Itsenäinen työskentely Semi-naari Luento Verkko-keskustelu Lukeminen Luentopäivä-kirja Arviointi Arviointi Arviointi Arviointi Itsearviointi Itsesäätelytaidot Oppimisstrategiat Motivaatio Yhteisöllinen tiedonrakentaminen Oppimisprosessin ohjaaminen Opetuksen vaiheistaminen Opettajan ja opiskelijan roolit

Riittävästi aikaa ja tukea

Ryhmäytyminen vaatii ajan ja paikan

Välineiden täytyy olla hallussa ennen työskentelyä

Oma keskustelualue yleisille ja teknisille kysymyksille

Selkeät ohjeet tukevat työskentelyä

Keskustelua syntyy harvoin itsestään – tarvitaan hyvä tehtävänanto

Opettajan on oltava läsnä

Kannusta vertaistukeen

Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä , jotka tukevat , ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

Sosiaalisen median opetuskäytön kompastuskiviä