Titta Holmberg&Matleena Virkkunen: Suomen kehitysyhteistyö vuonna 2020

Suomen kehityspolitiikka vuonna 2020 – Skenaarioita ja toimintasuosituksia kehitysyhteistyötä tekeville kansalaisjärjestöille Titta Holmberg Matleena Virkkunen Dodo 30.1.2008

Tulevaisuustaulukko Takapakkia. Poliittinen epävakaus (sodat, aseelliset konfliktit) lisääntyy ja useiden maiden taloudellinen kehitys hidastuu tai ottaa takapakkia. Köyhimpien LDC-maiden määrä kasvaa ja taloudellisesti vahvojen kehitysmaiden määrä vähenee. Kehityksen tie. Sodat ja konfliktit vähenevät ja taloudellinen kehitys on edennyt myös köyhimmissä kehitysmaissa. Hyvä hallinto saa vahvan jalansijan. Useat LDC-maat siirtyvät rikkaampien kehitysmaiden luokkaan. Rikas eliitti, köyhä kansa . Useissa kehitysmaissa eliitti rikastuu huomattavasti esim. luonnonvaramarkkinoilla, mutta maissa ei ole hyvää hallintoa ja maiden sisäiset tai väliset konfliktit jatkuvat tai lisääntyvät. Maissa on suuri köyhien joukko, mutta kansainvälisessä talouskilpailussa sekä bkt:lla mitattuna kehitysmailla näyttäisi menevät entistä paremmin. 6. TILANNE KEHITYS-MAISSA Uusi valtio. Verovarat romahtavat pitkään jatkuneiden voimakkaiden veronkevennysten myötä. Valtion rooli on muuttunut uusliberalistisemmaksi. Poliittinen ja taloudellinen paine siirtää kehitysyhteistyön rahoitusta ja toteutusvastuuta kansalaisyhteiskunnalle ja yrityksille. Kehitysmäärärahojen osuus bkt:sta vähenee tai määrärahat lopetetaan kokonaan. Lama-Suomi. Suomi kärsii lamasta tai sen jälkihoidosta. Hallituksen puolelta nousee paine laskea kehitysyhteistyömäärärahojen osuutta bkt:sta. Varaa antaa. Suomen talous kasvaa kohisten ja kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiselle on sekä taloudelliset että poliittiset edellytykset. 5. SUOMEN TALOU-DELLINEN TILANNE JA KEHITYS-YHTEISTYÖ-MÄÄRÄRAHO-JEN OSUUS BKT:STA Kehityskielteinen. Yleinen mielipide muuttuu kehitysyhteistyölle kriittiseksi rasismin ja nationalismin nousun myötä ja/tai kotimaisen köyhyysongelman noustua vahvasti tapetille. Passiivinen kannatus. Yleinen mielipide on kehitysyhteistyölle myönteinen, mutta käytännössä kehitysmaiden asioita ei koeta itselle läheisiksi. Poliittista painetta kehitysyhteistyön määrärahojen nostamiseksi ei ole. Kehitysmyönteinen. Kansalaismielipide muuttuu kehitysyhteistyölle myönteiseksi ja syntyy poliittista painetta kehitysyhteistyön määrärahojen kasvattamiseen. Myös kansalaisjärjestöjen toiminta vahvistuu toimintaympäristön parantuessa. 4. KANSALAIS-MIELIPIDE SUOMESSA Vakaampi maailma. Ilmastonmuutos ei vaikuta radikaalisti ihmisten elämään ja humanitääriset kriisit vähenevät 2000-luvun alun lukemista. Epävakaa maailma. Ilmastonmuutos ei vaikuta radikaalisti ihmisten elämään, mutta humanitääriset kriisit lisääntyvät muista syistä (esim. aseelliset konfliktit). Kriisien maailma. Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset ihmisten elämään lisääntyvät. Niiden myötä myös humanitääristen kriisien määrä kasvaa. 3. ILMASTONMUUTOKSEN JA HUMANI-TÄÄRISTEN KRIISIEN VAIKUTUS SUOMEEN EU johtaa. EU, WTO ja Kiina nousevat vahvoiksi kansainvälisiksi toimijoiksi kehityspolitiikassa ja Suomi kanavoi määrärahojaan vahvasti juuri EU:n kautta. Kansainvälisen kehityspolitiikan tavoitteet ja keinot noudattavat Aid for Trade -ajattelua. Eristäytyminen. Ei ole vahvaa kansainvälistä toimijaa kehityskentällä. Suomi ottaa yhä enemmän vastuuta kehityspolitiikastaan ja kehitysyhteistyön määrärahojensa käytöstä ja eristäytyy monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä. Kehitys tärkeäksi. YK:n rooli maailmanpolitiikassa vahvistuu ja köyhyyden poistaminen nousee näkyvästi maailmapolitiikan agendalle. Suomi seuraa tässä kansainvälistä trendiä. 2. KANSAIN-VÄLISEN KEHITYS-POLIITTISEN TILANTEEN VAIKUTUS SUOMEEN Kumileimasin. Vaalituloksella ei ole vaikutusta, koska kehitys- ja ulkomaankauppaministeri ei ole kiinnostunut kehityspolitiikasta tai hänellä ei muusta syystä ole siihen vahvoja poliittisia näkemyksiä. Ministeri toimii virkamiesten kumileimasimena. Paavo-politiikkaa. Kehitysyhteistyössä suositaan Aid for Trade -ajattelua eli määrärahoja sidotaan kaupallisiin toimiin (esim. vientiluotot). Suomalainen vienninedistäminen on tärkeä osa myös kehityspolitiikkaa. Kansalaisjärjestöjen rahoitusosuutta kavennetaan. Pehmeää kehityspolitiikkaa. Ministeriö haluaa lisätä kehitysyhteistyön määrärahoja ja painottaa toiminnassaan ”pehmeitä” kehitysyhteistyön muotoja (suora budjettituki tai projektit). Kansalaisjärjestöt halutaan osaksi toimintaa ja varoja ohjataan niiden kautta. Kehityspolitiikan koherenssi on tärkeää. 1. VAALIEN VAIKUTUS ULKO-MINISTERIÖN KEHITYS-POLITIIKKAAN C B A

