Suomenkehitysyhteistyö                                2010         ULKOASIAINMINISTERIÖ
Köyhyys on vähentynyt    SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE    ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA.       ...
Vietnamin           köyhien alueiden           tukiohjelma           Vietnamissa Suomi rahoittaa maan           omaa köyhi...
Luonnontaloudellisesti    kestävä kehitys    PUHDAS JA EKOSYSTEEMIPALVELUJA TUOTTAVA ELINYMPÄRISTÖ    ON VÄLTTÄMÄTÖN EDELL...
TaloudellisestiKauppaa tukevakehitysyhteistyö•                                            kestävä    Maa- ja metsätalous• ...
Opetus                                                  Opetussektorin yhteistyössä painopiste on siirtynyt väki-         ...
Mihin                             kehitysyhteistyövarat                             käytetään?                            ...
Belize                Dominikaaninen                                Guatemala    Honduras             Tasavalta           ...
Länsi-Balkan                                                                  Afganistan                                  ...
Humani-                                                taarinen                                                apu        ...
Lisää tietoa                                    kehitysyhteistyöstä                                      ja kehitysmaista:...
KEHITYSVIESTINTÄ                             PL 456                  00023 VALTIONEUVOSTO                   Puhelin: (09) ...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

2010 Suomen kehitysyhteistyö

571

Published on

Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön päätavoite on vähentää köyhyyttä kehitysmaissa.

Published in: Economy & Finance
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
571
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2010 Suomen kehitysyhteistyö

