• Save
Opas yrityksille-pienennä majoitusyrityksesi hiilijalanjälkeä - Perttu Ottelin
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Opas yrityksille-pienennä majoitusyrityksesi hiilijalanjälkeä - Perttu Ottelin

on

  • 757 views

Opas yrityksille-pienennä majoitusyrityksesi hiilijalanjälkeä - Perttu Ottelin ...

Opas yrityksille-pienennä majoitusyrityksesi hiilijalanjälkeä - Perttu Ottelin

"Matkailun kasvulla on voimakkaita ekologisia, taloudellisia sekä sosiaaliskulttuurisia vai-
kutuksia. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä kehittämään matkailua kestävän kehityksen
periaatteiden mukaisesti. Ympäristövastuullisen majoitusyrityksen toiminta voidaan näh-
dä osana kestävää matkailua ja kestävä matkailu edelleen osana kestävää kehitystä.

Yritykselle toiminnan kehittämisestä kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti on
myös imagohyötyä, jonka avulla voidaan luoda kilpailuetua muihin yrityksiin nähden.
Nykyään asiakkaat ovat yhä tietoisempia matkailun ympäristövaikutuksista, jolloin myös
yrittäjän on kyettävä vastaamaan heidän odotuksiinsa. Onnistuneella markkinoinnilla
yritys voi tuoda esille ympäristömyönteistä toimintaansa ja näin sekä houkutella uusia
asiakkaita että lisätä asiakkaiden tietoisuutta ympäristöasioista."

Statistics

Views

Total Views
757
Views on SlideShare
757
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Opas yrityksille-pienennä majoitusyrityksesi hiilijalanjälkeä - Perttu Ottelin Opas yrityksille-pienennä majoitusyrityksesi hiilijalanjälkeä - Perttu Ottelin Document Transcript

    • PIENENNÄ MAJOITUSYRITYKSESI HIILIJALANJÄLKEÄ – OPASTyötä rahoitti EU:n aluekehitysrahasto INTERREG IV C -ohjelma.
    • 21 Yleistä ………………………………………………………………………………41.1 Taustaa .............................................................................................................. 52 Majoitusrakennuksen hiilijalanjälki................................................................................. 62.1 Rakentaminen .................................................................................................... 62.2 Käyttö ............................................................................................................... 82.3 Purkaminen ........................................................................................................ 93 Hiilijalanjäljen pienentäminen majoitusrakennuksissa ........................................... 103.1 Vihreä sähkö .................................................................................................... 103.2 Ekologisia energiaratkaisuja ............................................................................... 10 3.2.1 Ilmalämpöpumput .................................................................................. 11 3.2.2 Maalämpö .............................................................................................. 13 3.2.3 Pelletti ja puu .......................................................................................... 14 3.2.4 Aurinkoenergia ....................................................................................... 15 3.2.4.1 Aurinkolämpö ................................................................................. 16 3.2.4.2 Aurinkosähkö .................................................................................. 17 3.2.5 Tuulienergia............................................................................................ 183.3 Kotitaloussähkön kulutus .................................................................................. 18 3.3.1 Valaistus ................................................................................................. 20 3.3.2 Sähkölaitteet ........................................................................................... 203.4 Jäähdytys.......................................................................................................... 213.5 Rakennuksen energiatehokkuus ......................................................................... 22 3.5.1 Ikkunoiden tiivistäminen ja vaihto ........................................................... 22 3.5.2 Ikkunoiden lisälämmöneristäminen sälekaihtimilla .................................... 22 3.5.3 Lisälämmöneristys .................................................................................. 233.6 Vedenkulutus ................................................................................................... 233.7 Jätteet .............................................................................................................. 243.8 Jätteiden ja pyykkien kuljetukset ........................................................................ 253.9 Muita toimenpiteitä .......................................................................................... 264 Julkisen tuen mahdollisuudet .......................................................................................... 274.1 Energiakatselmukset ......................................................................................... 274.2 Energiatehokkuussopimukset ............................................................................ 274.3 Energiatuki ...................................................................................................... 294.4 ESCO -palvelu ................................................................................................. 314.5 Muut tukimahdollisuudet .................................................................................. 335 Esimerkki hirsimökin elinkaarenaikaisesta hiilijalanjäljestä ................................. 345.1 Toimenpiteiden vaikutukset hirsimökin hiilijalanjälkeen ...................................... 36 5.1.1 Sähkön käyttö ......................................................................................... 36 5.1.2 Jätteet..................................................................................................... 39 5.1.3 Vesi........................................................................................................ 405.2 Lopuksi............................................................................................................ 42ICER-EsimerkitVinkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseksiKirjallisuutta
    • 3Perustuu Perttu Ottelinin diplomityöhön ”Majoitusyrityksen hiilijalanjäljenpienentäminen. Case: Messilä Maailma Oy:n hirsimökki”. Oppaan on koon- nut Perttu Ottelin.
    • 41 YleistäMatkailun kasvulla on voimakkaita ekologisia, taloudellisia sekä sosiaaliskulttuurisia vai-kutuksia. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä kehittämään matkailua kestävän kehityksenperiaatteiden mukaisesti. Ympäristövastuullisen majoitusyrityksen toiminta voidaan näh-dä osana kestävää matkailua ja kestävä matkailu edelleen osana kestävää kehitystä.Yritykselle toiminnan kehittämisestä kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti onmyös imagohyötyä, jonka avulla voidaan luoda kilpailuetua muihin yrityksiin nähden.Nykyään asiakkaat ovat yhä tietoisempia matkailun ympäristövaikutuksista, jolloin myösyrittäjän on kyettävä vastaamaan heidän odotuksiinsa. Onnistuneella markkinoinnillayritys voi tuoda esille ympäristömyönteistä toimintaansa ja näin sekä houkutella uusiaasiakkaita että lisätä asiakkaiden tietoisuutta ympäristöasioista.Vaikka suurin osa majoitusrakennuksen elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä muodostuukäytön aikana, on rakentamiseen ja purkamiseen myös syytä kiinnittää huomiota. Esi-merkiksi rakennuksen energiatehokkuuteen ja lämmitykseen liittyvät ratkaisut on hel-pompi toteuttaa jo rakennusvaiheessa. Toisaalta taas lomamökkien purkamisen hiilijalan-jäljen suuruuteen vaikuttaa se, kuinka paljon syntyvää rakennusjätettä saadaan lajiteltua jaohjattua hyötykäyttöön.Hiilijalanjälki kuvaa määritellyn systeemin aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilija-lanjäljessä huomioidaan kaikkien päästöjen sijaan ainoastaan vapautuneet kasvihuone-kaasut, joista tärkeimmät ovat fossiilinen hiilidioksidi (CO 2), metaani (CH4) ja typpioksi-duuli (N2O). Metaani ja typpioksiduuli muunnetaan laskennoissa hiilidioksidiekvivalen-teiksi (CO2 -ekv.) hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) määrittämillä karakterisointi-kertoimilla (CO2 = 1, CH4 = 25 ja N2O = 298). Hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnetutkasvihuonekaasupäästöt lasketaan yhteen, jolloin saadaan tarkasteltavan systeemin hiilija-lanjälki. Hiilijalanjäljen laskemiseksi on valmisteilla oma ISO-standardi (ISO 14067).Oppaassa esitetään majoituspalveluja tarjoaville yrityksille toimenpiteitä, joilla he voivatpienentää hiilijalanjälkeään. Oppaaseen sisältyy myös selvitys julkisen tuen saannin mah-dollisuuksista esitetyille toimenpiteille.
    • 51.1 TaustaaOpas tehtiin osana vuonna 2010 alkanutta Innovative Concept of Eco-accommodationapproach in rural Regions: Public support policies for eco-investors (ICER) – hanketta,jossa Lahden seudun ympäristöpalvelut on mukana. Hankkeen päätarkoituksena onedistää kestävää matkailua. Hankkeessa toteutettiin vuonna 2011 hiilijalanjälkilaskenta,jossa tarkasteltiin tiettyjä rajauksia tehden yhden hirsimökin elinkaarenaikaisen hiilijalan-jäljen muodostumista. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia hir-simökin käytönaikaiseen hiilijalanjälkeen. Laskennan kohteena oleva hirsimökki oli Hol-lolassa sijaitsevan Messilä Maailma Oy:n hirsimökki.ICER – hankkeen avulla on tarkoitus lisätä maaseudun elinvoimaisuutta kehittämällämatkailua ohjaavia julkisia toimenpiteitä. Tarkoituksena on luoda ja levittää julkisia me-nettelytapasuosituksia ja toimenpiteitä, jotka tukevat ja kannustavat matkailun kehitystäkestävämmäksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Lahden seudulla painopiste on majoitus-palvelujen ympäristöystävällisyydessä ja toiminnan kehittämisessä kestävän matkailunsuuntaan. Lahden seudun ympäristöpalveluiden yksi viidestä hyvästä käytänteestä onmatkailuyritysten hiilijalanjäljen pienentäminen.Hanketta rahoittaa EU:n aluekehitysrahasto INTERREG IV C –ohjelma.
    • 62 Majoitusrakennuksen hiilijalanjälkiMajoitusrakennuksen hiilijalanjälki voidaan ajatella muodostuvan rakentamisesta, käytös-tä ja purkamisesta. Erona normaaliin asuinrakennukseen on se, että rakennuksen käyttö-aste on pienempi. Näin ollen voidaan olettaa, että käytön aikaisten päästöjen osuus elin-kaarenaikaisesta hiilijalanjäljestä on pienempi kuin normaalissa asuinrakennuksessa. Ku-vassa 1 on esitetty rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä. Luonnonva- RAKENNUS rojen käyttö Rakennusaineet Raaka-aineet Tarvikkeet Rakentaminen Hiilijalanjälki Energia Käyttö ja ylläpito Purku Kierrätys ja loppusijoi- tusKuva 1. Rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä.2.1 RakentaminenMajoitusrakennuksen rakentamisen aikaisia päästöjä muodostuu erityisesti raaka-aineiden hankinnasta, rakennusmateriaalien valmistuksesta ja itse rakentamisesta sekäkaikkiin näihin osa-alueisiin liittyvistä kuljetuksista, jätehuollosta ja energiankäytöstä.Aiempien tutkimusten perusteella rakentamisen osuus kokonaishiilijalanjäljestä on noin4-10 prosenttia tarkasteltaessa normaalia puista asuinrakennusta. Hirsirakennuksilla vas-taava osuus on tyypillisesti 1-3 %. Aiemmin tehtyjen selvitysten perusteelle
    • 7rakentamisenaikaista hiilijalanjälkeä tarkasteltaessa puu on kiveen, betoniin ja teräkseenverrattuna vähäpäästöisempi vaihtoehto.Rakentamisen suunnitteluvaiheessa kannattaa huomioida, että rakennusosien pitkä käyt-töikä, uudelleen käytettävyys ja kierrätettävyys vähentävät raaka-ainevarojen kulutusta janiiden valmistuksesta aiheutuvaa ympäristön kuormitusta.Raaka-aineiden hankinnan osalta hiilijalanjälkeen vaikuttavat muun muassa raaka-aineenvalinta eli käytetäänkö uusiutuvia vai uusiutumattomia luonnonvaroja. Lisäksi vaikutustaon sillä, miten ja mistä luonnonvara hankitaan. Esimerkiksi puuta käytettäessä puunkas-vatus- ja korjuumenetelmillä on merkitystä. Tehometsätaloudessa käytettävät väkilan-noitteet ja kasvinsuojeluaineet esimerkiksi kasvattavat majoitusrakennuksen hiilijalanjäl-keä. Kiviainesta käytettäessä tulee huomioida kaivosteollisuuden ympäristöä muokkaavatvaikutukset, kuten maaperän ja vesistöjen saastuminen, ja siitä aiheutuva kiviainesjäte.Vaikka tyypillisimmät rakentamisen raaka-aineet eivät olekaan uhanalaisia materiaaleja,on niiden käyttöön kiinnitettävä huomioita niiden hankinnan aiheuttaman maankäytönympäristövaikutusten takia. Pitkät kuljetukset kasvattavat kuljetusten aiheuttamaa hiilija-lanjälkeä sekä kuluttavat sekä välillisesti (kuljetusvälineiden valmistus) että välittömästi(polttoaineiden kulutus) energiavarojamme. Kuljetuksien aiheuttamaan hiilijalanjälkeenvoidaan vaikuttaa käyttämällä paikallisesti tuotettuja rakennustuotteita ja maa-aineksia.Rakennusmateriaalien valmistustapa vaikuttaa ympäristöä kuormittaviin päästöihin jajätteisiin. Rakennuksessa olevaan betoniin käytetään sementti- ja kaivosteollisuuden tuot-teita, kun taas puurakentamisessa metsäteollisuuden hankkima raaka-aine soveltuu lähessellaisenaan rakentamiseen. Kaikkien rakennuksessa käytettävien materiaalien valmista-minen vaatii energiaa, aiheuttaa jätettä ja päästöjä. Rakennusmateriaalien valmistuksenaiheuttamaan hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa muun muassa käyttämällä kierrätettyjätai kierrätysmateriaaleista valmistettuja rakennusmateriaaleja.
    • 8Rakennustuotteiden ympäristövaikutuksista saa tietoa niiden ympäristöselosteista, joissaeritellään niiden ympäristövaikutuksia, kuten energian käyttö, raaka-aineiden kulutus,päästöt ilmaan ja veteen sekä luonnon resurssien käyttö. Lisäksi selosteissa kuvataanrakentamis-, käyttö- ja purkuvaiheen merkittävimpiä ympäristöominaisuuksia. Ympäris-töselosteita julkaisee Rakennustietosäätiö RTS:n perustama toimikunta. Ympäristöystä-vällisten rakennustuotteiden valinnassa auttaa myös pohjoismainen ympäristömerkki eliJoutsenmerkki.Majoitusrakennuksen rakentaja voi esimerkiksi valita mahdollisimman vähäjätteisiä pak-kauksia ja tarkoituksenmukaisia pakkauskokoja ja syntyvän jätteen osalta huolehtia nii-den asianmukaisesta lajittelusta ja kierrätyksestä.2.2 KäyttöSuurin osa majoitusrakennuksen hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana. Erityisen merkit-tävässä asemassa ovat rakennuksen energian- ja vedenkäyttö sekä jätehuolto. Käytetynenergian tuotantotapa vaikuttaa oleellisesti hiilijalanjälkeen eli missä suhteessa käytetäänuusiutuvia ja uusiutumattomia energialähteitä. Käytönaikaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttaaluonnollisesti myös käyttöikä, käyttöaste, ulkoiset olosuhteet ja rakennuksen kunto, ku-ten eristystaso ja ilmavuodot. Eri rakennusmateriaalit myös hyödyntävät eri tavoin il-maisenergioita kuten auringon lämpösäteilyä ja rakennuksen sisäisiä lämpökuormia.Vuokramökin osalta haasteena on lämmityksen säätely erilaisten käyttötilanteiden mu-kaan. Tyhjillään olevaa mökkiä ei ole järkevää pitää yhtä lämpimänä kuin käytössä olevaamökkiä. Toisaalta taas vuokralaisia voi tulla lyhyellä varoitusajalla, jolloin mökki on saa-tava nopeasti lämpimäksi. Myös vuokralla oleva mökki voi olla tyhjillään useita tuntejapäivässä. Lämmityksen säätöön eri käyttötilanteiden mukaan on olemassa automatiikkaaja erilaisia älykkäitä ohjausjärjestelmiä. Vastaavanlaista automatiikkaa voidaan hyödyntäämyös valaistuksen osalta.
    • 92.3 PurkaminenRakennusten lajitteleva purkutapa rasittaa ympäristöä vähiten. Hyväkuntoiset rakennus-materiaalit voidaan ottaa talteen ja ohjata uudelleen käyttöön esimerkiksi rakennusosienkierrätykseen erikoistuneiden yritysten kautta. Käyttökelvottomat purkujätteet voidaantoimittaa rakennusjätettä käsitteleviin laitoksiin hyödynnettäväksi lähinnä energiajätteenä.Purkamisesta aiheutuvaan hiilijalanjälkeen vaikuttavat näin ollen osien uudelleenkäyttö,käyttö raaka-aineena, energian lähteenä tai täyttöaineena sekä kaatopaikalle sijoitettavanmateriaalin määrä.Ennen huonokuntoisen rakennuksen purkamista kannattaa selvittää onko rakennuksenkäyttöikää mahdollista pidentää. Mikäli vanhan rakennuksen kunnostaminen koetaanjärkeväksi, on mahdollista säästää rakentamiseen tarvittavissa materiaaleissa, vähentäämateriaalien tuotannon ja kuljetusten ympäristövaikutuksia sekä jätettä. Liitteessä 1 onkerrottu esimerkki Ranskasta, jossa vanhasta ja huonokuntoisesta navetasta kunnostet-tiin hotelli.
    • 103 Hiilijalanjäljen pienentäminen majoitusrakennuksissaMahdollisuudet majoitusyrityksen hiilijalanjäljen pienentämiseen ovat hyvin samansuun-taisia kuin mille tahansa asuinrakennukselle. Suurimpana haasteena toimenpiteiden to-teuttamiseen käytännössä on asukkaiden vaihtuvuus, jolloin vaihtelut asukkaiden ympä-ristötietoisuudessa ja käyttäytymisessä vaikuttavat saatuihin tuloksiin. Tämän vuoksi ontärkeää kuinka ympäristötietoinen majoitusyrittäjä onnistuu ohjeistamaan asiakkaitaan janäin siirrettyä tietoa majoituksen ympäristövaikutuksista.Majoitusrakennuksen hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää jo pienillä konkreettisillateoilla. Toimintatapojen muutoksella yrityksen ei välttämättä tarvitse tehdä suuria inves-tointeja, vaan esimerkiksi veden ja energian säästämisellä ja jätteiden lajittelulla saadaanhiilijalanjälkeä pienennettyä ja saavutetaan usein myös taloudellisia säästöjä.3.1 Vihreä sähköVihreä sähkö on yleisnimi kaikille uusiutuvia energialähteitä hyödyntävillä teknologioillatuotetulle sähkölle. Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu sähkö aiheuttaa huomattavastivähemmän CO2 – päästöjä kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö. Näin ollen tapa,jolla majoitusrakennuksen käyttämä sähkö tuotetaan, vaikuttaa oleellisesti asumisestaaiheutuvan hiilijalanjäljen suuruuteen.Ostaessaan vihreää sähköä yrittäjä tukee sähkölaskunsa verran sähköntuotantoa, jokakäyttää uusiutuvia energiamuotoja.3.2 Ekologisia energiaratkaisujaTässä osioissa esitetään keinoja majoitusrakennuksen lämmityksestä ja sähkönkulutuk-sesta aiheutuvan hiilijalanjäljen pienentämiseen. Lämmitysjärjestelmän muutos tai lisä-lämmitysjärjestelmän asentaminen vaatii yleensä taloudellisen investoinnin, joka kuiten-kin useimmissa tapauksissa maksaa itsensä jollain aikavälillä takaisin esimerkiksi sähkön
    • 11käytön vähenemisestä saatavien säästöjen kautta etenkin kun energian hinnan nousunennustetaan jatkuvan.Lämmitysjärjestelmän muutoksesta saatava hiilijalanjäljen pienentymä riippuu nykyisestälämmitysjärjestelmästä ja sen käyttötottumuksista sekä rakennuksen kunnosta. Yleisestivoidaan todeta, että uusiutuvan energian käyttö rakennuksen lämmityksessä pienentäämerkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeä. Kaukolämpöä käytettäessä päästökertoimetvaihtelevat Suomessa alueesta ja tuotantotavasta riippuen välillä 0 – 389 g CO2 / kWh.Keskimääräinen kaukolämmön päästökerroin on Suomessa 217 g CO2 / kWh. Päijät-Hämeessä kaukolämmön päästökerroin on välillä 178 – 254 g CO2 / kWh ja Lahdessa251 g CO2 / kWh. Suomen luonnonsuojeluliiton Eko-energia-merkki voidaan myöntäämyös kaukolämpöverkoille, mikäli laskennallinen päästökerroin alittaa 100 g CO2 / kWh.Energian ja materiaalien tehokkaan ja kestävän käytön asiantuntijayritys Motiva Oy:nlaatimien kodin tilojen lämpötilasuositusten nyrkkisäännön mukaan 1 ºC muutos huone-lämpötilassa vastaa 5 % muutosta lämmityskuluissa. Motiva Oy:n esittämät kodin tilojensuosituslämpötilat ovat seuraavat: oleskelutilat 20-21 ºC makuuhuoneet 18-20 ºC varasto 12 ºC autotalli 5 ºCLämmitystä kannattaa myös säädellä mökin eri käyttötilanteiden mukaan, jolloin välty-tään turhalta lämmittämiseltä. Lämmityksen säätöön on kehitetty esimerkiksi erilaisiaälykkäitä ohjausjärjestelmiä.3.2.1 IlmalämpöpumputIlmalämpöpumput hyödyntävät ilman ilmaista energiaa. Yleisimmät Suomessa markki-noilla olevat ilmalämpöpumpputyypit ovat ilma-ilmalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput ja poistoilmalämpöpumput. Ilma-ilmalämpöpumppuja käytetäänyleensä lisälämmityslaitteena ja ilma-vesilämpöpumput ja poistoilmalämpöpumput sovel-tuvat myös päälämmitysmuodoksi.
    • 12Ilma-ilmalämpöpumppuja käytetään huoneilman lämmittämiseen, eikä niillä voidalämmittää käyttövettä eikä niitä voi liittää vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään. Näinollen niiden rinnalle vaaditaan aina täystehomitoitettu päälämmitysjärjestelmä. Mitä kyl-memmäksi ulkoilman lämpötila muuttuu, sitä vähemmän ilmalämpöpumpulla saadaanlämpöä. Tästä syystä Suomessa ilma-ilmalämpöpumpulla ei pystytä kattamaan talvenkylmimmän kauden lämmitystehontarvetta. Ilma-ilmalämpöpumppu sopii hyvin esimer-kiksi sähkölämmitteisiin rakennuksiin. Koska ilma-ilmalämpöpumput toimivat toisenlämmitysjärjestelmän rinnalla, tulee optimaalisen hyödyn saavuttamiseksi säätää järjes-telmät oikein. Oikeilla säädöillä, sijoittelulla ja mitoituksella voidaan Suomen olosuhteis-sa ilma-ilmalämpöpumpuilla säästää noin 30-40 prosenttia rakennuksen lämmitysenergi-asta verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Kesällä ilma-ilmalämpöpumppua voidaankäyttää myös jäähdytykseen.Ilma-vesilämpöpumpulla on mahdollista saada katetuksi koko rakennuksen lämmitys-tarve. Siinä ulkoilman lämpö siirtyy vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja myöskäyttöveden lämmittäminen on mahdollista. Järjestelmään sisältyvät sähkövastukset, joitatarvitaan ulkoilman laskiessa alle -20 C asteen. Oikealla mitoituksella voidaan ilma-vesilämpöpumpulla säästää Etelä-Suomessa noin 40-60 prosenttia lämmitysenergiaantarpeesta. Hankintakustannuksiltaan se on maalämpöpumppua edullisempi. Toisin kuinilma-ilmalämpöpumppu ilma-vesilämpöpumppua ei voida käyttää jäähdytykseen.Myös poistoilmalämpöpumpulla on mahdollista kattaa koko rakennuksen lämmitys-tarve. Siinä rakennuksesta poistettavasta lämpimästä sisäilmasta siirretään lämpöä vesi-kiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja käyttöveden lämmitys saadaan myös hoidettua.Edellä mainituista lämpöpumpuista poiketen poistoilmalämpöpumput ovat säästä riip-pumattomia, sillä lämpö otetaan talteen huoneilmasta. Poistoilmalämpöpumpuilla voi-daan saavuttaa noin 40 prosentin säästöt lämmitysenergiassa verrattuna suoraan sähkö-lämmitykseen. Poistoilmalämpöpumpulla on myös mahdollista lämmittää vain sisääntuleva ilma ja lämmin käyttövesi, jolloin rakennuksessa ei tarvitse olla vesikiertoistalämmitysjärjestelmää. Usein myös tähän systeemiin on talven pakkasten varalta kytkettysähkövastukset.Sekä ilma-vesilämpöpumpuissa että poistoilmalämpöpumpuissa tarvitaan joko vesikier-toiset patterit tai lattialämmitys, jos halutaan lämmönjako koko rakennukseen. Lattia-lämmityksellä saadaan lämpöpumpulle parempi hyötysuhde, koska kiertävän veden läm-
    • 13pötila voidaan pitää alhaisempana. Kaikissa lämpöpumppuratkaisuissa lopullinen hyö-tysuhde riippuu rakennuksen kunnosta, kuten eristyksestä ja ikkunoista. Kuvaan 2 onkoottu suosituksia eri ilmalämpöpumppujen soveltuvuudesta eri lämmitysjärjestelmiin.Kuva 2. Suositukset ilmalämpöpumppujen soveltuvuudesta eri lämmitysjärjestelmiin.(Motiva Oy, 2008)3.2.2 MaalämpöMaalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunuttaaurinkoenergiaa. Maalämpöä voidaan ottaa talteen joko porakaivolla tai noin metrin sy-vyyteen asennettavalla vaakaputkistolla. Vaakaputkisto edellyttää suuremman tontin kuinporakaivo, mutta on hieman edullisempi hankkia. Vaakaputkistoa harkittaessa tuleehuomioida tontin maaperän laatu. Esimerkiksi kosteasta savimaasta saadaan enemmänlämpöä kuin hiekkamaasta, kun taas kivinen maaperä soveltuu vaakaputkistolle huonosti,sillä roudan liikuttamat kivet saattavat vaurioittaa putkistoa. Pihan käyttöä putkisto eihaittaa. Mikäli rakennus sijaitsee vesistön läheisyydessä, voidaan keruuputkisto ankku-roida painoilla pohjasedimenttiin. Erityisen hyvin keruuputkistolle sopii ranta, joka onvähintään 2 metriä syvä jo lähellä rantaviivaa.Maalämpöpumpun lämpökerroin on yleensä 3, jolloin maalämpöpumpun tuottamastalämmöstä noin 2/3 on uusiutuvaa energiaa ja noin 1/3 on tuotettu sähköllä. Maalämpö-pumput voidaan mitoittaa joko täys- tai osateholle. Kovimmilla pakkasilla osatehollamitoitettu lämpöpumppu kattaa noin 60–85 % lämpötehon tarpeesta ja loput lämmöstäsaadaan sähkövastuksilla. Mikäli lämpöpumppu on mitoitettu täysteholle, kattaa seyleensä kaiken lämmityksen ja lämpimän käyttöveden energiantarpeen ilman lisävastuk-sia. Näin ollen kasvihuonekaasupäästöjen kannalta täystehomitoitetut lämpöpumputovat parempia, koska sähkön tuotannon huipputehon aikana ei tarvita ylimääräistä säh-köä.
    • 14Vaihdettaessa nykyinen lämmitysjärjestelmä maalämpöön, investointikustannuksiin vai-kuttaa käytössä oleva lämmitysjärjestelmä. Jos rakennuksessa on jo käytössä vesikiertoi-nen lattialämmitys, soveltuu se erityisen hyvin maalämmön jakotavaksi, sillä silloin läm-mitysverkkoon menevän veden ei tarvitse olla niin lämmintä kuin patteriverkossa, jolloinlämpöpumpun hyötysuhde paranee. Myös hyväkuntoista patteriverkostoa voidaan yleen-sä käyttää maalämmön jakotapana hyötysuhteen jäädessä hieman pienemmäksi kuinvesikiertoisessa lattialämmityksessä. Maalämpöpumppu on mahdollista asentaa myösrakennukseen, jossa ei ole vesikiertoista lämmönjakotapaa. Tällöin kustannuksia kasvat-taa vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmän rakentaminen. Yleisesti ottaen maalämpö-pumpun hankintahinta on melko korkea, mutta sillä tuotettu lämpöenergia on edullista.Maalämpöpumppua voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Tällöin erillistä sähköä kulut-tavaa jäähdytyskonetta ei tarvita ja sähköä kuluu vain kiertovesipumppujen ja mahdollis-ten puhaltimien toimintaan. Maalämpölaitteiston hyödyntämiseksi jäähdytykseen onkehitetty erilaisia ratkaisuja. Ratkaisusta riippuen huoneiden lämpötilaa voidaan laskea 1– 8 astetta. Parhaiten jäähdytys toimiin silloin, kun lämmönkeruupiirinä on porakaivo.3.2.3 Pelletti ja puuPuupolttoaineet ovat kotimaista bioenergiaa, jonka käyttö ei laskennallisesti suurennakäytönaikaista hiilijalanjälkeä, koska puut ovat kasvaessaan sitoneet hiilidioksidia ilmake-hästä. Tulisijat ja pellettitakat sopivat rakennuksen tukilämmitysjärjestelmiksi. Varaavantulisijan hyötysuhde voi olla jopa 80-85 % ja oikealla mitoituksella on mahdollista tuot-taa jopa kolmasosa talon lämmitystarpeesta. Varaavan tulisijan käyttö on kannattavaaerityisesti sähkölämmitteisissä rakennuksissa varsinkin, jos polttopuuta saadaan omastametsästä. Markkinoilla on myös pellettitakkoja, jotka on varustettu vesikiertoisella läm-mityksellä.Puuta voidaan käyttää myös päälämmönlähteenä, jolloin keskuslämmityskattiloissa voi-daan käyttää polttoaineena esimerkiksi pellettejä. Tällöin lämmönjako tapahtuu jokolattialämmityksen tai lämpöpattereiden avulla. Pellettilämmitys sopii hyvin esimerkiksirakennuksiin, joissa on jo vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Puukattiloissa voidaankäyttää polttoaineena haketta, pilkettä ja halkoja. Kuten pellettejä poltettaessa myös
    • 15puukattiloissa lämpö jaetaan vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä. Liitteessä 1 onkerrottu esimerkki Sloveniassa sijaitsevan Terme Snovik -kylpylän puupolttoaineisiinperustuvasta lämmitysjärjestelmästä.3.2.4 AurinkoenergiaAuringon energiaa on mahdollista hyödyntää sekä lämmön että sähkön tuotannossa.Aurinkoenergiaa hyödynnettäessä ongelmallisimpia jaksoja ovat keskitalven pimeät kuu-kaudet, jolloin auringon energiaa ei juurikaan saada talteen. Kuvassa 3 on esitetty aurin-kolämpökeräimen ja aurinkosähköpaneelin tuoton vaihtelut eri kuukausina.Kuva 3. Aurinkolämpökeräimen ja aurinkosähköpaneelin tuotto. (Motiva Oy, 2011)
    • 16Lomamökeissä aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää sekä passiivisesti että aktiivisesti.Passiivisessa hyödyntämisessä auringon valoa ja lämpöä käytetään ilman erillisiä laitteitaja aktiivisessa hyödyntämisessä auringonsäteily muunnetaan joko sähköksi aurinkopanee-leilla tai lämmöksi aurinkokeräimillä. Aurinkopaneeleja käytettäessä säteilyn energiamää-rästä voidaan muuttaa noin 15 prosenttia sähköksi ja aurinkokeräimiä käytettäessä läm-möksi voidaan muuttaa noin 25–35 prosenttia. Aurinkolämmitys toimii yleensä lisäläm-mittimenä.Aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen on yksinkertaisimmillaan päivänvalon hyö-dyntämistä keinovalon sijasta. Saatavaan hyötyyn voidaan vaikuttaa erilaisin rakennerat-kaisuin, kuten rakennuksen sijoittamisella tontilla, talon muodolla, ikkunoiden koolla jarakennusmateriaaleilla. Myös ylilämpenemisen mahdollisuus kesäaikaan tulee ottaa huo-mioon esimerkiksi katto- ja räystäsratkaisuilla ja kaihtimien, verhojen ja muiden liikutel-tavien elementtien avulla. Aurinkoenergian passiiviseen hyödyntämiseen on hyvä kiinnit-tää huomiota erityisesti silloin, kun uusien majoitusrakennusten rakentamista suunnitel-laan. Esimerkiksi vuoden aikana rakennuksen eteläseinään osuu 2-3-kertainen määräauringonsäteilyä pohjoisseinään verrattuna ja noin 1,5-kertainen määrä itä- ja länsiseiniinverrattuna. Aurinkoenergiaa hyödyntävä järjestelmä on hyvä suunnitella ja rakentaa siten,että sitä on mahdollista laajentaa myöhemmin.3.2.4.1 AurinkolämpöLämmityksessä auringon energian hyödyntämismahdollisuuksiin vaikuttaa olennaisestinykyinen lämmitysjärjestelmä. Periaatteessa kytkentä voidaan tehdä lähes kaikkiin pää-lämmitysmuotoihin, kuten öljy-, sähkö-, pelletti- tai puulämmitys, lämpöpumppuun pe-rustuva lämmitys tai kaukolämpö. Erityisesti rakennuksiin, joissa on jo vesivaraaja, sesopii erityisen hyvin. Aurinkolämmön ja öljylämmityksen yhdistämiseksi on myös kehi-tetty tarkoitukseen sopiva öljykattila. Sähkölämmitystä käytettäessä voidaan aurin-koenergialla lämmittää käyttövesi ja jos lämmönjako on vesikiertoinen, voidaan aurinko-lämpöä käyttää myös huoneiden lämmittämiseen kytkemällä se lämminvesivaraajaan.Yleisintä Suomessa tällä hetkellä on auringon energian hyödyntäminen käyttövedenlämmittämisessä, mutta menetelmää käytetään myös huoneiden lämmittämiseen. Josrakennus lämmitetään suoralla sähkölämmityksellä huonekohtaisesti sähköpattereilla taikaapelilattialämmityksellä, ei aurinkolämpöä voida aktiivisesti hyödyntää huoneidenlämmityksessä.
    • 17Tavallisimmat markkinoilla olevat aurinkokeräimet ovat pinta-alaltaan 1-2 m 2. Vuodessayhden neliömetrin keräin tuottaa energiaa yleensä 250 - 400 kWh. Tasokerääjiä kalliim-milla tyhjiöputkikerääjillä on mahdollista kasvattaa tuotetun energian määrää noin 30prosentilla. Tyhjiöputkitekniikasta on hyötyä varsinkin kevättalvella ja syksyllä eli vuo-denaikoina, jolloin aurinko paistaa vähemmän, mutta energiaa tarvitaan enemmän.Yleisesti voidaan sanoa, että omakotitalossa puolet vuotuisesta lämpimän käyttövedenenergiantarpeesta saadaan 5 - 8 m2 keräinpinta-alalla. Huoneiden lämmitys mukaan luet-tuna tarvitaan 10 - 20 m2 keräinpinta-alaa. Pientaloon sopiva 8 - 12 neliömetrin tasoke-räinjärjestelmä maksaa asennettuna 4 000 - 5 000 euroa. Jos järjestelmällä tuotetaanmyös lämmitysenergiaa vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään, voidaan omakotitalonvuotuisesta lämmitysenergian tarpeesta tuottaa jopa 25-35 prosenttia.3.2.4.2 AurinkosähköAurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla, jonka tuottaman virran suuruus on suoraanverrannollinen auringonsäteilyn voimakkuuteen. Perinteisesti aurinkosähköjärjestelmiäon käytetty paikoissa joihin sähköverkon saaminen on joko vaikeaa tai kallista. Nykyäänaurinkosähköjärjestelmän ja yleiseen sähköverkkoon kytketyn järjestelmän yhdistäminenon kuitenkin yleistymässä tekniikan kehittyessä ja sähkönhinnan noustessa. Esimerkiksikesämökeillä yleinen järjestelmä, jossa on 50–150 W:n paneelit (yleinen nimellisteho on50–200 W), maksavat noin 1 000-2 000 euroa. Yleensä 50 W:n aurinkopaneeli yhdessä150 Ah:n akun kanssa riittää kesämökin kohtuulliseen valaistukseen sekä radion ja televi-sion käyttöön.
    • 183.2.5 TuulienergiaMajoitusyrityksen on myös mahdollista rakentaa pientuulivoimala lisäenergian saamisek-si. Tuuliselle paikalle sijoitettu pientuulivoimala on energiataloudellinen ja ympäristöys-tävällinen vaihtoehto energiantuotantoon. Teholtaan pientuulivoimalat ovat yleensäenintään 20 kW:a ja alimmillaan noin 0,2 kW:a. Pientuulivoimalalla on mahdollista tuot-taa lämmitysenergiaa rakennuksen lämmitysjärjestelmän vesivaraajaan ja lämpimän käyt-töveden varaajaan. Lisäksi voimalalla on mahdollista tuottaa sähköä suoraan omakotita-lon sähköverkkoon. Kahden kW:n tuulivoimala voi tuulisella paikalla tuottaa jopa puoletrakennuksen valaistukseen ja laitteisiin kuluvasta sähköstä. Jo 4-10 kW:n tuulivoimaloillavoidaan tuottaa hyvätuulisella paikalla ja korkealle sijoitettuna kaikki rakennuksen valais-tukseen ja laitteisiin kuluva sähkö sekä merkittävä osa lämmitysenergian tarpeesta. Ilmoi-tetut tehot ovat nimellistehoja, joten todellinen tuotto riippuu paikallisista tuuliolosuh-teista, voimalan ominaisuuksista ja maston korkeudesta.3.3 Kotitaloussähkön kulutusEnergiansäästö on kustannustehokas keino pienentää yrityksen hiilijalanjälkeä. Energian-säästöön pyritään sekä laitteiden energiatehokkuuden parantamisella että niiden järkevilläkäyttötavoilla.Majoitusyrityksen niin sanotun kotitaloussähkön kulutus koostuu valaistuksesta, elektro-niikasta ja kylmälaitteista. Lisäksi sähkösaunan käyttö kuluttaa sähköä. Sähkönkulutuksenaiheuttamia ympäristöhaittoja voidaan vähentää sekä vähentämällä sähkön kulutusta ettävaihtamalla ostosähkö uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettuun sähköön. Taulukossa 1on esitetty eräitä Helsingin energian määrittämiä sähkönkulutustietoja.
    • 19Taulukko 1. Eräitä sähkönkulutustietoja (Helsingin Energia)1 kWh = 10 c Sähkön kulutus kWh Käyttökerrat kWh/vuosi n. €/vuosiSaunominen (1,5 h) 8 kWh / kerta 2 / vko 832 83Lattialämmitys 3 m2 - - 540 - 1980 54 - 198 6 m2 - - 1080 - 3960 108 - 396Lisälämmitin 1000 W - - 2200 220Huoneistokohtainenilmanvaihto 2 h ja keittiö - - 1080 108 4 h ja keittiö - - 1800 180Televisio Kuvaputki 0,10 kWh / h 5 h /vrk 183 18 40” – 42” LCD 0,07-0,15 kWh / h 5 h /vrk 128 - 274 13 - 27 Digiboksi - - 49 5Sähköliesi henkilöä / talous 1,0 kWh / vrk 7 / vko 365 37 Uunin kuumenta- minen 200 astee- 0,5 kWh / vrk 3 / vko 78 8 seen Uunin pitäminen 200 asteessa/tunti 0,7 kWh / vrk 3 / vko 109 11Majoituspalveluita tarjoavat yrittäjät ja heidän asiakkaansa voivat omalla käyttäytymisel-lään vaikuttaa sähkönkulutukseen. Keinot ovat yleensä helppoja ja arkipäiväisiä, kutenvalaistuksen ja elektronisten laitteiden järkevä käyttö. Sähkön kulutusta voidaan lisäksipienentää suosimalla hankinnoissa energiatehokkaita laitteita.Aluksi on hyvä tunnistaa energiankäytön ongelmakohdat ja seurata omaa kulutustaanesimerkiksi energiakatselmuksen avulla. Lämmityksen (mikäli käytetään sähkölämmitys-tä) jälkeen muita suuria sähkönkuluttajaryhmiä ovat valaistus, kylmälaitteet ja kodinelektroniikka.
    • 203.3.1 ValaistusValaistuksen osalta yksikertaisin tapa säästää energiaa on sammuttaa valot aina kun niitäei tarvita ja hyödyntämällä mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Suomalaisissa kotita-louksissa noin 22 % kotitaloussähköstä kuluu valaistukseen. Lisäksi hehkulamppujenkorvaaminen energiansäästö- eli pienloistelampuilla on toinen yksinkertainen tapa saa-vuttaa säästöjä. Energiansäästölampun käyttöikä on mallista riippuen 6-15 -kertainentavalliseen hehkulamppuun verrattuna ja valomäärältään yksi 15 W:n energiansäästö-lamppu vastaa 60 W:n hehkulamppua. Vaihtamalla hehkulamput energiansäästölamp-puihin voi valaistuksen sähkönkulutus pudota viidennekseen. Käytöstä poistetut energi-ansäästölamput tulee käsitellä ongelmajätteenä niiden sisältämän elohopean vuoksi.Majoitusyrityksissä voidaan hyödyntää automatiikkaan perustuvia ratkaisuja, kuten liike-tunnistimia, hämäräkytkimiä ja ajastimia. Erityisesti pihojen ja kylpyhuonetilojen valais-tuksessa näiden käytöllä voidaan vähentää turhaa energiankulutusta. Lisäksi valaistuksenohjaus voidaan suunnitella myös siten, että koko rakennuksen valaistus sammuu yhdestäkatkaisijasta esimerkiksi ulko-oven vierestä. Energiansäästölamppujen lisäksi myös LED-valot ja T5-loisteputkivalaisimet ovat energiatehokkaita. LED-valot soveltuvat erityisestikohdevaloiksi ja kuluttavat huomattavasti vähemmän energiaa kuin hehku- tai halo-geenilamput. Hyvän hyötysuhteen lisäksi LED-valojen vahvuuksia ovat muun muassapitkäikäisyys ja pieni koko. Lisäksi ne ovat ympäristöystävällisiä myös siksi, etteivät nesisällä elohopeaa eivätkä myrkyllisiä kaasuja. Heikkouksina voidaan tällä hetkellä pitäämuun muassa heikkoa valotehoa, huonoa lämmönsietoa, välttävää valon laatua ja hintaa.Yleisvalaistukseen hyvin soveltuvat T5-loisteputkivalaisimat ovat perinteisten T8-loisteputkivalaisimien energiatehokkaampi malli. Kohteisiin, joissa valaisinta käytetäänvain lyhyitä aikoja, kuten vaatekomerot ja varastot tai kuumaan ja kosteaan saunaan,soveltuu myös C-energialuokan kierrekantainen halogeenilamppu, joka on noin 30 %hehkulamppua energiatehokkaampi.3.3.2 SähkölaitteetKylmälaitteiden ja elektroniikan hankinnoissa kannattaa suosia vähän energiaa suosivialaitteita. Lisäksi on hyvä miettiä mitkä sähköä tarvitsevat laitteet ovat tarpeellisia majoi-tusyrityksessä. Varustelutaso niin kotitalouksissa kuin majoitusyrityksissäkin on moni-
    • 21puolistunut viime vuosina erityisesti viihde-elektroniikan osalta. Asiakkaat vaativat useinlomamökiltään lähes samaa varustelutasoa kuin mihin ovat omassa kodissaan tottuneet.Vaikka esimerkiksi televisioiden valmiustilojen kulutukset ovat laskeneet 13 vuodessa,kompensoituu siitä saatava hyöty usein televisioiden kokojen kasvulla.Laitteiden kulutuksen yksityiskohtainen mittaus, esimerkiksi pistorasiamittauksella taisulaketauluun asennettavilla reaaliaikaisilla mittareilla, on usein vaikeaa ja aikaa vieväätoteuttaa käytännössä. Helpoin tapa arvioida laitteiden sähkönkulutusta on käyttää val-mistajien ilmoittamia kulutustietoja. Kulutuksen mittaaminen asunnossa, jossa käyttöasteon korkea, mittaaminen voisi tulla kyseeseen, mutta lomamökkiin se on usein hiemanylimitoitettua. Esimerkiksi kylmälaitteiden osalta A+ -luokan laitteet kuluttavat vähin-tään 23 % vähemmän ja A++ -luokan laitteet 46 % vähemmän kuin tyypilliset A-luokanlaitteet.3.4 JäähdytysTuulettimet, puhaltimet ja ilmastointilaitteet ovat tehokkaita laitteita majoitustilojen vii-lentämiseen, mutta lisäävät energiankulutusta ja asumisen kustannuksia. Kustannuksetriippuvat laitteista ja niiden käyttötavoista. Tuulettimien käyttöhinnaksi voi tulla vuoro-kaudessa n. 20–25 senttiä ja siirrettävien ilmastointilaitteiden ja ilmalämpöpumppujenkäyttöhinnaksi n. 1,5 – 5 euroa vuorokaudessa. Arviot perustuvat Motiva Oy:n arvioihin,jotka ovat tehty sähkönhinnalla 15,56 snt/kWh. Energiataloudellisesti järkevintä on vä-hentää sisäisiä lämpökuormia, kuten suurikokoisia sähkölaitteita, suojata ikkunat verhoil-la tai kaihtimilla sekä hyödyntää yön ja aamun viileyttä tuuletuksessa. Vasta tämän jäl-keen kannattaa turvautua koneelliseen jäähdytykseen. Sälekaihtimien käytöstä onkerrottu lisää kappaleessa 3.5.2.Koneellisista jäähdytyslaitteista ilmalämpöpumppu on energiataloudellisin ratkaisu, jossitä hyödynnetään myös lämmityksessä. Ilmalämpöpumppu poistaa huoneilmasta myöskosteutta, joten jo 1 -2 asteen viilennys riittää tekemään sisäilman miellyttäväksi.Maalämpöpumpun käytöstä jäähdytykseen on kerrottu kappaleessa 3.2.2.
    • 223.5 Rakennuksen energiatehokkuusRakennuksen lämpöhukkaa voidaan parantaa ikkunaremontilla ja vaipan eristämisellä.Ikkunoiden vaihto energiatehokkaampiin ja seinien lisäeristäminen on aiheellista erityi-sesti silloin, jos rakennuksessa tehdään muutoinkin kunnostustoimenpiteitä.3.5.1 Ikkunoiden tiivistäminen ja vaihtoLämpöeristyksen kannalta rakennuksen ikkunat ovat usein heikoin rakenneosa, koskaikkunaneliöstä karkaa lämpöä lähes kuusi kertaa enemmän kuin ulkoseinä-neliöstä. Ik-kunat muodostavat yleensä noin kolmanneksen rakennuksen lämmönhukasta, joten ik-kunoiden energiatehokkuuteen, pinta-alaan ja siihen mihin ilmansuuntaan ne on suun-nattu, kannattaa kiinnittää huomiota. Lisäksi ikkunoiden kautta saadaan oikein sijoitettu-na auringon säteilyä, joka pienentää valaistuksen ja lämmityksen energiantarvetta. Valonkannalta erityisesti huoneiden, joissa oleskellaan paljon, ikkunat on hyvä suunnata ete-lään, jolloin luonnonvaloa saadaan myös talvella. Toisaalta taas liiallinen auringonpaisteaiheuttaa kesäkuukausina jäähdytystarvetta. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi säädet-tävillä räystäsrakenteilla sekä muilla rakennusteknisillä ratkaisuilla. Sisätilojen liiallistalämpenemistä voidaan ehkäistä myös niin sanotulla aurinkosuojalasilla, joka estää liialli-sen lämpösäteilyn pääsyn sisätiloihin.Suomessa on käytössä ikkunoiden energialuokitus asteikolla A:sta G:hen, joka on sa-mankaltainen kuin kodinkoneissa käytetty luokitus. Energiatehokkaissa ikkunoissa onyleensä 3 - 4 lasia, selektiivikalvo tai vastaava sekä lasien välissä lämpöä eristävää kaasua,kuten argonia tai kryptonia. Hinnaltaan ne ovat 15–20 % kalliimpia kuin tavalliset kolmi-lasiset ikkunat, mutta säästävät lämmityskustannuksia talon koko elinkaaren ajan. Ener-giansäästöikkunat ovat rakenteeltaan samanlaisia kuin perinteiset ikkunat, mutta lasiosanlämmöneristävyys on parempi.3.5.2 Ikkunoiden lisälämmöneristäminen sälekaihtimillaKoska kunnossa olevien ikkunoiden vaihtaminen lämpöä paremmin eristäviin ei yleensäole taloudellisesti kannattavaa pelkästään energiansäästön vuoksi, voidaan eristystä pa-rantaa esimerkiksi sälekaihtimilla. Teoriassa tavallinen maalattu sälekaihdin voi parantaa
    • 23ikkunan lämmöneristävyyttä parhaimmillaan saman verran kuin samalla paikalla olevaikkunalasi. Käytännössä eristävyys on kuitenkin pienempi, sillä kaihdin ei ole reunoiltaanilmatiiviisti kiinni ja säleiden välistä vuotaa myös ilmaa. Sälekaihtimilla saavutettava pa-rannus lämmöneristävyyden suhteen on sitä parempi mitä huonompi on ikkunan läm-möneristävyys. Lämmöneristävyyden kannalta sälekaihdin kannatta sijoittaa ikkunansisälle lasien väliin, jolloin kaihdin muodostaa suljettuna yhden ylimääräisen ilmakerrok-sen.Sälekaihtimet ovat myös edullinen keino hillitä rakennuksen kuumentumista kesäisin.Säleiden pinnoitteella ja värillä on oleellinen merkitys auringonsuojaominaisuuksiin.Huoneiden kuumenemisen estämisessä vaaleat värit ovat parhaita, sillä ne heijastavattehokkaasti auringon lämpösäteilyä. Vastaavasti tummat värit absorboivat tehokkaastisäteilyä ja heikentävät näin auringonsuojausominaisuuksia.3.5.3 LisälämmöneristysRakennuksen ulkosivujen lämmöneristämiseen pätee sama periaate kuin ikkunoihin elijos ulkosivut vaativat perusteellista korjausta, on samassa yhteydessä syytä harkita ul-koseinien lisälämmöneristystä. Kunnossa olevien ulkoseinien lisäeristäminen ei yleensäole taloudellisesti kannattavaa. Asumisen aikaista hiilijalanjälkeä lisäeristäminen kuitenkinpienentää pienenevän lämmitystarpeen myötä.3.6 VedenkulutusVaikka vesi ei olekaan suomalaisten näkökulmasta rajallinen luonnonvara, kuluu senkäytössä energiaa. Ennen kuin majoitusyritys saa vettä käyttöönsä on se edellyttänyt jon-kinlaisen infrastruktuurin rakentamista. Rakenteiden laajuus vaihtelee omasta kaivosta jakiinteistökohtaisista puhdistamoista kunnallistekniikkaan. Kaiken tämän rakentaminenon jo aiheuttanut kuormitusta ympäristölle esimerkiksi raaka-aineiden kulutuksen ja kul-jetusten sekä energiankäytön muodossa. Lisäksi veden käytöstä syntyy jätevettä, jonkakäsittely aiheuttaa kuormitusta ympäristölle. Energiaa kuluu siis raakaveden hankintaan,puhdistukseen, pumppaukseen ja veden lämmittämiseen sekä jätevesien käsittelyyn. Eri-tyisesti lämpimän veden käytöllä on merkitystä hiilijalanjälkeen. Keskimäärin 20 % suo-malaisen asuinrakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta menee käyttöve-
    • 24den lämmitykseen. Näin ollen vedenkulutuksen vähentäminen pienentää myös lämmi-tyksestä aiheutuvaa ympäristökuormaa ja lämmityskustannuksia, sillä lämpimän vedenosuus veden kokonaiskulutuksesta on noin 40 %.Yksinkertaisin tapa vedenkulutuksesta aiheutuvan hiilijalanjäljen pienentämiseksi onkulutuksen vähentäminen. Kulutusta voidaan vähentää järkevillä käyttötottumuksilla jaopastamalla asiakkaita esimerkiksi ohjetauluin. Vedenkulutusta voidaan pienentää myösvaihtamalla hanat, suihkut ja wc:t vettä säästäviin malleihin sekä käyttämällä vettä säästä-viä suihkupäitä. Lisäksi vedenkulutusta voidaan pienentää käyttövesiverkostonpaineenalennuksella.Veden kohtuukäyttöä helpottaa vesikalusteiden virtaamien säätäminen. Esimerkiksisuihkuhanan virtaamaksi riittää 12 l/min ja käsipesuhanassa 4 - 6 l/min. Lisäksi on tär-keää varmistaa, etteivät vesikalusteet tai putket vuoda. Tippa sekunnissa aiheuttaavuodessa noin 10 m3 vesihukan. Alla on esimerkkejä vuodon vaikutuksesta vuositasolla.Vuodon suuruus Lisäkustannus vuodessaTiheä tippavuoto (n. 30 m3/vuosi) 75 €Ohut vesivirta (n. 300 m3/vuosi) 750 €Wc:n jatkuva vuoto (n. 3000 m3/vuosi) 7500 €Jatkuva vesivirta (n. 30 000 m3/vuosi) 75 000 €, (Lappalainen, 2010)3.7 JätteetJätteestä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä voidaan pienentää jätteen vähentämisellä ja uudelleenkäytöllä, lajittelulla sekä kierrätyksellä. Jo hankintojen yhteydessä tulee kiinnittää huo-miota tavaran ja materiaalien valmistuksen aiheuttamaan kuormitukseen ja käytön jälkei-seen kuormitukseen. Ensisijaista tulisi kuitenkin pyrkiä jätteen synnyn ennaltaehkäisyyn.Mikäli jätettä kuitenkin syntyy, on se kierrätettävä asianmukaisesti ja vasta viimeisenävaihtoehtona on sijoittaminen kaatopaikalle tai energiajätteeksi polttoon.Majoitusyrityksissä tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi välttämällä kertakäyttöpakkauksia jakiinnittämällä huomiota pakkausmateriaaleihin ja – määriin. Esimerkiksi kylpyhuoneessakäytettävä kangaspyyherulla kuluttaa elinkaarensa aikana 63 % vähemmän energiaa, tuot-
    • 25taa 48 % vähemmän kasvihuonekaasuja ja 79 % vähemmän jätettä kertakäyttöisiin pape-ripyyhkeisiin verrattuna.Jätteiden kierrätyksen toimivuuteen vaikuttavat sekä kunnan järjestämä jätehuolto ettälomailijoiden ja henkilökunnan toiminta. Kun kunta ja yrittäjä ovat luoneet puitteet jät-teiden lajittelulle, niin on tärkeää saada henkilökunta ja asiakkaat lajittelemaan jätteensäoikein. Henkilökunnalle voidaan järjestää esimerkiksi koulutusta ja sekä henkilökunnalleettä asiakkaille voidaan laatia selkeät ja motivoivat ohjeet lajittelusta. Biojätteen kiinteis-tökohtaisella kompostoinnilla säästetään biojätteen kuljetuksesta ja jäteastioiden keräys-ja tyhjennysmaksuista syntyvissä kuluissa.Jätteistä aiheutuvan hiilijalanjäljen suuruuteen vaikuttaa erityisesti alueellinen jätteenkä-sittely ja siitä aiheutuvat päästöt. Hiilijalanjälkeen vaikuttavat muun muassa se kuinkapaljon sekajätteestä hyödynnetään polttamalla ja kuinka paljon sijoitetaan kaatopaikalle.Edelleen vaikutusta on sillä kuinka paljon kaatopaikalta saadaan kerättyä kaatopaikkakaa-sua ja kuinka paljon siitä saadaan hyödynnettyä energiana. Hiilijalanjälkilaskennassa voi-daan myös huomioida niin sanotut vältetyt päästöt eli kuinka paljon fossiilisten polttoai-neiden käyttöä voidaan korvata tuottamalla energiaa sekajätteen ja energiajätteen poltollatai biojätteestä tuotetulla biokaasulla. Vastaavasti paperin, pahvin ja keräyskartonginosalta hiilijalanjälkilaskennoissa voidaan huomioida se, että niitä keräämällä vältetäänneitseellisten raaka-aineiden käyttöä.3.8 Jätteiden ja pyykkien kuljetuksetMajoitusyritysten jätteiden kuljetuksista aiheutuva hiilijalanjälki riippuu pääasiassa yritys-ten, pienjäteasemien, käsittelylaitosten ja kaatopaikkojen välisistä etäisyyksistä, kuljetus-kertojen määristä ja kuljetettavista määristä. Näihin taas vaikuttavat syntyneiden jäteja-keiden osuudet ja määrät.Jätteiden kuljetusten hiilijalanjälkeä majoitusyritys voi pienentää samoilla keinoilla kuinitse jätejakeista aiheutuvaa hiilijalanjälkeä eli ennaltaehkäistä jätteen syntymistä. Lisäksibiojäte on mahdollista kompostoida kiinteistökohtaisesti.Pyykkien kuljetusten aiheuttamaan hiilijalanjälkeen vaikuttaa niin ikään pesulan ja majoi-tusyrityksen välinen etäisyys, pyykkien määrät ja kuljetuskerrat. Tähän voidaan vaikuttaa
    • 26pyykin määrän minimoinnilla ja valitsemalla lähellä sijaitseva pesula tai pesemällä pyykitpaikan päällä. Pyykin määrää voidaan pienentää esimerkiksi vaihtamalla pyyhkeitä javuodevaatteita vain asiakkaan niin halutessa. Lisäksi voidaan suosia kuljetusyrityksiä,jotka ottavat ympäristöasiat huomioon toiminnassaan.3.9 Muita toimenpiteitäMajoitusyritykset voivat myös muilla tavoin edesauttaa kestävän matkailun mukaistenkäytänteiden leviämistä. Erityisen tärkeää on kokemusten ja tiedon jakaminen yritystensekä muiden toimijoiden kesken eri käytänteistä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Majoi-tusyritys voi myös edellyttää yhteistyökumppaneilta ympäristöystävällisten toimintatapo-jen noudattamista ja suosia kumppaneita, jotka huomioivat ympäristöasiat toiminnas-saan. Esimerkiksi yhteistyöllä paikallisten toimijoiden kesken voidaan alueen jätehuoltoakehittää ja saada näin esimerkiksi lisää kierrätyspisteitä.
