Design-tutkimus

6,124 views
5,753 views

Published on

Esitys design-tutkimuksesta Oulun yliopiston KASOPE:n tutkimuskurssi II:lla 15.2.2008. Pohjautuu design-tutkimuksella tehtyyn graduun.

Published in: Education, Technology
0 Comments
3 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
6,124
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
254
Actions
Shares
0
Downloads
31
Comments
0
Likes
3
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Design-tutkimus

  1. 1. Design-tutkimus Harto Pönkä, 15.2.2008 [email_address]
  2. 2. Suunnittelu- tutkimus Design-tutkimus Design-based research Design Research Design experiments Design Development research
  3. 3. Esityksen sisältö <ul><li>Yleisesti design-tutkimuksesta </li></ul><ul><li>Oppimisen design-tutkimuksesta </li></ul><ul><li>Esimerkki: design-tutkimus gradussa </li></ul><ul><ul><li>Tutkimuksen lähtökohdat </li></ul></ul><ul><ul><li>Kenttäkokeilu design-tutkimuksessa </li></ul></ul><ul><ul><li>Aineistot ja analyysimenetelmät </li></ul></ul><ul><ul><li>Tulokset, yhteenvedot </li></ul></ul><ul><ul><li>Johtopäätökset ja design-periaatteet </li></ul></ul><ul><ul><li>Pohdinta </li></ul></ul>
  4. 4. Design <ul><li>Käytetään useilla aloilla: arkkitehtuuri, insinööritiede, taide, muotoilu, mainokset, ohjelmistot, web </li></ul><ul><li>Suunnittelua, kehitystyötä, luovuutta </li></ul><ul><li>Verbi ja substantiivi </li></ul><ul><li>Tavoitteellinen prosessi </li></ul><ul><li>http:// en.wikipedia.org / wiki /Design </li></ul>
  5. 5. Design-tutkimus <ul><ul><li>Design-tutkimus </li></ul></ul><ul><ul><li>Suunnittelu Tutkimus </li></ul></ul><ul><li>Tutkimusstrategia, joka pyrkii kehittämään sekä teoriaa että käytäntöä </li></ul><ul><li>Ei ole metodologia </li></ul><ul><li>Voi käyttää sekä laadulliseen että määrälliseen tutkimukseen </li></ul>
  6. 6. Design-tutkimuksella jatkuvaan innovaatioon? <ul><li>Design-tutkimuksen tavoitteena on saavuttaa tuloksia, jotka edistävät jatkuvaa innovaatiota (sustained innovation) </li></ul><ul><li>Ennen tutkimusta Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tulokset Tutkimuksen jälkeen </li></ul><ul><li>Jatkuva innovaatio </li></ul><ul><li>” useita peräkkäisiä pieniä keksintöjä” kumulatiivista, syvenevää, laaja-alaista, kokeilevaa, soveltavaa, käytännönläheistä, ongelmalähtöistä, tekemällä oppimista, yhteistyötä eri toimijoiden kanssa </li></ul>Bereiter, 2002
  7. 7. Oppimisen design-tutkimus <ul><li>Ann Brown, 1992: Design experiments </li></ul><ul><ul><li>Interventiot, laboratorioista kentälle </li></ul></ul><ul><li>Design-tutkimuksen tapoja on yhtä paljon kuin design-tutkijoita </li></ul><ul><li>Vrt. design-tutkimus ja </li></ul><ul><ul><li>Ongelmalähtöinen oppiminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Tutkiva oppiminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Design-oppiminen </li></ul></ul>
  8. 8. Miksi oppimisen design-tutkimusta? <ul><li>Oppiminen on ainutlaatuinen prosessi, johon vaikuttaa lukuisia tilannekohtaisia muuttujia </li></ul><ul><li>Oppimistutkimuksen tulokset kertovat usein vain oppijoiden yksilöllisistä eroista </li></ul><ul><li>Oppimismallien vertailu ei ole mielekästä, jos malli A sopii toisille ja malli B toisille </li></ul><ul><li>” Teoreettisten” tutkimusten tuloksia on ollut vaikea soveltaa käytännön tarpeisiin </li></ul>
  9. 9. Tutkimuskohteita <ul><li>Opetus ja oppiminen: ilmiöt, mallit, käytännöt </li></ul><ul><li>Oppimisympäristöt </li></ul><ul><li>Oppimisaihiot </li></ul><ul><li>Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö </li></ul><ul><li>Edellisten käyttöönotto </li></ul><ul><li>Design-prosessi itsessään </li></ul>