  1. 1. Suomenkehitysyhteistyö 2010 ULKOASIAINMINISTERIÖ
  2. 2. Köyhyys on vähentynyt SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA. Mikä vähentää Mikä estää köyhyyden köyhyyttä? vähentymisen? • Talouskasvu, parantunut hallinto ja onnistunut • Globaalit kriisit ja ilmastonmuutos sekä maiden politiikka ovat vähentäneet köyhyyttä erityisesti sisäiset ja alueelliset konfliktit hidastavat kehitystä. Afrikan kaupungeissa. • Talouskasvun hyödyt eivät jakaudu tasaisesti • Nepalissa konfliktin ratkeaminen vähensi kaikille. Afrikassa köyhyys on lisääntynyt köyhyyttä ja loi suotuisamman ilmapiirin maaseudulla. taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle. Vuosien 2008–2010 evaluointien yhteenvedon mukaan Suomen kehitysyhteistyö on • tarkoituksenmukaista ja johdonmukaista Parannettavaa on • kumppanimaiden ensisijaisia tavoitteita vastaavaa • tulosten kestävyydessä, täydentävyydessä ja tehokkuudessa • kumppaneiden arvostamaa osaamisen, toimintatapojen ja asiantuntemuksen vuoksi • toimintojen suunnittelussa ja seurannassa2
  3. 3. Vietnamin köyhien alueiden tukiohjelma Vietnamissa Suomi rahoittaa maan omaa köyhien alueiden tukiohjelmaa. Sen tavoitteena on monipuolistaa elinkeinoja etnisten vähemmistöjen asuttamilla köyhillä vuoristoalueilla. Yli kaksi miljoonaa perhettä on hyötynyt ohjelmasta: saanut 11 800 ruokakasvina käytettävää puuta, 33 miljoonaa rahakasvin tainta, 300 000 nautaa, yli miljoona siipikarjaa ja 470 000 tonnia lannoitteita. Koulutusta maa- ja metsätaloudessa on saanut lähes miljoona ihmistä.VIETNAMIN KÖYHIEN ALUEIDEN TUKIOHJELMAN TULOKSIAStrategiset mittarit Lähtötilanne 2006 Tulos 2010 Tavoite 2010Etnisten ryhmien ja syrjäseutukuntien köyhyys 47 % 28,8 % 30 %Kunnat, joissa on kylät ja keskukset yhdistävä tie 54,3 % 80,7 % 80 %Kunnat, joissa on pienkastelujärjestelmä 53,7 % 70 % 80 %Kotitaloudet, jotka ovat sähkön jakelun piirissä Noin 60 % 85 % 100 %Kotitaloudet, joilla on puhdasta juomavettä 53,3 % 67,8 % 80 %Osuus lapsista, jotka käyvät koulua 77,5 % 90 % 95 % 3
  4. 4. Luonnontaloudellisesti kestävä kehitys PUHDAS JA EKOSYSTEEMIPALVELUJA TUOTTAVA ELINYMPÄRISTÖ ON VÄLTTÄMÄTÖN EDELLYTYS KÖYHYYDEN VÄHENEMISELLE JA KESTÄVÄLLE TALOUDELLISELLE KEHITYKSELLE. LUONNONVARAT LUOVAT TALOUSKASVUN JA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA, JOS NIITÄ KÄYTETÄÄN KESTÄVÄSTI. Ruokaturva ja maatalous • Kylämetsätalouden ja kylien toimeentulon edistäminen: Vietnam, Laos, Keski-Amerikka Maatalous ja ruokaturva nousivat kehityspolitiikan kär- keen vuosien 2007–2008 ruokakriisin jälkeen. Maata- • Pienen ja keskisuuren teollisuuden ja metsänomistajayhdistysten yhteistyö: Tansania loussektorin osuus kahdenvälisestä kehitysyhteistyöra- • Puuhiilen tuotanto- ja markkinointiketju: Kenia hoituksesta on noussut vajaasta kahdesta prosentista yli kuuteen prosenttiin vuosina 2006–2009. • Metsät ja ilmastonmuutos: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO Kehitysmaissa Ilmastonmuutos • lähes puolet väestöstä elää maaseudulla • maatalous on tärkein toimeentulon muoto Suomi on lisännyt tukeaan kehitysmaiden ilmatieteelli- • äärimmäisessä köyhyydessä elävistä 2/3 asuu sille palveluille. Näin mailla on paremmat mahdollisuu- maaseudulla det sopeutua ilmastonmuutokseen ja varautua ääri-ilmi- öihin ennakolta. Suomella on ruokaturvan vahvistamiseen tähtäävää yhteistyötä Ennalta varautumiseen liittyviä hankkeita on • Afrikassa: Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa, • Nepalissa ja Himalajan alueella Sambiassa, Tansaniassa • Perussa • Aasiassa: Kambodžassa, Kirgisiassa, Vietnamissa • eteläisessä Afrikassa • Latinalaisessa Amerikassa: Nicaraguassa • Keski-Aasiassa Kehitysyhteistyöhankkeet • Tyynen valtameren saarivaltioissa • lisäävät ruoan tuotantoa Ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä hankkeita: • kehittävät maataloustuotteiden jalostusta ja • Ukrainassa ja Moldovassa markkinointia • tukevat tuottajaorganisaatioita Vesihuolto Vedellä on luonnonvarana, ekosysteemien ylläpitäjänä Metsätalous ja talousvetenä ratkaiseva merkitys luonnontaloudelli- Suomi on lisännyt selvästi tukeaan metsäalan hankkei- sesti kestävän kehityksen edistämiselle. Vesi vaikuttaa siin. Yksityismetsätalouden edistämistä on painotettu vahvasti myös turvallisuuteen, sillä suoraan tai välillises- aikaisempaa enemmän, sillä se tarjoaa maaseutuyhtei- ti veteen liittyvät konfliktit yleistyvät. söille tulomahdollisuuksia ja kannustaa ihmisiä suojele- maan metsiä ja käyttämään niitä kestävästi.4
