Asiantuntijuus ja sen_kehittyminen_20

5,840 views

Published on

0 Comments
3 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
5,840
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
149
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
3
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Asiantuntijuus ja sen_kehittyminen_20

  1. 1. Asiantuntijuus ja sen kehittyminen 26.01.11 Maija-Leena Kukkonen
  2. 2. Laurea: <ul><li>” Ammattikorkeakoulujen tehtävänä (351/2003) on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen sekä taiteellisiin lähtökohtiin pohjautuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea ammatillista kasvua.” </li></ul><ul><li>(Laurean pedagoginen strategia 2007 ) </li></ul>
  3. 3. Työn ja maailman muuttuminen <ul><li>Yhteiskunnan muutoksen ”aallot” </li></ul><ul><li>Premoderni – Moderni - Postmoderni </li></ul><ul><li>Aikaisemmin ”ammattitutkinto” riitti koko työuran ajaksi </li></ul><ul><li>Nykyisin osaaminen on jatkuvasti kehittyvää, dynaamista </li></ul><ul><li>Osaamisen kehittyminen sekä yksilötasolla että työyhteistasolla </li></ul>
  4. 4. Tiede-, organisaatio- ja oppimiskäsitykset eri aikakausina (Helakorpi 2005) Premoderni Moderni Postmoderni Tiede- ja tietokäsitys Organisaatiokäsitys Koulutuskäsitys Uskonto uskomukset Käsityö Elämän koulu, kirkon koulu Luonnontiet. posit. dualismi, objekt. Taylorismi Byrokratia Tietäminen Tieteellinen tieto Opettaminen, nykykoulu Relativismi, hermeneutiikka,tietämys, hiljainen tieto, subjektiivisuus oppiva organ. yhteisöt, tiimit, kollektiivinen oppiminen, verkostot,asiantuntijuus, kokonaisuudet, kumppanuus osaamisen johtaminen, tietämyksen hallinta, asiakkuus Oppimaan oppiminen (metataso), uudet ympäristöt (projektit) vuoropuhelu, avoimmuus, elämänikäinen
  5. 5. Postmoderniaika: <ul><li>ei universaalia totuutta, monet selitystavat maailmasta ja olevasta ovat päteviä </li></ul><ul><li>Yhteiskunta moniarvoinen </li></ul><ul><li>Kaikki on suhteessa johonkin (aikaan, paikkaan, tilanteeseen, ihmisiin, kulttuuriin) </li></ul><ul><li>Hermeneutiikka yleistynyt käyttäytymistieteissä </li></ul><ul><li>Asiakasmuutos ajankohtainen, kuluttajalähtöinen/ asiakaslähtöinen/ käyttäjälähtöinen -ajattelu </li></ul>
  6. 6. Jatkuu … <ul><li>Organisaatiot ohuita, oppivia organisaatioita </li></ul><ul><li>Asiantuntijatiimit ja verkostot </li></ul><ul><li>Hierargiat mataloituvat </li></ul><ul><li>Kokonaisuudet hallitsevat </li></ul><ul><li>Kokemusten jakaminen osaamisen ehtona </li></ul><ul><li>Kyky reflektioon </li></ul><ul><li>Kyky muuttua, dynaamisuus </li></ul><ul><li>Ketteryys (kyky vastata tarpeisiin nopeasti) </li></ul><ul><li>Avoimmuus </li></ul><ul><li>Osaamisen johtaminen </li></ul>Organisaation kriittisiä menestystekijöitä
  7. 7. Asiantuntijuus ammattikorkeakoulussa <ul><li>Ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä kouluttaa eri aloille henkilöitä asiantuntijatehtäviin </li></ul><ul><li>Asiantuntijuus on avointa, tulevaisuuteen suuntautuvaa </li></ul><ul><li>Yksilön että yhteisön osaamista </li></ul><ul><li>Asiantuntijuus koostuu relevantista tiedosta, itseluottamuksesta ja kyvystä toimia. Tieto on asiantuntijuuden ydin, jota sovelletaan eri konteksteissa (Piirainen 2008) </li></ul>
