Digitaalinen ja sosiaalinen media opetuksessa

Digitaalinen ja sosiaalinen media opetuksessa Harto Pönkä http://edtech.oulu.fi/ Department of Educational Sciences and Teacher Education University of Oulu

Lähde: http://wikimindmap.com/viewmap.php?wiki=en.wikipedia.org&topic=digital+media&Submit=Search

Intel 80486 DX2

Digitaalisen median muotoja

Tekstit

Äänet: puhe, musiikki, efektit

Kuvat: valokuvat, piirrokset, symbolit, tietokonegrafiikka

Animaatiot

Videot

Digitarinat

Slideshow-esitykset

Multimediaesitykset

Www-sivustot

Ohjelmat ja pelit

Digitaalisen median välineitä ja kanavia

Tietokoneet

Supertietokoneet ja klusterit

Internet-palvelimet

PC:t, kannettavat, minikannettavat

Sulautetut tietokoneet

Älypuhelimet, PDA-laitteet, Internet-tabletit ja muut mobiililaitteet

Tallennusmediat: kovalevy, CD, DVD, muistitikut, muistikortit jne.

Digi-TV

Lähiverkot, Internet, World Wide Web

Nettiradio, netti-TV

E-kirjat, näköislehdet, muut sähköiset julkaisut (PDF)

RSS-syötteet, podcastit, vodcastit

MP3-soittimet

Digitaalisen median erityispiirteitä

Sähköisyys

Tallennettavuus ja monistettavuus

Siirrettävyys

Uudelleenkäytettävyys

Vuorovaikutteisuus

Matala julkaisukynnys

Muutettavuus ja päivitettävyys

Avoimuus

Ajasta ja paikasta riippumattomuus

Liitettävyys, upotettavuus, integroitavuus

Edullisuus

Digitaalisen median suunnittelu- ja tuotantoprosessi

Tarve tai ongelma

Vaatimusmäärittely

Ideointi ja suunnittelu

Materiaalin keruu

Toteutus

(Loppu-)testaus

Julkaisu tai käyttöönotto

Ylläpito ja jatkokehitys

Internet - verkkojen verkko

World Wide Web

Tekniikoita

HTTP-protokolla

Www-selaimella luettavat hypertekstisivut (client side)

(X)HTML- ja CSS-kuvauskielet

JavaScript-toiminnallisuudet, DHTML

Selainlaajennukset, esim. Java, Flash, ActiveX

Palvelinohjelmat, esim. CGI, PHP, ASP, JSP (server side)

” Web 1.0:lle” tyypillistä:

Kotisivut, vieraskirjat, kyselyt ja testit, materiaalipankit, hakemistot, webringit, meta-hakukoneet, web-chatit, laskurit

Staattiset sisällöt, joihin käyttäjä ei voi vaikuttaa

Lomakepohjaiset toiminnot, suljetut web-palvelut

Selainriippuvaiset ja epästandardit toiminnot

Framet, GIF-animaatiot, font-tagit, meta-hakusanat

Web 2.0

Siirtyminen toiminnallisempiin , www-pohjaisiin sovelluksiin

Sosiaalisempi lähestymistapa sisällön tuottamiseen ja jakeluun, jossa korostetaan avointa kommunikointia, päätösvallan hajauttamista ja tiedon vapaata jakamista ja uudelleen käyttöä

Monet uudet käsitteet ja teknologiat on yhdistetty Web 2.0 -ilmiöön, esimerkiksi weblogit, podcastit, RSS-syötteet , erilaiset yhteisöllisyyttä tukevat www-sovellukset kuten Wikipedia tai Flickr , www-pohjaiset ohjelmointirajapinnat, Web-standardit ja Ajax .

Yhteisöllisen tiedon jalostamisen termi on käyttäjätuotanto (eng. Produsage).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0

Sosiaalinen media

Sosiaalinen media viittaa tietoverkossa toimivaan yhteisöllisesti tuotettuun tai ainakin jaettuun mediasisältöön. Näissä käyttäjät jakavat keskenään mielipiteitä, näkemyksiä, kokemuksia ja näkökulmia. ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media )

Sosiaalinen media = media + siihen liitetyt sosiaalisesti jaetut merkitykset.

Sosiaalista mediaa on monissa Web 2.0 –palveluissa, joita voidaan siten kutsua myös sosiaalisen median palveluiksi .