Skenaariot
” Taantuman jälkeistä kehitysmaakauppaa”
” Yhteistyössä ilmastonmuutosta vastaan”
” Kehitysyhteistyön yksityistäminen”
” Business as usual”

” Taantuman jälkeistä kehitysmaakauppaa”
Todennäköisin (heikot signaalit)
Suomi suuntaa rahojaan yhä vahvemmin EU:n kautta, paino vienninedistämisessä
Kiina ym. suuret toimijat ryntäävät kehityskentälle, YK:n rooli heikkenee
Hyvän hallinnon ja demokratian vaatimukset vähenevät, kansalaisjärjestöt kammettu syrjään
Kansalaisjärjestöjen keskittyminen lobbaukseen?

” Yhteistyössä ilmastonmuutosta vastaan”
” Kansalaismielipide muuttui kehitysyhteistyölle myönteisemmäksi, kun ihmiset liittyivät talkoisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”
YK:n rooli kasvaa, selkkaukset vähenevät
Toivottavin kansalaisjärjestöjen näkökulmasta
Keskeistä toiminnan laadun kehittäminen, muuten ei suuria muutoksia

” Kehitysyhteistyön yksityistäminen”
Monin paikoin kuten ensimmäinen skenaario
Suomi toimii yksin, ei vahvaa kv-toimijaa kehityskentällä
Kansalaisjärjestöjen lobbaus kannattaa keskittää suomalaisiin toimijoihin
” Business as usual”
Kuten nytkin
Ihmiset vakuutettava avun antamisen tarpeellisuudesta, vaikka tuloksia ei näy ja köyhyyttä on myös Suomessa
Kansalaisjärjestöjen panostettava myös kv-lobbaustyöhön

Titta Holmberg&Matleena Virkkunen: Suomen kehitysyhteistyö vuonna 2020

by guest8bfe16 on Jan 30, 2008

Accessibility

Tags

Upload Details

Usage Rights

1 Embed 2

Statistics

Titta Holmberg&Matleena Virkkunen: Suomen kehitysyhteistyö vuonna 2020 — Presentation Transcript