Sosiaalinen media yhteistyön ja opetuksen tukena

4,502 views
4,469 views

Published on

AIKOPA, Kajaani 5.4.2013, Harto Pönkä

0 Comments
4 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
4,502
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2,571
Actions
Shares
0
Downloads
12
Comments
0
Likes
4
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Tämä on sitä mitä oppimisen tutkija näkee
  • Onnistuessaan yhteisöllisellä oppimisella ja tiedonrakentelulla ja päästään lopputulokseen, joka ylittää kaikki odotukset. Luomus tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmaa, teoriaa, innovaatiota, tuotetta tai muuta ryhmän saavuttamaa tulosta, johon päästiin sitä kautta että yhteisöllisen toiminnan kautta opiskelijat ymmärsivät toisiaan entistä paremmin ja pystyivät tukemaan toisiaan tiedonrakentelussa. Uskon, että tämä on se tapa, miten voidaan vastata tulevaisuuden oppimisen haasteisiin.
  • Sosiaalinen media yhteistyön ja opetuksen tukena

    1. 1. Sosiaalinen media yhteistyön ja opetuksen tukena Harto Pönkä, 5.4.2013
    2. 2. 1. Somen perusteet ja tilastoja 2. Yksilön ja ryhmän tukena 3. Hyödyllisiä some-palveluja 4. Haasteita ja ratkaisuja
    3. 3. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?
    4. 4. Lähde: http://xkcd.com/802/
    5. 5. Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/
    6. 6. http://www.patientslikeme.com/
    7. 7. Ihmiset ovat klikkauksen päässä toisistaan.
    8. 8. Sosiaaliset verkostot ovat tehokkaita keskusteluun ja tiedon välittämiseenKuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)
    9. 9. Sosiaaliset verkostot Vahvoja sidoksia Heikot sidokset ovat syntyy, kun kaveri merkittäviä, sillä ne Solmukäyttäjät on myös kaverin muodostavat siltoja välittävät tietoa kaveri. verkoston eri tehokkaasti. He voivat klustereiden välille. myös dominoida verkostoa.Yhteydet voivat olla yksi-tai kaksisuuntaisia.Sosiaalisissa verkostoissaon erilaisia suhteita, kuten: Ulkopuolisilla eikaveruus, seuraaminen, Kiinteät ryhmät ole yhteyksiä muihin, kierrättävät joskustykkääminen, osallistuminen mutta he ovat siltisamoihin keskusteluihin jne. tarpeetontakin tietoa. osa kokonaisuutta.
    10. 10. Sosiaaliset merkitykset kotisivuilla Kuvakaappaukset: http://www.aamulehti.fi/
    11. 11. Tieto leviää verkoston kautta Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
    12. 12. Verkkoyhteisössä yhteisöllinen toiminta keskittyy sen ytimeen ja ryhmiin. Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydinjopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri) Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
    13. 13. Parvet ja verkostotOn sanottu, että tuottavat sisältöjäsosiaalisen median monipäisesti.yhteisöissä onjoukkoälyä. Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa. Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
    14. 14. Mitä uutta sosiaalinenMitä uutta sosiaalinenmedia tarjoaa?media tarjoaa?1.Verkkopalveluita, 1.Verkkopalveluita,välineitä välineitä2.Ihmisiä, yhteisöjä, 2.Ihmisiä, yhteisöjä,verkostoja verkostoja3.Käyttäjien tekemiä 3.Käyttäjien tekemiäsisältöjä, kanavan omille sisältöjä, kanavan omilletuotoksille tuotoksille4.Toimintatapoja, uuden 4.Toimintatapoja, uudentoimintakulttuurin toimintakulttuurin
    15. 15. Sosiaalinen media uudistaa TOIMINTAKULTTUURIN• Avoimuus, julkisuus, jakaminen• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen• Yhteisöjen hyödyntäminen ja muiden auttaminen• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt• Verkkopalvelujen ja yhteisöllisten menetelmien luova hyödyntäminen• Kokeilevuus, oppiminen
    16. 16. Toimintakulttuurin kehittyminen
    17. 17. Suomalaiset sosiaalisessa mediassa
