Ruokaturvasanasto 2011
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

Ruokaturvasanasto 2011

on

  • 937 views

Ruokaturvaan liittyvät käsitteet, etenkin maatalouden ...

Ruokaturvaan liittyvät käsitteet, etenkin maatalouden
tekniset termit aiheuttavat usein sekaannusta. Tämän yhteenvedon tavoitteena on selventää erityisesti
kehitysyhteistyökontekstissa esiintyvää ruokaturvan ja maatalouden terminologiaa. Peruskäsitteiden
lisäksi käydään läpi yleisimmät lähestymistavat maatalouteen ja esitellään erilaisia viljelyjärjestelmiä.

Statistics

Views

Total Views
937
Views on SlideShare
886
Embed Views
51

Actions

Likes
0
Downloads
3
Comments
0

1 Embed 51

https://twitter.com 51

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Ruokaturvasanasto 2011 Document Transcript

  • 1. RUOKATURVAN JA MAATALOUDEN SANASTO Sanaston laatija: Laura Kihlström (laura.kihlstrom@formin.fi) Ulkoasiainministeriö/Toimialapolitiikan yksikkö KEO-20 Päivitetty 14.12.2011
  • 2. ASIA,ASIA, DEVELOPMENT POLICYKiitokset sanaston kommentoijille:Sanna-Liisa Taivalmaa/UM, Matti Nummelin/UM, Anu Hassinen/UM,Vesa Kaarakka/UM, Kaisa Karttunen, Juha Helenius/HY, Marja Mutanen/HY,Anna Hiltunen/HY, Marja-Liisa Tapio-Biström/FAO, Maria Nuutinen/FAO, Leo Forss
  • 3. Sisällys1. SAATESANAT 4 5.2. Luonnonmukainen viljely (Organic agriculture) 132. TIIVISTELMÄ AVAINKÄSITTEISTÄ 5 5.3. Peltometsäviljely, ainavihanta maatalous3. RUOKATURVAN PERUSKÄSITTEET 8 (Agroforestry, evergreen agriculture) 13 3.1. Ruokaturva (Food security) 8 5.4. Täsmäviljely (Precision agriculture) 14 3.2. Ravitsemusturva (Nutrition security) 8 5.5. Permakulttuuri (Permaculture) 14 3.3. Piilonälkä (Hidden hunger) 8 5.6. Biodynaaminen viljely (Biodynamic agriculture) 14 3.4. Elintarviketurvallisuus (Food safety) 8 6. MUITA AJANKOHTAISIA KÄSITTEITÄ 15 6.1. Biohiilen käyttö maataloudessa (Biochar) 15 3.5. Ruokahävikki (Food loss) 8 6.2. Maatalous hiilinieluna (Biocarbon agriculture) 15 3.6. Oikeus ruokaan (Right to food) 9 6.3. Kaupunkiviljely (Urban and peri-urban 3.7. Ruokasuvereniteetti (Food sovereignty) 9 agriculture, UPA) 154. LÄHESTYMISTAPOJA MAATALOUTEEN 10 6.4. Ekosysteemipalvelut ja maatalous 4.1. Kemiallis-tekninen eli ns. tavanomainen (Ecosystem services and agriculture) 15 maatalous (Conventional/Modern agriculture) 10 6.4.1. Korvaukset ekosysteemipalveluista 4.2. Kestävä maatalous (Sustainable agriculture) 10 (Payment for Ecosystem Services, PES) 16 4.3. Hyvät viljelykäytännöt (Good Agricultural 6.5. Vihreä talous ja maatalous (Green economy Practices, GAP) 10 and agriculture) 16 4.4. Agroekologia (Agroecology) 10 6.6. Maatalouden viherryttäminen, vihreä maatalous 4.5. Ilmastoälykäs maatalous (Climate Smart Agriculture) 11 (Greening of agriculture/ Green agriculture) 16 4.6. Kasvintuotannon kestävä tehostaminen 6.7. Ikivihreä vallankumous (Evergreen revolution) (Sustainable Crop Production Intensification, SCPI) 11 ja ruskea vallankumous (Brown revolution) 16 4.7. Yhteiset piirteet 11 6.8. Bioenergia ja biopolttoaineet5. ESIMERKKEJÄ VILJELYJÄRJESTELMISTÄ 13 (Bioenergy and biofuels) 17 5.1. Maan kasvukuntoa ylläpitävä viljely 6.9. Biofortifikaatio (Biofortication) 17 (Conservation agriculture) 13 7. LÄHTEET 18
  • 4. 1. SAATESANATVuosien 2007–2008 ruokakriisin myötä ruokaturva nousi uudelleen maailmanlaajuiseksi kehityskysymyksek-si ja vahvasti myös Suomen kehityspoliittiseen ohjelmaan. Ruokaturvaan liittyvät käsitteet, etenkin maata-louden tekniset termit aiheuttavat usein sekaannusta. Tämän yhteenvedon tavoitteena on selventää erityi-sesti kehitysyhteistyökontekstissa esiintyvää ruokaturvan ja maatalouden terminologiaa. Peruskäsitteidenlisäksi käydään läpi yleisimmät lähestymistavat maatalouteen ja esitellään erilaisia viljelyjärjestelmiä.Tämän yhteenvedon alussa on esitetty tiiviissä taulukkomuodossa kaikki tärkeimmät käsitteet aakkosjärjes-tyksessä englanninkielisen sanan mukaan. Tässä yhteenvedossa keskitytään erityisesti ruokaturvan ja maa-talouden ekologisiin ja agronomisiin ulottuvuuksiin. Aiheeseen liittyy kuitenkin laajasti myös taloudellisenja sosiaalisen kehityksen ulottuvuudet. Yhteenvetoa pyritään päivittämään tarpeen mukaan. Mahdollisetkommentit, korjaukset ja lisäykset pyydetään lähettämään osoitteeseen sanna-liisa.taivalmaa@formin.fi. 4
  • 5. 2. TIIVISTELMÄ AVAINKÄSITTEISTÄAgroecology Agroekologia Agroekologia on tieteenala, jossa kestävän viljelyn suunnitte- lun ja toteuttamisen perustana toimivat ekologiset periaatteet, luonnonvarojen hallinta ja luonnon monimuotoisuuden hoito.Agroforestry, Peltometsäviljely, Viljely- tai laidunmaiden lomassa kasvaa puita ja pensaita. Jäl-evergreen agriculture ainavihanta maatalous jittelee luonnonmetsille ominaista ravinteiden ja veden kiertoa sekä pölytystä.Biocarbon agriculture Maatalous hiilinieluna Biocarbon on hiiltä, joka yhteyttämisen eli fotosynteesin myötä varastoituu puiden ja kasvien biomassaan sekä maaperään. Hiilen varastointi metsiin, peltometsiin ja maaperään kestä- vän maankäytön myötä vähentää hiilidioksidin vapautumista ilmakehään.Biochar Biohiili Biohiili on kiinteää ainesta, jota valmistetaan kuumentamalla biomassoja hapettomissa oloissa eli pyrolyysillä. Biohiiltä voi- daan lisätä maahan sen maaperää parantavien ominaisuuksien vuoksi, mutta sillä on myös potentiaalisesti tärkeä ilmaston- muutosta hillitsevä rooli.Biodynamic agriculture Biodynaaminen Muistuttaa läheisesti luonnonmukaista viljelyä ja voidaan sertifi- maatalous oida luomu-tuotannoksi. Siinä korostetaan planeettojen ja kuun liikkeiden, vuodenaikojen vaihtelun ja vuorokausirytmiin perus- tuvaa ajoitusta ja viljelyteknisiä toimenpiteitä tämän aikataulun mukaisesti.Bioenergy and biofuels Bioenergia ja Bioenergiaa ovat kaikki ne biopolttoaineet, jotka tehdään bio- biopolttoaineet logisista ja uusiutuvista lähteistä. Ne voidaan jaotella kiintei- siin, nesteisiin ja kaasuihin. Bioenergian pääasialliset lähteet ovat metsä- ja peltobiomassat sekä maatalouden jätteet ja sivutuotteet.Biofortification Biofortifikaatio Biofortifikaatio on kasvien jalostamista joko perinteisen kas- vinjalostuksen menetelmiä tai geneettistä muuntelua käyttäen siten, että ne sisältävät enemmän ravitsemuksellisesti tärkeitä hivenaineita, kuten A-vitamiinia, jodia tai sinkkiä.Climate smart Ilmastoälykäs Ilmastoälykäs maatalous on tuotantomenetelmä, joka lisääagriculture maatalous kestävästi maatalouden tuottavuutta ja tuloja, lisää viljelyjärjes- telmän kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja äärimmäisiin sääilmiöihin ja vähentää maataloustuotannon nettokasvihuone- päästöjä tuotettua yksikköä kohden.Conservation farming Maan kasvukuntoa Maata ei muokata lainkaan tai mahdollisimman vähän. Vilje- ylläpitävä viljely lyssä hyödynnetään viljelykiertoa ja peitekasvien käyttöä sekä suorakylvöä. Viljelyssä suositaan ennaltaehkäiseviä torjunta- menetelmiä, mutta kemiallisten torjunta-aineiden käyttö ei ole kielletty. 5
