Terve tuho - tietä tuottaville työpaikoille ja kasvulle
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Terve tuho - tietä tuottaville työpaikoille ja kasvulle

on

  • 461 views

Terve tuho on seurausta innovaatioista ja kilpailusta. Ilman tehottomien työpaikkojen tuhoa ja rakennemuutosta, innovaatiot ja teknologinen kehitys eivät muunnu parantuneeksi työn tuottavuudeksi ...

Terve tuho on seurausta innovaatioista ja kilpailusta. Ilman tehottomien työpaikkojen tuhoa ja rakennemuutosta, innovaatiot ja teknologinen kehitys eivät muunnu parantuneeksi työn tuottavuudeksi eivätkä talouskasvuksi. Näin toteavat tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen (ETLA) ja tutkimusjohtaja Mika Maliranta (ETLA) tänään julkaistussa EVA Analyysissään ”Terve tuho – tietä tuottaville työpaikoille ja kasvulle”

Statistics

Views

Total Views
461
Views on SlideShare
460
Embed Views
1

Actions

Likes
0
Downloads
2
Comments
0

1 Embed 1

http://www.slideshare.net 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Terve tuho - tietä tuottaville työpaikoille ja kasvulle Terve tuho - tietä tuottaville työpaikoille ja kasvulle Document Transcript

    • No. 14 8.3.2011 Terve tuho – tietä tuottaville työpaikoille ja kasvulle Antti Kauhanen – Mika Maliranta Yhteenveto Työmarkkinoilla on jatkuva kova turbulenssi. Tarve työpaikkojen suojelemiseen ei siis ole Joka vuosi noin 10 prosenttia työpaikoista lisääntynyt. Sen sijaan työpaikkojen suojele- tuhoutuu. Tämä tarkoittaa 400 tuhoutunut- misesta aiheutuva haitta on vähintään yhtä ta työpaikkaa joka päivä. Uusia työpaikkoja suuri kuin ennenkin. Ilman työpaikkojen ka- syntyy tilalle samaa tahtia. Myös palkansaa- toamista ja uusien työpaikkojen syntyä, eli jat liikkuvat vilkkaasti: työsuhteista päättyy ns. ”luovaa tuhoa”, innovaatiot ja teknologi- noin 25 prosenttia joka vuosi, ja uusia työ- nen kehitys eivät muunnu tuottavuuden ja suhteita solmitaan vastaava määrä. vaurauden kasvuksi. Työmarkkinat ovat siis hyvin epävakaat, Vaurauden kasvu on kansakunnan onnelli- mutta eivät kuitenkaan sen epävakaammat suuden keskeinen tekijä. Yrityksiä tukemal- kuin aikaisemminkaan. Työmarkkinoiden la (innovaatioiden tukeminen saattaa olla vakaus ei ole Suomessa muuttunut viimei- poikkeus) ei kansakunnan vaurautta paran- seen neljäänkymmeneen vuoteen. Teknolo- neta, mutta ”luovan tuhon” kautta syntyvä gian ja globalisaation ripeästä kehityksestä vauraus tarjoaa yhteiskunnalle mahdolli- huolimatta työpaikkojen tuho on pysynyt suuksia tukea ihmisiä ja tarjota heille onnel- yllättävän samanlaisena 1990-luvun laman lisen elämän edellytyksiä. Kun työntekijävir- jälkeenkin. rat ovat vilkkaita, jäävät työttömyysjaksot lyhyiksi ja siten myös työttömyyden taakka jakautuu yhteiskunnassa tasaisemmin.Antti Kauhanen on tutkimuspäällikkö ETLAssa.Mika Maliranta on tutkimusjohtaja ETLAssa sekä professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. 1
    • Työmarkkinoi- Johdanto Työpaikkojen tuho on vilkasta, den epävakaus Työmarkkinat ovat hyvin epävakaat. Joka mutta vakaataei ole muuttunut vuosi työpaikkoja syntyy ja tuhoutuu valtava Työpaikkoja syntyy ja tuhoutuu määrä. Työpaikkojen syntymis- ja tuhoutumis- 40 vuoteen Joka vuosi tuhannet yritykset vähentävät työ- asteet ovat kuitenkin hyvin vakaita. Ne eivät ole juuri muuttuneet 1990-luvun alun laman voimaansa, eli tuhoavat työpaikkoja. Näiden jälkeisenä aikana. Työmarkkinoiden epäva- vuosittain tuhoutuneiden työpaikkojen määrä kaus ei ole Suomessa muuttunut viimeiseen on tyypillisesti yli 10 prosenttia yrityssektorin neljäänkymmeneen vuoteen. koko työllisyydestä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen yrityssektorilla tuhoutuu 400 työpaik- Ilman jatkuvaa Työmarkkinoiden epävakaus on seurausta kaa joka päivä. Toisaalta 1990-luvun laman talouden ja vaurauden kasvusta. Vaurauden jälkeen työpaikkoja on luotu vielä hieman työpaikkojen kasvu perustuu