  8. 8. Asiantuntijuuden tunnuspiirteitä Postmodernissa ajassa: <ul><li>Dynaaminen, joka paikassa läsnä oleva, </li></ul><ul><li>asiantuntijuus ei jähmety ammateiksi </li></ul><ul><li>Yksilön ominaisuus / yhteisön ominaisuus </li></ul><ul><li>Jaettu asiantuntijuus </li></ul><ul><li>Eettisyys ja arvo-osaaminen asiantuntijuuden osa-alueena tunnustettu </li></ul><ul><li>Asiantuntijakieli </li></ul>
  9. 9. Asiantuntijuuden tarkastelua: <ul><li>1960-luvulla: näkökulmana kaksijakoisuus </li></ul><ul><li>1)Deklaratiivinen tieto </li></ul><ul><li>-eksplisiittinen, sanallisesti ilmaistavissa oleva tieto </li></ul><ul><li>-faktatieto </li></ul><ul><li>-käsitteellinen tieto </li></ul><ul><li>-teoriatieto </li></ul>
  10. 10. Asiantuntijuuden tarkastelua: <ul><li>2)Proseduraalinen tieto </li></ul><ul><li>-tieto, joka ilmenee käytännöllisenä taitona </li></ul><ul><li>-tieto siitä, miten jokin toiminta tai tehtävä suoritetaan </li></ul><ul><li>-taito </li></ul><ul><li>Nykykäsitys: nämä kaksi näkökulmaa eivät riitä asiantuntijuuden tarkasteluun </li></ul><ul><li>Asiantuntijuutta tulee tarkastella muuttuvien työelämän vaatimusten kannalta </li></ul>
  11. 11. Asiantuntijuuden keskeisiä piirteitä (Miten opimme. Aivot, mieli, kokemus ja koulu 2004) <ul><li>Asiantuntijat huomaavat sellaisia ominaisuuksia ja mielekkäitä tietorakenteita, joita aloittelijat eivät huomaa </li></ul><ul><li>Asiantuntijat ovat hankkineet runsaasti syvällistä, jäsentynyttä sisällöllistä tietoa </li></ul><ul><li>Tiedon organisointikyky – tietämys rakentuu ydinkäsitteiden tai ”suurten ajatusten” ympärille. </li></ul><ul><li>Asiantuntijatieto ei ole pelkästään faktaa vaan se sisältää myös soveltamisyhteyksiä = tiedon ja taidon yhdistäminen (Bereiter 2004) </li></ul>
  12. 12. Jatkuu… <ul><li>Asiantuntijat pystyvät palauttamaan mieleensä joustavasti, tilannekohtaisesti ja vaivattomasti tärkeitä osia tiedoistaan (tiedostoistaan) </li></ul><ul><li>Alan asiantuntijuus ei välttämättä sisällä pedagogisia taitoja </li></ul>
  13. 13. Asiantuntijatieto <ul><li>Tarkastelun kohteena on tällöin ihmisten oma toiminta = persoonallinen tieto </li></ul><ul><li>Bereiter 2004: </li></ul><ul><li>1. ilmaistavissa oleva tieto </li></ul><ul><li>2. implisiittinen ymmärtäminen (hiljainen tieto) </li></ul><ul><li>3. tapahtumatieto (kokemustieto) </li></ul><ul><li>4. vaikutelmatieto (intuitiivinen tieto) </li></ul><ul><li>5. taito, kyky toimia tarkoituksenmukaisesti </li></ul><ul><li>6. toiminnan säätelyyn liittyvä tieto </li></ul>
  14. 14. Hiljainen tieto <ul><li>” BA” on japanilaisen organisaatiokultuuritutkimuksen luomus. Tarkoitus tehdä hiljainen tieto näkyväksi. </li></ul><ul><li>” BA” on samaan ja eri aikaan fyysinen, mentaalinen ja virtuaalinen ajan ja paikan sulautuma, jossa yksilöiden käsitykset, kokemukset, uskomukset ja osaaminen kohtaavat </li></ul>
