Interaktiivisen median teorioita ja tutkimussuuntauksia Luento 2, 14.9.2009 Frans Mäyrä, FT Professori, hypermedia,  erit....
Kertaus: harjoitukset <ul><li>Kurssisuoritus on kolmiosainen: </li></ul><ul><li>Tiedonhaku valitusta interaktiivisen media...
Luentoa: teksteistä sosiaaliseen tilaan <ul><li>Hypermedian teoretisointia ovat informoineet toisaalta: </li></ul><ul><ul>...
Tekstiteoriaa <ul><li>Aluetta kartoitettu mm. Landow’n kirjassa  Hypertext 3.0  (ja sitä edeltävissä editioissa) ‏ </li></...
 
Hyper/teksti/teoriaa <ul><li>Hypertekstin ja jälkistrukturalistisen  tekstuaalisuuden teorian alueelta löytyy  monia yhtym...
Interaktiivisuudesta  ergodisuuteen <ul><li>Interaktiivisuus on hankalan epämääräinen käsite </li></ul><ul><li>Interaktiiv...
Kybertekstistä virtuaalitilaan <ul><li>Aarsethin pyrkimys oli kyberteksti-käsitteen avulla suunnata huomio sellaisiin teks...
Verkkopelien / virtuaalimaailmojen tutkimusta <ul><li>Ensimmäiset tutkimukset olivat kehittäjien pohdintaa alueen suunnitt...
Verkkopelien ja verkkojen tyypit <ul><li>Ensimmäisen MUDin kehittäjä R. Bartle julkaisi 1996 artikkelin ”Hearts, Clubs, Di...
Nettivapaudesta kybertyyppeihin <ul><li>1990-luvun alkupuolen teorisointi Internetistä keskittyi sen sosiaalisesti vapautt...
Nettiviestinnän psykologisia teorioita <ul><li>CMC-tutkimus ( Computer-Mediated Communication ) käynnistyi 1970-luvun lopu...
Sosiaalisen median teorioita <ul><li>Kaikki median teoriat ovat sosiaalisen median teorioita (voiko olla ”epäsosiaalista m...
” Ei paikan tajua” <ul><li>Median sosio-kulttuurinen kritiikki </li></ul><ul><li>Esimerkki: Joshua Meyrowitzin kirja  No S...
Jäsennystä mediavirtoihin <ul><li>Meyrowitzin kaltaisissa analyyseissä korostuu kulttuurisen muutoksen laaja-alaisuus ja k...
Kollektiivinen äly <ul><li>Jenkins (2006) yhdistää kolme käsitettä: mediakonvergenssi ( media convergence ), osallistuva k...
Kollektiivisuuden ulottuvuudet <ul><li>Modernia yhteiskuntaa on pidetty individualismin kulta-aikana, ja myöhäis/postmoder...
Sosiaalisen median malleja <ul><li>Nykyinen dynaaminen Internet (”Web 2.0”) hämärtää sovelluksen ja verkkosivuston rajaa <...
Toimijuuden malleja <ul><li>Internetin varhaisvaiheisiin liittyi aktiivisen ja altruistisen 'nettikansalaisen' idea ( neti...
Jatkoa: harjoitustyöskentelyä
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

ITIMS51: Luento 2

566 views
504 views

Published on

ITIMS51-teoria ja tutkimuskurssin toisen luennon runko.

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
566
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

