Pentuopas

2,402
-1

Published on

Published in: Lifestyle
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
2,402
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Pentuopas

  1. 1. PENTUOPASHANDSKES-KOIRAN OMISTAJALLE@kennel Handskes, kopiointi ja luvaton levittäminen kiellettyTarja PeltolaVihteljärventie 45438720 Vihteljärvi050-5660352tarja.peltola@handskes.net
  2. 2. Pennun tulo uuteen kotiin ....................................................................................................................3Koiran ruokinta ....................................................................................................................................8Käytännön ruokinta..........................................................................................................................9Koiraruuan raaka-aineet ja sulavuus..............................................................................................11Pennun tapakasvatus ja sosiaalistaminen...........................................................................................16Luoksetulo..........................................................................................................................................19Eroahdistus.........................................................................................................................................20Corgien ja gööttien sairaudet .............................................................................................................25Nivelrikko ......................................................................................................................................29Kennelyskä.........................................................................................................................................33Koiran sisäloiset.................................................................................................................................35Koiran ulkoloiset................................................................................................................................37Täi ja väive.....................................................................................................................................37Kirput .............................................................................................................................................37Sikaripunkki...................................................................................................................................38Kapi................................................................................................................................................38Hilsepunkki....................................................................................................................................38Punkki ............................................................................................................................................39Borrelioosi..................................................................................................................................39Erlichioosi..................................................................................................................................40Ruskea koiranpunkki......................................................................................................................40Nenäpunkki ja korvapunkki...........................................................................................................41Koiran allergia....................................................................................................................................42Koirien yleisimmät iho-ongelmat ......................................................................................................47Atooppinen dermatiitti...............................................................................................................47Furunkuloosi ..............................................................................................................................47Koiran rokotussuositus.......................................................................................................................49Parainfluenssa ............................................................................................................................49Yhdistelmärokotteet.....................................................................................................................49Parvo ..........................................................................................................................................50Rabies.........................................................................................................................................50Mitä tehdä kun koira katoaa...............................................................................................................51Ikääntyvä koira...................................................................................................................................52Koiran rukous.....................................................................................................................................53Rotumääritelmä Cardigan Welsh Corgi.............................................................................................61Länsigöötanmaanpystykorvan rotumääritelmä..................................................................................63Koiran vakuutus .................................................................................................................................66
  3. 3. Pennun tulo uuteen kotiinKun pentu tulee uuteen kotiin, se joutuu kokemaan paljon uutta. Matka, uudet ihmiset, mahdollisetmuut koirat, uudet hajut, äänet, näkövaikutelmat, kaikki ne ovat koettelemuksia pienelle pennulle,joka on tottunut nukkumaan suurimman osan päivästä pentuesisarustensa kanssa. Tästä syystä kotion rauhoitettava pennun saapuessa.Seuraavat asiat on hyvä ottaa huomioon:-Anna pennun tulla rauhalliseen kotiin. Ei vieraita heti ensimmäisenä päivänä, ei ihmisiä, jotkakaikki haluavat hukuttaa sen taputuksiin ja hyväilyihin.-Anna pennun tutkia rauhassa uutta kotiaan ja oppia tuntemaan uudet hajut.-Älä rankaise pentua, jos se tekee lätäkön lattialle. Laita lattialle sanomalehtiä, joille pentu voi tehdätarpeensa.-Älä jätä pentua pitkäksi aikaa yksin. Se ei ole tottunut yksinäisyyteen. Kun pentu vaikuttaaväsyneeltä, voit jättää sen yksin vähäksi aikaa.-Järjestä pennulle makuupaikka, jossa se saa levätä, sillä pikkupentu väsyy kovin helposti, janukkuu paljon. Pidä paikka samana, älä siirtele sitä. Pennuista mieluinen paikka on suojaisa esim.sängyn alla, avoinainen pahvilaatikko tms. joka tarjoaa rauhaa ja suojaa. Muista, ettei pentuakoskaan saa häiritä sen nukkuessa tai ollessa makuupaikallaan. Opeta tämä myös lapsille.-Jos talossa on pieniä lapsia, valvo tarkoin kun esittelet pennun lapsille. Älä puuhaile "liikaa" senkanssa kun lapset ovat läsnä. Jos lapset tulevat mustasukkaisiksi, he voivat kostaa pennulle. Opetaheille, ettei pentua saa käsitellä kovakouraisesti jne.ENSIMMÄINEN YÖEdellä oli puhetta siitä, ettei pentua saa erottaa perheen muista jäsenistä. Yksin jääminen säikäyttäärohkeankin pennun, joka alkaa haukkua ja ulista. Tämä on pennun ainoa keino houkutella emoluokseen. Pentu on hyvin riippuvainen perheeltä saamasta turvasta, joten kohtele sitä senmukaisesti. Paras nukkumapaikka on jonkun perheenjäsenen läheisyydessä, jolloin pennulla onkuulo, haju ja tuntoyhteys tähän. Jos pentu on rauhaton, voi sille puhella ja ojentaa kätensähyväilläkseen sitä. Jos pentu nukkuu ensimmäiset yöt jonkin perheenjäsenen huoneessa se eimerkitse sitä, että se nukkuu siellä lopun ikäänsä. Vanhempana koiran voi totuttaa nukkumaanjossakin muualla. Älä nosta pentua sänkyyn, se voi hypätä tai pudota ja satuttaa itsensä,. Josvälttämättä haluat nukkua pennun vieressä voit nukkua lattialla.YKSIN KOTONAPentu joutuu ennen pitkää jäämään yksin kotiin. Suositeltavaa on, että pentua tai vanhempaakaankoiraa ei jätettäisi yksin yli 5 tunniksi. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Kun pentu onpieni, eikä vielä ole tottunut yksinoloon, on hyvä käydä esimerkiksi työpäivän aikanaulkoiluttamassa pentua. Harjoitelkaa hyvissä ajoin yksinoloa ja totuttakaa pentu vähitellen olemaanaina pidempiä aikoja yksin.Koiran ollessa yksin kotona sen oleskelualuetta on syytä ensin rajata ja kasvattaa siitä vähitellen.Pienessä häkissä koiraa ei kuitenkaan saa pitää. Häkittäminen on eläinsuojelulain vastaista. Yksinjäävälle koiralle kannattaa jättää toivottua ja turvallista puuhasteltavaa, ettei se ikävissään rupeatekemään tuhojaan. Yksin jäämistä voivat helpottaa tietyt "lähtörutiinit", joista koira heti tietää mitäon tapahtumassa.PENNUN OPETTAMINEN SISÄSIISTIKSIOpetettaessa pentua sisäsiistiksi on huomattava seuraavat seikat:-Vie pentu aina heti ulos kun se on herännyt ja kun se on syönyt.
  4. 4. -Älä ala leikkiä pennun kanssa ennenkuin se on tehnyt tarpeensa. (Voit toistaa jotain tiettyäkehoitusta.)-Kehu ja kiitä pentua, kun se on tehnyt tarpeensa.-Vältä rankaisua. Vasta silloin on oikein vaatia pennulta siisteyttä, kun se on oivaltanut asian, ts.oppinut, että on oikein tulostaa pihalle.-Ulkoiluta pentua alussa samassa paikassa, joka mielellään on hiukan eristyksissä ja rauhallinen.-Tarkkaile pentua, opit nopeasti miltä se näyttää ennen "tulostusta" ja voit viedä sen ulos tekemääntarpeensa.KOIRAN LUONTEEN KEHITYKSEN PÄÄKAUSIA4-7 viikko-leimautumiskausi-oltava paljon ihmisen kanssa8-12 viikko-nopean oppimisen kausi-opittava ihmisen eleet ja sanat13-17 viikko-arvojärjestyksen muovautumiskausi5-6 kk-lauman järjestäytymiskausi-kaikki yhteistyö tuottaa koiralle suurta mielihyvää,pentu on auktoriteeteille altis7-12 kk-puberteetti-ikä: luonne ailahtelee, varsinkin uros uhoaa-pentuun suhtauduttava asiallisesti ja ymmärtäen, kuitenkin määrätietoisestiMATOLÄÄKITYSPentusi on saanut kasvattajan luona matolääkityksiä, joten seuraava on 11 viikon iässä, ennenensimmäisiä rokotuksia. Matolääkitys annetaan jatkossa puolivuosittain. Hyviä ajankohtia ovatkevät ja syksy.ROKOTUKSETPenun kanssa tulee käyttää maalaisjärkeä. Älä anna sen tavata vieraita koiria joita et tunne,ennenkuin kaikki rokotukset ovat kunnossa. Sitä ei pidä myöskään viedä paikoille, joilla liikkuupaljon muita koiria esim. koirapuistoihin, koulutuskentälle ym. tartuntavaarojen vuoksi. Seuraavatrokotukset:12 viikon iässä- penikkatauti- tarttuva maksatulehdus- parvorokotus- kennelyskä16 viikon iässä (kuukauden kuluttua edellisistä)- penikkatauti- tarttuva maksatulehdus- parvorokotus- kennelyskä- raivotautirokotus
  5. 5. Vuoden kuluttua- penikkatauti- tarttuva maksatulehdus- parvorokotus- kennelyskä- raivotautirokotusHUOM! Rokotusmääräykset saattavat muuttua tautitilanteen mukaan. Voimassa olevatmääräykset selviävät eläinlääkäriltä tai Suomen Kennelliitosta.PENTU JA LAPSETPennusta ei saa koskaan tulla leikkikalua lapsille. Se on perheenjäsen ja sellaisena sitä myöskohdellaan.Kun pentu tulee uuteen kotiinsa, lapset eivät ainakaan alussa saa jäädä sen kanssa yksin. Aikuisenon aina oltava läsnä neuvomassa, miten pennun kanssa seurustellaan rauhallisesti ja maltillisesti.Pentu ei saa riehua lasten kanssa, sillä se jatkaa samalla menetelmällä kasvaessaan eikä ymmärrävoimiensa rajuutta.Lapset eivät saa nostaa pentua syliinsä (terävät hampaat ja arvaamattomat liikkeet). Pennun kanssaleikitään lattiatasolla.Lapsen ei pitäisi mennä yksin ulos pennun tai aikuisen koiran kanssa, sillä hän ei pysty hallitsemaanmahdollisia tilanteita liikenteessä, toisten koirien lähestyessä jne. Viimekädessä SINÄ oletvastuussa molemmista.LIIKUNTA JA ULKOILUJotta pentua voisi ulkoiluttaa vapaana, aloita luoksetulon opettelu heti ja vahvista sitä ainamakupaloilla.Pennulle parasta liikuntaa on vapaana ulkoilu. Remmikävelyllä on syytä kiinnittää huomiota pennunväsymiseen. Se ei välttämättä pysähdy vaan jatkaa kävelyään väsymisestä huolimatta.Pennun annetaan säädellä liikuntatarpeensa esim. pihalla leikkimällä. Sen annetaan leikkiä japeuhata silloin, kun se itse haluaa. Pentu tarvitsee paljon unta vielä päivälläkin, joten sen onannettava olla rauhassa. Nukkuvaa koiraa ei saa häiritä!TURKINHOITOTurkinhoitoa aloitetaan pennusta. Pentu kammataan/harjataan aika ajoin, jotta se tottuisi siihen.Pentu ei saa karata kampaushetkestä - te päätätte koska lopetetaan. Tämäkään EI ole kamppailulaji,vaan onnistuu parhaiten kun rauhallisesti pidät koiran paikallaan.Koira pestään, kun se on likainen. Turhaa pesua on syytä välttää, koska se kuluttaa koiran ihonluontaista rasvakerrosta. Märkä koira ei saa oleskella ulkona. Korvat kuivataan heti pesun jälkeen.Syöpäläiset ovat nykyään melko yleisiä. Jos koira alkaa vimmatusti raapia itseään saaden omituisiaraapimispuuskia on syytä tarkastaa varsinkin korvanjuuret ja kauluskarvat, mitkä ovat syöpäläistentavallisimpia esiintymispaikkoja. Syöpäläiset on tärkeää hoitaa heti pois, muuten koira tartuttaa nemuihin koiriin.KORVAT, SILMÄT, TASSUT, KYNNET JA HAMPAATKorvat tarkastetaan silloin tällöin. Jos ne ovat puhdistuksen tarpeessa, niin korvan näkyvät osatpuhdistetaan kostealla vanulla. Puhtaita korvia ei tarvitse putsata eikä korvakäytävään saa työntäävanupuikkoa tms. Korvatulehdusta poteva koira raapii korviaan jatkuvasti ja ravistelee päätään.Korvat ovat punoittavat ja kuumeisen tuntuiset. Niistä voi valua ruskeaa pahanhajuista eritettä.Korvatulehdus on aina eläinlääkärin hoidettava.