    18. 18. Suomalaiset somessa (YLE) 1. Facebook n. 2 100 000 aktiivista käyttäjää 2. Suomi24 n. 1 700 000 rek. käyttäjää 3. IRC-Galleria n. 451 00 rek. käyttäjää 4. LinkedIn n. 444 100 rek. Käyttäjää 5. Twitter n. 300 000 rek. käyttäjää 6. Foursquare n. 74 600 rek. käyttäjää 7. Google+ 47 600 rek. käyttäjää Huom. tässä on jätetty huomioimatta mm. YouTube, Vimeo ja Flickr. Lähde: Yle Uutiset, 5.3.2013,http://yle.fi/uutiset/taalla_somelaiset_elavat_-_katso_lista_historiallisesta_facebookista_juuri_avattuun_pheediin/6518189
    19. 19. Facebookin suomalaisten suurin ikäluokka on 21-vuotiaat, joita on n. 61 000. Tänä vuonna Facebookiin on liittynyt “13-vuotiaana” 32 860 suomalaista (57 % ikäluokasta) vaikka elämme vasta alkuvuotta. Viimeisen 1,5 vuoden aikana suurin kasvu on tapahtunut 40-64-vuotiaiden kohdalla.Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/8514142040/in/photostream
    20. 20. Suomalaisia on Twitterissä reilusti yli 300 000, mutta aktiivisia käyttäjätunnuksia vain n. 55 000. Lähde: Toni Nummela (@toninummela), 2012-2013,http://www.toninummela.com/blog/2012/05/suomessa-twitter-kayttajia-jo-yli-300.html ja http://www.toninummela.com/suomi-twitter/
    21. 21. 1. Somen perusteet ja tilastoja 2. Yksilön ja ryhmän tukena 3. Hyödyllisiä some-palveluja 4. Haasteita ja ratkaisuja
    22. 22. YKSILÖ YHTEISÖ Kognitiiviset työkalut Yhteisölliset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentelu, jaettu tiedonrakentaminen, asiantuntijuus, vastavuoroinen käsitteellinen muutos ymmärtäminenHenkilökohtainen Yhteisöllinenoppimisympäristö oppimisympäristöajattelun jäsentäminen, Sosiaalinen media oppimisprosessin vaiheistaminen, oppimisen työskentely- ja ryhmäprosessien seuraaminen oppimisympäristönä tukeminen Yhteisöresurssit Sisältöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tiedonhaku, oppimateriaalien tuotettu tieto, vertaistuki, jakaminen verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/
    23. 23. Sosiaalinen media yksilön tukena• Sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisena oppimisympäristönä• Blogi = reflektointi, oppimispäiväkirja, osaamisen näyttäminen, mahdollisuus saada palautetta• Verkostot = ajankohtaisten aiheiden seuraaminen, verkostoituminen, omien tuotosten levittäminen, kysyminen• Verkkoyhteisöt = asiantuntijuuden kehittäminen osallistumalla yhteisön toimintaan• Sosiaaliset kirjanmerkit ja muistiinpanot = muistin jatke, tiedonhaku, jakaminen
    24. 24. Omassa blogissaanoppija voi arvioidaomaa ja ryhmänsätyöskentelyä sekäpohtia oppimisenkannalta keskeisiäaiheita.
    25. 25. http://twitter.com/hponka
    26. 26. http://www.tweetdeck.com/
    27. 27. Verkostojen hyötyjä• Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa• Mitä se on: – yhden tai kahden suuntainen seuraaminen – yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät – osallistun keskusteluihin – saan tietoa – välitän tietoa – jaan tietoa – lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”
    28. 28. http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/
    29. 29. Asiantuntija = asiantuntijayhteisön jäsen • Tunnetko oman alasi verkostoja? Googlaa. • Missä niistä olet jäsenenä, tai voisit liittyä? • Ketkä ovat verkoston keskeisiä henkilöitä? • Onko verkostossa mahdollisia tulevia työnantajia? • Osallistumalla asiantuntijayhteisön toimintaan, voit kehittää omaa asiantuntijuuttasi • Lisäksi saat tuoretta tietoa ja tutustut alasi ihmisiin
    30. 30. Opettajan henkilökohtainen oppimisympäristö ?Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
    31. 31. Sosiaalinen media opetuksen tukena
    32. 32. OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessi Jos unohdat oppimisentukemisen, unohda koko juttu!