  15. 15. Ammattisivistys <ul><li>Ihmisen sisäinen tila , joka ilmenee toiminnassa. Tiettyjen inhimillisten kykyjen kehittyneiyys </li></ul><ul><li>Tiedot ja taidot muuttuvat sivistykseksi vasta silloin kun ne ilmenevät ihmisentoiminnassa laajakatseisuutena, objektiivisuutena ja oikeamielisyytenä </li></ul>
  16. 16. Ammattisivistys <ul><li>” Ammattisivistys on kokonaisvaltaista tietämystä ja osaamista, johon kuuluu tieteiden välinen teoreettisten ja käytännöllisten tietojen soveltava hallinta ja ymmärtäminen sekä sisäistetty ammattietiikka” </li></ul>
  17. 17. Bereiter 2004 jatkuu.. <ul><li>Kaikilla aloilla tarvittava asiantuntijuus koostuu em. kuudesta tiedon muodosta </li></ul><ul><li>Elementit ovat integroituneena kokonaisuudeksi </li></ul><ul><li>Mitä syvällisempi osaaminen sitä sitoutuneempia em. elementit ovat toisiinsa </li></ul><ul><li>Lisäksi: sosiokulttuurisen tiedon merkitys asiantuntijuuden kehittymisessä tärkeää. </li></ul>
  18. 18. Käsitys asiantuntijuudesta (mukaeltu Peltomäki-Harjumäki & Husman 2002) <ul><li>Vanha asiantuntijuus : </li></ul><ul><ul><li>Ammattikuntakohtaine n asiantuntijuus </li></ul></ul><ul><ul><li>Ammattikunnan yksinoikeus työtehtäviin </li></ul></ul><ul><ul><li>Asiantuntijuuksien kamppailu omasta tilasta </li></ul></ul><ul><ul><li>Oman asiantuntijuuden </li></ul></ul><ul><ul><li>rajojen selkeys suhteessa ulkopuolisiin </li></ul></ul><ul><ul><li>Asiantuntija ”lainsäätäjänä ” </li></ul></ul><ul><li>Uusi asiantuntijuus : </li></ul><ul><ul><li>Ammattikuntien välisten rajojen ylitykset ja rajapinnat </li></ul></ul><ul><ul><li>Monet eri asiantuntijuudet, monet eri ongelmanmäärittelyt samalle asialle </li></ul></ul><ul><ul><li>Verkostoituminen, yhteistyö, tiimityö </li></ul></ul><ul><ul><li>Oman asiantuntijuuden ulkopuolella olevien ja ei-asiantuntijuuden hyväksyminen samalle kentälle, tasavertaisuus </li></ul></ul>
  19. 19. Käsitys asiantuntijuudesta…. <ul><li>Vanha asiantuntijuus : </li></ul><ul><ul><li>Asiantuntijoiden hierarkkiset suhteet toisiinsa </li></ul></ul><ul><ul><li>Professionaalisesti määritelty, stabiili asiantuntijuus </li></ul></ul><ul><ul><li>Kaavamaiset ongelmat ja valmiit ratkaisut </li></ul></ul><ul><ul><li>Asiakas ”kohteena” </li></ul></ul><ul><li>Uusi asiantuntijuus: </li></ul><ul><ul><li>Asiantuntija todellisuuksien ”tulkitsijan” koulutukseen ja kokemukseen nojaten </li></ul></ul><ul><ul><li>Asiantuntijuus sisältää relatiivista tietoa ja arvopohdintaa </li></ul></ul><ul><ul><li>Dynaaminen, jatkuvasti uusiutuva, osaamisen kehittäminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Tilannekohtainen ana-lyysi ja luova ongelmaratkaisu </li></ul></ul><ul><ul><li>Asiakas subjektina, kumppanina, Asiakkuus laajempana käsitteenä </li></ul></ul>
  20. 20. Jaettu asiantuntijuus <ul><li>Mitä on jaettu asiantuntijuus? </li></ul><ul><li>” Prosessi, jossa useat ihmiset jakavat tietoon, suunnitelmiin ja tavoitteisiin liittyviä älyllisiä voimavaroja saavuttaakseen jotain, jota yksittäinen </li></ul><ul><li>ihminen ei pystyisi toteuttamaan” </li></ul>