  6. 6. Terveet silmät eivät pahemmin vuoda eivätkä punoita. Silmänurkkaan kertyvä erite poistetaanpuhtaalla vanulla.Tassut pitää hoitaa. Kurakelillä ne huuhdotaan vedellä ja kuivataan myös tiesuolan takia.Pennun maitohampaat alkavat lähteä noin 3-4 kuukauden iässä. Luut ja kova leipä auttavat. Joshampaat eivät tahdo irrota, on ne syytä vetää pois, jotta pysyvät hampaat eivät kasvaisi virheellisiinasentoihin. TARKKAILKAA!Kynnet leikataan noin kerran viikossa. Millinkin poistaminen on tärkeää Jos kynsien leikkaamisestaei säännöllisesti huolehdita, ydinosa kasvaa pitemmäksi ja sitten on vaikeaa pitää kynnet lyhyinä.Totuta pentu pienestä pitäen siihen. Jos pentu rimpuilee, pidä se sylissä, kunnes se rauhoittuu jaleikkaa vaikka vain yksi kynsi, ennen kuin päästät sen pois. Muuten se oppii, että rimpuilemalla sepääsee tilanteestaKoira hoitotoimet kannattaa tehdä pöydällä ja koiraa muutenkin nostetaan silloin tällöin pöydälle jakatsotaan esim hampaat. Näin koira tottuu pöydällä käsittelyyn ja eläinlääkärikäynnit jamahdollinen näyttelyssä pöydällä tutkiminen on helpompaa.KASVATUSVähin, mitä koiralta vaaditaan on asiallinen kotikasvatus. Ensimmäiset viikot ja kuukaudet ovathyvin vaativia uudelle koiranomistajalle. Tämä aika edellyttää lähes täydellistä keskittymistäpentuun. On niin paljon helpompaa olla välittämättä pienistä huonoista käyttäytymisistä, tai ollaviemättä pentu ajoissa ulos tarpeitaan suorittamaan. Nämä laiminlyönnit saattavat myöhemminkostautua vakavina ongelmina.Koira kasvatetaan lempeydellä ja ystävällisyydellä. Sille on näytettävä, että siitä pidetään. Puhupennulle paljon ja opeta se kuuntelemaan. Käytä apuna äänensävyä, ei voimakkuutta. Koiraa ei saakäsitellä liian lujin käsin. Se on herkkätuntoinen ja oppii parhaiten, kun sitä kohdellaan ystävänä japerheenjäsenenä. Pentu on kuin lapsi, mutta älkää kuvitelko sille ihmisen ominaisuuksia. Senkäyttäytyminen pohjautuu vaistoihin ja vietteihin. Teistä riippuu, millainen yksilö siitä kasvaa.Missään tilanteessa koiraa ei saa härnätä eikä ärsyttää!Teillä on aina kaikissa tilanteissa vastuu koirastanne!Johdonmukaisuus on koirankasvatuksen tärkeimpiä asioita. Se, mikä on kiellettyä, on kiellettyä josilloin, kun pentu tulee taloon. Kaikkien perheenjäsenten on noudatettava samoja sääntöjä. Koira eisaa missään tilanteessa olla se, joka määrää. Olkaa oikeudenmukaisia koirallenne. Opeta pennulleheti kieltosana EI. Kun pentu tekee jotakin kiellettyä asiaa, sano sille rauhallisesti, lyhyesti jaytimekkäästi EI ja ohjaa se sallittuihin puuhiin ja kehu sitä. Pentu ei saa pureksia ihmisten vaatteita,käsiä eikä jalkoja. Se ei myöskään edes iloissaan saa hyppiä ihmistä vasten vaan me kumarrummealas pientä pentua kohti.Jos pentu pureksii huonekalun jalkaa tai muuta kiellettyä, sitä kielletään ja annetaan sille luvallistapurtavaa, esimerkiksi sen oma lelu. Kielto pitää tapahtua juuri sillä hetkellä kun pentu tekeetuhmuutta. Jälkikäteen se on täysin hyödytöntä, sillä koira ei ymmärrä sitä. Koiraa opetetaanparhaiten kiittämällä ja kehumalla. Jos opetatte koiraanne kehumalla, teillä tulee olemaan koira,
  7. 7. joka iloisesti ja palvelunhaluisesti tottelee; jos sen sijaan turvaudutte alituiseen kieltämiseen jatorumiseen, siitä tulee nujerrettu ja masentunut kanssakumppani.Ensimmäisinä päivinä käytätte pennun nimeä toistamiseen aina tilaisuuden tullen, ainaystävällisessä mielessä, ei koskaan kiellon yhteydessä.Nimeä käytetään:- pentua kutsuttaessa- pennun tullessa luoksenne- antaessanne namupalan- hyväillessänne pentua- pennun hyväillessä teitä- ruokaa annettaessaNäin pentu oppii ikioman nimensä. Kun se hetki tulee, että pentu heti reagoi hännänheilutuksella jatarkkaavaisella katseella, silloin tiedätte saavuttaneenne tämän tärkeän päämäärän. Pentuakutsuttaessa käytetään alussa vain sen nimi, jotta se oppii ja sen tultua luoksenne puhutaan sille ainakehuvassa sävyssä ja muutenkin kiitetään hyväilyillä. Alussa on oltava hyvin kärsivällinen, koskapentu ei vielä tiedä mitä totteleminen on. Pennun perään ei saa lähteä juoksemaan, mieluumminvastakkaiseen suuntaan, muuten siitä kehittyy hauska leikki, joka ei olekaan hauskaa silloin, kunpentu pitäisi saada kiinni. Koiran tullessa luoksenne sitä ei saa koskaan torua, vaikka se olisi ollutkarkuteillä.On tärkeää että pentu totutetaan vieraisiin koiriin ja ihmisiin. Se pitää totuttaa uusiin asioihin,hälyyn, meluun ja liikenteeseen jne.Pentuna koira on oppivaisimmillaan. Omasta kekseliäisyydestäsi riippuu, mitä ja miten pentusioppii. Tärkeää on totuttaa se hoitotoimiin ja kosketteluun. Leikin ohessa sille voidaan opettaaluoksetuleminen ja taluttimessa kulkeminen. Täsmälliset harjoitukset voidaan aloittaa noin vuodeniässä. Monilla paikkakunnilla järjestetään koulutustilaisuuksia. Niissä koira tottuu lajitovereihinsa jaomistaja saa hyödyllisiä vihjeitä koiransa koulutuksesta.Muista aina palkita pentu, kun se on tehnyt oikein jonkun asian, runsaat kehumiset ja hyväily,joskus makupala. Rankaisu on keinona paljon vaarallisempi.Lyömällä koiraa osoitat itsellesi ja muille, että olet epäonnistunut sen kasvatuksessa. Kunkeinot loppuu, alkaa väkivalta.SINULLA ON VASTUU KOIRASI HYVINVOINNISTA. HUOLEHTIMALLA, ETTÄ SILLÄON HYVÄ OLLA SEN ELÄMÄN JOKAISENA PÄIVÄNÄ, OSOITAT OLEVASI SENKIINTYMYKSEN ARVOINEN.Ja muistathan, että pentu on ollut perheenjäsenemme yli kahden kuukaudenajan. Toivomme siis saavamme siitä kuulumisia aika ajoin!
  8. 8. Koiran ruokintaAterioiden lukumäärää tärkeämpää on päivittäisen ravinnon määrä ja koostumus. Ravinnonmäärästä on vaikea antaa tarkkoja ohjeita, koska ravinnontarve on yksilöllistä. Pentukoira ruokitaankolmesti päivässä ja noin 4 kk:den iässä voidaan siirtyä kahteen kertaan.Koira on luonnostaan sekaravinnonsyöjä. Koira pärjää siis kasvisravinnollakin, mutta eläinperäisiinraaka-aineisiin perustuva ruokinta on ehdottomasti suositeltavampaa. Koirat eivät kuitenkaan syöraakoja vihanneksia tai kasviksia, sillä ne eivät sula koiran suolistossaTerveellinen koiran ruokinta perustuu koiran ruuansulatuksen erityispiirteisiin. Koiraeläimet ovatensisijaisesti lihansyöjiä, ja niiden ruuansulatuskanava on lyhyt verrattuna sekasyöjiin. Koiranruuansulatuskanava on myös tilavuudeltaan pieni, mikä tarkoittaa että koiran tulisi saadakorkeaenergistä ruokaa, jotta ruuan päiväannos ei olisi kooltaan liian suuri.Koiran ruuansulatus perustuu entsyymien toimintaan ja ravinteiden imeytyminen tapahtuupääasiassa ohutsuolessa. Paksusuolessa ravintomassasta imeytyy elimistöön enää lähinnä nestettä.Koiran hampaisto on erikoistunut ruuan paloittelemiseen, ei hienontamiseen, toisin kuinkasvissyöjillä. Jos koiralle antaa pureskeltavaksi porkkanan, se nielee sen isoina paloina eikä hyödyravitsemuksellisesti mitenkään, sillä kasvisten soluseinämät tulisi rikkoa joko mekaanisesti taikypsentämällä, ennen kuin koira hyötyisi kasvin ravintoarvosta jotenkin.Porkkanat eivät hienonnettunakaan riittäisi koiran ravinnontarvetta tyydyttämään, sillä koiran täytyysaada ravinnostaan myös rasvoja ja hyvälaatuista proteiinia. Aikuinen koira pystyy käyttämäänenergiakseen tärkkelystä melko tehokkaasti, mutta koiran ravinnon ensisijaisena energianlähteenätulisi olla rasva. Proteiini taas toimii kudosten rakennusaineena ja auttaa soluja uusiutumaan.Ruokinnassa monia tapojaKoiranruokinnassa on monia eri tapoja, ja ruokinta-asiat aiheuttavat koiramaailmassa paljonkeskustelua. Koira voidaan ruokkia monin eri tavoin, joko pelkillä teollisilla valmisruuilla tai ns.kotiruokinnalla.Koiran ulosteen laatu kertoo paljon sen ruokinnan onnistumisesta. Koirat ovat yksilöitä, jotenomistajan täytyy osata havainnoida kuinka koira voi. Joissain tapauksissa heikkolaatuinen ruokintavoi aiheuttaa kasvuhäiriöitä, vastustuskyvyn laskua ja myös lisääntymisvaikeuksia.Hammaskiven muodostumisen ehkäisemiseksi on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että koira saasäännöllisesti riittävän karkearakenteista, pureskelua vaativaa syötävää.Ravinnon koostumuksesta ja määrästä voi neuvotella myös eläinlääkärin kanssa esimerkiksirokotuskäynneillä.Maittavaa ja täyttävää ruokaaRuuan maittavuus on tärkeää, sillä koskemattomassa kupissa ruuan ravintoarvo on nolla. Koiranravinnon tulee myös olla täyttävää, sillä kylläisyyden tunne on miellyttävää myös koiran mielestä.Koiran tulevan elämän kannalta tärkeää on myös keskittyä oikeaan ruokintaan sen kasvuaikana.Rodusta riippuen se tarkoittaa noin vuotta tai puoltatoista vuotta.Koirille monipuolisia ravintoaineita
  9. 9. Koirat tarvitsevat ravinnossaan samoja ravintoaineita kuin ihminenkin. Niitä ovat valkuaisaineet eliproteiinit, hiilihydraatit, rasvahapot, kivennäisaineet, hivenaineet, vitamiinit sekä vesi.Kotiruuan koostumus vaihtelee paljon, mutta yleensä tarvitaan sekä kivennäis- ettävitamiinitasapainotusta varsinkin pentua ruokittaessa. Koirille on saatavana useita valmiitakivennäis- ja vitamiinivalmisteita, joita voidaan lisätä ruokaan. Määrät ja suhteet pitää itse laskearavintotaulukoiden ja kotiruokaan käytettyjen aineiden koostumuksen perusteella.Sopivia kotiruoka-aineksiaKoiran herkku on liha. Se kuuluu sen luonnolliseen ruokavalioon. Liha voi olla joko raakaa taikypsennettyä, sillä ravintoarvo niissä on likipitäen sama. Ruokavalioksi sopii myös kana, kala jasisäelimet eli maksa ja munuaiset.Näiden lisäksi sopivia kotiruoka-aineksia maitotuotteista ovat piimä, kermaviili, maustamatonjugurtti, maitorahka, raejuusto ja kananmuna. Muina tuotteina voivat olla kananmunat, vihannekset,osa kypsennettynä sekä hyvin kypsennetyt viljatuotteet.Tarkkuutta vitamiinien antamiseenTeolliset koiranruuat, kuivamuonat ja säilykkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaistenkoirien ravitsemuksessa. Tarjolla on runsaasti tuotteita, jotka on räätälöity koiran elämänkaaren erivaiheisiin. Luotettavat valmistajat antavat tarkat tiedot tuotteistaan. Valveutuneen koiranomistajanon syytä kysyä myyjältä lisätietoja, jos pakkausmerkinnät ovat puutteelliset.Jos pentu saa ravinnokseen yksinomaan tai lähes yksinomaan teollisia tuotteita, eilisävitamiineja tai -kivennäisaineita tarvita. Ne saattavat jopa haitata pennun kasvua.Käytännön ruokintaKäytännön ruokintaKäytännön ruokintaKäytännön ruokintaPennut ovat kasvattajan luona syöneet monipuolisesti. Ne ovat saaneet kaikki viljoja (ei ruista)puuron muodossa, raakaa lihaa, kalaa, sisäelimiä, hapanmaitotuotteita sekä Jahti-Vahti- (ja RoyalCanin) penturuokaa.Ruokinnan rungoksi voi ottaa esim edellä mainitun kuivamuonan, jonka lisäksi annetaan edellämainittuja ruokia. Penturuokaa annetaan koko kasvuajan, noin 8-9 kuukauden ikään asti. Senjälkeen voi siirtyä aikuisille tarkoitettuun ruokaan. Kuivamuonassa on kaikki pennun tarvitsematvitamiinit. Jos kokemus ja tietotaito riittää raakaruokintaan, se on luonnollisin tapa ruokkia koira.Ruuan määrää on vaikea arvioida, mutta sitä annetaan sen verran, kun pentu kerrallaan jaksaasyödä. Koiralla ei pidetä ruokaa tarjolla koko ajan, vaan kuppi nostetaan noin 5 min sen antamisenjälkeen, oli se syöty tai ei. Ja seuraavaksi ruokaa tarjotaan seuraavalla ruokintakerralla.Palkkaamiseen ja koulutukseen käytetyt namipalat lasketaan päivittäiseen ravintomäärään. Ne ovatmyös ruokaa!Koiran sopiva kunto on sellainen, että kylkiluut tuntuvat kylkinahan alla, mutta ne eivät saa näkyä.Lihavan koiran riski sairastua moniin eri vaivoihin on moninkertainen verrattunanormaalikuntoiseen koiraan.
