IPCC -Kaisa Kosonen

666 views
614 views

Published on

Greenpeacen ilmastokampanjavastaava Kaisa Kososen esitys IPCC:n neljännestä arviointiraportista.

Published in: Technology
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
666
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
15
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

IPCC -Kaisa Kosonen

  1. 1. IPCC : n neljäs arviointiraportti (Assessment Report, AR4) Kaisa Kosonen, Greenpeace 
  2. 2. IPCC <ul><li>International Panel on Climate Change, hallitustenvälinen ilmastopaneeli </li></ul><ul><li>Maailman ilmatieteenjärjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP:n perustama v. 1988. </li></ul><ul><li>Raportin kirjoittamiseen ja arviointityöhön osallistuu yli 2000 tutkijaa eri puolilta maailmaa. </li></ul>
  3. 3. IPCC <ul><li>Ei tee omaa tutkimusta, vaan koostaa ja arvioi ilmastonmuutostutkimusta. </li></ul><ul><li>Koostaa tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, mutta ei laadi poliittisia suosituksia . Johtopäätösten tekeminen jää lukijan vastuulle. </li></ul>
  4. 4. IPCC:n arviointiraportit <ul><li>Tänä vuonna julkaistavaa neljättä arviointiraporttia (AR4) ovat edeltäneet </li></ul><ul><ul><li>AR1 v.1990 </li></ul></ul><ul><ul><li> johti YK:n ilmastosopimuksen laatimiseen v. 1992 </li></ul></ul><ul><ul><li>AR2 v. 1995 </li></ul></ul><ul><ul><li> evästi Kioton pöytäkirjaa, joka laadittiin v. 1997 </li></ul></ul><ul><ul><li>AR3 v. 2001 </li></ul></ul><ul><ul><li> arviot lämpenemisen suuruudesta kasvoivat merkittävästi edellisiin arvioihin nähden. </li></ul></ul><ul><li>AR4:n on määrä evästää Kioton pöytäkirjan jatkoneuvotteluja, joita käydään Balilla joulukuussa. </li></ul>
  5. 5. IPCC:n arviointiraportit - sisältö <ul><li>Yhteenveto päätöksentekijöille </li></ul><ul><li>Tekninen yhteenveto (!) </li></ul><ul><li>Varsinainen sisältö </li></ul>
  6. 6. IPCC:n arviointiraportit - prosessi <ul><li>Sisältö (hallitusten palautteen pohjalta) </li></ul><ul><li>Tieteellinen työ (satoja tiedemiehiä) </li></ul><ul><li>2-vaiheinen arviointi </li></ul><ul><ul><li>Tieteellis-tekninen arviointi (tuhansia asiantuntijoita) </li></ul></ul><ul><ul><li>Hallitusten asiantuntijat + kaikki edelliset </li></ul></ul><ul><li>Hyväksyminen IPCC:n yleiskokouksessa </li></ul><ul><ul><li>Yhteenvedot päätöksentekijöille käydään läpi kohta kohdalta  ”poliittinen arviointi” </li></ul></ul>
  7. 7. Yhteenvetoraportti (julk. 17.11.) <ul><li>Yhteenvetoraportti on 4. arviointiraportin luetuin, ja siksi tärkein osa. </li></ul><ul><li>Valencian kokouksessa 12.-17.11. viimeistellään yhteenvetoraportti, joka kokoaa kolmen keväällä julkaistujen osaraporttien päälöydökset. </li></ul><ul><ul><li>1. osa (julk. 2.2.07) käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellisiä näkökohtia </li></ul></ul><ul><ul><li>2. osa (julk. 6.4.07) käsittelee ilmaston lämpenemiselle ennustettuja seurauksia </li></ul></ul><ul><ul><li>3. osa (4.5.07) käsittelee ilmastonmuutoksen torjumista </li></ul></ul>