    • 274 Julkisen tuen mahdollisuudetMajoitusyritysten on mahdollista saada julkista rahoitusta ja neuvontaa hiilijalanjälkeäpienentäviin toimenpiteisiinsä. Tässä kappaleessa esitellään yleisimmät julkisen tuenmahdollisuudet.4.1 EnergiakatselmuksetTyö- ja elinkeinoministeriö (TEM) tukee palvelu-, teollisuus- ja energia-alalla tehtäviäenergiakatselmuksia. Energiakatselmuksessa käydään läpi kohteen energiankäyttö, kutenlämmön, sähkön ja veden käyttö sekä esitetään toimenpide-ehdotuksia käytön tehosta-miseen. Tämän lisäksi katselmuksissa saadaan kannattavuuslaskelmat ehdotetuille toi-menpiteille ja selvitetään mahdollisuudet hyödyntää uusiutuvia energialähteitä kohteessa.Katselmuksesta laaditaan raportti nykytilasta, toimenpide-ehdotuksista, kustannus- jasäästölaskelmista. Usein jo tieto nykytilanteesta muuttaa päivittäisiä rutiineja energiaasäästävään suuntaan ja näin säästöä voidaan saavuttaa myös ilman investointeja.TEM:n tuki yrityksille on pääsääntöisesti 40 % katselmuksen kokonaiskustannuksista,jotka määräytyvät tapauskohtaisesti kohteen lähtötilanteen ja LVISA -tekniikan kunnonja laajuuden mukaan. Tukea haetaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta(ELY-keskukset).Lisäksi ELY-keskuksilta ja TEM:ltä on mahdollista hakea investointitukea hankkeisiin,jotka edistävät energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Investointitukia myönnettäessäpääpaino on uutta teknologiaa hyödyntävissä hankkeissa. Lisäksi yrityksillä, jotka ovatliittyneet energiatehokkuusjärjestelmään, on mahdollisuus saada tapauskohtaisen harkin-nan perusteella tukea myös tavanomaisen tekniikan energiansäästöinvestointien toteut-tamiseen.4.2 EnergiatehokkuussopimuksetEnergiatehokkuussopimuksen tavoitteena on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä parempaanenergiatehokkuuteen. Sopimuksen tehneet yritykset asettavat energiankäytön tehosta-mistavoitteen, toteuttavat niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja raportoivatvuosittain energiatehokkuustoimenpiteiden toteutumisesta ja muusta sen parantamiseen
    • 28tähtäävästä toiminnasta. Sopimusjärjestelmän yhtenä tärkeänä tavoitteena on muun mu-assa edistää uusien energiatehokkaiden tekniikoiden ja palveluiden käyttöönottoa. Sopi-mukseen liittyneen yrityksen on mahdollista saada julkista tukea energiakatselmukseensekä tapauskohtaisen harkinnan perusteella energiatehokkuusinvestointeihin ja uudenenergiatehokkaan teknologian käyttöönottoon. Lisäksi sopimukseen liittyneen mikro- japkt-yrityksen on mahdollista saada muita korkeampaa energiatukea. Tällöin tuki on enin-tään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Energiatukea käsitellään tarkemmin seuraa-vassa kappaleessa.Energiatehokkuuden parantaminen on jatkuva prosessi, jonka toteutuminen vaatii yri-tykseltä oman energiankäytön tuntemista ja seurantaa, tietoa omista energiansäästömah-dollisuuksista, energiatehokkuuden huomioonottamista toimintatavoissa, investoinneissaja hankinnoissa sekä energian hankinnan eri mahdollisuuksien tuntemista.Majoitusalan yritykset kuuluvat elinkeinoelämän sopimusalaan, joka on voimassa vuosi-na 2008–2016. Elinkeinoelämän keskusliitto, TEM ja toimialaliitto solmivat puitesopi-muksen, jossa määritetään sopimusosapuolten keskinäiset velvoitteet sekä toimet, jotkakohdistuvat sopimusjärjestelmään liittyviin yrityksiin. Yritys liittyy sopimusjärjestelmäänja sitoutuu näin toimenpideohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Majoitusalan yrityksetkuuluvat Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan. MaRa ry vas-taa yritysten liittämisestä elinkeinoelämän sopimusjärjestelmään. Toimenpideohjelmaanliittyminen edellyttää kyseisen toimialaliiton jäsenyyttä. Mikäli yritys ei ole toimialaliitonjäsen tai toimialan puitesopimuksessa ei ole määritetty omaa toimialakohtaista toimenpi-deohjelmaa, yritys voi liittyä elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan.Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry tarjoaa sopimusyrityksille energiatehokkuusneu-vontaa, jolla tuetaan yrityksiä toimenpideohjelman velvoitteiden toteuttamisessa. Tällähetkellä neuvonta on lähinnä yrityskäyntejä, puhelinneuvontaa sekä toimialakohtaisia jaalueellisia seminaareja.
    • 294.3 EnergiatukiYritysten on mahdollista hakea työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää energiatukeasellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistä-vät ”uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä, energiantuotannon tai käytön tehostamista vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja.”(Työ- ja elinkeinoministeriö, 2011)Energian säästöä ja energiankäytön tehostamista koskevat investointihankkeet voivatolla tavanomaisen teknologian hankkeita, jotka liittyvät energiatehokkuussopimusjärjes-telmään tai uuden teknologian investointihankkeita, joissa hyödynnetään sellaisia teknisiätai muita ratkaisuja, joita ei ole aikaisemmin sovellettu kaupallisessa mittakaavassa Suo-messa. Uuden teknologian investointihankkeiden tukiprosentti on enintään 40 %. Käy-tännössä tuki on useimmiten 25–35 %.Majoitusyrityksille mahdollisia uusiutuvan energian käyttöön liittyviä tuettavia investoin-teja ovat mm. ”pienvesivoimalat lämpöpumput ja lämpöpumppusovellukset poislukien ilmanlämpöpumput ja uudisrakennusten lämpöpumppujärjestelmät aurinkosähköön tai –lämpöön liittyvät hankkeet tuulivoimahankkeet mikroturbiinit.”(Työ- ja elinkeinoministeriö, 2011)Energian säästöön ja energiankäytön tehostamiseen sekä uusiutuvan energian käyttöönliittyviä selvityshankkeita vastaavasti ovat esimerkiksi energiakatselmukset ja energia-analyysit.
    • 30Investointitukea myönnetään vain hankkeisiin, joiden kustannukset ovat vähintään10 000 €. Kustannukset voivat kuitenkin koostua myös useasta pienemmästä investoin-nista, joiden keskimääräinen takaisinmaksuaika asettuu hyväksyttäviin rajoihin.Investointituen saannissa on kuitenkin asetettu rajoituksia. Tukea ei esimerkiksi myönne-tä seuraaviin hankkeisiin: ”Peruskorjaushankkeisiin o erityistapauksissa voidaan tukea myöntää erillisiin energiaa säästäviin lait- teisiin/järjestelmiin, jos hakijalla on selvästi olemassa vaihtoehto jättää ne toteuttamatta. Edellyttää selkeää ja yksilöityä kuvausta sekä perusteluja tuen tarpeelle. Tehonsäästöhankkeille o jos niiden seurauksena ei ole myös merkittävä energiansäästö. Samassa kategoriassa loistehon kompensointi. Säästää €, mutta ei hakijan MWh. Lämmitystapamuutoksiin o jos kyseessä ei ole uusiutuvaan energiaan siirtyminen omassa energian- tuotannossa. Lämpöpumppuihin silloin, kun niillä ei energiajärjestelmän tasolla ole korvatta- vaan energiaan verrattuna selkeästi CO2-päästöjä vähentävää vaikutusta o kuten esim. korvattaessa yhteistuotantolaitoksessa tuotettua kaukoläm- pöä – erillistuotantolaitoksen osalta tilanne riippuu polttoaineista. Hankkeisiin, jotka ovat luonteeltaan kunnossapitotoimenpiteitä.” (Motiva Oy, 2011)
    • 31Joitakin esimerkkejä myönnettävien tukien enimmäismäärästä: ”kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten energiakatselmukset 50 % muut energiakatselmukset, -analyysit ja selvityshankkeet 40 % uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, uusi tekno- logia 40 % uusiutuviin energialähteisiin liittyvät ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, tavanomainen teknologia 30 % muut energiantuotannon ympäristöhaittoja vähentävät investoinnit 30 %”(Työ- ja elinkeinoministeriö, 2011)Myönnettävän tuen suuruus arvioidaan aina tapauskohtaisesti.4.4 ESCO -palveluESCO (Energy Service Company) – konseptin perusajatuksena on, että ulkopuolinenenergia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä toimenpiteitä ja investointeja energiansäästämiseksi. Asiakasyritys maksaa palvelun ja investoinnit säästöillä, jotka saavutetaanalentuneista energiakustannuksista. ESCO-palvelun tarjoava yritys voi olla esimerkiksienergia- ja materiaalitehokkuuteen erikoistunut yritys. Hanke edellyttää tarkoin laadittuasopimusta, jossa sovitaan yksityiskohdista ja vastuista. Sopimuksen keskeinen sisältö on,että palvelun tarjoava yritys sitoutuu toteuttamaan hankkeen ja tilaaja sitoutuu maksa-maan hankkeen saavutetuilla säästöillä. Sopimuskauden pituus määräytyy hankkeen laa-juudesta, mutta on yleensä useita vuosia. Mikäli jo suunnitteluvaiheessa tiedetään, etteihankkeen aikana saavutettava energiansäästö suhteessa aikaisempaan kulutukseen vält-tämättä riitä hankkeen rahoitukseen kokonaisuudessaan, voidaan rahoitusta täydentääasiakasyrityksen omalla rahoituksella.Energiankäytön tehostamiseen voi liittyä myös laitehankintoja, jolloin ESCO-yritys in-vestoi uusiin laitteisiin, joiden hankintakulut katetaan sopimuskaudella saavutetulla ener-giansäästöllä. Tietyissä tapauksissa sopimuskauden päätyttyä investointien omistusoikeu-det siirtyvät tilaajalle ja tämän jälkeen kaikki syntyvät säästöt jäävät tilaajan hyödyksi.Suomessa ESCO-konsepti ei ole vielä niin laajalle levinnyt käytänne kuin Yhdysvalloissaja Kanadassa. Suomen olosuhteisiin on kehitetty niin sanottu Motiva-ESCO – konsepti,
    • 32jossa on otettu huomioon kansalliset erityispiirteet. ESCO-hankkeen toteuttamista onhyvä pohtia yritykselle tehdyn energiakatselmuksen jälkeen, jolloin on jo tiedossa paran-nusta vaativat kohdat.ESCO-hankkeena toteutettaviin investointeihin on mahdollista hakea Työ- ja elinkei-noministeriöltä investointitukea. Mikäli yritys ei kuulu energiatehokkuussopimukseen,tuen enimmäismäärä on 15 %. Energiatehokkuussopimukseen liittyneillä yrityksille ta-vanomaisen tekniikan tuki on enintään 25 %. Mikäli energiatehokkuussopimukseen liit-tynyt yritys toteuttaa tavanomaisen tekniikan hankkeen ESCO-palveluna, on tukea mah-dollista saada enintään 30 %. Tukihakemukset käsitellään Elinkeino, -liikenne, ja ympä-ristökeskuksissa.Ongelmana ESCO-hankkeen toteuttamisessa saattaa olla löytää sellainen yritys, jolla onammattitaitoa ottaa kokonaisvastuu hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja rahoituk-sesta. Suunnitteluvaihe toteutetaan usein yhteistyössä tilaajayrityksen ja ESCO-yrityksenvälillä. Käytännössä ESCO-hankkeessa mukana olevilta tahoilta vaaditaan muun muassaenergiatekniikan teoreettista osaamista, kokemusta energiansäästöprojekteista, kustan-nusosaamista, asennustoimintaa, rahoitusosaamista ja projektinjohtotaitoa. ESCO-palvelun tarjoaja voi olla erillinen ESCO-yritys, ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija,energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys.Suomessa ESCO – konseptilla on yrityksissä rakennettu esimerkiksi lämmöntalteenotto-järjestelmiä, uusittu valaistusta, säädetty virtaamia ja toteutettu hankkeita, joilla on edis-tetty uusiutuvan energian hyödyntämistä.ESCO-hankkeen sopimusta tehdessä on hyvä huomioda hankkeen onnistumiseenliittyvät riskit. Käytännössä ESCO-palvelun tarjoaja vastaa sovittujen toimenpiteidentoteutumisesta ja sitä kautta säästöjen syntymisestä. Lisäksi palvelun tarjoaja kantaa ra-hoitusriskin eli riskin asiakkaan maksuvalmiuden säilymisestä koko sopimuskauden ajan.Asiakasyritys puolestaan ottaa ns. markkinariskin, mikä tarkoittaa syntyvien säästöjenriippuvuutta markkinoilla tapahtuvista muutoksista. Kysynnän pienentymisen tai toi-minnan loppumisen seurauksena säästöjä ei enää synnykään kuten aiemmin, mistä huo-limatta asiakkaalla on kuitenkin velvollisuus maksaa ESCO -yritykselle hankkeen kus-tannukset takaisin.