  10. 10. Lihava koira on aina omistajan syytä. Se ei itse pysty valitsemaan, mitä se syö! Sinulla on vastuukoirasi pitämiseen terveenä!Ylipainoinen koira altistuu diabetekselle, iho-ongelmille, kasvaimille, nivel- ja selkävioille, sydän-ja hengitystieongelmille sekä maksantoimintahäiriöille.Nämä ovat yleisimmät koiran ylipainoon kytkeytyvät ongelmat.Erään arvion mukaan noin neljäsosa omistamistamme koirista on liian lihavia. Hellittelemme jaannamme kenties herkkuja sen varjolla, että itsekin niitä syömme, ruokimme koiraa liian tuhdistisen saamaan liikuntaan verrattuna, koska raukalla tuntuu olevan niin kova nälkä. Tosiasiassa ruualleperso koira tuijottelee sinua ja varsinkin syömisiäsi nälkiintynyt ilme naamallaan, vaikka se saisikuinka paljon syötävää kuppiinsa.Jotkut mittaavat tunnontarkasti muonapussiin merkityn desimäärän per koirakilo, vaikka koira olisiselkeästi ylipainoinen. Koiranruokien valmistajien antamat suositukset päiväannoksiksi ovattosissaan suosituksia, viitteitä, jotka eivät ole tarkoitettu orjallisesti noudatettaviksi.Koirat ovat yksilöitä myös aineenvaihduntansa suhteen. Toisilla herkempi stressitaso verottaakaloreita ja koira pysyy hoikkana vaikka kuinka tuplaisi annoksia, toisilla ruuan imeytyminen ei oleyhtä täydellistä kuin keskivertokoiralla ja koira pysyy hoikkana samalla annoksella kuinsamanpainoinen kaverikoira lihoo viikossa vyötärön umpeen. Kaikkein paras mittari koirasisopivasta ravinnonsaannista on koira itse.On huomattu, että tietyt rodut lihovat helpommin kuin toiset. Riskiryhmään kuuluvat mm. Beagletja labradorit ja ylipäätään rodut, joiden ulkomuodossa suositaan massavaa ja tankkimaisenulkomuodon omaavia yksilöitä.Eläinlääkärille tuodut ylipainoiset koirat kärsivät eniten tuki- ja liikuntaelinten ongelmista,sydänsairauksista ja diabeteksesta. Usein ongelmat alkavat jo pentuiässä. Pentuaikana elimistönrasvasolut lisääntyvät aikuisiän tasolle. Lihavan yksilön rasvasolut ovat kookkaampia kuinhoikemman yksilön. Laihtuminen kutistaa rasvasolut, mutta niiden määrä ei pienene. Jos koiraapentuna syötetään liian pullukaksi, kasvaa myös rasvasolujen määrä yli normaalin. Yksilö, jolle onmuodostunut epänormaalin runsas rasvasoluvarasto, tulee kärsimään paino-ongelmista läpi kokokoiranelämänsä.Liikalihavuus heikentää eläimen terveyttä, huonontaa elämänlaatua ja lyhentää elinikää. Alussamainittujen vaivojen lisäksi ylipaino heikentää elimistön lämmönsäätelykykyä, haittaa koiranliikkumista ja aiheuttaa kasvaneen nukutusriskin, jos koiraa täytyy syystä tai toisesta operoida.20%.n ylipainoon tulisi omistajan tai eläinlääkärin jo reagoida.25%.n liikapaino on koiralle jo todellinen rasite.Koiralle hyvä ja terveellinen paino on näkyvissä parhaiten koiran muotoa tutkimalla. Kun koirasiseisoo normaaliasennossa ja katsot sitä suoraan ylhäältä päin, tulisi vyötärön olla kehossa kapeinkohta. Sormilla tunnustelemalla tulisi kylkiluiden ja selkärangan tuntua lihasten alta, mutteiselkeästi näkyä.Koiran lihomisen ennaltaehkäisyssä ja koiran laihduttamisessa on kaikkein tärkeintä kyetävastustamaan anelevia nappisilmiä, jotka tuijottavat herkeämättä jokaista ylimääräistä ruokapalaa.
  11. 11. Jos koira liikkuu reippaasti ja saa sen kuluttamaan energiaan nähden sopivan määrän ruokaa eikäylimääräisiä nameja, ei ole mitään syytä miksi koirasta tulisi lihava, tai miksi se pysyisi sellaisena.Jos omistaja huomaa muutosta pulleampaan päin, on liikuntaa lisättävä ja ruoka-annostatiukennettava.Laihdutuksessa, aivan kuten ihmisilläkään, poppakonsteja ei ole. Vähemmän energiaa suusta alasja enemmän energiankulutusta eli liikuntaa.Koiraruuan raakaKoiraruuan raakaKoiraruuan raakaKoiraruuan raaka----aineet ja sulavuusaineet ja sulavuusaineet ja sulavuusaineet ja sulavuus• Raaka-aineiden laadun ja koostumuksen tuntemus on onnistuneen koiranruokinnan edellytys• Lähes poikkeuksetta ruokaan on tehtävä kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinilisäyksiä• Tässä suhteessa asiantuntijoiden suunnittelemat, hyvälaatuiset valmisruuat on turvallinenvaihtoehto• Koiran ruuan eläinperäinen valkuainen sulaa koiran suolistossa hyvin• Eläinperäisistä valkuaislähteistä lihan, sisäelinten ja maitovalkuaisen keskimääräinensulavuus on hyvin korkea, edellyttäen että ne ovat tuoreita eikä niitä ole voimakkaastikäsitelty esimerkiksi kuumentamalla• Näiden raaka-aineiden sulatus tapahtuu pääasiassa ohutsuolessa• Liha• Sulavuus• Eri eläinlajeista saatava liha on sulavuudeltaan samaa luokkaa, ainoastaan hevosenlihansulavuus on jonkin verran heikompi• Jauhatus saattaa heikentää lihan sulavuutta, koska se viipyy vähemmän aikaaruuansulatuskanavassa• Rasva• Lihan rasvapitoisuudet vaihtelevat eri eläinlajin, teuraseläimen iän ja ruhonosien mukaan• Kanan-, hevosen- ja kaniininliha on vähärasvaisempaa• Vanhat teuraseläimet ovat rasvaisempia• Rinta-, niska-, kylkipalat ovat rasvaisimpia ruhonosia• Valkuainen• Lihan raakavalkuaispitoisuus on korkea, 60% kuiva-aineesta, samoin sen biologinen arvo(noin 75 %)• Valkuaisen laatua heikentävät metioiniinin, haaraketjuisten aminohappojen jafenyylialaniinin alhainen pitoisuus• Kivennäiset• Kalsiumin, natriumin, jodin, kuparin, mangaanin sekä A- ja D-vitamiinin määrät ovat liianalhaisia• Ca 10 mg/100g• Ca:P väärä, lihassa fosforia 20-30 kertaa enemmän kuin kalsiumia• Kananlihan rauta- ja kuparipitoisuudet alhaisia• Naudanliha yleisimpien allergian aiheuttajien joukossa• Maksa ja munuaiset• Ovat hyvin sulavia, valkuaispitoisuudeltaan lihan veroisia ja vähärasvaisia• Sulavuus• Ravintoaineiden kokonaissulavuus ja valkuaisen sulavuus molemmat noin 95 %• Kivennäiset ja vitamiinit• Maksassa runsaasti rautaa, kuparia, biotiinia, B- ja A-vitamiinia, Ca alhainen• Maksan liiallinen ja yksipuolinen käyttö voi johtaa A-vitamiinin ja kuparin yliannostukseen,etenkin pennuilla
  12. 12. • Terveysvaikutukset• Sekä yli- että aliannostus aiheuttavat erilaisia ihon ja turkin ongelmia• Maksa sisältää myös 2 % huonosti ohutsuolessa sulavaa glykogeenia• Glykogeeni fermentoituu paksusuolessa, joten suuret kerta-annokset voivat aiheuttaa ripulia• Maksa vapauttaa myös histamiinia, voi aiheuttaa allergisia oireita
  13. 13. Koiralle vaKoiralle vaKoiralle vaKoiralle vaaralliset ruokaaralliset ruokaaralliset ruokaaralliset ruoka----aineetaineetaineetaineet (jo suhteellisen pieninä annoksinahengenvaarallisia):· Xylitoli. Aiheuttaa vaarallisen verensokerin laskun, johtaa shokkiin ja pahimmillaankoiran kuolemaan. Ensiapuna sokerin (mieluiten hunajan tai glukoosin) antaminen koiralle(hierotaan suun limakalvoille) Sokerin annostus on: yksi ruokalusikallinen viittä painokiloa kohtipuolen tunnin välein, jotta verensokeri saadaan normaaliksi. Tätä jatketaan niin kauan että oireethäviävät· Suklaa. Erityisesti tumma suklaa. Sisältää teobromiinia mikä aiheuttaa rytmihäiriöitä,sydämen tykytystä ja sydämen pysähdyksen. Suklaamyrkytyksen saanut koira on syytä viedäeläinlääkäriin ja jos suklaan syömisestä on kulunut vähän aikaa: koira kannattaa oksennuttaa.· Nikotiini. Koira saattaa saada nikotiinimyrkytyksen tupakkatuotteita pureskelemalla.Aluksi nikotiini kiihottaa keskushermostoa, mutta myöhemmin hermosto lamaantuu.Hengityslihaksiston ja hengityskeskuksen lamaantuminen aiheuttaa kuoleman. Hengenvaarallinennikotiiniannos koiralle on 20-100mg. HUOM!! Tupakka-askin kyljessä ilmoitetut nikotiinimäärätkertovat saadun nikotiiniannoksen tupakkaa polttaessa, syötynä nikotiiniannos on huomattavastisuurempi ja siten vaarallisempi. Kiireellisesti lääkäriin ja jos syömisestä on kulunut vähän aikaa:oksennutus.· Alkoholi. Koirat eivät siedä alkoholia samoin kuin ihmiset. Ne saavatalkoholimyrkytyksen jo suhteellisen pienistä alkoholimääristä. Älä juota koiralle alkoholia jahuolehdi etteivät muutkaan pääse sitä tekemään! Jos koira on kuitenkin juonut alkoholia, seuraa senvointia, oksennuta jos juomisesta on kulunut vain hetki ja vie koira tarvittaessa lääkäriin.· Suola. Nostaa verenpainetta ja suuret kerta-annokset voivat johtaa kuolemaan (huom:myös ihmisellä). Hyvin pieninä pitoisuuksina hyödyllinen (suolaa ei kuitenkaan tarvitse lisätäkoiran ruokaan). Yleensä koira oksentaa itse syötyään liikaa suolaa. Paljon suolaa saaneen koiranmunuaiset tarvitsevat hoitoa eli koira pitää viedä lääkäriin.· Rotanmyrkky. Voi joutua koiran elimistöön kuolleista jyrsijöistä tai niille jätetyistäpyydyksistä. Valitettavasti jotkut myös levittävät myrkytettyjä ruokia maastoon. Erittäin vaarallinenmyrkky! Ensiapuna K-vitamiini. Lisäksi koira on vietävä välittömästi eläinlääkäriin.Koiralle haitalliset ruokaKoiralle haitalliset ruokaKoiralle haitalliset ruokaKoiralle haitalliset ruoka----aineaineaineaineetetetet tai aineet joiden sopivuudesta on erilaisiakäsityksiä:· Kofeiini. (kahvi, tee, kolajuomat yms). "Keskimäärin 170 ml kupillinensuodatinkahvia sisältää kofeiinia 100 - 150 mg, pikakahvi 60 - 80 mg ja tee 40 - 100 mg... Koira onherkkä kofeiinille, ja sille voidaan saada myrkytystila, vakavakin, aikaiseksi - mutta yo. arvojasuuremmilla annoksilla. Erään lähteen mukaan 75 mg/kg aiheuttaa myrkytyksen, mutta tuo rajavaihtelee lähteittäin." Tarkoittaa myrykytysrajana kupillista kahvia 2 kiloiselle. Muuntuuelimistössä teofylliiniksi (sama aine miksi suklaan teobromiini muuttuu), teofylliini näkyy dopingtesteissä. Pienten määrien kanssa ongelmaa tuskin tulee, mutta kofeiinia on syytä välttää koirankanssa. Kisaava koira voi jäädä kiinni dopingista nautittuaan kofeiinipitoisia juomia tms.· Rusinat/viinirypäleet. Näiden on todettu joissain tutkimuksissa aiheuttavan koirillemunuaisvaurioita ja jopa kuolemaan johtaneita myrkytyksiä. Tutkimuksissa ei ole selvinnyt, mikäainesosa aiheuttaa ongelmia (mahdollisesti ainakin osasyynä viinirypäleiden kasvatuksessa käytetyttorjunta-aineet) eikä myöskään ole tarkkaan määritelty haitallisen määrän rajaa. Vaikkatutkimustulokset eivät ole varmoja on tuskin syytä syöttää koiralle rusinoita tai viinirypäleitä. Joskoira on näitä nauttinut, niin koiran vointia tulee tarkkailla.· Sipuli. Sisältää sulfidiyhdisteitä, jotka vahingoittavat koiralla veren punasoluja ja voiaiheuttaa anemiaa. (Lähinnä ongelmat siis pidempi aikaisessa käytössä ja suuremmissa määrissä)
  14. 14. Huom! Valkosipulia voi antaa mutta muut sipulit on parempi unohtaa. Joidenkin lähteiden mukaanmyös valkosipuli aiheuttaisi suurina määrinä anemiaa mutta kyse on luultavimmin aivankäsittämättömistä määristä eli jos ja kun sipuleita ei syötä kilotolkulla niin vaara on luultavimminpieni. Sipulia toisaalta tuskin on syytä koiran ruokaan lisätä (ruuantähteissä jos on, niin olen ainakinitse antanut surutta) mutta valkosipulista voi olla hyötyä immuniteetin kannalta ja esimerkiksipunkkien torjunnassa. Tällöin valkosipulia voi syöttää 1kynsi/1tl valkosipulirouhetta per 10kgkuuriluontoisesti.· Avokado. Sisältää ainetta, joka vahingoittaa sydänlihasta. Kyse ei ole pelkästäänlehdistä tai siemenistä, vaan koko hedelmästä. Haitallisen määrän rajaa ei tiedetä. Myöskäänavokadoa tuskin on tarpeen koiralle syöttää. Jos koira on avokadoa kuitenkin saanut, sen vointiapitää seurata.· Pullataikina. Sen sisältämä hiiva alkaa käydä joutuessaan koiran vatsalaukkuun jasynnyttää siten alkoholia mikä on koirille myrkky. Jos taikinan syönnistä on vähän aikaa ja sitä onsyöty runsaasti, oksennuttaisin koiran. Jos taas taikinan syönnistä on aikaa niin tarkkailisin koiranvointia.· Raaka makean veden kala. Sisäloisvaara. Raakaa merikalaa voi syöttää, muttaraakaa makean veden kalaa pitäisi kypsentää.Tarkennusta aiempaan: "Leveän heisimadon(Diphyllobothrium latum) voi saada ainoastaan raaasta järvikalasta, mutta kypsentäminen taipakastaminen tappaa sen, sillä se ei kestä alle -10 tai yli 55 asteen lämpötiloja. Järvikaloista ahven,hauki, made ja kiiski ovat riskialttiimpia. Tiettävästi lahnassa ja lohessa ei lapamatoa ole.Merikalasta lapamatoa ei voi saada, sillä suolainen vesi estää loisen kehityksen. "Merikalan suhteen kannattaa muistaa sekin, että Itämeren suolaisuus on matala, ja jokien suissapuhutaan makeasta vedestä! Evira kertoo lapamadon tuhoamisesta seuraavaa:• Mädin pakastaminen -10 C 3 vuorokautta tai -18 C 24 tuntia tuhoaa toukan.• Kalan jäädyttäminen tai pakastaminen -18 C:ssa: 1 kg:n kala 8 tunnin ajan ja 4–5 kg:n kala 24tunnin ajan.C:ssa tai sitä kylmemmässä. • Tuotteet ja jalosteet, jotka on tarkoitettu syötäväksi kuumentamatta,tulee jäädyttää tai pakastaa vähintään 24 tunnin ajaksi -20C:seen noin viiden minuutin ajaksi (pannulla paistettaessa 700 g:n kalapala noin 10 minuuttia).•Kalan kuumentaminen +56• Kalan lämminsavustaminen kypsäksi läpikotaisin.Pinaatti, punajuuri ja raparperi. Sisältävät oksaalihappoa mikä sitoo kalsiumia.Näiden kanssa koiran pitäisi saada jotain kalsium pitoista ruokaa samalla jottei kalsiumia imeytyisikoiran luustosta. Lisäksi näitä ei kannata syöttää kovin usein jottei koiran kalsiumin saanti estyisi.Satunnaisesti, pieninä määrinä ja maitotuotteen kera ok.· Maksa. Suurina annoksina tai usein (sisältää paljon a-vitamiinia, joka rasvaliukoisenakertyy elimistöön. Oireina ovat yleensä pahoinvointi, päänsärky, huimaus, näkökyvynheikkeneminen ja lihasten toimintahäiriö. Pitkäaikaisessa, useista viikoista vuoteen, kestävä noin10-kertainen yliannostus voi johtaa krooniseen A-vitamiinimyrkytykseen.Koirat ja ketut kykenenvät kuitenkin erittämään jopa 60 % saamastaan A-vitamiinista virtsaan, jokaon ilmeisesti yksi syy, miksi koirilla veren A-vitamiinipotoisuudet voivat olla erittäin korkeita,eivätkä ne silti saa helposti yliannostusoireita (Schweigert et al. 1991). Koirat sietävät jopa 50-kertaisia A-vitamiinitasoja ilman myrkytysoireita (NRC 1985, Golby et al. 1996). "Maksaa on vaikea syöttää niin paljon ja niin usein, että saataisiin yliannostus aikaiseksi!· Tomaatti, munakoiso yms koisokasvit. Joidenkin lähteiden mukaan myrkyllisiä.Myrkyn vaikutusmekanismia en tiedä. Ainakin Yuki reagoi selvästi munakoisoon (voi pahoin) eliitse en uskalla koisokasveja enää syöttää (munakoisoa syötin vahingossa kun en tiennyt sen olevanvaarallista). Tomaatti on ilmeisesti lievempi mutta sitäkään ei suositella syötettäväksi.· Raaat juurekset. Sellaisenaan, suurina palasina (tai suurina määrinä). Voivat tukkiakoiran suoliston. Höyrystettyinä, keitettyinä tai raastettuina (tai soseutettuina) voi antaa.
