Your SlideShare is downloading. ×
Hyvinvointivaltio numeroina
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Hyvinvointivaltio numeroina

3,766

Published on

Hyvinvointivaltion tuntevat kaikki, mutta tuskin kukaan osaa määritellä sitä tyhjentävästi. Tämä kirjanen hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisten tunnuslukujen kautta.

Hyvinvointivaltion tuntevat kaikki, mutta tuskin kukaan osaa määritellä sitä tyhjentävästi. Tämä kirjanen hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisten tunnuslukujen kautta.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
3,766
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
11
Actions
Shares
0
Downloads
10
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. FAKTAhyvinvointivaltioNUMEROINA
  • 2. Kustantaja: Taloustieto OyPainopaikka: Yliopistopaino, Helsinki 2011ISBN 978-951-628-515-6 2
  • 3. EsipuheHyvinvointivaltion tuntevat kaikki, mutta tuskin kukaan osaa määritellä sitä tyhjentävästi.Tämä kirjanen hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisten tunnuslukujen kautta. Se antaa indeksilukuina nopeanja monipuolisen kuvan siitä, mihin hyvinvointivaltion pitkä kaari on kehittynyt vuodesta 1975, jolloin suomalainenhyvinvointiprojekti oli saavuttanut ”täysi-ikäisyytensä” ja lähti nopeaan kasvuun.Usein kuulee väitettävän, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on ”ajettu alas”. Tämän analyysin valossa niin einäyttäisi olevan – hyvinvointivaltioon käytetyt rahat ja inhimilliset resurssit ovat edelleen varsin mittavat.Luvut sinänsä eivät kerro esimerkiksi siitä, että vaadittujen palveluiden ala laajenee ja syvenee koko ajan. Ne eivätautomaattisesti kerro tuotettujen palvelujen laadusta, mutta antavat hyvän kuvan julkisten menojen määrän mitta-kaavasta ja kehityssuunnasta. Julkisyhteisöjen menojen ja henkilöstön määrien lisäksi mukana on ympäristön tilaaja yleistä onnellisuutta kuvaavia sarjoja, jotta muistaisimme että elämää ei saa koskaan mahtumaan tilastoihin.Nämä graafit antavat selkeitä argumentteja eduskuntavaalien keskusteluun vuonna 2011, mutta myös pohdintaanja väittelyyn vaalien jälkeen. Toivottavasti ne osaltaan parantavat yhteiskunnallisen ja talouspoliittisen keskuste-lumme tasoa ja antavat tilastollista selkänojaa debatteihin, tupailtoihin ja eduskunnan puhujapönttöön.Teoksen luvut on koonnut tutkija Hannu Kaseva Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta, jolle lämpimät kiitokset.Helsingissä 14. helmikuuta 2011Matti ApunenJohtajaEVA 1
  • 4. Sisältö Julkisen sektorin osuus taloudesta 4 Kuvio 1. Julkiset menot tehtävittäin 1980-2009 4 Kuvio 2. Julkisten menojen pääerien määrän kehitys 1975-2009 5 Julkisen sektorin työllisyys 6 Kuvio 3. Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys 1975-2009 6 Kuvio 4. Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950-2010 7 Kuvio 5. Julkisyhteisöjen ja yritysten työvoiman kehitys 1975-2009 8 Kuvio 6. Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä autonomian ajalta tähän päivään 1860-2010 9 Kuvio 7. Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa sekä yleishallinnossa 1975-2009 10 Julkiset kulutusmenot 11 Kuvio 8. ”Yövartijavaltion” kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 11 Kuvio 9. Keskeisten julkisten palveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 12 Kuvio 10. Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 13 Kuvio 11. Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 14 Kuvio 12. Koulutuksen kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 15 Kuvio 13. Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 16 Kuvio 14. Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 17 Kuvio 15. Julkisten elinkeinopalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 18 Kuvio 16. Paljonko julkisyhteisöjen hallinto maksaa? 19 2