  • 6. Conventional (modern) Kemiallis-tekninen Tuotantomenetelmälleon tyypillistä teollisesti valmistettujenagriculture maatalous eli ns. väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, erikoistuminen ja tavanomainen tuotannon yleinen tehostaminen sekä melko avoin ravinnevirta. maatalous Vallitseva tuotantomenetelmä teollistuneissa maissa.Ecosystem services Ekosysteemipalvelut ja Ekosysteemipalvelut ovat kaikkia ihmisen luonnosta saamiaand agriculture maatalous aineellisia ja aineettomia hyötyjä, ja ne jaetaan neljään katego- riaan: 1) ylläpitävät palvelut 2) säätelevät palvelut 3) tuotanto- palvelut 4) kulttuuripalvelutEvergreen revolution Ikivihreä ja ruskea Molemmilla käsitteillä halutaan korostaa sitä, että maatalo-and brown revolution vallankumous udessa ei voida keskittyä vain tuottavuuteen – nälänhädän poistamiseksi ruuantuotannon tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.Food loss Ruokahävikki Ruokahävikki on pellolta korjattu sato, jota ei käytetä ruuaksi. Arviolta kolmasosa maailman ruokatuotannosta menetetään ruokahävikin seurauksena.Food safety Elintarviketurvallisuus Elintarviketurvallisuus koostuu ruuan käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyvistä käytännöistä, joilla pyritään estämään ruuasta aiheutuvia terveysriskejä.Food security Ruokaturva Ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on mahdollisuus hankkia riittävästi turvallista ja ravinteikasta ruo- kaa terveellisen ja aktiivisen elämän ylläpitämiseksi.Food sovereignty Ruokasuvereniteetti Ruokasuvereniteetissa ruokajärjestelmän keskipiste on ruuan tuottajien, jakelijoiden ja kuluttajien toiveet ja tarpeet ja ihmis- ten oikeus terveellisesti ja kulttuurisesti sopivaan ruokaan, joka on tuotettu ekologisesti kestävällä tavalla.Good agricultural Hyvät viljelykäytännöt Hyvät viljelykäytännöt ovat taloudellisesti kannattavia, ympäris-practices (GAP) tön kannalta kestäviä ja sosiaalisesti hyväksyttäviä.Green economy and Vihreä talous ja Talous, joka johtaa ihmisten lisääntyneeseen hyvinvointiin,agriculture maatalous yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja samalla vähentää ympäristöriskejä.Greening of Maatalouden Maatalouden viherryttämisellä tarkoitetaan tuottavuuden jaagriculture, green viherryttäminen, kannattavuuden kasvattamista haitallisia ympäristövaikutuksiaagriculture vihreä maatalous samanaikaisesti vähentämällä. Siinä korostetaan myös ekolo- gisten resurssien käyttöä viljelyjärjestelmissä esimerkiksi maan kasvukuntoa ylläpitävää viljelyä, biologisia kasvinsuojelumene- telmiä sekä viljelykiertoa hyödyntämällä. Maatalouden viherryt- tämisen käsite esiintyy myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) uudistuksen käsitteistössä. Siinä maatalouden viherryttämisen käsitteellä tarkoitetaan ympäristövaatimusten sisällyttämistä politiikkaan. 6
  • 7. Hidden hunger Piilonälkä Piilonälkä on tilanne, jossa ihminen voi ulkoisesti näyttää ravitulta, vaikka hänellä on krooninen vitamiinien tai kiven- näisaineiden puutostila. Näitä elintärkeitä mikroravintoaineita ovat muun muassa A-vitamiini, rauta, sinkki, jodi, foolihappo ja B12-vitamiini.Nutrition security Ravitsemusturva Ravitsemusturva toteutuu, kun kaikille ruokakunnan jäsenille on varmistettu riittävän ja ravitsevan ruuan saanti, ympäristöhygie- niasta on huolehdittu ja saatavilla on hyvät terveyspalvelut.Organic agriculture Luonnonmukainen Kansainvälisesti sertifioitu tuotantotapa, joka kieltää väkilannoit- maatalous teiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käytön. Kasvunsäätei- den, antibioottien ja geneettisesti muunneltujen organismien käyttö on kielletty tai käyttöä rajoitetaan tiukasti. Viljelyssä hyödynnetään viljelykiertoa, seosviljelyä, viherlannoitusta, kom- postointia sekä eloperäistä lannoitusta.Payments for Korvaukset PES on taloudellinen työkalu, jolla pyritään kannustamaan sel-ecosystem services ekosysteemipalveluista laiseen maatalousmaan, rannikoiden sekä vesistöjen käyttöön(PES) ja hoitoon, joilla niiden tuottamat ekosysteemipalvelut voidaan jatkossakin pitää tuottavina.Permaculture Permakulttuuri Viljelyjärjestelmä, joka perustuu kestävän kehityksen periaattei- siin ja eettiseen ruuantuotantoon yhteisöjen tasolla. Modernin teknologian käyttö hyväksytään, mutta sen käytön tulee olla tasapainossa eettisten arvojen ja käsitteiden kanssa. Ominaista sille on erilaisilla vyöhykkeillä viljely.Precision agriculture Täsmäviljely Hyödynnetään yksityiskohtaista tietoa maatilasta sekä sen ympäristöstä tuotantopanosten käytön optimoimiseksi. Esimer- kiksi GPS:n ja GIS-menetelmän avulla mitoitetaan ja ajoitetaan lannoitteiden ja kemikaalien määrä sopivaksi.Right to food Oikeus ruokaan Oikeus ruokaan - periaate perustuu Ihmisoikeuksien yleismaail- malliseen julistukseen. Se velvoittaa sopimusvaltiot toimimaan sekä yksin että yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa niin, että sopimuksessa mainitut ihmisoikeudet toteutuvat.Sustainable agriculture Sustainable agriculture Kestävä maataloustuotanto on ekologisesti ja ympäristölli- sesti kestävää, taloudellisesti kannattavaa, yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista ja kulttuurisidonnainen prosessi, joka takaa maatalouden pitkän aikavälin tuottavuuden.Sustainable Kasvintuotannon Pohjautuu kolmelle periaatteelle: 1) viljelyn tuottavuuden jacrop production kestävä tehostaminen ekosysteemipalveluista saatavan hyödyn on lisäännyttävä 2)intensification (SCPI) tärkeimpien tuotantopanosten käyttötehokkuuden tulee kasvaa 3) viljelyssä tulee hyödyntää luonnollista ja hoidettua monimuo- toisuutta viljelyjärjestelmän sopeutumiskyvyn lisäämiseksiUrban and peri-urban Kaupunkiviljely Kaupungeissa ja sen ympäristöissä tapahtuvaa puutarhanhoitoa,agriculture lyhytaikaista kotieläin- ja maidontuotantoa ja kalataloutta. 7
  • 8. 3. RUOKATURVAN PERUSKÄSITTEET3.1. Ruokaturva (Food security) saatavilla olevan ruuan määrään kuin sen ravitsemukselli- seen laatuun.Vuonna 1996 pidetyn Maailman Ruokahuippukokouksenmääritelmän mukaan ruokaturva on toteutunut silloin, kun Piilonälän vaikutukset voivat olla hyvin vaaralliset: noinkaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on mahdollisuus hankkia 1,1 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee vuosittainriittävästi turvallista, ja ravinteikasta ruokaa terveellisen ja A-vitamiinin, sinkin, raudan tai jodin puutteeseen8. Lisäksiaktiivisen elämän ylläpitämiseksi1. mikroravintoaineiden puutokset aiheuttavat muita vakavia haittoja, muun muassa kasvun hidastumista, immuniteetinRuokaturvan neljä osaa ovat 1) saatavuus (availability of heikkenemistä, kognitiivisten toimintojen heikkenemistäfood), 2) ihmisten kyky hankkia ruokaa käyttöönsä (access ja lisääntynyttä äitiyskuolemien riskiä. Raskaudenaikainento food) 3) käytettävyys (utilization of food and food safe- jodinpuutos voi myös johtaa lapsen vakavaan kehityshäiri-ty) 4) tarjonnan vakaus (stability of supply), johon kuuluu öön.9 Jopa yhden kolmasosan maapallon väestöstä arvel-mm. kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta (crisis prevention laan kärsivän piilonälästä; haavoittuvaisimmat ryhmät ovatand management).2 kehitysmaiden naiset ja lapset10.Ruokaturva koostuu siten yhtäältä ruuan saatavuudestaja toisaalta ihmisten kyvystä hankkia ruokaa käyttöönsä. 3.4. Elintarviketurvallisuus (Food safety)Siihen kuuluu myös ruuan laatu, sen saannin jatkuvuus ja Elintarviketurvallisuudella tarkoitetaan ruuan käsittelyyn,tasaisuus sekä jakautuminen eri väestöryhmien ja alueiden valmistukseen ja varastointiin liittyviä käytäntöjä, joillakesken ja myös kotitalouksien sisällä3. Ruokaturvan perus- pyritään estämään ruuasta aiheutuvia terveysriskejä, kutenyksikkönä kehitysmaissa käytetään perhettä4. Pohjimmil- tautien leviämistä. Elintarviketurvallisuuteen liittyvät sitentaan ruokaturva on kuitenkin ihmisyksilöä koskeva käsite olennaisesti koko maatalouden arvoketjun vaiheet pellolta– ruoka ei kaikissa kulttuureissa jakaudu perheen sisällä pöytään. Lisäksi olennainen osa ruuan turvallisuutta ovatoikeudenmukaisesti. Ruokaturvan yhteydessä tunnistetaan sanitaatiopalvelut11. Vuosittain maailmassa 2,2 miljoonaamyös kulttuurisiin ruokailutottumuksiin perustuvan ruoka- ihmistä kuolee epäpuhtaan veden tai ruuan aiheuttamiinvalion tärkeys. tauteihin12. Elintarviketurvallisuusasioita hoitaa yleensä maiden omat elintarviketurvallisuusvirastot, Suomessa Evira. Evira seuraa tutkimuksella ja valvonnalla elintar-3.2. Ravitsemusturva (Nutrition security) vikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläintenRavitsemusturva tarkoittaa tilannetta, jossa kaikille ruo- terveyttä.13kakunnan jäsenille on varmistettu riittävän ja ravitsevanruuan saanti ja samalla on saatavilla hyvät terveyspalve-lut sekä toimiva ympäristöhygienia5. Ravitsemuksellisen 3.5. Ruokahävikki (Food loss)näkökulman korostaminen on tärkeää. Usein puhutaan vain Ruokahävikki on pellolta korjattu sato, jota ei käytetä ruu-maatalouden tuottavuuden parantamisesta, mutta ei niin- aksi. Teollistuneissa maissa ruokahävikki liittyy maatalou-kään tuotteiden ravitsemuksellisesta laadusta. Ravitsemus- den arvoketjun loppupäähän, kun ruokaa heitetään pois.turvan käsitteeseen liittyy olennaisesti piilonälän käsite Kehitysmaissa ruokahävikit syntyvät usein puutteellisen(ks. kohta 3.3). sadon varastoinnin ja käsittelyn seurauksena arvoketjun alkupäässä, ja helposti pilaantuvilla tuotteilla sadonkor- juun jälkeiset tappiot voivat nousta jopa 100 %:iin.14 Ruu-3.3. Piilonälkä (Hidden hunger) an hävikki heikentää ruokaturvaa olennaisesti. ArvioltaPiilonälkä on tilanne, jossa ihminen voi ulkoisesti näyt- kolmasosa maailman maataloustuotannosta menetetääntää ravitulta, vaikka hänellä on krooninen vitamiinien tai ruokahävikin tuloksena15. Yhdeksän miljardin ihmisen ruok-kivennäisaineiden puutostila6. Näitä elintärkeitä mikrora- kiminen vuonna 2050 vaatii FAO:n arvion mukaan 70 %:nvintoaineita ovat muun muassa A-vitamiini, rauta, sinkki, lisäystä maataloustuotannosta. Tämä luku voisi olla olen-jodi, foolihappo ja B12-vitamiini7. Piilonälkäisillä ihmisillä naisesti pienempi, mikäli ruokahävikit olisivat pienempiä.ei välttämättä ole ulkoisia oireita, joten he voivat itse ollatietämättömiä puutostilastaan. Käsite ei siis niinkään liity 8
  • 9. 3.6. Oikeus ruokaan (Right to food) tarkoittaa ja miten kansallisesti ja kansainvälisesti voidaan edistää tavoitteen toteutumista.17 Ohjeiston vapaaehtoi-Oikeus ruokaan –periaate ja lähestymistapa ruokaturvaan suudella haluttiin korostaa sitä, ettei se ole laillisesti sitovaperustuvat ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistuk- asiakirja vaan työkalu, jolla tuetaan oikeus ruokaan – tavoit-seen, joka hyväksyttiin YK:n kolmannessa yleiskokoukses- teen toteuttamista kansallisilla ja kansainvälisillä toimilla.sa 10. joulukuuta 194816. Pääosa julistuksen sisällöstä onmyöhemmin vahvistettu myös kahdessa kansainvälisessäyleissopimuksessa, joista toinen koskee kansalais- ja poliit- 3.7. Ruokasuvereniteetti (Food sovereignty)tisia (KP-sopimus), toinen taas taloudellisia, sosiaalisia ja Ruokasuvereniteetti-ajattelun taustalla on käsitys siitä, ettäsivistyksellisiä oikeuksia (TSS-sopimus). ihmisillä on oikeus määritellä itsenäisesti kullekin maan- tieteelliselle alueelle parhaiten sopivat ruuan tuotannon,Ihmisoikeustekstit velvoittavat sopimusvaltiot toimimaan jakelun ja kulutuksen keinot ottaen huomioon erilaisetsekä yksin että yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa ekologiset, sosio-ekonomiset ja kulttuuriset olosuhteet18.niin, että sopimuksessa mainitut ihmisoikeudet toteutu- Ruokasuvereniteetti-käsite on syntynyt kansalaisjärjestöjenvat. FAO:n johdolla valmisteltiin 2000-luvun alkupuolella keskuudessa. Pienviljelijöiden Via Campesina –liike on ollutvapaaehtoisohjeisto siitä, mitä oikeus ruokaan käytännössä tässä liikkeellepanevana voimana.19 9
  • 10. 4. LÄHESTYMISTAPOJA MAATALOUTEENPuhuttaessa maataloudesta, joka pystyy vastaamaan kas- Kestävän maatalouden käsitettä on tuotu vahvasti esillevavan väestön ja ilmastonmuutoksen asettamiin haastei- Rion 1992 ympäristökokouksesta asti. Tuolloin SARD (Sus-siin, mainitaan usein tietyt käsitteet ja lähestymistavat tainable Agriculture and Rural Development) määriteltiinkestävästä maataloudesta agroekologiaan ja ilmastoälyk- ekologisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi, taloudellisestikääseen maatalouteen. Nämä käsitteet ovat osittain limit- kannattavaksi, yhteiskunnallisesti oikeudenmukaiseksi jatäisiä ja niillä on paljon yhteisiä piirteitä. Tässä kappaleessa kulttuurisidonnaiseksi prosessiksi, joka takaa maataloudenkukin lähestymistapa esitellään erikseen ja lopuksi käydään pitkän aikavälin tuottavuuden23. Johannesburgin kestävänläpi niiden samankaltaisuuksia. Yhteenvedossa ei oteta kehityksen huippukokouksessa SARDin merkitystä vuositu-kantaa eri lähestymis- ja tuotantotapojen paremmuuteen. hattavoitteiden saavuttamisessa korostettiin edelleen24.Yhdeksän miljardin ihmisen ruokkimiseksi tullaan tarvitse-maan monen lähestymistavan yhdistelmää. 4.3. Hyvät viljelykäytännöt (Good Agricultural Practices, GAP)4.1. Kemiallis-tekninen eli GAP – lähestymistavan mukaan hyvät viljelykäytännöt ovat ns. tavanomainen maatalous taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta kestäviä ja sosiaalisesti hyväksyttäviä. Myös elintarviketurvallisuus (Conventional/Modern agriculture) ja elintarvikkeiden laatu on olennainen osa GAP-lähesty-Kemiallis-tekniselle tuotantotavalle tyypillistä on teollisesti mistapaa. Hyviksi viljelykäytännöiksi FAO listaa esimerkiksivalmistettujen väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden käyt- maan kasvukuntoa ylläpitävän viljelyn ja luonnonmukaisentö, erikoistuminen ja tuotannon yleinen tehostaminen sekä viljelyn. Hyvät viljelykäytännöt vähentävät maan kasvukun-melko avoin ravinnevirta.20 Tavanomaisessakin maatalou- non heikkenemistä, mikä on kestävän maataloustuotannondessa voidaan kuitenkin käyttää ns. kestävän maatalouden edellytys. Hyviä maatalouskäytäntöjä ei tulisi nähdä vainmenetelmiä, joilla maan kasvukuntoa ylläpidetään. tavoitetilana vaan välineinä kestävän ruuan- ja maatalous- tuotannon saavuttamiseen.25Kemiallis-tekninen maatalous on mahdollistanut maata-louden tuottavuuden kasvun. Arvioiden mukaan kasvin-tuotannon määrä kasvoi 47 % vuosien 1985 ja 2005 välillä. 4.4. Agroekologia (Agroecology)Tuotannon kasvu on kuitenkin ollut voimakkainta vilja- ja Agroekologia on tieteenala, jossa kestävän viljelyn suunnit-öljykasveilla – jos tarkastellaan kaikkien viljeltyjen lajien telun ja toteuttamisen perustana toimivat ekologiset peri-tuotantoa samalla aikavälillä, on kasvintuotannon määrä aatteet26, luonnonvarojen hallinta ja luonnon monimuotoi-kasvanut maailmanlaajuisesti 28 %. suuden eli biodiversiteetin hoito27. Agroekologia yhdistää perinteisten, paikallisten ja pienviljelijöiden luonnonvaro-Viimeisen 50 vuoden aikana lannoitteiden käyttö maailman- jen kestävän käytön menetelmiä uusimman ekologisenlaajuisesti on lisääntynyt 500 %:lla. Maataloutta varten on tietotaidon ja menetelmien kanssa.raivattu tai muokattu 70 % ruohomaista, 50 % savanneista,45 % lauhkean vyöhykkeen lehtipuumetsistä ja 27 % troop- Agroekologian käsite nostetaan useissa yhteyksissä esiinpisista metsistä21. puhuttaessa kestävän maatalouden haasteista. Tieteen- alana agroekologia yhdistää maataloustieteet ja ekologian.4.2. Kestävä maatalous Käsite esiteltiin ensimmäistä kertaa Miguel Altierin teok- sessa Agroecology vuodelta 1983. (Sustainable agriculture)Kestävä maatalous tarkoittaa tuotantoa, jonka keskeiset Agroekologisessa viljelyssä pyritään vähentämään ostet-periaatteet ovat viljelymaan säilyttäminen tuottavana pit- tujen ulkoisten panosten, erityisesti kemikaalien, määrääkällä aikavälillä, vesivarojen tehokas käyttö sekä biologi- ja vähentämään niiden haitallisia ympäristövaikutuksia28.sen monimuotoisuuden vaaliminen. Kaikki tämä edistää Lisäksi pyritään tyydyttämään niin paikallisväestön kuinviljelyjärjestelmien tuottavuuden ylläpitoa epävakaissa markkinoidenkin tarpeita29. Tavoitteena on ekologisestisääoloissa.22 kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ruuantuotanto30. 10
  • 11. Agroekologian tutkimuskysymyksiin kuuluu erityisesti kas- mutta sen on myös säästettävä niitä resursseja, joista tuo-vintuotannon ekologinen kestävyys peltoekosysteemin tanto on riippuvaista. Kasvintuotannon kestävä tehostami-rakennetta ja toimintaa tutkimalla. Olennaista on myös ruo- nen pohjautuu kolmelle periaatteelle.kajärjestelmien ekologinen kestävyys niiden yhteiskunnal-lisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa kontekstissaan31. Ensimmäiseksi, viljelyn tuottavuuden ja ekosysteemipalve- luista (ks. tarkemmin ekosysteemipalvelut kohdassa 6.4.)4.5. Ilmastoälykäs maatalous saatavan hyödyn on lisäännyttävä. Toiseksi, tärkeimpien tuotantopanosten (vesi, ravinteet, kasvinsuojeluaineet, (Climate Smart Agriculture) energia, viljelymaa, työvoima) käyttötehokkuuden tuleeIlmastoälykäs maatalous on tuotantomenetelmä, joka lisää kasvaa. Kolmanneksi, viljelyssä tulee hyödyntää luonnol-kestävästi maatalouden tuottavuutta ja tuloja, lisää vilje- lista ja hoidettua monimuotoisuutta viljelyjärjestelmänlyjärjestelmän kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja sopeutumiskyvyn lisäämiseksi.äärimmäisiin sääilmiöihin ja vähentää maataloustuotannonnettokasvihuonepäästöjä tuotettua yksikköä kohden. Tämä Näiden periaatteiden saavuttamiseksi kasvintuotannonparantaa ruokaturvaa ja kehitystavoitteiden saavuttamista kestävässä tehostamisessa ehdotetaan toimenpiteiksi32. Ilmastoälykkäässä maataloudessa tunnustetaankin maa- mahdollisimman vähäistä maanmuokkausta, peitekasvientalouden merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen mutta käyttöä, monipuolisempaa lajistoa viljelyssä, uusien tuot-myös sen potentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa ja tavampien lajikkeiden käyttöä, integroitua kasvinsuojeluavaikutusten hillitsemisessä33. ja tehokasta vedenkäyttöä. Integroidulla kasvinsuojelulla (Integrated Pest Management, IPM) pyritään minimoimaanIlmastonmuutos on yksi eniten maatalouteen ja ruokatur- kemiallisten torjunta-aineiden käyttö viljelyjärjestelmässävaan vaikuttavista muutosvoimista. Sen arvioidaan vähen- muita metodeja paremmin hyödyntämällä. Tuholaisesiin-tävän maatalouden tuottavuutta, tuotannon vakautta ja tymiä tarkkaillaan, ja torjunta-aineita käytetään ainoastaanmaataloudesta saatavia tuloja erityisesti niillä alueilla, jot- jos tuholaisten aiheuttamat tuhot ylittävät tietyn rajan.37ka ovat jo ennestään ruokaturvattomia. Samalla maatalou- Kasvintuotannon kestävässä tehostamisessa koroste-den ja maankäyttösektorin on todettu olevan merkittävä taan käytännöllisiä innovaatioita: esimerkiksi kasvinvil-kasvihuonekaasupäästöjen lähde. IPCC:n34 arvion mukaan jelyyn käytettävää maata ja kotieläinten laidunmaata ei28 % kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin maatalou- tarvitse erottaa toisistaan vaan viljelykierrolla ne voidaandesta. Toisen arvion mukaan tämä luku on jopa 30–35 %35. yhdistää.38Tähän kokonaislukuun on laskettu maatalouden apuener-gian tuotannosta syntyvien hiilipäästöjen, maataloudenhiili, -metaani ja dityppioksidipäästöjen lisäksi mukaan 4.7. Yhteiset piirteetmaankäytön muutoksista johtuvan trooppisen metsäka- Kestävä maatalous, hyvät viljelykäytännöt, agroekolo-don aiheuttamat hiilipäästöt. Maataloustuotannon tulee gia, ilmastoälykäs maatalous ja kasvintuotannon kestäväsiis jatkossa saavuttaa useita tavoitteita, paitsi tuottaa tehostaminen ovat osittain limittäisiä termejä. Niille kaikil-enemmän ruokaa, rehuja ja kuituja myös varmistaa vält- le yhteistä on viljelystä koituvat mahdollisimman vähäisettämättömien ekosysteemipalvelujen saatavuus, mukaan ympäristövaikutukset. Lisäksi korostetaan maaperän vilja-lukien vesijärjestelmien ylläpito ja kasvihuonekaasujen vuuden merkitystä, vesitehokkuutta, paikallisia resurssejanettovähennykset.36 ja oikeudenmukaisuutta tiedon ja teknologian jaossa39. Kaikissa agroekologisissa ja kestävissä viljelyjärjestelmis- sä myös painotetaan ravinteiden kierrätyksen merkitystä.4.6. Kasvintuotannon kestävä tehostaminen Olennaista on myös viljelyekosysteemin riittävä geneetti- (Sustainable Crop Production nen monipuolisuus40. Keskeisiä viljelytoimenpiteitä ovat (kunkin toimenpiteen vieressä esimerkkejä konkreettisista Intensification, SCPI) agronomisista toimista) 41, 42:Kasvintuotannon kestävän tehostamisen taustalla on aja-tus maatalouden ”säilytä ja kasvata” (save and grow’)-peri-aatteesta: kasvinviljelyn on jatkossa oltava tuottavampaa, 11
  • 12. 1. Ravinteiden saatavuuden ja käytön tehostamiseen • peitekasvien käyttö tähtäävät keinot • vähennetty maanmuokkaus • tarkkuuslannoitus • lannan ja väkilannoitteiden käyttö sopivassa suhteessa • peltometsäviljely • puskurikaistojen- ja vyöhykkeiden käyttö • typensitojakasvit2. Maaperän viljavuutta ylläpitävät ja eheyttävät • vähennetty maanmuokkaus toimet • viljelykierto • peitekasvien käyttö • kesannointi3. Tauti- ja tuholaistorjuntaan liittyvät toimet • viljelykierto • viljely-ympäristön geneettisen monimuotoisuuden ylläpitäminen • integroitu kasvinsuojelu (integrated pest management, IPM) • uuden teknologian hyödyntäminen4. Veden käytön tehokkuuden parantamiseen liittyvät • suolaantumista vähentävät toimet, kuten toimet tippukastelu • viljelytoimet, joilla lisätään maaperän eloperäisen aineksen määrää • kuivuutta paremmin sietävien lajikkeiden käyttö • vesivarannot, padot 12
  • 13. 5. ESIMERKKEJÄ VILJELYJÄRJESTELMISTÄTässä kappaleessa esitellään viljelyjärjestelmiä, joissa kelpoisia ratkaisumalleja49. Toisaalta luomutuotteen val-kaikissa sovelletaan edellisessä kappaleessa mainittu- mistukseen ja markkinoille pääsyyn ei sisälly paikallisuu-ja viljelytoimenpiteitä- ja periaatteita. Mitään yksittäistä den vaatimusta. Myöskään reilun kaupan vaatimusta eiviljelyjärjestelmää ei välttämättä voi mutkatta soveltaa sisälly luonnonmukaiseen tuotantoon.ongelmanratkaisuun: ratkaisujen tulee olla joustavia ja pai-kallisia olosuhteita kunnioittavia. On myös huomionarvoista, että kehitysmaiden pienviljeli- jöistä monet saattavat olosuhteiden sanelemana olla luomu-5.1. Maan kasvukuntoa ylläpitävä viljely viljelijöitä, koska kemiallisia tuotantopanoksia ei ole viljelijän ulottuvilla. Tällainen luomun kaltainen, ei-sertifioitu tuotanto, (Conservation agriculture) jonka yhteydessä puhutaan agroekologisista menetelmistäMaan kasvukuntoa ylläpitävässä viljelyssä maata ei tuotantokulttuurissa, on erilaista tuotantoa kuin kansainväli-muokata lainkaan tai mahdollisimman vähän. Viljelyssä sesti sertifioitu luomutuotanto (certified organic).hyödynnetään sopivaa viljelykiertoa (esimerkiksi typen-sitojakasvit) ja peitekasvien käyttöä maaperän hiilidioksidi- Luonnonmukainen tuotanto voi edistää kestävää kehitystäpitoisen eloperäisen aineksen määrän ylläpitämiseksi sekä paikallisia resursseja hyödyntämällä, viljelijöiden tulotasoasuorakylvöä. Kasvinsuojelussa suositaan ennaltaehkäiseviä lisäämällä sekä luonnonvarojen kestävällä käytöllä. Tuo-ja biologisia torjuntamenetelmiä, mutta kemiallisten tor- tanto on myös vähemmän riippuvaista fossiilisista poltto-junta-aineiden käyttöä ei kielletä.43 aineista. Tuotannon haittapuoliin voidaan laskea sen riippu- vuus lannasta ja lannan aiheuttamat ympäristövaikutukset.Maan kasvukuntoa ylläpitävä viljely vähentää maaperän Tuotanto vaatii myös korkean tason tietotaitoa50.eroosiota, lisää viljelyn vesitehokkuutta, pienentää maa-talouden hiilidioksidipäästöjä lisäämällä hiilinieluja sekä Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti viljellään luonnonmukai-vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta viljelyssä. Tällä sesti noin 37 miljoonalla hehtaarilla, mikä on 0,9 prosenttiahetkellä maaperän laatua ylläpitävää viljelyä harjoitetaan viljelykäytössä maasta51.maailmalla yhteensä noin 117 miljoonalla hehtaarilla, jokaon noin 8 % koko maailman viljelykelpoisesta maasta44. 