Titta Holmberg&Matleena Virkkunen: Suomen kehitysyhteistyö vuonna 2020

Slide 1: Suomen kehityspolitiikka vuonna 2020 – Skenaarioita ja toimintasuosituksia kehitysyhteistyötä tekeville kansalaisjärjestöille Titta Holmberg Matleena Virkkunen Dodo 30.1.2008

Slide 2: Tulevaisuustaulukko A B C 1. VAALIEN Pehmeää kehityspolitiikkaa. Ministeriö haluaa lisätä Paavo-politiikkaa. Kehitysyhteistyössä Kumileimasin. Vaalituloksella ei ole VAIKUTUS kehitysyhteistyön määrärahoja ja painottaa toiminnassaan suositaan Aid for Trade -ajattelua eli vaikutusta, koska kehitys- ja ULKO- ”pehmeitä” kehitysyhteistyön muotoja (suora budjettituki tai määrärahoja sidotaan kaupallisiin toimiin ulkomaankauppaministeri ei ole MINISTERIÖN projektit). Kansalaisjärjestöt halutaan osaksi toimintaa ja varoja (esim. vientiluotot). Suomalainen kiinnostunut kehityspolitiikasta tai hänellä KEHITYS- ohjataan niiden kautta. Kehityspolitiikan koherenssi on tärkeää. vienninedistäminen on tärkeä osa myös ei muusta syystä ole siihen vahvoja POLITIIKKAAN kehityspolitiikkaa. Kansalaisjärjestöjen poliittisia näkemyksiä. Ministeri toimii rahoitusosuutta kavennetaan. virkamiesten kumileimasimena. 2. KANSAIN- Kehitys tärkeäksi. YK:n rooli maailmanpolitiikassa vahvistuu ja Eristäytyminen. Ei ole vahvaa EU johtaa. EU, WTO ja Kiina nousevat VÄLISEN köyhyyden poistaminen nousee näkyvästi maailmapolitiikan kansainvälistä toimijaa kehityskentällä. vahvoiksi kansainvälisiksi toimijoiksi KEHITYS- agendalle. Suomi seuraa tässä kansainvälistä trendiä. Suomi ottaa yhä enemmän vastuuta kehityspolitiikassa ja Suomi kanavoi POLIITTISEN kehityspolitiikastaan ja kehitysyhteistyön määrärahojaan vahvasti juuri EU:n kautta. TILANTEEN määrärahojensa käytöstä ja eristäytyy Kansainvälisen kehityspolitiikan tavoitteet VAIKUTUS monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä. ja keinot noudattavat Aid for Trade SUOMEEN -ajattelua. 3. Kriisien maailma. Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset Epävakaa maailma. Ilmastonmuutos ei Vakaampi maailma. Ilmastonmuutos ei ILMASTONMUU ihmisten elämään lisääntyvät. Niiden myötä myös vaikuta radikaalisti ihmisten elämään, vaikuta radikaalisti ihmisten elämään ja TOKSEN JA humanitääristen kriisien määrä kasvaa. mutta humanitääriset kriisit lisääntyvät humanitääriset kriisit vähenevät 2000- HUMANI- muista syistä (esim. aseelliset konfliktit). luvun alun lukemista. TÄÄRISTEN KRIISIEN VAIKUTUS SUOMEEN 4. KANSALAIS- Kehitysmyönteinen. Kansalaismielipide muuttuu Passiivinen kannatus. Yleinen Kehityskielteinen. Yleinen mielipide MIELIPIDE kehitysyhteistyölle myönteiseksi ja syntyy poliittista painetta mielipide on kehitysyhteistyölle muuttuu kehitysyhteistyölle kriittiseksi SUOMESSA kehitysyhteistyön määrärahojen kasvattamiseen. Myös myönteinen, mutta käytännössä rasismin ja nationalismin nousun myötä kansalaisjärjestöjen toiminta vahvistuu toimintaympäristön kehitysmaiden asioita ei koeta itselle ja/tai kotimaisen köyhyysongelman parantuessa. läheisiksi. Poliittista painetta noustua vahvasti tapetille. kehitysyhteistyön määrärahojen nostamiseksi ei ole. 5. SUOMEN Varaa antaa. Suomen talous kasvaa kohisten ja Lama-Suomi. Suomi kärsii lamasta tai Uusi valtio. Verovarat romahtavat pitkään TALOU- kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiselle on sekä taloudelliset sen jälkihoidosta. Hallituksen puolelta jatkuneiden voimakkaiden DELLINEN että poliittiset edellytykset. nousee paine laskea veronkevennysten myötä. Valtion rooli on TILANNE JA kehitysyhteistyömäärärahojen osuutta muuttunut uusliberalistisemmaksi. KEHITYS- bkt:sta. Poliittinen ja taloudellinen paine siirtää YHTEISTYÖ- kehitysyhteistyön rahoitusta ja MÄÄRÄRAHO- toteutusvastuuta kansalaisyhteiskunnalle JEN OSUUS ja yrityksille. Kehitysmäärärahojen osuus BKT:STA bkt:sta vähenee tai määrärahat lopetetaan kokonaan. 6. TILANNE Rikas eliitti, köyhä kansa. Useissa kehitysmaissa eliitti rikastuu Kehityksen tie. Sodat ja konfliktit Takapakkia. Poliittinen epävakaus (sodat, KEHITYS- huomattavasti esim. luonnonvaramarkkinoilla, mutta maissa ei vähenevät ja taloudellinen kehitys on aseelliset konfliktit) lisääntyy ja useiden MAISSA ole hyvää hallintoa ja maiden sisäiset tai väliset konfliktit jatkuvat edennyt myös köyhimmissä maiden taloudellinen kehitys hidastuu tai tai lisääntyvät. Maissa on suuri köyhien joukko, mutta kehitysmaissa. Hyvä hallinto saa vahvan ottaa takapakkia. Köyhimpien LDC-maiden kansainvälisessä talouskilpailussa sekä bkt:lla mitattuna jalansijan. Useat LDC-maat siirtyvät määrä kasvaa ja taloudellisesti vahvojen kehitysmailla näyttäisi menevät entistä paremmin. rikkaampien kehitysmaiden luokkaan. kehitysmaiden määrä vähenee.