    • 334.5 Muut tukimahdollisuudetMikroyritykset voivat hakea tukea toimillensa alueella toimivilta Leader-toimintaryhmiltä. Toimintaryhmät kannustavat maaseudun asukkaita kehittämäänomaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja jayrityksiä. Toimintaryhmät myöntävät yritystukia ja rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkei-notoimintaa edistäviä hankkeita.Tekes eli Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus on asiantuntijaorgani-saatio tutkimuksen, kehitystyön ja innovaatioiden rahoittamiseen. Se avustaa yrityksiäuusien ideoiden löytämisessä, liiketoimintasuunnitelmien viimeistelyssä ja pyrkimyksissätoteuttaa merkityksellisiä ja arvokkaita tutkimus- ja kehityshankkeita. Tuettavien hank-keiden tulee kehittää tuotteita, palveluita, tuotantomenetelmiä, liikeideoita tai organisaa-tioiden osaamista. Lisäksi rahoitusta voi saada projekteihin, joilla luodaan uutta osaamis-ta ja innovaatioita. Rahoitus myönnetään apurahana, lainana tai niiden yhdistelmänä.Yritykset voivat hakea Finnvera Oyj:ltä niin sanottua ympäristölainaa. Finnvera Oyj onSuomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen lainoja, takauk-sia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Ympäristölaina on tarkoitettu pk-yrityksen vapaa-ehtoisiin ympäristöinvestointeihin, jotka ovat joko säästävän teknologian investointejatai päästöjä vähentäviä ulkoisia investointeja. Säästävän teknologian investoinnit ovatsellaisia tuotannollisia investointeja, joilla saavutetaan vakiintunutta teknologiaa selvästitehokkaampaa energian tai raaka-aineiden käyttöä taikka päästöjen pienentämistä. Pääs-töjä vähentävät ulkoiset investoinnit ovat ”investointeja, joilla voidaan vaikuttaa päästöjävähentävästi vesiensuojelussa, ilmansuojelussa, jätehuollossa tai energian talteenotossa.”(Finnvera Oyj, 2011) Ympäristölainaa voi enimmillään saada 75 % hyväksyttävistä kus-tannuksista kuitenkin enintään 1 000 000 euroa.
    • 345 Esimerkki hirsimökin elinkaarenaikaisesta hiilijalanjäljestäOsana ICER –hanketta laskettiin elinkaaren aikainen hiilijalanjälki Hollolassa sijaitsevalleMessilä Maailma Oy:n lomakeskuksen hirsimökille. Hirsimökki (61 m2) on rakennettuvuonna 1989 ja lämmitysjärjestelmänä on suora sähkölämmitys. Lämmityksen lisäksisähköä kuluttavat muun muassa valaistus, uuni, astianpesukone, mikroaaltouuni, jää-kaappi, kuivauskaappi, sähkökiuas ja televisio. Rakentamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeälaskettaessa huomioitiin vain hirsimökin runko ja vesi- ja viemärijärjestelmä, eli kaikkiirtaimisto rajattiin tarkastelun ulkopuolelle.Hirsimökin käyttöiäksi valittiin 50 vuotta. Käytön aikainen hiilijalanjälki laskettiin Messi-lä Maailma Oy:ltä saatujen vuoden 2009 ja 2010 toteutuneiden kulutustietojen perusteel-la.Tarkasteltavan kohteen rakentamisen, purkamisen ja 50 vuoden käytön hiilijalanjälkiilmastonlämpenemispotentiaalin avulla laskettuna oli 285 099 kg CO2. Tästä rakentami-sen osuus oli prosentti ja purkamisen osuus oli ainoastaan 0,02 %. Kuvassa 4 on esitettyhirsimökin käyttövaiheen päästöjen jakautuminen päästölähteittäin. Käyttövaiheessasuurimman hiilijalanjäljen 67 % aiheutti huoneiden lämmityksen sähkönkulutus ja kotita-loussähkö. Pienimmän hiilijalanjäljen aiheuttivat jätteet.
    • 35Kuva 4. Hirsimökin käyttövaiheen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen päästöläh-teittäin. Sähkö sisältää huoneiden lämmityksen ja kotitaloussähkön. Veden lämmityssisältyy kohtaan vesi.Jätteiden käsittelyn osalta suurin hiilijalanjälki aiheutui sekajätteestä. Sekajätteen päästöi-hin vaikuttaa etenkin se kuinka paljon osuudesta ohjataan polttoon ja kuinka paljon sijoi-tetaan kaatopaikalle. Kuvassa 5 on esitetty jätteistä aiheutuneiden kasvihuonekaasupääs-töjen jakautuminen. 8000 6000 4000 2000 kg CO2 -ekv. 0 Sekajäte Sekajäte Sekajäte Energiajäte Biojäte -2000 kaatopaikalle polttoon yhteensä -4000 -6000 -8000 -10000Kuva 5. Eri jätejakeiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
    • 36Veden käytössä suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä aiheutui lämpimän käyttövedenkulutuksesta. Kuvassa 6 on esitetty vedenkäytöstä aiheutuvien päästöjen osuudet. 24 % Veden lämmitys Vedenhankinta 5% Jätevesi 71 %Kuva 6. Vedenkäytön päästölähteiden osuudet.5.1 Toimenpiteiden vaikutukset hirsimökin hiilijalanjälkeenTehdyssä laskennassa tarkasteltiin myös joidenkin oppaassa esiteltyjen toimenpiteidenvaikutuksia laskennan kohteena olevan hirsimökin hiilijalanjälkeen. Toimenpiteet valit-tiin niin, että ne kohdistuvat erityisesti suurimpiin päästölähteisiin kuten sähkön- ja ve-denkulutukseen.5.1.1 Sähkön käyttöSähkölämmitteisessä hirsimökissä lämmityksestä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä saatiin tehok-kaimmin pienennettyä ostamalla uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä eli niinsanottua vihreää sähköä. Lämmityksestä aiheutuvien päästöjen pienentymisen lisäksivihreä sähkö vaikutti myös veden käytöstä aiheutuvien päästöjen pienentymiseen. Ku-vassa 7 on esitetty hiilijalanjäljen muutos, kun ostetusta sähköstä 99 % on tuotettu vesi-
    • 37voimalla ja 1 % tuulivoimalla. Vihreän sähkön kasvihuonekaasupäästöt olisivat näin vainnoin 6 % aiemmasta eli 14 717 kg CO2-ekv. 300000 250000 200000 kg CO2 -ekv. 150000 100000 50000 0 Nykytilanne Vihreä sähköKuva 7. Sähkönkäytön kasvihuonekaasupäästöjen muutos vaihdettaessa vihreäänsähköön. Sisältää käyttöveden lämmittämisen, kotitaloussähkön ja huoneidenlämmityksen.Kuvassa 8 on esitetty sähkönkäytön 10 % vähennyksen vaikutukset elinkaarenaikaiseenhiilijalanjälkeen. 10 % vähennykseen voidaan päästä esimerkiksi yhdistämällä useita ai-emmin esitettyjä toimenpiteitä kuten laskemalla huonelämpötilaa yhdellä asteella, vähen-tämällä turhaa valaistuksen käyttöä, jäähdyttämällä järkevästi ja kiinnittämällä huomioitalämpimän veden käyttöön. Esitetty 10 % parannus vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä25 330 kg CO2-ekv.
    • 38 300000 250000 kg CO2 ekv. 200000 150000 100000 50000 0 Nykyinen sähkönkäyttö Sähkönkäyttö -10 %Kuva 8. Sähkönkäytön 10 % vähentämisen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Sisältäähuoneiden ja käyttöveden lämmittämisen sekä kotitaloussähkön.Maalämpöpumpulla laskennallinen energiansäästö olisi 2/3 nykyisestä vuosittaisestanoin 8 514 kWh:n lämmitysenergian (huoneet ja vesi) kulutuksesta hyötysuhteella 3.Kasvihuonekaasupäästöjä maalämpöpumpun käyttöönotto pienentäisi samassa suhtees-sa eli päästöt olisivat tämän jälkeen huoneiden ja veden lämmityksen osalta 59 103 kgCO2-ekv. Maalämpöpumppujärjestelmän rakentamisen aikaisia päästöjä ei huomioitu.Maalämpöpumpun alkuinvestoinnit ovat kuitenkin suuret eli pitkä takaisinmaksuaikatulee ottaa huomioon. Maalämmön käyttöönoton taloudellinen kannattavuus riippuusiitä, missä vaiheessa majoitusrakennuksen elinkaarta ollaan. Takaisinmaksuajan suuruusriippuu lämmitysenergian kulutuksesta ja sähkölämmitteisissä rakennuksissa sähkönhin-nan hintakehityksestä. Kuvassa 9 on esitetty maalämpöpumpulla saatava kasvihuonekaa-supäästöjen pudotus hirsimökin elinkaaren aikana.Ilmalämpöpumpuista suoran sähkölämmityksen rinnalle sopii parhaiten ilma-ilmalämpöpumppu. Laskennassa oletettiin sillä saavutettavan 30 % säästöt huoneidenlämmitysenergiassa ja lämmitysenergiaan kuluvissa kustannuksissa. Hiilijalanjälkeä sepienentäisi elinkaaren aikana 37 995 kg CO2-ekv. Ilma-ilmalämpöpumpun alkuinves-toinnit ovat maalämpöpumppua edullisemmat, mutta sillä ei voi kattaa koko lämmitys-tarvetta. Kuvassa 9 on esitetty ilma-ilmalämpöpumpulla saatava kasvihuonekaasupäästö-jen pudotus hirsimökin elinkaaren aikana.
    • 39Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää suorasähkölämmitteisessä rakennuksessa esimerkik-si lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Tähän riittäisi 7,5 m 2 tasokeräinjärjestelmä, jollasaataisiin noin 2 438 kWh:a eli riittävästi Messilän hirsimökin käyttöveden lämmittämi-seen. Järjestelmän hinta asennettuna on noin 4 000 €. Hirsimökin lämpimän käyttövedenaiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ratkaisu pienentäisi kuvan 9 mukaisesti 50 660 kgCO2-ekv. 200000 180000 160000 140000 120000 kg CO2 -ekv. 100000 80000 60000 40000 20000 0 Nykyisellä Huoneiden ja veden Ilma-ilmalämpöpumpun Lämmin käyttövesi sähkönkäytöllä lämmitys käyttö huoneiden aurinkoenergialla maalämpöpumpulla lämmityksessäKuva 9. Maalämpöpumpun, ilma-ilmalämpöpumpun ja aurinkopaneelien käyttöönotonvaikutukset huoneiden ja veden lämmityksen aiheuttamiin yhteenlaskettuihin kasvihuo-nekaasupäästöihin.5.1.2 JätteetJätteiden kierrätyksen vaikutus hiilijalanjälkeen havainnollistetaan esimerkillä, jossa seka-jätteen määrä vähentyy lajittelun parantamisella 30 %. Laskennassa vähennettiin sekajät-teen määrää 30 % ja oletettiin tämän osuuden olevan 60 % energiajätettä ja 40 % biojä-tettä.
    • 40Esimerkin mukaisella lajittelun tehostamisella hirsimökin elinkaarenaikaisia kasvihuone-kaasupäästöjä saataisiin pienenettyä 12 966,35 kg CO2-ekv. Lajittelun vaikutukset jättei-den kuljetuksiin huomioitiin laskennoissa. Sekajätteen määrän vähentämisen vaikutusjätteiden ja niiden kuljetusten kasvihuonekaasupäästöihin on esitetty kuvassa 10. 0 Nykyiset päästöt Sekajäte -30 % -2000 -4000 kg CO2-ekv. -6000 -8000 -10000 -12000 -14000Kuva 10. Sekajätteen vähentämisen vaikutus jätteiden ja jätteiden kuljetusten yhteenlas-kettuihin kasvihuonekaasupäästöihin.Taloudelliset vaikutukset lajittelun tehostamisesta riippuu siitä, kuinka paljon jätteen jajäteastioiden määrää ja tyhjennyskertoja saadaan vähennettyä. Suurin taloudellinen hyötysaatiin minimoimalla jätteen määrää, tehostamalla lajittelua siten, että sekajätteen määrääsaadaan pienennettyä, ja kompostoimalla itse biojäte.5.1.3 VesiVedenkulutuksen pienentämisellä voidaan vaikuttaa moneen päästölähteeseen. Lasken-nassa tarkasteltiin 15 % veden kulutuksen vähentämisen vaikutuksia hiilijalanjälkeen.Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi käyttötottumusten muutoksella, vesikalusteiden kun-nossapidolla, käyttövesiverkoston paineensäädöllä ja vettä säästävillä suihkupäillä. Kulu-tuksen vähennys vaikuttaa raakaveden hankinnan, jäteveden käsittelyn ja veden lämmit-tämisen aiheuttamaan hiilijalanjälkeen. Kyseisellä vähennyksellä saataisiin kuvan 11 mu-kaisesti pienennettyä kasvihuonekaasupäästöjä elinkaaren aikana 10 645 kg CO2-ekv.