ITIMS51: Luento 2

  1. 1. Interaktiivisen median teorioita ja tutkimussuuntauksia Luento 2, 14.9.2009 Frans Mäyrä, FT Professori, hypermedia, erit. digitaalinen kulttuuri ja pelitutkimus [email_address] | www.uta.fi/~frans.mayra/
  2. 2. Kertaus: harjoitukset <ul><li>Kurssisuoritus on kolmiosainen: </li></ul><ul><li>Tiedonhaku valitusta interaktiivisen median tutkimusalueesta/teoriasta (ennakkotehtävä)  nettiin kommentoitu bibliografia 3-4 tieteellisestä artikkelista/yhdestä kirjasta (dl. ti 21.9.) ‏ </li></ul><ul><li>Esitys aihealueesta ryhmälle: joko ti 28.9., 12.10. tai 19.10., kesto noin puoli tuntia (n. 20 minuuttia + keskustelu; miten teoria/tutkimus on tavoittanut kohteensa?) ‏ </li></ul><ul><li>Loppuessee: kirjallisuuskatsaus omasta aiheesta (yhteenveto, kritiikki, vertailu, tulkinta tutkimuksen nykytilasta; laajuus n. 1500 sanaa; 2-rivivälillä n. 8 sivua – dl. ma 25.10.) </li></ul>
  3. 3. Luentoa: teksteistä sosiaaliseen tilaan <ul><li>Hypermedian teoretisointia ovat informoineet toisaalta: </li></ul><ul><ul><li>vakiintuneiden oppiaineiden/alueiden mielenkiinnonkohteet </li></ul></ul><ul><ul><li>teknologiaan liittyvät mahdollisuudet </li></ul></ul><ul><li>1980-luvulle saakka hypermedia näyttäytyy pääosin tekstuaalisena rakenteena ja siihen liittyvinä uusina käyttötapoina </li></ul><ul><li>1990-luvulla Internetin kautta esiin nousevat entistä enemmän verkkomedian rooli viestintä- ja toimintaympäristönä </li></ul><ul><li>Kehityskulku on johtanut nykymuodossaan suuntaamaan huomion interaktiiviseen mediaan ”sosiaalisena mediana” </li></ul>
  4. 4. Tekstiteoriaa <ul><li>Aluetta kartoitettu mm. Landow’n kirjassa Hypertext 3.0 (ja sitä edeltävissä editioissa) ‏ </li></ul><ul><li>Jälkistrukturalismi nosti esiin siirtymän ’teoksesta’ ’tekstiin’/tekstuaalisuuden tutkimukseen </li></ul><ul><li>Teosten tutkimukseen liittyy ajatus työn eheydestä, sen sanoman selkeydestä ja tekijästä merkitysten lähteenä </li></ul><ul><li>Tekstuaalisuuden tutkimus tarkastelee verkostomaista tekstikatkelmien yhteenkietoutumista ja korostaa merkitysten epämääräisyyttä </li></ul><ul><li>Tekijää tärkeämmäksi hahmoksi nostettiin lukija ja hänen roolinsa ’aukkojen’ täydentäjänä ja merkitysten aktiivisena tuottajana </li></ul>
  5. 6. Hyper/teksti/teoriaa <ul><li>Hypertekstin ja jälkistrukturalistisen tekstuaalisuuden teorian alueelta löytyy monia yhtymäkohtia ( Landow ): </li></ul><ul><ul><li>tekstuaalinen avoimuus </li></ul></ul><ul><ul><li>hyperteksti ja intertekstuaalisuus </li></ul></ul><ul><ul><li>hyperteksti ja moniäänisyys </li></ul></ul><ul><ul><li>hyperteksti rihmastona </li></ul></ul><ul><ul><li>ei-lineaarisuuden ja verkostomallien suosio </li></ul></ul><ul><li>Keskeisenä virtauksena on ollut ”kirjasta” irtaantuneen ’kirjoituksen’ mahdollisuuksien analyysi -- kirjallisuusteoriassa ja hypermediassa </li></ul>
  6. 7. Interaktiivisuudesta ergodisuuteen <ul><li>Interaktiivisuus on hankalan epämääräinen käsite </li></ul><ul><li>Interaktiivisuutta täsmällisempänä Espen Aarseth (1997) on esittänyt ergodisuuden käsitettä ( ergos + hodos ; Kr. työ + polku) ‏ </li></ul><ul><li>Ergodinen teksti edellyttää lukijansa/käyttäjänsä näkevän vaivaa (… reguires ”non-trivial effort”) ‏ </li></ul><ul><li>Hypertekstin sijaan Aarseth nostaa tutkimuksen kohteeksi erilaiset kybertekstit : tekstuaaliset koneet jotka käyttäjien operoimina tuottavat erilaisia ilmauksia ja (luku)kokemuksia </li></ul>
  7. 8. Kybertekstistä virtuaalitilaan <ul><li>Aarsethin pyrkimys oli kyberteksti-käsitteen avulla suunnata huomio sellaisiin tekstuaalisuuden muotoihin joita aiempi teoretisointi ei ollut tavoittanut </li></ul><ul><li>Yksi keskeinen alue olivat MUD (Multi-User Dungeon) -verkkopelit </li></ul><ul><li>MUDit ovat luonteeltaan sekä tekstuaalisia, sosiaalisia että spatiaalisia (niiden sisältöjä ja tapahtumia jäsentävät tilalliset metaforat/virtuaalipaikat) ‏ </li></ul><ul><li>MUDeissa toimivat hahmot eivät myöskään kaikki ole ihmistoimijoita (botit, ohjelmoidut toimijat) ‏ </li></ul>
