9.11.2010

527 views

Published on

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
527
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
25
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

9.11.2010

  1. 1. OPPIMISPROSESSIN SUUNNITTELU 9.11.2010 Hanne Koli
  2. 2. I VAIHE OPPIMISKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA ANALYSOINTI OMAN aiheen/kurssin/oppimiskokonaisuus ja siihen liittyvät tavoitteet  Oppimisprosessin suunnittelu TAVOITTEET ANALYSOIDAAN oppimisprosessin toteuttamista varten. Analysoinnin avulla oppimisen kohteena olevat eri asiat saadaan esiin, tavoitelauseet muutetaan käsitettävään muotoon ja toiminnaksi. ANALYYSI TEHDÄÄN MUODOSTAMALLA TAVOITTEISTA mitä, miksi, miten – kysymyksiä. MITÄ? Asiat , teemat, tavoitteet, tulokset, seuraukset KUKA, KETKÄ? Henkilöt, tekijät MILLAINEN? Laadullinen kuvaus MISSÄ? Paikka, kohde, sijainti MILLOIN? Aika, ajankohta, ajanjakso, tilanne KUMPI? Erottelu, rinnastus, vertailu MITEN? Prosessi, tapa, toiminnan tai vaikutuksen kuvaus MIKSI? Syy-seuraus –suhteet, selittämiseen pyrkivät perustelut 9.11.2010 2
  3. 3. II VAIHE OPPIMISPROSESSIN JA SEN OPPIMISTILANTEIDEN HAHMOTTAMINEN OPPIMISPROSESSI ON … - Matka, reitti, polku, rasteja, jne. - Kuinka etenee ajallisesti? Pituus, kesto, laajuus? - Kuinka monta oppimistilannetta? Minkä nimisiä? Mistä lähdetään liikkeelle, miten edetään jne.? - Oppimisprosessin kokonaisuus 9.11.2010 3 TAVOITTEENA OLEVA OSAAMINEN AIKAISEMPI TIETÄMYS OPPIMISPROSESSI PALAUTE AINEISTO OPPIMIS- TEHTÄVÄ OHJAUS OHJE AINEISTO OPPIMIS- TEHTÄVÄ OHJAUS OHJE AINEISTO OPPIMIS- TEHTÄVÄ OHJAUS OHJE AINEISTO OPPIMIS- TEHTÄVÄ OHJAUS OHJE PALAUTE PALAUTE PALAUTE II IIII IIIIII IVIV
  4. 4. III VAIHE OPPIMISTILANTEIDEN YKSITYISKOHTAINEN SUUNNITTELU SUUNNITELLAAN yksityiskohtaiset oppimistilanteet ja mistä ne muodostuvat 9.11.2010 4 OPPIMIS- TILANNE OPPIMIS- TILANNE OPPIMIS- YMPÄRISTÖT OPPIMIS- YMPÄRISTÖT OPPIMIS- TEHTÄVÄ OPPIMIS- TEHTÄVÄ TIETO-LÄHTEETTIETO-LÄHTEET JUONI SELOSTUS JUONI SELOSTUS OHJEETOHJEET OTSIKKOOTSIKKO OHJAUSOHJAUS PALAUTEPALAUTE OHJEETOHJEET KIINNOS-TUKSEN HERÄTTÄMINEN KIINNOS-TUKSEN HERÄTTÄMINEN YKSILÖ RYHMÄ YHTEISTYÖ YKSILÖ RYHMÄ YHTEISTYÖ VERKKOVERKKO LUOKKALUOKKA LUONTOLUONTO KIRJASTOKIRJASTO OTSIKKOOTSIKKO AIKATAULUAIKATAULU TIEDON VÄLITTY- MINEN TIEDON VÄLITTY- MINEN JNE.JNE. TRANSFERTRANSFER TAVOITTEETTAVOITTEET PED. IDEATPED. IDEAT ITSE-OHJAU- TUVUUS ITSE-OHJAU- TUVUUS OPPIJAN TOIMINTA OPPIJAN TOIMINTA TIEDON- PROSES-SOINTI TIEDON- PROSES-SOINTI LOPPU- TULEMA TUOTOS LOPPU- TULEMA TUOTOS EDISTYMINENEDISTYMINEN VÄLINEETVÄLINEET VAIHTO- ENTOISET TAVAT VAIHTO- ENTOISET TAVAT AUTENT- TISUUS AUTENT- TISUUS MITEN OPITAAN? MITEN OPITAAN? AIKAISEMMAT TIEDOT AIKAISEMMAT TIEDOT
