• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
 

Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita

on

  • 3,272 views

 

Statistics

Views

Total Views
3,272
Views on SlideShare
1,080
Embed Views
2,192

Actions

Likes
2
Downloads
7
Comments
1

10 Embeds 2,192

http://harto.wordpress.com 1864
http://openpaivitys-pyhajoki.purot.net 188
https://mj89sp3sau2k7lj1eg3k40hkeppguj6j-a-sites-opensocial.googleusercontent.com 107
http://mikanluukku.wikispaces.com 25
http://aktivoiviamenetelmia.wordpress.com 3
http://www.yatedo.com 1
http://susannanpaivakirja.wordpress.com 1
https://twitter.com 1
https://www.google.fi 1
http://cloud.feedly.com 1
More...

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

CC Attribution-ShareAlike LicenseCC Attribution-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel

11 of 1 previous next

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita Presentation Transcript

    • Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita Harto Pönkä, 26.2.2013Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi
    • Miksi verkko- jamobiiliteknologiaa opetukseen?
    • Teknologian ”perusedut”• Teknologian avulla voidaan tehdä paljon sellaista, mikä muuten ei onnistuisi (kognitiiviset työkalut, virtuaalimaailmat, mallintaminen jne.)• Mahdollistaa työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta (silti aika ja paikka tarvitaan edelleen )• Ryhmän yhteinen virtuaalinen tila: mahdollisuus keskustella ja tehdä yhteisiä tuotoksia• Tekstimuotoinen keskustelu ja asioiden selittäminen tukee käsitteellistä ymmärtämistä (so. oppimista)• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen (?)• Kaikki toiminta verkossa jää talteen/dokumentoituu ja siihen voidaan palata myöhemmin
    • Teknologia mullistaa oppimisen! …ja kuinkas sitten kävikäään.
    • Omia kokemuksia: ”mobiilioppimista” ja somea
    • Kts. Laru, J., Järvelä, S., & Clariana, R. B. (2012). Supporting collaborative inquiry during a biology field trip with mobile peer-to-peertools for learning: a case study with K-12 learners. Interactive Learning Environments, 20(2), 103-117.http://www.scribd.com/doc/127417125/Supporting-collaborative-inquiry-during-a-biology-field-trip-with-mobile-peer-to-peer-tools-for-learning-A-case-study-with-K-12-learners
    • Oleellista näytti olevan se, oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen ja miten hyvin siihen sitouduttiin. (Pönkä, 2008)Kts. Laru, J., Järvelä, S., & Clariana, R. B. (2012). Supporting collaborative inquiry during a biology field trip with mobile peer-to-peertools for learning: a case study with K-12 learners. Interactive Learning Environments, 20(2), 103-117.http://www.scribd.com/doc/127417125/Supporting-collaborative-inquiry-during-a-biology-field-trip-with-mobile-peer-to-peer-tools-for-learning-A-case-study-with-K-12-learners
    • Lähde: Laru, J. (2012). Scaffolding learning activities with collaborative scripts and mobile devices, kasvatustieteiden väitöskirja, saatavana PDF-muodossa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7
    • Jarin esitys: http://www.slideshare.net/larux/mobiilioppiminen-15204317Jeremy Roschelle: http://www.ctl.sri.com/publications/downloads/UnlockingWILDs.pdf
    • Välineet eivät ole tärkeitä, vaan oppimistilanteiden rakentaminen, so.oppimisen tukeminen.
    • Entä sosiaalinen media?Kyllä kai se mullisti oppimisen? Kuva: http://www.finnishtwitter.com/graph/
    • Parvet ja verkostotOn sanottu, että tuottavat sisältöjäsosiaalisen median monipäisesti.yhteisöissä onjoukkoälyä. Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa. Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
    • ” Paras todennäköisyys hyviin oppimistuloksiin oli niillä opiskelijoilla, jotka olivat aktiivisia ryhmänsä wikin tekemisessä. Ne opiskelijat, jotka olivat aktiivisia blogireflektoijia, olivat myös aktiivisia wikiartikkeleiden muokkaajia ja kirjoittajia. Tätä voidaan pitää esimerkkinä oppimisesta, joka on yhtä aikaa reflektoivaa ja yhteisöllistä.Jari Laru, 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978- 951-42-9823-3 Tarkemmin Larun väitöskirjassa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7
    • OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessiJos unohdat, mihin pyrit, unohda koko juttu!
    • Yhteisöllinen tiedonrakentelu• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen.• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
    • Kun puhutaan yhteisöllisestätiedonrakentelusta ja oppimisesta, kyse on ryhmistä. (Sosiaaliset verkostot ja verkkoyhteisöt tulevat jäljempänä.)
    • Ryhmäytyminen1. Muotoutumisvaihe • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja1. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.1. Normien luomisen vaihe • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.1. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.1. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