  21. 21. Jaettu asiantuntijuus… <ul><li>Monimutkaiset ongelmat </li></ul><ul><li>Palaute – oman ajattelun testaaminen ja kehittäminen </li></ul><ul><li>Erilaiset näkökulmat laajentavat ja täydentävät </li></ul><ul><li>Reflektiivinen työtapa </li></ul><ul><li>Kollektiivinen oppiminen/osaaminen </li></ul><ul><li>Yhteisöllisyys: yhteinen päämäärä, yhteinen tekeminen, sosiaalinen pääoma(=yhteisöllisyyden tuote?) </li></ul>
  22. 22. Sosiaalinen pääoma: <ul><li>Yhteisöllisyys = sosiaalinen pääoma (rinnakkaiskäsite) </li></ul><ul><li>tai sosiaalinen pääoma yhteisöllisyyden tuotteena </li></ul><ul><li>Keskeiset elementit: </li></ul><ul><li>Yhteiset normit </li></ul><ul><li>jaetut arvot </li></ul><ul><li>verkostot </li></ul><ul><li>merkitykselliset suhteet </li></ul><ul><li>luottamus </li></ul>
  23. 23. Sosiaalinen pääoma <ul><li>auttaa organisaatioita tai yksilöitä saavuttaman itselleen merkityksellisiä asioita. Voi olla jopa yrityksen kriittinen menestystekijä. </li></ul><ul><li>Yhteisöllisenä ilmiönä sosiaalinen pääoma luo koheesiota yhteisöön ja toimii perustana luottamukselle ja yhteiselle toiminnalle. Yksilöllisenä ilmiönä sosiaalinen pääoma voi mahdollistaa selviytymisen epävarmoissa tilanteissa </li></ul>
  24. 24. Työn ja osaamisen käsitteistö (Helakorpi 2005) <ul><li>http://openetti.aokk.hamk.fi/seppoh/osaamismittarit/Tyo%20ja%20ammattitaito.pdf </li></ul>
  25. 25. Asiantuntijuus (Helakorpi 2010) <ul><li>Asiantuntijuus perustuu tietoihin ja taitoihin, osaamiseen ja kokemuksiin. Asiantuntijuus on myös tietämystä, jonka toimija suhteuttaa kulloisiinkin vaatimuksiin. Asiantuntijuus on subjektiivista ja relatiivista sisältäen arvonäkökulman (eettinen asiantuntija). Asiantuntijuuteen liittyy toimintavalmiuden lisäksi innovaatiovalmiudet* Hyvän koulutuksen (vahva teoriatausta) ja laajan kokemuksen myötä </li></ul>
  26. 26. Innovaatio: <ul><li>Idea </li></ul><ul><li>Suunnitelma </li></ul><ul><li>Toteutus </li></ul>
  27. 27. jatkuu.. <ul><li>asiantuntija pystyy kehittämään työtään, alaansa ja työyhteisöään (reflektiivinen asiantuntija). Asiantuntijuus ei käsitä vain mekaanista eksperttiyttä, vaan siihen liittyy myös yhteisöllisyyteen ja verkostoihin liittyvät osaamisulottuvuudet </li></ul>
  28. 28. Ammatilliseen asiantuntijuuteen liittyviä lähikäsitteitä: <ul><li> Osaaminen </li></ul><ul><li>Ammattitaito </li></ul><ul><li>Kompetenssi </li></ul><ul><li>Kvalifikaatio </li></ul><ul><li>Ammattisivistys </li></ul><ul><li>Ammatti- identiteetti </li></ul>
  29. 29. Osaaminen: <ul><li>Yleensä ”yläkäsite”, laaja näkökulma </li></ul><ul><li>Ihmisen käyttäytymiseen liittyvät kyvyt ja valmiudet (itsetuntemus ja metataidot) </li></ul><ul><li>Taitojen ja tietojen soveltaminen sosiaalisessa kontekstissa </li></ul><ul><li>Hiljainen tieto (implisiittinen) </li></ul>
  30. 30. Taito: <ul><li>Liittyy yleensä suoritukseen, operatiivinen osaaminen (fyys., psyykk., sos.) </li></ul><ul><li>Tietotaito – osaaminen nojaa vahvaan tietoperustaan </li></ul><ul><li>Myös metataidot – ihmisen tietoisuus toiminnastaan, sen taustat ja ohjaaminen. Huom. ajattelun taito! </li></ul>