  10. 10. Miten se tehdään? <ul><li>Design-tutkimukseen voi sisältyä konkreettista suunnittelua ja kehittämistä </li></ul><ul><ul><li>Pedagogiset mallit, opetusmetodit </li></ul></ul><ul><ul><li>Oppimateriaalit </li></ul></ul><ul><ul><li>Oppimisympäristöt </li></ul></ul><ul><li>Kokeilevaa: tutkimuksessa voidaan ”testata” suunniteltua asiaa ”aidossa” ympäristössä </li></ul><ul><li>Uusia käytäntöjä kehittävää: yhteistyötä oppijoiden ja opettajien ym. kanssa </li></ul><ul><li>Tulosten avulla voidaan kehittää design-periaatteita </li></ul>
  11. 11. Gradu: Mobiililaitteilla tuettu yhteisöllinen oppiminen <ul><li>” Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää , millä tavalla mobiililaitteilla voidaan tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista avoimessa oppimisympäristössä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää design-tutkimuksen mukaisesti mobiililaitteilla tuettua yhteisöllisen oppimisen pedagogista mallia .” </li></ul><ul><li>” Tutkimuksessa toteutettiin kenttäkokeilu Pudasjärven Pikku-Syötteen luontopolulla, jossa 22 oppilasta (13 tyttöä ja 9 poikaa) käyttivät 2-3 hengen ryhmissä älypuhelimia yhteisöllisessä oppimisessa ja tiedonrakentamisessa. Kenttäkokeilussa testattiin pedagogista mallia, joka kehitettiin tutkivan oppimisen mallin pohjalta.” </li></ul>
  12. 12. Tutkimuksen tarkoitus ja tehtävät <ul><li>Tutkimuksen tarkoituksen perustelu johdannossa </li></ul><ul><li>Design-tutkimuksessa tehtävänä on teorian ja käytännön edistäminen </li></ul><ul><li>Teoreettinen tehtävä  tutkimuskysymys </li></ul><ul><li>Design-tehtävä  design-ongelma </li></ul>
  13. 13. Tutkimuskysymys ja design-ongelma
  14. 14. Tutkimuksen eteneminen
  15. 15. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys <ul><li>Ymmärtävä oppiminen </li></ul><ul><li>Yhteisöllinen oppiminen </li></ul><ul><li>Yhteisöllinen tiedonrakentaminen </li></ul><ul><li>Yhteisölliset skriptit </li></ul><ul><li>Tutkiva oppiminen </li></ul><ul><li>Oppimisen tukeminen mobiililaittella (ja CSCL) </li></ul>
  16. 16. Kenttäkokeilussa testattu pedagoginen malli 1/2
  17. 17. Kenttäkokeilussa testattu pedagoginen malli 2/2
  18. 18. Aineistonkeruu <ul><li>Alkukysely ja käsitekarttatehtävä (n=22) </li></ul><ul><li>Oppilasryhmien keskustelujen nauhoitukset (8 ryhmää x 2h) </li></ul><ul><li>Oppilasryhmien tuottamat ”vastauslehtiset” (multimediaviestejä, 8 ryhmää, 3 tehtävää) </li></ul><ul><li>Loppukysely ja käsitekarttatehtävä (n=22) </li></ul>
  19. 19. Analyysimenetelmät <ul><li>Sekä laadullisia että tilastollisia menetelmiä </li></ul><ul><li>Sisällönanalyysi </li></ul><ul><ul><li>Keskustelut </li></ul></ul><ul><ul><li>Käsitekartat </li></ul></ul><ul><ul><li>Vastauslehtiset </li></ul></ul><ul><li>Tilastolliset menetelmät </li></ul><ul><ul><li>Tulosten taulukointi </li></ul></ul><ul><ul><li>Kyselyt </li></ul></ul><ul><li>Tulosten korrelaatioanalyysi </li></ul>
  20. 20. Aineistosta löytyy vastauksia ongelmaan!
  21. 21. Sisällönanalyysi yleisenä metodina <ul><li>Analyysi on tulkintaa, tutkijan rakentamaa konstruktiota aineistosta ja teoriasta </li></ul><ul><li>Tutkija tekee ”vahvan päätöksen” siitä, mikä aineistossa on mielenkiintoista ja mitä se edustaa. </li></ul><ul><li>Valitusta näkökulmasta on kerrottava kaikki, minkä irti saa. </li></ul><ul><li>(Tuomi & Sarajärvi, 2003) </li></ul>
  22. 22. Sisällönanalyysi, koodaus <ul><li>Teoriasidonnainen, teorialähtöinen, aineistolähtöinen? </li></ul><ul><li>” Niinpä realistinen tapa lienee sellainen, jossa tietty ennakko-oletus – kutsuttakoon sitä sitten teoriaksi tai ei – ohjaa tutkijan koodausta, mutta koodiluettelo elää koko koodausprosessin ajan.” (Eskola & Suoranta, 1999) </li></ul>