  8. 9. Verkkopelien / virtuaalimaailmojen tutkimusta <ul><li>Ensimmäiset tutkimukset olivat kehittäjien pohdintaa alueen suunnitteluhaasteista </li></ul><ul><li>Esim. Morningstar & Farmer (1990), ”The Lessons of Lucasfilm's Habitat”: http://www.fudco.com/chip/lessons.html </li></ul><ul><li>Alleviivaavat ”kyberavaruuden” luonnetta sosiaalisen vuorovaikutuksen tilana </li></ul><ul><li>Toteutusteknologia vähemmän olennaista kuin kyky ymmärtää käyttäjiä, sosiaalisesta ja psykologisesta perspektiivistä </li></ul>
  9. 10. Verkkopelien ja verkkojen tyypit <ul><li>Ensimmäisen MUDin kehittäjä R. Bartle julkaisi 1996 artikkelin ”Hearts, Clubs, Diamonds, Spades: Players Who Suit MUDs”: http://www.brandeis.edu/pubs/jove/HTML/v1/bartle.html </li></ul><ul><li>Esittää neljän pelaaja- tyypin motivaatiot seuraavasti: </li></ul>ACTING Killers | Achievers | | | | | PLAYERS -------------------+------------------- WORLD | | | | | Socialisers | Explorers INTERACTING
  10. 11. Nettivapaudesta kybertyyppeihin <ul><li>1990-luvun alkupuolen teorisointi Internetistä keskittyi sen sosiaalisesti vapauttaviin ja voimaannuttaviin ulottuvuuksiin </li></ul><ul><li>Esim. S. Turklen kirja Life on the Screen (1995) kuvaa aktiivisten nettikäyttäjien identiteettikokeiluja MUDeissa ja peilaa niihin postmoderneja teorioita moniäänisestä, hajakeskitetystä minuudesta </li></ul><ul><li>H. Rheingoldin Virtual Community (1993) kuvasi The Well -yhteisön kautta sitoutunutta verkkoyhteisöllisyyttä </li></ul><ul><li>Vrt. L. Nakamuran Cybertypes (2002), joka osoittaa että rodun, etnisen taustan ja sukupuolen kaltaiset muuttujat eivät katoa mihinkään netissä </li></ul><ul><li>Uudemmat ”Internetin psykologiaa” tarkastelevat tutkimukset ottavat huomioon esim. verkkohäiriköinnin, flame-sotien ja verkkoriippuvuuden kaltaisia aihepiirejä; ks. P. Wallace 1999 ; A.N. Joinson 2003 </li></ul>
  11. 12. Nettiviestinnän psykologisia teorioita <ul><li>CMC-tutkimus ( Computer-Mediated Communication ) käynnistyi 1970-luvun lopulla, juontaa juurensa aiempiin, esim. puhelinviestintää käsitelleisiin tutkimuksiin </li></ul><ul><li>Social Presence -teoria (Short et al. 1976) esitti että visuaalinen informaatio on ihmiselle tärkeä sosiaalisten suhteiden määrittäjä, ja esim. pelkkä ääni koetaan asiasisältöihin keskittyväksi </li></ul><ul><li>Reduced Social Cues -teoria (Sproull & Kiesler 1986) esitti välittyneen viestinnän johtavan vapaampaan (estottomampaan) viestintään; fyysinen etäisyys kytkeytyy sosiaalisen palautteen puutteeseen/heikkouteen </li></ul>
  12. 13. Sosiaalisen median teorioita <ul><li>Kaikki median teoriat ovat sosiaalisen median teorioita (voiko olla ”epäsosiaalista mediaa”?) ‏ </li></ul><ul><li>Marshall McLuhan julisti (1964) että ”Medium is the message” – sisältöä olennaisempaa on se muoto jossa media sisältöjä esittää (  mediaekologinen tutkimus) ‏ </li></ul><ul><li>Uskoi sähköisen viestinnän vievän kulttuuria yksilökeskeisemmästä yhteisöpainotteisempaan suuntaan (maailmankylä) ‏ </li></ul><ul><li>Uudempi tutkimus pyrkii välttämään ”teknologista determinismiä” ja hahmottamaan yhteiskunnan muutosprosesseja monisäikeisemmin </li></ul>
  13. 14. ” Ei paikan tajua” <ul><li>Median sosio-kulttuurinen kritiikki </li></ul><ul><li>Esimerkki: Joshua Meyrowitzin kirja No Sence of Place (1985): pyrkii tarkastelemaan sähköisen viestinnän yleistymiseen kytkeytyviä sosiaalisia muutosprosesseja </li></ul><ul><li>Synteesiä McLuhanin mediateoriasta ja Erwing Goffmanin sosiologiasta </li></ul><ul><li>Media vaikuttaa viestintätilanteiden kautta sosiaalisiin rooleihin, puhetapoihin ja tätä kautta sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen </li></ul><ul><li>Televisio ja muu ”uusi media” on muuttanut fyysisten ja sosiaalisten tilojen & tilanteiden välisiä suhteita </li></ul><ul><li>Jatkuvat yhteydet ja informaatiovirrat mm. tuovat aiemmin erillisiä sosiaalisia tilanteita ja identiteettejä kosketuksiin toistensa kanssa </li></ul>