5.3. Peltometsäviljely, ainavihanta maatalous (Agroforestry, evergreen agriculture)5.2. Luonnonmukainen viljely Ainavihanta maatalous yhdistää peltometsäviljelyn maan (Organic agriculture) kasvukuntoa ylläpitävän viljelyn periaatteiden kanssa. Vil-Luonnonmukainen viljely tarkoittaa tuotantoa, jossa ei käy- jely- tai laidunmaiden lomassa kasvaa puita ja pensaita.tetä väkilannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita45. Lisäk- Viljelymenetelmä jäljittelee luonnonmetsille ominaistasi kasvunsääteiden, antibioottien ja lisäaineiden käyttö on ravinteiden ja veden kiertoa sekä pölytystä. Peltometsä-kielletty tai niiden käyttöä rajoitetaan tiukasti46. Muunto- viljely ei kuitenkaan aina ole ainavihantaa. Myös kuivissageenisten organismien ja niiden johdannaisten käyttö on ilmastoissa harjoitetaan peltometsäviljelyä, mutta siellä seluonnonmukaisessa tuotannossa kokonaan kielletty, pois- ei ole vihantaa ympäri vuoden.sulkien eläinlääkkeet47. Viljelyssä hyödynnetään viljelykier-toa, seosviljelyä, viherlannoitusta, kompostointia, elope- Viljelyjärjestelmänä ainavihanta maatalous tarjoaa lukuisiaräistä lannoitusta sekä biologista kasvinsuojelua. hyötyjä ja toimeentulomahdollisuuksia viljelijöille. Maape- rän typpipitoisuutta lisäävät puut voivat toimia viherlannoit-Luonnonmukaisessa tuotannossa yhdistyy pitkälle kehitty- tajina. Puista saa myös hedelmiä, lääkkeitä, kotieläintennyt biologinen monimuotoisuus, luonnonvarojen säästämi- rehua, puutavaraa ja polttopuuta. Ainavihanta maatalousnen ja eläinten hyvinvointia koskevien tiukkojen säädösten yleensä myös lisää tuottavuutta, koska puut voivat lisätänoudattaminen48. Luonnonmukainen maatalous on kan- maaperän viljavuutta ja kosteutta maaperän eloperäistäsainvälisesti sertifioitua. ainesta lisäämällä.Tuotannossa pyritään ottamaan huomioon paikallisuus; Puut myös suojaavat kovilta tuulilta ja tarjoavat luonnonva-alueelliset erityispiirteet vaativat paikallisesti sopeutumis- raisille eläimille ja kasveille elinympäristön. Myös eroosio- 13
  • 14. riski vähenee ja viljelyjärjestelmän vedenkäyttö tehostuu. Permakulttuurissa hyväksytään modernin teknologianViljelyjärjestelmänä ainavihanta maatalous on myös ilmas- käyttö, mutta sen käytön tulee olla tasapainossa eettistentoälykästä: parhaimmillaan yksi trooppinen puu voi vuosit- arvojen ja käsitteiden kanssa. Permakulttuurin ajatusta ontain eristää 22,6 kg hiiltä ilmakehästä52. sovellettu pienessä mittakaavassa erityisesti Yhdysvallois- sa ja Australiassa ekoyhteisöissä. Sille ominaista on eri- laisilla vyöhykkeillä viljely: tietyillä vyöhykkeillä viljellään5.4. Täsmäviljely (Precision agriculture) yrttejä, salaattia ja vihanneksia (yhteisössä eniten käytetytTäsmäviljely on viljelyjärjestelmä, jossa hyödynnetään tuotteet), tietyillä puita ja pensaita, tietyillä viljatuotteita,yksityiskohtaista tietoa maatilasta ja sen ympäristöstä tietyillä vyöhykkeillä laiduntavat kotieläimet, jonka lisäksituotantopanosten käytön optimoimiseksi. Tavoitteena on yksi vyöhyke pidetään kokonaan koskemattomana. Perma-tuntea maaperän ja viljeltävien kasvien ominaisuudet niin kulttuurilla on monia yhtymäkohtia peltometsäviljelyyn jahyvin, että esimerkiksi lannoitteiden ja kemikaalien määrä luonnonmukaiseen viljelyyn.55voidaan mitoittaa ja ajoittaa niille sopiviksi. Täsmäviljelys-sä käytetään hyväksi teknologiaa, erityisesti GPS:ää sekä 5.6. Biodynaaminen viljelyGIS-menetelmää. Sen käyttöönotto on ollut hidasta, kos-ka onnistuminen vaatii asiantuntemusta ja melko suurta (Biodynamic agriculture)rahallista panostusta tarvittavaan teknologiaan.53 Jatkossa Biodynaaminen viljely muistuttaa läheisesti luonnonmu-tällaisella viljelyjärjestelmälle voi olla etenkin teollistu- kaista viljelyä, mutta siinä tehdään toimenpiteitä, jotkaneissa maissa tarvetta. Peltoviljelyn aiheuttama ympäris- eivät kuulu tieteellisen tutkimustiedon piiriin, vaan ne liit-tökuormitus, sadon laadun suuret vaihtelut sekä odotuksia tyvät viljelyn ’henkiseen’ puoleen. Siinä korostetaan pla-alhaisemmat satotasot kannustavat miettimään sen tarjo- neettojen ja kuun liikkeiden, vuodenaikojen vaihtelun jaamia mahdollisuuksia. Täsmäviljelyllä voidaan muun muas- vuorokausirytmiin perustuvaa ajoitusta ja viljelyteknisiä toi-sa parantaa peltoviljelyn ravinnetaseita ja siten vähentää menpiteitä tämän aikataulun mukaisesti.ravinteiden huuhtoutumista pelloilta.54 Biodynaaminen viljely perustuu Rudolf Steinerin 1924 esit- tämään ajatukseen kulttuurin kehittämisestä kestävän maatalouden avulla. Maaperän viljavuutta ylläpidetään5.5. Permakulttuuri (Permaculture) kompostoinnilla, viherlannoituksella ja vuoroviljelyllä.Permakulttuuri on viljelyjärjestelmä, joka perustuu kestä- Kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö onvän kehityksen periaatteisiin ja eettiseen ruuantuotantoon biodynaamisessa viljelyssä kielletty. Tilakokonaisuus käsi-yhteisöjen tasolla. Permakulttuurin etiikkaan kuuluu kolme tetään omana ekosysteeminään, joka lisää maaseutuluon-keskeistä osaa: maapallosta huolehtiminen, ihmisistä huo- non monimuotoisuutta. Se täyttää luomuviljelyn kriteerit,lehtiminen ja oikeudenmukaisuus. Järjestelmään otetaan ja voidaan sertifioida luomuksi.56mallia etenkin sellaisista yhteisöistä ja kulttuureista, jotkaovat pitkään eläneet tasapainossa ympäristönsä kanssa.Viljelyjärjestelmänä siinä pyritään toistamaan prosesseja,jotka esiintyvät luonnonympäristöissä. 14
  • 15. 6. MUITA AJANKOHTAISIA KÄSITTEITÄ6.1. Biohiilen käyttö maataloudessa (Biochar) riippuvaisia ostetusta kotimaisesta tai ulkomailta tuodusta ruuasta. Äärimmäisessä köyhyydessä on kuitenkin kaupun-Biohiili on kiinteää ainesta, jota valmistetaan kuumenta- geissakin pakko ryhtyä kaupunkiviljelyyn henkiinjäämisenmalla biomassoja hapettomissa oloissa eli pyrolyysillä, joka vuoksi ja ainoana toimeentulon lähteenä.60onnistuu myös pienissä uuneissa kotitalouksissa. Biohiiltävoidaan lisätä maahan sen maaperää parantavien ominai- Ruuan hinnat tulevat tulevaisuudessakin heilahtelemaansuuksien vuoksi, mutta sillä on myös potentiaalisesti tärkeä voimakkaasti61. Kaupunkiviljelyn merkityksen uskotaankinilmastonmuutosta hillitsevä rooli. Biohiileen sitoutunut hiili nousevan kansallisissa ja kansainvälisissä ruokaturvastrate-voi pysyä maaperässä jopa tuhansia vuosia. gioissa. Kaupunkiviljelyllä voi olla myös merkittävä ympä- ristönsuojelullinen rooli etenkin valuma-alueiden ja vesis-Biohiilen lisääminen maaperään on vanha perinne, ja sen töjen hoidossa.62mahdollisuuksia ruokaturvan edistämisessä tutkitaan tällähetkellä. Biohiilen positiiviset vaikutukset maaperään esi- 6.4. Ekosysteemipalvelut ja maatalousmerkiksi sellaisilla alueille, joissa maaperä on huonontunutja tarjolla olevien tuotantopanosten määrä on vähäinen, (Ecosystem services and agriculture)voivat olla merkittävät.57 Ekosysteemipalveluiden käsite kattaa kaikki ihmisen luon- nosta saamat aineelliset ja aineettomat hyödyt. Ihmisen6.2. Maatalous hiilinieluna elämä maapallolla on riippuvaista luonnosta ja sen eri toi- minnoista – tarvitsemme ruokaa, polttoaineita, kuitua ja (Biocarbon agriculture) muita eri eliöistä lähtöisin olevia perushyödykkeitä. Ekosys-Biocarbon on hiiltä, joka yhteyttämisen eli fotosynteesin teemipalvelut voidaan jakaa neljään luokkaan63:myötä varastoituu puiden ja kasvien biomassaan sekämaaperään. Hiilen varastointi metsiin, peltometsiin ja maa- 1. ylläpitävät palvelut (esim. yhteyttäminen, ravinteidenperään kestävän maankäytön myötä vähentää hiilidioksidin kierto)vapautumista ilmakehään. Tukemalla hankkeita, jossa pyri- 2. säätelevät palvelut (esim. ilman puhdistuminen, vedentään hiilen varastointiin, voidaan lisätä paikallisten ihmisten puhdistuminen, eroosion estäminen)tuloja, vähentää haavoittuvaisuutta ilmastonmuutokselle ja 3. tuotantopalvelut (esim. ruoka, vesi, kuitu, polttoaine)suojella monimuotoisuutta. 