  5. 5. IV VAIHE SUUNNITELMALOMAKKEEN KÄYTTÖ SUUNNITTELUN VAIHEET • TAVOITTEET: Kirjaa opintojakson/ kurssin/ opetettavan, opittavan aiheen tavoitteet ja sisällöt • ANALYSOI tavoitteet muuttamalla ne kysymysmuotoon • RYPÄSTELE kysymykset teemoittain ja nimeä teemat • ASETA teemat ja kysymykset kronologiseen eli ns. luonnolliseen järjestykseen oppimisen kannalta • MIETI kuinka monta vaihetta / opetus-oppimistilannetta prosessiin tulee? • POHDI vaihe / teema ja teeman liittyvät kysymykset kerrallaan miten oppija voi ao. asiat oivaltaa ja oppia. Minkälaista tiedonprosessointia se vaatii? • IDEOI ja SUUNNITTELE oppimistehtävät, ohjaus, aineistot ja opetus 9.11.2010 5
  6. 6. MIKÄ EDISTÄÄ OPPIMISTA JA OSAAMISEN KEHITTYMISTÄ? VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TAVOITTEELLISUUS – SELKEÄT TAVOITTEET JA OPPIMISEN KOHTEET SELKEÄ RAKENNE JA OPISKELUN KUVAUS OPPIMISPROSESSI HYVÄT OPPIMISTEHTÄVÄT, TEHTÄVIEN SOPIVA HAASTAVUUS HYVIN VALITUT JA RAJATUT AINEISTOT KIINNOSTAVUUS ESIM. VAIHTELEVIN MENETELMIN MIELEKKÄÄT VERKKOKESKUSTELUT OHJEET PROSESSIN JUOKSUTUKSET ELI SELOSTUKSET AIKATAULU JA DEADLINET PROSESSIN YLLÄPITÄMINEN JA EDISTÄMINEN OHJAUKSEN AVULLA OPISKELUN ETENEMISEN SEURANTA PALAUTE ARVIOINTI PROSESSIIN SOPIVA TEKNIIKKA JA SEN TOIMIVUUS / HELPPOUS 9.11.2010 6
  7. 7. OPPIMINEN JA OSAAMINEN OPPIMISEN METAFORAT OPPIMINEN ON ASIOIDEN MIELEENPAINAMISTA - Miten asioita mieleenpainetaan? Mitä ja miten opitaan? OPPIMINEN ON OSALLISTUMISTA TOIMINTAAN, KULTTUURIIN - Miten toimintaan osallistutaan? Miten kulttuuriin osallistutaan? Mitä ja miten opitaan? OPPIMINEN ON UUDEN TIEDON RAKENTAMISTA TAI LUOMISTA - Miten uutta tietoa rakennetaan? Miten uutta tietoa luodaan? Mitä ja miten opitaan? . 9.11.2010 7
  8. 8. TUNNETKO OPPIMISEN PERIAATTEITA? • Ihminen rakentaa uutta tietämystä ja ymmärrystä jo tietämänsä ja uskomansa pohjalle  huomio on kiinnitettävä puutteellisiin käsityksiin, virheellisiin uskomuksiin ja käsitteiden naiiveihin tulkintoihin • Opiskelijan on hallittava omaa oppimista ja kyettävä tunnistamaan, milloin ymmärtää jotakin ja milloin tarvitsee lisää tietoa • Opiskelija voi kehittää kykyä laajentaa yhdessä tilanteessa opittuja asioita toisiin asiayhteyksiin  miten tehdä tätä ”jatkuvasti” – uusi tieto ja ”miten voisin käyttää tätä jossakin...”, miten tehdä oppimisesta dynaaminen, jatkuva prosessi – jatkuva luova prosessi • Opiskelija voi kyetä ennakoimaan ja ennustamaan omaa suoritustaan