    • Tehokas ryhmä on sitoutunutyhteisen tavoitteensaavuttamiseen.
    • Yhteisöllisessä työskentelyssä tarvitaan väline(-et) kumpaankin: Yhteinen tuotos Keskustelu
    • Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
    • Yhteisöllisen tiedonrakenteluntuloksena syntyy parhaimmillaanluomus tai innovaatio,joka ylittää sen, mihin ryhmänjäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
    • Ryhmäkeskustelu• Miten olet käyttänyt verkkoympäristöjä tai mobiililaitteita yhteisöllisen oppimisen tukena?• Mitä pedagogisia malleja olet käyttänyt ja miten?• Mitä haluaisit kokeilla jatkossa?
    • Miten oppijat ohjataanyhteisölliseen oppimiseen?
    • Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä,jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsentenälyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
    • Yhteistyön skriptaaminen• Täydennä aukkotehtävä:• Voisimme käyttää opetuksessa _______(some-palvelu)________,• koska se tukee _________(opetuksessa/oppimisessa)_________.• Haasteena näemme ____________________________________.• Yhteisölliset skriptit : – Ohjaavat opettajan valitseman pedagogisen mallin mukaiseen yhteisölliseen työskentelyyn (vrt. skripti = käsikirjoitus) – Jäsentävät ja vaiheistavat työskentelyä – Parhaimmillaan: helposti seurattavia, johdattavat loogisesti yhteisölliseen tiedonrakenteluun ja oppimiseen
    • Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia • Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista. • Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting) • Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se jonkin apuvälineen kautta. • Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin. • Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin. Dillenbourg, 2002
    • Projektioppiminen• Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet• Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi• Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa – Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät – Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet – Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta, aikataulut, resurssit, kustannukset• Keskeistä yhteistoiminnallinen tai yhteisöllinen työskentely projektin aikana: – Ongelmien täsmentäminen – Tiedon kokoaminen ja analysointi – Keskustelut, kysyminen, kriittisyys – Tulosten tulkinta ja johtopäätökset• Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen
    • Tutkivan oppimisen malliHakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen
    • Tutkiva oppiminen tarkemminKuva: Tarmo Toikkainen, http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-etenemisen-kaavakuva/
    • Palapelimalli 1/2 (jigsaw)1. Oppijat jaetaan kotiryhmiin. Lisäksi jokainen ryhmän jäsen saa oman osa-alueensa, eli tavallaan yhden palapelin palan, johon hän tutustuu itsenäisen työskentelyvaiheen aikana.2. Opiskelijat kerääntyvät eksperttiryhmiin, joissa he syventävät ymmärrystään muiden saman osa-alueen aiheekseen saaneiden opiskelijoiden kanssa keskustelemalla ja muodostaen siitä eksperttiryhmän yhteisen käsityksen.3. Lopuksi opiskelijat palaavat kotiryhmiin, joissa rakennetaan ryhmittäin yhteinen palapeli: jokainen ryhmän jäsen selittää ja opettaa muille oman eksperttiaiheensa. Ryhmä pyrkii keskustelemalla muodostamaan kaikista "palapelin palasista" ehjän kokonaiskuvan.
    • Palapelimalli 2/2 (jigsaw)1. Kotiryhmissä 2. Eksperttiryhmissä 3. Kotiryhmissä
    • Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) 1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen 2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely 3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio 4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin rakentaminen, väitteiden perustelu 5. Oppimistavoitteiden muodostaminen 6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko) 7. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi
    • Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä • Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen • Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua purkutilanteessa • Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä • Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa
    • Ilmiöpohjainen oppiminen• Oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.• Työskentely esim. ongelmalähtöisen oppimisen mukaisesti 7 vaiheessa• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/ Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen
    • Käänteinen opetus (flipped classroom) • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle • Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
    • ”Tiedon luominen on parasta oppimista.” - keskustelua
    • KIITOS! Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi