KARJALAN LUONTOKOULU®YMPÄRISTÖKASVATUS TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖ - lyhyesti ja tiiviisti1. Ympäristökasvatus kestävän elämänta...
nähdä Keke- kasvatus ikään kuin ympäristökasvatuksesta kehittyneenä ja siten edistyneempänämuotona (Hesselink ym. 2000). N...
Tarjota ihmisille mahdollisuus osallistua aktiivisesti työskentelyyn ympäristöongelmienratkaisemiseksiYmpäristökasvatuksen...
tärkeimpänä selittävänä tekijänä (Hungerford & Volk 1990, Jeronen & Kaikkonen 2001, Wahlström1997). Sitä mitä rakastaa, si...
Ympäristöherkkyyttä voidaan lisätä erilaisilla aistiharjoituksilla, joita harjoitetaan luonnossaohjatusti. Aistiharjoituks...
Tiedon keruu ympäristöstäTämän ohjelmatyypin toiminta eroaa radikaalisti edellisistä siksi, että siinä on kyse aktiivisest...
Kouluissa…Ympäristökasvatus tai kestävän kehityksen kasvatus on kirjoitettu sisään opetussuunnitelmanperusteisiin, jotka k...
Aikuisten ympäristökasvattaminen on huomattavasti vaikeampaa kuinlasten. Syynä tähän ovat jo vakiintuneet elämäntavat, joi...
Linkkejä Ympäristökasvatus:Ympäristökasvatus ulko-opetus, luontopolut, PäiviYuvalKARJALAN LUONTOKOULU VERKKOSIVUTKARJALAN ...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Ympäristökasvatus teoriassa ja käytännössä, Päivi Yuval 2013.

607

Published on

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
607
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Ympäristökasvatus teoriassa ja käytännössä, Päivi Yuval 2013.

  1. 1. KARJALAN LUONTOKOULU®YMPÄRISTÖKASVATUS TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖ - lyhyesti ja tiiviisti1. Ympäristökasvatus kestävän elämäntavan edistäjänäYmpäristökasvatuksella tarkoitetaan elinikäistä oppimisprosessia, jossa ihmiset tulevat tietoisiksiympäristöstä ja ympäristökysymyksistä ja myös omasta roolistaan ympäristön hoitajina jasäilyttäjinä (Sytnik ym. 1985). Ympäristökasvatus tähtää nimenomaan käytännön toiminnanmuutokseen ihmisten elämässä.Jo Sokrates on todennut, että tieto ei välttämättä johda tekoihin. Sama ristiriita on havaittu myösmonessa ihmisen käyttäytymistä ja ympäristöasenteita käsittelevässä tutkimuksessa.Ympäristökasvatuksen tehtävä ei olekaan pelkästään välittää tietoa ympäristöasioista ja kestävänkehityksen mukaisesta elämästä, vaan todella aikaansaada muutos ihmisen elämässä. Miten tämätehdään; siitä on olemassa monia teorioita ja malleja. Ympäristökasvatus voidaan nähdätoimintana, joka edesauttaa kestävän kehityksen toteutumista yhteiskunnassa. Kasvatus onhidas, mutta syvällisesti vaikuttava keino aikaansaada muutoksia yhteiskunnassa.Ympäristökasvatus vs. kestävän kehityksen kasvatusKestävä kehitys on dynaaminen käsite, jolla on monta ulottuvuutta ja tulkintamahdollisuutta. Silleei ole olemassa yhtä ja ainoaa määrittelyä. Kestävä kehitys tulisikin käsittää jatkuvanamuutosprosessina, ei niinkään stabiilina tilana (Pigozzi 2003).Ympäristökasvatuksen rinnalla on kestävä kehitys -käsitteen vakiintumisen myötä alettu käyttäätermiä kestävän kehityksen kasvatus. Näiden kahden välinen suhde on vielä yksiselitteisestimäärittelemättä. Keke- kasvatus voidaan nähdä yhtenä ympäristökasvatuksen osa-alueena taipäinvastoin tai sitten molemmat voidaan ymmärtää erillisinä aloina, joilla kuitenkin on yhteisiäpiirteitä. Neljäs tapa hahmottaa kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen välistä suhdetta on
  2. 2. nähdä Keke- kasvatus ikään kuin ympäristökasvatuksesta kehittyneenä ja siten edistyneempänämuotona (Hesselink ym. 2000). Niin tai näin, ainakin voidaan todeta molempien kasvatuksenmuotojen olevan keskenään ristiriidattomia ja samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkiviä.2. Ympäristökasvatuksen keskeiset käsitteet ja tavoitteetTavoitteetUNESCO on määritellyt ympäristökasvatuksen tavoitteet hallitusten välisessä konferenssissaTbilisissä vuonna 1977 seuraavasti:TietoisuusAuttaa ihmisiä tiedostamaan ympäristö kokonaisuutena ja herkistymään sen ongelmille.HerkkyysAuttaa ihmisiä hankkimaan tietoa ympäristöstä ja sen ongelmista oman kokemuksen kautta jasiten saavuttamaan ymmärrys ympäristöstä ja sen ongelmista.AsenteetAuttaa ihmisiä selkiyttämään arvojaan ja tunteitaan ympäristöstä huolehtivaan suuntaan jamotivoitumaan aktiiviseen osallistumiseen ympäristönsuojeluun.TaitojaAuttaa ihmisiä hankkimaan taitoja tunnistaa ja ratkaista ympäristöongelmia.Osallistuminen
  3. 3. Tarjota ihmisille mahdollisuus osallistua aktiivisesti työskentelyyn ympäristöongelmienratkaisemiseksiYmpäristökasvatuksen tavoitteita on tämän jälkeen muotoillut moni eri taho, mutta tavoitteidensisältö on kuitenkin pysynyt suurin piirtein samana. Yleisesti voidaan sanoa, ettäympäristökasvatuksen keskeisin tavoite on ympäristövastuullisesti toimiva ihminen.YmpäristövastuullisuusYmpäristövastuullisuus on nostettu monien ympäristökasvatusmallien keskeiseksi päämääräksi.Ympäristövastuullinen ihminen 1. kokee itsensä osaksi luontoa ja yhteiskuntaa 2. on tietoinen omista ympäristöarvoistaan ja kykenee esittämään ne 3. ymmärtää, miten luonto toimii 4. ymmärtää oman toimintansa yhteydet ympäristöongelmiin 5. omaa tietoja ja taitoja toimia ympäristön puolesta 6. toimii aktiivisesti yksilönä ja yhteisön jäsenenä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi(Koskinen 1999)Ympäristövastuullisuus ei siis ole pelkästään tietoja ympäristöasioista taiympäristömyönteisiä asenteita, vaan myös aktiivista toimintaa sekä yksilönä ettäyhteisön jäsenenä.YmpäristöherkkyysYmpäristöherkkyydellä tarkoitetaan ihmisen kokemusten ja aistihavaintojen pohjalta luotuatunnepitoista suhdetta ympäristöön (Wahlström 1997). Monissa ympäristökasvatuksen malleissaja teorioissa korostetaan ympäristöherkkyyden merkitystä ympäristövastuullisen käyttäytymisen
  4. 4. tärkeimpänä selittävänä tekijänä (Hungerford & Volk 1990, Jeronen & Kaikkonen 2001, Wahlström1997). Sitä mitä rakastaa, sitä haluaa myös suojella. Ympäristöherkkyyden muodostumiselleotollisinta aikaa ovat lapsuus ja nuoruus ja tärkeimpänä edellytyksenä omakohtaiset, luonnostasaadut kokemukset. Siksi ympäristökasvatuksen tulisi lasten kohdalla sisältää paljonympäristöherkkyyden voimistamiseen tähtääviä elementtejä sekä oleskelua luonnonympäristössä(Jeronen ja Kaikkonen 2001). Vastaavasti nuorten ja aikuisten kohdalla ympäristökasvatuksentavoitteiden tulisi keskittyä ympäristötietoisuuden ja –tiedon lisääntymiseen sekä toimintakykyynja vastuullisuuteen.VoimaantuminenVoimaantuminen on yksi yleisimmin mainituista ympäristökasvatuksen tavoitteista. Voimaantunutlapsi, nuori tai aikuinen luottaa omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ja hänellä onlisäksi halu toimia ympäristön puolesta (Hungerford & Volk 1990). Voimaantunut ihminen tuntee,että hänen teoillaan ja valinnoillaan on merkitystä ja sitä kautta syntyy halu toimiaympäristövastuullisesti. Siksi voimaantuminen on ympäristöherkkyyden sekä ekologiseenelämäntapaan liittyvien tietojen ja taitojen ohella tärkeä edellytys ympäristövastuullisellekäyttäytymiselle.3. Ympäristökasvatuksen kenttä: miten, missä?Miten?Ympäristökasvatuksen kenttä on