tuottavuuden kasvuun, joka kiivaampaa tahtia, joten työpaikkojen koko- syntyä ja tuhoa tärkeältä osin tapahtuu tehottomien työpaik- naismäärä on lisääntynyt.innovaatiot eivät kojen tuhoutumisen ja tehokkaampien työ- paikkojen syntymisten kautta. Ilman jatkuvaa Kuten kuviosta 1 näkyy, työpaikkojen tu- muunnu tuotta- työpaikkojen syntyä ja tuhoa innovaatiot ja houtumisten intensiteetti on pysynyt yllät- vuuden ja vau- teknologinen kehitys eivät muunnu tuottavuu- tävän vakaana vuosina 1995-2008 (ks. myös rauden kasvuksi den ja vaurauden kasvuksi. Ilman vaurauden Ilmakunnas ja Maliranta, 2008). Työllisyyden kasvua kansalaisten onnellisuuskaan ei kehity nettomääräinen muutosaste on syntymis- ja niin hyvin kuin voisi toivoa. tuhoutumisasteen erotus. Kuten kuviosta nähdään, työllisyyden kasvun muutokset Rakennemuutosta ei siis pidä estää politiikka- ovat tulleet lähes kokonaan syntymisasteen toimenpiteillä, vaan työn ja muiden tuotan- vaihtelusta. Finanssikriisin aiheuttama taan- nontekijöiden on annettava kohdentua tuotta- tuma selittää myös työpaikkavirtojen osalta vimpaan käyttöön. Samalla täytyy kuitenkin poikkeuksellisen vuoden 2009. On kuitenkin huolehtia rakennemuutoksen kouriin joutu- mielenkiintoista havaita, että työpaikkojen neista palkansaajista. Tämä onnistuu parhaiten syntymisaste ei ole syvästä taantumasta huo- tukemalla palkansaajia inhimillisen pääoman limatta notkahtanut kovin syvälle. lisäämisessä sekä uuden työpaikan etsimisessä. Yritysten tukeminen (innovaatioiden tukemi- Edellä kerrotut havainnot ovat tärkeitä ainakin nen on poikkeus) ja työpaikkojen suojeleminen kolmesta syystä: on yhteiskunnan voimavarojen tuhlausta. 400 työpaikkaa Kuvio 1 Työpaikkojen synty ja tuho Suomen yrityssektorilla 1991-2009, % tuhoutuu joka 25 Syntymisaste päivä, mutta Tuhoutumisaste työpaikkojen 20 kokonaismäärä on lisääntynyt 15 10 5 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Ilmakunnas ja Maliranta (2011). 2
    • 1) Ne antavat hyödyllistä perspektiiviä arvioi- ajatelleeksi. Tähän on kiinnitetty kasvavaa Joka vuosi noin taessa yksittäisten yritysten ilmoittamia ir- huomiota viimevuosien tuottavuustut- tisanomispäätöksiä. Pahimmillaankin uuti- kimuksissa. Arviot hieman vaihtelevat 25 % yrityssekto- soidut irtisanomiset vastaavat tuskin pro- menetelmästä, maasta tai ajankohdasta rin työntekijöistä senttiakaan vuotuisesta työpaikkatuhosta. riippuen, mutta parhaimmillaan työ- aloittaa uuden Samaan aikaan tapahtuva työpaikkojen paikkojen syntymisistä ja tuhoutumisista työsuhteen luonti jää helposti uutisoinnissa pimentoon, aiheutuva yritystason rakennemuutos koska uudet työpaikat syntyvät vieläkin pie- kattaa puolet tai jopa enemmän talouden nemmistä puroista kuin työpaikkojen tuho. tuottavuuskasvusta. Koska tuottavuuden kasvu on talouskasvun tärkein osatekijä ja2) Työmarkkinoiden vakaus (tai epävakaus) koska talouskasvu vaikuttaa hyvinvointiin, on pysynyt yllättävän samanlaisena edelli- on kyse yhteiskunnan kehityksen kannalta sestä lamasta lähtien. Näin siitä huolimatta, tärkeästä uudistumismekanismista. että usein tilanteen väitetään huonontuneen ja globalisaation ja tietotekniikan kehitys antaa aihetta uskoa tuohon väitteeseen. Joka neljäs vaihtaa työpaikkaa vuosittain Tilastoaineistojen puutteista johtuen vas- taavia analyyseja on hankalampi tehdä Työpaikkarakenteiden muutokset luonnolli- pidemmällä aikavälillä, mutta näyttää siltä, sesti vaikuttavat työntekijöiden liikkuvuuteen että 1980-luvun jälkipuoliskolla työpaikko- yritysten (ja toimipaikkojen) välillä. Työnteki- jen vaihtuvuus (työpaikkojen syntymisten jöiden liikkuvuus on itse asiassa yli kaksinker- ja tuhoutumisten välityksellä) oli pikem- tainen siihen nähden, mitä työpaikkojen synty- minkin suurempaa kuin vähäisempää miset ja tuhoutumiset sinänsä edellyttäisivät. kuin 1990- ja 2000-luvuilla (Ilmakunnas Joka vuosi noin 25 prosenttia työntekijöistä ja