  • 5. Tulonsiirrot ja tuet 20Kuvio 17. Eläkemenojen määrän kehitys 1975-2009 20Kuvio 18. Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen määrän kehitys 1975-2009 21Kuvio 19. Työttömyysturvamenojen määrän kehitys 1975-2009 22Kuvio 20. Perusturvan määrän kehitys 1975-2009 23Kuvio 21. Julkisyhteisöjen korkomenojen ja ulkomaille maksettujen tulonsiirtojen määrän kehitys 1975-2009 24Kuvio 22. Elinkeinotukien sekä julkisyhteisöjen bruttoinvestointien määrän kehitys 1975-2009 25Veroaste ja muita indikaattoreita 26Kuvio 23. Kokonaisveroaste 1975-2009 26Kuvio 24. Kotitalouksien tulonmuodostus tuloluokittain vuonna 2008 27Kuvio 25. Pienituloisen väestön osuus Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 28Kuvio 26. Valtiovallan antamien säädösten määrät 1950-2000-luvuilla 29Kuvio 27. Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990-2009 30Kansainvälistä vertailua 31Kuvio 28. YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) 1980-2010 31Kuvio 29. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 32Kuvio 30. Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 33Kuvio 31. Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 34Kuvio 32. Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 35Kuvio 33. Suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä vuonna 2009 36 3
  • 6. Kuvio 1. Julkiset menot tehtävittäin 1980-2009 (% BKT:sta)Vuonna 2009 julkisten menojen 70 % Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelutosuus Suomen bruttokansantuot- Muut julkinen kulutus Tulonsiirrot kotitalouksilleteesta oli 56 prosenttia. Lukuja Tukipalkkiot Investoinnittulkittaessa on kuitenkin syytä huo- 60 % Korkomenot Muut menot 55,9 %mioida, että Suomen bruttokansan-tuote aleni kyseisenä vuonna lähes 50 % 48,2 % 48,3 %8 prosenttia.Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 40,2 %tilinpito. 40 % 20,90 % 30 % 15,70 % 17,80 % 11,80 % 20 % 8,10 % 6,80 % 6,70 % 6,80 % 5,70 % 10 % 5,70 % 5,10 % 5,00 % 8,50 % 8,30 % 11,10 % 6,40 % 0% 1980 1990 2000 2009Julkisen sektorin osuus taloudesta 4
  • 7. Kuvio 2. Julkisten menojen pääerien määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)400 Tulonsiirtojen pääerät ovat kotita- Tulonsiirrot louksien saamat sosiaalietuudet ja avustukset. Muut menot sisältävät Kulutusmenot mm. valtion velan korkomenot,350 Muut menot kehitysavun ja EU-jäsenmaksut sekä julkiset investoinnit. Muiden meno-300 BKT jen voimakas kasvu vuosina 1992- 1995 johtui valtion maksamasta pankkituesta.250 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.200 Julkiset menot v. 2009 (mrd. eur)150 Kulutusmenot 43,28 Tulonsiirrot 36,26100 Muut menot 16,78 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Yhteensä 96,32 5 Julkisen sektorin osuus taloudesta
  • 8. Kuvio 3. Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)Paikallishallintoon kuuluvat kunnat, 200kuntayhtymät sekä lääni- ja maa- Paikallishallintokuntahallinto. Sosiaaliturvarahas- Julkisyhteisöttoja ovat mm. Kansaneläkelaitos,työeläkelaitokset sekä työttö- 180 Sosiaaliturvarahastotmyyskassat. Valtion henkilöstönmäärän alentumista 1990-luvun Valtioalun jälkeen selittävät mm. tiettyjen 160toimintojen yhtiöittämiset (esim.Posti, Tele, VR). Vastaavia yhtiöittä-misiä on tapahtunut runsaasti myöskunnissa. 140Lähde: Tilastokeskus, kansantaloudentilinpito.Työllisiä vuonna 2009 (hlö) 120Paikallishallinto 457 800Valtio 144 600Sosiaaliturvarahastot 10 100 100Julkisyhteisöt 612 500 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009Julkisen sektorin työllisyys 6