  5. 5. TaloudellisestiKauppaa tukevakehitysyhteistyö• kestävä Maa- ja metsätalous• Kestävä energiantuotanto• Tietoyhteiskunta• Yrittäjyys: naisyrittäjät, mikro- ja pienyrityshautomot, koulutusYmpäristö- ja kehitysenergiakumppanuusAlueelliset rahastot tukevat uusiutuvan KÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN EDELLYTTÄÄenergian innovatiivisia hankkeita, joissayksityissektori on mukana. TALOUDELLISESTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ,• Latinalainen Amerikka: Andien alue, JOKA PERUSTUU TUOTANNOLLISEN Keski-Amerikka• Afrikka: eteläinen ja Itä-Afrikka TOIMINNAN JA KAUPANKÄYNNIN KASVUUN.• Aasia: Mekongin alue, Indonesia TUOTANNON KASVU LUO TYÖPAIKKOJA JA VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ. NÄIN MYÖS VÄHENNETÄÄN KEHITYSMAIDEN TARVETTA RAHOITTAA JULKISEN SEKTORIN TOIMINTAA KEHITYSAVUN JA VELAN AVULLA. Suomen, Maailmanpankin infoDev-ohjelman ja Nokian kumppanuusohjelma parantaa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä ja luo työpaikkoja. Maatalous- ja teknologiayrittäjyys ovat keskeisellä sijalla vuosina 2010–2012 Afrikassa, Aasiassa sekä Itä-Euroopassa, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa toteutettavassa ohjelmassa. 15-vuotias Banele pääsee kahdeksi tunniksi viikossa koulun tietokoneelle. Hänen koulunsa on mukana Suomen tukemassa Shiyakhula Living Labs -hankkeessa Etelä-Afrikassa. • Marja-Leena Kultanen 5
  6. 6. Opetus Opetussektorin yhteistyössä painopiste on siirtynyt väki- valtaisista kriiseistä toipuviin maihin ja hauraisiin valtioi- hin. Opetussektorilla Suomi painottaa vuosituhattavoit- teiden mukaisesti perusopetusta, tyttöjen koulunkäyntiä ja koulutuksellista tasa-arvoa. • Etiopia: erityisopetus • Mosambik: opetuksen laadun parantaminen ja tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa • Nepal: perusopetuksen uudistus 7-luokkalaiset Puspa Giri ja • Palestiinalaisalueet: opetuksen laatu ja oppimateriaali Sabina Giri käyvät Batsala Devin alakoulua Sanghachokin kylässä • Andien alue: ammatillinen koulutus Sindhupalchokin piirikunnassa kaksikielisyysopetuksen oheen Nepalissa. • Erja-Outi Heino Paikallishallinto, hyvä hallinto • Vietnam: köyhien alueiden vaikutusmahdollisuudet investointeihin • Yhteis- Tansania: paikallishallinnon ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus • Kambodža: maankäytön ja -hallinnan järjestelmän kunnallisesti kehittäminen Ihmisoikeudet kestävä • • Jatkuva keskustelu kumppanimaiden kanssa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun maa- ja aluetoimistot: Uganda, Lähi-itä, Kolumbia kehitys • YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien erityisraportoija YHTEISKUNNALLISESTI KESTÄVÄ KEHITYS ON EROTTAMATON OSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISTÄ. KEHITYSYHTEISTYÖLLÄ Suomen kumppaneista TUETAAN DEMOKRATIAN TOTEUTUMISTA, Etiopia on onnistunut KANSALAISTEN OIKEUKSIEN saamaan vuosikymmenessä neljä miljoonaa lasta kouluun. TASA-ARVOISTA JA SYRJIMÄTÖNTÄ Maa näyttää saavuttavan TOTEUTUMISTA SEKÄ PERUSPALVELUJEN perusopetuksen tavoitteen SAATAVUUTTA. vuoteen 2015 mennessä.6
  7. 7. Mihin kehitysyhteistyövarat käytetään? SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖVARAT OVAT NOUSSEET HALLITUSKAUDEN AIKANA 328 MILJOONAA EUROA, ELI 44 PROSENTTIA. VUONNA 2010 SUOMEN KEHITYSAPU NOUSI HIEMAN YLI MILJARDIN EURON. SUMMA ON 0,55 PROSENTTIA BRUTTOKANSANTULOSTA JA 187 EUROA JOKAISTA SUOMALAISTA KOHTI.KEHITYSYHTEISTYÖMAKSATUKSET 2007–2010: 12 SUURINTA MAATA2007 M€ 2008 M€ 2009 M€ 2010 M€Tansania 20,36 Tansania 24,67 Tansania 31,58 Mosambik 31,53Mosambik 19,88 Mosambik 23,15 Mosambik 26,59 Tansania 29,97Vietnam 16,67 Vietnam 15,58 Sambia 15,72 Vietnam 14,43Nicaragua 14,50 Nicaragua 10,44 Vietnam 14,94 Etiopia 14,33Sambia 13,49 Sambia 9,84 Etiopia 11,49 Sambia 14,18Afganistan 8,24 Afganistan 9,43 Nepal 10,16 Nepal 11,57Nepal 6,69 Nepal 8,62 Afganistan 10,06 Afganistan 11,10Kenia 6,16 Serbia ja Montenegro 8,55 Nicaragua 8,91 Nicaragua 10,92Sudan 5,30 Etelä-Afrikka 7,51 Etelä-Afrikka 7,93 Sudan 9,87Etelä-Afrikka 5,04 Etiopia 5,94 Palestiinalaisalueet 6,86 Kenia 8,67Serbia ja Montenegro* 4,29 Palestiinalaisalueet 4,40 Kenia 5,79 Palestiinalaisalueet 6,14Etiopia 3,97 Kenia 3,77 Laos 4,32 Laos 4,35* Serbia ja Montenegro sisälsi vuoteen 2008 asti myös Kosovon 7