Maliranta, 2008). Silloinen turbulenssi yrityssektorilla aloittaa uuden työsuhteen ja Korkeasuhdan- näyttää liittyvän Suomen talouselämän vastaava osuus työsuhteista päättyy. teen aikana syvällekäyvään murrokseen, joka osaltaan Korkeasuhdanteen aikana työntekijöiden ns. työntekijöiden loi edellytyksiä ripeälle talouskasvulle ”ylimääräinen liikkuvuus” on erityisen suurta. ns. ”ylimääräi- (Maliranta, 2010; Maliranta, Rouvinen ja Tämä kertoo siitä, että työntekijät hakevat uusia Ylä-Anttila, 2010). nen liikkuvuus” työpaikkoja vilkkaammin korkeasuhdanteen3) Luvut paljastavat, että talous uudistuu kuin laskusuhdanteen aikana. Laskusuhdan- on erityisen kiivaampaan tahtiin kuin mitä usein tulee teen aikana työntekijöiden mahdollisuudet suurtaKuvio 2 Työntekijöiden sisäänvirta- ja ulosvirta-aste Suomen yrityssektorin toimipaikoilla 1991–2008, %34 Sisäänvirta-aste32 Ulosvirta-aste30282624222018 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008Lähde: Ilmakunnas ja Maliranta (2011). 3
    • sekä halukkuus työpaikan vaihtamiseen vä- määrää tilastoissa. Toiseksi, samaan aikaan henevät. Korkeasuhdanteen aikana työnteki- muutettiin käytäntöä niiden osalta, jotka eivät jöiden vaihtuvuus yrityksissä on siis erityisen osanneet työvoimatutkimuksessa sanoa ovatko kiivasta. he osa-aikaisessa vai kokoaikaisessa työssä. Uusitalo näyttää myös, että myöskään muiden Kuten kuviosta 2 ilmenee, työntekijöiden tilastojen kuten työolotutkimuksen perusteella ulosvirta (eli työsuhteiden päättyminen) ei voida sanoa pätkätöiden yleistyneen 1980-lu- kiihtyi Suomen yrityssektorilla 1990-luvun vun jälkeen. jälkipuoliskolla. Kyse näyttää kuitenkin ole- van pikemminkin suhdannevaihtelun sykliin liittyvästä tilanteen normalisoitumisesta kuin ”Markkinaliberalismin mallimaassa” työ- mistään rakenteellisesta muutoksesta Suomen markkinaturbulenssi on jopa laskussa työmarkkinoilla. Työntekijöiden ulosvirta on pysynyt kohtuullisen vakaana 1990-luvun Jos globalisaatio ja tietotekninen kehitys ovat lopulta alkaen, lukuun ottamatta hienoista muuttaneet työelämän olosuhteita merkittäväl- nousua vuonna 2008. lä tavalla, niin selvimmät merkit voisi odottaa löytyvän Yhdysvalloista, missä markkinalibe- ralismin on sanottu toteutuvan puhtaimmassa Työsuhteen Työsuhteiden pysyvyys ei ole muuttunut muodossaan. päättymisen Rokkanen ja Uusitalo (2010) ovat tutkineet Kuviossa 3 tarkastellaan työpaikkojen syn- työsuhteiden pysyvyyttä yksityiskohtaisesti tymis- ja tuhoutumisasteita Yhdysvaltojen todennäköisyys vuosina 1963–2004. Heidän aineistonsa on yrityssektorilla. Tässä esitetyt luvut eivät oleei ole muuttunut edustava otos yksityisen sektorin työnteki- suoraan vertailukelpoisia edellä esitettyjen jöistä, joiden työsuhde on kestänyt vähintään Suomea koskevien lukujen kanssa (kuvio 1), kuukauden. He tutkivat työsuhteen päätty- sillä nyt työpaikkojen muutoksia tarkastellaan misen todennäköisyyttä, joka on työntekijän neljännesvuosittain. Tässä kiinnostavinta ovat näkökulmasta ehkäpä paras yksittäinen työ- kuitenkin kehityksen trendit. markkinoiden turbulenssia kuvaava mittari. Kuvio osoittaa, että Yhdysvalloissa työpaik- Heidän tulostensa mukaan työmarkkinoiden kojen tuhoutumisasteet ovat olleet laskussa epävarmuus ei ole muuttunut käytännössä 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Finanssikrii- lainkaan tarkasteluajanjaksona, lukuun otta- sin aiheuttaman taantuman vuoksi työpaikko- matta lamavuosia. Tämä johtopäätös saadaan jen tuho lisääntyi vuosien 2008 ja 2009 vaih- varsinkin silloin, kun mittarina käytetään to- teessa. Mutta pahimmillaankin työpaikkojen dennäköisyyttä siirtyä ansiotyöstä työttömäksi tuhoutumisen aste ei kohonnut merkittävästi tai työelämän ulkopuolelle. 