4. kulttuuripalvelut (esim. luonnon esteettiset arvot, luonto tietolähteenä)Maatalouden merkitystä hiilinieluna ollaan vähitellen tun-nustamassa myös kansainvälisillä hiilimarkkinoilla, joiden Viimeisen 50 vuoden aikana ihminen on toiminnallaanarvo nousi 32 miljardista 126 miljardiin vuosina 2006–2008. muuttanut ekosysteemejä nopeammin ja laaja-alaisemminAfrikka on maanosana jäänyt lähes hyötymättä hiilikaupas- kuin minkään muun samanmittaisen historian ajanjaksonta.58 African Biocarbon Initiative -aloitteella on pyritty lisää- aikana. Nämä muutokset ovat pääosin olleet seuraustamään toimia Afrikan mukaan pääsemiseksi hiilikauppaan59. kasvavan väestön ruuan, veden, puutavaran, kuidun ja polt- toaineen tarpeiden tyydyttämisestä. Maatalous ja ekosys-6.3. Kaupunkiviljely teemipalvelut ovat siten tiukasti kytköksissä toisiinsa.64 (Urban and peri-urban agriculture, UPA) Myös viljelyjärjestelmät itsessään ovat riippuvaisia ekosys-Kaupunkiviljely tarkoittaa kaupungeissa ja niiden ympäris- teemipalveluista, kuten pölytyksestä, biologisesta torjun-töissä tapahtuvaa puutarhanhoitoa, lyhytaikaista kotieläin- nasta, maaperän rakenteen ja viljavuuden ylläpitämisestäja maidontuotantoa ja kalataloutta. Arvioiden mukaan sekä ravinteiden ja veden kierrosta. Toisaalta on muistet-vuonna 2050 66 % maapallon väestöstä asuu kaupun- tava, että viljelyjärjestelmät myös tuottavat monia ekosys-geissa. Kaupungistumisen uskotaan olevan voimakkainta teemipalveluita, esimerkiksi maaperän ja veden laatuakehitysmaissa korkean syntyvyyden ja maaseudulta tapah- säätelemällä, toimimalla hiilinieluina sekä ylläpitämällätuvan muuttoliikkeen vuoksi. Väestön pakkautuminen kau- biodiversiteettiä ja maaseutumaisemaa.65punkeihin vaatii sovellettuja strategioita ruokaturvan takaa-miseksi. Perinteisesti kaupungissa asuvat kuluttajat ovat 15
  • 16. 6.4.1. Korvaukset ekosysteemipalveluista maataloudessa, viljely- ja laidunmaat peittävät maapal- (Payment for Ecosystem Services, PES) lon kokonaismaapinta-alasta 34,3 % ja globaalisti lähes 40 % kaikista työkykyisistä ihmisistä saa toimeentulonsaPayments for Ecosystem Services (PES) on taloudellinen maataloudesta68.työkalu, joka on suunniteltu kannusteeksi maanomistajilleja -käyttäjille. Maksuilla pyritään kannustamaan paikallisiaasukkaita ja maanomistajia sellaiseen maatalousmaan, 6.6. Maatalouden viherryttäminen, vihreämetsien, rannikoiden sekä vesistöjen suojeluun, käyttöön ja maatalous (Greening of agriculture/hoitoon, joilla niiden tuottamat ympäristö- ja ekosysteemi- Green agriculture)palvelut pidetään jatkossakin tuottavina. PES-hankkeet ovatliittyneet etenkin vesi-, hiili- ja biodiversiteettikysymyksiin. Maatalouden viherryttämisellä tarkoitetaan tuottavuudenMaatalouden rooli PES:ssä on tunnustettu erityisesti ilmas- ja kannattavuuden kasvattamista haitallisia ympäristö-tonmuutoksen hillitsemisessä, vesien- ja biodiversiteetin- vaikutuksia samanaikaisesti vähentämällä. Siinä koroste-suojelussa sekä maaseutumaiseman ylläpitämisessä. taan myös ekologisten resurssien käyttöä viljelyjärjestel- missä esimerkiksi maan kasvukuntoa ylläpitävää viljelyä,PES voidaan kytkeä myös köyhyyden poistamiseen, sil- biologisia kasvinsuojelumenetelmiä sekä viljelykiertoalä ympäristö- ja ekosysteemipalveluiden huonontuminen hyödyntämällä.69ovat osasyitä köyhyyden lisääntymiseen. PES:in avullavoitaisiin tarjota tulonlähteitä kehitysmaiden köyhimmille Maatalouden viherryttämisen käsite esiintyy myös EU:nja siten edistää ympäristöllisesti kestävien menetelmien yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy,käyttöönottoa. Käytännössä tämä ei ole vielä onnistunut, CAP) uudistuksen käsitteistössä. Siinä maatalouden viher-sillä PES:n käyttöönottoa kehitysmaissa hidastaa erityisesti ryttämisen käsitteellä tarkoitetaan ympäristövaatimustenepäselvät maanomistusoikeudet ja pienviljelijöiden koh- sisällyttämistä politiikkaan. Yhteisen maatalouspolitiikantaamat esteet mm. markkinoille pääsyssä, rahoituspalve- ensimmäiseen pilariin suunnitellaan viherryttämiselement-luissa ja tuotantopanosten hankkimisessa.66 Ongelmia ovat tiä, jolla varmistetaan, että kaikki tukea saavat EU:n viljeli-aiheuttaneet myös PES-ohjelmien korkeat hallintokustan- jät toimivat ympäristöä hyödyttävällä tavalla.70nukset ja monimutkaiset maksatusmekanismit.6.5. Vihreä talous ja maatalous 6.7. Ikivihreä vallankumous (Green economy and agriculture) (Evergreen revolution) ja ruskea vallankumous (Brown revolution)Vihreä talous tarkoittaa taloutta, joka johtaa ihmistenlisääntyneeseen hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen oikeu- Nykyisin puhutaan niin ikivihreästä kuin ruskeasta vallan-denmukaisuuteen, samalla kun se merkittävästi vähen- kumouksesta vihreän vallankumouksen sijaan. Molemmil-tää ympäristöriskejä ja ekologisten resurssien niukkuutta. la käsitteillä halutaan korostaa sitä, että maataloudessa eiLyhyesti ilmaistuna vihreä talous on vähähiilistä, käyttää voida keskittyä vain tuottavuuteen – nälänhädän poistami-tehokkaasti ja kestävästi resursseja ja on yhteiskunnalli- seksi ruuantuotannon tulee olla kestävän kehityksen peri-sesti osallistavaa. Keskiöön vihreässä taloudessa nostetaan aatteiden mukaista.luonnon pääoman säilyttäminen ja lisääminen ihmiskun-nan hyödyksi, mukaan lukien biodiversiteetti ja ekosystee- Vihreäksi vallankumoukseksi kutsutaan 1960-luvultamipalvelut. Vihreä talous on myös yksi RIO+20-kokouksen 1990-luvulle kestänyttä ajanjaksoa, jolloin maataloudenpääteemoista. tuottavuus kasvoi maailmanlaajuisesti. Kasvun mahdol- listivat valtaosin teollisesti valmistettujen lannoitteiden jaVihreän talouden ja maatalouden yhdistämisessä olennais- torjunta-aineiden käyttöönotto sekä uudet, satoisammatta on se, millä tavalla tuotetaan ruokaa, kuitua ja energi- lajikkeet. Vihreän vallankumouksen aikana riisin, vehnän jaaa kasvavalle väestölle. Maataloudessa tulisi panostaa maissin sadot jopa tuplaantuivat Aasiassa ja Latinalaisessaerityisesti maaperän viljavuuden ylläpitämiseen, tehok- Amerikassa. Tuottavuuden kasvu ei kuitenkaan jakautunutkaampaan ja kestävämpään vedenkäyttöön, viljelylajik- tasaisesti kaikille alueilla ja maailmassa on edelleen läheskeiden ja kotieläinlajien monipuolistamiseen, eläinten miljardi nälkäistä ihmistä. Menestystarinat jäivät useim-hyvinvointiin ja paikallisiin oloihin sopivaan maatilatason miten köyhien pienviljelijöiden ulottumattomiin. Vihreässämekanisaatioon. Monet tässä yhteenvedossa esitellyt vil- vallankumouksessa käytetyt lajikkeet ovat myös rasitta-jelyjärjestelmät ovat vihreään talouteen sopivia.67 Maata- neet maapallon vesivarantoja ja vähentäneet viljelyjärjes-louden vaikutukset on ehdottomasti huomioitava vihreässä telmien biodiversiteettiä.71taloudessa: 70 % maapallon makeasta vedestä käytetään 16
  • 17. 6.8. Bioenergia ja biopolttoaineet uusiutumattomien energialähteiden ehtyessä. Ruuantuotan- (Bioenergy and biofuels) toon soveltuvan maan käyttämistä bioenergian tuotantoon on kritisoitu ja sillä uskotaan olleen myös vaikutuksensaMaailman kokonaisenergiankulutuksesta 18 % energiasta vuoden 2007–2008 ruokakriisiin. Eräiden arvioiden mukaanon peräisin uusiutuvista lähteistä72. Bioenergiaa ovat kaikki biopolttoaineiden kasvavasta kysynnästä johtuvat maankäy-ne biopolttoaineet, jotka tehdään biologisista ja uusiutuvis- tön muutokset voivat jopa lisätä kasvihuonekaasujen mää-ta lähteistä. Näitä ovat tärkeimpänä polttopuu, sekä esi- rää; luontaisen kasvillisuuden poistaminen biopolttoaineek-merkiksi bioetanoli, biodiesel ja muu biomassa.73 Biopolt- si kasvatettavien satojen tieltä poistaa myös maaperään jatoaineet voidaan jaotella kiinteisiin, nesteisiin ja kaasuihin. kasvillisuuteen sitoutunutta hiiltä.77Bioenergian pääasialliset lähteet ovat metsä- ja peltobio-massat sekä maatalouden jätteet ja sivutuotteet.74 6.9. Biofortifikaatio (Biofortication)Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet valmistetaan Biofortifikaatio on kasvien jalostamista siten, että ne sisäl-teollisesti esimerkiksi siemenistä ja jyvistä, mutta myös tävät enemmän ravitsemuksellisesti tärkeitä hivenaineita.kokonaisista kasveista, kuten maissista, sokeriruo’osta, Prosessilla jalostetaan kasveja siihen suuntaan, että