  31. 31. Kvalifikaatio ja kompetenssi: <ul><li>Kvalifikaatio: </li></ul><ul><li>valmiudet, joita jokin työ tai tehtävä edellyttää = ammattitaitovaatimukset </li></ul><ul><li>Kompetenssi: </li></ul><ul><li>Pätevyys, työntekijän valmiudet (kyvyt ja ominaisuudet) suoriutua ammattiin kuuluvista tehtävästä. Yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden osaamiskokonaisuus </li></ul>
  32. 32. Korkeakoulututkinnon kompetenssit <ul><li>Kompetenssi-käsitteen ”uusi tuleminen” </li></ul><ul><li>Liittyy eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentamiseen ja amk:jen integroitumiseen siihen </li></ul><ul><li>ECTS- järjestelmä </li></ul><ul><ul><ul><li>Opiskelijan työmäärän mitoitus </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Koulutuksen tavoitteiden määrittäminen konkreettisina oppimistuloksina ja osaamisena (eli kompetensseina) </li></ul></ul></ul>
  33. 33. Ammatilliset (koulutusohjelmakohtaiset ) ja yleiset kompetenssit <ul><li>Kompetenssi = Yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden osaamiskokonaisuus. Laaja osaamiskokonaisuus </li></ul><ul><li>Ammatilliset kompetenssit: </li></ul><ul><li>ovat ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perusta. Ratkaisevaa on yksilön osaaminen ei se tapa, jolla hän tietonsa, taitonsa ja asenteensa hankkinut. </li></ul>
  34. 34. <ul><li>Yleiset kompetenssit/ yhteiset </li></ul><ul><ul><li>Eettinen osaaminen – Eettinen osaaminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Reflektio-osaaminen - Oppimisen taidot </li></ul></ul><ul><ul><li>Verkosto-osaaminen - Työyhteisöosaaminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Globalisaatio-osaaminen – Kansainvälistymisos. </li></ul></ul><ul><ul><li>Innovaatio-osaaminen – Innovaatio-osaaminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Päivitys maaliskuu 2010 (Arene ry. suositus) </li></ul></ul>
  35. 35. Kvalifikaatiot: (Väärälä) <ul><li>Tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot </li></ul><ul><li>Selviytymiskvalifikaatiot </li></ul><ul><li>2.1 Motivaatiokvalif. </li></ul><ul><li>2.2 Mukautumiskvalif. </li></ul><ul><li>2.3 Sosiokulttuuriset kvalif. </li></ul><ul><li>2.4 Innovaatiokvalif. </li></ul>
  36. 36. Äänetön ammattitaito: <ul><li>Työssä tarvittava ammattitaito, joka ilmenee käytännöllisenä tai toiminnallisena tietona tai taitona </li></ul><ul><li>Osa työn hallintaa </li></ul><ul><li>Ei aina tiedostettu, hiljainen tieto </li></ul><ul><li>Sujuvuus, joustavuus, toimivuus </li></ul><ul><li>Kehittyy kokemuksen kautta </li></ul>
  37. 37. Ammatillinen osaaminen: <ul><li>Ammatillinen osaaminen on sekä teoriaa että käytäntöä, mutta ne eivät ole erillisiä, vaan toisiinsa sulautuneita </li></ul><ul><li>Tiedollinen ja käytännöllinen osaaminen yhdistyvät asiantuntijuudessa vrt. ammatillistiedollinen/ammatillistaidolli- </li></ul><ul><li>nen </li></ul>
  38. 38. Osaamisen ja asiantuntijuuden osa-alueet (Helakorpi 2005) Työyhteisöosaaminen (organisaation ydinosaaminen) Kehittämisosaaminen (strateginen osaaminen Substanssiosaaminen (yksilön ydinosaaminen) Kehittymisosaaminen (metakompetenssi) Organisaatio Uudistumi-nen Yksilö Toiminta Ammatilliset perustaidot Amm. toimintataidot ja persoonalliset kyvyt Itsensä kehittäminen Innovaatiovalmiudet Toimintakulttuuri Toimintakoko-naisuuden hallinta Asiakas- ja verkostoyhteistyö Sisäiset yhteistyötaidot
