SUOMEN YMPÄRISTÖ 30 | 2012 		                                                                 JokJulkaisu on tarkoitettu j...
SUOMEN YMPÄRISTÖ 30 | 2012Jokamiehenoikeudetja toimiminen toisen alueellaLainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjäPekka TuunanenMa...
SUOMEN YMPÄRISTÖ 30 | 2012YmpäristöministeriöLuontoympäristöosastoTaitto: Seela SorvariKansikuva: YHA kuvapankki / Tapio H...
ESIPUHEIlman jokamiehenoikeuksia ja muita toisen alueella toimimisen mahdollisuuksiaihmisten toiminta ja liikkuminen rajoi...
4	   Suomen ympäristö 30 | 2012
SISÄLLYS     Esipuhe.........................................................................................................
TOISEN ALUEELLA TOIMIMINEN...........................................................................57                 12...
JOKAMIEHENOIKEUKSIEN KÄYTTÖÖN VAIKUTTAMINEN JARIKKOMUKSIIN PUUTTUMINEN ......................................................
8	   Suomen ympäristö 30 | 2012
Keskeiset käsitteet                                                             Kuva: YHA kuvapankki / Marita Björkström. ...
Metsässä voi useimmiten toimia jokamiehenoikeu-         Rakentaminen ja alueiden ottaminen muuhun erityi-della. Kuva: Suom...
Jokamiehenoikeuden pääpiirteetJokamiehenoikeus tarkoittaa mahdollisuutta liik-kua ja toimia alueella, jota maanomistaja ei...
Hyvä käytäntö:                                               Jokamiehenoikeuden sallittavuus   Asioista sopiminen   Kun on...
Suomen maankäyttö       Kokonaspinta-ala:                                           Maa-ala:     Rakennettu maa           ...
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate                                                         (…). Julkisen vallan käyt...
Hallinnan loukkaus                                       Jokamiehen oikeuksistaJoka luvattomasti                          ...
Vesillä liikkujaa koskevat yleiset                          Tien muu käyttäminen ja muun alueenvelvollisuudet             ...
Avotulen teko                                               Paikan ja alueen eristäminenNuotiota tai muuta avotulta ei saa...
18 	   Suomen ympäristö 30 | 2012
TOIMINTA-YMPÄRISTÖTToisen alueella toimimisen näkökulmasta maa- javesialueet voidaan jakaa alueisiin, joita voi käyttääjok...
1	 Koti- ja julkisrauhan suojaamat alueet   Rikoslain kotirauhaa ja julkisrauhaa koskevilla   säännöksillä suojataan luvat...
mutta myös esimerkiksi vain sanallinen kielto. Lainkoh-      Yleensä kenellä tahansa paikan haltijalla on oikeusdassa tark...
Pihat on usein aidattu siten, ettei piha-alueen laajuudesta ole epäselvyyttä. Kuva: YHA Kuvapankki / Tapio Heikkilä.   Pih...
OikeustapausVaaHO:2003:4Kotirauhan piiriVaasan hovioikeus katsoi ratkaisussaan, että A myötäpuolineen oli nauttinut kotira...
Kapeassakin vesistönosassa saa kulkea, vaikka silloin joutuu väistämättä kulkemaan lähellä rantaa ja ranta-asutusta. Kuva:...
Vesilaki 2 luku 3 §                                                          Vesistössä liikkuminenHyvä käytäntö:         ...
Yleiseen käyttöön tarkoitettu tie voi kulkea maatilan tilakeskuksen läpi. Kuva: YHA kuvapankki / Riku Lumiaro.Kotirauha pi...
Rikoslaki 24 luku 3 §                                                                   Julkisrauhan rikkominen           ...
2	 Metsät ja metsätyömaat   Metsissä voidaan useimmiten liikkua ja toimia   jokamiehenoikeudella. Metsätyömaan tahalli-   ...
Tahallinen metsänhakkuutyön häiritseminen                        Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyönniin, että työ estyy...
3	 Vesistöt ja luonnonjäät   Vesialueilla saa yleiskäyttöoikeudella kulkea ja   oleskella omin voimin ja moottoroidusti.  ...
Kotirauhan turvaavat rikoslain 24 luvun säännökset         nan rangaistavuudesta ja laillisen vesistössä kulke-saattavat e...
4	 Viljelykset ja laitumet   Viljelyksessä olevalla pellolla ei lähtökohtaises-   ti saa liikkua kasvukaudella ilman maano...
Kasvukauden ulkopuolella pelloilla liikkuminen on useimmiten mahdollista jokamiehenoikeudella.Kuva: Antti Lehtonen.   Maan...
Laitumilla ei voi pääsääntöisesti liikkua jokamiehenoikeudella laidunkauden aikana.Kuva: YHA Kuvapankki / Tapio Heikkilä.L...
5	 Luonnonsuojelualueet   Luonnonsuojelualueilla saa oleskella ja liikkua   jokamiehenoikeudella, ellei sitä ole erikseen ...
Rådkilan luonnonsuojelualue, Inkoo. Kuva: YHA Kuvapankki / Ilkka Heikkinen.poikkeaminen on kielletty. Alueilla liikkumises...
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Jokamiehen oikeudet suomi 2014
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Jokamiehen oikeudet suomi 2014

1,543
-1

Published on

Jokamiehen oikeudet suomi 2014 - Green Tourism of finland.

Published in: Travel
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,543
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Jokamiehen oikeudet suomi 2014

  1. 1. SUOMEN YMPÄRISTÖ 30 | 2012 JokJulkaisu on tarkoitettu jokaiselle, joka tarvitsee syventäväätietoa jokamiehenoikeuksien sisällöstä. Julkaisu soveltuu Jokamiehenoikeudet LUONTO ja toimiminen toisen alueella amie herityisesti viranomaisten, yhdistysten ja yritysten käyttöön.Jokamiehenoikeuksia tarkastellaan nykyisen lainsäädännönvalossa, eikä julkaisu vaikuta jokamiehenoikeuksien sisältöön. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä enoi kJokamiehenoikeuksia käsitellään niiden käyttäjien ja ulkoilu-harrastusten sekä maanomistajien ja maankäytön näkökulmasta. Pekka Tuunanen eudet Markus Tarasti ja Anne Rautiainen (toim.) toimiminen toisen alueella S U O M E N Y M PÄ R I S TÖMyynti: Edita Publishing OyAsiakaspalvelu:PL 780, 00043 EDITApuh. 020 450 05, faksi 020 450 2380asiakaspalvelu.publishing@edita.fiwww.edita.fi/netmarketISBN 978-952-11-4063-1 (nid.) 3 0 | 2 012ISBN 978-952-11-4064-8 (PDF)ISSN 1238-7312 (pain.)ISSN 1796-1637 (verkkoj.) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
  2. 2. SUOMEN YMPÄRISTÖ 30 | 2012Jokamiehenoikeudetja toimiminen toisen alueellaLainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjäPekka TuunanenMarkus TarastiAnne Rautiainen (toim.)Helsinki 2012YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
  3. 3. SUOMEN YMPÄRISTÖ 30 | 2012YmpäristöministeriöLuontoympäristöosastoTaitto: Seela SorvariKansikuva: YHA kuvapankki / Tapio HeikkiläPiirrokset: Juha SihtoJulkaisu on saatavana myös internetistä:www.ymparisto.fi/julkaisutEdita Prima Oy, Helsinki 2012ISBN 978-952-11-4063-1 (nid.)ISBN 978-952-11-4064-8 (PDF)ISSN 1238-7312 (pain.)ISSN 1796-1637 (verkkoj.)