nerypsistä, vehnästä, auringonkukasta tai öljypalmusta. Ylei- keräävät tehokkaasti hivenalkuaineita itseensä. Biofortifi-simmät ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet ovat kaatiolla voidaan ehkäistä piilonälkää, sillä yli puolet maa-bioetanoli, biodiesel, kasviöljy (vegetable oil) ja biokaasu. ilman väestöstä kärsii yhden tai useamman hivenaineen,Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa on kuten A-vitamiinin, sinkin tai jodin, puutoksesta.78 Bioforti-kritisoitu siitä, että niiden raaka-aineena käytetään ruuak- fikaatiossa kasveja jalostetaan joko perinteisen kasvinjalos-si ja rehuksi kelpaavia satoja. Toisen sukupolven biopolt- tuksen keinoin tai geneettisen muuntelun tekniikalla. Sillätoaineiden raaka-ainevalikoima on runsaampi eikä koostu parannetaan erityisesti kasvin kykyä ottaa mineraalihiven-ihmisen ravinnoksi kelpaavista sadoista vaan niiden sivu- aineita maasta (uptake of mineral micronutrients). Lisäksituotteista. Niitä voidaan valmistaa esimerkiksi jätebio- biofortifikaatiolla kasvin perimään voidaan lisätä tavallistamassasta, vehnän varsista, maissin lehdistä ja varsista tai runsaampi määrä hivenaineita.79puusta. Valmistus tapahtuu muuntamalla biomassa neste-mäiseksi. Uusin kehityssuunta on kolmannen sukupolven Maailmanlaajuisesti kenties kuuluisin esimerkki bioforti-biopolttoaineet, joihin lukeutuu esimerkiksi leväpolttoaine fikoidusta lajikkeesta on kultainen riisi (Golden rice), jon-(oilgae). Leväpolttoaine valmistetaan kasvattamalla levä- ka kehittely alkoi jo 1980-luvulla. Jalostettu lajike tuli vil-biomassaa ja muuntamalla se biodieseliksi.75 jelijöiden käyttöön vuonna 1999. Kultainen riisi sisältää enemmän beeta-karoteenia, joka ihmisen elimistössäBioenergia herättää yhä enemmän keskustelua. Tällä hetkellä muuntuu A-vitamiiniksi.80 Beetakaroteenia ei esiinny rii-kuitenkin globaalisti kaikesta viljely- ja laidunmaasta 3 % käy- sissä luontaisesti, ja kultainen riisi kehiteltiinkin erityisestitetään bioenergian tarpeisiin76. Bioenergian kysynnän usko- sellaisille alueille, joissa A-vitamiinista on puutetta, kutentaan kasvavan tulevaisuudessa öljyn hintojen noustessa ja Etelä-Aasiaan81. 17
  • 18. 7. LÄHTEET1. World Health Organization (WHO). Trade, foreign policy, 14. Foley, JA., Ramankutty, N., Brauman, KA., Cassidy, ES., Gerber, diplomacy and health. Food security. http://www.who.int/ JS., Johnston, M., Mueller, DF., O’Connell, C., Ray, DK., West, trade/glossary/story028/en/ PC., Balzer, C., Bennett, EM., Carpenter, SR., Hill, J., Monfreda, C., Polasky, S., Rockstrom, J., Sheehan, J., Siebert, S., Tilman,2. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan Parlamentille. D. & Zaks, DPM. Solutions for a cultivated planet. Research EU:n poliittinen toimintakehys kehitysmaiden auttamiseksi analysis. Nature 2011, 478: 337-341. http://www.nature.com/ selviämään elintarviketurvaan liittyvistä haasteista. EURLEX- nature/journal/v478/n7369/pdf/nature10452.pdf viite: 510465. 2010. 15. Food and Agriculture Organization of the United Nations3. Ulkoasiainministeriö. Maatalouden ja ruokaturvan (FAO). Global Food Losses and Waste. 2011. kehityspoliittinen linjaus. 2010. 16. The Universal Declaration on Human Rights. United Nations.4. International Assessment of Agricultural Knowledge (IAASTD). http://www.un.org/en/documents/udhr/ Agriculture at a Crossroads, Global Report. Island Press, 2009. 17. Food and Agriculture Organization of the United Nations5. Ruokatieto. Ruokaturva ei riitä, on pyrittävä (FAO). The human right to adequate food. ravitsemusturvaan. Uutinen 18.10.2011. http://uutiset. http://www.fao.org/righttofood/ ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1palsta_ uusi.aspx?id=1217992 18. International Institute for Environment and Development. Food sovereignty. Reclaiming autonomous food systems.6. Committee on World Food Security (CFS). Thirty-seventh 2008. London, United Kingdom. session. Item V. Policy roundtable on gender, food security and nutrition. 2011. http://www.fao.org/docrep/meeting/023/ 19. La Via Campesina. International Peasant Movement. mc065E.pdf www.viacampesina.org7. Burchi, F., Fanzo, J. & Frison, E. The Role of Food and Nutrition 20. Luonnonmukaisen maatalouden perusteet. http://www. System Approaches in Tackling Hidden Hunger. Int. J. Environ. luomu.fi/materiaalit/Luonnonmukainen%20maatalous%20 Res. Public Health 2011, 8 (2): 358-373. http://www.mdpi. -kirja/1_Luonnonmukaisen_maatalouden_perusteet_40_s.pdf com/1660-4601/8/2/358/ 21. Foley, JA., Ramankutty, N., Brauman, KA., Cassidy, ES., Gerber,8. Black RE., Allen LH., Bhutta, ZA., Caulfield, LE., de Onis M., JS., Johnston, M., Mueller, DF., O’Connell, C., Ray, DK., West, Ezzati, M. et al. Maternal and child undernutrition: global PC., Balzer, C., Bennett, EM., Carpenter, SR., Hill, J., Monfreda, and regional exposures and health consequences. Lancet. C., Polasky, S., Rockstrom, J., Sheehan, J., Siebert, S., Tilman, 2008 Jan 19; 371 (9608): 243-260. http://www.thelancet.com/ D. & Zaks, DPM. Solutions for a cultivated planet. Research journals/lancet/article/PIIS0140673607616900/fulltext analysis. Nature 2011, 478: 337-341. http://www.nature.com/ nature/journal/v478/n7369/pdf/nature10452.pdf9. Black RE., Allen LH., Bhutta, ZA., Caulfield, LE., de Onis M., Ezzati, M. et al. Maternal and child undernutrition: global 22. Tilman, D., Cassman, K.G., Matson, P.A., Naylor, R. & Polasky, and regional exposures and health consequences. Lancet. S. Agricultural sustainability and intensive production 2008 Jan 19; 371 (9608): 243-260. http://www.thelancet.com/ practices. Nature 2002, 418: 671–677. journals/lancet/article/PIIS0140673607616900/fulltext 23. Food and Agriculture Organization of the United Nations10. Micronutrient Initiative. About Hidden Hunger. http://www. (FAO). Sustainable Agriculture and Rural Development (SARD). micronutrient.org/English/View.asp?x=573&id=436 About SARD. http://www.fao.org/sard/en/sard/2001/index.html11. Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO). Food safety and quality. http://www.fao.org/ag/agn/ 24. Food and Agriculture Organization of the United Nations agns/foodsafety_en.asp (FAO). Committee on Agriculture. Nineteenth session. Rome, 13-16 April 2005. Sustainable Agriculture and Rural12. Food and Agriculture Organization of the United Nations Development and Good Agricultural Practices. (FAO). Food safety and quality. http://www.fao.org/ag/agn/ http://www.fao.org/docrep/meeting/009/J4236e/j4236e00.htm agns/foodsafety_en.asp 25. Food and Agriculture Organization of the United Nations13. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eviran esittely. (FAO). Good Agricultural Practices. http://www.evira.fi/portal/fi/evira/esittely/ http://www.fao.org/prods/gap/ 18
