Slideshow Transcript

1. Slide 1: Ydinvoima – globaalia uhkapeliä Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija
2. Slide 2: Vallitseva käsitys? • STT: ”Ydinvoima ainoa keino ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi” • Lipponen: ”Ydinvoima välttämätön ilmastopolitiikassa” • Kauppalehti: ”nopeasti ja varmasti kasvihuonepäästöjä voidaan vähentää ainoastaan ydinvoiman avulla“
3. Slide 3: Ydinvoimakeskustelusta • Eri kyselyiden mukaan 38-47 % suomalaisista vastustaa ydinvoimaa – Miten näkyy keskustelussa? – Tiedotusvälineet eivät enää useinkaan koe tarvetta esittää kahta näkökulmaa
4. Slide 4: Sisältö • Onko ydinvoima tarpeellista ilmastonmuutoksen torjumiseksi? • Tarvitaanko Suomeen lisää ydinvoimaa? • Mitä riskejä ydinvoiman voimakkaaseen lisäämiseen liittyisi?
5. Slide 5: Ydinvoimateollisuuden visio 800 700 600 Reaktori viikossa 500 Nykyiset reaktorit GW 400 Kaksinkertaistaminen 300 Uusien reaktorien tarve 200 100 Nykyinen tahti 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030
6. Slide 6: Ydinvoimabuumi? • Sähköntuotannon lisäys 6-9 % maailman sähkönkulutuksesta v. 2030, kaikesta loppuenergiasta 2-3 % • Jos korvaisi puoliksi hiiltä, puoliksi kaasua, päästövähennys 1,4 Gt eli 3-4 % verrattuna kehitykseen ilman toimia – Todellisuudessa ei korvaa vanhoja voimaloita vaan syrjäyttää muita uusia investointeja  Ydinvoima korkeintaankin marginaalista päästöjen vähentämisessä
7. Slide 7: Miltä tilanne näyttää? • USA: 20 reaktorihanketta – Moody’s: kustannukset aliarvioitu, max. 1-2 reaktoria toteutuu 2015 mennessä – Moni yritys jo säikähtänyt kustannuksia • Iso-Britannia: tavoittelee 10-20 reaktoria – Yksi konkreettinen hanke, ydinvoimaloiden rakentaminen ollut sallittua koko ajan • Venäjä: tavoittelee 20 reaktoria – Atomstroyexport ilmoitti tällä viikolla 3-kertaisista kustannuksista aiempiin arvioihin nähden – Mutta: julkista rahaa 1-2 mrd. €/reaktori • Kiina: tavoittelee 40 reaktoria 2020 mennessä – IEA, investoijat pitävät epärealistisena – 20 reaktoria voisi toteutua
8. Slide 8: Entä jos ydinvoimaa ei rakenneta? • 3000 miljardia € vapautuu investointeihin uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen – Kustannusten nopea aleneminen  tulisi halvemmaksi vuoteen 2030 mennessä
9. Slide 11: Päästövähennysmahdollisuudet vuonna 2030 Hinnalla 70 €/tCO2 eli 16 senttiä bensalitran hintaan Metsät Liikenne Muut Rakennukset Energia- Maatalous tehokkuus Teollisuus Jäte Energiantuotanto Uusiutuvat Lähde: IPCC
10. Slide 12: Johtopäätökset • Ydinvoimalla voidaan vähentää maailman ilmastopäästöjä enintään 3-4 % • Väite ”ydinvoima on ainoa/tärkein/välttämätön keino ilmastonmuutoksen torjumiseen” osoittaa täydellistä ymmärryksen puutetta ilmastohaasteen suuruudesta ja mittasuhteista
11. Slide 13: Sisältö • Onko ydinvoima tarpeellista ilmastonmuutoksen torjumiseksi? • Tarvitaanko Suomeen lisää ydinvoimaa? • Mitä riskejä ydinvoiman voimakkaaseen lisäämiseen liittyisi?