1990-luvun keskiarvoa ylemmäksi. Sen sijaan työpaikkojen syntymisen aste romahti selvästi alimmalle tasolleen sitten 1990-luvun alun. Pätkätyöt eivät Pätkätyöt eivät ole lisääntyneet Toisin sanoen työpaikkavirtojen perusteellaole lisääntyneet Toisin kuin usein luullaan, myöskään pätkätyöt työmarkkinoiden turbulenssi Yhdysvalloissa eivät ole lisääntyneet, ainakaan 1980-luvun ei ole suinkaan lisääntynyt vaan pikemminkin 1980-luvun jälkeen. vähentynyt. jälkeen Uusitalo (2008) osoittaa, että työvoimatut- Miltä sitten näyttävät Yhdysvaltojen työntekijä- kimuksen perusteella laskettu pätkätöiden virrat? Kuten kuviosta 4 nähdään, myös nämä lisääntyminen 1990-luvun puolen välin jäl- aikasarjat kertovat pikemminkin turbulenssin keen selittyy kahdella tilastointiin liittyvällä rauhoittumisesta kuin lisääntymisestä 2000-lu- muutoksella. Ensiksi, työvoimatutkimuksen vun aikana. Suhdannevaihtelut vaikuttavat ajankohtaa muutettiin. Aiemmin työvoima- työntekijöiden liikkuvuuteen, mutta finanssi- tutkimus tehtiin syksyllä, mutta vuonna 1997 kriisin aiheuttaman taantuman jälkeen työn- siirryttiin käyttämään kuukausittain tehtävää tekijöiden ulosvirta on matalammalla tasolla kyselyä. Eri vuosien vertailukelpoisuutta kuin kertaakaan 2000-luvulla. haittaavat kesätyöt, jotka lisäsivät pätkätöiden 4
    • Kuvio 3 Työpaikkojen syntymis- ja tuhoutumisasteet Yhdysvaltojen yrityssektorilla, neljännesvuodet, %10 Syntymisaste Tuhoutumisaste 9 8 7 6 5 1990/1 1992/1 1994/1 1996/1 1998/1 2000/1 2002/1 2004/1 2006/1 2008/1 2010/1Lähteet: periodi 1990/2–1999/4, Faberman (2008) ja periodi 2000/1–2010/1, BLS.Kaiken kaikkiaan mittarit kertovat, että Yh- ennenkään. Seuraavaksi osoitamme, että työ- Työpaikkojendysvalloissa työmarkkinat ovat kehittyneet paikkojen suojelemisesta on haittaa.yllättävään suuntaan. Kun Suomessa tilanne suojelemisesta Kuten edellä on kerrottu, talous uudistuu jaon pysynyt sangen vakaana, Yhdysvalloissa on haittaa kehittyy yritys- ja työntekijävirtojen kautta.stabiilisuus tai jähmeys on jopa lisääntynyt. Siksi yritys- ja työpaikkarakenteita sementoiva politiikka haittaa tuottavuuden ja sitä kautta Suomen vaurauden ja onnellisuuden kehitystä. Yritys- ja työ-Työpaikkojen suojelu nakertaa paikkarakenteitaonnellista kansakuntaa Onnellisuus riippuu vauraudesta sementoiva po-Työmarkkinoiden turbulenssia mittaavatindikaattorit kertovat, että työpaikkojen suo- Työelämä on niin keskeinen yhteiskunnalli- litiikka haittaajelemiseen ei ole tarvetta sen enempää kuin nen kysymys, että sitä on hyödyllistä arvioida tuottavuuden, vaurauden ja onnellisuudenKuvio 4 Työntekijöiden sisään- ja ulosvirta aste Yhdysvaltojen yritysektorilla, kuukaudet, % kehitystä5.0 Sisäänvirta Ulosvirta4.54.03.53.0 2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1Lähde: BLS. 5
    • Maan vaurauden loppujen lopuksi koko kansakunnan onnel- Maliranta ja Ylä-Anttila, 2007). Määritelmäl- lisuuden näkökulmasta. Koska onnellisuus lisesti talouskasvu riippuu kahdesta tekijästäja onnellisuuden tunnetusti on hyvin laaja-alainen ja vaikeasti seuraavan kaavan mukaisesti:välillä on voima- määriteltävä kysymys, mittausongelmat ovat talouskasvu = työpanoksen määrän kasvu kas tilastollinen melkoiset. Asiaa on kuitenkin pyritty selvittä- + työn tuottavuuden kasvu mään lukuisissa huolellisissa kyselytutkimuk- yhteys Onnellisuuden kehityksen kannalta keskeinen sissa (esim. World Values Survey, Gallup World Poll ja European Social Survey). Niissä maiden pitkän aikavälin talouskasvu perustuu ennen kansalaisilta on kysytty, kuinka onnelliseksi he kaikkea työn tuottavuuden kasvuun. Siksi on tuntevat itsensä. Kyselyissä tähdennetään sitä, tärkeää selvittää, mistä tekijöistä työn tuotta- että vastaajan pitäisi ajatella asiaa laaja-alaisesti vuuden kasvu johtuu. ja pitkällä aikavälillä. Mielialojen heilahtelut Yksi vaihtoehto eritellä työn tuottavuuden tai muut satunnaiset tekijät eivät siis saisi kasvun tekijöitä perustuu niin sanottuun heijastua vastauksissa.1 Odotusten mukaisesti kasvulaskentaan. Pelkistetyn perusversion onnellisuutta selittävät lukuisat eri tekijät kuten mukaan