  • 19. 26. Gliessman, Stephen R. Agroecology. Ecological processes in 42. International Assessment of Agricultural Knowledge (IAASTD). Sustainable Agriculture. Lewis Publishers, 2000. Agriculture at a Crossroads, Global Report. Island Press, 2009.27. Helsingin yliopisto. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. 43. Worldwatch-instituutti. Maailman tila 2011. Kuinka maailma Maataloustieteiden laitos. Agroekologian opintosuunta. ruokitaan. Gaudeamus, 2011. http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/opiskelu/ktb/ agroekologia.html 44. Food and Agriculture Organization of the United Nations. How to practice conservation agriculture?28. Gliessman, Stephen R. Agroecology. Ecological processes in http://www.fao.org/index.php?id=24762 Sustainable Agriculture. Lewis Publishers, 2000. 45. Euroopan Unioni. Neuvoston asetus N:o 834/200729. Worldwatch-instituutti. Maailman tila 2011. Kuinka maailma luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti ruokitaan. Gaudeamus, 2011. merkittyjen tuotteiden merkinnöistä ja asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta.30. Helsingin yliopisto. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Maataloustieteiden laitos. Agroekologian opintosuunta. 46. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:20 http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/opiskelu/ktb/ 07:189:0001:0023:FI:PDF agroekologia.html 47. Worldwatch-instituutti. Maailman tila 2011. Kuinka maailma31. Helsingin yliopisto. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. ruokitaan. Gaudeamus, 2011. Maataloustieteiden laitos. Agroekologian opintosuunta. http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/opiskelu/ktb/ 48. Elintarviketurvallisuusvirasto. Luonnonmukaisen tuotannon agroekologia.html ohjeet 1. Yleiset ohjeet ja kasvintuotanto. Eviran ohjeet 18219/3. 2010.32. Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO). ‘Climate-Smart’ Agriculture. Policies, Practicies and 49. Euroopan Unioni. Neuvoston asetus N:o 834/2007 Financing for Food Security, Adaptation and Mitigation. 2010. luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti merkittyjen tuotteiden merkinnöistä ja asetuksen (ETY)33. Food and Agriculture Organization of the United Nations N:o 2092/91 kumoamisesta. (FAO). Climate change. Climate smart agriculture for development. http://www.fao.org/climatechange/ 50. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:20 climatesmart/en/ 07:189:0001:0023:FI:PDF34. Intergovernmental Panel on Climate Change. Fourth 51. International Assessment of Agricultural Knowledge (IAASTD). Assessment Report. Synthesis Report. 2007. Agriculture at a Crossroads, Global Report. Island Press, 2009.35. Foley, JA., Ramankutty, N., Brauman, KA., Cassidy, ES., Gerber, 52. Worldwatch-instituutti. Maailman tila 2011. Kuinka maailma JS., Johnston, M., Mueller, DF., O’Connell, C., Ray, DK., West, ruokitaan. Gaudeamus, 2011. PC., Balzer, C., Bennett, EM., Carpenter, SR., Hill, J., Monfreda, C., Polasky, S., Rockstrom, J., Sheehan, J., Siebert, S., Tilman, 53. Willer, Helga and Kilcher, Lukas (Eds.) (2011). The world of D. & Zaks, DPM. Solutions for a cultivated planet. Research Organic Agriculture – Statistics and Emerging Trends 2011. analysis. Nature 2011, 478: 337-341. http://www.nature.com/ IFOAM, Bonn and FiBL, Frick. nature/journal/v478/n7369/pdf/nature10452.pdf 54. World Agroforestry Centre (ICRAF). Evergreen agriculture.36. International Assessment of Agricultural Knowledge (IAASTD). http://www.worldagroforestry.org/evergreen_agriculture Agriculture at a Crossroads, Global Report. Island Press, 2009. 55. United States Department of Agriculture. National Agricultural37. Food and Agriculture Organization of the United Nations Library. Sustainable Agriculture. Definitions and terms. (FAO). The role of technology. http://www.fao.org/ http://www.nal.usda.gov/afsic/pubs/terms/srb9902terms.sthml docrep/004/y3557e/y3557e09.htm 56. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Täsmäviljely38. Food and Agriculture Organization of the United Nations ja ravinteiden käytön tarkentaminen. Tiedote 7.12.2010. (FAO). Save and grow. http://www.fao.org/ag/save-and- http://www.elykeskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2010/Sivut/ grow/en/index.html Tasmaviljelyjaravinteidenkaytontarkentaminen.aspx39. Gliessman, Stephen R. Agroecology. Ecological processes in 57. Holmgren, David. The essence of permaculture. A summary Sustainable Agriculture. Lewis Publishers, 2000. of permaculture concepts and principles taken from ‘Permaculture Principles and Pathways Beyond Sustainability’.40. Tilman, David. The greening of the green revolution. Nature 2007, Holmgren Design Services. http://www.holmgren.au/ 1998, 396: 211–212. DLFiles/PDFs/Essence_of_PC_eBook.pdf41. Tilman, D., Cassman, K.G., Matson, P.A., Naylor, R. & Polasky, 58. Rekolan biodynaaminen maatila. Biodynaaminen viljely. S. Agricultural sustainability and intensive production http://www.rekolabiodyn.fi/viljely.php practices. Nature 2002, 418: 671–677. 19
  • 20. 59. International Biochar Initiative. What is biochar? 72. Euroopan komissio. Euroopan Parlamentin ja Neuvoston http://www.biochar-international.org/biochar asetus. Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä.60. World Agroforestry Centre (ICRAF). Africa’s biocarbon Bryssel 12.10.2011. KOM (2011) 625 lopullinen. experience. http://www.worldagroforestry.org/downloads/ publications/PDFs/africa-biocarbon-experience.pdf 73. Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO). The Green Revolution. http://www.fao.org/kids/en/61. ASB. Partnership for the Tropical Forest Margins. African revolution.html Biocarbon Initiative. http://www.asb.cgiar.org/africa-biocarbon-initiative 74. United Nations Environment Programme (UNEP). Towards sustainable production and use of resources. Assessing62. Food and Agriculture Organization of the United Nations biofuels. 2009. (FAO). The place of urban and peri-urban agriculture (UPA) in national food security programmes. 2011. 75. International Energy Agency (IEA). Statistics. http://iea.org/stats/renewdata.asp?COUNTRY_CODE=2963. Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO). The State of Food Insecurity in the World – Protracted 76. Bioenergian verkkopalvelu. Tietoa bioenergiasta. http://www. Crisis. 2011. bioenergia.fi/default/www/etusivu/tietoa_bioenergiasta/64. Food and Agriculture Organization of the United Nations 77. United Nations Environment Programme (UNEP). Towards (FAO). The place of urban and peri-urban agriculture (UPA) sustainable production and use of resources. Assessing in national food security programmes. 2011. biofuels. 2009.65. Suomen ympäristökeskus. Ekosysteemipalvelut. 78. Foley, JA., Ramankutty, N., Brauman, KA., Cassidy, ES., Gerber, http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=301105 JS., Johnston, M., Mueller, DF., O’Connell, C., Ray, DK., West, PC., Balzer, C., Bennett, EM., Carpenter, SR., Hill, J., Monfreda,66. Millennium Ecosystem Assessment, 2005. Ecosystems and C., Polasky, S., Rockstrom, J., Sheehan, J., Siebert, S., Tilman, Human Well-being: Synthesis. Island Press, Washington, DC D. & Zaks, DPM. Solutions for a cultivated planet. Research analysis. Nature 2011, 478, 337-341. http://www.nature.com/67. Power, Alison G. Ecosystem services and agriculture: trade- nature/journal/v478/n7369/pdf/nature10452.pdf offs and synergies. Phil. Trans. R. Soc, 2010 365: 2959–2971. 79. United Nations Environment Programme (UNEP). Towards68. Food and Agriculture Organization of the United Nations sustainable production and use of resources. Assessing (FAO). Payments for Environmental Services From Agricultural biofuels. 2009. Landscapes. http://www.fao.org/es/esa/pesal/AgRole.html 80. Ruokatieto. Maatalous avainasemassa väestön69. United Nations Environment Programme (UNEP). Towards a hivenainepuutoksen korjaamisessa. Uutinen 2007. Green Economy: Pathways to Sustainable Development and http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Arkistoitu_ Poverty Eradication. Synthesis for Policy Makers. 2011. uutinen_tai_tiedote.aspx?id=1094009&NewsItem=461470. Farming First. This is the story of agriculture and the green 81. Harvest Plus. Breeding for Better Nutrition. economy. http://www.farmingfirst.org/green-economy/ http://www.harvestplus.org/content/faq71. Stockholm Environment Institute. Bonn2011 Conference. The 82. Golden Rice Project. Frequently asked questions. Water, Energy and Food Security Nexus. Solutions for the http://www.goldenrice.org/Content3-Why/why3_FAQ.html Green Economy. Understanding the Nexus. Background paper for the Bonn2011 Nexus Conference. 16–18 November. 83. The role of biofortification in combating undernutrition. Jeremy Nagel. taihttp://blog.jeremynagel.info/2010/04/role- of-biofortification-in-combatting.html 20