  • 9. Kuvio 4. Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950-2010 (milj. henkeä)2,5 Yksityinen työllisyys (vasen asteikko) 1,0 Julkisen sektorin työllisyys on ne- linkertaistunut 1950-luvun alusta. Julkinen työllisyys (oikea asteikko) Yksityinen sektori puolestaan työl- listää tänään vähemmän ihmisiä2,0 0,8 kuin tuolloin. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.1,5 0,61,0 0,40,5 0,2 Työllisiä vuonna 2010 (milj. hlö) Yksityinen työllisyys 1,830,0 0,0 Julkinen työllisyys 0,62 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuoden 2010 luvut ovat arvioita. 7 Julkisen sektorin työllisyys
  • 10. Kuvio 5. Julkisyhteisöjen ja yritysten työvoiman kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)Julkisen sektorin työllisyys on kas- 180vanut 65 prosenttia vuodesta 1975, Julkisyhteisötyritysten työllisyys on pysynyt liki-main ennallaan. Siinä, missä vuonna Työlliset yhteensä 1601975 yrityksissä työskenteli noin 5 Yrityksettyöntekijää jokaista julkisen sektorinpalveluksessa olevaa kohti, on sama 140suhdeluku nyt noin 2,3. Muita työn-antajia Suomessa ovat kotitaloudet,kolmas sektori (mm. yhdistykset ja 120säätiöt), vakuutus- ja rahoituslaitok-set sekä asuntoyhteisöt.Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 100tilinpito.Työllisiä vuonna 2009 (hlö) 80Yritykset 1 425 700Julkisyhteisöt 612 500Muut 419 700 60Työlliset yhteensä 2 457 900 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009Julkisen sektorin työllisyys 8
  • 11. Kuvio 6. Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä autonomian ajalta tähän päivään 1860-2010 (%)35 Kansantalouden tilinpidon mukaan julkisyhteisöt työllistävät yli 600 000 suomalaista, yli neljännek-30 sen työllisistä. Julkisyhteisöjen työn- 25,3 % tekijämäärä riippuu kuitenkin siitä,25 mitä julkiseen toimintaan katsotaan kuuluvan ja mitä tilastoa käytetään Työssäkäyntitilaston mukaan julki-20 nen sektori työllistää pitkälti yli 700 000 suomalaista. Tämä luku sisältää mm. valtioenemmistöisten15 osakeyhtiöiden n. 70 000 työllistä. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden10 tilinpito ja Hjerppe (1988). 5 0 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 9 Julkisen sektorin työllisyys
  • 12. Kuvio 7. Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa sekä yleishallinnossa 1975-2009 (indeksi, 1975=100)Työvoiman määrä keskeisissä 300hyvinvointipalveluissa (sosiaali-, Sosiaalipalvelutterveys,- ja koulutuspalvelut) on Terveydenhuoltokaksinkertaistunut vuodesta 1975.Sosiaalipalveluissa henkilöstö on Koulutusmiltei kolminkertaistunut, tervey- 250denhuollossa kasvua on 80 ja kou- Hallintolutuksessa 60 prosenttia vuodesta1975).Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 200tilinpito. 150Työllisiä vuonna 2009 (hlö)Hallinto 173 900Terveydenhuolto 142 300Koulutus 130 400 100Sosiaalipalvelut 116 200 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009Julkisen sektorin työllisyys 10
  • 13. Kuvio 8. ”Yövartijavaltion” kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)240 Hyvinvointivaltionkin ydin on ”yö- Yleishallinto vartijavaltio”, joka huolehtii sisäises- tä järjestyksestä, ulkoisesta turvalli-220 Puolustus suudesta ja ylläpitää yhteiskunnan Yleinen järjestys ja turvallisuus perusrakennetta, johon sisältyvät200 yleinen hallinto sekä yksilön oikeu- BKT det turvaava oikeuslaitos. Vuonna 2009 näihin tehtäviin liittyvät180 kulutusmenot olivat 9,7 mrd. eur, hieman alle 6 prosenttia BKT:sta.160 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.140120 Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur) Yleishallinto 4,82100 Puolustus 2,72 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Yleinen järj. ja turv. 2,20 11 Julkiset kulutusmenot