työn tuottavuuden kasvu riippuu hyvät perhesuhteet ja pienet tuloerot. kahdesta tekijästä:Vaurauden lisäys Viimeaikaisissa analyyseissä on tutkittu seikka- työn tuottavuuden kasvu = pääomainten- peräisesti laajoja kansainvälisiä aineistoja siitä, siivisyyden kasvu + kokonaistuottavuudenkasvattaa onnel- mikä vaikutus talouskasvulla on ollut kansa- kasvu3 lisuuden tasoa laisten onnellisuuteen. Tutkimuksissa nousee Pääomaintensiivisyydellä tarkoitetaan pää- myös vauraissa kaksi tärkeää havaintoa: 1) Maan vaurauden (kansantuote henkilöä kohti) ja onnellisuu- omapanoksen ja työpanoksen välistä suh- maissa detta. Yllä esitetyn kaavan mukaan työn den välillä on voimakas tilastollinen yhteys. 2) Vaurauden lisäys kasvattaa onnellisuuden tuottavuuden kasvu selittyy siis osin sillä, että tasoa myös vauraissa maissa.2 työntekijöillä on aikaisempaa enemmän (ja laadukkaampia) koneita ja laitteita käytettävis- Maan onnellisuuden kehitys riippuu siis kes- sään. Pääomaintensiivisyys ei ole kuitenkaan keiseltä osin (mutta toki muiden tekijöiden kestävä työn tuottavuuden kasvun lähde. Se ohella) talouden kasvusta. Koska talouskasvu johtuu pääoman alenevista rajatuotoista: mitä puolestaan riippuu keskeiseltä osin (mutta toki enemmän työntekijöillä on koneita ja laitteita, muiden tekijöiden ohella) työelämästä, maan sitä vaikeampaa on parantaa työn tuottavuutta onnellisuuden ja työelämän välillä voi olla edelleen pääomaintensiivisyyttä kasvattamalla. tärkeä talouskasvun kautta kulkeva epäsuora vaikutuskanava. Pitkällä aikavälillä kokonaistuottavuuden kasvu on ratkaiseva työn tuottavuuden kasvun lähde. Tietyin oletuksin kokonaistuottavuuden Vaurauden kasvu syntyy tuottavuudesta kasvu kuvaa teknologista kehitystä. Itse asiassa Talouskasvu talousteorian mukaan pitkällä aikavälillä työn perustuu ennen On hyödyllistä tarkastella lähemmin talouskas- tuottavuuden kasvu lopulta pohjautuu koko- vun lähteitä (ks. Hyytinen ja Rouvinen, 2005; kaikkea työn naan teknologiseen kasvuun – ilman teknolo- tuottavuuden gista kehitystä ei ole työn tuottavuuden eikä 1 Stevensonin ja Wolfersin (2008) tutkimuksen komment- siis vauraudenkaan kasvua. kasvuun tipuheenvuorossa Alan B. Krueger kertoo Norbert Schwarzin tekemästä kokeesta. Koe paljasti, että hyvin vähäpätöisellä On tärkeää huomata, että tässä teknologinen äskettäin tapahtuneella onnekkaalla tapahtumalla voi olla merkittävä positiivinen vaikutus koehenkilön ilmaisemaan kehitys ymmärretään hyvin laajasti. Siihen onnellisuuteen, vaikka vastaajaa oli tähdennetty arvioimaan kuuluvat paitsi ominaisuuksiltaan parantuneet elämäänsä laajasti. uudet tuotteet ja aikaisempaa tehokkaammat 2 Varhaisemmissa tutkimuksissa oli saatu tuloksia, joiden tuotantovälineistöt, myös ”pehmeitä” tekijöitä mukaan vaurauden ja onnellisuuden välillä ei ole yhteyttä, kun tarkastelu koskee pelkästään vauraita maita. Usko tähän kuten aikaisempaa paremmat johtamisme- ns. Easterlin paradoksiin elää edelleen hämmästyttävän sit- keästi, vaikka sitä kumoavia tuloksia on esitetty aika laajasti myös suurelle yleisölle suunnatuilla foorumeilla (ks. esimer- 3 Yksityiskohtaisemmassa analyysissä työn tuottavuuden kiksi Economist, 25.11.2010 tai akateemisessa talousblogis- kasvua selittävinä tekijöinä on mukana myös työpanoksen ja sa, http://blog.hse-econ.fi, käyty keskustelu aiheesta). pääomapanoksen laatu. 6