laaja ja käsitteellä ympäristökasvatus tarkoitetaankinmonenlaista toimintaa ympäristöherkkyyden lisäämiseen tähtäävistä aistiharjoituksistaitseluottamusta lisääviin osallistumisprojekteihin. Yhteistä kaikelle ympäristökasvatusnimikkeenalle sijoittuvalle toiminnalle on kuitenkin tavoite: ympäristökasvatuksen tavoitteena onympäristövastuullisesti käyttäytyvä ihminen. Ollakseen tehokasta ja vaikuttavaaympäristökasvatuksen tulisi olla monipuolista ja sisältää elementtejä monista eri ohjelmatyypeistä(Palmer 1998).Alla olevaan jaotteluun on koottu erilaisia ohjelmatyyppejä, joiden yhteydessä voidaan kaikissapuhua ympäristökasvatuksesta. Niiden tavoitteet ja soveltuvuus eri ikäryhmille vaihtelevat.Aistiharjoitukset
  5. 5. Ympäristöherkkyyttä voidaan lisätä erilaisilla aistiharjoituksilla, joita harjoitetaan luonnossaohjatusti. Aistiharjoituksissa havainnoidaan luontoa läheltä esimerkiksi luuppien avulla, etsitäänvoimakkaita hajuja, tunnustellaan erilaisia pintoja tai kuunnellaan silmät suljettuina luonnonääniä. Aistiharjoitukset opettavat lasta tekemään havaintoja ympäröivästä luonnosta. Niidentarkoituksena on saada lapsi kiinnostumaan luonnosta ja sen ilmiöistä ja herättää ihastusta jaihmetystä. Aistiharjoitusten avulla luontokokemusta saadaan syvennettyä. Aistiharjoituksettoimivat hyvänä lämmittelynä vaativampia harjoituksia varten kaikille ikäryhmille (van Matre1990).Vihreä draamaVihreässä draamassa käytetään draamapedagogiikan menetelmiä ympäristöasioiden käsittelyyn.Draamapedagogiikassa aihetta käsitellään osallistuvasti, sosiaalisesti ja toiminnallisesti: kaikkiosallistuvat, jakoa katselijoihin ja esiintyjiin ei ole. Draamapedagogiikka tarjoaa tehokkaantyökalun erityisesti arvokasvatukseen, joka on oleellinen osa ympäristökasvatusta. Vihreä draamatähtää myös ympäristöherkkyyden ja empatian tunteen lisäämiseen. Menetelmä soveltuukaikenikäisille.Luonnontiedon lisääminen, luonnonharrastuksen edistäminenKaikenlainen luonnossa oleskelu ja retkeily vaikuttavat usein myönteisesti ihmistenympäristöasenteisiin. Omakohtaiset luontokokemukset ovat myös erittäin tärkeitäympäristöherkkyyden muodostumiselle. Siksi niitä voidaan pitää osana ympäristökasvatusta,kunhan luonnossa oleskelu tehdään vastuullisesti painottaen kestävän retkeilyn periaatteita jajokamiehen velvollisuuksia. Luonnontieto (biologinen tieto, lajitieto) voi myös osaltaan lisätäkiinnostusta luontoa kohtaan ja herättää innostuksen luontoharrastukseen. Luonnontiedonlisäämisen ei kuitenkaan sellaisenaan ole todettu vaikuttavan myönteisesti ihmistenympäristöasenteisiin. Luonnontiedon lisäämiseen tähtäävää ympäristökasvatusta harjoitetaantyypillisesti erilaisilla luontopoluilla sekä ohjatuilla, tietopainotteisilla luontoretkillä. Tällä hetkelläse vaikuttaa eniten käytetyltä ja rahoitetulta työmuodolta ympäristökasvatuksen kentällä, mikä onparadoksaalista siihen nähden, että sen tehokkuutta on tutkimustiedon perusteella syytä epäillä.YmpäristövalistusKun kansalaisille jaetaan tietoa ekologiseen elämäntapaan liittyvistä asioista (esimerkiksi energiansäästö, kierrättäminen) kirjallisesti tai suullisesti, voidaan puhua ympäristövalistuksesta.Ympäristövalistusta ei voi pitää kovin tehokkaana ympäristökasvatuksen välineenä, silläympäristövastuullinen käytös ei useinkaan ole kiinni tiedon puutteesta. Lisäksi monientutkimusten mukaan ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen käytöksen välillä ei olevoimakasta yhteyttä. Ympäristövalistus on se ympäristökasvatuksen muoto, jota enitensuunnataan aikuisiin.
