Oulu University Teacher Training School
Basic presentation of UBIKO -project.
UBIKO is funded mainly by National Board of Education. Other funders are TEKES, University Propeties of Finland, MARTELA and University of Oulu.
3. Taustaa
• Pitkäaikainen tutkimusyhteistyö
• Useita tutkijoista lähteneitä oppimisen itsesäätelyyn
liittyneitä tutkimushankkeita
• Mobiiliteknologian kypsyminen
• Rahoitusmahdollisuuksien avautuminen –
Opetushallitus
• Ihmisten ja asioiden oikea-aikainen kohtaaminen
4. Oulun yliopiston tieteelliset painopisteet
Environment,
natural resources
and materials
Biosciences and
health
Cultural identity
and interaction
Information
technology
Architecture
Mining and
mountain
industry
Steel research Business and
economy
Research based
teacher education
5. SRL in practice?
(Winne & Hadwin, 1998; Hadwin, Järvelä & Miller, 2010)
Understanding
Task?
Goals and Plans?
Applying Strategies?
Adapting and
Regulating?
Monitoring and
evaluating
SANNA JÄRVELÄ 2013
11. UBIKO 1.1– Oppimisympäristön
fyysinen kehittäminen
SYK: Tutkimus- ja kehitysdosentti
Olli Niemi
Rakenteellisen muutokset
• OPIC/TEKES:
•Tuulikki Tuominen,
tutkija
•Heikki Luminen,
arkkitehti
Martela: Sauli Oja
Kalusteet
SYK
????
UBIKO
Martela
OPH / UBIKO: Projektipäällikkö
Heikki Kontturi
12. Oulun Demossa otetaan käyttöön puoliyksityinen tila
Vaikuttavuutta tutkitaan muuttamalla yksi koulun käytävistä puoliyksityiseksi ja
vertaamalla ko. solussa tapahtuvaa toimintaa muihin solujen toimintaan.
Julkine
n
vyöhyk
e
Puoli-
julkine
n
Puoli-
yksi-
tyinen
Yksi-
tyinen
vyöhyk
e
Julkinen
22.5.2013Tulevaisuuden oppimisympäristöt, Olli
Niemi
12
Oulun normaalikoulun
Demotila
(Heikki Luminen)
Lopullinen
ratkaisu
voisi olla
tällainen
Puoli-
julkinen
13.
14. Pehmeä kokolattia-
matto lisää oleskelu-
mukavuutta ja
vaimentaa ääniä
Värilliset matot
jakavat
luokkahuoneen
erilaisiin alueisiin
Keskitilan laiva on epä-
muodollinen ryhmätila. Sen
painimatolle mahtuu
löhöilemään koko luokka
(24+1)
Alkuperäiset
liukuovet voidaan
lopultakin ottaa
käyttöön.
Liikuteltavilla kaapeilla
voi tehdä pieniä opiskelu-
nurkkauksia keskittymis-
ongelmaisille
Kattojen
ääneneristys
parantaa akustiikkaa
entisestään
Keskitilassa on kaksi
pientä katsomoa
joita voi helposti
liikuttaa
22.5.2013
Tulevaisuuden oppimisympäristöt, Olli
Niemi
14
15. Uudet, entistä
joustavammat tilat
mahdollistavat
monipaikkaisen,
yhteisöllisen ja
yksilöllisen oppimisen
ja tiimiopettajuuden
22.5.2013
Tulevaisuuden oppimisympäristöt, Olli
Niemi
15
Jatketaan pienryhmissä, pareittain, yksin...
Tarvittaessa opettaja auttaa
Halutuin paikka on keskitilan lasikoppi
Aloitetaan yhdessä
25. OPISKELLESSAAN OPPILAALLA
ON OIKEUS
1. Sitoutua'pitempikestoisiin'(multiple'sessions),'monitahoisiin'ja'
merkityksellisiin'tehtäviin,
2.'tehdä'valintoja'työskentelynsä'suhteen'–'mitä,'milloin'ja'kenen'kanssa,
3.'vaikuttaa'haasteisiinsa'–'kuinka'paljon,'kuinka'nopeasti,'millaisella'tuen'
määrällä,
4.'vaikuttaa'arviointikriteereihin'sekä'oman'oppimisensa'tarkasteluun'ja'
re;lektointiin. Perry, N. E. & Rahim, A. (2011). Studying self-regulated learning in classrooms. In B. J. Zimmerman & D. H.
Schunk (Eds.), Handbook of self-regulation of learning and performance (pp. 122-136). New York: Routledge.
27. Oppimisen itsesäätelyn
tukeminen ubikossa
• Tutkijoiden ja opettajien yhteistyö
• Teoriaa pieninä annoksina käytännön koetteluun
• Tuettiin oppilaiden suunnittelun ja tavoitteen asettelun
taitoja
• Luotiin tilaisuuksia tehdä valintoja ja kontrolloida
omaa toimintaansa
• Viikottainen iPadilla täytettävä päiväkirja, jonka
kysymykset ohjasivat reflektoimaan omia tavoitteita,
työtapoja ja motivaatiota.
28. Infra
• ohjaa käyttämään erilaisia työtapoja - yksin, pareittain,
ryhmässä, koko luokka
• mahdollistaa oppilastason valintoja
• innostaa ja motivoi myös itsessään
• saattaa erilaisiin itsesäätelyä kehittäviin tilanteisiin –
yksin ja sosiaalisesti
29. TOIMINTAKULTTUURI
• Suurin vahvuus oli tutkijoiden ja opettajien välisen
yhteistyön lisääntymisessä
• Koulu muuttuu jaetun yhteisen käsityksen kautta, joka
syntyy onnistumisia ja epäonnistumisia jakamalla
YHTEINEN SOSIAALINEN INNOVAATIOPROSESSI