    • netelmät ja työn organisointitavat. Lyhyesti 3) Yritysten väliset tuottavuuserot ovat erittäin Teknologinensanottuna kaikki sellaiset tekijät, joiden an- pysyviä: suhteellisesti tuottavat yrityksetsiosta tietyllä panosmäärällä saadaan aikaan ovat tavallisesti suhteellisen tuottavia myös kehitys on työnlaadullisesti ja/tai määrällisesti parempi tuotos. 5 tai 10 vuoden päästä. tuottavuuden 4) Korkean tuottavuuden yrityksillä on matala kasvun ja sitäVaurauden kasvu edellyttää jatkuvaa raken- lopettamistodennäköisyys ja ne myös kas- kautta talous- vavat muita nopeammin sekä työllisyydellä kasvun välttä-teiden muutosta että liikevaihdolla (tai arvonlisäyksellä)Teknologinen kehitys on siis pitkällä aikavä- mitattuna. mätön edellytyslillä työn tuottavuuden kasvun ja sitä kautta Havainnot kertovat siitä, että teknologian tuot-talouskasvun välttämätön edellytys. Se ei kui- tava hyödyntäminen on vaikeaa, mutta onnis-tenkaan ole riittävä edellytys: tekninen kehitys tuttaessa vaikutukset ovat erittäin suuret. Josei siis takaa tuottavuuden kasvua. Jos tekno- uuden teknologian hyödyntäminen olisi help-logisen kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia poa, kaikkien yritysten tuottavuuden pitäisiei kyetä hyödyntämään, tuottavuuden kasvu kohota samalle tasolle nopeasti, eikä suuriasaattaa jäädä toteutumatta tai ainakin se voi yritysten välisiä tuottavuuseroja pitäisi esiintyä.jäädä vaillinaiseksi. Kun tuottavuuden kasvuon hitaampaa kuin tekninen kehitys, teknisen Edellä kerrotut havainnot auttavat myös ym-tehottomuuden sanotaan lisääntyneen. märtämään sitä, miksi rakennemuutos on tär- keää työn tuottavuuden kasvulle ja sitä kauttaTeknologia on tietoa ja siksi sen pitäisi ainakin myös talouskasvulle ja onnellisuuden kehityk-suurelta osin olla kaikkien maiden käytettä- selle. Ilman rakennemuutosta teknologinenvissä. Silti maiden välillä havaitaan valtavia muutos ei tehokkaasti muunnu parantuneeksieroja vertailtaessa joko tuottavuuden tasoja tai työn tuottavuudeksi. Vain osa yrityksistä osaatuottavuuden kasvua. Havainnot kertovat siitä, hyödyntää teknologiaa tehokkaasti. Kansa-että kyky hyödyntää teknologisen kehityksen kunta hyötyy siitä, että sen tuotannontekijättarjoamia mahdollisuuksia selittää työn tuotta- kohdentuvat niihin yrityksiin. Yksi puoli tästävuuden kasvua ja sitä kautta talouskasvua ja on se, että tehottomat yritykset vähentävätjopa kansakunnan hyvinvointia subjektiivisella henkilökuntaansa (tai lopettavat kokonaanmittarilla arvioituna. toimintansa), eli niissä tuhoutuu työpaikkoja.Myös yritysten kyky hyödyntää teknologian Toinen puoli mekanismia on siinä, että tehok-tarjoamia tuotantomahdollisuuksia vaihtelee kaat yritykset lisäävät henkilökuntaansa, elihuomattavasti. Kansakunnan heikkoa tuot- luovat uusia työpaikkoja.tavuutta voi selittää se, että työ ja muut tuo- Toimipaikkarakenteet muuttuvat työpaikkojen Ilman rakenne-tannontekijät eivät kohdennu tehokkaimpiin syntymisten ja tuhoutumisten seurauksena.yrityksiin (tai toimipaikkoihin). Tällöin myös Työpaikkoja syntyy, kun markkinoille tulee muutosta tekno-kokonaistuottavuuden kasvu jää jälkeen tek- uusia toimipaikkoja tai kun jotkut toimipaikat loginen kehitysnisen kehityksen nopeudesta. lisäävät työvoimaansa. Työpaikkoja puolestaan ei muunnu pa-Yritysaineistoja hyödyntävässä empiirisessä tuhoutuu, kun markkinoilta poistuu toimi-tuottavuustutkimuksessa on tehty seuraavat rantuneeksi työn paikkoja tai kun jotkut toimipaikat vähentävättärkeät havainnot (ks. Syverson, 2010): työvoimaansa. Tuottavuuskasvun laskelmilla tuottavuudeksi1) Yritysten välillä on erittäin suuria tuotta- voidaan mitata, mikä vaikutus näillä toimi- vuuseroja. paikkarakenteiden muutoksilla on esimerkiksi tietyn sektorin tuottavuuden kasvuun.2) Tuottavuuserot ovat suuret, vaikka lukuisia muita yrityksen tuottavuuteen vaikuttavia Kuviossa 5 on kuvattu, mikä vaikutus toi- tekijöitä (kuten toimiala, yrityksen koko, mipaikkarakenteiden muutoksilla on ollut yrityksen pääoman määrä ja laatu sekä hen- Suomen teollisuuden työn tuottavuuskasvuun kilökunnan koulutus ja kokemus) otetaan 1970-luvun puolivälistä lähtien. Ainakin neljä huomioon tilastollisin menetelmin. asiaa on syytä huomata: 7