  4. 4. ESIPUHEIlman jokamiehenoikeuksia ja muita toisen alueella toimimisen mahdollisuuksiaihmisten toiminta ja liikkuminen rajoittuisi yleisille alueille, teille ja omalle maalle.Jokamiehenoikeudet ovat tärkeitä etenkin taajamien ulkopuolella luonnossa liikut-taessa. Jokamiehenoikeuksilla on merkitystä erityisesti luonnon virkistyskäytölle,luontaiselinkeinoille ja luontomatkailulle. Harvaan asuttu maamme suurine metsä- ja vesialueineen luo edellytykset joka-miehenoikeuksien laajalle käytölle. Yleiset puitteet ja reunaehdot jokamiehenoikeuk-sille ja muulle toisen maalla toimimiselle tulevat lainsäädännöstä. Tässä julkaisussakäsitelläänkin jokamiehenoikeuksia ja luonnossa toimimista lähtökohtaisesti lain-säädännön näkökulmasta. Sen takia julkaisuun on sisällytetty tärkeimmät jokamie-henoikeuksia koskevat säännökset. Laissa määritellään kuitenkin yleensä vain mikäon sallittua ja mikä rangaistavaa toimintaa, ja siten toisen maalla toimimista ei voiaina perustaa pelkästään lakien asettamiin vaatimuksiin. Siksi julkaisussa esitetäänmyös hyviä käytäntöjä ristiriitatilanteiden välttämiseksi. Moniin jokamiehenoikeuteen ja toisen maalla toimimiseen liittyviin kysymyksiinei voida antaa yksiselitteistä ratkaisua lainsäädännön puuttumisen ja/tai oikeuskäy-tännön vähäisyyden vuoksi. Siten tämän julkaisun perusteella ei ole mahdollistatapauskohtaisesti arvioida yksittäisen toiminnan lainmukaisuutta. Julkaisuun onvalittu mukaan tiedossa olleet kiinnostavimmat oikeustapaukset. Tämä julkaisu on suunnattu erityisesti viranomaisten, erilaisten yhdistysten jayritysten käyttöön, mutta se palvelee jokaista, joka tarvitsee syventävää tietoa jo-kamiehenoikeuksien sisällöstä. Julkaisussa käsitellään jokamiehenoikeuksia niidenkäyttäjien sekä maankäytön ja maanomistajan näkökulmasta. Ympäristöministeriö vastaa julkaisun sisällöstä. Opas on tehty yhteistyössä vi-ranomaisten, asiantuntijoiden, Metsähallituksen, Maa- ja metsätaloustuottajain Kes-kusliitto MTK ry:n ja Ulkoilufoorumin kanssa. Keskeisesti julkaisun valmistelussamukana ovat olleet hallitusneuvos Hannu Karjalainen, ympäristöneuvos Pekka Tuu-nanen ja ylitarkastaja Markus Tarasti ympäristöministeriöstä sekä johtaja MarkkuTornberg Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ry:stä. Julkaisun on toimittanutMMM Anne Rautiainen Suomen Latu ry:stä. Julkaisun luonnos oli lausunnoilla 2.3.–15.4.2011. Lausuntojakelu on liitteenä 3.Työn pohjaksi ympäristöministeriö teki selvityksen Jokamiehenoikeuksien toimivuus(Ympäristöministeriön raportteja 19/2007).Ympäristöministeriö kiittää kaikkia julkaisun toimittamiseen osallistuneita tahoja.Ympäristöministeriö Suomen ympäristö 30 | 2012 3
  5. 5. 4 Suomen ympäristö 30 | 2012
  6. 6. SISÄLLYS Esipuhe.............................................................................................................................3 Keskeiset käsitteet...........................................................................................................9 Jokamiehenoikeuden pääpiirteet ................................................................................. 11 Keskeisiä säädöksiä.......................................................................................................14TOIMINTAYMPÄRISTÖT . ........................................................................................... 19 1 Koti- ja julkisrauhan suojaamat alueet............................................................. 20 Kotirauhan suojaamat alueet................................................................................. 20 . 2 Metsät ja metsätyömaat .....................................................................................28 3 Vesistöt ja luonnonjäät....................................................................................... 30 4 Viljelykset ja laitumet .......................................................................................32 Viljelyksessä olevat pellot....................................................................................... 32 Kesantopellot, suojakaistat ja suojavyöhykkeet.................................................. 33 Laitumet. ................................................................................................................... 34 . 5 Luonnonsuojelualueet........................................................................................35 6 Virkistysalueet...................................................................................................38 7 Ulkoilureitit........................................................................................................ 40 Yleiset ulkoilureitit.................................................................................................. 40 . Yksityiset ulkoilureitit............................................................................................. 41 Polut............................................................................................................................ 41 Hiihtoladut ja tekolumiladut.................................................................................. 42 Järjestetty tilaisuus ulkoilureitillä......................................................................... 44 Reitinpitäjän oikeuksista ja velvollisuuksista...................................................... 44 8 Yksityistiet..........................................................................................................45 9 Poronhoitoalue. .................................................................................................. 49 10 Puolustusvoimien alueet....................................................................................51 Pysyvässä käytössä olevat alueet.......................................................................... 51 . Tilapäisessä käytössä olevat alueet....................................................................... 52 Suoja-alueet Suomen rannikolla............................................................................ 53 11 Rajavyöhyke. ......................................................................................................54 Suomen ympäristö 30 | 2012 5
  7. 7. TOISEN ALUEELLA TOIMIMINEN...........................................................................57 12 Rakennelmien käyttö ........................................................................................59 13 Luonnon nähtävyyksistä tiedottaminen...........................................................60 14 Retkeily- ja liikuntaharrastukset......................................................................61 Leiriytyminen............................................................................................................61 Liikkuminen jalan, hiihtäen ja pyöräillen............................................................ 65 Koiraharrastukset.................................................................................................... 66 Kissojen ja muiden lemmikkien pitäminen......................................................... 69 Ratsastus ................................................................................................................... 69 Suunnistus. ............................................................................................................... 71 . Kiipeily....................................................................................................................... 71 Vesillä liikkuminen ja veneily................................................................................ 72 Uiminen..................................................................................................................... 78 Sukeltaminen............................................................................................................ 79 Geokätköily ja lodjaus............................................................................................. 81 . Väri- ja muovikuulasota . ....................................................................................... 82 Lennokkien lennättäminen.................................................................................... 82 15 Luonnonvarojen hyödyntäminen......................................................................83 Marjanpoiminta ja sienestys.................................................................................. 84 . Luonnonvaraisten kasvien keräily........................................................................ 86 Muiden luonnontuotteiden keruu......................................................................... 87 Veden ottaminen...................................................................................................... 89 Kaivoskivennäisten etsiminen .............................................................................. 89 Maa-ainesten otto..................................................................................................... 90 Kalastus..................................................................................................................... 91 Metsästys................................................................................................................... 94 16 Luontoharrastukset............................................................................................96 Luontokartoitukset ja -inventoinnit...................................................................... 96 Eläinten tarkkailu ja luontokuvaus....................................................................... 97 Linnunpönttöjen asettaminen .............................................................................. 98 Lintujen ruokinta .................................................................................................... 99 Luonnonvaraisten eläinten haltuunotto............................................................... 99 Hyönteisten ja hämähäkkien keräily...................................................................101 17 Muu toiminta ...................................................................................................102 Tulen teko.................................................................................................................102 Roskaaminen.......................................................................................................... 104 . Maastoliikenne ja maastossa pysäköinti.............................................................105 Ilma-alusten nousu- ja laskupaikat......................................................................106 Vainajan tuhkan sirottelu .....................................................................................106 18 Järjestetty toiminta...........................................................................................108 Luonteeltaan yksityinen toiminta....................................................................... 108 Tilaisuus ilman järjestäjää.....................................................................................109 Yleinen kokous ja yleisötilaisuus. ........................................................................110 . Järjestyksenvalvojat ...............................................................................................1136 Suomen ympäristö 30 | 2012
  8. 8. JOKAMIEHENOIKEUKSIEN KÄYTTÖÖN VAIKUTTAMINEN JARIKKOMUKSIIN PUUTTUMINEN .......................................................................... 115 19 Jokamiehen ja maanomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista .................. 116 20 Jokamiehenoikeuksien käyttöön vaikuttaminen........................................... 118 Aidat ja esteet ......................................................................................................... 120 Järjestyssääntö.........................................................................................................121 Viranomaisten asettamat oleskelu- ja liikkumisrajoitukset . ......................... 122 21 Syyteoikeus, rangaistusvaatimus ja vahingonkorvaus .................................123 Asianomistaja-asiat................................................................................................ 123 Virallisen syytteen alaiset asiat........................................................................... 123 Asian vireille saattaminen ja vahingonkorvausvaatimuksen esittäminen.............................................................................................................. 124TAUSTAKSI.....................................................................................................................127 22 Maankäytön eriytyminen ja jokamiehenoikeuden muuttuminen Suomessa. .........................................................................................................128 23 Jokamiehenoikeuksia koskevia lainsäädäntöhankkeita ja tutkimuksia .....130 Lainsäädäntöhankkeita......................................................................................... 130 Jokamiehenoikeutta koskevia tutkimuksia........................................................131 Lähdeluettelo. ..............................................................................................................133 Liitteet..........................................................................................................................134 Liite 1. Tekstissä viitatut lait ja asetukset................................................................. 134 . Liite 2. Koko maassa luonnonsuojeluasetuksella rauhoitetut kasvilajit.............. 136 Liite 3. Lausuntojakelu................................................................................................. 138 Kuvailulehti................................................................................................................. 139 Presentationsblad. .......................................................................................................140 Documentation page.................................................................................................... 141 Suomen ympäristö 30 | 2012 7
  9. 9. 8 Suomen ympäristö 30 | 2012
  10. 10. Keskeiset käsitteet Kuva: YHA kuvapankki / Marita Björkström. Jokamiehenoikeus mielletään perinteisesti oi- Jokamiehenoikeuteen liittyvien käsitteiden käyttö keudeksi liikkua, oleskella, leiriytyä tilapäisesti on kirjavaa. Yhdenmukaisuuden vuoksi tässä jul- ja hyödyntää eräitä luonnontuotteita toisen maal- kaisussa käytetään alla olevia käsitteitä seuraavasti: la ilman maanomistajan suostumusta. Laajassa merkityksessä jokamiehenoikeudella toimiminen Lupa tarkoittaa valituskelpoista viranomaisen liittyy kaikkeen sellaiseen toisen alueella tapahtu- myöntämää lupa tai muuta laissa määriteltyä lu- vaan toimintaan, johon ei vaadita maanomistajan paa, esimerkiksi vesilaissa ja maastoliikennelaissa suostumusta, viranomaisen myöntämää lupaa tai säädettyä, vesialueen- tai maanomistajan toiselle joka ei muutoin ole kiellettyä. Jokamiehenoikeut- osapuolelle myöntämää nimenomaista lupaa. Esi- ta ei ole laissa määritelty varsinaisena oikeutena merkiksi moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajami- eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Rikoslaissa nen maastossa maa-alueella vaatii maanomistajan jokamiehenoikeus mainitaan eräiden luonnontuot- luvan. teiden keräämiseen yhteydessä. Vesilaki sisältää vesialueiden yleiskäyttöoikeuden, joka on joka- Suostumus tarkoittaa maanomistajan muuta hy- miehenoikeuden sukuinen oikeus. Luonnonsuoje- väksyntää, joka perustuu esimerkiksi maanomista- lulaki kieltää lakiin perustumattomien jokamiehe- jan omistusoikeuteen ja hallintaan. Maanomistajan noikeuksia rajoittavien kylttien asettamisen. suostumus tarvitaan muun muassa sammaleen ke- Julkaisuun on koottu tietoa erilaisista toisen alu- räämiseen toisen maalta. Arkikielessä suostumuk- eella toimimisen mahdollisuuksista ja oikeuksista sen sijasta puhutaan usein luvasta. Tässä julkaisus- voimassa olevan lainsäädännön valossa. Julkaisul- sa lupa tarkoittaa vain viranomaislupaa tai muuta la ei siis vaikuteta jokamiehenoikeuteen tai sen laissa määriteltyä lupaa. käsitteen sisältöön. Sopimus tarkoittaa usein laajempaa asiakokonai- suutta, suostumusta ja siitä sopimista maanomis- tajan kanssa. Sopimukset perustuvat yleiseen so- pimusvapauteen. Sopimuksessa voi olla molempia osapuolia koskevia oikeuksia ja velvollisuuksia. Oikeudellisesti suullinenkin sopimus on pätevä, Boulder-kiipeilyä. mutta ristiriitatilanteen varalta on hyvä, jos sopi- Kuva: Heikki Toivanen. mus voidaan näyttää toteen. Suomen ympäristö 30 | 2012 9
  11. 11. Metsässä voi useimmiten toimia jokamiehenoikeu- Rakentaminen ja alueiden ottaminen muuhun erityi-della. Kuva: Suomen Latu. seen käyttöön rajoittaa jokamiehenoikeuksia tai es- tää niiden käyttämisen kokonaan. Kuva: Antti Lehtonen.Erityiseen käyttöön otettu alue tarkoittaa aluetta,jonka maankäyttö on luonteeltaan sellaista, että Jokamiehenoikeudet eräillä kielillä:jokamiehenoikeudet ovat rajoitettuja tai niitä ei ole ruotsi: allemansrättlainkaan. Erityiseen käyttöön otettuja alueita ovatmuun muassa piha-alueet sekä viljely- tai tuotan- saame: juohkeolbmo vuoigatvuohtatotoimintaan otetut alueet. Myös eräät luonnon- eesti: igameheõigussuojeluun, tieliikenteeseen ja maanpuolustukseen englanti: common access tai everyman’s rightliittyvät säännökset rajoittavat jokamiehenoikeuk- ranska: droit d’accès à la naturesia. Erityiseen käyttöön otettujen alueiden jokamie- saksa: jedermannsrechthenoikeuksia koskevat rajoitukset voivat vaihdella venäjä: Право каждого человека на природуmyös vuodenaikojen mukaan esimerkiksi pelloilla в Финляндииja luonnonsuojelualueilla.Maanomistajalla tarkoitetaan tässä julkaisussamaa-alueen alueen omistajaa tai haltijaa. Vesialu-een omistajalla tarkoitetaan vesialueen omistajaatai haltijaa.10 Suomen ympäristö 30 | 2012
  12. 12. Jokamiehenoikeuden pääpiirteetJokamiehenoikeus tarkoittaa mahdollisuutta liik-kua ja toimia alueella, jota maanomistaja ei ole otta-nut jokamiehenoikeuden syrjäyttävään erityiseenkäyttöön, kuten esimerkiksi viljelyyn tai asumuk-sen pihapiiriksi. Maanomistajalla ei ole oikeuttakieltää tai rajoittaa laillista toimintaa maillaan.Viehekalastusta lukuun ottamatta jokamiehenoi-keuksien käyttö on maksutonta eikä niiden käyt-tämiseen tarvita suostumusta tai lupaa. Jokamiehenoikeudet ovat tärkeä osa suomalaistamaa- ja vesialueiden käyttöä. Vain pieni osa Suo-men pinta-alasta on otettu jokamiehenoikeudetsyrjäyttävään erityiseen käyttöön. Jokamiehenoi- Jokamiehenoikeudella saa: Jokamiehenoikeudella ei saa: • liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, • haitata maanomistajan maankäyttöä, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä, • kulkea pihamailla, istutuksilla tai • ratsastaa, viljelyksessä olevilla pelloilla, • oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, joilla liikkuminenkin on sallittua, • ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja • ottaa sammalta tai jäkälää, rauhoittamattomia kasveja, • tehdä avotulta toisen maalle, • onkia ja pilkkiä sekä • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä • veneillä, uida ja peseytyä vesistössä liian lähellä asumuksia tai meluamalla, ja kulkea jäällä. • roskata ympäristöä, • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa, • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia, • häiritä eläimiä eikä • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia. Suomen ympäristö 30 | 2012 11
  13. 13. Hyvä käytäntö: Jokamiehenoikeuden sallittavuus Asioista sopiminen Kun on epäselvää, voidaanko alueella toimia jo- Alueet ovat jokamiehen- oikeudella käytettävissä, kamiehenoikeudella, on asiasta hyvä pyrkiä ennal- eikä toiminta aiheuta ta sopimaan maanomistajan kanssa mahdollisten maanomistajalle haittaa. ristiriitojen välttämiseksi. On epäselvää, aiheuttaako toiminta vähäistä suurempaa haittaa tai haitan aiheuttamisen riski on kohonnut. Maanomistajan kanssa sopiminen on usein tarpeen. Jokamiehenoikeuksilla ei voi toimia. Toiminta aiheuttaa maanomistajalle todellista haittaa tai on laitonta. Jokamiehenoikeudella toimimisen sallittavuus riippuu toiminnan vaikutuksista ja vallitsevista olosuhteista.keuksiin ei suoranaisesti vaikuta esimerkiksi maanvuokra- tai rasitesopimukset, vaan ainoastaan Kiinteistöjen omistajatiedotmaa- tai vesialueen tosiasiallinen käyttö. Kiinteistöjen omistajatiedot (kiinteistörekisteri- Jokamiehenoikeudella toimiminen ei saa aiheut- tiedot) saa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä, jokataa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, on osa kiinteistötietojärjestelmää. Kiinteistötie-maankäytölle tai luonnolle. Jokamiehenoikeuksiin tojärjestelmän otteita saa muun muassa maan-sisältyy oikeus hyödyntää eräitä luonnontuotteita. mittaustoimistosta. Lainsäädäntö asettaa jokamiehenoikeuksien reu- Lue lisää: www.maanmittauslaitos.finaehdot, mutta sallitun, ei-hyväksyttävän ja kiel-letyn toiminnan rajat ovat usein häilyviä ja paikal-liset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi niidenarviointiin. Jokamiehenoikeudet ovat yleisiä ja kuuluvatkaikille Suomessa oleskeleville kansalaisuudesta Jokamiehenoikeudella ei voi harjoittaa pysyvääriippumatta. Jokamiehenoikeudet ovat riippumat- toimintaa toisen maalla. Toisin sanoen jokamiehe-tomia oikeuden käyttäjästä, käytön tarkoituksesta noikeudella ei voi perustaa pysyvää käyttöoikeuttatai maa- ja vesialueen omistajasta. Jokamiehenoi- toisen maahan, eikä tilapäiselläkään käyttöoikeu-keudella toimittaessa ei tarvitse ilmaista ulkopuoli- della ole turvaa. Järjestettyihin tilaisuuksiin sovel-sille liikkumisen tai oleskelun syytä. Vain poliisilla letaan kokoontumislakia.ja eräillä muilla viranomaisilla on lakiin perustuva Jokamiehenoikeuksien käyttämistä ei saa perus-oikeus selvittää jokamiehenoikeudella toimivan teettomasti kieltää. Esimerkiksi tavallisen metsä-henkilöllisyys. 12 Suomen ympäristö 30 | 2012
  14. 14. Suomen maankäyttö Kokonaspinta-ala: Maa-ala: Rakennettu maa 12 782 km2 Merialueet Muut maat Maatalouden maat 52 668 km2 29 897 km2 26 672 km2 Sisävesialueet 34 375 km2 Maa-ala Metsätalouden maat 304 089 km2 234 738 km2Valtaosa Suomen maa-alasta on käytettävissä jokamiehenoikeudella.Lähde: Suomen maankäyttö, Tilastokeskus (SLICES -hanke).tien varrella oleva kyltti Metsässä kulkeminen kiel- Suomessa jokamiehenoikeusasioita koskevat oi-letty ei rajoita jokamiehenoikeuksia, ellei todellista keusratkaisut ovat perustuneet kirjoitettuun lakiin,syytä kieltoon ole. Maankäytöstä johtuvien joka- eivät tapaoikeuteen tai maan tapaan. Ympäristö-miehenoikeuden rajoitusten täytyy olla todellisia. ministeriön teettämän tutkimuksen perusteellaTällaisia ovat esimerkiksi kulkuoikeuden rajoi- voidaan todeta, että jokamiehenoikeudet toimivattukset luonnonsuojelualueilla, puutarhassa ja am- Suomessa hyvin eikä niihin juuri liity ongelmiapumaradalla. Maanomistaja saa aidata alueitaan viranomaisten, maaomistajien tai oikeuksien käyt-mutta ei estää jokamiehenoikeudella toimimista. täjien näkökulmasta (Viljanen ym. 2007). Rakenteiden, kuten keittokatosten tai tulipaikko- Jokamiehenoikeuksien käytön laajuuteen näh-jen, käyttäminen ei perustu jokamiehenoikeuteen, den oikeuskäytäntöä on hyvin vähän.vaikka ne olisikin tarkoitettu yleiseen käyttöön.Rakenteiden käyttöoikeus perustuu siihen, että Suomen maankäyttö ja jokamiehenoikeudetniiden omistaja tai haltija on osoittanut palvelutkaikkien käytettäväksi tai käyttöä ei ole erikseen Suomen maa-alasta noin 96 % on käytettävissä jo-rajoitettu. Omistajalla on oikeus määrätä rakentei- kamiehenoikeudella. Muualla jokamiehenoikeu-densa käytöstä. det eivät ole käytettävissä tai ne ovat rajoitettuja Jos jokamiehenoikeuksien käyttö estyy tai rajoit- esimerkiksi rakentamisen, luonnonsuojelun taituu esimerkiksi maankäytön muuttuessa, jokamie- maanpuolustuksen vuoksi. Vesialueita käytetäänhenoikeuden käyttäjä ei ole oikeutettu korvauksiin sekä vesilain yleiskäyttöoikeudella että jokamie-oikeuden rajoittumisen vuoksi. henoikeudella. Suomen ympäristö 30 | 2012 13
  15. 15. Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate (…). Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Suomen perustuslaki 1 luku 2 §Keskeisiä säädöksiä Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta aset- taa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (…).Suorat lainaukset laeista ja hallituksen esityksistä Suomen perustuslaki 2 luku 6 §on merkitty kursiivilla. Lainattujen lakien säädös-viittaukset ovat julkaisun lopussa liitteessä 1. Jokamiehenoikeuksien taustalla on laaja lainsää- Rikosoikeudellinen laillisuusperiaatedäntö, vaikka käsite ei sellaisenaan tule esiin kuin Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomi-muutamassa laissa. Jokamiehenoikeus mainitaan ta rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota eirikoslaissa (28 luku 14 §), jossa säädetään luonnon- tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. (…).tuotteiden keräämisestä, ja luonnonsuojelulaissa Suomen perustuslaki 2 luku 8 §(5 luku 36 §), jossa säädetään kieltotaulujen aset-tamisesta. Liikkumisvapaus Jokamiehenoikeus-käsitteen sijasta vesilaissa(2 luku 3 § ja 4 §) käytetään muotoilua ”jokaisella on Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskele-oikeus”. Jokaisella on oikeus muun muassa kulkea valla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa javesistössä ja ottaa vettä henkilökohtaista käyttöä valita asuinpaikkansa. (…).varten. Suomen perustuslaki 2 luku 9 § Keskeisimmät jokamiehenoikeuden käytönperiaatteet tulevat perustuslaista. Tällaisia ovat Yksityiselämän suojaerityisesti perustuslain liikkumisvapautta, yhden-vertaisuutta ja laillisuusperiaatetta koskevat perus- Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha onoikeudet. Perustuslaki turvaa myös omaisuuden turvattu. (…).suojan, joka on keskeinen jokamiehenoikeuden ra- Suomen perustuslaki 2 luku 10 §joitus. Jokamiehenoikeuden reunaehdot ja käytönrajat määrittyvät lähemmin muun lainsäädännön Kokoontumis- ja yhdistymisvapauskautta. Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. (…). Suomen perustuslaki 2 luku 13 § Omaisuuden suoja Jokaisen omaisuus on turvattu. (…). Suomen perustuslaki 2 luku 15 §14 Suomen ympäristö 30 | 2012