12. Slide 14: jätteet energiatehokkuus, metsät vähähiilinen sähköntuotanto maanviljely teollisuuden prosessit matalaenergiatalot bioenergia energiatehokkuus bioenergia ekologinen kuluttajuus tietullit joukkoliikenne vähemmän kuluttavat autot yhdyskuntarakenne
13. Slide 15: Politikointia I - TVO
14. Slide 16: Politikointia I • Sähkölämmitys aiheuttaa yli 30 % huippukulutustilanteen tehonkulutuksesta • Kotitaloudet ja palvelut yhteensä (ml. lämmitys) noin 70 % • Vaihtelevaan kulutukseen ei voi vastata ydinvoimalla
15. Slide 17: Politikointia II 0,7 TWh vs. 20 TWh…
16. Slide 18: Sähkönkulutusennusteet 120 100 80 Teollisuus 60 TEM 40 20 0 1990 2000 2010 2020 2030
17. Slide 19: Hintaoletukset epärealistisia Arvioita 1600 MW ydinvoimalan hinnasta 7 6 Erikoistarjous, ? 5 ei tule toistumaan mrd. € 4 3 2 1 0 T 's us en t or LU dy m ll in xp oo pi ye de so M ro to , st L3 , L3 om O O At
18. Slide 20: Greenpeacen teesit  Ydinvoimalahakemuksen torjuminen vuonna 2002 olisi  helpottanut Kioton sopimuksen päästötavoitteen saavuttamista  mahdollistanut uusiutuvan energian teollisuuden nopeamman kasvun  johtanut alhaisempaan sähkön hintaan toisella päästökauppakaudella.  Työ- ja elinkeinoministeriön on teetettävä selvitys hankkeen todellisista hyödyistä ja kustannuksista, jotta kansanedustajat voisivat tehdä informoidun päätöksen uusista ydinvoimahakemuksista.
19. Slide 21: Mitä uutta ydinvoimakeskustelussa? • Tavoitteena sähkön vienti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan, ei Suomen sähköntarpeeseen vastaaminen • Sähkönkulutuksen kasvu ei itsestäänselvyys – energiatehokkuus lyömässä läpi • Uudet uusiutuvat energialähteet lyöneet lopullisesti läpi. EU:n tavoite uusiutuvien lisäämiseksi. • Voimakas paikallinen vastustus ydinvoimaloita ja uraanikaivoksia kohtaan
20. Slide 22: Vihreän sähkön lisäys 120 100 80 Teollisuus 60 TEM 40 20 0 1990 2000 2010 2020 2030
21. Slide 23: Uusiutuvien tavoite ja ydinvoima • Katainen: ”Ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvat maat pelkäävät, että ydinvoiman lisärakentamisesta tulee vaikeaa, kun uusiutuvien energialähteiden osuutta energian kokonaistuotannossa kasvatetaan.” -YLE keskiviikkona
22. Slide 24: Mitä maksaa? • Energiansäästö yhteiskunnalle selvästi kannattavampaa kuin uusi kapasiteetti • Tuulivoima tarvitsee tukea alkuun pääsemiseksi, vuonna 2020 todennäköisesti täysin kilpailukykyistä – Myös tuulivoima laskisi teollisuuden maksamaa sähkön hintaa syrjäyttämällä lauhdevoimaa – Esim. Saksassa raskaan teollisuuden ei tarvitse osallistua tukijärjestelmän kustannuksiin
23. Slide 25: Mitä maksaa? • Arvio: EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen maksaa 3 €/hlö/viikko • Hinta ei voi olla ainoa kriteeri, myös tulevilla sukupolvilla on väliä
24. Slide 26: Greenpeacen teesit  Suomella on kaikki mahdollisuudet olla edelläkävijä energian tehokkaaseen käyttöön ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiahuollon luomisessa.  Näin Suomi voi  vähentää omia päästöjään  taata energian saatavuuden  olla tehokkaimmin ratkaisemassa ilmastonmuutoksen ongelmaa kansainvälisesti  luoda liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.
25. Slide 27: Johtopäätöksiä • Sähkön kulutuksen kasvuennusteet ovat ylimitoitettuja • Sähkön kulutukseen ja tehontarpeeseen voidaan vaikuttaa tuntuvasti energiatehokkuudella • EU:n uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteiden saavuttaminen ei jätä tilaa ydinvoimalle
26. Slide 28: Sisältö • Onko ydinvoima tarpeellista ilmastonmuutoksen torjumiseksi? • Tarvitaanko Suomeen lisää ydinvoimaa? • Mitä riskejä ydinvoiman voimakkaaseen lisäämiseen liittyisi?
27. Slide 29: Kaikki keskeiset ydinvoiman lisäystä pohtivat analyysit muistuttavat ratkaisemattomista ongelmista. Nämä nähdään rajoitteina tuotannon lisäämiselle. MIT: The Future of Nuclear Power (2003): Fourpreserve the nuclear option for the future requires overcoming the four ” To unresolved problems: challenges described above—costs, safety,an economically competitive 1) Costs: Today, nuclear power is not proliferation, and wastes. choice. These challenges will escalate if a significant number of new nuclear generating plants are built in has perceived adverse countries.” 2) Safety: nuclear power a growing number of safety, environmental, and health effects 3) Proliferation: nuclear power entails potential security risks. Fuel cycles that involve the chemical reprocessing of spent fuel to separate weapons-usable plutonium and uranium enrichment technologies are of special concern, especially as nuclear power spreads around the world 4) Waste: nuclear power has unresolved challenges in long-term management of radioactive wastes.