    • 41 80000 70000 60000 50000kg CO2 -ekv. 40000 30000 20000 10000 0 Nykyinen vedenkäyttö Vedenkäyttö -15 %Kuva 11. 15 % vedenkulutuksen vähentämisen vaikutukset vedenkäytöstä aiheutuviinkasvihuonekaasupäästöihin. Sisältää myös vedenlämmityksestä aiheutuvat päästöt.Kuvassa 12 on esitetty kaikkien tässä kappaleessa käsiteltyjen parannusehdotusten vaiku-tukset hirsimökin koko elinkaaren aikaisiin kokonaispäästöihin. Lisäksi kuvassa on esi-tetty skenaario 1, johon on yhdistetty tässä kappaleessa esitetyistä toimenpiteistä vihreänsähkön käyttöönotto, sähkönkäytön vähentäminen 10 %, sekajätteen vähentäminen 30% ja vedenkäytön vähentäminen 15 %. Skenaarion 1 mukaisella yhdistelmällä saatiinkasvihuonekaasupäästöjä pienennettyä 256 465 kg CO2-ekv. eli tämän jälkeen kasvihuo-nekaasupäästöt olisivat vain 10 % nykytilanteesta.
    • 42 350000 300000 250000 Purkaminen 200000 Rakentaminen 150000 Kuljetukset 100000 Pyykit Jätteet 50000 Veden hankinta ja jätevesi 0 Veden lämmitys -50000 Kotitaloussähkö Huoneiden lämmitysKuva 12. Eri toimenpide-ehdotusten vaikutukset hirsimökin elinkaaren aikaisiinkasvihuonekaasupäästöihin.5.2 LopuksiLaskennan perusteella voidaan todeta, että toimenpiteiden vaikutukset käytönaikaisenhiilijalanjälkeen riippuvat majoitusyrityksen nykytilasta ja etenkin käytössä olevasta läm-mitysjärjestelmästä. Toimenpiteiden taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttavat erityises-ti majoitusrakennusten käyttöikä, käyttöaste, kunto ja korjaustarve. Vaikka ehdotetuillatoimenpiteillä saataisiinkin pienennettyä käytönaikaista hiilijalanjälkeä, ei niiden toteut-taminen välttämättä ole yritykselle taloudellisesti kannattavaa. Toimenpiteiden imago- jamarkkinahyötyjä on kuitenkin vaikea arvioida. Toimenpiteet, jotka eivät vaadi teknisiäinvestointeja, ovat pääosin toteutettavissa riippumatta majoitusyrityksen nykytilasta. Nii-den toteuttamiseen ei liity taloudellista riskiä.Majoitusyrityksen kannattaa hyödyntää tehtyjä parannuksia ja käyttöönotettuja hiilijalan-jälkeä pienentäviä käytänteitä mainonnassaan. Hiilijalanjäljestä puhuttaessa on kuitenkinhyvä pitää mielessä, että se kertoo ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen määrän. Arvioi-taessa ympäristöystävällisyyttä kokonaisuudessaan myös muut ympäristöä kuormittavattekijät tulee huomioida.
    • 43Messilä maailma Oy:n hirsimökille tehdyn hiilijalanjälkilaskennan perusteella 50 vuodenelinkaaren aikana suurin osa 99 % kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu käytön aikana jarakentamisen aikana aiheutui 1 %. Näin ollen käytön aikaisilla toimenpiteillä on merki-tystä elinkaarenaikaisen hiilijalanjäljen pienentämisessä. On kuitenkin huomioitava, ettärakentamisvaiheessa tehtävät ratkaisut esimerkiksi materiaalien ja lämmitysjärjestelmänvalinnassa vaikuttavat suuresti käytön aikaiseen hiilijalanjälkeen. Esimerkki myös kertoohirsimateriaalin olevan rakentamisen kannalta vähän kasvihuonekaasupäästöjä aiheutta-va.Käsitellyistä toimenpiteistä suurin päästöjen vähennys saavutettiin vaihtamalla ostosähköuusiutuvilla energiamuodoilla tuotettuun sähköön eli niin sanottuun vihreään sähköön.Sähkönkäytön jälkeen suurin päästölähde oli vedenkäyttö, jonka vähentäminen pienen-tää sekä hiilijalanjälkeä että vesilaskua. Vedenkäytössä etenkin lämpimän veden osuudellaon merkitystä hiilijalanjälkeen. Jätteiden osalta suurin merkitys on sekajätteen määränpienentämisellä.Kuljetusten aiheuttamaa hiilijalanjälkeä voidaan pienentää vähentämällä jätteiden japyykkien määrää. Jätteiden osalta kuljetusetäisyyksiin yksittäisen yrittäjän on vaikea vai-kuttaa, mutta esimerkiksi pyykkien osalta voidaan selvittää onko pesulapalveluita mah-dollisuutta ostaa lähempää. Kokonaishiilijalanjälkeä kuljetusten vähentäminen ei merkit-tävästi pienennä.Esimerkki havainnollistaa, että oppaassa esitetyillä toimenpiteillä on mahdollista pienen-tää hirsimökin elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä. Erityisesti voidaan todeta, että majoi-tusyritys, jolla on käytössä sähkölämmitys ja jonka ostettu sähkö on tuotettu pääosinuusiutumattomista energialähteistä, pystyy vihreään sähköön vaihtamalla helposti jaedullisesti pienentämään hiilijalanjälkeään merkittävästi. Vaihto vihreään sähköön ei kui-tenkaan välttämättä tuo yritykselle suoria taloudellisia säästöjä. Sitä vastoin kulutuksenvähentäminen sekä pienentää hiilijalanjälkeä että tuo taloudellisia säästöjä yritykselle.Useimpiin suurta investointia vaativiin toimenpiteisiin on mahdollista saada julkistaavustusta. Avustusten selvittäminen ja hakeminen vaatii kuitenkin yrittäjältä aktiivisuuttaja perehtymistä ympäristöasioihin.
    • 44
    • 45 LIITE 1ESIMERKKEJÄ ICER-HANKKEEN OPINTOMATKOILTAEsimerkki julkisen ja yksityisen puolen yhteistyöstäHotel Instanst d’Absolu, Auvergne, RanskaAuvergnessa Ranskassa sijaitsevan Instanst d’Absolu hotellin perustamisen takana onmielenkiintoinen julkisen ja yksityisen puolen yhteistyö. Hotelli on perustettu vanhaanhuonokuntoiseen navettarakennukseen. Kunta halusi säilyttää vanhan rakennuksen jaalkoi miettiä vaihtoehtoja rakennuksen kunnostamiseksi. Lopulta kunta päätti ostaa ra-kennuksen ja sitä ympäröivät maat ja alkoi etsiä rakennukselle vuokralaista, joka samallasitoutuisi kunnostamaan rakennusta. Vuokrasopimuksen sisällöllä pyrittiin jakamaankunnostuksesta aiheutuvia kustannuksia ja vastuita kunnan ja vuokralaisen välillä. Sopi-muksella pyrittiin myös molempien osapuolten pitkäaikaiseen sitoutumiseen. Vuokralai-sen löydyttyä, kunta ja vuokralainen allekirjoittivat 60 vuoden vuokrasopimuksen. Vuok-ralaiselta vaadittiin vähintään 300 000 euron sijoitusta kunnostamiseen. Lopulta vuokra-lainen investoi rakennuksen kunnostamiseen yhteensä 450 000 euroa, johon hän saiavustuksia julkiselta sektorilta. Lisäksi vuosittain vuokralainen maksaa kunnalle nimellistävuokraa. Kunta itse laittoi miljoona euroa rakennuksen ja sen lähiluonnon ja lammenkunnostukseen ja päätti lopulta myös suojella alueen luonnon muodostamalla sinne suo-jelualueen. Kunta sai miljoonan euron investointiinsa 80 % julkista avustusta.Vuokralaisen etsinnässä tärkeä kriteeri oli ympäristön huomioon ottaminen ja pitkänaikavälin sitoutuminen alueen kehittämiseksi. Järjestelyn avulla kunta on pystynyt oh-jaamaan ja kehittämään alueen liiketoimintaa, luomaan uusia työpaikkoja ja suojelemaanalueen luontoa.Tämän kaltaista vuokrasopimusta (an emphyteutic lease) ei Auvergnen alueella ole ai-emmin tehty ja on hyvin harvinainen muuallakin Ranskassa. Yleisempi käytäntö on, ettäjulkinen sektori kunnostaa rakennuksia ja vuokraavat niitä yksityisille tyypillisesti 3-6vuoden määräaikaisilla sopimuksilla. Auvergnen esimerkissä vuokralaisella on 60 vuodenajan lähes samat oikeudet rakennukseen kuin kunnalla eli kunnalla ei ole määräämisoike-utta esimerkiksi kunnostusmenetelmiin tai rakennuksen tyyliseikkoihin. Kunta puoles-taan saa jaettua rakennuksen kunnostamiseen tarvittavia kustannuksia. Lisäksi vuokralai-nen on motivoituneempi pitämään rakennusta hyvässä kunnossa, koska on investoinutsiihen rahaa.Esimerkki ympäristöystävällisestä kylpylähotellistaTerme Snovik, Tuhinjska Dolina, SloveniaICER-hankkeessa tehdyn Sloveniaan suuntautuneen opintomatkan aikana tutustuttiinTuhinjska Dolinassa sijaitsevaan Terme Snovik –kylpylähotelliin, jossa on käytössä usei-ta erilaisia uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä ratkaisuja. Kylpylähotellilla on käytös-sään muun muassa aurinkolämpöjärjestelmä, vesi-vesilämpöpumppu, jolla hyödynnetäänjäteveden sisältämää lämpöä ja ilma-vesilämpöpumppu, jolla saadaan hyödynnettyä il-man lämpöä.Kylpylähotellilla on käytössään oma lämmityskattila, jossa käytetään puuperäisiä poltto-aineita. Yritys pystyy kattamaan 82 % lämmitysenergian tarpeestaan puuperäisiä poltto-
    • 46aineita käyttämällä. Lämmityskattilan investoinnin takaisinmaksuajaksi yritys on laskenut6-7 vuotta ottaen huomioon valtiolta saatu 50 % investointituki. Taloudellisten ja ympä-ristöhyötyjen lisäksi puupolttoaineen käyttö on lisännyt yhteistyötä paikallisten maanvil-jelijöiden kanssa. Puutavaran myynnistä kylpylähotellille on tullut paikallisille maanviljeli-jöille uusi tulonlähde.Energiankäyttöä yritys pyrkii vähentämään muun muassa energiansäästölampuilla ja au-tomatisoimalla ilmastointilaitteiden käyttöä. Esimerkiksi huoneiden sähköt, lämmitys jailmastointi eivät toimi, mikäli avainkortti ei ole asetettu sille tarkoitettuun paikkaan jajäähdytys menee pois päältä ikkunat avattaessa. Lisäksi kylpylähotellin energiatehokkuu-teen on panostettu muun muassa ikkunoiden ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valin-nassa.Yritys on myös panostanut jätehuoltoon usein eri tavoin. Alueella on järjestetty jät-teidenlajittelumahdollisuus ja lajitellun biojätteen käsittelyn yritys hoitaa itse. Yritys myöspyrkii välttämään kertakäyttöpakkauksia hankinnoissaan. Asiakkaitaan ja henkilökuntaayritys kannustaa kiinnittämään huomioita myös veden kulutukseen ja kannustaa heitäsuosimaan julkista liikennettä. Yrityksellä on käytössään myös ISO standardien mukai-nen laatu- ja ympäristöjärjestelmä ja sille on myönnetty Euroopan ympäristömerkki eliEU-kukka.