  16. 16. Hallinnan loukkaus Jokamiehen oikeuksistaJoka luvattomasti Tämän luvun säännökset eivät koske maassa ole-1) ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen vien kuivien risujen, maahan pudonneiden käpyjen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta, tai pähkinöiden taikka luonnonvaraisten marjojen,2) käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka sienten, kukkien tai, jäkälää ja sammalta lukuun toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, ottamatta, muiden sellaisten luonnontuotteiden kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai keräämistä toisen maalta.3) ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata Rikoslaki 28 luku 14 § taikka rakennuksen tai sen osan, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty anka- Luvaton pyynti rampaa rangaistusta, hallinnan loukkauksesta Joka luvattomasti metsästää toisen metsästysalu- sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi eella tai kalastaa tai muuten pyytää toisen kala- kuukaudeksi. vedessä taikka ylittää lakiin, lupaan, sopimukseenHallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tai päätökseen perustuvan metsästys- tai kalastus-tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen oikeutensa, on tuomittava luvattomasta pyynnistähaitta. sakkoon. Rikoslaki 28 luku 11 § Luvattomasta pyynnistä tuomitaan myös se, joka tahallaan luvattomasti pyydystää tai tappaa rau-Kotirauhan rikkominen hoittamattoman eläimen sellaisella alueella, jollaJoka oikeudettomasti hänellä ei ole tähän oikeutta tai lupaa.1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista har- Rikoslaki 28 luku 10 § hauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan, Vahingonteko2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämäl- Joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toi- lä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla taikka sen omaisuutta, on tuomittavavahingonteosta sak- (…) koon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Rikoslaki 24 luku 1 § Vahingonteosta tuomitaan myös se, joka toista va- hingoittaakseen oikeudettomasti hävittää, turmelee,Julkisrauhan rikkominen kätkee tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon tai muun tallennuksen.Joka oikeudettomasti Edellä 2 momentissa tarkoitetun vahingonteon1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista har- yritys on rangaistava. hauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun Rikoslaki 35 luku 1 § vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle Kieltotaulut taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoi- Maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää sellaista mien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle kulkemisen, maihinnousun tai muun jokamiehen alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen oikeuden käyttämisen kieltävää taulua, jonka viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta.2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun Luonnonsuojelulaki 5 luku 36 § paikkaan, on tuomittava julkisrauhan rikkomi- sesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Oikeus liikkua vesialueellaJulkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä Oikeudesta liikkua vesialueella on voimassa, mitätekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen vesilain (587/2011) 2 luvun 3 §:ssä säädetään,haitta. jollei tästä laista muuta johdu. Rikoslaki 24 luku 3 § Vesiliikennelaki 1 luku 4 § Suomen ympäristö 30 | 2012 15
  17. 17. Vesillä liikkujaa koskevat yleiset Tien muu käyttäminen ja muun alueenvelvollisuudet käyttö tilapäisesti tienäJokaisen vesillä vesikulkuneuvolla liikkuvan on Tien käyttämiseen tarvitaan tieosakkaiden taikkanoudatettava olosuhteiden edellyttämää huolelli- tiekunnan lupa, jos tietä käytetään:suutta ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän 1) muun kuin tieosakkaan järjestämäänilman pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden toimintaan, joka selvästi lisää tien kunnossa-liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa pitokustannuksia; taimuille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeeton- 2) muun kuin tieosakkaan hyväksi tapahtuviin tila-ta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäris- päisiin kuljetuksiin, työhevosella tapahtuvia maa-tölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle ja metsätalouden kuljetuksia lukuun ottamatta.tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Edellä 1 momentissa tarkoitetun luvan tilapäiseenVesikulkuneuvon kuljettajan on noudatettava vesi- tien käyttämiseen voi antaa tieosakas taikka, josliikenteen liikennesääntöjä ja vesiliikennemerkeillä osakkaat muodostavat tiekunnan, toimitsijamies taitai valo-opasteilla ilmaistuja määräyksiä, kieltoja ja hoitokunta. Tieosakkaat tai tiekunnan kokous anta-rajoituksia. (…). vat luvan säännölliseen toimintaan. Tien käyttämi- Vesiliikennelaki 2 luku 5 § sestä voidaan periä 26 §:n mukainen käyttömaksu kuljetuksen tai toiminnan järjestäjältä.Vesistössä liikkuminen (…).Jollei laissa toisin säädetä, jokaisella on oikeus Tieosakkaat taikka tiekunta voivat yleisesti kieltäätarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä kaikilla tai joillakin moottori- tai hevosajoneuvoillaaiheuttamatta: tapahtuvan tien käytön tai työkoneiden kuljettami- sen niiltä, joilla ei ole oikeutta tiehen. Tässä momen-1) kulkea vesistössä ja sen jäällä; tissa tarkoitettu kielto ei ole esteenä tieosakkaan2) ankkuroida tilapäisesti vesistössä; kiinteistölle kulkemiseen luvallisissa asioissa eikä3) uittaa puutavaraa vesistössä; estä tieosakasta taikka, jos osakkaat muodostavat4) uida vesistössä; ja tiekunnan, toimitsijamiestä tai hoitokuntaa anta-5) tilapäisesti siirtää valtaväylässä tai yleisessä masta edellä tarkoitettua lupaa tien tilapäiseen kulkuväylässä olevia pyydyksiä ja muita irtaimia käyttämiseen, jos siihen on painavia syitä. Valtion esineitä, jotka haittaavat kulkemista tai puuta- tai kunnan avustamien teiden osalta on kuitenkin varan uittoa, taikka sellaista väylän ulkopuolella voimassa, mitä 96 §:ssä säädetään. (…). olevaa irtainta esinettä, joka kohtuuttomasti Laki yksityisistä teistä 10 luku 80 § haittaa kulkemista tai estää puutavaran uiton. (…). Yleiset kokouspaikat Vesilaki 2 luku 3 § Yleisen kokouksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa sellaisessaOikeus liikkua maastossa kokoustarkoitukseen soveltuvassa yleisessä paikas-Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sa ilman omistajan tai haltijan lupaa. Omistaja taisitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa- haltija voi rajoittaa tällaisen paikan käyttämistäalueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. kokoustarkoitukseen, jos kokouksen järjestämisestä(…). on odotettavissa kohtuutonta haittaa omistajalle, Maastoliikennelaki 2 luku 4 § haltijalle tai ympäristölle. Kokoontumislaki 2 luku 9 §Vahingon aiheuttajan korvausvastuuJoka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toisel- Omistajan tai haltijan suostumusle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei sii- Yleisötilaisuuden järjestäjän on hankittava järjestä-tä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. (…). mispaikan omistajan tai haltijan suostumus paikan Vahingonkorvauslaki 2 luku 1§ käyttämiseen tilaisuutta varten. (…). Kokoontumislaki 3 luku 13 §16 Suomen ympäristö 30 | 2012
  18. 18. Avotulen teko Paikan ja alueen eristäminenNuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos olo- Poliisimiehellä on oikeus eristää, sulkea tai tyhjentääsuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat yleisesti käytetty paikka tai alue taikka kieltää taisellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun rajoittaa liikkumista, jos se on tarpeen yleisen jär-tulipalon vaara on ilmeinen. jestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkinnanAvotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maan- turvaamiseksi taikka onnettomuuspaikalla suori-omistajan lupaa. Alueen pelastusviranomainen voi tettavien toimenpiteiden, toimenpiteen kohteenaperustellusta syystä kieltää avotulen teon pelastus- olevan henkilön yksityisyyden tai vaaraan joutuneentoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi. Päätök- omaisuuden suojaamiseksi.(…).sestä tulee tiedottaa tarpeellisessa laajuudessa. Poliisilaki 2 luku 18 § Pelastuslaki 2 luku 6 § Henkilöllisyyden selvittäminenKalastusoikeus Poliisimiehellä on yksittäisen tehtävän suorittami-Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä seksi oikeus saada jokaiselta tiedot tämän nimestä,kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä oikeutta ole henkilötunnuksesta tai sen puuttuessa syntymäajas-luovutettu toiselle tai jollei jäljempänä tässä laissa ta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta hän onmuuta säädetä.(…). tavoitettavissa. Kalastuslaki 2 luku 5 § Poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettu-Yleiskalastusoikeus ja tietoja tai antaa siinä tarkoitetuista seikoista todennäköisesti virheellisen tiedon. Kiinni otettu onSen lisäksi, mitä 6 §:n 1 momentissa ja 7 §:n 1 päästettävä vapaaksi heti, kun tarvittavat tiedotmomentissa säädetään kalastamisesta yleisellä on saatu, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttuavesialueella, on jokaisella oikeus muullakin vesi- kiinniottamisesta.alueella harjoittaa onkimista ja pilkkimistä sekä Poliisilaki 2 luku 10 §yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä viehekalastusta,kuitenkin vetouistelua lisäksi yhdellä painovieheellä Rikoksilta ja häiriöiltä suojaaminentai syvääjällä, lukuun ottamatta lohi- ja siikapitois-ten vesistöjen koski- ja virtapaikkoja sekä niitä Poliisimiehellä on oikeus poistaa paikalta henkilö,vesialueita, joilla kalastaminen on muun säännök- jos hänen uhkauksistaan tai muusta käyttäytymi-sen nojalla kielletty. Onginta-, pilkintä- ja vieheka- sestään voidaan päätellä, että hän todennäköisestilastuskilpailuja sekä muita vastaavia järjestettyjä syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirau-tilaisuuksia varten on saatava myös kalastusoikeu- haan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen.den haltijan lupa. (…). Henkilö saadaan poistaa paikalta myös, jos hän Kalastuslaki 2 luku 8 § käyttäytymisellään aiheuttaa taikka hänen uhkaus- tensa tai muun käyttäytymisensä ja aiemman käyt-Alueen omistajan metsästysoikeus täytymisensä perusteella vastaavassa tilanteessa on todennäköistä, että hän aiheuttaa huomattavaaOikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle jakuuluu alueen omistajalle, jollei jäljempänä muuta turvallisuudelle.säädetä. Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön Metsästyslaki 2 luku 6 § toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin poistaa, henkilö voidaan ottaa kiinni. Kiinni otettuEtsintätyö voidaan pitää säilössä niin kauan kuin on toden-Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmi- näköistä, että hän syyllistyy 1 momentissa tarkoi-neraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia tettuun rikokseen tai aiheuttaa häiriötä tai vaaraa,ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos kuitenkin enintään 24 tuntia kiinniottamisesta.toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa tai vähäistä Poliisilaki, 2 luku 20 §suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintätyö). (…). Kaivoslaki 2 luku 7 § Suomen ympäristö 30 | 2012 17
  19. 19. 18 Suomen ympäristö 30 | 2012
  20. 20. TOIMINTA-YMPÄRISTÖTToisen alueella toimimisen näkökulmasta maa- javesialueet voidaan jakaa alueisiin, joita voi käyttääjokamiehenoikeudella, ja alueisiin, jotka on otettuerityiseen käyttöön. Erityiseen käyttöön otetuillaalueilla jokamiehenoikeuksia ei ole lainkaan tai neovat rajoitettuja.Kuva: Suomen Latu.