  39. 39. Asiantuntijuuteen kehittyminen Laureassa <ul><li>Opetussuunnitelma Laureassa: </li></ul><ul><li>Ammattispesifiset kompetenssit = alalla tarvittava osaaminen: </li></ul><ul><ul><li>Ammatillistiedollinen kompetenssi </li></ul></ul><ul><ul><li>Ammatillistaidollinen kompetenssi </li></ul></ul><ul><ul><li>Yleiset kompetenssit: </li></ul></ul><ul><li>Eettinen osaaminen </li></ul><ul><li>Verkosto-osaaminen </li></ul><ul><li>Globalisaatio-osaaminen </li></ul><ul><li>Innovaatio-osaaminen </li></ul><ul><li>Reflektiivisyys osaaminen </li></ul>
  40. 40. Asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen <ul><li>Laureassa: ammattispesifisen tietotaitoperustan oppiminen </li></ul><ul><li>Yleiset ammatilliset kompetenssit </li></ul><ul><li>Ammatillisen kasvun prosessi </li></ul><ul><li>Työyhteisöt ja asiantuntijayhteisöt keskeistä asiantuntijaksi kasvamisessa </li></ul><ul><li>Kehittämällä oppiminen (LbD) </li></ul><ul><li>Ohjaus, palaute ja muut kehittymisen ja seuraamisen välineet </li></ul>
  41. 41. Asiantuntijuuden kehittyminen (Dreyfus & Dreyfus) (perinteinen tarkastelutapa) <ul><li>Aloittelija: Suunnitelmat ja säännöt kaavamaisina, tilanteesta riippumatta, työ on ”homma” </li></ul><ul><li>Kehittynyt aloittelija : työ yksittäisiä tehtäviä, ammatillinen perusosaaminen, työ on ammatti </li></ul><ul><li>Pätevä suoriutuja : työ tehtäväkuvina, erityisosaaminen, työ on ura </li></ul><ul><li>Etevä tekijä , taitaja: joustava toiminta, kokemuksesta hyöty, tiedeosaaminen, työ on kutsumus, sitoutuminen </li></ul><ul><li>Asiantuntija : (ekspertti) työ kokonaisvaltaista, yhteiskunnallinen ote ja vastuu, kulttuuriosaaminen, työ elämäntehtävä </li></ul>
  42. 42. Asiantuntijuuden kehittyminen (Bereiter &Scardamalia) <ul><li>Asiantuntijuuden ytimenä on uusien ongelmien ratkaisutaitojen kehittyminen </li></ul><ul><li>Joustava tietämys (adaptiivinen asiantuntija) </li></ul><ul><li>Kiteytynyt tietämys (rutiiniasiantuntija) </li></ul><ul><li>keskeistä on progressiivinen (asteittain syvenevä) ongelmanratkaisu </li></ul>
  43. 43. Asiantuntijaksi kehittyminen: <ul><li>Kolme näkökulmaa asiantuntijaksi kehittymiseen: </li></ul><ul><li>Tiedon omaksuminen (kognitiivinen suuntaus) </li></ul><ul><li>Osallistuminen (situationaalinen suuntaus) </li></ul><ul><li>Tiedon luominen (sekä yksilöllinen prosessi että yhteisöllinen/osallistuva prosessi) </li></ul><ul><li> ” innovatiivinen tietoyhteisö” </li></ul><ul><li>-toiminnan suunta on tietoista </li></ul><ul><li>-kokonaisvaltaista </li></ul><ul><li>-tavoitteena uuden tiedon luominen, uusien käytänteiden luominen </li></ul>
  44. 44. Asiantuntijaksi kehittyminen: <ul><li>” Kulturoitumisprosessi”, jossa yksilö tulee koulutuksen kautta sisälle asiantuntijayhteisöön ja voi siirtyä tiedoissa syvemmälle ja yhteisössä keskemmälle samalla kun omaksuu kulttuurin tietoa ja oppii siihen sitoutuneet tavat ja käytännöt </li></ul><ul><li>(Lehtinen ja Palonen 1997) </li></ul>