  14. 15. Jäsennystä mediavirtoihin <ul><li>Meyrowitzin kaltaisissa analyyseissä korostuu kulttuurisen muutoksen laaja-alaisuus ja kriittiset seuraukset </li></ul><ul><li>Mediatutkimuksessa median käyttäjän kuva vaihtelee uhrista tai järjestelmän osasesta aktiiviseen toimijaan (subjektiin) ‏ </li></ul><ul><li>Usein kulttuurintutkijat korostavat käyttäjien voimavaroja ja aktiivista toimintaa </li></ul><ul><li>Henry Jenkins on esimerkiksi analysoinut fanikulttuureja ja esittää että ne näyttävät suuntaa koko mediakulttuurin laajemmalle kehitykselle </li></ul><ul><li>Ks. Textual Poachers (1992), Convergence Culture (2006) ‏ </li></ul>
  15. 16. Kollektiivinen äly <ul><li>Jenkins (2006) yhdistää kolme käsitettä: mediakonvergenssi ( media convergence ), osallistuva kulttuuri ( participatory culture ) ja kollektiivinen äly ( collective intelligence ) ‏ </li></ul><ul><li>” Osallistuminen” on monimuotoistunut, siihen suorastaan yllytetään ja oman 'fanituottajuuden' työkaluja on runsaasti saatavilla </li></ul><ul><li>Kollektiivinen äly kytkeytyy joukkotoiminnan uusiin mahdollisuuksiin tietoverkkojen tehostamissa konteksteissa </li></ul><ul><li>'Parviälyä' on tutkittu esim. hyönteisissä; nykyään suosittu käsite mm. tekoälytutkimuksen ja nettikäyttäjien tutkimuksessa </li></ul>
  16. 17. Kollektiivisuuden ulottuvuudet <ul><li>Modernia yhteiskuntaa on pidetty individualismin kulta-aikana, ja myöhäis/postmoderniin liitetään entistä voimakkaammin 'suurten kertomusten' romahdus (Lyotard) ‏ </li></ul><ul><li>Kollektiivisen älyn käsite nostaa esiin yliyksilöllisen tietämyksen rakentamisen ja toiminnan koordinoinnista saatavan lisäarvon kaltaisia ilmiöitä (ks. MIT Handbook of Collective Intelligence ) ‏ </li></ul><ul><li>Toisaalta voi ylikorostaa ”älyn” keskeisyyttä verkossa ilmenevälle kanssakäymiselle ja yhteistoiminnallisuudelle </li></ul><ul><li>Massiivisimpia verkkosovelluksia leimaa leikillisyys ja pelillisyys (Facebook, MySpace, Youtube, IRC-galleria, World of Warcraft ) ‏ </li></ul>
  17. 18. Sosiaalisen median malleja <ul><li>Nykyinen dynaaminen Internet (”Web 2.0”) hämärtää sovelluksen ja verkkosivuston rajaa </li></ul><ul><li>Verkkosovellusten laajetessa hyödyntämään sosiaalisen verkostoitumisen, jakamisen ja yhteistoiminnan voimaa on alettu puhua 'sosiaalisesta mediasta' </li></ul><ul><li>Esim. Bruns (2008) puhuu siirtymästä ”from usage to produsage” ja listaa avainperiaatteiksi: ”Open participation, communal evaluation”, ”Fluid heterarchy, ad hoc meritocracy”, ”unfinished artefacts, continuing process” ja ”common property, individual rewards” </li></ul><ul><li>Teoretisointi keskeneräistä, osin konsulttivetoista (ks. esim. Tapscott & Williams, Wikinomics , 2006) ‏ </li></ul>
  18. 19. Toimijuuden malleja <ul><li>Internetin varhaisvaiheisiin liittyi aktiivisen ja altruistisen 'nettikansalaisen' idea ( netizen; ks. Hauben & Hauben 1997 ) ‏ </li></ul><ul><li>” Laajennetun ihmisyyden” malleja edustavat mm. kyborgiteoriat (ks. Haraway 1991 ) ja McLuhanin ”extensions of man” -mediatulkinta (ks. McLuhan 1964 ) ‏ </li></ul><ul><li>Uudet tutkimukset ovat usein tietyn ihmisryhmän toiminnan etnografioita tai heidän motivaationsa analyysejä (ks. esim. avoimen koodin kehittäjät, Mikkonen, Vadén & Vainio 2007 ) ‏ </li></ul><ul><li>Yleiskatsauksen Internetistä sosiaalisen elämän konteksteissa tarjoaa: Wellman & Haythornthwaite, The Internet in Everyday Life (2002) ‏ </li></ul>
  19. 20. Jatkoa: harjoitustyöskentelyä

×