  21. 21. 1 Koti- ja julkisrauhan suojaamat alueet Rikoslain kotirauhaa ja julkisrauhaa koskevilla säännöksillä suojataan luvattomalta tunkeutu- miselta sellaisia paikkoja, joissa asuu, oleske- lee tai työskentelee ihmisiä, joiden rauhaa tai yksityisyyttä on tarkoitus suojata. Yksityiset pihat ovat kotirauhan suojaamia. Kuva: YHA Kuvapankki / Tapio Heikkilä. Kotirauhan suojaamat alueet Kotirauha on turvattu perustuslailla. Tahallinen Tunkeutuminen kotirauhan suojaamalle alueel- kotirauhan rikkominen on rikoslain nojalla ran- le on rangaistavaa. Hallituksen esityksessä (HE gaistavaa. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat 184/1999) rikoslain muuttamisesta kuvattiin koti- muun muassa asunnot, loma-asunnot, teltat, asun- rauhan suojaamia alueita seuraavasti: Tunkeutumi- tovaunut, asuttavat alukset ja veneet sekä yksityi- sen käsitteeseen sisältyy jonkinlaisen esteen ohittaminen set piha-alueet ja niihin välittömästi liittyvät ra- tai murtaminen. (…). Este voi olla laadultaan fyysinen kennukset. 20 Suomen ympäristö 30 | 2012
  22. 22. mutta myös esimerkiksi vain sanallinen kielto. Lainkoh- Yleensä kenellä tahansa paikan haltijalla on oikeusdassa tarkoitettua tunkeutumista voi siten olla esimer- antaa tehokas poistumiskehotus. Poliisilain 14 §:n 1kiksi aidan yli kiipeäminen, oven työntäminen auki tai momentin mukaan poliisimiehellä on oikeus samoinpihamaalle tuleminen kiellosta huolimatta. paikan haltijan tai tämän edustajan pyynnöstä poistaa Meneminen tapahtuu ”salaa” silloin, kun se ei ole kotirauhan suojaamalta alueelta tai siihen rinnastetta-kenenkään kotirauhan suojaa nauttivan tiedossa. Mene- valta paikalta poistumiskäskyn ilman laillista oikeuttaminen ei ole lainkohdassa tarkoitetulla tavalla salaista noudattamatta jättänyt henkilö.vain sillä perusteella, ettei kukaan huomaa menemistä. Kotirauhan suojaamalle alueelle voi mennä hy-Salaista meneminen on silloin, kun tekijä välttää huo- vissä aikeissa, tavallisen sosiaalisen kanssakäynninmatuksi tulemista. (…). merkeissä esimerkiksi kysymään tietä tai virpo- Sillä, joka kätkeytyy tai jää kotirauhan piiriin, on maan. Kotirauhan suojaamaan paikkaan voi läh-yleensä ollut oikeus päästä kotirauhan suojaamalle alu- tökohtaisesti puuttua vain virkavastuulla toimivaeelle tai oleskella siellä. Rangaistavaksi teko muuttuu henkilö, kuten poliisi ja eräät muut viranomaiset.vasta silloin, kun ulkopuolisia on kehotettu poistumaan Jos kotirauhan häiritseminen tapahtuu lyhytaikai-alueelta tai olosuhteista voidaan muuten päätellä, että sesti hyväksyttävästä syystä, kyseessä ei ole ran-kaikkien ulkopuolisten on jo pitänyt poistua alueelta. gaistava teko. Kotirauha piha-alueellaSuomen perustuslaki 2 luku 10 §Yksityiselämän suojaJokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauhaon turvattu. (…).Rikoslaki 24 luku 1 §Kotirauhan rikkominenJoka oikeudettomasti1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista har- hauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan,2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, Kotirauhan suojaaman alueen ulottuvuus vaihte- heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai lee tapauskohtaisesti. Piha-alue rajoittuu asuinra- muulla vastaavalla tavalla taikka,(…), kennuksen välittömään läheisyyteen. Kotirauhan on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon suojan kannalta on olennaista, että rakennus tai tila tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. on tarkoitettu asumiseen. Näin ollen myös loma- asunto ja sen piha-alue nauttivat kotirauhansuojaaRikoslaki 24 luku 11 § ympäri vuoden. Kotirauhan piiriin kuuluvan alueen laajuudestaMääritelmä ei ole erikseen säädetty. Kotirauhan piirin ulottu-Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma- vuuteen vaikuttavat ainakin asutuksen ja raken-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten nusten sijainti, maanomistussuhteet, aitaukset,hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut vakiintuneet kulkuyhteydet ja muut paikallisetja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porras- olosuhteet.käytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevatpihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Suomen ympäristö 30 | 2012 21
  23. 23. Pihat on usein aidattu siten, ettei piha-alueen laajuudesta ole epäselvyyttä. Kuva: YHA Kuvapankki / Tapio Heikkilä. Piha-alueelle ei ole metrimääräistä määritelmää. -kyltin. Kuitenkin esimerkiksi kaupustelijan tuleminenPelkän asuinrakennuksen lisäksi kotirauhan suoja omakotitalon piha-aluein on mahdollista kieltää näky-käsittää kuitenkin laajemman alueen. vällä nimenomaisella tahdonilmaisulla. (…) kotirauhan Hallituksen esityksessä (HE 184/1999) määri- rikkominen ei ole kysymyksessä, jos kotirauhan lyhytai-tellään piha-alueen laajuutta. Välitöntä suojaa an- kainen häiritseminen tapahtuu hyväksyttävästä syystä.nettaisiin asukkaiden yksityisaluetta oleville piha-alu- Kotirauhan rikkominen ei myöskään olisi kysymyk-eille niihin kuuluvine rakennuksineen. Omakotitalojen sessä, jos kotirauhan rikkominen on tahatonta.tontit ovat tyypillisesti tällaisia alueita. Pienehköissäasunto-osakeyhtiöissä on myös mahdollista, että yhtiön Salakatseluomistamat piha-alueet on joko yhtiöjärjestyksessä taisopimalla jaettu eri asuntojen asukkaiden yksityisaluei- Kotirauhan piirissä olevia henkilöitä ei saa oikeu-siin. Tällaiset rivitalon tai pienkerrostalon eri asuntojen dettomasti katsella tai kuvata. Rikoslain salakatse-piha-alueet nauttisivat kotirauhan suojaa myös muihin lua koskeva sääntely tulee ottaa huomioon myösyhtiön tiloissa asuviin henkilöihin nähden. luontokohteiden tarkkailun yhteydessä. Esimer- Selvyyden vuoksi lainkohdassa mainitaan myös ra- kiksi asutuksen lähellä kiikaroidessa ei saa loukatakennukset, jotka välittömästi liittyvät asukkaiden yk- ihmisten yksityisyyttä.sityisaluetta oleviin pihoihin. Muun kuin asumiseentarkoitetun rakennuksen kuulumista kotirauhan suojanpiiriin ei määrää sen laatu vaan sijainti kotirauhan suo-jaan kuuluvalla piha-alueella. Rakennukset kuuluisivat Rikoslaki 24 luku 6 §piha-alueelle esimerkiksi silloin, kun piha-alue muodos- Salakatselutuu niiden ja asunnon välille. Tällaisia piharakennuksiaovat tavallisesti esimerkiksi aitat, autotallit, saunat ja Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katseleevarastorakennukset. (…). tai kuvaa Kotirauhan suojamaa aluetta ei voi omatoimisesti 1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymä-muita sitovasti laajentaa tässä määriteltyä suuremmaksi lässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassaja siten kaventaa jokamiehen oikeuksia esimerkiksi aitaa- paikassa oleskelevaa henkilöä taikkamalla aluetta tai asettamalla ”pääsy kielletty”-kylttejä. 2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa raken- Oikeudettomana ei yleensä olisi pidettävä menemistä nuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueellakotirauhan suojaamalle piha-alueelle, jos tarkoituksena oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä louka-on hyväksyttävän syyn vuoksi mennä tapaamaan jo- ten, on tuomittava salakatselusta sakkoon taitakuta kotirauhan piirissä oleskelevaa henkilöä, vaikka vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.tulija samalla joutuisikin ohittamaan ”pääsy kielletty” Yritys on rangaistava.22 Suomen ympäristö 30 | 2012