  8. 8. Yksi yhteenvetoraportin pääkirjoittajista on Greenpeacen Internationalin Bill (William) Hare <ul><li>Greenpeace Internationalin </li></ul><ul><li>ilmastokampanjaa vuodesta 1992 vetänyt Bill Hare on yksi yhteenvetoraportin pääkirjoittajista seuraavien osa-alueiden osalta: </li></ul><ul><li>“ Climate change and its impacts in the near and long term under different scenarios” </li></ul><ul><li>“ The long-term perspective: scientific and socio-economic aspects relevant to adaptation and mitigation, consistent with the objectives and provisions of the Convention, and in the context of sustainable development.” </li></ul><ul><li>Ks. http://www.ipcc.ch/meet/session25/inf5.pdf ja http://www.ipcc.ch/press/authors_171107.htm </li></ul>
  9. 9. IPCC:n neljäs arviointiraportti tulee olemaan poliittisten päättäjien tärkein työkalu ja ohjekirja neuvoteltaessa Kioton pöytäkirjalle jatkosopimusta. 
  10. 10. Keväällä julkaistujen osaraporttien päälöydöksiä 
  11. 11. 1.osaraportti (WG1) ” The Physical Science Basis”
  12. 12. <ul><li>Hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä jo nyt selkeästi korkeammalla kuin ainakaan 650 000 vuoteen. </li></ul><ul><li>Ennusteiden valossa pitoisuuksien kasvu voi nykykehityksellä kasvaa tällä vuosisadalla räjähdysmäisesti. </li></ul>WG1
  13. 14. WG1 <ul><li>Ilmasto lämmennyt jo 0,7 astetta. Suurin osa viimeisten 50 vuoden lämpenemisestä ihmisen aiheuttamaa. </li></ul><ul><li>Lämpenemisennuste nykykehityksellä 1,1-6,4 astetta tällä vuosisadalla, verrattuna viime vuosisadan lopun lämpötiloihin. </li></ul><ul><li>(n. 1,7 – 7 astetta esiteollisen ajan lämpötiloihin verrattuna.) </li></ul>
  14. 15. <ul><li>Ilmastoherkkyys on aiemmin arvioitua suurempi, eli kasvihuonekaasupitoisuuden kaksinkertaistuminen esiteolliseen aikaan nähden (550 ppm) johtaisi suurempaan lämpenemiseen, kuin aiemmin arvioitiin. </li></ul><ul><li>Tämä tarkoittaa sitä, että jos joku tietty lämpenemisen taso (kuten kaksi astetta) halutaan välttää, on päästöjä vähennettävä aikaisemmin arvioitua enemmän . </li></ul>WG1 
  15. 16. Ilmastoherkkyyttä kuvaava taulukko TS.5 havainnollistaa, että lämpötilan rajoittaminen kahta astetta pienemmäksi edellyttää ilmakehän kasvihuonekaasu-pitoisuuden rajoittamista pienemmäksi kuin 450 ppm (parts per million).
  16. 17.  Upsalan jäätikkö Patagoniassa, Argentiinassa vuonna1928 ja vuonna 2004.
  17. 18. 2. osaraportti (WG2) “Impacts, Adaptation and Vulnerability”
  18. 19. WG2 <ul><li>Eliölajien massasukupuutto seuraavien 60-70 vuoden aikana, verrattavissa luonnonhistorian 5 suureen sukupuuttoaaltoon. </li></ul><ul><li>2,5 asteen lämpenemisellä arviolta 20 – 80 % Amatsonin sademetsistä ja sen lajistosta tuhoutuisi. </li></ul><ul><li>n. 3 asteen lämpenemisellä 20 – 30 % maailman lajeista tuomittuja sukupuuttoon. </li></ul>
  19. 20. Trooppisten sademetsien haavoittuvuus on suurempi kuin edellisessä raportissa arvioitiin. 