Kehityksen suunta: Web as platform

Ohjelmat, työskentely ja yhteisöt siirtyvät nettiin

Www-selain korvaa käyttöjärjestelmän ohjelmien suorittamisalustana

Laajakaistaliittymät jo joka kodissa (vs. virtuaalinen/sähköinen syrjäytyminen)

Web-tekniikat ovat jo riittävän kehittyneitä vaativampienkin toimintojen toteuttamiseen

Google Chrome –selain: käyttöjärjestelmille tyypillisiä piirteitä

Microsoft on ennustanut, että Windows Vista on viimeinen perinteinen Windows-käyttöjärjestelmä

Monikanavaisuus

Tietokoneet, mobiililaitteet, MP3-soittimet jne.

Graafiset ja tekstipohjaiset käyttöliittymät samaan sisältöön

Digitaalinen media opetuksessa

TVT:n opetuskäytön ”utopiat” (uskomukset)

Väsymättömän ja yksilöllisen harjaannuttajan utopia

Älykkään tutorin utopia

Mikromaailmoiden utopia

Multimedian utopia

Virtualisoinnin utopia

Yhteisöllisen oppimisen utopia

Mobiilin oppimisen utopia

Web 2.0:n ja sosiaalisen median utopia

Lehtinen, 2006 (soveltaen)

Digitaalisen median käyttö yksilöllisen oppimisen tukena

Ymmärtävä oppiminen

Tiedon prosessointi, ongelmanratkaisu, käsitteellinen muutos, käsitekokonaisuudet, opitun soveltaminen eri konteksteissa....

Multimediaesitykset

Oppimisohjelmat

Pelit

Digitaalisen median työkaluohjelmat

Oppimisen ja tiedonprosessoinnin tukemiseen tarkoitetut ohjelmat

Käsite- ja miellekartat, alleviivausohjelmat, mallinnusohjelmat, suunnitteluohjelmat jne.

Tiedonhaku netistä

Videoluennot, podcastit

Digitaalisen median käyttö yhteisöllisen oppimisen tukena

Yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

Yhteinen virtuaalinen työskentelytila

Ryhmäytymisen ja yhteisöllisyyden tukeminen, social grounding, oppijoiden välinen vuorovaikutus

Vastavuoroisuus, tiedonjakaminen, käsitteelliset luomukset, jaettu asiantuntijuus

Yhteisölliset oppimisohjelmat ja –pelit

Verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle ja Optima)

Sosiaalisen median verkkopalvelut

Wikit, blogit, Jaiku, delicious.com jne.

Virtuaalimaailmat

Second life, Habbo Hotel, World of Warcraft

Digitaalisen median opetuskäytön periaatteita

Välineiden käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltua ja tarkoitukseen sopivaa

Yksilöllisten oppimistyylien huomioonottaminen

Yhteisön oppimiskulttuurin huomioonottaminen

Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus

Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet

Ohjaaminen, tuutorointi, työskentelyn seuraaminen

Tekninen tuki

Arviointi: lopputulos vai prosessi?

Digitaalisen median opetuskäytön kompastuskiviä (pedagogisia virheitä)

Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu

Riittämätön ohjaus ja tuki

Yksinäisyys, ei muiden läsnäolon tuntua

Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute

Epätarkoituksenmukainen TVT:n käyttö

Tekniset ongelmat, ohjelmien käytön vaikeus

Kuormittavuus vs. motivaatio

Oppimisaihiot (learning objects)

Oppimisaihio on yksittäinen ja kompakti multimedia- tai hypermediapohjainen "oppimateriaalipalanen", jota voidaan käyttää erilaisissa oppimisprosesseissa ja oppimisprosessien eri vaiheissa.

(Silander, 2003)

Kurssi Moduuli Moduuli Moduuli Opetuskerta Opetuskerta Opetuskerta Oppimisaihio Oppimisaihio Oppimisaihio

Oppimisaihion synonyymejä

oppisisältö, oppimismoduuli, oppimisobjekti,

opetusolio, oppimisyksikkö, oppimisdokumentti,

opetusmateriaali

learning object (LO), shareable content object,

reusable learning object (RLO), modular building

block, learning material

Oppimisaihioiden tyyppejä

Tietoa sisältävät aihiot . Esim. jotakin aihetta esittelevä www-sivu tai opettajan opas.

Työkaluaihiot . Tukevat oppimisprosessia. Esim. miellekartta-, alleviivaus- ja muistiinpanotoiminnot.

Seuranta-aihiot . Tarjoavat tietoa oppimisprosessin etenemisestä.

Testiaihiot. Käytetään oppimisen testaamiseen. Esim. pienet vuorovaikutteiset testit ja tehtävät.