28. Slide 30: IPCC Fourth Assessment Report (2007): ” safety, weapons proliferation and waste remain as constraints.”
29. Slide 31: IEA: World Energy Outlook (2006): Nuclear power can be a potentially attractive option for enhancing the security of electricity supply – if concerns about plant safety, nuclear waste disposal and the risk of proliferation can be solved.
30. Slide 32: Ongelmat 2000-luvulla, yli 50 vuoden käyttökokemuksen jälkeen
31. Slide 33: 1. Ydinvoiman kytkös ydinaseisiin vain vahvistunut • Ydinaseiden valmistaminen nyt useampien ulottuvilla kuin koskaan aiemmin. • El Baradei, IAEA: ydinsodan vaara on nyt suurempi kuin koskaan. 30-40 maalla mahdollisuus valmistaa ydinase. • Tero Varjoranta, STUK: on vain ajan kysymys, milloin terroristit saavat käsiinsä radioaktiivisen aseen (nk. likaisen pommin) tai ydinaseen, kun ydinmateriaalin määrä maailmalla kasvaa, eikä ydinalan kauppaa pystytä valvomaan.
32. Slide 34: Ydinaseet • Mm. Israel, Japani, Kiina, Intia ja Pakistan ovat yksi toisensa jälkeen hankkineet ydinaseen ydinvoimalaohjelman varjolla. Monet muut uhkaavat seurata perässä.
33. Slide 35: Ydinaseet  Vuosina 2002-2006 paljastui yli 300 radioaktiivisen materiaalin salakuljetusyritystä, suurin osa Euroopassa. Yritykset kaksinkertaistuivat näinä vuosina.  Al-Qaida ollut aktiivinen
34. Slide 37: 2. Ydinjätekysymys ratkaisematta - väliaikaiset jätevarastot kasvavat • Maailman nykyiset ydinvoimalat tuottavat vuosittain 11000 t korkea-aktiivista ydinjätettä, joka on eristettävä elollisesta luonnosta sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.
35. Slide 39: NYT
36. Slide 40: • Science-lehdessä julkaistut tutkimukset osoittavat, että kuparisäiliön korroosio voi tapahtua vuosisadassa. Posiva oletti, että se veisi tuhansia vuosia.
37. Slide 41: Jäte vuotaisi Olkiluodosta Itämereen
38. Slide 42: Myös Suomessa jätekysymys auki • Posivan Juhani Vira: Periaatepäätös ei tarkoita sitä, että ydinjätekysymys olisi ratkaistu. Metodin turvallisuuteen liittyy yhä avoimia kysymyksiä. Voi olla, että jotkut kysymykset jäävät ilman vastausta.
39. Slide 43: Uraaninlouhinnan perintö
40. Slide 44: Uraanikaivokset • Tuhannet ja tuhannet ihmiset altistuvat raskasmetalleille, radonille, radioaktiiviselle pölylle Vaikutuksia • Keuhkosyöpä • Munuaissairaudet • Veri- ja luuydinsyövät • Synnynnäiset epämuodostumat
41. Slide 45: Siis: Ydinvoiman ongelmat ovat yhä 2000-luvulla, yli puolen vuosisadan käyttökokemuksen jälkeen moninaiset. Ratkaisuja on vaikea nähdä. Kun tilanne on tänään tämä, niin mitä tuotantokapasiteetin kaksinkertaistaminen lyhyessä ajassa tarkoittaisi?
42. Slide 46: Ydinvoimabuumi: reaktorien määrä • 400-500 uutta voimalaa rakennettuna ympäri maailmaa erittäin nopeassa tahdissa • Ydinvoimaohjelmat ovat usein merkinneet valvonnan heikentämistä (USA, Iso- Britannia…) • Syntyvän ydinjätteen sekä uraanin louhinta- ja rikastusjätteiden määrä kolminkertaistuisi
43. Slide 47: Uusia ydinvoimamaita • Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ydinvoimaa pitäisi rakentaa niihin maihin, joissa sähkön kulutus kasvaa nopeasti – IEA: 2/3 lisäyksestä OECD:n ulkopuolella – Kehitysmaiden ydinvoimakapasiteetti 5-kertaistuisi • Pakistan, Indonesia, Brasilia, Pohjois-Korea, Arabimaat… • Maanjäristykset, hurrikaanit, heikko turvallisuuskulttuuri, poliittinen epävakaus… • Ydinvoima edellyttää yhteiskunnan vakautta hyvin pitkällä aikavälillä!