  15. 15. · Maito. Suuri osa koirista on laktoosi-intolerantikkoja, siksi maitoa (tai kermaa) ei olesyytä antaa koiralla. Sen sijaan hapanmaitotuotteet (esim. piimä, viili, kermaviili) sopivat yleensähyvin. Hapanmaitotuotteet voivat myös rauhoittaa kipeää vatsaa· Kypsät luut. Kypsentäminen muuttaa luun rakennetta siten että siitä irtoaa purtaessateräviä säikeitä jotka voivat sitten rikkoa koiran suolistoa. Raaoista luista säikeitä ei pitäisi irrota.· Sokeri. Koiralle tarpeeton. Nostaa verensokeria mikä voi pitkällä tähtäimellä johtaadiabeteksen puhkeamiseen ja sokeutumiseen· Lisäksi useat kasvit (huonekasvit, puutarhakasvit, luonnonkasvit, myös osa sienistäjotka eivät varsinaisia kasveja ole), lääkkeet(mm. ihmisten särkylääkkeet) ja muut kemikaalit (mm.erilaiset pesuaineet) voivat olla koirille myrkyllisiä.Mitä tehdä jos koira on syönyt jotain vaarallista?· Jos syömisestä on kulunut vähän aikaa: oksennuta koira 1tl suolaa kymmentäpainokiloa kohti (huom! suolan määrää ei saa lisätä!) Ja jos koira ei oksenna ÄLÄ anna sille lisääsuolaa. Syövyttäviä aineita tai teräviä asioita syönyttä koiraa EI saa oksennuttaa.· Maitotuotteet neutraloivat joitakin myrkkyjä.· Lääkehiili imee itseensä myrkkyjä ja estää siten myrkkyjen imeytymistä. (annostuskoiran koosta riippuen)· Teräviä asioita syöneelle koiralle tulee syöttää ensi avuksi tankoparsaa. Koira ei pystysulattamaan sitä vaan parsan kuidut kietoutuvat terävän asian ympärille ja suojaavat siten suolistoa.Koiran lääkekaapissa olisikin aina hyvä olla purkillinen parsaa.· Ensiavun jälkeen soita aina eläinlääkärille. Samoin epävarmoissa tapauksissa. Joskoiralla on selviä myrkytyksen oireita VIE se lääkäriin.
  16. 16. Pennun tapakasvatus ja sosiaalistaminenPennun koulutus aloitetaan sosiaalistamisen ja tapakasvatuksen muodossa jo muutaman päivänkuluttua sen saapumisesta uuteen kotiin. Samalla luodaan pohja omistajan ja koiran väliselleluottamukselliselle suhteelle, joka kestää läpi koiran elämän.PENTU ALLE 3 KK- TÄSSÄ VAIHEESSA SINUN TÄRKEIN TEHTÄVÄSI ON SOSIAALISTAA KOIRA HYVIN!- TEE JOKA PÄIVÄ JOTAIN SOSIAALISTAMISEN HYVÄKSI! Parasta aikaa siihen onnimittäin vain 12 viikon ikään asti.Kun pentu tulee kotiin, laajenna sen reviiriä vähitellen päivien kuluessa. Älä kutsu vieraita sitäkatsomaan ensimmäisinä päivinä. Katso, että pentu on valmis uusiin seikkailuihin, eli käyttäytyyrentoutuneesti, ennen kuin viet sitä uusiin tilanteisiin. 11-viikkoiseksi asti pentu elää ns."pelkokautta", jolloin se suhtautuu ympäristöönsä varovaisesti. Tässä vaiheessa on tärkeää antaakoiran edetä omaa tahtiaan eikä altistaa sitä liian jännittäville uusille asioille. Pennunitseluottamuksen kehittymisen kannalta on tärkeää, että se selviytyy "voittajana" eteen tulevistatilanteista. Kehu ja innosta pentua aina kun se voittaa pelkonsa ja selviytyy jostakin sillepelottavasta asiasta. Älä koskaan anna pennun huomata esim. äänensävystäsi, että olet itseepävarma. On parempi toimia vaikka reilusti pieleen kuin epäröidä pennun läsnäollessa.12 viikon ikään mennessä koira oppii sosiaaliseksi yhteiskunnan jäseneksi! Tällöin sitä onkasvatettava johdonmukaisesti ja sille on annettava monivirikkeinen kasvuympäristö. Myöhemmintapahtuva sosiaalistaminen ei ole enää yhtä tehokasta.Kutsu itsesi pennun kanssa kylään erilaisten tuttavien luo. Ole kylässä niin kauan, että penturauhoittuu siellä (lakkaa tutkimasta ja asettuu esim. makaamaan/nukkumaan). Älä anna lastenriehua pentusi kanssa.Älä rankaise ihmisiä vasten hyppivää koiraa, vaan estä se rauhallisesti pitämällä kiinni esim.kaulapannasta. Pyydä ihmisiä rapsuttelemaan koiraa, kun se on kauniisti kaikki neljä jalkaa maassa.Vieraat voivat itsekin pidellä koiraa alhaalla ja samalla rauhallisesti rapsutella sitä rinnasta. Joskoira villiintyy ihmisten huomiosta, pyydä vieraita olemaan kokonaan tervehtimättä koiraasisääntullessaan. Yritä aina tehdä vieraiden tulosta mahdollisimman rauhallinen tilanne (rauhallisetäänensävyt ym.). Jos tilanteista kuitenkin muodostuu kovin riehakkaita, on parasta ottaa tavaksipistää pentu toiseen huoneeseen, kunnes vieraat ovat päässeet sisään ja alkutohinat ohi.Vie pentu usein kaupunkiin, jos asut "maalla". Mene ensin rauhallisempiin paikkoihin, joissavoit totuttaa pennun kulkemaan esim. erilaissa rakennuksissa (pysäköintihallit, hiljaisetostoskeskukset, rappukäytävät, hissit). Kun pentu käyttäytyy itsevarmasti näissä olosuhteissa, voitviedä sen meluisampiin paikkoihin (maantien varteen, asemille, ym. paikkoihin, joissa on paljonihmisiä). Odota, että pentu rentoutuu aina ennenkuin lähdet pois uudesta tilanteesta.Opeta pentu ohittamaan kadulla vastaantulevat koirat kiinnittämättä niihin huomiota. Tässätarvitaan tilanteesta riippuen kahta eri toimintatapaa :1) Ehdollista pentusi siihen, että kadulla vastaantulevat koirat ovat mukava asia (= älä hermostuäläkä nyi hihnasta tms.), mutta niiden lähestyessä kuuluu ottaa kontakti omistajaan. Tämä tapahtuuseuraavasti: Kun vieras koira on pentusi sen havaitessa niin kaukana, että pentu vain katsoo sitä,eikä vielä reagoi haukkumalla tms., kiinnitä pennun huomio välittömästi itseesi kutsumalla/kielellänaksuttamalla tms. positiivisella keinolla, pidä kontaktia pieni hetki yllä, kehu ja palkitsemakupalalla (tai lelulla). Valitse sen jälkeen tarvittaessa kiertotie, jotta pääset toisen koiran ohiriittävän kaukaa, tai vaihda tarpeen vaatiessa tyynesti kävelysuuntaa. Pennun edistyessä voit ohittaakoiria pikkuhiljaa lähempää.
  17. 17. 2) Jos joudut niin lähelle toista koiraa, että pentusi alkaa haukkua sille, mene kyykkyyn omanpentusi ja vieraan koiran väliin katkaisemaan näköyhteys. Vaadi pentua kiinnittämään huomionsasinuun. Kehu innostavasti ja palkitse, kun pentu hiljenee ja se ottaa hetkeksikin kontaktia. Josjoudut "ahtaaseen" paikkaan ja tiedät, ettei pentusi vielä osaa käyttäytyä toisen koiran tullessavastaan, voit ennakoida katkaisemalla näköyhteyden jo valmiiksi ja pitämällä pentuun kontaktiaesim. makupalojen avulla, kunnes toinen koira on päässyt ohi. Ellei pentusi välitä makupaloista,voit ensimmäisillä harjoituskerroilla käyttää esim. litteää, taskuun mahtuvaa pakasterasiaa, jossa onosa koiran ruoka-annoksesta. Tämä toimii yleensä kaikilla pennuilla.Totuta pentu siihen, että myös vieraat ihmiset ulkoiluttavat sitä. Näin se oppii käyttäytymäänluontevasti erilaisten ihmisten seurassa. Jos pentu hakee sinulta turvaa jossakin tilanteessa (esim.tulee taaksesi piiloon), sinun on suotava se sille ja suojeltava sitä pelottavalta asialta, vaikkeipennulla oikeasti olisi mitään hätää. Näin välillenne rakentuu luottamus, ja koirasta tuleerauhallinen eri tilanteissa kanssasi, koska se tietää, että sinä suojelet sitä. Et saa kuitenkaan kehuatai lohdutella koiraa näissä tilanteissa.Turvalliset koirakontaktit jonkun sinulle tutun, rauhallisen koiran kanssa ovat suositeltavia. Otakuitenkin selvää paikkakuntasi parvo-/penikkatauti/kennelyskätilanteesta: Tervekin koira voi ollanäiden tautien kantaja ja tartuttaa pentusi! Alle vuoden ikäiset koirat ovat yleensä liianvaromattomia pikkupennun (2-5kk) seuraan.Jos kotonasi on ennestään koira, älä anna sen olla pennun kanssa tilanteissa, joissa sen oma käytöson ei-toivottua (esim. suhtautuu vieraisiin ihmisiin tai koiriin varauksellisesti/pelkää ukkosta tms.).Anna pennullesi käskyjä vain silloin, kun pystyt valvomaan niiden toteuttamista!Opeta ensin, vaadi vasta sitten.Kun kiellät koiraasti jostain asiasta, kiellon on aina aiheutettava koirassa reaktio (=lopettaa kielletyntoiminnan). Käytä kieltoja harjoitellessasi aluksi apuna esim. hihnaa/flexiä/pitkää narua (einykäisemistä varten, vaan siksi, että voit estää pentua pääsemästä käsiksi "kiellettyyn" asiaan, jos sejostain syystä päättäisi olla tottelematta).Pentua ei saa koskaan nykäistä hihnasta niin, että sen etujalat irtoavat maasta.Aivan pienestä pitäen kannattaa treenata seuraavia asioita:KONTAKTI: Aina ennenkuin annat pennulle jotakin, odota, että se ottaa katsekontaktin.LUOKSETULO: Käytä pennun nimeä aluksi vain todella mukavissa tilanteissa, esim. ruoanantamisen tai leikin yhteydessä. Älä koskaan kutsu pentua, ellet ole varma siitä, että se tulee!!ISTUMINEN: Kun pentu on oppinut istumaan käskystä (ruoan antamisen yhteydessä), opeta seodottamaan paikalla istuen, kun laitat ruokakupin lattialle ja annat luvan syödä.PENTU 3-5 KKHoitotoimenpiteet: Käytä kaikissa hoitotoimenpiteissä aluksi hyväksesi pennun väsymystä: kunpentu näyttää aikovan nukahtaa, on aika ryhtyä toimeen. Aloita varovasti silitellen ja painellenhoidettavaa kohtaa ja etene sitten varsinaiseen toimenpiteeseen.Keskittymiskyky, rauhoittuminen:Opeta pentu odottamaan ulko-oven edessä rauhallisesti ennen oven avaamista, samoin autossaennen sieltä poistumista.Totuta pentu odottamaan kytkettynä johonkin: aluksi kotona aivan lähelläsi, poistu harjoitustenedetessä hetkeksi (30 sek. riittää pikkupennulle). Palkitse/palaa koiran luo aina vasta, kun se onistuutunut tai mennyt makuulle eikä ääntele. Älä kuitenkaan vaikeuta liian nopeasti.Opeta pentu rentoutumaan kanssasi (yhdessäolo ei ole aina leikkiä tai paijaamista, vaan vain"olemista"): Rapsuttele pentua rinnasta kunnes se istuu tai menee makuulle (ei nukkumaan). Juttelenormaalilla, rauhallisella äänellä, ja käytä koiran rauhoituttua esim. sanaa "odotellaan" tms. Anna
  18. 18. pennun olla hetki aivan rauhassa. Lyhytkin aika rauhallisuutta riittää aluksi. Harjoittele ensinkotona, sitten ihmisten ja toisten koirien parissa, esim. koulutuskenttien laidoilla.Jos pentu riehaantuu liikaa leikkiessään esim. toisten koirien (tai ihmisten) kanssa, tai leikkiyltyy tappeluksi, vie pentu hetkeksi sivummalle, että se näkee kaikki ja odota että se rauhoittuu.Edes pentu ei saa hyökkäillä toisten kimppuun eikä haukkua toisille koirille. Kiellä sitä, rauhoita japäästä sitten takaisin leikkimään.Jos pentu tekee mielellään jotain (juoksee esim. pallojen/keppien perässä), älä heittele kovinusein. Heittoleikit ovat myös rasitus kasvavan koiran etuosan nivelille, joten niitä kannattaa senkintakia välttää.