eri tilanteissa  eli seuraamaan miten hän hallitsee ja ymmärtää asioita, pystyykö hän selittämään järkeenkäyvästi, tekemään itsearviointia (kyky seurata omaa lähestymistapaa ongelmanratkaisuun) ja pohtimaan mikä toimii ja mitä pitää kehittää, miten tarkkaillee oman ymmärryksen laajuutta ja päättää milloin se ei ole riittävä. (Metakognitio ilmenee usein pään sisäisenä dialogina – mikä on sen merkitys, miten hyödynnän tätä tietoa?) 9.11.2010 8
  9. 9. MINKÄLAISIA VAIHTOEHTOJA OPISKELULLE? MAHDOLLISTETAANKO HENKILÖKOHTAINEN AIKATAULU JA ETENEMINEN? • itseopiskelu • oppimistehtävin ohjattu prosessi • yksilön oppimisprosessi OPISKELEEKO RYHMÄ YHDESSÄ? • Pienryhmän oppimisprosessi • Suurryhmän oppimisprosessi • Verkkokeskusteluna toteutettava prosessi • Projekti 9.11.2010 9
  10. 10. MINKÄLAISIA OVAT HYVÄT OPPIMISTEHTÄVÄT? – Herättävät kiinnostuksen aiheeseen – Aktivoivat ja motivoivat oppijaa – Tuovat esille oppijan aikaisempia käsityksiä – Ovat ongelmanratkaisupohjaisia – Ohjaavat tiedonrankentelua – Ohjaavat uuden taidon kehittymistä – Ohjaavat työskentelytapojen ja -otteen kehittämistä – Ovat kommunikatiivisia esim. dialogi, väittely, paneeli, keskustelu verkossa – Ohjaavat ja tukevat ryhmätaitojen kehittymistä – Ovat reflektiivisiä 9.11.2010 10
  11. 11. MITEN OPPIMISTEHTÄVILLÄ EDISTETÄÄN OPPIMISTA - OSAAMISEN KEHITTYMISTÄ? PROSESSIN AIKANA TYÖSTETTÄVÄT JA RATKAISTAVAT TEHTÄVÄT  Edistävät osaamisen kehittymistä, kun oppimistehtävät nivotaan yhteen asteittain syveneväksi ongelmanratkaisuksi. Näin edellinen tehtävä valmistaa ja auttaa seuraavassa tehtävässä onnistumisessa. Prosessi voi sisältää tavoitteiden kannalta ASTEITTAIN SYVENEVIÄ TEHTÄVIÄ ja prosessi ohjaa osaamisen kehittymisen syväsuuntautuneeseen haltuun ottamiseen. OHJAA OPPIJAA MENETELMÄLLISESTI OPPIMAAN UUSIA TIETOJA/TAITOJA: SISÄLTÖÄ - Mitä tietoa oppija prosessoi tehtävässä? TIEDONHAKUA - Mistä oppija löytää tehtävässä tarvittavaa tietoa? HAVAINNOINTIA, AJATTELUPROSESSEJA - Miten oppija prosessoi tietoa tehdessään tehtävää? OHJAA OPPIMISTEHTÄVÄÄ - Miten oppimistehtävä ohjaa oppijan oppimista ja tiedon prosessointia? OHJAA OPPIMISPROSESSIA, OHJAA TYÖSKENTELYÄ - Miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan? 9.11.2010 11