  • 14. Kuvio 9. Keskeisten julkisten palveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)Keskeiset julkisyhteisöjen tarjoamat 400peruspalvelut ovat kasvaneet koko- Sosiaalipalvelutnaistuotantoa nopeammin. TerveyspalvelutLähde: Tilastokeskus, kansantalouden 350tilinpito. Koulutus 300 BKT 250 200 150Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)Terveyspalvelut 10,92Koulutus 8,48 100Sosiaalipalvelut 8,16 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009Julkiset kulutusmenot 12
  • 15. Kuvio 10. Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 (indeksi, 2002=100)125 Kulutusmenojen määrän kehityksen Terveyspalvelut yhteensä tarkastelu (kuvio) aliarvioi esimer- kiksi erikoissairaanhoidon menojen Perusterveydenhuolto kehitystä, sillä sairaaloiden tiettyjen120 toimintojen (esim. laboratoriot, Hammashuolto, neuvola, psykologipalv. kuvantaminen) yhtiöittämiset ovat Erikoissairaanhoito alentaneet kulutusmenoja. Nämä115 ovat korvautuneet julkisen sektorin muilla tulonsiirroilla, jotka tulevat esiin kokonaismenojen tasolla. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden110 tilinpito.105 Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur) Perusterveydenhuolto 4,75 Erikoissairaanhoito 4,46100 Hammashuolto, ym. 1,71 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Terveyspalvelut yht. 10,92 13 Julkiset kulutusmenot
  • 16. Kuvio 11. Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 (indeksi, 2002=100)Sosiaalipalvelujen suurimmat meno- 140erät ovat lasten päivähoito ja vanhus- Sosiaalipalvelut yhteensäten palvelut ja laitoshoito. Vanhuus-palveluiden kulutusmenojen määrän Muutviimeaikaista laskua selittää osaltaan 130enenevä siirtyminen palveluasumi- Lapsetseen. Tämä vähentää kuntien kulutus-menoja, mutta lisää erityyppisiä tulon- Vanhuksetsiirtoja. Muut sosiaalipalvelut sisältävät 120mm. vammaisten, huostaanotettujen,maahanmuuttajien, asunnottomien japäihderiippuvaisten hoitomenot.Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 110tilinpito.Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur) 100Lapset 2,55Vanhukset 1,16Muut 4,45 90Sosiaalipalvelut yht. 8,16 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009Julkiset kulutusmenot 14
  • 17. Kuvio 12. Koulutuksen kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 (indeksi, 2002=100)108 Korkeakoulujen menoissa mukana ammattikorkeakoulut. Niitä on yhtiöi- tetty vuodesta 2004 lähtien. Tämä on vähentänyt kuntien kulutusmenoja,104 mutta kasvattanut vastaavasti tulon- siirtoja ammattikorkeakouluille. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden100 tilinpito. 96 Koulutus yhteensä Muu koulutus (aikuiskoulutus, ym.) Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur) 92 Ylä- ja keskiaste Keskiaste 4,05 Esi- ja ala-aste Esi- ja alakoulu 2,06 Korkeakoulut (ml. ammattikorkea) Korkeakoulut 1,85 88 Muu koulutus 0,52 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koulutus yhteensä 8,48 15 Julkiset kulutusmenot