    33. 33. Yhteisöllinen tiedonrakentelu• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen.• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
    34. 34. http://purot.net/
    35. 35. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
    36. 36. Yhteisöllinen prosessiRunsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.
    37. 37. Yhteisöllisen tiedonrakenteluntuloksena syntyy parhaimmillaanluomus tai innovaatio,joka ylittää sen, mihin ryhmänjäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
    38. 38. ”Tiedon luominen on laadukkainta oppimista.” Se tapahtuu ryhmissä.Lisää aiheesta: http://etaopetus.wordpress.com/2011/11/17/aktivoi-oppijoita-osallistumaan-ja-luomaan-tietoa/
    39. 39. Ilmiöpohjainen opetus• Oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.• Työskentely esim. ongelmalähtöisen tai tutkivan oppimisen mallin mukaisesti• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/ Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen
    40. 40. Käänteinen opetus (flipped classroom) • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle • Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
    41. 41. 1. Somen perusteet ja tilastoja 2. Yksilön ja ryhmän tukena 3. Hyödyllisiä some-palveluja 4. Haasteita ja ratkaisuja
    42. 42. Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012TOP 10 Nousussa1. Twitter 17. Google+/Hangouts 56. Khan Academy 19. Word 57. Google kääntäjä2. YouTube 20. Yammer 61. Flipboard3. Google Docs/Drive 24. Scoopit 66. Instapaper4. Google haku 25. TED Talks/TED Ed 71. OneNote5. WordPress 36. Pinterest 73. Zite6. Dropbox 41. Hootsuite 89. Learnist 44. LiveBinders 90. MentorMob7. Skype 45. Sharepoint 92. Doodle8. PowerPoint 47. iTunes ja iTunesU 99. Popplet9. Facebook10. Wikipedia Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)
    43. 43. Videoita opetukseen http://www.youtube.com/education
    44. 44. https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/
    45. 45. Blogihttp://www.23asiaa.net/
    46. 46. Kurssiblogit• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana.• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena.• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).
    47. 47. Yhteisöllisiä dokumentteja http://docs.google.com/
    48. 48. Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7 TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
    49. 49. Wiki yhteistyöalustana http://purot.net/
    50. 50. Wikien käyttötarkoituksia• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen – Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus – Palaute-/vuorovaikutuskanava – Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden ohjaamisessa jne. – Kurssin kotisivuna• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen – Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta – Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms. – Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit” • Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen tietopankit
    51. 51. Käsite- ja miellekartat http://www.mindmeister.com/
    52. 52. Jaetut esitykset http://www.slideshare.net/
    53. 53. Doodlettaminen = vaihtoehtoäänestys http://www.doodle.com/
    54. 54. Jaetut tiedostokansiot https://www.dropbox.com/
    55. 55. Sosiaalisia kirjanmerkkejä miellekarttoina http://www.pearltrees.com/
    56. 56. Visuaaliset linkkikokoelmat http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
    57. 57. Avointa opetusta Facebookissa https://www.facebook.com/Senjaopettaa
    58. 58. Oppimisen resurssipankki http://lemill.net/
    59. 59. Pedagoginen käytettävyys• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos” – RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä) – Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa? Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
    60. 60. 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + Kurssin yhteinen jotain uutta blogi tai wiki Vastuu opettajalla3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen Sosiaalisen median sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristö oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/
    61. 61. Some-verkkoympäristön rakentaminen • Sosiaalisen median palveluja yhdistelemällä on helppo rakentaa erilaisia työskentely- ja oppimisympäristöjä • Valitse käytettävät some-palvelut tarpeidesi ja sen mukaan, mihin ne parhaiten sopivat • Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti • Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta
    62. 62. Muutos ”perinteiseen” verratttuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänkaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluista
    63. 63. Suunnittele oppimispolku Palaute ja lopetus• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata Tehtävä oppimispolkuna• Opettajan tehtävänä Arviointi on suunnitella, mitä Miten tuet oppimisprosessia vaiheita ja etappeja alusta loppuun? polulla on Tehtävä Aloitus
    64. 64. Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä Katso myös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista: http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721
    65. 65. 1. Somen perusteet ja tilastoja 2. Yksilön ja ryhmän tukena 3. Hyödyllisiä some-palveluja 4. Haasteita ja ratkaisuja
    66. 66. ” 16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo:Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinämatkan varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle,klikkaa firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi.Sitten kun tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemmaole, kun olettavat muutenkin osaavan. Ylä-asteella olisi ollut, muttameidän teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oliparempi sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK. Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/
    67. 67. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisestiKaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.
