Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössä

Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössä Harto Pönkä, 3.11.2011 Illustration by Gerardo Obieta

” Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.” - Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja http://www.ustream.tv/recorded/3848950

Uskallatko olla avoin ja keskustella?

Mitä organisaatiot pelkäävät?
Avoimuutta
Keskustelua
Hallitsemattomuutta
Kasvotonta ja anonyymiä ”nettiväkeä”
Yrityksen maineen pilaamista ja omien kasvojen menetystä
Tuntematonta ympäristöä
Osaamattomuutta ja virheitä
Työajan tuhlaamista

Maabrändityöryhmän raportti, 2010, http ://tehtavasuomelle.fi/

Sosiaalinen media oppilaitoksissa on ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos! ” Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.

Keskustelu on tärkein yksittäinen ominaisuus!
Työskentelyä tukevia välineitä ja materiaaleja
Ensisijaiseksi tiedostuskanavaksi postituslistojen sijasta
Helposti muokattavissa ja laajennettavissa
Virtuaaliseen työtilaan voidaan liittää sosiaalisen median sisältöjä ja työkaluja
Käyttäjien työskentelyä voi seurata ja se jää talteen eli dokumentoituu
Wiki, ryhmäsivusto, yhteisöpalvelu tms.
” Yhteinen tila, paikka tai kanava verkossa”

Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi Jos oppilaitos muodostaisi verkkoyhteisön... Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Avoin yhteistyö Uuden tiedon luominen yhdessä Sosiaaliset merkitykset  Toimintakulttuuri muutos Auttaminen ja yhteinen etu Tietolähteiden jakaminen

Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta .

Työntekijän pitää saada jotakin todellista hyötyä asiantuntemuksena jakamisesta
Blogit, wikit, SlideShare, LinkedIn, Facebook, Diigo, Delicious jne.
Osaamisalueiden määrittely, esim. https://xtune.fi/ ja sopivien osaajien löytäminen tarvittaessa
Asiantuntijuuden jakamisesta on hyötyä myös esim. some-palveluiden vertaistukena
Asiantuntijuuden jakaminen

Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080)
Eniten töissä käytetyt some-palvelu:
Omat sisäiset palvelut, 82 %
Tiedostonjakopalvelut kuten Google Docs, SharePoint ja SlideShare, 57 %
Pikaviestipalvelut kuten Yammer ja Messenger, 54 %
70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä
85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta vain 6 % julkisesti netissä
Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %)
Sosiaalista mediaa käytetään laajasti työelämässä Suomessa

http://xtune.fi/

Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa .
On oltava jokin pysyvä yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan.
Kukaan ei käytä teknologiaa vain sen itsensä vuoksi.
Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä.
Miten verkkoyhteisö syntyy? Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

Yhteistyötä tukevia menetelmiä ja työkaluja

http://aaltoblogi.blogspot.com/ Hieno blogi, mutta... 9 kirjoitusta viimeisin 2009 Ei juurikaan kommentteja.

http://kouluajakasvatusta.blogspot.com/ - rehtori panee itsensä likoon ja näyttää mallia!

Mitä jos kirjoittaisit blogia ja kävisit lukemassa ja kommentoimassa työkavereidesi blogeja?

Sivut (pysyvät tiedot)
Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms.
Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin
Blogikirjoitukset (ajankohtainen toiminta)
Ajankohtainen tiedotus ja raportointi
Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien kommentointi yms.
Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms.
Kommenttipalsta
Sisäiset keskustelut
Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen
RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin www-sivustoihin
Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta
Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin
Blogin etuja projekti-/hanketyössä

http://docs.google.com/
Jaetut dokumentit
Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla
Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja

Yhteiset muistiinpanot

Muistiinpanot kannattaa kirjoittaa suoraan nettiin, niin niitä on helppo jakaa muille ja muokata porukalla.

http://sometime2011.purot.net/

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu  Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen  Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen

Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen
Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus
Tutkimus- ja kehityshankkeiden työskentelyalusta
Palaute-/vuorovaikutuskanava ulospäin
Opetuskäytössä esim. ryhmätöissä ja kurssin kotisivuna
Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen
Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta
Dokumentaatiot, sanakirjat yms.
Ohjeistukset, perehdytysmateriaalit
Prosessikuvaukset, laatujärjestelmät
Usein kysytyt kysymykset, tietämyspankki
Wikien käyttötarkoituksia

Ehkä suurin wikien hyöty on kuitenkin ollut se, että ne ovat haastaneet vanhoja toimintatapoja . Tätä kautta Yritys Oy:ssä on voitu löytää uusia innovatiivisia tapoja tehdä yhtäältä samoja asioita aiempaa tehokkaammin ja joustavammin tai soveltaa näitä käytänteitä uusiin asioihin.
Lähde: Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa (Jani Henriksson ja Teemu Mikkonen, 2008) ” Monikansallinen suomalainen edelläkävijäyritys

” Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.”
Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle:
talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons)
maine ja kunnia
avoin informaatio ja sivistäminen (vrt. Wikipedia)
pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi
Crowdsourcing/talkoistaminen Lähde: Hintikka & Rongas, 2010, http://www.digibusiness.fi/uploads/reports/1272450666_elma_nettiin_1.pdf

Mitä jos ottaisit uudeksi työtavaksi kysymysten esittämisen muille yhteisessä verkkoympäristössä?

http://www.doodle.com/

Ryhmän sisäinen keskustelukanava

http://www.tweetdeck.com/

(Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä)
Facebookin ryhmät
Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat...  Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit  Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa)

Sosiaalisen median käytön strateginen suunnittelu ja johtaminen

Sosiaalisen median käyttäminen on strateginen valinta , joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta. Kyse ei ole vain some-työkaluista tai viestinnästä.