    • 47 LIITE 2VINKKEJÄ HIILIJALANJÄLJEN PIENENTÄMISEKSILÄMMITYS JA SÄHKÖNKÄYTTÖ: Selvitä kiinteistön energiankäyttö, tunnista kulutuksen ongelmakohdat ja seuraa energian kulutusta säännöllisesti esimerkiksi energiakatselmuksen avulla o Sähköyhtiöiltä voi lainata sähkönkulutusmittaria ja mitata sähkölaitteiden kulutusta Laitehankinnoissa suosi vähän energiaa kuluttavia laitteita o Esimerkiksi kylmälaitteiden osalta A+ -luokan laitteet kuluttavat vähin- tään 23 % vähemmän ja A++ -luokan laitteet 46 % vähemmän kuin tyy- pilliset A-luokan laitteet Käytä uusiutuvasta energiamuodosta tuotettua sähköä eli ns. vihreää sähköä Säädä huonelämpötiloja tarpeen mukaan o Etenkin tiloissa, joissa ei oleskella jatkuvasti, voidaan lämpötilaa yleensä laskea o Nyrkkisäännön mukaan 1 ºC huonelämpötilassa vastaa 5 % lämmitysku- luissa Käytä valaistusta vain tarvittaessa, hyödynnä luonnonvaloa Harkitse kiinteistökohtaista ratkaisua energiantuotantoon o Aurinkoenergia o Lämpöpumput o Tuulienergia o Puu ja pelletti Hyödynnä varaavaa tulisijaa etenkin kovilla pakkasilla o Varaavan tulisijan hyötysuhde on jopa 80-85 %. Oikein mitoitetulla tu- lisijalla on mahdollista tuottaa jopa kolmasosa talon lämmitystarpeesta Suosi energiansäästölamppuja ja LED-valoja o Energiansäästölampun käyttöikä on mallista riippuen 6-15 –kertainen tavalliseen hehkulamppuun verrattuna o Valomäärältään yksi 15 W:n energiansäästölamppu vastaa 60 W:n hehku- lamppua
    • 48 o Vaihtamalla hehkulamput energiansäästölamppuihin voi valaistuksen sähkönkulutus pudota viidennekseen Suosi kestäviä ja ympäristömerkittyjä tuotteita Tiivistä ikkunat ja valitse ikkunaremontin yhteydessä energiatehokkaat ikkunat o Ikkunat luokiteltu energiatehokkuuden suhteen luokkiin A-G o Energialuokitus on valmistajille vapaaehtoinen Harkitse rakennuksen lisäeristämistä, etenkin remonttien yhteydessä Koneellista ilmanvaihtoa käytettäessä, säädä laite oikein ja muuta säätöjä tilan- teen mukaan Vähennä koneellisen jäähdytyksen tarvetta kaihtimilla, verhoilla ja markiiseilla Sammuta virta sähkölaitteista, kun et käytä niitä. Valmiustila kuluttaa sähköä, vaikka laitetta ei käytetä o Tallentava kahden virittimen digisovitin kuluttaa päällä ollessaan 41 W ja valmiustilassa 15 W. Jos sovitinta pitää jatkuvasti valmiustilassa, sähköä kuluu vuodessa noin 160 kWh, mikä maksaa yli 20 € Sijoita kylmälaitteet erilleen lämmönlähteistä, kuten uuni, lämpöpatteri ja ikkuna o Kylmälaitteen sähkönkulutus kasvaa 10–20 %, jos se sijaitsee liian lähellä uunia, lämpöpatteria tai ikkunaa Suosi kannettavia tietokoneita. Ne kuluttavat keskimäärin vain 10 % tavallisen pöytäkoneen kuluttamasta sähköstä Älä turhaan lämmitä sähkösaunaa liian kuumaksi o Energiataloudellisin saunan lämpötila on 70-80 °C. Saunan lämmittämi- nen 100 °C:een nostaa sähkön kulutusta 20-30 % Talvella kannattaa laittaa sälekaihtimet kiinni ja vetää verhot ikkunan eteen aina- kin yöksi. Se vähentää lämmönhukkaa yhden ikkunalasin verran Käytä valaistuksen ohjausta, kuten liiketunnistimia, ajastimia ja hämäräkytkimiäJÄTTEET: Vältä kertakäyttöpakkauksia Lajittele roskat Pyri hyötykäyttämään tai kierrättämään käytetyt tavarat ja materiaalit Kompostoi biojäte
    • 49 Ohjeista ja kannusta asiakkaita ja henkilökuntaa jätteiden vähentämisessä ja lajit- telussa Suosi ympäristöystävällisiä, sertifioituja tuotteita Suosi ympäristömerkittyjä aineita esimerkiksi siivouksessa ja vältä ympäristölle haitallisia kemikaaleja Suosi juomavetenä hanavettä pulloveden sijaan Huolehdi, että käytetyt ympäristölle haitalliset kemikaalit ja jätteet hävitetään oi- kein Suosimalla sähköistä viestintää säästyy turhalta tulostamiselta Vaihda paperiset käsipyyhkeet kangaspyyhkeisiin tai pyyherulliin o Kylpyhuoneessa käytettävä kangaspyyherulla kuluttaa elinkaarensa aikana 63 % vähemmän energiaa, tuottaa 48 % vähemmän kasvihuonekaasuja ja 79 % vähemmän jätettä kertakäyttöisiin paperipyyhkeisiin verrattuna Tee vain sellaisia hankintoja, jotka todella ovat tarpeellisia Vaihda pyyhkeet ja vuodevaatteet vain tarvittaessa tai asiakkaan niin halutessa Aseta tavoitteita jätteen synnyn vähentämiseksiVESI: Suosi vettäsäästäviä vesikalusteita Säädä virtaamat sopiviksi Tarkkaile kiinteistön vedenkäyttöä ja tunnista kulutuksen ongelmakohdat Huolla hanat, suihkut ja wc:t säännöllisesti mahdollisten vuotojen varalta o Esimerkiksi tiheä tippavuoto tekee vuodessa n. 30 m3 ja aiheuttaa n. 75 € lisäkustannuksia Vähentämällä veden kulutusta myös jäteveden määrä vähenee Kerää sadevettä pihojen ja istutusten kastelua varten Selvitä voiko käyttövesiverkoston painetta alentaa Hanki vettä säästäviä suihkupäitäMUUT: Informoi myös asiakkaita hyvistä käytänteistä, joilla ympäristöasiat on otettu huomioon
    • 50 o Kannusta myös heitä ottamaan ympäristöasiat huomioon majoittumisen aikanaVaihda kokemuksia muiden alan yritysten kanssa energiansäästömahdollisuuksis-ta ja – kokemuksista sekä muista hyvistä käytänteistäKannusta koko henkilökuntaa toimimaan ympäristöystävällisemminEdellytä yhteistyökumppaneilta ympäristöystävällisten toimintatapojen noudat-tamistaTee yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa tukeaksesi alueen jätehuollon ke-hittämistä ja esimerkiksi kierrätyspisteiden lisäämistäLaadi yritykselle oma ympäristöohjelma o Ympäristöohjelman avulla yritys osoittaa vastuullisuutta ympäristöasioi- den hoidossa. Se tuo yritykselle myönteistä julkisuutta ja motivoi henki- lökuntaa toimimaan ekologisemminNimeä yrityksessä vastuuhenkilöt vastaamaan ympäristöasioistaKerää asiakaspalautetta myös yrityksen ympäristöasioiden hoidostaHanki polkupyöriä asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöönSuosi paikallisia tuotteita ja palveluita o Pienennät kuljetuksista aiheutuvaa ympäristökuormitusta o Tuet paikallista yrittäjyyttä o Saat majoitusyritykselle ”paikallisväriä” o Paikalliset suhtautuvat myönteisemmin majoitustoimintaasi alueellaan o Informoi myös asiakkaita paikallisista tuotteista ja palveluista
    • 51KIRJALLISUUTTAAdato energia Oy. 2008. Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006. Adato energia Oy.Behm, K. & Häkkinen, T. 2010. Hirsitalotoimialan ekokilpailukyky tarkastelu -hirsitalomallin puumateriaalien elinkaariarviointi käsittäen hiilijalanjäljen, energiataseen japäästöt. Tutkimusraportti VTT-R-04737-10. VTT.Eberle, U. & Möller, M. 2006. Life Cycle Analysis of hand-drying systems. Acomparison of cotton towels and paper towels. Technical report. Öko-Institut e.V.Freiburg.Elväs, S. & Hyytiä, H. 2010. Energiatehokkuussopimukset – Matkailu- jaRavintolapalvelut MaRa ryn toimenpideohjelman vuosiraportti 2009. Helsinki. MotivaOy.Erkkilä, V. 2003. Aurinkolämpöopas rakentajille ja suunnittelijoille. Helsinki. Sarmala Oy/ Rakennusalan kustantajat RAK. ISBN 951-664-108-3.Finnvera Oyj. 2011. Ympäristölaina. [Viitattu 26.7.2011]. Saatavilla:http://www.finnvera.fi/Lainat/YmpaeristoelainaHelsingin Energia. Kodin energiavinkit. Esite.Helsingin seudun ympäristöpalvelut. 2010. Rakennusala. [viitattu 16.6.2011]. Saatavissa:http://www.hsy.fi/fiksu/ammattiaoppimassa/rakennusala/Sivut/default.aspxHemmilä, K. 2000. Ikkunan lisälämmöneristäminen sälekaihtimilla. Saatavissa:http://www.motiva.fi/files/97/salekaihdin-2.pdfHemmilä, K.; Saarni, R.; Taivalantti, K. 2000. Energiansäästöikkunan käytönedistäminen. VTT rakennustekniikka - TRS Consulting Group Oy - Tampereenteknillinen korkeakoulu/Rakentamistalouden laitos. Julkaisu 15/2000. Helsinki.Häkkinen, T.;Saarela, K.;Säteri, J.;Tattari, K.;Vares, S.; Vesikari, E. 1997.Rakennusmateriaalien ja -tuotteiden ympäristövaikutukset ja niiden arviointiperusteet.Espoo. VTT. ISBN 951-38-5118-4.ICER. 2010. Innovative Concept of Eco-accomodation approach in rural Regions:Public support policies for eco-investors. Esite.JTV-energia Ky. Verkkosivut. [Viitattu 29.6.2011]. Saatavilla: http://www.jtv-energia.fi/index.htmlKosola, M.-L. 2008. Ympäristöperusteiset ja muut ympäristöön myönteisesti vaikuttavatvaltion tukijärjestelmät. Helsinki. (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2008).ISBN 978-952-11-3129-5.Lappalainen, M. 2010. Energia- ja ekologiakäsikirja - Suunnittelu ja rakentaminen.Helsinki. Rakennustieto Oy. ISBN 978-951-682-945-9.
    • 52Liikonen, P. 2011. ICER-hanke. [Viitattu 15. 6. 2011]. Saatavissa:http://www.lahti.fi/suomi/icerMaaseutu.fi. 2011. [Viitattu 21. 6. 2011]. Saatavissa:http://www.maaseutu.fi/fi/index.htmlMattila, V. V. 2005. Palvelualojen energiakatselmus. Motiva Oy. Helsinki.Motiva Oy. 2009. Auringosta lämpöä ja sähköä. Helsinki.Motiva Oy. 2011. Energiakatselmustoiminta. [Viitattu 1. 6. 2011]. Saatavissa:http://www.motiva.fi/toimialueet/energiakatselmustoimintaMotiva Oy. 2011. Energiatehokkuussopimukset. [Viitattu 31. 5. 2011]. Saatavissa:http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/Motiva Oy. 2005. ESCO - Energiatehokkuutta ja säästöä. Motiva Oy. Helsinki.Motiva Oy. 2008. Lämpöä ilmassa, opas ilmalämpöpumpuista. Motiva Oy. Helsinki.Motiva Oy. 2008. Lämpöä omasta maasta - maalämpöpumput. Motiva Oy. Helsinki.Motiva Oy. 2009. Lämpöä puusta puhtaasti ja uusiutuvasti - pellettilämmitys. Motiva Oy.Helsinki.Motiva Oy. 2011. Maalämpö. [Viitattu 20. 6. 2011]. Saatavissa:http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/eri_lammitysmuodot/maalampo/Motiva Oy. 2011. Motiva - Asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä.[Viitattu 26. 5. 2011]. Saatavissa: http://www.motiva.fi/Motiva Oy. 2011. Mihin energiaa kuluu? [Viitattu 7.10.2011]. Saatavissa:http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluuMotiva Oy. 2011. Näin säästät energiaa. [Viitattu 1. 6. 2011]. Saatavissa:http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaaMotiva Oy. 2009. Pientalon lämmitysjärjestelmät. Motiva Oy. Helsinki.Motiva Oy. 2011. Tiedote 28. 7. 2011: Helteet lisäävät sähkönkulutusta. Saatavissa:http://www.motiva.fi/ajankohtaista/motivan_tiedotteet/2011/helteet_lisaavat_sahkonkulutusta.htmlOttelin, P. 2011. Majoitusyrityksen hiilijalanjäljen pienentäminen. Case: Messilä maailmaOy:n hirsimökki. Diplomityö. Lahti. Saatavissa:http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/310BEDE5E9A707CDC2257959003D65ED/$file/ICER_pienenna_hiilijalanjalkeasi.pdfRichter, K. & Werner, F. 2007. Wooden Building Products in Comparative LCA. TheInternational Journal of Life Cycle Assesment. Vol. 12:7. S. 470-479. ISSN 0948-3349.
    • 53Saari, A. 2001. Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet. Helsinki.Rakennustietosäätiö RTS. ISBN 951-682-635-0.Saari, A.;Jokisalo, J.;Keto, M.;Alanne, K.;Niemi, R.;Lund, P.; Paatero, J. 2010. Kestäväenergia - loppuraportti. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. Rakenne- jarakennustuotantotekniikan laitos. Espoo. ISBN 978-952-60-3494-2.Suomen luonnonsuojeluliitto. 2011. Bioenergia. [Viitattu 18. 7. 2011].Saatavissa: http://www.ekoenergia.fi/merkin-kayttajille/kriteerit/bioenergiaSuomen Tuulivoimayhdistys ry. 2011. Verkkosivut. [Viitattu 21. 6. 2011]. Saatavissa:http://www.tuulivoimayhdistys.fi/TEKES. 2011. Verkkosivut. [Viitattu 21. 6. 2011]. Saatavissa:http://www.tekes.fi/fi/community/etusivu/307Terme Snovik – Kamnik d.o.o. 2011. Social responsibility. Verkkosivut. [Viitattu27.9.2011]. Saatavissa: http://www.terme-snovik.si/en/company/odgovornost.phpTurunen, A. 2010. Helsinki declaration. Kestävän matkailun infopaketti. Suomenmatkatoimistoalan liitto ry (SMAL). [Viitattu 1.6.2011]. Saatavissa:http://www.smal.fi/index.php?430Työ- ja elinkeinoministeriö. 2011. Energiatehokkuus. [Viitattu 31. 5. 2011]. Saatavissa:http://www.tem.fi/index.phtml?s=2586Työ- ja elinkeinoministeriö. 2011. Energiatuki. [Viitattu 30. 5. 2011]. Saatavissa:http://www.tem.fi/index.phtml?s=3091Viljakainen, M. 2009. Rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamistaympäristörasitteista - riittävätkö uudet energiatehokkuusvaatimukset. Raportti. Helsinki.Metsäteollisuus ry.Väisänen, H.;Kilpeläinen, H.; Valkonen, H. 2000. ESCO - toiminnan yleisperiaatteet jaMotivaESCO - konsepti. Espoo. Motiva Oy. ISBN 952-5304-10-8.WWF. 2007. Ilmastolaskuri. Laskentaperusteet. [Viitattu 7. 18. 2011].Saatavissa:http://www.ilmastolaskuri.fi/fi/user/page/show/name/page_info_1