    • Kuvio 5 Toimipaikkarakenteiden muutoksen vaikutus teollisuuden työn tuottavuuden kasvuun, %-yksikköä 5 4 3 2 1 0 -1 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 Lähde: Maliranta (2011), julkaisemattomat laskelmat teollisuuden toimipaikka-aineistolla. On parempi tu- 1) Rakennemuutoksen vaikutus työn tuotta- ja kahden kolmanneksen välillä (Lentz ja Mor- vuuteen on ollut keskimäärin 1.4 prosent- tensen, 2005; Maliranta, 2010; Maliranta ym.,kea palkansaajia tiyksikköä vuotta kohti vuosina 1975–2009. 2010; Petrin, White ja Reiter, 2011) ja tarjota heille Se on vajaa kolmannes koko työn tuottavuu- Markkinatalous on osoittautunut muita järjes- riittävää sosiaa- den kasvusta. telmiä paremmaksi järjestelmäksi tuottamaan liturvaa epäon- 2) Rakennemuutoksen vaikutus vaihtelee ajan tätä tuottavuutta vahvistavaa rakennemuu- nen varalta kuin kuluessa. Voimakkainta se on ollut vuosina tosta. Mutta markkinatalouskaan ei aina takaa 1985–1995. On tärkeää huomata, että ”luova menestyksellistä kasvua. Jos rakennemuutos tukea yrityksiä tuho” oli siis voimakasta jo ennen 1990-la- epäonnistuu, voi käydä kuten Japanille on ja suojata ole- maa. Se kohotti teollisuuden tuottavuutta käynyt 1990-luvun alusta lähtien: talouskasvu massa olevia myös 1990-luvun puolivälissä, jolloin teol- jähmettyy hyvin pitkäksi aikaa. Wolfersin ja lisuussektorimme kasvoi jo voimakkaasti. Stevensonin (2008) tutkimuksessa on kuvattu työpaikkoja havainnollisesti talouskasvun ja onnellisuuden 3) 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen tuotta- kehityksen yhteys Japanissa viimeisten viiden vuutta vahvistava rakennemuutos on ollut vuosikymmenen aikana. Japani on varoittava yhtä vähäistä kuin 1970- ja 1980-luvun tait- esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun talous- teessa ja paljon vähäisempää kuin vuosina kasvu hyytyy: työttömyys lähtee kasvuun ja 1985-1995. kansalaisten onnellisuus alkaa vajota. 4) Finanssikriisin aiheuttamalla taantumalla oli erittäin voimakas vaikutus vuonna 2009.4 Kuvio 5 havainnollistaa, kuinka keskeinen Tuetaan ihmisiä, ei työpaikkoja! tuottavuuskasvun mekanismi toimipaikka- Irtisanomiset herättävät ymmärrettävästi rakenteiden muutos on. Asiaan on kiinnitetty närkästystä, varsinkin jos lama ei näytä niihin entistä enemmän huomiota viime vuosina. pakottavan. On tärkeää kuitenkin huomata, Tulokset hieman vaihtelevat riippuen mm. me- että noususuhdanteissa useimmat irtisanotut netelmästä, maasta, tarkasteluajanjaksosta tai löytävät nopeasti uusia töitä, ja joka tapauk- toimialasta, mutta arviot rakennemuutoksen sessa paljon helpommin kuin jos irtisanomista vaikutuksesta vaihtelevat usein kolmanneksen olisi lykätty laskusuhdanteeseen. Työnteki- jöiden vähentäminen noususuhdanteessa on 4 Noin puolet tästä vaikutuksesta on syntynyt heikosti tuottavien toimipaikkojen poistumisesta. tästä näkökulmasta vastuullisempaa kuin 8
    • vähennysten toteuttaminen vasta pakon edessä Lähteetlaskusuhdanteessa.Työpaikkojen tuho on innovaatiotoiminnan Acemoglu, D. ja Shimer, R. (2000). Productivity Gains from Unemployment Insurance. European Economic Review, 44(7),kääntöpuoli. Innovoimalla synnytetään uusia 1195–1224.tuotteita ja tuotantotapoja. Monesti niitä ale-taan hyödyntää kaikkein menestyksellisimmin Faberman, R. J. (2008). Job Flows, Jobless Recoveries, and the Great Moderation. Research Department, Federal Reserveuusissa yrityksissä tai tuotantoyksiköissä, joi- Bank of Philadelphia, Working Papers No. 08–11.hin syntyy näin uusia ja tuottavia työpaikkoja.Uusien teknologioiden käyttöönottoon sisältyy Hyytinen, A. ja Rouvinen, P. (toim.). (2005). Mistä talouskasvukuitenkin epävarmuutta; uusi teknologia syntyy? ETLA, Sarja B 214. Helsinki: Taloustieto Oy.osoittautuu myöhemmin monesti kilpailuky- Ilmakunnas, P. ja Maliranta, M. (2008). Työpaikka- ja työn-vyttömäksi ja siksi siihen perustuvat työpaikat tekijävirtojen viimeaikainen kehitys Suomen yrityssektorilla.elinkelvottomiksi. Työpoliittinen aikakauskirja, 51(3), 30–45.Talouskasvu perustuu tuottavuuden kasvuun, Ilmakunnas, P. ja Maliranta, M. (2011). Miten finanssikriisi nä- kyy Suomen työpaikkavirroissa? Julkaisematon