MIKSI?

Muutosvastarinta saadaan käännettyä vahvuudeksi , jos pystytään riittävän hyvin perustelemaan, MIKSI olemme menossa sosiaaliseen mediaan. ” Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa

Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi Jos oppilaitos muodostaisi verkkoyhteisön... Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Avoin yhteistyö Uuden tiedon luominen yhdessä Sosiaaliset merkitykset  Toimintakulttuuri muutos Auttaminen ja yhteinen etu Tietolähteiden jakaminen (kertausta)

Sosiaalisen median käyttöönoton johtaminen
on muutosjohtamista (toimintakulttuurin muutos)
muutosjohtaminen on ennen kaikkea
1. ihmisten johtamista
2. strategista johtamista (miten organisaatio reagoi sisäisiin tai ulkoisiin muutoksiin)
” Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa

Toimintakulttuuriin
Asenteisiin, ennakkoluuloihin
Epäonnistumisen pelosta harjoittelun sallimiseen
Osaamisen ja tiedon omistajuudesta jakamiseen
Yhteistyön lisääntymiseen
Jne.
Jonkun on näytettävä esimerkkiä
Vahvista toivottua käyttäytymistä, älä korosta epätoivottua
Mihin halutaan vaikuttaa?

Tarvitaan esimerkkejä ja pioneereja!
Tekeminen, rohkeus kokeilla, epäonnistumisista oppiminen
Sitoutuminen
Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan
Johtajien päättäväisyys – TVT:n ja sosiaalisen median käyttö on helppo perustella!
Crowdsourcing – kaikkien ideat mukaan
Hyvä suunnitelma auttaa!
Keinoja muutoksen johtamiseen

Ohjeista, ohjaa ja kannusta

Joka toinen työntekijä kaipaa pelisääntöjä verkkokirjoitteluun.
72 prosenttia työntekijöistä kertoi, ettei heille ole annettu mitään ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimisesta.
Noin 20% työntekijöistä katsoo voivansa keskustella työpaikan asioista sosiaalisessa mediassa kriittisestikin, mutta 73 prosenttia työntekijöistä pohtii miten sanansa asettelee.
Lähes 40 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että sosiaalisen median ohjeistus voi päteä myös vapaa-ajalla.
Lähde: http://www.hillandknowlton.fi/nc/ajankohtaista/news-single/article/tyoentekijaet-kaipaavat-pelisaeaentoejae-verkkokirjoitteluun/?tx_ttnews[backPid]=82 (työntekijät N=700, työnantajat N=500, 12.11.2009)

Rajoitukset ja kontrolli ylhäältä Kannustus, inspirointi, hyödyt, yhteistyö Onko ohjeistuksen painopiste uhkien torjunnassa vai mahdollisuuksien hyödyntämisessä ?

Tehkää koulukohtainen ohjeistus/suunnitelma sosiaalisen median käytöstä, jonka tekemiseen kaikki pääsevät mukaan .

Ohjeistuksen tekeminen – tapaus YLE ” Ryhmä tutustui hyvään pinoon ulkomaisten mediatalojen sosiaalisen median ohjeistuksia, tapasi neljä kertaa, keskusteli vilkkaasti periaatteista, käsitteistä ja pilkkujen paikoista ja päätyi hyvään yhteisymmärrykseen ohjeista. Tuija Aalto keksi ensimmäisessä tapaamisessa iskeä ohjeet jo ensimmäisessä luonnosvaiheessa Yle-wikiin kaikkien yleläisten muokattavaksi . Ohjeista avattiin myös keskustelu intraan. Tästä ei paljon avoimemmaksi pääse. Ohjeista tuli viralliset viime perjantaina. Niiden väsäämisessä oli kolme keskeistä tavoitetta: sosiaalisen median käyttöön pitää rohkaista , absoluuttisia kieltoja pitää välttää ja ohjeiden pitää olla lyhyet .” Lähde: Mika Rahkonen, toimituspäällikkö, YLE Uutiset, 20.12.2010, http ://blogit.yle.fi/aikaleima/ylen-some-ohjeiden-perusajatus-kannattaa-miettia-ennen-kuin-tekee

Kyse on yhteisestä sitoutumisesta valittuihin työskentelyalustoihin ja toimintatapoihin.

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http ://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!

http://harto.wordpress.com	607
http://paper.li	3
http://a0.twimg.com	1

Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössä

by Harto Pönkä on Nov 02, 2011

Accessibility

Upload Details

Usage Rights

3 Embeds 611

Statistics

Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössä — Presentation Transcript