  45. 45. Asiantuntijaksi kehittyminen… <ul><li>Asiantuntijayhteisöön osallistuminen (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 2004) </li></ul><ul><li>Motivaatio ja halu, tunteet oppimisessa! </li></ul><ul><li>Tietoisuus (mm. kehittymisen tarpeesta) </li></ul><ul><li>Itseohjautuvuus --- ymmärtämiseen liittyvät kysymykset </li></ul><ul><li>Reflektiiviset kyvyt </li></ul><ul><li>Metakognitiiviset taidot (= itsesäätely- ja korkean asteen ajatteluntaidot) </li></ul><ul><li>Käsitteellinen ymmärrys kehittyy </li></ul><ul><li>Asteittain etenevä ja syvenevä prosessi </li></ul>
  46. 46. Metakognitio/ metakognitiiviset taidot <ul><li>Kognitiiviset prosessit = ajattelu, tarkkaavaisuus, muistaminen, havaitseminen, oppiminen </li></ul><ul><li>Metakognitio = yksilön kyky olla tietoinen ja hallita omia kognitiivisia prosesseitaan </li></ul><ul><li>Asiantuntija seuraa oman ymmärryksensä kehittymistä ja havaitsee/tunnistaa siinä olevia puutteita ja kehittämistarpeita. Metakognitio ilmenee usein sisäisenä puheena, dialogina. (Oppimistieteiden kehityksen komitea: Miten opimme. Aivot, mieli, kokemus ja koulu 2004, 31-32) </li></ul>
  47. 47. Asiantuntijaksi kehittyminen… <ul><li>Asiantuntijaksi kasvaminen näkyy ajattelun ja toimintavalmiuksien kehittymisenä, mutta myös itsereflektion hyödyntämisenä ja persoonallisuuden kasvuna </li></ul><ul><li>(Ruohotie 2006) </li></ul>
  48. 48. Ammatillinen kasvu persoonallisena oppimisprosessina: <ul><li>Persoonallisen oppimisprosessin seurauksena ammatillinen kasvu etenee teknisestä taitojen soveltamisesta oman ”hoitamisnäkemyksen” ( = suuri ajatus) luomiseen </li></ul><ul><li>Opiskelija ymmärtämään itseään aikaisempaa syvemmin, minä-käsitys vahvistuu sekä persoonallinen tyyli ja oma hoitaja-identiteetti kehittyvät </li></ul>
  49. 49. Jatkuu… <ul><li>itsetuntemus ja -luottamus lisääntyvät </li></ul>
  50. 50. Ammatillinen kasvu: <ul><li>Ammatillinen kasvu: Reflektoinnin edellyttämä opiskelijan kriittinen kasvu sekä ”itsetajuisuuden” ja minätietoisuuden herääminen tapahtuu suotuisasti demokraattisessa yhteisössä. </li></ul><ul><li>Vrt. asiantuntijuuden kehittyminen ”kulturoitumisprosessina” </li></ul>
  51. 51. Kirjonen 2006 <ul><li>” Koulutus voi parhaimmillaan vain avata </li></ul><ul><li>oppijan silmät ja aivot tarkastelemaan maailmaa uudella tavalla. Yksi koulutuksen tärkeimmistä tuloksista on itsensä löytäminen, persoonallisen (ammatti)identiteetin rakentaminen. Vasta myöhempi toiminta osoittaa, onko tutkintonsa suorittaneessa noviisissa ainesta asiantuntijuuteen.” (Kirjonen 2006) </li></ul>