  • 18. Kuvio 13. Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 (indeksi, 2002=100)Kasvava osa kulttuuri- ja liikunta- 108 Taide, kulttuuri, liikunta yhteensäpalveluiden tarjonnasta hoidetaanvoittoa tavoittelemattomien yhtei- Museot, teatterit, työväenopistot ym.söjen toimesta. Urheiluhallit ja -kentät, liikuntapaikatLähde: Tilastokeskus, kansantalouden 104tilinpito. Kirjastot ym. 100 96Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)Museot, teatterit, ym. 0,68Urheiluhallit, ym. 0,45Kirjastot, ym. 0,17 92Taide, kulttuuri, ym. yht. 1,29 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009Julkiset kulutusmenot 16
  • 19. Kuvio 14. Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)300 Kuntien yhdyskuntasuunnittelun Asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu kulutusmenot ovat pudonneet 1990-luvulta alkaen, koska mm. Asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu (kokonaismenot) kunnat yhtiöittivät liiketoiminto- jaan (esim. energia- ja vesihuolto).250 BKT Myös kuntien vuokra-asuntojen ylläpitoa ja tuotantoa on yhtiöitetty. Kokonaismenotarkastelussa (katko- viiva) nämä menot ovat jatkaneet200 kasvuaan. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.150 Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)100 Asuminen 0,30 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Yhdyskunta ja ympäristö 0,31 17 Julkiset kulutusmenot
  • 20. Kuvio 15. Julkisten elinkeinopalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 240tilinpito. Julkinen liikenne 220 Elinkeinopalvelut BKT 200 180 160 140 120Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)Julkinen liikenne 2,60 100Elinkeinopalvelut 1,47 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009Julkiset kulutusmenot 18
  • 21. Kuvio 16. Paljonko julkisyhteisöjen hallinto maksaa? (% julkisyhteisöjen palkkamenoista vuosina 2002-2009)20 Yleinen käsitys on, että julkisyhtei- söjen hallinnon menojen osuus on noin 5-10 prosenttia niiden kokonaismenoista. Julkisen hallin- non, tutkimuksen ja suunnittelu-15 toimintojen palkkamenojen osuus kaikista julkisyhteisöjen maksamista palkoista oli 18.6 prosenttia vuonna 2009. Valtaosa näistä palkkakuluis-10 ta muodostuu valtion keskushallin- Muut nossa ja sen virastoissa sekä laitok- Palvelut elinkeinoelämälle sissa. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden Sosiaalipalvelut tilinpito. 5 Terveydenhuolto Koulutuspalvelut Yleishallinto 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 19 Julkiset kulutusmenot
  • 22. Kuvio 17. Eläkemenojen määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)Valtion eräiden toimintojen yhtiöit- 1 200tämisen seurauksena työntekijöitä Eläkkeet yhteensäon siirtynyt muihin eläkejärjestel- Kuntien eläkkeetmiin, mikä selittää osaltaan valtion 1 000eläkemenojen määrän muita työelä- Yksityisen sektorin eläkkeetkeluokkia hitaampaa kasvua. Kan-saneläkkeen määrän vaatimatonta 800 Valtion eläkkeetkehitystä selittää kansaneläkkeentyöeläkevähenteisyys (mitä suurem- Kansaneläkkeetpi henkilön työeläke on, sitä vähem- 600män hän saa kansaneläkettä).Lähteet: KELA, KEVA ja Valtiokonttori jaTilastokeskus, kansantalouden tilinpito. 400Menot vuonna 2009 (mrd. eur)Yks. sektorin eläkkeet 11,47 200Valtion eläkkeet 3,63Kuntien eläkkeet 3,16Kansaneläkkeet 3,14 0Eläkkeet yhteensä 21,40 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009Tulonsiirrot ja tuet 20
  • 23. Kuvio 18. Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)700 Eräs nopeimmin kasvaneista tulon- Luontoismuotoiset tulonsiirrot siirtojen luokista koostuu luontois- muotoisista sosiaalisista tulonsiir- Sairausvakuutus600 roista, joka muodostuu tietyistä hyvinvointivaltion tarjoamista, BKT saajalleen maksuttomista tai alihin-500 noiteilluista palveluista ja tavaroista. Tällaisia ovat mm. sairausvakuutus- korvaukset hoidoista ja lääkkeistä,400 sairaaloiden omat lääkemenot, äitiyspakkaukset, alihinnoitellut kuljetuspalvelut, jne.300 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.200 Menot vuonna 2009 (mrd. eur)100 Luontois.muot. tulonsiir. 4,53 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Sairausvakuutus 3,83 21 Tulonsiirrot ja tuet