  6. 6. Tiedon keruu ympäristöstäTämän ohjelmatyypin toiminta eroaa radikaalisti edellisistä siksi, että siinä on kyse aktiivisestatiedon keräämisestä ja käsittelystä. Lapset itse mittaavat ja havainnoivat ohjatusti luontoa,kirjaavat tulokset ylös ja tekevät käsitellystä tiedosta johtopäätöksiä.Taide ympäristökasvatuksen menetelmänäLuonnossa tapahtuva tai luonnonmateriaaleja hyödyntävä taiteilu voidaan myös nähdä yhtenäympäristökasvatuksen osana. Myös tämänkaltaiset harjoitukset tähtäävät ympäristöherkkyydenlisäämiseen ja auttavat näkemään kauneutta ympäröivässä luonnossa. Ne opettavat tekemäänhavaintoja luonnossa ja syventävät luontokokemusta.Ympäristöohjelmat kouluilleKouluille ja myös kotitalouksille on olemassa erilaisia ympäristöohjelmia, jotka tähtäävät koulun jakodin arjen muuttamiseen ympäristöystävällisemmäksi. Lapset pääsevät tällä tavalla mukaansuunnitteluun ja itse toimintaan. Tällaista kokonaisvaltaista, toiminnallista ja joka päivä arjessatapahtuvaa ympäristökasvatusta voidaan pitää yhtenä tehokkaimmista ympäristökasvatuksenmuodoista. Vihreä Lippu on yksi laajimmalle levinneistä koulujen ympäristöohjelmista. Siihensisältyy kouluissa tapahtuvan toiminnan lisäksi laajasi myös muita ympäristökasvatuksenohjelmatyyppejä.Osallistava ympäristökasvatusOsallistavassa ympäristökasvatuksessa lapset otetaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaanerilaisia lapsen omaan elinympäristöön kohdistuvia projekteja, tyypillisesti leikkipuistoja jakoulunpihoja. Tällaiset vaikuttamisen ja osallistumisen kokemukset lisäävät lasten itseluottamustaja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin, jonka ajatellaan olevan tärkeitä ominaisuuksiaympäristövastuullisissa, aktiivisissa kansalaisissa (Hungerford & Volk 1991, Koskinen 1999).Osallistuva ympäristökasvatus pyrkii siis nimenomaan voimaannuttamaan lapsia.Missä?
  7. 7. Kouluissa…Ympäristökasvatus tai kestävän kehityksen kasvatus on kirjoitettu sisään opetussuunnitelmanperusteisiin, jotka käytännössä ohjaavat kouluissa harjoitettavaa kasvatustyötä. Luonnonmonimuotoisuuden turvaaminen ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen on kirjattu (monenmuun arvon ohella) perusopetuksen arvopohjaan. Opetuksen arvopohjan tulee koulujen arjessavälittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Ympäristökasvatus eikuitenkaan ole kouluissa omana oppiaineenaan, vaan sen voidaan katsoa sisältyvän yhteenseitsemästä eheyttävästä teemasta (Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästätulevaisuudesta). Tällöin aihetta käsitellään kouluissa monen eri oppiaineen yhteydessä ns.läpäisyperiaatteen mukaisesti.Valitettavasti eheyttävien teemojen toteutuminen koulujen arjessa on usein kiinni luokanopettajanomasta henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Lisäksi huomioitavien teemojen suuri määrä johtaasiihen, että opettajien on pakko valita teemoista muutama parhaiten toteutettavissa oleva. Tämätarkoittaa sitä, että ympäristökasvatusta harjoitetaan koulumaailmassa hyvin epätasaisesti.Opettajien keskuudessa tehdyt tutkimukset myös osoittavat, että ympäristökasvatus on huonostitunnettu käsite ja sitä pidetään vaikeana toteuttaa luokan arjessa. Usein ympäristökasvatus myösymmärretään liian suppeasti eräänlaisena biologian ja ympäristö- ja luonnontiedon jatkeena taiympäristökasvatuksen harjoittaminen jää kerran vuodessa toteutettavan teemapäivän varaan.