Slide 3: Skenaariot 1. ”Taantuman jälkeistä kehitysmaakauppaa” 2. ”Yhteistyössä ilmastonmuutosta vastaan” 3. ”Kehitysyhteistyön yksityistäminen” 4. ”Business as usual”

Slide 4: ”Taantuman jälkeistä kehitysmaakauppaa” • Todennäköisin (heikot signaalit) • Suomi suuntaa rahojaan yhä vahvemmin EU:n kautta, paino vienninedistämisessä • Kiina ym. suuret toimijat ryntäävät kehityskentälle, YK:n rooli heikkenee • Hyvän hallinnon ja demokratian vaatimukset vähenevät, kansalaisjärjestöt kammettu syrjään • Kansalaisjärjestöjen keskittyminen lobbaukseen?

Slide 5: ”Yhteistyössä ilmastonmuutosta vastaan” • ”Kansalaismielipide muuttui kehitysyhteistyölle myönteisemmäksi, kun ihmiset liittyivät talkoisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.” • YK:n rooli kasvaa, selkkaukset vähenevät • Toivottavin kansalaisjärjestöjen näkökulmasta • Keskeistä toiminnan laadun kehittäminen, muuten ei suuria muutoksia

Slide 6: ”Kehitysyhteistyön ”Business as usual” yksityistäminen” • Monin paikoin kuten • Kuten nytkin ensimmäinen • Ihmiset vakuutettava skenaario avun antamisen • Suomi toimii yksin, ei tarpeellisuudesta, vahvaa kv-toimijaa vaikka tuloksia ei näy kehityskentällä ja köyhyyttä on myös • Kansalaisjärjestöjen Suomessa lobbaus kannattaa • Kansalaisjärjestöjen keskittää suomalaisiin panostettava myös toimijoihin kv-lobbaustyöhön