  19. 19. LuoksetuloEhdoton luoksetulo on taito, mikä voi pelastaa koiran hengen.Pennun luoksetulon opetuksessa on syytä pitää mukanaan makupaloja. Pentua houkutellaan luokse,ja aina, kun se tulee, se palkitaan.Pennulle luodaan mielikuva, että omistajan luona on maailman paras paikka, siinä ei tapahdukoskaan mitään pahaa.Pentua ei kutsuta luokse rangaistavaksi, vaan kutsulla luoksetuleminen on aina miellyttäväkokemus.Jos pentu puuhailee esim. pihalla omiaan, eikä kiinnitä huomiota omistajan tekemisiin, voi omistajamennä piiloon siten, että pystyy tarkkailemaan pentua. Ennen pitkään pennulle tulee hätä, ja se etsiiomistajan. Tämä on yksi tapa harjoitella koiran kontaktinpitoa – pennulle ei olekaan enää itsestäänselvää, että omistaja on siellä jossain perässä, ja juoksee kyllä sitten kiinni, kun tarvis on.Asioiden tulee tapahtua omistajan ehdoilla, ja jos pentu ei tule luokse, omistaja ei automaattisestimene pennun luokse, vaan esimerkiksi vaikka lähtee toiseen suuntaan karkuun. Tehoaaerinomaisesti varsinkin sellaiseen pentuun, jonka laumavietti on vahva. Kaikilla pennuilla näin eikuitenkaan ole. Silloin on etsittävä keinoja tehdä luoksetulosta niin ylivoimaisen miellyttävää, ettäse voittaa koiran itsenäisyyden.Pennun kutsumisessa ja käskemisessä on aina muistettava ajoitus. Jos pentu esim. leikkii muidenpentujen kanssa, on täysin turhaa mennä huutelemaan sitä, ja heikentää näin kutsun ehdottomuutta.Pentu kannattaa pyytää luokse ennemminkin silloin, kun se leikin väsyttämänä ottaa huilitauon.Näin parhaimmillaan vahvistetaan ennestäänkin luoksetulon tehoa.PalkitseminenKoiran palkkauksessa on tärkeää se, että palkkaustapa valitaan koiran mukaan. Jos koira ei oleahne, vaan tykkää mieluummin leikkiä, sen voi palkata koulutuksessa vaikkapa pallolla taipatukalla. Jos taas leikkiminen ei ole niin iso juttu, ovat makupalat mahdollisesti hyvä vaihtoehto.Joillekin toimii parhaiten laumavietin käyttö.
  20. 20. Teksti: Sari PaavilainenEroahdistusKiintymys ja sosiaaliset siteetJo pieni vastasyntynyt pentu tuntee kiintymystä emoonsa ja hätää jouduttuaan eroon emosta.Emo vastaavasti tuntee kiintymystä jälkeläisiään kohtaan ja hätää niiden puolesta. Tämä onhelposti havaittavissa pentulaatikon äärellä: emo vahtii tarkkaan pentulaatikosta poisnostettua pentua ja saattaa olla jopa aggressiiviinen vieraita koiria ja ihmisiä kohtaan. Mikäliemo ei näin huolehtisi jälkeläisistään, niiden eloonjäämisen mahdollisuudet luonnossaheikkenisivät radikaalisti.Pienillä vielä sokeilla ja kuuroilla pennuilla eroonjoutumisen hätä ilmenee ääntelyllä, jostaemo tunnistaa pennun hädän. Tutkimusten mukaan (Carr and colleagues) [Kts. Lindsay:Handbook of applied dog behavior and training s. 94] 8-12 viikon iässä luovutettu koiratunnistaa emonsa hajun jopa 10 vuoden eron jälkeen. Kasvattajan koira voi tunnistaa hajunperusteella jopa yhdeksän vuoden eron jälkeen (Appel 1999). Olennaista tässä on havaita, ettäkoiran hajumuisti ja sosiaaliset siteet kestävät läpi elämän.Eroahdistuksen syntyPelottavissa tilanteissa pienen pennun ääntely ja emon lähelle tulo vahvistaa sekä pennun ettäemon yhteenkuuluvuuden ja kiintymyksen tunteita ja vähentää pennun tuntemaa pelkoa sekäeron aiheuttamaa stressiä. Mikäli herkässä iässä oleva pentu jää pelottavassa tilanteessa ilmanemon suomaa turvallisuuden tunnetta, kokemus saattaa muuttua traumatisoivaksi. Pelkokyseistä asiaa, yksinoloa ja/tai vieraita ympäristöjä kohtaan saattaa olla pysyvää.Aina ei kuitenkaan eroahdistuksen syyt ole pennun varhaislapsuudessa. Myös aikuinen koirasaattaa kohdata traumatisoivia tapahtumia ja kehittää niistä pelon yksinoloa kohtaan, jos setapahtumahetkellä on ollut yksin tai ei ole päässyt riittävän nopeasti laumansa luokse turvaan.Syy voi myös löytyä pennun ensimmäisistä päivistä uudessa kodissa. Pentua ei pitäisi jättääuudessa kodissaan yksin, ennen kuin se on kotiutunut ja tuntee olonsa turvalliseksi. Pentupitää totuttaa yksinoloon vähitellen.Aikuiselle koiralle voi puhjeta eroahditus perheen muuton tai perheen hajoamisen yhteydessä.Uudessa kodissa on aivan erilainen tuoksu kuin vanhassa ja ympäristön äänet ovat erilaisia.Jos koira jätetään uuteen kotiin heti yksin, se saattaa tuntea olonsa turvattomaksi.Laumaeläimenä aikuisellekaan koiraeläimelle ei ole luonnollista olla yksin pitkiä aikoja.Ilman traumatisoivia kokemuksiakin koira kärsii ja stressaantuu yksinolosta.Eroahdistusstressiä pahentaa koiran elämän muut stressaavat tekijät. Erilaisillaongelmakäyttäytymisen muodoilla onkin tapana ruokkia toinen toistaan, jolloin eläin saattaaolla ikävässä kierteessä erilaisten ongelmien keskellä, jotka pahentavat toinen toistaan. Tästäsyystä erilaisiin ongelmiin on hyvä puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennenyleisen stressitason nousun aiheuttamia muita ongelmia ilmaantuu.Stressaavat tekijät yksin eivät laukaise eroahdistusta. Tylsyydestä, virikkeiden ja toiminnanpuutteesta kärsivä aktiivinen ja toiminnanhaluinen koira saattaa yksin ollessaan lievittääaktiviteettien puutteesta aiheutuvaa pahaa oloaan tuhoamalla asuntoa, mutta tätä eidiagnosoida eroahdistukseksi. On myös esitetty [Mm. Ian Dunbar 1998, kts. Lindsay:Handbook of applied dog behavior and training s. 107], että omistajan poissaollessa eikoiralla ole pelkoa rangaistuksesta ja se pitää vain hauskaa, mutta väitettä ei ole todistettutodeksi tutkimuksilla. Tämä tuskin on syy kovinkaan suurelle osalle tuhovimmasta kärsivistäkoirista. Lisäksi yleistä on, että tällaiset hauskaa pitävät koirat toimivat samoin, olivat nesitten yksin tai omistajansa seurassa.
  21. 21. Domestikaation myötä koira on käynyt läpi muutoksen, jonka myötä se onlisääntymiskykyinen varhaisemmalla kehitysasteella. Sama kehitys on aiheuttanut sen, ettäkoira ikään kuin jää tälle kehitysasteelle aikuistumatta koskaan täysin kuten susi, joka ongeneettisesti koiraa melko lähellä oleva laji. Luonnossa sudenpennut itsenäistyvät muunlauman käyttäytymisen myötä samalla kun niiden fyysinen ja psyykkinen kehitys eteneevalmistaen pentua itsenäisyyteen. Koiranpennulla ei useinkaan ole mahdollisuutta luontevaanitsenäistymiseen, vaan jopa liian läheisessä kontaktissa ihmiseen ne kasvavat tästäriippuvaiseksi. Aikuinen, eroahdistuksesta kärsivä koira on fyysisestä kehittyneisyydestäänhuolimatta jäänyt emotionaalisesti varhaiselle kehitysasteelle ja reagoi yksinjäämiseen kutenpieni pentu.Eroahdistus on melko tyypillistä ikääntyneillä (10-vuotiailla ja sitä vanhemmilla) koirilla.Koirat käyvät läpi hyvin samanlaisia degeneroitumisen muotoja hermojärjestelmässään jakäyttäytymisessään kuin ikääntyvät ihmiset. Ikääntyvillä koirilla tämä on ainakin yksieroahdistuksen puhkeamiseen voimakkaasti vaikuttava tekijä, jollei itse syy.Kipu on merkittävä yksittäinen eroahdistuksen syntyyn vaikuttava tekiä. Koira, jolla puhkeaaeroahdistus, pitäisi aina tutkia (eläinlääkäri, hieroja, osteopaatti).Kaiken kaikkiaan syitä eroahdistuksen puhkeamiseen voi olla useita, eikä aina alkuperäistäsyytä saada selville. Tästä huolimatta eroahdistusta voidaan hoitaa ja koiran oloa helpottaa.OireetEroahdistuksesta kärsivä koira tietää jo hyvissä ajoin, milloin se on jäämässä yksin. Se osaaennakoidan isäntäväen toimista, mikä ennakoi heidän poistumistaan. Alkuvaiheessa koirahermostuu vasta, kun ulko-ovi pamahtaa kiinni ja koira huomaa olevansa yksin. Se yrittäälievittää pelon ja ahdistuksen tunteitaan haukkumalla, ulvomalla, pureskelemalla tavaroita,raapimalla ovea tai ikkunanpieliä. Koira voi stressaantuneena myös ulostaa sisään, vaikka semuuten olisikin sisäsiisti. Eroahdistuksen syventyessä oireet alkavat näkyä aina vainaikaisemmin. Pian koira hermostuu ulkovaatteiden pukemisesta, seuraavaksi televisionsulkemisesta. Koira oppii ennakoimaan isäntäväen poistumisen pienistä huomaamattomistaeleistä. Hermostunut koira läähättää, vapisee, pyrkii mukaan, kuolaa ja sen sydämen sykekiihtyy.Ympäristön vaihtuessa esim. muuton johdosta haukkumalla eroahdistustaan ilmentävä koirasaattaa hiljentyä. Tämä ei selity eroahdistuksen lievenemisellä, vaan uuteen ympäristöönkohdistuvalla pelolla. Luonnossa ääntely saattaisi johdattaa paikalle ei-toivottuja vieraita,vihollisia. Vähitellen, uuden ympäristön tullessa tutuksi, haukkuminen ja ulvonta palaaennalleen pelon vierasta ympäristöä kohtaan hävitessä.Stressitason nousu ja muut fysiologiset tekijätStressitason (kortisolin ja kortikosteroni) nousu koirilla on tutkimuksissa [Tuber andcolleagues 1996, kts. Lindsay: Handbook of applied dog behavior and training s. 101]havaittu viidessä erilaisessa yksinolotilanteessa:yksin vieraassa ympäristössälajitoverin kanssa uudessa ympäristössäyksin tutussa ympäristössäihmisen kanssa vieraassa ympäristössälajitoverin kanssa tutussa ympäristössäOletetusti stressihormonien taso on korkein silloin, kun koira on vieraassa ympäristössä javastaavasti alhaisimmillaan tutussa ympäristössä. Mielenkiintoinen löytö oli kuitenkin se, ettäkortisolin taso oli huomattavasti korkeampi vieraassa ympäristössä lajitoverin kanssa kuinvieraassa ympäristössä ihmisen kanssa.