  8. 8. Belize Dominikaaninen Guatemala Honduras Tasavalta El Salvador Nicaragua Costa Rica Panama LAAJEMMAN Kolumbia EUROOPAN ALOITE ON Ecuador VUONNA 2009 KÄYNNISTYNYT KEHITYSPOLIITTINEN PUITEOHJELMA, Peru JOKA KATTAA ITÄ-EUROOPAN, ETELÄ-KAUKASIAN JA KESKI-AASIAN. Bolivia Monen- Suomen tärkeimmät kumppanit • YK:n kehitysohjelma UNDP, väestörahasto UNFPA, lastenrahasto Unicef, naistenrahasto UN Women, terveysjärjestö WHO, YK:n keskinen • aidsohjelma UNAIDS, elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, ympäristöohjelma UNEP kehitysrahoituslaitokset: Maailmanpankkiryhmä, Afrikan, Aasian yhteistyö ja Latinalaisen Amerikan alueelliset kehitysrahoituslaitokset MONENKESKISEN AVUN MAKSATUKSET 2007–2010 Monenkeskinen toimija 2007 2008 2009 2010 EU 128,6 146,5 154,9 151,0 YK-järjestöt 76,7 78,3 94,6 98,2 Maailmanpankki 40,1 29,6 48,9 60,6 Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 24,0 32,4 34,7 26,6 GEF (Maailmanlaajuinen 6,9 7,5 7,8 15,0 ympäristörahasto) NDF (Pohjoismainen 5,9 18,3 6,5 1,9 kehitysrahasto) Muut 8,1 4,7 12,1 10,2 Yhteensä 290,2 317,3 359,4 363,68
  9. 9. Länsi-Balkan Afganistan Palestiina Nepal Vietnam Sudan Mekongin alue Etiopia Somalia Kenia Pitkäaikaiset yhteistyömaat Tansania Muut yhteistyömaat Kriiseistä toipuvat maat Alueellinen ja temaattinen yhteistyö Sambia Mosambik EU-yhteistyöMonenkeskisen yhteistyön tuloksiaMaailman- Kuluneen 10 vuoden aikana:pankin • 310 miljoonaa lasta rokotetturahasto IDA(International • 113 miljoonalle ihmiselle puhdas juomavesiDevelopmentAssociation) • 47 miljoonalle ihmiselle ravintoa sekä perusterveyden- ja lisääntymisterveyden EU JA SEN JÄSENMAAT OVAT YHDESSÄ palvelut MAAILMAN SUURIN KEHITYSAVUN ANTAJA: • 105 miljoonalle lapselle parempaa opetusta ja koulutilat 53 MILJARDIA EUROA VUONNA 2010 • 26 miljoonan ihmisen ulottuville säänkestävä tie ELI 54 PROSENTTIA KOKO MAAILMANAasian Vuosina 2005–2008: VIRALLISESTA KEHITYSAVUSTA.Kehitysrahasto •25 000 km parempia teitä, joista hyötyy yli 133 miljoonaa ihmistä •834 000 kotitaloutta liitetty sähköverkkoon VUONNA 2010 SUOMI KANAVOI •yli kahdelle miljoonalle ihmiselle myönnetty mikrolaina KEHITYSAVUSTAAN 151 MILJOONAA EUROAAfrikan Vuosina 2006–2008: EU:N KAUTTA.Kehitysrahasto •yli 16 miljoonaa ihmistä sähkön jakelun piiriin •kuljetuspalvelut yli 41 miljoonalle ihmiselle •11 miljoonaa uutta oppilasta päässyt kouluun •myönnetty 433 000 mikrolainaa 9
  10. 10. Humani- taarinen apu • Yli kolmannes Suomen humani- taarisesta avusta menee Afrikkaan. • Apukanavat: YK:n pakolaispää- valtuutetun toimisto UNHCR, Maailman elintarvikeohjelma WFP, lastenrahasto Unicef, palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA, kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu, suomalaiset humanitaarisen avun järjestöt.Rouva Sukham rakentamassa uutta kotiatulvissa menetetyn tilalle Etelä-Pakistanissahuhtikuussa 2011. • Pirjo-Liisa Heikkilä Kansalais- • Lähes 300 suomalaisen järjestön hankkeita tuettiin yhteensä 83,7 miljoonalla eurolla 90 maassa. järjestöjen • Valtaosa hankkeista kehittää opetusta, terveydenhuoltoa, hyvää hallintoa ja kehitys- kansalaisyhteiskuntaa. • Suurin osa avusta kohdistuu Afrikkaan yhteistyö ja Aasiaan. • Eniten hankkeita on Tansaniassa, Keniassa, Somaliassa, Intiassa ja Nepalissa. 10
  11. 11. Lisää tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista: global.finland.fiKehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskeva vuosikertomus 2010 löytyy kokonaisuudessaan oheiselta cd:ltä ja osoitteesta: formin.finland.fi/kehityspolitiikka Kansi: Suomen tukema Nepalin vesihanke • Auli Keinänen
  12. 12. KEHITYSVIESTINTÄ PL 456 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin: (09) 1605 6370 Fax: (09) 1605 6375 Vaihde: (09) 16005Internet: formin.finland.fi/kehityspolitiikka ja global.finland.fi Sähköposti: keoinfo@formin.fi

×