Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukena

Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukena Harto Pönkä, 4.11.2011

” Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.” - Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja http://www.ustream.tv/recorded/3848950

Sosiaalisen median käsite Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/07/27/sosiaalisen-median-maaritelmia/ Sisällöt Yhteisöt Teknologiat Yhteisten merkitysten muodostamisen prosessi

Sosiaaliset objektit yhdistävät Wiki Keskustelu FB-ryhmä Jaettu dokumentti Blogi #hashtagi Kuva Video

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua. Lähde: http://purot.net/fi/miksi_wiki/

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio , joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

OPPIMISEN TUKEMINEN:
ymmärtävä oppiminen
yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu
oppimisprosessi
Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!

Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisen seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/ YKSILÖ YHTEISÖ Sosiaalinen media työskentely- ja oppimisympäristönä

Henkilökohtainen oppimisympäristö

http:// harto.wordpress.com/

Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla
Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia
ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista
ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa
Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt
Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla blogin sisältöjä niihin
Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon
Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote”
Miksi bloggaan?

http://www.slideshare.net/

http://www.slideshare.net/
Jaetut esitykset
Esityksellä on suurempi merkitys netissä kuin alkuperäisessä kontekstissa
Esityksen voi upottaa opetuksessa käytettäviin web-palveluihin  Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi  Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä
Saan jatkuvasti uutta tietoa seuraamiltani käyttäjiltä

Opin jotakin jokaisesta blogikirjoituksesta ja esityksestä, jonka teen.

Verkostot välittävät tietoa

http://twitter.com/hponka

http://www.tweetdeck.com/

Kuva: Vesa-Matti Sarenius, 2011 (käyttöön saatu lupa)

Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta .

Yhteisöllinen oppimisympäristö

Blogi http://www.23asiaa.net/

Blogi http://www.23asiaa.net/ Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila  Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen  Tiedon ja kokemusten jakaminen

http://docs.google.com/

http://docs.google.com/
Jaetut dokumentit
Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla
Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja

Yhteiset muistiinpanot

http://sometime2011.purot.net/

http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu  Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen  Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen

http://www.mindmeister.com/

http://www.mindmeister.com/ Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet  Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

(Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä)

(Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä)
Facebookin ryhmät
Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat...  Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit  Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa)

Yhteisöresurssit http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=1531

Sometu (verkosto ja yhteisöpalvelu)
Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan
Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen
Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan
http://sometu.ning.com/

Pedagoginen suunnittelu

Oppiminen on prosessi , joka voidaan kuvata oppimispolkuna
Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on
Suunnittele oppimispolku Arviointi Aloitus Palaute ja lopetus Tehtävä Tehtävä Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?

Muutos ”perinteiseen” verrattuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista

Kurssin yhteinen blogi tai wiki Vastuu opettajalla 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/

Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
Muut liittämis- ja upottamismahdollisuudet
Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
Avoin vai suljettu palvelu?
Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötapa  valinta tehtävä tarpeiden mukaan
Pedagoginen käytettävyys

Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista). Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmät piirteet . Tässä yksi esimerkki. Miten valita sopivat some-palvelut?

Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut:
Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)
Sosiaaliset verkostot
Verkkoyhteisöt
Parvet
Ryhmät
Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa
Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa
Ryhmistä massapalveluihin

Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö
Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
Riittämätön ohjaus ja tuki
Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute
Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää
Liian kompleksinen oppimisympäristö
Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot
Tavallisia kompastuskiviä

Miten Facebook soveltuu opetukseen?
Minkä kokoiselle opiskelijaryhmälle Ning-palvelu sopii parhaiten?
Milloin kannattaa perustaa wiki Etherpadin tai Google Docsin käyttämisen sijasta?
Mitä etuja ja haittoja näet tähtimallin mukaisessa oppimisympäristössä verrattuna esim. Moodleen?
Arvioi valitsemasi sosiaalisen median palvelun pedagogista käytettävyyttä ja keksi esimerkki sille sopivasta opetuskäytöstä
Pohdittavaa

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http ://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!

http://harto.wordpress.com	748
http://taitavaksi.blog.jyu.fi	276
http://piilotettuaarre.blogspot.com	11
http://feeds.feedburner.com	9
http://paper.li	3

Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukena

by Harto Pönkä on Nov 03, 2011

Accessibility

Tags

Upload Details

Usage Rights

5 Embeds 1,047

Statistics

Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukena — Presentation Transcript