  22. 22. Käytännössä tämä tarkoitaa sitä, ettei toisen koiran seura vaikuta eroahdistuksesta kärsivänkoiran stressitasoon eikä käyttäytymiseen millään tavalla. Tämä on todettu niin aikuisillakoirilla kuin pennuillakin. Eroahdistuksesta kärsivä koiran voi kyllä hermostuttaa toisenkoiran, jolloin lopputuloksena voi olla kaksi eroahdistuksesta kärsivää koiraa.Korkeimmillaan stressitaso on noin puolen tunnin kuluttua yksin jäämisestä.On esitetty, että koiran tervehtiessä innokkaasti omistajaansa sen elimistö erittäähyvänolontunnetta aikaansaavaa endorfiinia [Endorfiini = aivoissa ja muuallakeskushermostossa muodostuvia luonnollisia välittäjäaineita, jotka synnyttävät samantapaisiahyvänolon ja tyydytyksen tuntemuksia kuin morfiini ja sen johdokset (”sisäsyntyisiäopiaatteja”); niitä muodostuu mm. ruumiillisten ponnistusten aikana sekä saunassa (Lähde:WSOY/Sivistyssanakirja).], josta koira voi tulla fyysisesti riippuvaiseksi. Itse asiassa koiraneroahdistuksen oireet ovat hyvin samankaltaiset huumeriippuvaisen narkomaaninvieroitusoireiden kanssa. Eroahdistuksesta kärsivät koirat kärsivät usein myös kutinasta, jakoira rapsuttaa itseään tervehtiessä omistajaansa. Tämä johtuu endorfiinin purkauksestajohtuvan kutinaa aiheuttavan histamiinin vapautumisesta elimistöön.Pienet annokset morfiinia vähentävät koiran sosiaalista käyttäytymistä, jolloin vastaavastivastakkainen naloksoni [Naloksoni on morfiinin yms. kipulääkkeiden aiheuttamankeskushermoston lamaantumiseen ja hengitysvaikeuksiin käytetty vastalääke (Lähde:WSOY/Sivistyssanakirja)] lisää sosiaalista käyttäytymistä ja estää histamiinin vapautumisen.Normaalitilassa koiran elimistössä on jonkin verran naloksonia, joka estää histamiininvapautumisen. Tervehtimisrituaali (tai omistajanhajuinen esine) aikaansaa endorfiininvapautumisen elimistöön, joka aiheuttaa riippuvuutta aikaansaavan hyvänolontunteen.Samalla endorfiini aikaansaa kutinaa aiheuttavan histamiinin vapautumisen.Koiran autonominen hermosto aktivoituu sen hermostuessa yksinjäämisestä. Koira kokeepakene-jähmety-hyökkää –reaktioketjun ja toimii sen mukaisesti yrittämällä paeta taihyökkäämällä pahan olon aiheuttajaa (omistajan luokse menemisen estäviä asioita kuten ovet)kohti.EnnaltaehkäisyHelpointa tässä ongelmassa kuin niin monessa muussakin on ennaltaehkäisy. Pentu kannattaatotuttaa pikkuhiljaa yksinoloon aloittaen siitä, että pentu jää yksin esim. oviaukkoon laitetunaidan taakse muutamaksi sekunniksi. Tästä edetään pidentämällä aikaa. Seuraavassavaiheessa jätetään pentu suljetun oven taakse aloittaen taas alusta muutamasta sekunnista.Tärkeää on, että jokainen harjoitus onnistuu: yhtään epäonnistumista ei tarvita onnistuneeseenlopputulokseen. Päinvastoin, epäonnistuminen vahvistaa epäonnistumista. Yhtä tärkeää kuinmaltillinen eteneminen on se, ettei harjoittelu saa jämähtää paikalleen vaan sitä pitäävaikeuttaa koko ajan. Tässä esimerkki ajallisesta etenemisestä:1 sekuntti, 2 sekuntia, 4 sekuntia, 9 sekuntia, 14 sekuntia, 19 sekuntia, 30 sekuntia, 41sekuntia, 1 minuutti, 3 minuuttia, 5 minuuttia, 8 minuuttia, 13 minuuttia, 27 minuuttia, tunti,jne.Samat ajalliset kestot toistetaan useissa eri harjoituspaikoissa: esimerkiksi niin, että koira voiensin nähdä omistajansa, sitten samassa paikassa ilman näköyhteyttä, kolmannellaharjoittelukierroksella niin, että koira todella jää yksin kotiin. Samat harjoitukset kannattaatoistaa myös autossa.HoitoJo puhjenneen eroahdistuksen hoito on ennaltaehkäisyä huomattavasti työläämpää. Ei riitä,että koira tottuu yksinoloon, vaan taustalla oleva pelkoehdollistuminen pitää saada hallintaan.Pelkoehdollistuminen ei valitettavasti koskaan poistu kokonaan koiran aivoista, mutta siitähuolimatta koiraa voidaan totuttaa yksinoloon.
  23. 23. Harjoitusohjelmaan kuuluu eri vaiheita:eroahdistuksen laukaisevan tekijän vastaehdollistaminenstressitason madaltaminenyleisen turvallisuuden tunteen lisääminenerilaisten toiminnan laukaisevien ärsykkeiden merkityksen muuttaminenyksinoloon totuttaminen1. Eroahdistus on koiran stressireaktio yksinolon tai traumaattisen tapahtuman aiheuttamaantraumaan. Jos traumaattinen tapahtuma on tiedossa, kannattaa hoito-ohjelma aloittaasiedättämällä ja/tai vastaehdollistamalla koira trauman aiheuttajaan. Esimerkki: koira onyksin ollessaan pelästynyt postilaatikosta tipahtanutta isoa pakettia. Aloitetaanvastaehdollistamaan koira (koira saa namin aina rasahduksen kuullessaan) ovelta jarappukäytävästä kuuluviin ääniin aloittaen pienimmästä mahdollisesta rasahduksesta edetenkoiran sietokyvyn mukaan kovempiin ja lähempää kuuluviin ääniin. Harjoittelua ei kannatalopettaa pelästyksen aiheuttaneelle tasolle, vaan edetä siitä erilaisten ja kovempien kuintodennäköisesti kuuluvien äänien tasolle. Tällä varmistetaan se, ettei jatkossa tule uusiapelästyksiä, jotka aktivoivat pelon uudelleen. Harjoittelussa kannattaa pyrkiä nopeisiintoistoihin pienen ajan sisällä, esim. 12 paukahdusta ja namia minuutissa 3-4 minuutin ajan,jonka jälkeen minuutin parin tauko. Tämän jälkeen harjoittelua jatketaan vastaavan rytminmukaisesti noin puolen tunnin ajan. Harjoittelua tehdään puolisen tuntia päivässä niin pitkään,kunnes ollaan halutulla tasolla. Seuraavana päivänä aloitetaan hieman helpommasta, kuinmihin edellisenä päivänä päästiin, muistuttaakseen koiraa edellisen päivän harjoittelusta.Mikäli koira kiihtyy, harjoittelu keskeytetään. Tärkeää on, että koira on maksimissaan hiemanlevoton, ei missään nimessä pelokas. Tällöin pelokas mielentila vahvistuu.2. Koiran stressitila on korkealle jatkuvan pelon vuoksi. Mielellään jo muutamaa viikkoaennen harjoittelun aloittamista, mutta viimeistään samanaikaisesti jätetään koiran elämästäpois stressitasoa nostavat asiat, kuten pallo- ja taisteluleikit, koiran ”kierrokset nostattavat”harrastukset (agility- ja suojeluharjoitukset), vältetään rähinätilanteita muiden koirien kanssa,vältetään tilanteita, joissa koira hermostuu tai pelkää (esim. liikkuminen julkisissakulkuvälineissä tms.). Stressitasoa vähentävät mm. vapaa ja rentouttava liikkuminenluonnossa ja haistelumahdollisuudet (jälkiharjoitukset). Koiran on saatava olla vain koira,tehdä sille tärkeitä asioita eikä sille saa asettaa liikaa suoritusvaatimuksia eikä sitä saakouluttaa rangaistuksin.3. Yleistä turvallisuuden tunnetta parannetaan hyvin pitkälle samalla, kun huolehditaan koiranstressitasosta. Tärkeää on kuitenkin huomioida se, ettei harjoittelun aikana ole suotavaa se,että koira jää yksin minkäänlaiseen pelottavaan tilanteeseen eikä se säikähdä mitään.Turvallisuuden tunnetta parantaa usein myös se, että koira jätetään selkeästi rajattuun pieneentilaan, esim. yhteen huoneeseen. Myös ennakoitavuus helpottaa aran ja epävarman koiranoloa. Tällaisen koiran elämä kannattaa pitää mahdollisimman säännöllisenä, jotta stressiäaiheuttavia yllätyksiä ei juuri tule. Koiran epävarmuutta voi taas parantaa tehtävissäonnistumisilla koulutuksessa ja arkielämässä.4. Erilaisten ärsykkeiden merkityksen muuttamisella tarkoitetaan sitä, että eroahdistuksenaikana erilaiset ärsykkeet merkitsivät omistajan poistumista ja hermostumista: takin päällepukeminen, avaimien kaivaminen, jne. Kun näitä hermostumisen aikaansaavia ärsykkeitätoistetaan riittävä määrä (satoja kertoja), niiden huolestuttava luonne muuttuumerkityksettömäksi. Tarkoitus on lisäksi tehdä koiran ympäristö mahdollisimmansamankaltaiseksi riippumatta siitä, onko koira yksin vai ei. Tästä syystä voi olla hyvä ideajättää esim. radio päälle koiran jäädessä yksin jos se on päällä silloinkin, kun koira ei oleyksin. Tähän kuuluu myös se, ettei ihmisten poistumisesta eikä saapumisesta tehdä numeroa:
  24. 24. koiraa ei hyvästellä eikä sitä tervehditä ennen kuin se on rauhallinen. Näin voidaan aikaamyöten vähentää endorfiinin määrää elimistössä ja sen mahdollisesti aiheuttamaariippuvuutta.5. Koira totutetaan yksinoloon, kuten kappaleessa ’Ennaltaehkäisy’ jättämällä koira esim.oviaukkoon laitetun aidan taakse muutamaksi sekunniksi. Tästä edetään pidentämällä aikaa.Vähitellen edetään jättämällä koira suljetun oven taakse aloittaen taas alusta muutamastasekunnista. Harjoittelu saa jäädä paikalleen vaan sitä pitää vaikeuttaa koko ajan. Kts.kappaleessa ’Ennaltaehkäisy’ esimerkki ajallisesta etenemisestä. Samat ajalliset kestottoistetaan useissa eri harjoituspaikoissa: esimerkiksi niin, että koira voi ensin nähdäomistajansa, sitten samassa paikassa ilman näköyhteyttä, kolmannella harjoittelukierroksellaniin, että koira todella jää yksin kotiin. Samat harjoitukset kannattaa toistaa myös autossa.Ongelmat, jotka on erotettava eroahdistuksestaVirtsaaminen ja ulostaminen sisälle:puutteellinen sisäsiisteyskasvatuspelotilo- ja pelkopissatmerkkailuTuhoaminen, raapiminen ja kaivaminen:tekemisen puutteesta johtuva tuhoaminen ja asioiden tutkiminenpelosta johtuva tuhoaminen (esim. ukkosenpelko)ulkopuolisen ärsykkeen (ohikulkeva koira, ihminen) laukaisema toimintahyperaktiivisuusHaukkuminen, ulina, vinkuminen:ulkopuolisen ärsykkeen (toinen koira, ohikulkevat, postiluukun kolahdus) laukaisematoimintapelotnaapuristossa haukkuva toinen koirahyperaktiivisuusLähteet:Tuire Kaimio: Pennun kasvatusSteven R. Lindsay: Handbook of applied dog behavior and trainingWSOY: Sivistyssanakirja
  25. 25. Corgien ja gööttien sairaudetMolemmissa roduissa ilmenee jonkin verran perinnöllisiä silmäsairauksia (HC, RD, PRA ja PPM).Näistä PRA ja HC johtavat sokeuteen.. Jalostukseen käytettävät koirat kuitenkin tutkitaansäännöllisesti ja sairaiden koirien pennuttamista tietenkin tulisi välttää.Länsigöötanmaanpystykorvien silmiä ei ole perinteisesti tutkittu. Vuonna 2000 Suomessa kuitenkinvietiin silmätutkimukseen 7-vuotias uros, jonka näkö oli selvästi heikentynyt. Tällä koirallatodettiin PRA, minkä vuoksi rodulle järjestettiin ensimmäinen silmien joukkotarkastus. Sairaitakoiria löytyi lisää ja useat niistä olivat sukua keskenään. Muutokset silmän verkkokalvollaosoittautuivat rodulle tyypillisiksi, ja Kennelliitto alkoi käyttää sairaudesta ensin koodia J175,sitten degeneraatiomuutos ja nykyisin Muu verkkokalvon sairaus. Muutokset näkyvät verkkokalvonetenevänä rappeutumana, johon ei kuitenkaan yleensä liity verisuonimuutoksia. Tyypillisiä ovathyperreflektiiviset läiskät verkkokalvon reuna-alueilla. Muutokset ilmenevät yleensä vasta 4-vuotiaana tai vanhempana. J175-tapauksia on vuosina 1990–2010 todettu 52 tutkitullalänsigöötanmaanpystykorvalla. Lisäksi on koiria, joilla on muu verkkkokalvon sairausepäily. Oireiden perusteella kysymys ei ole kovin vakavasta silmäsairaudesta. Selvityksetmahdollisuudesta sairauden toteamiseksi geenitestillä on aloitettu (ns. Hannu Lohen geenitutkimus).Alustavat tulokset kertovat, että kyseessä on perinnöllinen PRA-muutos.LuustoterveysLuustoterveysLuustoterveysLuustoterveysHandskes-koirien vanhemmat ovat aina luustokuvattuja. Omat koirani kuvautan aina myös niskan jaselän alueelta ja suosittelen tätä myös kasvateilleni.Niin corgi kuin gööttikin kuuluu kondrodystrofisiin rotuihin ja tästä syystä ne ovat matalajalkaisia.Kondrodystrofia on rustokudoksen kasvun ja ravitsemuksen häiriö, joka tyrehdyttää pitkien luidenkehityksen raajoissa. Luonnollisesti aineenvaihdunta on häiriintynyttä kehon muissakinrustokudoksissa ja tämä altistaa myös selän välilevyn ongelmiin. Kondrodystrofiset välilevytrappeutuvat ennenaikaisesti ja tämä muutos voi alkaa jo pentuiällä. Tällaisen rodun selkä onherkempi vammoille ja etenkin välilevyn pullistumille. Netistä löytyy paljon tietoa esim nimellämäyräkoirahalvaus.Lievemmin välilevyongelmat voivat oirehtia mm ruokahaluttomuutena, liikkumishaluttomuutena,portaidenkulkuhaluttomuutena, hyppyhaluttomuutena, ontumisena ja monenlaisena kipuna, esimpäätä liikuttaessa (mm syödessä/juodessa) tai koiraa nostettaessa. Haparoivat liikkeet, köyristynytasento, takaraajojen voimattomuus tai pahimmillaan jopa virtsaamis- ja ulostusongelmat voivatmyös olla oireina. Lisäksi kondrodystrofiset kasvulevyt ovat alttiita vaurioitumaan, jolloin raajoistasaattaa tulla sairaalloisen käyrät.Myös erilaiset sydämen läppien rakenneviat ovat kondrodystrofisilla koirilla yleisempiä kuinmuilla. Pitkäselkäisen koiran sydämestä kuuluvaan sivuääneen tulisikin aina kiinnittää erityistähuomiota ja näiltä koirilta tulisi aina kartoittaa myös selän kunto. Mielenkiintoisena sivuhuomionamainittakoon myös se, että monilla normaalirakenteisten rotujen kondrodystrofisillasattumayksilöillä ja -linjoilla on havaittu runsaasti erilaisia silmänpohjan rakenteiden häiriöitä.Koirilla joiden välilevyjen aineenvaihdunta on häiriintynyt nähdään usein röntgenkuvissavälilevyjen kalkkeumia. Vaikka ne eivät olekaan ongelmien aiheuttaja, ne ovat hyvä indikaattorivälilevyjen häiriintyneestä aineenvaihdunnasta ja siten myös koiran välilevysairastelualttiudesta.Välilevytyrän oireet riippuvat siitä nopeudesta ja voimakkuudesta, jolla tyräytyminen tapahtuu.Äkillisesti ja kovalla voimalla tyräytyvä välilevy aiheuttaa reaktion, jonka lopputuloksena onhermosolujen kuolema, mikä johtaa nopeasti kehittyvään vaikea-asteiseen halvaukseen.Kroonisissa, usein osittaisissa välilevyn uloimpien osien repeämissä tyräytyminen tapahtuu hitaasti