…ja koulun ulkopuolella Koulun ulkopuolinen maailma tarjoaa myös monenlaisia mahdollisuuksialiittyen ympäristökasvatukseen. Palmerin (1998) mukaan ympäristökasvatuksessa on kysenimenomaan voimaantumisesta ja henkilökohtaisen merkityksen muodostumisesta, joidenmuodostumisessa epämuodollisella, koulun ulkopuolella tapahtuvalla oppimisella on erityisentärkeä rooli. Ympäristökasvatusta harjoitetaan kouluajan ulkopuolella erilaisessaharrastustoiminnassa osittain tietoisesti ja osittain tiedostaen (esimerkiksi partio,luontojärjestöjen kerhot, 4H). Tämänkaltainen toiminta toki tavoittaa vain osan lapsista sekäusein juuri ne, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneet luonnosta ja ympäristöstä.Myös kouluaikana voi koulun ulkopuolinen yhteiskunta osallistua koulujen toimintaan. Koulutvoivat ottaa vastaan esimerkiksi luontojärjestöjen edustajia antamaan ympäristökasvatusta.Erilaiset opintoretket, ulkona tapahtuvat teemapäivät sekä leirikoulut ovat osa koulun ulkopuolellatapahtuvaa opetusta. Koska luonnossa oleskelu on tärkeää ympäristöherkkyyden lisäämiselle, onkoulun ulkopuolella tapahtuvan toiminnan merkitys ympäristökasvatuksessa suuri.Ympäristökasvattajan ei aina tarvitse olla opettaja, vaan myös koulun ulkopuolisellayhteiskunnalla voi olla paljon annettavaa.4. Ympäristökasvatuksen rooli luontomatkailussa
  8. 8. Aikuisten ympäristökasvattaminen on huomattavasti vaikeampaa kuinlasten. Syynä tähän ovat jo vakiintuneet elämäntavat, joidenmuuttaminen on vaikeaa. Myös aikuisten tavoittaminen muuten kuinympäristövalistuksen muodossa on vaikeaa. Aikuisiin vaikuttaminen onkuitenkin tärkeää, sillä juuri aikuiset muodostavat yhteiskunnassaaktiivisesti vaikuttavan ryhmän. Osittain aikuisiin voidaan vaikuttaaheidän lastensa kautta. Esimerkiksi lasten koulussa oppimattoimintatavat saattavat siirtyä myös lasten koteihin. Toinen merkittäväkanava tavoittaa aikuisia on luontomatkailu.Ympäristökasvatus kuuluu osaksi kestävän kehityksen mukaista luontomatkailua.Esimerkiksi Metsähallituksen määrittelemiin kestävän luontomatkailun periaatteisiinsisältyy myös ajatus ympäristökasvatuksesta (Asiakkaiden arvostus ja tietämysluonnosta ja kulttuurista lisääntyvät). muodossa. Ympäristökasvatuksen menetelmienavulla voidaan saada myös uutta sisältöä matkailutuotteeseen, esimerkiksiherkistämiseen tähtäävät menetelmät vaikuttavat nimenomaan tuotteenelämyksellisyyteen. Ja elämyksiähän luontomatkailija on tullut luonnosta hakemaan.5. Linkkejä ja kirjallisuuttaCantell, H (toim.). 2004. Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus, Juva. 240 s.Horelli, L., Kyttä, M. & Kaaja, M. 1998. Lapset ekologisen ympäristön agentteina. Teknillisenkorkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 1998 (49).Kestävä matkailu. 1997. Kestävän matkailun julkaisuja 1. Matkailun osaamiskeskus, Joensuunyliopisto, Matkailualan verkostoyliopisto. Mynäprint, Mynämäki.Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004http://www.oph.fi/info/ops/Vihreä Lippu – ympäristöohjelma kouluillehttp://www.sykse.net/vihrealippu/
  9. 9. Linkkejä Ympäristökasvatus:Ympäristökasvatus ulko-opetus, luontopolut, PäiviYuvalKARJALAN LUONTOKOULU VERKKOSIVUTKARJALAN Luontokoulu sosmed:Tutustu Metsään:YMPÄRISTÖKASVATUKSELLINEN LEIRIKOULUOHJELMA, SISÄLTÖ MUOTOILUNEENKarjalan Luontokoulu®Päivi YuvalE-MAIL: paivi.vaananen@greentourism.fiKarjalan Luontokoulu - Ympäristökasvatus - Päivi Väänänen

×