  52. 52. Kirjallisuutta: <ul><li>Hakkarainen K., Lonka K., Lipponen L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo. Ws. Bookwell Oy. </li></ul><ul><li>Helakorpi S., Aarnio H., Majuri M. 2010. Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin. Hämeen ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu </li></ul><ul><li>Helakorpi S. 2005. Työn taidot – Ajattelua, tekoja ja yhteistyötä </li></ul><ul><li>Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärven Offset Oy. Saarijärvi </li></ul><ul><li>Kirjonen 2006. </li></ul><ul><li>Holopainen A, Korhonen T, Miettinen M, Pelkonen M & Perälä M-L. 2010. Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi - toimintamalli näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseksi. Premissi 1, 38-45 </li></ul><ul><li>Kosonen P. 2005. Sosiaalialan ja hoitotyön asiantuntijuuden kehitysehdot ja opiskelijavalinta. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Jyväskylä. Jyväskylä University Printing House. </li></ul><ul><li>Kotila H., Mutanen A., Volanen M V. (toim.) 2007. Taidon tieto. Edita. Helsinki </li></ul><ul><li>Kotila H., Mutanen A. (toim.) 2005. Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Helsinki. Edita. </li></ul>
  53. 53. Kirjallisuutta: <ul><li>Kuoppamäki R. 2008. Ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot asiantuntijuuden kehittäjänä. Tieto- ja viestintätekniikan erikoistumisopintojen vaikuttavuus terveysalalla. Akateeminen väitöskirja. Kasvatustieteen laitos. Tampereen yliopisto. Tampere. </li></ul><ul><li>Korhonen A, Korhonen T & Holopainen A. 2010. Asiantuntijuus ja näyttöön perustuva toiminta. Tutkiva Hoitotyö 8(3), 38-42.  </li></ul><ul><li>Laakkonen Arja 2004. Ammatillinen kasvu hoitokulttuurissa. Akateeminen väitöskirja. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopisto. </li></ul><ul><li>Niemi Liisa 2004. Ammatillinen kasvu ja sitä edistävät kasvutekijät hoitotyössä. Pro Gradu –tutkielma. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopisto. </li></ul><ul><li>Nurmela Tiina 2002. Ajattelun taito ja lupa ilmaista. Teoreettis-käsitteellinen tutkimus hoitotyön edellyttämästä kriittisen ajattelun taidosta ja sen edellytyksistä. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos. Tampere . </li></ul>
  54. 54. Kirjallisuus jatkuu.. <ul><li>Ruohotie P 2006. Metakognitiiviset taidot ja ammatillinen kasvu asiantuntijakoulutuksessa. Teoksessa Eteläpelto A., Onnismaa J. (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Vantaa Dark oy. </li></ul><ul><li>Ruohotie P., Honka J. 2003. Ammatillinen huippuosaaminen. Kompetenssitutkimuksen avaama näkökulma huippuosaamiseen, sen kehittämiseen ja johtamiseen. Saarijärven Offset Oy </li></ul><ul><li>Ruohotie P., Honka J., Mustonen L. 2000. Työssä oppimisen haasteet ammattikasvatukselle. Hämeen ammattikorkeakoulu. Julkaisu D: 126. Saarijärven Offset Oy. </li></ul><ul><li>Toikko T., Rantanen T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampereen yliopistopaino Oy. Tampere. </li></ul>
  55. 55. Kirjallisuus: <ul><li>Töyhtäri-Nyrhinen A. (toim.)2009 Suunnannäyttäjiä – uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajien työhön. Haaga-Helia kehittämisraportteja 4/2009 </li></ul><ul><li>Toom A., Onnismaa J., Kajanto A. (toim.) 2008. Hiljainen tieto. Tietämistä, toimimista, taitavuutta. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Gummerus. </li></ul><ul><li>Vilkka H. 2005 Tutki ja kehitä. Tammi. Helsinki </li></ul>

×