  24. 24. OikeustapausVaaHO:2003:4Kotirauhan piiriVaasan hovioikeus katsoi ratkaisussaan, että A myötäpuolineen oli nauttinut kotirauhan suojaa, eikä kenelläkäänollut oikeutta saapua tai jäädä paikalle vastoin heidän tahtoaan.A oli vuokrannut illanviettoa varten kunnan vapaa-aikakeskuksesta kaksi rakennusta, joista toinen oli tarkoitettuillanviettoon ja toinen yöpymiseen. Rakennukset nauttivat kotirauhan suojaa, koska niissä saattoi asua ja yöpyä.Tällöin ei kuitenkaan edellytetty sitä, että yöpymismahdollisuutta todella käytettiin hyväksi, sillä paikan haltijanauttii kotirauhan suojaa myös viettäessään kohteessa vapaa-aikaa.Arvioitaessa hovioikeuden ratkaisua on huomioitava, että kyse oli kunnan vapaa-aikakeskuksesta, joka on läh-tökohtaisesti kuntalaisten yleisessä käytössä ja joka on siten jokamiehen liikkumis- ja oleskeluoikeuden piirissä.Kunnan vuokrattua alueelta kaksi rakennusta A:lle, muuttui alue tältä osin yksityisessä käytössä olevaksi. Koti-rauhan suojaa nautti tällöin myös kyseisten rakennusten välitön piha-alue ja ympäristö. Rakennukset muuttuivatasutuiksi, tai ainakin asumiskäyttöön varatuiksi.OikeustapausRovaniemen hovioikeus 17.06.1980 R 79/354Kotirauha autiotuvallaRovaniemen hovioikeus päätti, että koska jokaisella on oikeus tulla metsähallituksen omistamalle autiotuvalle,siellä yöpyvä henkilö ei nauti kotirauhan suojaa. Sisätiloihin saavat siis mennä muutkin.OikeustapausTurun hovioikeus 14.8.2007 no 1560Salakatselu, kotirauhan piiriTurun hovioikeus katsoi ratkaisussaan, että A ja B ovat syytteessä mainittuna aikana valokuvanneet veneestäC:n aviomiehen omistamaa kiinteistöä, laituria ja rakennuksia ja että he ovat samalla kuvanneet C:tä, joka onoleskellut rantasaunassa ja sen läheisyydessä.B ja A ovat ilmoittaneet, että heidän tarkoituksenaan ei ole ollut C:n kuvaaminen, vaan kuvien ottaminenkiinteistöstä rakennuslautakuntaa varten. Väitettä tukee se, että kuvat ovat esittäneet lähinnä kiinteistön rantaa,rannan läheisyydessä olleita rakennuksia ja laituria ja että C:ksi osoittautunut hahmo on näkynyt vain muuta-massa kuvassa pienenä pisteenä.Jatkamalla ranta-alueen kuvaamista (noin 70 metrin päästä) ja kohdistamalla kameran edelleen saunansuuntaan A:n ja B:n on täytynyt havaita, että samalla myös rannalla ollut henkilö on tullut kuvatuksi. B ja A ovattienneet kuvaavansa C:n kotirauhan piiriin kuuluvaa aluetta, ja C on näkynyt B:n omankin ilmoituksen mukaannoin kuudessa kuvassa. B:n ja A:n menettelyä ei kuvien lukuisuus huomioon ottaen voida pitää tahattomana.Sillä seikalla, että C ei ole tunnistettavissa valokuvista, ei tässä tapauksessa ole merkitystä teon tahallisuuttaarvioitaessa. B ja A ovat siten oikeudettomasti rikoslain 24 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla kameralla kuvan-neet kotirauhan suojaamassa paikassa ollutta C:tä. Suomen ympäristö 30 | 2012 23
  25. 25. Kapeassakin vesistönosassa saa kulkea, vaikka silloin joutuu väistämättä kulkemaan lähellä rantaa ja ranta-asutusta. Kuva: Suomen Latu.Kotirauhan häiritseminen vesialueelta Kotirauhaa voidaan häiritä myös piha-alueen ul- kopuolelta. Vesialueilla noudatetaan vesilain säännöksiä. Vesilaki ja vesiliikennelaki edellyttävät, että vesil- lä liikkumisesta ei aiheudu tarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä. Tavanomaisella tavalla vesillä, rannan läheisyydessäkään liikkuminen ei ole toi- sen kotirauhan suojaamalle alueelle tunkeutumis- ta. Kapeissakin vesistönosissa saa kulkea, vaikka reitti kulkee tällöin väistämättä läheltä rantaa. Kalastuslain (6 luku 39 §) mukaan kalastusta har-Kotirauhaa ei saa häiritä myöskään vesialueelta joitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi ai-käsin esimerkiksi metelöimällä tai tarkkailemalla. heuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomastiRikoslain määrittelemä kotirauhan suoja koskee haittaa tai häiriötä.rannassa sijaitsevan asunnon pihaa lähinnä maa- Vesilain (16 luku 3 §) rikkomista koskevien sään-alueella. Kotirauhaa turvaavat rikoslain 24 luvun sään- nösten mukaan vesistössä kulkemisen tahallisestanökset saattavat eräissä tilanteissa ulottaa kotirauhan tai huolimattomuudesta tapahtuvasta estämisestäturvaaman piirin sellaiselle vesialueelle, joka sijaitsee voidaan tuomita sakkoon. Vastaavasti vesistössäasunnon tai loma-asunnon välittömässä läheisyydessä liikkuminen yleiskäyttöoikeuden rajojen vastaises-ja olisi rinnastettavissa piha-alueeseen (HE 277/2009). ti on rangaistavaa.24 Suomen ympäristö 30 | 2012
  26. 26. Vesilaki 2 luku 3 § Vesistössä liikkuminenHyvä käytäntö: Jollei laissa toisin säädetä, jokaisella on oikeusKalastus ja vesillä kulkeminen rannan tarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötäläheisyydessä aiheuttamatta:Vesilailla turvatun kulkuoikeuden käyttäminen ei 1) kulkea vesistössä ja sen jäällä;saa aiheuttaa häiriötä rannalla olijoille eikä muille 2) ankkuroida tilapäisesti vesistössä;vesillä liikkujille. Käytännössä voidaan ajatella, 3) uittaa puutavaraa vesistössä;että kalastamassa olevien olisi pysyteltävä sellai- 4) uida vesistössä; jasella etäisyydellä rannasta, että mökin piha-alu- 5) tilapäisesti siirtää valtaväylässä tai yleisessäeella tai laiturilla oleskelevat voivat esimerkiksi kulkuväylässä olevia pyydyksiä ja muita irtaimiakeskustella, saunoa ja uida rauhassa. esineitä, jotka haittaavat kulkemista tai puutava- ran uittoa, sekä sellaista väylän ulkopuolella ole- vaa irtainta esinettä, joka kohtuuttomasti haittaa kulkemista tai estää puutavaran uiton. (…). Vesilaki 16 luku 3 § Vesilain rikkominenOikeustapaus Joka tahallaan tai huolimattomuudesta (…).KHO:2002:23 3) estää ilman laillista oikeutta vesistössä kulkemista, puutavaran uittoa tai muuta tähän lakiin tai senKotirauhan piiri ja kalastusoikeus nojalla annettuun lupaan tai oikeuteen perustu-A teki työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalas- vaa vesi- tai maa-alueen käyttämistä, (…).tuslain 11 §:n mukaisen hakemuksen, jossa hän 6) liikkuu vesistössä, ottaa vettä, sijoittaapyysi, että viehekalastus hänen omistamallaan rakennelman toisen vesialueelle tai ryhtyy 2 luvunvesialueella kielletään. Perusteluna oli, että A joutui 6 §:ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen vastoin 2 luvun 3—8 §:ää tai (…)toistuvasti pyytämään kalastuksenvalvojalta virka- on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissaapua, koska viehekalastajat tulivat aivan asunnon säädetty ankarampaa rangaistusta, vesilainrantaan kalastamaan eivätkä kehotuksista huoli- rikkomisesta sakkoon.matta poistuneet piha-alueelta. Kalastajien veneetoli toistuvasti kiinnitetty A:n piha-alueseen kuulu- Vesiliikennelaki 2 luku 5 §viin laitureihin sekä siltaan ja kalastusta tapahtui Vesillä liikkujaa koskevat yleisetjopa valittajan pihalta. Viehekalastus alueella velvollisuudethäiritsi kotirauhaa. Jokaisen vesillä vesikulkuneuvolla liikkuvan on nou-Ratkaisussaan korkein hallinto-oikeus katsoi, että datettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuuttakalastuslain 11 §:n tarkoitettu liiallinen häirintä ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän ilmanvoi kohdistua myös kotirauhaan. Jos kalastusta ei pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikku- mista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muilleasianomaisessa kohteessa voi harjoittaa turvautu- taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeetonta haittaamatta kotirauhaa rikkoviin kalastustapoihin, siitä tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle, kalas-aiheutuvaa häirintää on pidettävä liiallisena. Alu- tukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulleeelle määrättiin viehekalastuskielto, koska muita yleiselle tai yksityiselle edulle.keinoja rajoittaa häiritsevää kalastusta ei ollut. Vesikulkuneuvon kuljettajan on noudatettava vesi- liikenteen liikennesääntöjä ja vesiliikennemerkeillä tai valo-opasteilla ilmaistuja määräyksiä, kieltoja ja rajoituksia. (…). Suomen ympäristö 30 | 2012 25