  23. 23. Keskustelujen koodausjärjestelmä
  24. 24. Sisällönanalyysin tulokset
  25. 25. Kyselyt <ul><li>Suljettuja kysymyksiä, vastausasteikko 1-6 </li></ul><ul><li>Ryhmäkohtaiset vastausten keskiarvot ja keskihajonnat </li></ul>
  26. 26. Käsitekartat <ul><li>Aineistolähtöinen sisällönanalyysi </li></ul><ul><li>Käsitekartoissa näkyy käsitteellinen muutos </li></ul><ul><li>Järjestysasteikko </li></ul><ul><li>Ryhmäkohtaiset keskiarvot ja keskihajonnat </li></ul>
  27. 27. Vastauslehtiset <ul><li>Perustana sisällönanalyysi </li></ul><ul><li>... mutta vastauspohjan määrätty muoto johti käytännössä formaaliin arviointiin  </li></ul><ul><li>Ymmärtävä oppiminen vs. tuotoksen arviointi </li></ul><ul><li> Ei ollut tutkimuksen kannalta keskeinen aineisto </li></ul>
  28. 28. Tulosten yhteenveto <ul><li>Tulosten taulukointi oppilasryhmittäin </li></ul><ul><li>Oppilasryhmien kuvaukset </li></ul><ul><ul><li>Tulosten yhdistely ja tiivistäminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Miten ryhmä erosi muista? </li></ul></ul><ul><ul><li>Tutkimuksen kannalta olennaisimmat tulokset! </li></ul></ul><ul><li>Miksi ei tyypitelty? </li></ul><ul><ul><li>Liian suppea kohdejoukko  voiko yksi ryhmä muodostaa tyypin? </li></ul></ul><ul><ul><li>Olisiko antanut tuloksista väärän kuvan? </li></ul></ul>
  29. 29. Korrelaatioanalyysi <ul><li>Eri tulosten välisten suhteiden analysoiminen </li></ul><ul><li>Selittääkö muuttuja X muuttujan Y:n vaihtelun? </li></ul><ul><li>Tulosten varovainen tulkinta korostuu </li></ul><ul><li>-0,7 > r > 0,7 </li></ul><ul><li>r 2 = selitysaste %:eina </li></ul>
  30. 30. Johtopäätökset <ul><li>Tutkimuskysymykseen vastaaminen tulosten perusteella </li></ul><ul><li>Keskeisten tulosten esiin nostaminen ja yhdistäminen järkeviksi johtopäätöksiksi teorian avulla </li></ul><ul><li>” Paljon kanssa pärjää” </li></ul><ul><ul><li> Mutta on osattava erottaa olennainen! </li></ul></ul>
  31. 31. Tuloksista johdetut design-periaatteet <ul><li>Tuloksista voidaan tehdä design-periaatteita, suosituksia jatkokehitystä varten </li></ul><ul><li>Design-periaatteet vastaavat design-ongelmaan </li></ul><ul><li>Tavoitteena edelleen jatkuva innovaatio </li></ul><ul><li>Design-periaatteet perustellaan analyysissä saaduilla tuloksilla, ei tutkijan näkemyksillä! </li></ul>
  32. 32. Pohdinta <ul><li>Tulosten merkittävyys (mikä, miksi) </li></ul><ul><ul><li>Vertailu aikaisempien tutkimusten tuloksiin </li></ul></ul><ul><li>Tutkimuksen luotettavuus </li></ul><ul><ul><li>Usean tyyppiset aineistot samasta kohteesta </li></ul></ul><ul><ul><li>Saturaatio, kyllästyminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Tarkka raportointi lukijaa varten </li></ul></ul><ul><ul><li>Tutkijan luotettavuus? </li></ul></ul><ul><ul><li>Rajoitukset ja karikot pitää tiedostaa ja käsitellä </li></ul></ul><ul><li>Jatkotutkimusaiheet </li></ul>
  33. 33. Lähteitä <ul><li>Brown, A. (1992). Design experiments: Theoretical and Methodological Challenges in Creating Complex Interventions in Classroom Settings. URL: http://depts.washington.edu/edtech/brown.pdf </li></ul><ul><li>Bereiter, C. (2002). Design Research for Sustained Innovation. URL: http:// ikit.org / fulltext /2002sustained.pdf </li></ul><ul><li>Akker, J. van den, Gravemeijer, K., McKenney, S., & Nieveen, N. (Toim.) (2006) Educational Design Research. URL: http://www.lrc.ctu.edu.vn/VietnamCourse/VietnamCourse/EducationalDesignResearch.pdf </li></ul><ul><li>Artikkelihaku: http ://scholar.google.com </li></ul><ul><li>Gradu: http :// harto.wordpress.com/2008/02/07/ </li></ul>

×