  12. 12. MITÄ TEHTÄVIÄ PROSESSIN ALUSSA JA PÄÄTTEEKSI? VERKKO-OPPIMISPROSESSIN 2 ENSIMMÄISTÄ OPPIMISTEHTÄVÄÄ ESIM. 1. TEHTÄVÄ – aikaisemman osaamisen esiin nostaminen: Mitä tiedät aiheesta entuudestaan – mitä sinulle tulee mieleen käsitteestä/ilmiöstä...? 2. VALMISTAUTUMINEN JA VALMENTAUTUMINEN VERKKO-PROSESSIIN VERKKO-OPPIMISPROSESSIN VIIMEINEN OPPIMISTEHTÄVÄ VOI OLLA OPPIMISPROSESSIN KOKOAVA TAI REFLEKTIOTEHTÄVÄ ESIM. Miten käsityksesi ovat prosessin aikana muuttuneet – vertaa ensimmäisen tehtävää ja ... tarkastele nykyistä ajatteluasi/tietoasi asiasta? TAI Käy läpi kaikki prosessin tehtävät ja mieti niiden jokaisen merkitystä itsellesi ja työllesi? TAI Tee kooste (valmiin) PowerPoint -esityspohjan avulla eli ns. näyttö osaamisestasi jokaisen oppimisprosessin vaiheen kohdalla JNE. 9.11.2010 12
  13. 13. MITEN MUUTEN VOIT EDISTÄÄ OPPIMISTA ? • LAADI KYSYMYKSIÄ JA ASETA ONGELMIA ja ongelmakeskeisyys  aktivoivat, motivoivat ja ohjaavat tiedonprosessointia • HUOLEHTI AUTENTTISUUDESTA  aidot ongelmat, aidosti kiinnostavat ongelmat, aidot menetelmät, työtavat ja tietolähteet, aidot tulokset, kosketus asiantuntijakulttuuriin • EDISTÄ TIEDONRAKENTELUA  oppiminen voidaan nähdä tiedonrakenteluna tai uuden tiedon luomisena (metafora) • OHJAA ULKOISTAMAAN AJATTELUA  oppimisen välineitä • LUO TARVITTAESSA YHTEISÖLLISIÄ PROSESSEJA • KÄYTÄ VAIHDELLEN ERI ROOLEJA (opiskelijat ja opettajat) 9.11.2010 13
  14. 14. MITEN HERÄTÄT KIINNOSTUKSEN JA MIKSI? KIINNOSTUS on psykologinen tila joka syntyy yksilön ja kohteen välille. Kiinnostus on emootio. 4-VAIHEINEN MALLI KIINNOSTUKSEN KEHITTYMISESTÄ (Hidi&Renninger 2006) 1. Tilannesidonnainen liikkeelle sysätty kiinnostus (mm. yllättävä teksti, informaatio, ulkoa tuettua, ryhmä töitä, ongelmanratkaisua, tietokoneilla työskentelyä) 2. Tilannesidonnainen kestävämpi /pysyvämpi kiinnostus (merkitykselliset tehtävät, henkilökohtainen osaamisen kehittyminen, ulkoa tuettua, merkitykselliset, henkilökohtaisesti koskettavat osallistumiset: PBL, yhteisöllisyys, tutorin henkilökohtainen ohjaus) 3. Heräävä henkilökohtainen kiinnostus (positiiviset tunteet, pysyvät tiedot, arvot, perustuu aikaisempaan yhteyteen, opiskelijasta tulee utelias, hänelle syntyy omia aiheeseen liittyviä kysymyksiä, omia haasteita, itse –aikaansaatu kiinnostus, tarvitsee rohkaisua ja tukea ulkopuolelta) 4. Hyvin kehittynyt henkilökohtainen kiinnostus (positiiviset tunteet, paljon varastoituvaa tietoa, arvokasta tietoa, työnteko tuntuu vaivattomalta, itse aikaansaatua 9.11.2010 14
  15. 15. MITEN VALITSET AINEISTOT? Verkko-oppimisympäristöön valituilla AINEISTOILLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI oppimisen ja osaamisen kehittymisen kannalta. Ne ohjaavat oppijoiden ajattelua ja toimintaa. Aineistojen VALINTA JA JÄSENTÄMINEN ON ERITTÄIN tärkeää, koska niiden avulla opiskelija kehittää osaamistaan ja syventää ajatteluaan. Verkkoympäristöissä TULISI VÄLTTÄÄ LINKKILISTOJEN TYYPPISTÄ, suurta itseohjautuvuutta edellyttävää aineistojen käyttöä, koska ne saattavat vaikeuttaa tietojen löytymistä ja aikaansaada ajan käyttöä epäolennaiseen.  