  27. 27. Yleiseen käyttöön tarkoitettu tie voi kulkea maatilan tilakeskuksen läpi. Kuva: YHA kuvapankki / Riku Lumiaro.Kotirauha pihatiellä Julkisrauhan suojaamat alueetKaikki, joilla on tieoikeus pihamaan läpi kulkevaan Julkisrauhan suojaamia paikkoja ovat muun muas-tiehen, saavat käyttää sitä. Oikeus kulkea piha-alu- sa virastot, liikehuoneistot, toimistot, tuotantolai-een läpi kulkevalla tiellä riippuu tien luonteesta tokset ja kokoustilat (rikoslaki 24 luku 3 §). Julkis-ja sen omistuksesta. Jos muilla ei ole tieoikeutta rauhan suojan tarkoittamaan paikkaan ei esimer-kiinteistön tiehen, kiinteistön omistaja saa määrätä kiksi saa oikeudettomasti tunkeutua, kätkeytyä taitien käytöstä. Pihatiellä kulkeminen jokamiehenoi- mennä salaa tai toista harhauttaen.keudella ei ole mahdollista. Teollisuuden ja maatalouden tuotantorakennuk- Jos piha-alueen läpi kulkeva tie on rasitetie, set kuten kotieläinrakennukset, kuivaamot, siilot,myös muilla kuin piha-alueen omistajalla on sii- konesuojat, turkistarharakennukset ja muut vas-hen käyttöoikeus. Käyttöoikeuden haltijoiden kul- taavat rakennukset ja niiden aidatut piha-alueetkemista tiellä ei voi rajoittaa. Kulkeminen ei saa kuuluvat julkisrauhan piiriin (HE 184/1999).piha-alueen kohdalla aiheuttaa tarpeetonta haittaa,ja tahallinen häiritseminen tieltä käsin on rangais-tavaa. Tien tyyppiä ja oikeutta sen käyttämiseen onusein käytännössä vaikea tunnistaa. Vahingossapiha-alueelle eksyminen ja siellä esimerkiksi au-ton kääntäminen eivät ole hallinnanloukkauksenatai kotirauhan rikkomisena tuomittava tahallisiatekoja. (Yksityistiet, katso s. 45).26 Suomen ympäristö 30 | 2012
  28. 28. Rikoslaki 24 luku 3 § Julkisrauhan rikkominen Joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista har- hauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoi- mien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka 2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan, on tuomittava julkisrauhan rikkomi- sesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.OikeustapausI-SHO:2004:16Kotirauhan rikkominenV kasasi luvattomasti puita kulun esteeksi H:n ja A:n käyttämälle mökkitielle useita kertoja vuoden 2003 aika-na. H:lla ja A:lla oli oikeus käyttää tietä ja heille aiheutui toiminnasta haitta, joka ei ollut vähäinen. Hovioikeuskatsoi, että V:n menettely oli rinnastettavissa toisen maan haltuun ottamiseen ja että V oli syyllistynyt hallinnan-loukkaukseen.Lisäksi V oli oikeudettomasti ja vastoin hänelle annettua nimenomaista kieltoa tunkeutunut toistuvasti H:n ja A:nkäytössä olleen kesämökin piha-alueelle ja kiinnittänyt piha-alueen puihin lappuja, joissa oli erilaisia uhkauksiaja vaatimuksia. V oli kiinnittänyt laput omalla puolellaan kasvaviin puihin siten, että ne olivat noin 10 metrinpäässä mökistä ja näkyivät hyvin sen ikkunoista. Hovioikeus katsoi, että V ei ollut tunkeutunut oikeudettomastikotirauhan suojaamaan paikkaan, mutta koska laput olivat olleet uhkaavia ja häiritseviä, V:n tarkoituksena oliollut H:n ja A:n kotirauhan häiritseminen. V:n katsottiin syyllistyneen kotirauhan rikkomiseen metelöimiseen,esineiden heittelemiseen tai muuhun vastaavaan rinnastettavalla tavalla. Suomen ympäristö 30 | 2012 27
  29. 29. 2 Metsät ja metsätyömaat Metsissä voidaan useimmiten liikkua ja toimia jokamiehenoikeudella. Metsätyömaan tahalli- nen häirintä on kielletty. Metsätyömaan tahallinen häirintä on kiellettyä. Työmaa ei kuitenkaan estä esimerkiksi sienestystä vaara- alueen ulkopuolella. Kuva: Janne Oldenburg. Metsäalueet Metsätyömaat Metsäalueella voi useimmiten liikkua ja toimia jo- Metsätyömaa on hakkuutyön aikana erityiseen kamiehenoikeudella. Mahdolliset rajoitukset joh- käyttöön otettu alue, jolla liikkuminen voi olla tuvat esimerkiksi rajavyöhykkeestä, puolustusvoi- vaarallista. Metsätyömaan lähistöllä saa kuitenkin mien alueesta tai luonnonsuojelusta. Metsissä on liikkua. Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön kuitenkin taimikoita ja muita kulutukselle herkkiä turvallisuudesta määrittää muun muassa, että alueita, joilla liikkuminen voi aiheuttaa vahinkoa. moottorisahahakkuussa turvaetäisyys on kaadet- Jokamiehenoikeuden käyttäjä vastaa, että vähäistä tavan puun kaksinkertainen pituus ja hakkuuko- suurempaa haittaa ei aiheudu. neella vaara-alue on yleensä 70 metriä. 28 Suomen ympäristö 30 | 2012
  30. 30. Tahallinen metsänhakkuutyön häiritseminen Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyönniin, että työ estyy, on kiellettyä. Häirintää ei ole turvallisuudesta 2 §esimerkiksi metsätyömaan lähistöllä liikkuminentai marjojen poimiminen silloin, kun tarkoituksena (…).Yleiseen kulkureittiin rajoittuva työmaa onei ole häiritä työtä eikä liikkuminen sitä tosiasialli- merkittävä näkyvästi alueella liikkuvien varoittami-sesti myöskään häiritse. seksi. (…). Metsän hakkuun häiritsemisestä voidaan tuo-mita sakkorangaistukseen metsälain nojalla. Met- Metsälaki 18 a §sätyön häirintään voivat tulla sovellettavaksi myös Metsän hakkuun estäminenrikoslain hallinnanloukkausta koskevat säännök- Joka tarkoituksenaan häiritä tämän lain mukai-set, jos metsätyötä häiritään ottamalla metsätyöko- sesti suoritettavaa metsän hakkuuta oikeudetto-ne tai muu työhön liittyvä irtain omaisuus haltuun. masti oleskelee hakkuun käynnissä ollessa sen välittömässä vaikutuspiirissä siten, että hän estää hakkuun, on tuomittava, jollei muualla laissa sää- detä ankarampaa rangaistusta, metsän hakkuun estämisestä sakkoon. Oikeustapaus KO:2009:47 Metsän hakkuun estäminen Metsän hakkuuta vastustaneet luontoaktivistit olivat hakkuun käynnissä ollessa oleskelleet hakkuualueella ja sen läheisyydessä. Kysymys oli siitä, olivatko he menettelyllään syyllistyneet metsälain 18 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn metsän hakkuun estämiseen. Tilanteeseen osallistuneista yksi tuomittiin metsän hakkuun estämisestä. Hän oli oleskellut todistettavasti hakkuun vaikutuspiirissä siten, että työ oli lopetettava. Lisäksi hänen nimenomaisena tarkoituksenaan oli ollut hakkuiden häiritseminen ja estäminen. Sen sijaan muiden aktivistien kohdalla ei pystytty osoittamaan, että he olisivat olleet hakkuun turva-alueen, jota ei ollut tarkkarajaisesti merkitty, sisäpuolella. Oikeuden mukaan mahdollinen hetkellinen turva-alueelle harhau- tuminen hakkuuta laillisesti seuratessa ei tarkoita hakkuun estämistä asettumalla fyysisesti sen tielle. Suomen ympäristö 30 | 2012 29
  31. 31. 3 Vesistöt ja luonnonjäät Vesialueilla saa yleiskäyttöoikeudella kulkea ja oleskella omin voimin ja moottoroidusti. Vesistöjen yleiskäytöllä on huomattava merkitys virkistyskäytölle. Kuva: Suomen Latu. Vesistöjen yleiskäytöllä tarkoitetaan kaikille kuuluvaa haittaa. Hallituksen esityksen (HE 277/2009) mu- oikeutta kulkea vesialueella ja käyttää vesialuetta lais- kaan vesistössä kulkemista on pidettävä siten tärkeänä sa säädetyin tavoin ilman vesialueen omistajan suos- vesistön käyttömuotona, että sen asianmukaisesta käy- tumusta (HE 277/2009). Vesilain periaate on, että töstä aiheutuvaa vähäistä haittaa vesialueen omistajille, vedet ovat vapaita kulkea ja vesialueet voidaan haltijoille ja muille vesienkäyttömuodoille on pidettävä sulkea kulkemiselta vain harvoin. Vesistössä saa hyväksyttävänä. Mikäli laissa määrätyt yleiskäytön ra- kulkea omin voimin ja moottoroidusti. Yleiskäy- jat ylitetään, voidaan tähän puuttua jälkivalvonnan ja töllä on huomattava merkitys erityisesti vesistöjen viime kädessä rikosoikeudellisin keinoin. (…) yleiskäy- virkistyskäytön ja kuljetusten näkökulmasta. tön tulee tapahtua eri tahoille mahdollisimman vähän Vesialueiden yleiskäyttöoikeuden lähtökohtana haittaa aiheuttavalla tavalla. Huomioon tulee ottaa ve- on, että siitä ei saa aiheutua vesialueen omistajal- siympäristölle, vesialueen omistajille, rannanomistajille le, haltijalle tai muille tahoille vähäistä suurempaa ja muille vesillä liikkujille aiheutuvat haitat. 30 Suomen ympäristö 30 | 2012