  20. 22. WG2 <ul><li>Jo 2 asteen lämpeneminen voi käynnistää Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen mittavan sulamisen. </li></ul><ul><li>Yli 2,5 asteen lämpeneminen voi johtaa merenpinnan nousuun yli kymmenellä metrillä. </li></ul><ul><li>HUOM: Jäätikkötutkijat ovat sittemmin kritisoineet IPCC:n arvioita Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen sulamisesta liian konservatiivisiksi! </li></ul>
  21. 23. WG2 <ul><li>Vesipula uhkaa miljardeja ihmisiä Aasiassa, Afrikassa, Välimerellä </li></ul><ul><li>ja Australiassa </li></ul><ul><li>Ruoantuotanto kärsii lämpimillä alueilla, ml. Intia ja Kiina, ja uhkaa milleniumtavoitteiden saavuttamista. </li></ul><ul><li>Ruuantuotanto-ongelmien seuraukset dramaattisimpia maatalousvaltaisessa Afrikassa. </li></ul>
  22. 24. Ilmastopakolaisuus: vesipula, nälänhädät (Afrikka); merenpinnan nousu, hyökyaallot ja tulvat (Aasia) 
  23. 25. Äärimmäisten sääilmiöiden ja ilmastonmuutoksen yhteys on aikaisempaa vahvempi 
  24. 26. 3. osaraportti (WG3) “Mitigation of Climate Change”
  25. 27. WG3 <ul><li>Analysoi päästövähennysten vaikutusta pitoisuustasoihin ja sitä kautta lämpötilaennusteisiin. </li></ul><ul><li>Arvioi eri teknologioilla ja toimenpiteillä saavutettavien päästövähennysten suuruusluokkaa ja hintaa. </li></ul><ul><li>Antaa eniten konkreettisia työkaluja poliittisen päätöksenteon tueksi. </li></ul>
  26. 28. Tavoiteltava pitoisuustaso ja tarvittavien päästövähennysten suuruus.
  27. 29. Taulukko SPM.5 Ylin kategoria havainnollistaa, 445-490 miljoonasosan (ppm) pitoisuustason johtavan pitkällä aikavälillä 2 – 2,4 asteen lämpenemiseen. Päästöjen kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että maailman päästöt kääntyisivät laskuun viimeistään vuonna 2015 ja vähenisivät 50 – 85 % vuoden 2000 päästöistä ( 45-80 % v.1990 päästöistä) . Johtopäätös: Lämpötilan nousun rajoittaminen alle 2 asteen edellyttää tästäkin suurempia päästövähennyksiä, ja alle 450 ppm pitoisuustasoa!
  28. 30. WG 3 - päästövähennykset <ul><li>Wienin ilmastokokouksessa elokuussa teollisuusmaiden päästövähennyksiä koskevien neuvotteluiden lähtökohdaksi linjattiin – 25 – 40 % v. 1990 tasosta v. 2020 mennessä. Tämä on IPCC:n 3. osaraportin mukaan linjassa 450 ppm:n tavoitetason kanssa. </li></ul><ul><li>Kahden asteen alla pysyminen edellyttää siis teollisuusmailta jopa suurempia kuin 40 % päästövähennyksiä v. 2020 mennessä. </li></ul>
  29. 31. WG3: päästövähennysmahdollisuudet vuonna 2030  Puolet energiantuotannon päästövähennyksistä energiatehokkuustoimilla! Alin arvio – vähennykset voivat olla jopa 5-kertaisia!
  30. 32. WG 3 - päästövähennyskeinot <ul><li>V. 2030 mennessä määrällisesti suurimmat, hiilidioksiditonnin hinnan perusteella määritellyt päästövähennysmahdollisuudet löytyvät IPCC:n arvion mukaan rakennusten energiantarpeen muutoksista. </li></ul>