Aika saattaa kulua tiedon etsimiseen tiedonprosessoinnin sijaan – eri asemassa ovat opintojaksot, joissa tavoitteena on tiedonhaku. Ohjaaja voi käyttää oppimisprosessin eri vaiheissa eri muodoissa olevia aineistoja käyttötarpeen mukaan.  Aineistot voivat olla ohjaajan tuottamia teksti-, ääni- tai videoklippejä, joiden avulla oppivat pääsevät orientoitumaan aihealueeseen RAUHASSA KESKITTYEN JA VAIKKA USEAAN KERTAAN TOISTAEN. Aineistojen tarkoituksena voi olla aihealueen selvittäminen siten, että OPPIJAN HUOMIO KIINNITETÄÄN JOHONKIN OLEELLISEEN, VAIKKA AIVAN UUTEEN ASIAAN. Aineistojen tehtävä on tällöin toimia OPPIJOIDEN OPPIMISTA EDISTÄVINÄ ELEMENTTEINÄ. 9.11.2010 15
  16. 16. VERKKOKESKUSTELUN SUUNNITTELU 1. VERKKOKESKUSTELUN LÄHTÖKOHTA / LÄHTÖTILANNE Miten opiskelijat aktivoidaan ja heille synnytetään tarve keskustella ja rakentaa tietoa verkossa? Esim. ongelmanasettelu, casen analysointi. Miten verkkokeskustelun hyöty konkretisoidaan osallistujille – miksi keskustella verkossa? 2. VERKKOKESKUSTELUN PÄÄMÄÄRÄ, LOPPUTULEMA JA LOPPUTULOS Mitkä ovat verkkokeskustelun tavoitteet? Mitä tuloksia / tuotoksia odotetaan saavutettavan? Miten tuloksia työstetään ja hyödynnetään jatkossa oppimisprosessin aikana? 9.11.2010 16 Päämäärä, lopputulema, lopputuotos Lähtökohta / lähtötilanne esim. case, ongelman- asettelu VERKKOKESKUSTELU, KESKUSTELUPROSESSI Ohjaajan interventiot tarvittaessa. Ohjaaja voi ylläpitää ja suuntaa keskustelua tarvittaessa esim. aktivoivilla kysymyksillä
  17. 17. VERKKOKESKUSTELU JÄSENTYMÄTÖN VERKKOKESKUSTELU JÄSENTYNYT VERKKOKESKUSTELU DIALOGINEN VERKKOKESKUSTELU Dialogisessa verkkokeskustelussa keskustelijan kirjoittama viesti tai kommentti liittyy aina asiasisällöllisesti edelliseen, aikaisemmin kirjoitettuun viestiin 9.11.2010 17 Keskustelun päämäärä / tavoitteet viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti Keskustelun päämäärä / tavoitteet viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti viesti / kommentti Usein verkkokeskustelussa osallistujilla ei ole yhteistä päämäärää tai keskustelulla tavoitteita, vaan keskustelijat vievät jokainen keskustelua vähän eri suuntaan, jolloin keskustelu helposti ”levähtää”. Jäsentyneessä ja tavoitteellisessa verkkokeskustelussa keskusteluun osallistuvat pyrkivät viesteillä ja kommenteillaan kohti yhteistä päämäärää, esimerkiksi asetetun aloitusongelman ratkaisua. ! Minkälaisissa tilanteissa verkkokeskustelu toimii?