  32. 32. Kotirauhan turvaavat rikoslain 24 luvun säännökset nan rangaistavuudesta ja laillisen vesistössä kulke-saattavat eräissä tilanteissa ulottaa kotirauhan turvaa- misen estämisestä on säädetty vesilaissa.man piirin sellaiselle vesialueelle, joka sijaitsee asunnon Alueellinen elinkeino-, liikenne ja ympäristökes-tai loma-asunnon välittömässä läheisyydessä ja olisi rin- kus voi rajoittaa vesiajoneuvojen liikennettä vesillänastettavissa piha-alueeseen. Asumiskäytössä olevan tai kieltää sen alueellisesti kokonaan maastoliiken-rannan välittömässä läheisyydessä tapahtuva tar- ne- tai vesiliikennelain nojalla. Maastoliikennelais-peetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä aiheuttava sa säännellään ajamista jääpeitteisellä vesialueel-vesillä liikkuminen on kiellettyä (vesilaki 2 luku la. Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan3 §). kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään Yleiskäyttöoikeus ei syrjäytä muusta lainsäädän- järjestämiseen samalla vesialueella on haettavanöstä johtuvia vaatimuksia. Yleiskäyttöä rajoitta- kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupavat muun muassa luonnonsuojelusta ja maanpuo- (vesiliikennelaki 5 luku 21 §, maastoliikennelaki 5lustuksesta johtuvat rajoitukset sekä kotirauhan luku 30 §). Liikenteestä laivaväylällä, kanavassa jasuojaa koskevat säännökset. Vesistöä saa kulke- jäätiellä on voimassa, erikseen säädetään.misen lisäksi käyttää myös tilapäisenä ankkuroi-mispaikkana (ankkurointi ja maihinnousu, katsos. 74−75). Käyttöoikeuksien rajat ylittävän toimin- Luistelurata luonnonjäällä Luisteluradan perustamisesta ja pitämisestä ei ole erikseen säädetty, eikä luisteluradalla ole sellaista erityistä oikeudellista asemaa ja suojaa kuin viralli- sella jäätiellä tai jäällä kulkevalla moottorikelkkai- lureitillä. Vesilain yleiskäyttöoikeudella voidaan perustaa jäälle luistelurata. Radalle ei saa aiheuttaa tarpeetonta vahinkoa. Toisaalta jäälle avattu jäärata voi vaarantua vesialueen omistajan harjoittaman laillisen toiminnan kuten kalastuksen tai muun yleiskäytön johdosta. Jos radalla on yleisötilaisuus, siihen sovelletaan kokoontumislakia. Tällöin tapahtuma-alueen tulee olla rajattu ja toimintaan tarvitaan alueen omista- jan suostumus. Yksityisluonteisia tapahtumia voiLuistelurata luonnonjäällä.Kuva: YHA kuvapankki / Tarja Hoikkala. järjestää jokamiehenoikeudella. Suomen ympäristö 30 | 2012 31
  33. 33. 4 Viljelykset ja laitumet Viljelyksessä olevalla pellolla ei lähtökohtaises- ti saa liikkua kasvukaudella ilman maanomis- tajan suostumusta. Silloin kun kulkeminen ei varmuudella aiheuta haittaa, pellolla voi liik- kua jokamiehenoikeudella. Viljelyksessä olevalla pellolla ei lähtökohtaisesti saa liikkua kasvukaudella. Kuva: YHA Kuvapankki / Tapio Heikkilä. Viljelyksessä olevat pellot Viljelyksessä olevalla pellolla ei lähtökohtaisesti sista. Peltoja viljellään monilla viljelymenetelmillä saa liikkua kasvukaudella ilman maanomistajan ja ulkopuolisten on usein vaikea arvioida onko suostumusta. Silloin kun kulkeminen ei varmuu- pelto viljelyksessä. della aiheuta haittaa, pellolla voi liikkua jokamie- Viljelysmaalla on mahdollista liikkua maan ol- henoikeudella. Jokamiehenoikeudella liikkuvan lessa jäässä tai lumen peitossa, jos liikkuminen ei tulee kuitenkin olla selvillä toimintansa vaikutuk- vaikuta kesän viljelyksiin. 32 Suomen ympäristö 30 | 2012
  34. 34. Kasvukauden ulkopuolella pelloilla liikkuminen on useimmiten mahdollista jokamiehenoikeudella.Kuva: Antti Lehtonen. Maanomistaja voi aidata viljelyksen. Aidan saasitä vahingoittamatta kuitenkin ylittää. Aita on Hyvä käytäntö:usein ilmaus siitä, että sen toisella puolella on va- Pelloilla liikkuminenhingoittuvaa omaisuutta. Mikäli on epävarmaa voiko pellolla kulkea, asiasta on hyvä kysyä maanomistajalta.Kesantopellot, suojakaistatja suojavyöhykkeetKävelystä, pyöräilystä, ratsastamisesta tai muustajokamiehenoikeudella liikkumisesta kesantopel-loilla ei ole erikseen säädetty. Kesantopelloksi kutsutaan peltoa, johon ei olekylvetty viljelykasveja kyseisenä vuonna. Kesanto-pelto on hoidettu, viljelemätön pelto, joka on viher-,sänki-, tai avokesannolla. Kesannon tarkoituksenaon pellon lepääminen ja sen kasvukunnon paranta-minen. Kesanto on osa pellon viljelykiertoa. Peltojen pientareet, suojakaistat ja suojavyö-hykkeet ovat osa peltoa. Alueiden käytöstä tainiillä liikkumisesta ei ole erikseen säädetty, muttavaltioneuvoston asetuksessa (366/2007) luonnon-haittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuistavuosina 2007–2013 määrätään, että suojavyöhyk-keiden nurmipeitteen on oltava ehjä. Siten esimer-kiksi ratsastaminen suojakaistoilla ja -vyöhykkeilläei ole käytännössä mahdollista. Suojakaistoilla ja-vyöhykkeillä voidaan liikkua jokamiehenoikeu-della nurmipeitettä rikkomatta. Suojavyöhykkeen nurmipeitteen on oltava ehjä. Kuva: Suomen Latu. Suomen ympäristö 30 | 2012 33
  35. 35. Laitumilla ei voi pääsääntöisesti liikkua jokamiehenoikeudella laidunkauden aikana.Kuva: YHA Kuvapankki / Tapio Heikkilä.Laitumet Hyvä käytäntö:Laitumet ovat erityiseen käyttöön otettuja alueita Laitumilla liikkuminenlaidunkauden aikana, ja niillä ei silloin pääsään-töisesti voi liikkua jokamiehenoikeudella. Poikke- Laidunkaudella esimerkiksi lehmien laidunaidanuksena ovat huomattavan suuret laitumet, jotka ylittäminen voi aiheuttaa vähäistä suurempaamuodostuvat usein metsä- ja niittyalueista. Niillä haittaa, ja siksi sitä tulee välttää. Laidunkaudenvoidaan liikkua jalan, jos eläimet ovat kaukana tai ulkopuolella laidunaidan ylittämiseen ei liityeivät ole havaittavissa. Laitumilla ratsastaminen vastaavaa riskiä. On hyvä tiedostaa, että osavoi aiheuttaa vaaraa. laitumista on ympärivuotisessa käytössä. Mahdolliset veräjät ja portit on suljettava.34 Suomen ympäristö 30 | 2012
  36. 36. 5 Luonnonsuojelualueet Luonnonsuojelualueilla saa oleskella ja liikkua jokamiehenoikeudella, ellei sitä ole erikseen rajoitettu. Kansallispuistot ovat perustettu luonnonnähtävyyksiksi. Kuva: Antti Lehtonen. Luonnonsuojelualue on merkittävä maastoon sel- ja kasvinosien keräämiseen ja hyönteisten pyy- västi erottuvalla tavalla. Mahdollisista liikkumisra- dystämiseen tarvitaan pääsääntöisesti lupa, ja se joituksista päätetään alueiden perustamispäätök- voidaan myöntää vain tieteellistä tutkimusta tai sissä ja järjestyssäännössä. opetuskäyttöä varten. Aiemman luonnonsuojelulain nojalla perustet- Kansallispuistoissa voi yleensä liikkua jokamie- tujen suojelualueiden rauhoitussäädökset voivat henoikeudella puistojen rajoitusosia lukuun otta- poiketa voimassa olevan luonnonsuojelulain nojal- matta. Rajoitusosat ovat useimmiten pienialaisia ja la annetuista rauhoitussäännöksistä. tiettyä aikaa vuodesta koskevia. Luonnonsuojelualueilla liikkumista voidaan Luonnonpuistojen tärkeimmät tehtävät liittyvät rajoittaa, jos alueen eläimistön tai kasvillisuuden suojeluun ja tutkimukseen, ja niissä liikkumista on säilyttäminen sitä edellyttää. Myös leiriytymistä rajoitettu. Alueilla saa lähtökohtaisesti liikkua vain voidaan rajoittaa tai kieltää se kokonaan. Kasvien Metsähallituksen luvalla tai tietyillä reiteillä, joilta Suomen ympäristö 30 | 2012 35
  37. 37. Rådkilan luonnonsuojelualue, Inkoo. Kuva: YHA Kuvapankki / Ilkka Heikkinen.poikkeaminen on kielletty. Alueilla liikkumisessaon puistokohtaisia eroja. Muun muassa marjastus,sienestys ja poronhoitotyöt ovat sallittuja joissainluonnonpuistoissa. Muita luonnonsuojelualueita ovat valtioneu-voston asetuksella (yli 100 hehtaaria) tai ympäris-töministeriön asetuksella (enintään 100 hehtaaria)valtion maille perustettavat suojelualueet, ja niillävoi olla luonnonsuojelulain nojalla annettuja joka-miehenoikeuden rajoituksia. Lappiin perustetuilla erämaa-alueilla ei ole eri-tyisiä jokamiehenoikeuksia koskevia rajoituksia. Yksityisen suojelualueen rauhoitusmääräyk-sissä voidaan rajoittaa jokamiehenoikeuksia, joskasvillisuuden tai eläimistön suojelu sitä vaatii. Kansallispuistoissa liikutaan jokamiehenoikeudella,Mahdolliset rajoitukset tulisi olla merkitty maas- ellei sitä ole erikseen rajoitettu. Kuva: Teemu Laine.toon. Rajoituksia on yleisimmin vesilintujen tär-keillä pesimäalueilla. Alueen kuuluminen Natura 2000 -verkostoonei sinällään rajoita jokamiehenoikeuksia, muttaalueilla voi olla muun muassa luonnonsuojelulainmukaisia rajoituksia.36 Suomen ympäristö 30 | 2012
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×