  26. 26. ja pienellä voimalla. Verenkierto säilyy aluksi ennallaan, mutta selkäytimen hermosoluissa tapahtuuvaurioita, joiden määrä on suorassa suhteessa puristuksen asteeseen ja kestoon.Asennonkorjausreaktio (koira korjaa välittömästi jalan asennon, kun tassun yläpinta käännetäänmaata vasten) häviää ensin, koska sitä säätelevät isot hermosäikeet sijaitsevat selkäytimenulkokerroksissa. Seuraavaksi vaurioituvat keskikokoiset, tahdonalaisia liikkeitä ja pinnallista kipuasäätelevät säikeet ja viimeiseksi selkäytimen sisäosissa sijaitsevat pienet, syvää kiputuntoasäätelevät säikeet. Toipumisen aikana toiminnot palautuvat käänteisessä järjestyksessä.Halvausoireiden voimakkuus riippuu myös tyrän paikasta. Kaulan alueella selkäydinkanava onlaajempi ja tyrän aiheuttama selkäytimen puristus on pienempi.Rinta- ja lannerangan alueen välilevytyrän oireet vaihtelevat kipukohtauksista täydelliseenmolempien takajalkojen halvaantumiseen. Selkäkivuista kärsivän koiran olemus on tyypillinen: seseisoo selkä köyryssä ja on haluton liikkumaan, hyppäämään tai kulkemaan portaissa. Syliinotettaessa se saattaa valittaa. Vatsalihakset ovat usein jännittyneet, vaikka kyseessä ei olevatsaontelon alueen kipu. Hyvin usein koiralla on ollut kipuoireita jonkin aikaa ennenhalvausoireitaJos neurologiset muutokset ovat lievät, oireina havaitaan takajalkojen heikkoutta. Vaikeammissatapauksissa takaraajojen tahdonalaiset liikkeet ovat heikentyneet tai puuttuvat. Kaikkeinvakavimmissa tapauksissa ns. syvä kiputunto on poissa. Syvän kiputunnon testaaminen on erittäintärkeää ennusteen kannalta. Se tehdään puristamalla varpaita voimakkaasti jollain instrumentilla.Jalan refleksinomainen poisveto ei ole merkki siitä, että syvä kiputunto on olemassa, koiran täytyyilmaista tuntemansa esim. vinkumalla, nostamalla päätään, yrittämällä purra tms. Usein myösvirtsaaminen vaikeutuu. Rakko on aivan täynnä ja sen puristaminen tyhjäksi voi olla hyvin vaikeaa.Noin viikon kuluttua virtsaputken sulkijalihakset löystyvät ja seurauksena on refleksivirtsaaminen,jossa rakko tyhjenee osittain pienenkin vatsaontelon paineen takia. Rakko ei kuitenkaan tyhjenekunnolla.Kaularangan välilevytyrä aiheuttaa usein hyvin voimakkaat kipuoireet: jokainen pienikin pään liikeaiheuttaa kipua ja koira seisoo ja kävelee tyypillisesti pää matalalla ja kaula jäykkänä. Halvausoireetkohdistuvat yleensä sekä etu- että takajalkoihin.Eläinlääkäri tekee diagnoosin esitietojen, kliinisten löydösten, neurologisen tutkimuksen jaröntgenkuvien perusteella. Selän huolellisella tunnustelulla kipukohta on yleensä löydettävissä.Diagnoosi on helppo tehdä tapauksissa, joissa potilaalla on selviä halvausoireita.Selkärangan röntgenkuvissa voidaan nähdä kaventunut nikamaväli ja toisinaan selkäydinkanavassavoi näkyä kalkkeutunutta välilevymassaa. Kalkkeutuneet välilevyt ovat merkki rappeutuneistavälilevyistä, eivät tyrästä. (Yliopistollinen eläinsairaala)LonkatLonkatLonkatLonkatJostain kumman syystä corgikasvattajat eivät ole katsoneet tarpeelliseksi kuvata corgien lonkkia.Kovin kattavaa tilastoa ei siis lonkkaterveydestä ole. Usein kuulee sanottavan, että corgilla kuuluuolla C- tai D-lonkat. Se on totta, että corgien lonkkamalja on matalampi, kun monen muun rodun.Mutta onko se alkujaan ollut niin vai onko piittamaton jalostus vienyt siihen? Jos corgeilla ei kuuluolla parempia lonkkia, miksi niitä sitten kuitenkin silloin tällöin tulee?Göötti, joka on sukulaisrotu, ja jonka kasvattajat ovat kuvanneet koiransa ja tehneetjalostusvalintoja yhdistelmissään, on luuston osalta melko paljon paremmassa tilanteessa. Gööttienjalostuksessa C-lonkkainen koira yleensä yhdistetään A-lonkkaiseen. Corgeilla taasen yhdistelläänreippaasti kuvaamattomia koiria. Tosin pelkkä lonkkakirjain ei kerro luuston kokonaisterveydestä,mutta kyllä se jotain osviittaa antaa. Jos lonkat ovat huonot ja etupään kuvissakin on sanomista, voivaan arvailla mitä niiden välillä luustossa on. Selkiä kuvataan vielä aika heikosti
  27. 27. Koiran lonkkadysplasiaa, lonkkavikaa esiintyy erityisesti suurilla, nopeasti kasvavillakoiraroduilla.Lonkkadysplasiaa esiintyy myös pienemmillä koiraroduilla ja kissoilla. Tila alkaakehittyä syntymän jälkeen. Perintötekijöillä on suuri osuus lonkkadysplasian kehittymiselle, muttamyös ruokinnallisilla tekijöillä on vaikutusta. Yliruokinta, pennun lihavuus, altistaa lonkkaviankehittymiselle.Lonkkadysplasian syntymisessä tyypillistä on lonkkanivelen epänormaali löysyys: nivelkapseli jareisiluun pään side ovat epänormaalin löysät, jolloin lonkkamaljakko ja reisiluun pää eivät pysytoisiaan vasten. Tällöin sekä reisiluun pään että lonkkamaljakon muovautuminen oikeanmuotoiseksi häiriintyy: lonkkamaljakko jää matalaksi ja reisiluun pää ei kehity pyöreäksi. Joskusnivelen löysyys on niin suurta, että reisiluun päät ovat suurimman osan aikaa poissa kuopistaan:osittainen sijoiltaanmeno eli subluksaatio.(Esa Eskelinen, ELL, pieneläinsairauksienerikoiseläinlääkäri)Vuosina 2000-2010 on syntynyt 1844 corgia, joista kuvattuja 340 kpl (eli 18%). A-lonkat oli 20koiralla (6%), B-lonkat 39 kpl (11%), C-lonkat 146 kpl (43%), D-lonkat 117 kpl (34%), E-lonkat 18kpl (5%)Vastaava tilasto gööteillä on syntyneet 1012, joista tutkittuja 488 kpl (48%). A-lonkkaisia 194 kpl(40%), B 166 kpl (34%), C 110 kpl (23%), D 18 kpl (4%), E 0 kplNäitä tilastoja löytyy KoiranetistäKyynärpäätKyynärpäätKyynärpäätKyynärpäätOsteokondroosi, kyynärnivelen kasvuhäiriötKyynärnivelen kasvuhäiriöistä käytetään suomeksi lyhennettä KD (kyynärnivelen dysplasia),ruotsiksi puhutaan AD:stä (armbågsledsdysplasi) ja englanniksi ED:stä (elbow dysplasia).Kyynärnivelessä voi esiintyä erityyppisiä kasvuhäiriöitä, mutta tärkeimmät muutokset liittyvätosteokondroosisairauteenOsteokondroosi on kasvavien eläinten luutumishäiriö, jota esiintyy useilla kotieläimillä kutensioilla, naudoilla, hevosilla, kalkkunoilla ja broilereilla. Näille kaikille on yhteistä hevosialukuunottamatta, että ne on jalostettu kasvamaan nopeasti, jotta ne saavuttaisivat teuraskoonmahdollisimman lyhyessä ajassa. Niitä myös ruokitaan tehokkaasti maksimaalisen kasvunsaavuttamiseksi. Osteokondroosi voidaan siis yhdistää nopeakasvuisuuteen, johon vaikuttavatperinnöllinen alttius ja tärkeimpänä ympäristötekijänä ruokinta. Kotieläimistämme koira onerityisen herkkä kalsiumin yliannostukselle. Kasvava koirayksilö ei pysty säätelemään kalsiuminimeytymistä suolistostaan vaan noin puolet suun kautta saadusta kalsiumista imeytyy elimistöön.Näin ravinnon kalsiumin liiallinen määrä aiheuttaa kalsiumin liian korkean pitoisuuden elimistössäja se voi aiheuttaa luutumisen häiriöitä. Koirilla on havaittu osteokondroosia olkanivelissä,kyynärnivelissä, polvinivelissä ja kinnernivelissä. Samankaltaisia muutoksia on löydetty myöslonkkanivelissä, pitkien putkiluiden kasvulevyissä ja myös selkänikamissa.Osteokondroosiongelmat ovat yleisimpiä suurilla, raskailla roduilla. Joissain tutkimuksissa onhavaittu, että osteokondroosia on enemmän uroksilla kuin nartuilla.Ostekondroosi ilmaantuu kasvuikäisillä koirilla yleisimmin 4-7 kuukauden iässä. Kyseessäon luutumishäiriö, jossa tavallisimmin jonkun nivelen nivelrusto paksuuntuu. Jostakin syystä,mahdollisesti paikallisen ravitsemushäiriön vuoksi, luutuminen on häiriintynyt ja sen seurauksenavoi muodostua jopa halkeamia nivelpintaan ja rustopala voi irrota (osteochondritis dissecans).Vaikka vain kyynärniveliä röntgenkuvataan rutiininomaisesti, on muistettava, että myös muidennivelten osteokondroosi kuuluu samaan syndroomaan.Kyynärnivelessä tavallisimmat osteokondroosin esiintymiskohdat ovat olkavarren mediaalinen
  28. 28. nivelpinta (sisäsivun puoleinen nivelnasta eli mediaalinen kondyyli) sekä irtautunutkyynärlisäke(luutumaton processus anconaeus) ja irtautunut varislisäke (luutumaton processuscoronoideus).Kyynärluu ja värttinäluu kasvavat normaalisti samaan tahtiin, jolloin näiden luiden nivelpinnat ovatsamalla tasolla kyynärnivelessä ja paine jakautuu tasaisesti molempien luiden nivelpinnoille. Joskuskyynär- ja värttinäluu kasvavat eri tahtiin ja tällöin kyynärnivelen osiin kohdistuu epänormaalipainorasitus. Tämä tekijä aiheuttaa tai pahentaa edellä lueteltuja osteokondroosin muotoja.Osteokondroosi aiheuttaa kipua, joka ilmenee ontumisena. Ontuminen voi olla vaihtelevaa jaajoittaista. Joillakin yksilöillä ontuma ja jäykkyys on pahinta levon jälkeen ja ontuma väheneeliikunnan aikana. Ontuma on yleensä pahimmillaan kovan liikunnan jälkeisen levon jälkeen.Hyppiminen ja nopeat käännökset, leikkiminen ja riehuminen, yleensä pahentavat ontumaa. Joskoiran ongelmat ovat molemminpuolisia, ontumista saattaa olla vaikea havaita.Irtautunut kyynärlisäke (luutumaton processus anconaeus) on helposti todettavissaröntgentutkimuksessa, mutta olkavarrenluun ja varislisäkkeen muutoksia on vaikeampi todetatavanomaisella röntgentutkimuksella. Kun ongelma on kestänyt pidemmän aikaa, nivelen reuna-alueille kehittyy luupiikkejä, nivelrikkomuutoksia, jotka auttavat diagnoosinsaamisessa.Tarvittaessa kyynärnivelestä voidaan ottaa tietokonetomografiakuvat, joissatietyt irtopalat näkyvät paremmin.Kyynärnivelen ostekondroosimuutokset voidaan todeta luotettavasti nivelen tähystyksellä.Kyynärnivelen tähystys on aiheellista suorittaa, jos koirapotilaalla on tyypilliset osteokondroosinoireet, vaikka röntgentutkimuksessa ei muutoksia havaittaisikaan. Tähystyksessä voidaan yleensämyös tehdä tarvittavat kirurgiset toimenpiteet: varislisäkkeen irronneen luurustopalan poisto.Kirurginen hoito, tähystys- tai avokirurgia, parantaa kyynärnivelen osteokondroosipotilaanennustetta, mutta silti nivelrikkomuutoksia kehittyy.Nivelrikko voi haitata potilasta myöhemmällä iällä. Kyynärnivelen kasvuhäiriöiden vastustaminenjalostuksen keinoin on tärkeää, koska kasvuhäiriöiden seurauksena syntyvä kyynärniveltennivelrikko on yksi yleisimmistä koiran ontuman syistä. (Esa Eskelinen, ELL, pieneläinsairauksienerikoiseläinlääkäri)PolvetPolvetPolvetPolvetPatellaluksaatio = polvilumpion sijoiltaan menoPolvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaanmenolle. Jalka-asento on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat. Patellaluksaatiotaesiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suoratakajalka. Vika on periytyvä, mutta periytyvyyden mekanismi ei ole tiedossa. Pienikokoisillaroduilla polvilumpio luksoituu yleensä sisäänpäin (mediaalisesti).Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen.Eläinlääkäri tutkii polvet tunnustelemalla. I - asteen luksaatiot ovat tavallisesti oireettomia eivätkäkaipaa hoitoa. II- ja III - asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä liikkumisvaikeuksia.Ravatessaan koira koukistaa hetkittäin raajaansa sen sijaan että tukeutuisi sillä maahan (polvilumpioon luiskahtanut pois paikoiltaan), ja jatkaa sitten normaalia ravia (polvilumpio on palautunutpaikoilleen). IV - asteen luksaatiossa polvilumpio on pysyvästi pois paikoiltaan. Usein oireethuomataan tapaturman jälkeen, vaikka kyseessä on synnynnäinen vika. Patellaluksaatio voi myöspahentua eikä nuorena saatu tulos ole välttämättä lopullinen. (ELL Anu Lappalainen)