  • 24. Kuvio 19. Työttömyysturvamenojen määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)Työttömyysturvamenot käsittävät 4 000 240sekä ansiosidonnaisen työttömyys- Työttömyysturva (vasen asteikko)turvan että työmarkkinatuen.1990-luvun alun laman myötä 220 BKT (oikea asteikko)työttömyysturvamenot räjähtivät jaovat pysyneet korkealla tasolla. 3 000 200Lähde: Tilastokeskus, kansantaloudentilinpito. 180 2 000 160 140 1 000 120Menot vuonna 2009 (mrd. eur) 0 100Työttömyysturva 3,12 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009Tulonsiirrot ja tuet 22
  • 25. Kuvio 20. Perusturvan määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)600 Muut perusturvan menot käsittävät Lapsilisät, opintotuki, asumistuki mm. sotilasvammakorvaukset, per- he-eläkkeet, rintamasotilasetuudet, Toimeentulotuki sotilasavustukset, elatustuen, vam-500 maisturvan sekä maahanmuuttajien BKT erityistuen.400 Lapsilisien voimakas kasvu johtuu vuoden 1995 uudistuksesta, jossa luovuttiin verotuksen lapsivähen- nyksestä ja korotettiin lapsilisien300 tasoa. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.200 Menot vuonna 2009 (mrd. eur) Lapsilisät ym. 2,66100 Toimeentulotuki 0,59 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Muut 0,91 23 Tulonsiirrot ja tuet
  • 26. Kuvio 21. Julkisyhteisöjen korkomenojen ja ulkomaille maksettujen tulonsiirtojen määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)Siirrot ulkomaille ovat kohonneet 2 500mm. Suomen EU-jäsenmaksujen Siirrot ulkomailleja kehitysapumenojen kasvun seu-rauksena. Korkomenot 2 000Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden BKTtilinpito. 1 500 1 000 500Menot vuonna 2009 (mrd. eur)Korkomenot 2,42 0Siirrot ulkomaille 2,16 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009Tulonsiirrot ja tuet 24
  • 27. Kuvio 22. Elinkeinotukien sekä julkisyhteisöjen bruttoinvestointien määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)240 Tukipalkkiot sisältävät yritysten ja Investoinnit elinkeinoharjoittajien saamat tuo- tantotukipalkkiot ja suorat yritys-220 Tukipalkkiot tuet. Suomen EU-jäsenyys muutti BKT maatalouden tukijärjestelmää, mikä200 näkyi tukipalkkioiden jyrkkänä pudotuksena vuoden 1995 jälkeen.180 Nykyään keskeinen osa maatalous- tuista maksetaan suoraan EU:n160 budjetista. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.140120100 Menot v. 2009 (mrd. eur) Investoinnit 4,74 80 Tukipalkkiot 2,49 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 – josta t&k 0,51 25 Tulonsiirrot ja tuet
  • 28. Kuvio 23. Kokonaisveroaste 1975-2009Kokonaisveroaste kuvaa maksettu- 48jen verojen ja sosiaalivakuutusmak-sujen suhdetta bruttokansantuot-teeseen. Veroasteessa ei huomioida 46myönnettyjä verotukia eikä mm.lasten päivähoidosta, vanhusten 44palveluista sekä terveydenhuollosta 43,1 %perittyjä palvelumaksuja.Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 42tilinpito. 40 38 36 34 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005Veroaste ja muita indikaattoreita 26