Materiaalia järjestävät aihiot . Kokoavat tekstit ja kuvat kappaleisiin, kappaleet jaksoihin ja jaksot lukuihin. Sisältävät tietoa muun muassa materiaalin viitteistä.

Koper, 2003

Oppimisaihion metatieto

Nimi ja aihe

Tavoite, tehtävä

Sijainti (URL-osoite)

Suhde muihin oppimisaihioihin

Tekijänoikeustiedot (tekijä, lisenssi)

Kuvaus oppimisaihiosta

Indeksointitiedot: haku- ja avainsanat, tagit

Pedagoginen metatieto (ohjaus, arviointi, skriptit, jne.)

Tekninen käytettävyys

Saavutettavuus (Accessibility)

Opittavuus ja muistettavuus (Learnability and Memorability)

Toiminta käyttäjän ehdoilla (User control)

Ohjeet (Help)

Graafinen ulkoasu (Graphical layout)

Luotettavuus (Reliability)

Johdonmukaisuus (Consistency)

Käytön tehokkuus (Efficiency)

Muistettavien asioiden määrä (Memory load)

Virhetilanteet (Errors)

Nokelainen, 2004

Pedagoginen käytettävyys

Toiminta oppijan ehdoilla (Learner control)

Oppijan aktiivisuus (Learner activity)

Yhteistoiminnallinen oppiminen (Cooperative learning) Yhteisöllinen oppiminen (Collaborative learning)

Tavoitteellisuus (Goal orientation)

Soveltuvuus (Applicability)

Lisäarvo (Added value)

Motivaatio (Motivation)

Aiemman tietämyksen arvostus (Valuation of previous knowledge)

Joustavuus (Flexibility)

Palaute (Feedback)

Nokelainen, 2004

Yhteisöllinen oppiminen verkossa ja mobiilisti

Verkko-oppimisympäristöt (VLE)

Viime vuosiin asti verkko-oppimisympäristöt ovat olleet tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen (CSCL) tutkimuksen keskiössä.

Verkko-oppimisympäristöjen suunnittelun tavoitteena on mm.

tukea oppijoiden ajattelun prosesseja

tukea käsitteellisten luomusten muodostamista yhteisöllisesti

tarjota virtuaalinen tila oppijayhteisön toiminnalle

Sekä onnistuneita ja epäonnistuneita sovelluksia.

Opettajan/tuutoroiden toiminta ratkaisevassa asemassa.

Oppimiskulttuurin muutos vaatii aikaa ja vaivaa!

Scardamalia, 2004

Keskeistä mm. yhteisöllisyys, käyttäjätuotanto, tiedonjakaminen, käyttäjien välinen viestintä

 Voidaan käyttää yhteisöllisen oppimisen ja tiedonrakentamisen tukemiseen.

Sosiaalisen median verkkopalveluita voidaan yhdistää toisiinsa esim. RSS-syötteillä ja rakentaa siten avoin virtuaalinen oppimisympäristö.

Sosiaalisen median palveluita käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla.

Vielä beta-vaiheessa?

Mobiililaitteiden tuki yhteisölliselle oppimiselle

Mahdollistaa mobiilin yhteisöllisen oppimisympäristön

Paikkatieto, presence-tieto (läsnäolo/tila)

Koulun pihalla, luonnon keskellä, museossa, retkellä...

Oppimisen tukeminen missä ja milloin vain?

Verkkojen kantoalue, akkukesto, pieni näyttö ja näppäimistö....

Elinikäisen oppimisen näkökulma

Kamerakännykät

Kuvat ja niiden selitykset ovat käsitteellisiä luomuksia

Kuviin yhdistyy alkuperäisen tilanteen muistoja, kokemuksia ja tunteita sekä fyysiset puitteet ja vallinnut sosiaalinen tilanne.

Sharples, 2000; Scifo, 2005

Yhteisölliset skriptit yhteisöllisen oppimisen ohjaamisessa

Kokoelma ohjeita, jotka määrittelevät, kuinka ryhmän jäsenet työskentelevät yhteisöllisesti ratkaistaakseen jonkin ongelman tai tehtävän.

Skriptit tukevat, ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden kognitiivisia prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

Skriptit integroidaan oppimisympäristöön, esim. verkko-oppimisympäristöön, sosiaalisen median palveluun tai mobiiliohjelmaan.

Tutkimuksissa todettu toimiviksi.

Dillenbourg, 2002

Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia

Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.

Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)

Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se vaiheittain jonkin apuvälineen kautta.