  18. 18. MITEN ESITTELET OPINTOJAKSON? OPPIMISPROSESSI TAI OPINTOKOKONAISUUS – onko nimi kuvaava ja selkeä? LAAJUUS – opintojakson laajuus opintopisteinä, opintoviikkoina, opiskelutunteina. AIKA – milloin opintojakso alkaa ja päättyy. OHJAAJAT – kuka ohjaa, miten ja milloin ohjaaja on tavoitettavissa sekä yhteystiedot (esim. sähköposti, matkapuhelin, Skypenimi). TOTEUTTAJAT – Kuka/ketkä ovat suunnitelleet opintojakson. TERVETULOTOIVOTUS – tervetulotoivotuksen tarkoituksena on kertoa opintojaksosta tiiviisti, kiteytetysti ja innostuneesti. Sen avulla herätetään kiinnostus aiheeseen ja opiskeluun. Voi olla muodoltaan tekstiä, kuvia, video, äänitiedosto tms. OPINTOJAKSON TAVOITTEET – opiskelun ja oppimisen tulee aina olla tavoitteellista. Oppimisen/osaamisen tavoitteet kuvataan 9.11.2010 18 MUISTA 1. Ihminen toimii aikaisemmin opitun varassa, se nopeuttaa toimintaa, mutta kouluttajan tekemät muutokset saattavat jäädä huomaamatta ellei niitä osoiteta. 2. Havaitseminen on valikoivaa – kaikkea ei huomata, verkossa tekstiä lähinnä silmäillään ja sitä ei välttämättä lueta kokonaan. 3. Ihminen pystyy pitämään mielessään vain tietyn määrän tietoa yhdellä kertaa, joten älä täytä sivuja liialla informaatiolla. 4. Symbolit ja värit tukevat ja edistävät havaitsemista.
  19. 19. MINKÄLAISIA OHJEITA JA OHJEISTUKSIA TARVITAAN? OHJEET OVAT OPPIMISPROSESSIN KESKEINEN ETEENPÄIN VIEVÄ VOIMAVARA • TEHDÄÄN USEIN RAUTALANGASTA VÄÄNTÄMÄLLÄ • SELKEÄ KIELI • YKSINKERTAISET LAUSEET • VÄLTÄ ADJEKTIIVEJA • VÄLTÄ SIVULAUSEITA • KAPPALEESSA KORKEINTAAN 6 RIVIÄ  VARMISTETAAN OHJEIDEN PERILLE MENO  MINIMOIDAAN TURHAUTUMINEN 9.11.2010 19
  20. 20. MITEN JUOKSUTAT OPPIMISPROSESSIA? ESIMERKKI JUOKSUTUKSESTA • OPPIMISPROSESSIN /OPINTOJAKSON ALUSSA tutustut aihealueeseen pohtimalla sitä mitä tiedät aihealueesta entuudestaan ja missä olet asiaan aikaisemmin tutustunut. Tämä tapahtuu siten että kirjoitat teemasta ” Mitä ...?” maksimissaan yhden A4 verran. Sen jälkeen teet monivalintatehtävän, jossa arvioit omaa osaamistasi suhteessa tämän opintojakson tavoitteisiin. • TOISESSA VAIHEESSA pääset kahden casen avulla tutustumaan aiheeseen hieman enemmän ja ... • KOLMANNESSA VAIHEESSA jatkat toisen vaiheen aihealueen tarkastelua hieman syvemmälle... Ja katsomme missä kaikissa tilanteissa arkimaailmassa aiheeseen voi törmätä. • NELJÄNNESSÄ VAIHEESSA käsittelemme muutamaa keskeistä käsitettä, myös niiden syntyhistoriaa. • OPPIMISPROSESSIN /OPINTOJAKSON LOPUKSI teet kokoavan PowerPoint-esityksen opintojakson eri osa-alueista. Sen jälkeen teet uudelleen alussa tekemäsi monivalintatehtävän ja katsotaan miten oma osaamisesi on prosessin aikana kehittynyt. 9.11.2010 20

×