  • 29. Kuvio 24. Kotitalouksien tulonmuodostus tuloluokittain vuonna 2008 (1 000 euroa kotitaloutta kohden)140 Suurituloisimpaan kymmenykseen Saadut tulonsiirrot kuuluvat kotitaloudet maksoivat120 vuonna 2008 lähes kolmanneksen Ansio- ja pääomatulot (32 %) ja kaksi ylintä tuloluokkaa100 Maksetut tulonsiirrot (välittömät verot ja sos.turvamaksut) yhdessä noin puolet (48 %) kotita- louksien maksamista välittömistä Käytettävissä olevat tulot 80 veroista (ml. sosiaaliturvamaksut). Pienituloisten saamat tulonsiirrot 60 muodostuvat ensisijaisesti perus- toimeentuloturvasta. Suurituloisten 40 tulonsiirrot ovat lähinnä lapsilisiä sekä ansiosidonnaisia etuuksia (mm. työttömyysturva ja sairaus- 20 päivärahat). 0 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.-20-40 I II III IV V VI VII VIII IX X Tulodesiilit 27 Veroaste ja muita indikaattoreita
  • 30. Kuvio 25. Pienituloisen väestön osuus Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa (%)Kotitalousväestöön kuuluvien pie- 18nituloisuus määritellään kotitalou-den tulojen perusteella suhteessakeskivertokotitalouden tuloihin. 16Kotitalous on pienituloinen, mikälisen käytettävissä olevat tulot jäävätpienemmiksi kuin 60 prosenttia 14keskituloisen kotitalouden käytettä-vissä olevista tuloista. Tällä mittarillasuomalaisista kotitalouksista pieni- 12tuloisia oli vuonna 2009 Eurostatinmukaan 13,8 prosenttia, Tilastokes-kuksen mukaan 13,1 prosenttia. 10 EU-15Lähde: Eurostat. Suomi 8Pienituloisia kotital. v. 2009 (%) RuotsiSuomi 13,8Ruotsi 13,3 6EU-15 16,1 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009Veroaste ja muita indikaattoreita 28
  • 31. Kuvio 26. Valtiovallan antamien säädösten määrät 1950-2000-luvuilla (keskimäärin vuodessa, arvio)1600 1 532 Yksi mittari, joka kertoo valtion 1 444 lisääntyneestä toiminnasta on valtiovallan vuosittain antamien säädösten määrä, joka on miltei 1 174 kolminkertaistunut puolessa1200 vuosisadassa. Vuosina 1991-1995 1 054 säädöstuotanto oli poikkeuksellisen voimakasta mm. 1990-luvun alun lamasta ja EU-jäsenyydestä johtuen. 800 705 Lähde: Finlex, valtion säädöstietopankki. 560 400 0 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 29 Veroaste ja muita indikaattoreita
  • 32. Kuvio 27. Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990-2009 (tonnia CO2-ekv.)Päästöt hiilidioksiditonnia vastaavi- 17na määrinä (CO2-ekv), ilman maan-käytön, maankäytön muutoksen jametsätalouden aiheuttamaa poistu-maa. Kasvihuonekaasuihin kuuluu 16hiilidioksidin lisäksi viisi muutakaasua tai kaasuryhmää. Paljoltitaantumasta johtuen Suomen kas- 15vihuonekaasupäästöt alittivat vuon-na 2009 ns. Kioton tavoitetason.Lähde: Tilastokeskus. 14 13 12 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008Veroaste ja muita indikaattoreita 30
  • 33. Kuvio 28. YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) 1980-20100,95 HDI mittaa maan kehitystä kolmella inhimillisen kehityksen perusulottu- vuudella. Ne ovat pitkä ja terve elä- mä, koulutus sekä riittävä elintaso.0,90 HDI koostuu kolmesta muuttujasta, jotka ovat odotettavissa oleva elin- ikä, saavutettu koulutustaso sekä0,85 ostovoimakorjattu, henkeä kohden laskettu bruttokansantulo. Lähde: UNDP. Norja0,80 Ruotsi Suomi0,75 Tanska Sijaluku HDI:ssä vuonna 2010 OECD Norja 1 Ruotsi 90,70 Suomi 16 1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tanska 19 31 Kansainvälistä vertailua
  • 34. Kuvio 29. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 (% BKT:sta)Suomessa julkisten menojen brut- 70 Suomitokansantuoteosuus oli vuonna2009 Ruotsia korkeampi ja kasvoi Ruotsihieman muuta Eurooppaa nopeam- EU-17min. Osaltaan tämä johtui siitä, että 65tuolloinen taantuma oli Suomessamonia muita maita syvempi, muttaSuomen trendi on ollut kasvava 60koko 2000-luvun ajan.Lähde: Euroopan komissio. 55 50Julkiset menot/BKT v. 2009 (%)Suomi 55,3Ruotsi 54,5 45EU-17 49,4 1995 2000 2005 2009Kansainvälistä vertailua 32
