Kehitysyhteistyön vuodet
Juuret Namibian Ambomaalla <ul><li>Suomalaisen kehitysyhteistyön juuret ulottuvat Suomen Lähetysseuran 1860-luvulla Namibi...
Ensi askeleet <ul><li>Aluksi kehitysyhteistyö oli niin sanottua teknistä apua, kun suomalaisia asiantuntijoita, osaamista ...
1980-luku: muutosten vuosikymmen <ul><li>1980-luvulla kehitysyhteistyön toiminta laajeni, sisältöä ja toimintatapoja muoka...
Kahdeksan pääkumppania <ul><li>Vuosikymmenen linjausten mukaan Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaiksi vakiintui kahdek...
1990-luku: kumppanuuksien kausi <ul><li>1990-luvun alun lama leikkasi kehitysyhteistyötä, ja painopiste alkoi vähitellen s...
2000-luku: YK:n vuosituhattavoitteet <ul><li>2000-luvulla keskiössä ovat olleet YK:n vuosituhattavoitteet. Kahdeksan tavoi...
<ul><li>Kehitysviestintä </li></ul><ul><li>PL 456 </li></ul><ul><li>00023 VALTIONEUVOSTO </li></ul><ul><li>Puhelin: (09) 1...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Kehitysyhteistyön vuodet

684

Published on

Suomen kehitysyhteistyön historia 1950-luvulta nykypäiviin.

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
684
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kehitysyhteistyön vuodet

  1. 1. Kehitysyhteistyön vuodet
  2. 2. Juuret Namibian Ambomaalla <ul><li>Suomalaisen kehitysyhteistyön juuret ulottuvat Suomen Lähetysseuran 1860-luvulla Namibian Ambomaalla aloittamaan työhön. Suomen valtio alkoi tehdä kehitysyhteistyötä 1950-luvulla, jolloin kaksi metsäasiantuntijaa lähetettiin Intian Punjabiin. </li></ul><ul><li>Ulkoministeriöön perustettiin kansainvälisen kehitysavun toimisto vuonna 1965. </li></ul>
  3. 3. Ensi askeleet <ul><li>Aluksi kehitysyhteistyö oli niin sanottua teknistä apua, kun suomalaisia asiantuntijoita, osaamista ja teknologiaa vietiin kehitysmaihin teollisuustuotannon tukemiseen. </li></ul><ul><li>  1970-luvun alussa kehitysyhteistyön määrärahatavoitteeksi asetettiin 0,7 prosenttia BKTL:sta YK:n kehitysstrategian mukaisesti. Osuus pysyi kuitenkin 0,15 ja 0,21 prosentin välillä koko vuosikymmenen. </li></ul>
  4. 4. 1980-luku: muutosten vuosikymmen <ul><li>1980-luvulla kehitysyhteistyön toiminta laajeni, sisältöä ja toimintatapoja muokattiin ja uusia yhteistyömaita etsittiin. Kehitysyhteistyötä suunnattiin elintarviketuotannon tukemiseen, ympäristönsuojeluun sekä aiempaa voimakkaammin köyhyyden vähentämiseen. </li></ul><ul><li>  Monen muun maan tavoin Suomi asetti yhteistyömaille ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hallintoa koskevia ehtoja. </li></ul>
  5. 5. Kahdeksan pääkumppania <ul><li>Vuosikymmenen linjausten mukaan Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaiksi vakiintui kahdeksan maata: Etiopia, Kenia, Sambia, Mosambik, Tansania, Nicaragua, Nepal ja Vietnam. </li></ul><ul><li>1980-luvulla kehitysyhteistyön määrärahat kasvoivat tasaisesti. Suurimmillaan määrärahat olivat seuraavan vuosikymmenen alussa vuonna 1991, jolloin ne olivat 0,8 prosenttia BKTL:sta. </li></ul>12/14/11 VKO-20 kehitysviestintä
  6. 6. 1990-luku: kumppanuuksien kausi <ul><li>1990-luvun alun lama leikkasi kehitysyhteistyötä, ja painopiste alkoi vähitellen siirtyä perinteisestä hanketuesta budjettitukeen ja sektoriohjelmien ja rahastojen tukemiseen. </li></ul><ul><li>Vuoropuhelu yhteistyömaiden kanssa tiivistyi 1990-luvulla, tavoitteeksi nousi avunantajamaan ja avunsaajamaan tasavertainen yhteistyö, kumppanuus. Myös avunsaajan oma vastuu ja aktiivisuus kehityshankkeiden toteutuksessa korostui 1990-luvulta alkaen. </li></ul><ul><li>  Liityttyään EU-jäseneksi vuonna 1995 Suomi pääsi mukaan päättämään EU:n kehitysyhteistyön linjauksista ja sisällöstä. Kehitysyhteistyön määrärahoista noin viidennes kanavoidaan EU:n kautta. </li></ul>
  7. 7. 2000-luku: YK:n vuosituhattavoitteet <ul><li>2000-luvulla keskiössä ovat olleet YK:n vuosituhattavoitteet. Kahdeksan tavoitteen kautta pyritään poistamaan äärimmäinen köyhyys maailmasta. Näihin tavoitteisiin myös Suomi on kehityspolitiikassaan sitoutunut. </li></ul><ul><li>  Vuoden 2007 kehityspoliittisen ohjelman mukaan köyhyyden poistaminen on mahdollista vain siten, että kehitysmaiden kehitys on sekä taloudellisesti, yhteiskunnallisesti että luonnontaloudellisesti kestävää. </li></ul><ul><li>Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan maailmanlaajuinen kumppanuus, johon osallistuvat julkinen ja yksityinen sektori niin kehitys- kuin teollisuusmaissakin. </li></ul>
  8. 8. <ul><li>Kehitysviestintä </li></ul><ul><li>PL 456 </li></ul><ul><li>00023 VALTIONEUVOSTO </li></ul><ul><li>Puhelin: (09) 1605 6370 </li></ul><ul><li>Telefax: (09) 1605 6375 </li></ul><ul><li>Vaihde: (09) 16005 </li></ul><ul><li>Internet: formin.fi nland.fi /kehityspolitiikka </li></ul><ul><li>ja global.fi nland.fi </li></ul><ul><li>Sähköposti: keoinfo@formin.fi </li></ul>
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×