  31. 33. WG3 - päästövähennyskeinot <ul><li>Tarvitaan laajoja muutoksia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Mikään yksittäinen teknologia ei nouse yli muiden. </li></ul><ul><li>Tarvitaan myös elintapojen muutoksia. </li></ul><ul><li>Maksimihintaan 70€/hiilidioksiditonni päästään 2 asteen tavoitteen edellyttämälle päästövähennysuralle </li></ul><ul><ul><li>Alle 20 senttiä bensalitran hintaan </li></ul></ul><ul><li>Päästöjen hinnan lisäksi tarvitaan poliittista ohjausta päästövähennystoimien esteiden poistamiseen. </li></ul>
  32. 34. Johtopäätöksia IPCC:n osaraporteista EU:n kahden asteen tavoitteen kannalta
  33. 35. Johtopäätös 1. <ul><li>IPCC:n raportit vahvistavat käsitystä siitä, että 2 asteen lämpeneminen on ehdottomasti raja, jota ei tule ylittää, jos halutaan pelastaa Amatsonin sademetsät ja muuta maailman lajistoa, estää mannerjäiden dramaattinen sulaminen, sekä ehkäistä vesipulaa, nälänhätää ja äärimmäisiä sääilmiöitä. </li></ul>
  34. 37. Johtopäätöksiä 2. <ul><li>Lämpötilan rajoittaminen kahta astetta pienemmäksi edellyttää kasvihuonekaasupitoisuuden rajoittamista alle 450 ppm. </li></ul><ul><li>Maailman päästöt on saatava laskuun viimeistään vuonna 2015 ja saatava murto-osaan nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. </li></ul><ul><li>Teollisuusmailta tarvittaneen vähintään 40 % päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. </li></ul>
  35. 39. Johtopäätöksiä 3. <ul><li>Keinot päästöjen mittavaksi vähentämiseksi ovat pitkälti olemassa, mutta niiden toteutuminen edellyttää poliittista ohjausta ja sitä, että päästöille saadaan määriteltyä hinta. </li></ul><ul><li>Mikään yksittäinen teknologia ei ratkaise ilmastonmuutosta, vaan tarvitaan laaja valikoima eri toimenpiteitä eri sektoreilla. </li></ul>
  36. 40. Greenpeacen poliittisia johtopäätöksiä <ul><li>Balin ilmastokokouksessa joulukuussa on sovittava neuvotteluprosessista, joka </li></ul><ul><ul><li>Johtaa Kioton pöytäkirjan jatkosopimukseen v. 2009 Kööpenhaminassa </li></ul></ul><ul><ul><li>mahdollistaa lämpenemisen rajoittamisen kahta astetta pienemmäksi </li></ul></ul><ul><ul><li>luo päästöille hinnan sitovien päästörajoitusten ja päästökaupan myötä </li></ul></ul><ul><ul><li>vauhdittaa puhtaan teknologian käyttöönottoa kehitysmaissa </li></ul></ul><ul><ul><li>luo kannustimet trooppisten metsien hävityksen lopettamiselle </li></ul></ul><ul><ul><li>vastaa kehitysmaiden rahoitustarpeisiin ilmastonmuutoksen välttämättömiin seurauksiin sopeutumiseksi </li></ul></ul>
  37. 41. Lisätietoa
  38. 42. <ul><li>IPCC: </li></ul><ul><li>http:// www.ipcc.ch / </li></ul><ul><li>Päästötilastot (World Resources Institute) </li></ul><ul><li>http:// cait.wri.org / </li></ul><ul><li>YK:n ilmastopolitiikan sivusto: </li></ul><ul><li>http:// www.un.org/climatechange / </li></ul><ul><li>YK:n ilmastosopimuksen sivusto (myös Balin ilmastokokouksen tiedot): </li></ul><ul><li>http://unfccc.int </li></ul><ul><li>Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: </li></ul><ul><li>www.ilmasto.org </li></ul><ul><li>Greenpeacen Energy [R]evolution –raportti </li></ul><ul><li>www.energyblueprint.info </li></ul>
  39. 43. <ul><li>[email_address] </li></ul><ul><li>[email_address] </li></ul>

×