44. Slide 48: Turvallisuuskulttuuri
45. Slide 49: Ydinvoimabuumi - uraanin tarve
46. Slide 50: Uraanikaivokset • Ydinvoimabuumi edellyttäisi uutta uraaninlouhintaa vähintään 3 kertaa nykyisten kaivosten verran vuoteen 2030 mennessä
47. Slide 51: Väkevöintilaitokset • Kolminkertainen määrä väkevöintilaitoksia & uusia tuottajamaita. Nyt kaupalliset rikastuslaitokset ovat Kiinaa ja Venäjää lukuunottamatta länsimaissa.  Ydinasekytkös
48. Slide 53: Jukka Laaksonen, STUK • ”Uraanin kysyntä kasvaa ja maailmalla ryhdytään laajamittaisesti kierrättämään käytettyä ydinpolttoainetta jälleenkäsittelylaitoksilla.” • “Uraanin kierrätys lähtee ennen pitkää joka tapauksessa käyntiin. Ilman kierrätystä uraani loppuu, mutta kierrätyksen kanssa sitä riittää loputtomiin“
49. Slide 54: Ajautuminen kohti plutoniumtaloutta • Rikkaat uraaniesiintymät käyvät vähiin ja keskittyvät • Uusia kaivoksia pitäisi avata lähes vuosittain Jälleenkäsittely muuttuisi nopeasti kannattavaksi. • Tarvittaisiin yli 30 jälleenkäsittelylaitosta, jos kaikki jälleenkäsiteltäisiin & useita satoja Sellafieldin kokoisia plutonium- uraanipolttoaineen (MOX) valmistuslaitoksia. • Ydinaseisiin ja likaisiin pommeihin kelpaavan materiaalin käsittely ja kuljetukset monikymmenkertaistuisivat.
50. Slide 55: Jälleenkäsittely • Mittavat radioaktiiviset päästöt ilmaan ja veteen  Syöpäklusterit • Rokkasho, Japani: 15000 syöpäkuolemaa* (käsittelee noin 20 ydinvoimalan jätteet) • Plutoniumin erottaminen prosessissa  vaikea estää katoamisia *Fairlie, I. 2008: Estimated Radionuclide Releases and Collective Doses from the Rokkasho Reprocessing Facility
51. Slide 56: Plutonium: Maailman vaarallisin aine? • 20 mikrogrammaa plutoniumia keuhkoissa riittää aiheuttamaan syövän • Ydinaseeseen riittää 8 kg plutoniumia – Suomessa toimivien ydinvoimaloiden päivän tuotanto
52. Slide 57: Suuntaus kohti vaarallisempia reaktoreita • Myös OL3 voi käyttää jälleenkäsiteltyä plutonium-uraani-polttoainetta  kasvattaisi riskejä
53. Slide 58: Korkea-aktiivisen ydinjätteen määrä moninkertaistuisi • N. 400 Posivan hanketta
54. Slide 62: Olisiko muutaman prosentin päästövähennysten saavuttaminen globaalin uhkapelin kiihdyttämisen arvoista?
55. Slide 63: Suomen valinnoilla on merkitystä • Olkiluoto 3 on ollut ydinvoimateollisuuden tärkein markkinointityökalu viime vuosina, kaikilla mantereilla • Ranskan Sarkozy kiertänyt Pohjois-Afrikan, Lähi-Idän, Kiinan, Brasilian… • Suomalaiset poliitikot ajaneet ydinvoimaa osaksi ilmastokeskustelua sekä omin lupineen että valtion nimissä • Uudet hankkeet myös vahvan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena
56. Slide 64: Jukka Laaksonen, STUK • “On järkyttävää, miten nämä kehitysmaat ovat innostuneet asiasta. Meilläkin on käynyt chileläisiä, turkkilaisia, egyptiläisiä, saudeja, arabiemiraatteja, malesialaisia, vietnamilaisia, indonesialaisia ja thaimaalaisia, jotka kehuvat ryhtyvänsä pian rakentamaan ydinvoimaa.” • “Suomen ydinvoimapäätöksen jälkeen STUK on suorastaan ruuhkautunut eri maiden ydinvoimaturistien tulvaan.“
57. Slide 65: Greenpeacen teesit  Ydinvoiman lisääminen on globaalia uhkapeliä, josta suomalaisten kannattaa sanoutua irti. Uusi kansainvälinen ydinvoimabuumi johtaisi ympäristön pilaantumiseen, ydinaseiden hallitsemattomaan leviämiseen ja kasvattaisi radioaktiivisen jätteen aiheuttamaa uhkaa tuhansille tuleville sukupolville.
58. Slide 66: Kiitos!
59. Slide 67: Ydinpolttoaineen tuotantoketju Uraanin louhinta Jätekiveä Malminrikastus Jäteliejua Ydinaseet Konversio Jätettä Väkevöinti Köyhdytetty uraani Polttoaineen valmistus Jätettä Ydinvoimala Ydinjäte