käsikirjoitus,joka puolestaan pohjautuu teknologiseen kehi- ETLA.tykseen. Teknologinen kehitys ei kuitenkaanmuunnu tehokkaasti tuottavuuden kasvuksi, Lentz, R. ja Mortensen, D. T. (2005). Productivity growth andelleivät yritysrakenteet uudistu jatkuvasti. worker reallocation. International Economic Review, 46(3), 731–750.Siihen puolestaan tarvitaan palkansaajienliikkuvuutta. Maliranta, M. (2010). Tuottavuustrendi kriisin jälkeen – Mihin mikrojäljet osoittavat? Teoksessa Rouvinen, P. ja Ylä-Anttila, P.Voidaankin sanoa, että on parempi tukea pal- (toim.), Kriisin jälkeen (s. 245-263). Helsinki: Taloustieto Oy.kansaajia inhimillisen pääoman lisäämisessä Maliranta, M., Rouvinen, P. ja Ylä-Anttila, P. (2010). Finland’stai uuden työpaikan etsimisessä ja tarjota path to global productivity frontiers through creative destruc-heille riittävää sosiaaliturvaa epäonnen varalta tion. International Productivity Monitor, 20, 68-84.kuin tukea yrityksiä ja suojata olemassa oleviatyöpaikkoja. Kun työpaikka- ja työntekijävirrat Maliranta, M. ja Ylä-Anttila, P. (toim.). (2007). Kilpailu, inno- vaatio ja tuottavuus. Sarja B 228. Helsinki: Taloustieto Oy.ovat vilkkaat, työttömyysjaksot pysyvät lyhyi-nä. Silloin tekniseen kehitykseen väistämättä Petrin, A., White, T. K. ja Reiter, J. P. (2011). Impact of Plant-kuuluva epävarmuuden taakka jakautuu yh- level Resource Reallocations and Technical Progress on U.S. Macroeconomic Growth. NBER, Working Paper No. 16700.teiskunnassa tasaisemmin ja oikeudenmukai-semmin. Kun turva on kunnossa, työntekijät Rokkanen, M. ja Uusitalo, R. (2010). Changes in job stabilityovat kokeiluun ja vaihteluun halukkaampia. – evidence from lifetime job histories. VATT, Working Papers No. 14.Silloin uutta luovat yritykset ja alat saavathelposti pätevää työvoimaa ja niillä on hyvät Stevenson, B. ja Wolfers, J. (2008). Economic Growth and Sub-kasvun edellytykset (ks. Acemoglu ja Shimer, jective Well-Being: Reassessing the Easterlin Paradox. Brookings2000). Papers on Economic Activity(1), 1–87. Syverson, C. (2010). What Determines Productivity?: NBER, Working Paper No. 15712. Uusitalo, R. (2008). Onko pätkätöiden yleistyminen totta vai tilastoharhaa? Yhteiskuntapolitiikka(1). 9
    • Elinkeinoelämän ValtuuskuntaElinkeinoelämän Valtuuskunta EVA on vuonna 1974 perustettu elinkeinoelämänthink tank, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aika-välin menestystä. EVA on Suomen merkittävin kohtaamispaikka ja verkosto elin-keinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajille. EVAlla on myös keskustelijan, haas-tajan ja unilukkarin rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Think tankille tyypilli-sesti EVAn tunnusmerkkinä on analyyttisyys ja tarvittaessa provokatiivisuuskin.EVA selvittää ja arvioi yrityksille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeitäkehityssuuntia. Rajut ja nopeat kansainväliset muutokset asettavat koko yh-teiskunnalle ja yritysten toiminnalle painavia vaatimuksia. EVAn tavoitteenaon ajankohtaisen tiedon tuottaminen vallitsevista ilmiöistä sekä tuoreidennäkökulmien saattaminen yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomenrooli kansainvälisessä toimintaympäristössä ja suomalaisten hyvinvoinnin jakilpailukyvyn kehittäminen ovat keskeisiä kysymyksiä EVAn toiminnassa. Elin-keinoelämän omassa piirissä EVA pyrkii aikaansaamaan jatkuvaa keskusteluayritysten muutostarpeista.Lisätietoja: www.eva.fiElinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn Analyysit ovat ladattavissa EVAn koti-julkaisemat EVA analyysit ottavat kantaa sivuilta www.eva.fi. Painetun analyysinajankohtaisiin kysymyksiin ja tarjoavat voi tilata osoitteesta analyysit@eva.fi,toimenpide-ehdotuksia. Analyysien postitse osoitteesta EVA, Yrjönkatu 13kirjoittajat vastaavat esitetyistä mieli- A, 00120 Helsinki tai soittamalla 09-piteistä, jotka eivät välttämättä edusta 6869 200.EVAn kantaa. 10