  • 35. Kuvio 30. Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, 1995-2009 (% BKT:sta)30 Suomi Viime vuosikymmenellä julkisten kulutusmenojen osuus bruttokan- Ruotsi santuotteesta kääntyi nousuun28 EU-17 niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Lähde: Euroopan komissio.26242220 Kulutusmenot/BKT v. 2009 (%) Suomi 25,118 Ruotsi 27,8 1995 2000 2005 2009 EU-17 22,1 33 Kansainvälistä vertailua
  • 36. Kuvio 31. Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, 1995-2009 (% BKT:sta)Lähde: Euroopan komissio. 4,5 Suomi Ruotsi EU-17 4,0 3,5 3,0 2,5Investointimenot/BKT v. 2009 (%)Suomi 2,8Ruotsi 3,6 2,0EU-17 2,8 1995 2000 2005 2009Kansainvälistä vertailua 34
  • 37. Kuvio 32. Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, 1995-2009 (% BKT:sta)22 Suomi Vuonna 1995 suuren laman jäljet näkyivät vielä Suomessa ja Ruot- Ruotsi sissa tulonsiirtomenojen suurena21 EU-17 osuutena bruttokansantuotteesta. Seurannut nopea talouskasvu vähensi näiden menojen osuutta20 nopeasti. 2000-luvun mittaan tulonsiirtojen osuus bruttokansan- tuotteesta kääntyi jälleen hitaaseen19 kasvuun. Lähde: Euroopan komissio.1817 Tulonsiirrot/BKT v. 2009 (%) Suomi 18,216 Ruotsi 16,3 1995 2000 2005 2009 EU-17 17,7 35 Kansainvälistä vertailua
  • 38. Kuvio 33. Suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä vuonna 2009Prosenttiosuus kansalaisista, jotka 100ilmoittivat kyselyhetkellä olevansahyvin tyytyväisiä elämäänsä. Kan- 85.9sainvälisissä onnellisuusvertailuissa 80suomalaiset ovat lähes poikkeukset-ta olleet maailman onnellisimpien OECD keskiarvo, 63.4kansojen joukossa. 60Lähteet: OECD Factbook 2010: Economic,Environmental and Social Statistics /WorldGallup Survey. 40 20 0 Luxemburg Meksiko Viro Chile Islanti Irlanti Italia Brasilia Israel Venäjä Turkki Puola Saksa Tsekki Iso-Britannia Itävalta Australia Belgia Kiina Intia Unkari Indonesia Slovakia Etelä-Afrikka Portugali Etelä-Korea Slovenia Japani Kreikka Espanja Ranska Uusi-Seelanti Sveitsi Kanada Ruotsi Norja Suomi Tanska Hollanti YhdysvallatKansainvälistä vertailua 36
  • 39. Aineisto ja lähteetJulkiset menot tehtävittäin 1990-2009 saatu kansantalouden tilinpidosta. Julkiset menot vuosina 1975-1989 onsaatu kansantalouden tilipidon sektoritiedoista.Julkiset kulutusmenot tehtäväluokittain 1975-1989 saatu ketjuttamalla ne uusien 1990 käyttöönotettujen tehtävä-luokkien mukaiseksi.Luontoismuotoiset sosiaalietuudet vuosina 1975-1995 on saatu kansantalouden tilipidon sektoritiedoista.Kulutusmenot deflatoitu julkisen kulutuksen hintaindeksillä ja kaikki muut erät kuluttajahintaindeksillä.Työttömyysturva, toimeentulotuki, asumistuki, sairausvakuutusetuudet vuosina 1975-1995 saatu Kansantaloudentilinpidosta.Eläkemenot vuosina 1975-1995 on kerätty ETK:n, Kelan, Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtiokonttorin tilastoista.Kuvioiden 4 ja 6 datat on laskenut Rolf Maury. Kuvion 6 aikasarjan vanhimmat havainnot teoksesta Hjerppe, Riitta(1988): Suomen talous 1860-1985, Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankki.
  • 40. hyvinvointivaltio NUMEROINAKuinka paljon resursseja käytämme hyvinvointivaltion ylläpitoon? Mitenpanostukset yhteiseen hyvään ovat muuttuneet yli vuosikymmenten?Kirjanen hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisten tunnuslukujenkautta. Se antaa kattavan, nopean ja monipuolisen kuvan siitä, kuinkahyvinvointivaltion pitkä kaari on kehittynyt vuodesta 1975 tähän päi-vään.ISBN 978-951-628-515-6 17.2.2011

×