    68. 68. http://www.slideshare.net/hponka/miten-brndt-itsesi-sosiaalisessa-mediassa
    69. 69. Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?
    70. 70. Miten some-palveluita opetukseen?• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat käyttää huoltajan suostumuksella. – Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko opiskeluajaksi• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se vastaa oppilaiden sijasta.• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita (=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.
    71. 71. Muista nämä!• Lue käyttöehdot. Yksittäisten käyttäjien kohdalla vastuu jää yksin käyttäjälle itselleen. Opetuskäytössä tulee kuitenkin lukea ehdot, jotta vältytään virheiltä.• Harkitse, kannattaako rekisteröinnissä antaa oikeat henkilötiedot (jos palvelun käyttöehdot eivät edellytä niitä).• Kiinnitä huomiota siihen, että käyttämissäsi palveluissa tekijänoikeuksia ei luovuteta ainakaan yksinoikeudella palveluntarjoajalle.• Valitse EU-maassa sijaitseva palvelu aina kun mahdollista, sillä lainsäädäntömme kieltää henkilötietojen viemisen EU-alueelta muihin kuin luotettaviin maihin.• Oikea sijainti ja noudatettava lainsäädäntö löytyvät käyttöehdoista. Jos käyttöehdot eivät kerro tällaista perusasiaa, pysy kaukana palvelusta.• Ota huomioon, että maksuttomissa palveluissa ei ole palvelusitoumusta, pikemminkin perävalotakuu.Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_ kayttoehdot_opetuksessa/ota_nama_asiat_huomioon, Elias Aarnio 9.11.2010
    72. 72. Muuta huomioitavaa• ”Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä oppilaita julkiseen verkkopalveluun”• Kuka omistaa yhdessä tehdyn teoksen tekijänoikeudet?• Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua tarvittaessa?• Mitä tehdään, kun työskentely päättyy?• Tehdäänkö varmuuskopioita, kuka tekee?• Miten tätä kaikkea suunnitellaan ja ohjeistetaan?
    73. 73. Tekijänoikeuslaissa on 121 pykälää ja 458 sisäistä pykäläviittausta, kuva: http://tkvk.org/tekol.html (public domain)
    74. 74. http://creativecommons.org/choose/
    75. 75. OPH:n somen opetuskäytön suositukset • Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä työskennellen. • Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa. • Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa. Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun hyödyntämiseen koulun toiminnassa. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
    76. 76. Käytännössä: some osana mediataitojaKäytännön toimenpiteitä:• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevana osana oppimista.• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja osallisuuteen verkkokeskusteluissa.• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten: blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja ryhmätyöskentelyalustoja.• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
    77. 77. Some osana kouluyhteisön toimintatapoja Käytännön toimenpiteitä: • Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan. • Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen. • Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
    78. 78. Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND,http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/
    79. 79. Katse eteenpäin: 1. Mitä voit tehdä itse?2. Mitä voitte tehdä yhdessä?
    80. 80. Tulevaisuuden ennakointia:http://www.slideshare.net/hponka/tulevaisuuden-oppimisymparistot
    81. 81. Facebook-ryhmiä opettajille• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa https://www.facebook.com/groups/237930856866/• Etäopetus https://www.facebook.com/groups/478695812189705/• Tablet-laitteet opetuksessa https://www.facebook.com/groups/294806730537020/• Mobiili ammatillisessa https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/• Yrittäjyyskasvatus https://www.facebook.com/groups/295634603879563/
    82. 82. KIITOS!Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/http://slideshare.com/hponkahttp://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

    ×