  29. 29. NivelrikkoNivelrikkoNivelrikkoNivelrikkoNivelrikko (osteoartroosi, osteoartriitti, degeneratiivinen nivelsairaus, degenerative joint disease,DJD, artropatia) on merkittävin yksittäinen syy ontumiseen koiralla. On arvioitu, että nivelrikkoaesiintyy joka viidennellä koiralla. Nivelrikkoa esiintyy kaikenkokoisilla ja –ikäisillä koirilla, se onkuitenkin tavallisinta suurikokoisiin koirarotuihin kuuluvilla yksilöillä ja iäkkäämmillä koirilla.Nivelrikko on tyypillisesti hitaasti etenevä sairaus, jonka ensioireina koiranomistaja näkeelemmikillään ajoittain esiintyvää ontumista, jäykkyyttä ylösnousemisessa tai vaikeuksia esimerkiksisohvalle tai autoon hyppäämisessä. Voimakas ontuminen ja selvä kivuliaisuus ovat tyypillistävoimakkaasti oireilevalle nivelrikolle. Nivelrikkoa ei nykytietämyksen mukaan voida parantaa,mutta nivelrikkokivuista kärsivän koiran elämänlaatua voidaan nykyisin merkittävästi parantaa janivelrikkomuutosten etenemistä mahdollisesti hidastaa.Nivelrikon riskitekijätNivelrikolle altistavia riskitekijöitä tunnetaan runsaasti. Nivelrikon esiintymistä selvästi yleisemmintietyillä koiraroduilla voidaan pitää todisteena nivelrikkoon liittyvästä geneettisestä alttiudesta.Sairaudelle altistavia riskitekijöitä ovat myös nivelten anatomiset heikkoudet tai epänormaalisuudet.Siten esimerkiksi dysplastiseen lonkkaniveleen kehittyy herkästi nivelrikko.Ylipainon merkitys nivelrikon riskitekijänä on kiistaton. Kealy ym. (2000) vertasivat 48labradorinnoutajan nivelrikkotilannetta ruokintakokeessa, joka aloitettiin pentujen ollessa 8 viikonikäisiä ja jota jatkettiin kunnes koirat olivat 8-vuotiaita. Koirat jaettiin kahteen ryhmään, joistatoinen puolisko sai ravintoa vapaasti toisen ryhmän saadessa ruokaa neljänneksen vähemmän.Kahdeksan vuoden iässä koirille tehtiin röntgentutkimus, jossa kuvattiin niiden lonkka-, olka-,kyynär- ja polvinivelet. Vapaasti ruokaa saaneista noutajista 68 %:lla esiintyi röntgenologisianivelrikkomuutoksia lonkissa ja 86 %:lla olkanivelissä.. Kyynärnivelmuutoksia esiintyi 36 %:lla japolvinivelmuutoksia vastaavasti 9 %:lla koirista. Kontrolloidun ruokinnan ryhmässä nivelrikkoaesiintyi selvästi vähemmän: 14 %:lla lonkkanivelmuutoksia, 57 %:lla olkanivelrikkoa, 19 %:llakyynärnivelmuutoksia ja 0 %:lla polvinivelmuutoksia.Ylipainon on ajateltu lisäävän nivelrikkoriskiä niveliin kohdistuvan painorasituksen kautta. Koskaesimerkiksi ylipainoisilla ihmisillä esiintyy yleisesti nivelrikkoa myös varpaan ja sormien nivelissä,viime aikoina on yritetty löytää selitystä ylipainon ja nivelrikon yhteyteen myös muualta kuinpainorasituksesta. Aspden ym. (2001) pitivät todennäköisenä, että selittävä tekijä ylipainon janivelrikon yhteyteen löytyy solujen erilaistumisesta. Rasvasoluilla on nimittäin sama esiaste kuinosteoblasteilla, myoblasteilla, tenosyyteillä ja kondrosyyteillä. Rasvahapoilla tiedetään olevanvaikutusta näiden solujen erilaistumiseen eli siihen, mitä solutyyppejä esiasteesta kehittyy. Tämätausta selittäisi ihmisellä seerumin korkeisiin kolesteroliarvoihin liittyvän lisääntyneennivelrikkoriskin sekä statiinien (kolesterolin alentajat) anaboliset vaikutukset luussa.Nivelnesteeseen joutuneen rasvan tiedetään jo sinällään aiheuttavan nivelrikkoa.Samalla tavoin kuin ihmispuolella urheilijat, koirapuolella esimerkiksi agilitykoirat ja muut urheilu-ja työkoirat kuuluvat nivelrikon riskiryhmiin. Lisäksi erilaiset niveleen kohdistuvat rusto-, luu- tailigamenttivauriot altistavat nivelrikolle, samoin kuin infektiiviset ja immunopatologisetniveltulehdukset (septinen niveltulehdus, borrelioosi jne.)Nivelruston normaalirakenne
  30. 30. Nivelrusto koostuu kahdesta pääkomponentista: rustosoluista l. kondrosyyteistä sekä rustosolujentuottamasta soluväliaineesta eli matriksista. Rustomatriks puolestaan koostuu kollageenista,elastiinista ja retikuliinista muodostuneista säierakenteista sekä vesimolekyylejä keräävistäproteoglygaaneista. Noin 70% rustomatriksista onkin rustolle ominaisen kimmoisuuden antavaavettä. Rustomatriksia on verrattu kirjallisuudessa betoniin siten, että kollageenisäikeetmuodostaisivat betonivalun teräksiset tukirakenteet proteoglykaanien ja veden edustaessa itsebetonia. Normaalissa nivelrustossa vallitsee tasapaino rustomatriksin muodostumisen ja hajoamisenvälillä. Matrixin hajoaminen tapahtuu rustosolujen erittämien matriksmetalloproteaasien (MMP)välityksellä.Nivelrikon syntymekanismitNivelrikko alkaa tiettävästi nivelten pintaa peittävän sileän ruston vauriosta. Tällöin nivelnesteeseenvapautuu kollageenia ja proteoglygaania, jotka stimuloivat tulehduksen välittäjäaineiden l.sytokiinien erittymistä nivelkalvolta. Sytokiinit lisäävät metalloproteinaasituotantoa rustosoluissa,ja metalloproteaasit puolestaan pilkkovat rustomatriksia. Pilkkoutuvasta rustomatriksista vapautuvathajoamistuotteet ärsyttävät edelleen nivelkalvoa, josta vapautuu lisää sytokiineja. Samallatulehduskaskadi aktivoituu sytokiinien indusoiman COX-2 ja fosfolipaasi A –tuotannon kautta.Sytokiinit käynnistävät myös korjaavat toimenpiteet rustossa stimuloimalla proteoglykaanin jakollageenin synteesiä. Nivelrikko alkaa muodostua, kun rustomatriksin hajoamisen ja synteesintasapaino järkkyy hajoamisvoittoiseksi.Alkuvaiheen rustovaurioon liittyy rustomatrikskatoa, rustosolukatoa sekä säilyneiden rustosolujenkasautumista. Rustomatriks katoaa pääosin ehjäksi jäävän kollageenisäikeistön ympäriltä, mikäjohtaa nivelpinnan hapsuuntumiseen. Koska nivelrustossa ei ole hermotusta, ruston pintaosanvaurioon ei liity kipua.Tilanteen edetessä matrikskato ja rustosolujen kasautuminen pahenee. Samalla yhä enemmänrustosoluja tuhoutuu. Nivelpintaan muodostuu syviä, rustonalaiseen luuhun saakka ulottuviauurteita. Rustonalainen luu alkaa muotoutumaan uudelleen tiivistyen merkittävästi. Luuhun saattaamuodostua myös pieniä kystamaisia onteloita. Erityisesti ligamenttien ja jänteiden kiinnityskohtiinsekä luun ja ruston rajakohtiin alkaa muodostua nivelen liikkuvuutta heikentäviä luupiikkejä l.osteofyyttejä. Nivelrikkoon liittyy lisäksi nivelkapselin paksuuntumista sekä nivelkalvonliikakasvua. Pitkälle edenneessä nivelrikossa on siten monia kivun lähteitä. Tiivistyvä luu puristaavoimakkaasti hermotettua luuydintä ja on altis mikromurtumille. Luupiikit ärsyttävät hermoja jaaiheuttavat kipua luukalvolla. Myös nivelkalvon tulehdusmuutokset sekä nivelkapselin venyminenja paksuuntuminen voivat aiheuttaa kipua.Nivelrikon oireetKun nivelrikko on ehtinyt kliinisiä oireita aiheuttavan sairauden asteelle, nivelessä on yleensätapahtunut jo palautumattomia, pitkälle edenneitä muutoksia. Tyypillisesti nivelrikko on oireiltaanasteittain paheneva sairaus, jonka oireet koiranomistaja kyllä huomaa mutta ajattelee herkästi niidenolevan koiran normaaleja vanhenemisen merkkejä. Satunnaisesti oireilevasta nivelrikosta kärsiväkoira nousee ylös kankeasti aamulla ja levon jälkeen. Se voi ontua lievästi, ja sairaan raajanliikeradat saattavat olla muuttuneet. Koira voi reagoida kipeän nivelen taivutteluun, ja joissakintapauksissa esiintyy nivelen turvotusta ja nivelnesteen lisääntymistä.Jatkuvasti oireilevassa nivelrikossa koiralla todetaan yleistä aktiivisuuden heikkenemistä. Liikkeissäesiintyy silminnähtäviä muutoksia, ja koira ontuu jatkuvasti tai ainakin usein. Vähentyvän käytönseurauksena kivuliaassa raajassa voi esiintyä lihasten surkastumista. Koira on tyypillisestiraihnainen fyysistä rasitusta seuraavana päivänä. Kipeän nivelen taivuttelu aiheuttaa kipua. Koirallavoi esiintyä myös käyttäytymismuutoksia.
  31. 31. Voimakkaasti oireilevassa nivelrikossa edellä kuvatut oireet esiintyvät vielä astetta vakavampina:kipeän raajan liikeradat ovat muuttuneita, ja koira ontuu selvästi. Koira voi tarvita apua autoon taisohvalle kiipeämisessä. Jopa makuulta ylös nousemisen saattaa olla mahdotonta ilman auttamista.Koira on haluton liikkumaan, ja se kärsii jatkuvasti nivelrikkokivuista. Sairaassa raajassa todetaanusein selvää lihasten surkastumista. Sairas nivel voi olla turvonnut.Nivelrikkopotilaan hoitoEpäiltäessä nivelrikkoa koira kannattaa viedä ajoissa eläinlääkärin tutkittavaksi. Nivelrikon taustaltasaattaa esimerkiksi löytyä polven ristisidevaurion seurauksena syntynyt epänormaali polvinivelenliikkuvuus, jolloin kirurgian avulla voidaan estää lisävaurioiden syntyminen.Vaikka nivelrikko on parantumaton nivelsairaus, muutosten etenemistä voidaan hidastaa, ja koiranelämänlaatua voidaan parantaa monin tavoin. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoito-ja tukitoimenpiteet aloitetaan tarpeeksi ajoissa. Jo alkutilanteessa tulee kiinnittää huomio koiranruokintaan ja painonhallintaan. Ylipainoisen koiran laihduttamisella ihannemittoihin voidaanparhaassa tapauksessa saavuttaa satunnaisesti oireilevalla nivelrikko-potilaalla täydellinen oireidenhäviäminen. Myös ruuan laatuun tulee kiinnittää huomiota. Nivelrikkopotilaille suositellaankinyleisesti omega-3 rasvahappolisää ruokinnassa. Nivelrikosta kärsivän koiran elämä voi joissakintapauksissa helpottua, jos sen juoma- ja ruokakuppi sijoitetaan korokkeelle.Nivelrikkopotilaan liikuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Olennaista on huolehtia että koiranarkirutiineihin sisältyy säännöllistä ja suhteellisen kevyttä liikuntaa. Vapaa oleskelu omalla pihallaei riitä pitämään lihaskuntoa kunnossa. Toisaalta potilaan terveydentilan kannalta yliampuvaharjoitus taas puolestaan kostautuu pahenevin nivelrikko-oirein varsinkin harjoitusta seuraavanpäivänä. Mahdollisimman usein toistuva lyhyillä lenkeillä käyminen on nivelrikkopotilaalleparempi ulkoiluvaihtoehto kuin liikunnan keskittäminen esimerkiksi viikonlopun kohokohdiksi.Uiminen on havaittu terveelliseksi liikuntamuodoksi monien nivelongelmien tukihoidossa, ja sesopii hyvin myös nivelrikon vaivaamalle koiralle.Samoin kuin ihmisillä, tulehduskipulääkkeet näyttelevät merkittävää roolia myös koiran nivelrikonhoito-ohjelmassa. Ajoissa aloitetulla kipulääkityksellä voidaan estää kivun eteneminen vaikeastihallittavaksi krooniseksi kivuksi. Satunnaisesti oireilevasta nivelrikosta kärsivälle koiralle riittääusein muutaman päivän tai viikon kuureina oireiden esiinnyttyä annettu kipulääkitys. Jatkuvastioireilevaan nivelrikkoon liittyy jo jatkuva kivun tunne, joten monet tähän ryhmään kuuluvistakoirista ovat jatkuvan kipulääkityksen piirissä. Vaikka kipulääkkeiden käyttö ei ole täysinriskitöntä, nykyiset COX-selektiiviset koiran tulehduskipulääkkeet ovat kuitenkin hyvin siedettyjä.Sivuvaikutusten pelko ei siten enää nykyään voi olla este koiran pitkäkestoisenkaan kivunhallinnalle. Suomessa koiralle rekisteröidyistä tulehduskipulääkkeistä karprofeenilla jameloksikaamilla on riittävästi näyttöä pitkä-aikaisesta, kuukausia ja vuosiakin kestävästä käytöstänivelrikkopotilaan kivun hallinnassa. Ne ovat näin ollen ainoat pitkäaikaiseen käyttöön rekisteröidytvalmisteet.Nivelnesteen ominaisuuksia parantavien ja nivelrustoa suojaavien valmisteiden sekä suun kauttaannettavien että injektiovalmisteiden hyödystä on tutkimuksissa päädytty ristiriitaisiin tuloksiin.Nivelrikkoa ei näilläkään valmisteilla saada parantumaan, mutta vaikuttaisi siltä, että valmisteillaolisi nivelrikon kehittymistä hidastavaa vaikutusta. Monet koiranomistajat syöttävät koirilleennykyään ravintolisävalmisteita pyrkimyksenään ennaltaehkäistä nivelrikkoa. Ennalta ehkäisevääkäyttöä puolustaisi tieto nivelrikon alkuvaiheiden oireettomuudesta. Toisaaltaravintolisävalmisteiden mahdollisesta avusta nivelrikkoprosessin hidastajana ei ole tieteellistänäyttöä. Oireilevassa nivelrikossa rustoa suojaavia ravintolisävalmisteita käytetään useinsamanaikaisesti tulehduskipulääkkeiden kanssa. Tunnetuimmat ravintolisät tähän tarkoitukseen ovatrustomatriksin rakenneaineet kondroitiinisulfaatti, glukosamiini ja glukosaminoglykaani.Valmisteita on runsaasti tarjolla, mutta niiden laatu on kirjavaa. Koska suun kautta annosteltaviin

×