MAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISENVAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA       Selvitystyö Energiateollisuus ja Metsäteolli...
1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökul...
TYÖN TAUSTA Polttoturve on keskeinen sähkön ja lämmön tuotannon polttoaine Suomessa ja toimii erinomaisesti puunpolttoa tu...
1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökul...
TURPEEN KÄYTÖN JA TUOTANNON KEHITTYMINEN SUOMESSA   TWh 35 30                Muut                Lauhdevoima 25           ...
TURVETUOTANTOALAT MAAKUNNITTAIN VUONNA 2010 Energiaturpeen tuotantoala noin 58 000 hehtaaria vuonna 2010 Turpeen tuotantoa...
TURPEEN KÄYTTÖ VUONNA 2010 (25,8 TWh)LAITOKSEN VALMISTUMISVUODEN MUKAAN                               16                  ...
TURPEEN KÄYTTÖ VUONNA 2010 (25,8 TWh)LAITOKSEN KOON MUKAAN                                   14          Turpeen kulutus, ...
1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökul...
ENERGIATURPEEN JA KIINTEIDEN PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖNKEHITTYMINEN, ARVIOITU PERUSSKENAARIO Turpeen käytön arvioidaan halli...
1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Puun kysyntä ja t...
TURPEEN KÄYTTÖ LOPETETAAN – MILLÄ TURVE KORVATAAN    Perusskenaariossa turpeen käyttö on vuonna 2030 noin 13 TWh (sisältää...
TURPEEN KORVAAMISEEN FOSSIILISILLA JA PUULLA LIITTYVIÄ VAIKUTUKSIA– Menetetään turpeen työllistävä                        ...
TURPEEN KÄYTTÖ LOPETETAAN – MILLÄ TURVE KORVATAANTodennäköisesti toteutuisi jokin välimuoto em. skenaarioista. Alla on esi...
TURPEEN KÄYTTÖ LOPETETAAN – MILLÄ TURVE KORVATAAN Puun kokonaiskäyttö sähkön ja lämmön tuotannossa olisi siis turpeen käyt...
LAUHDETUOTANTO Turpeen käytön lopettaminen vaikuttaisi myös turvelauhdesähkön tuotantoon sekä pelkkää lauhdetta tuottavass...
1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökul...
KESKEISET NÄKÖKULMAT TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISESSA Miten turpeen käytön lopettamista perustellaan: negatiiviset ympäristöv...
TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISEN ARGUMENTTEJALähiympäristön tila: vesistövaikutukset, pölyäminen, liikenne   –   Viime vuosina ...
MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Yksi harvoista kotimaisista energialähteistä jätettäisiin hyödyntämättä    –...
MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Energiantuotantolaitosten käytettävyys heikkenee turpeesta luovuttaessa    –...
MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Heikennetään puun raaka-ainekäyttömahdollisuuksia, negatiivinen vaikutus met...
MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Työllisyysvaikutukset alueellisesti    –   Turpeen työllisyysvaikutukset ova...
1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökul...
TEORIASSA PUUSTON KASVU RIITTÄÄ KATTAMAAN KYSYNNÄNPuun riittävyys nousee esille, kun puhutaan puun merkittävästä lisäkäytö...
HYÖDYNNETTÄVISSÄ OLEVA PUUMÄÄRÄ ON RAJALLINENKaikkea kasvavaa puuta ei kuitenkaan voida hyödyntää teknisistä, taloudellisi...
KASVAVA KYSYNTÄ EDELLYTTÄÄ KUITUPUUN KÄYTTÖÄKuvassa on esitetty miten metsähakkeen kysyntä kehittyisi Pöyryn energiantuota...
KUITUPUUTA OHJAUTUU ENERGIAKÄYTTÖÖNKuvassa on esitetty kysyntänä puupolttoaineiden energiakysyntä ja metsäteollisuuden kot...
1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökul...
LISÄINVESTOINNIT Uudet laitokset (korvausinvestoinnit)    –   Laitosten uusinvestointien (korvausinvestointi) aikaistumine...
PUUN HINNAN KEHITTYMINEN – ENERGIAN TUOTANTO Puun hinta on noususuunnassa johtuen lisääntyvästä käytöstä, kun hyödynnetään...
PUUN HINNAN KEHITTYMINEN – RAAKA-AINEKÄYTTÖ Terminaalitoiminta ja entistä kalliimpien metsähakejakeiden hyödyntäminen kasv...
PUUN HINNAN KEHITTYMINENPuun hinnassa on nousupaineita, etenkin jos turpeen käyttö lopetetaan Tuotantokustannusten kasvu  ...
TURVETUOTANTOKALUSTO Turvetuotantokalustoon kuuluu vetokoneina käytettävät traktorit sekä jyrsimet, kääntäjät, karheejat, ...
1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökul...
YHTEENVETO Turpeen käyttö on joka tapauksessa laskevalla trendillä jo nykyisillä ohjaavilla toimilla hallitusohjelman muka...
KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSETTurpeen käytön lopettamisella olisi negatiivisia vaikutuksia energiantuotannossa, metsäteollisuude...
COPYRIGHT@PÖYRY   52A16426-001H    38                        3.7.2012
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Turpeesta luopumisen vaikutuksia Suomen energian tuotannossa -kalvosarja

943

Published on

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
943
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Turpeesta luopumisen vaikutuksia Suomen energian tuotannossa -kalvosarja

  1. 1. MAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISENVAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA Selvitystyö Energiateollisuus ja Metsäteollisuus ry:lle 3.7.2012 52A16426-001H
  2. 2. 1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa6. Puun kysyntä ja tarjonta7. Lisäkustannukset8. Yhteenveto ja johtopäätökset COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 2 3.7.2012
  3. 3. TYÖN TAUSTA Polttoturve on keskeinen sähkön ja lämmön tuotannon polttoaine Suomessa ja toimii erinomaisesti puunpolttoa tukevana ja täydentävänä polttoaineena Turpeen poltosta syntyvää hiilidioksidia kohdellaan päästöinventaarioissa kuten fossiilisista polttoaineista syntyvää. Viime aikoina on alettu kiinnittää entistä enemmän huomioita myös turpeen tuotannon paikallisiin vesistövaikutuksiin Osin edellä mainituista syistä on esitetty turpeen energiakäytön lopettamista esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä Turpeen käytön lopettaminen toisi suuria muutoksia energiantuottajien asemaan yhden kotimaisen ja varastoitavan polttoaineen poistuessa käyttövalikoimasta. Turve jouduttaisiin korvaamaan muilla polttoaineilla, käytännössä puulla ja/tai fossiilisilla polttoaineilla (kivihiili) Turpeen käytön lopettamisella olisi taloudellisia vaikutuksia mm. tuotantolaitosinvestointien ja mahdollisesti koko energiantuotantorakenteen muutosten osalta, mutta mahdollisesti myös heijastusvaikutuksia teollisuuden raaka-ainekäyttöön ja toimintaedellytyksiin ja siten kansantalouteen Työssä tarkastellaan turpeen käytön lopettamisen vaikutuksia suomalaisessa energiajärjestelmässä. Turpeen käyttö lopetettaisiin vuoteen 2030 mennessä siten, että päätös lopettamisesta tapahtuisi lähivuosina ja olisi siis tiedossa kauan etukäteen COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 3 3.7.2012
  4. 4. 1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa6. Puun kysyntä ja tarjonta7. Lisäkustannukset8. Yhteenveto ja johtopäätökset COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 4 3.7.2012
  5. 5. TURPEEN KÄYTÖN JA TUOTANNON KEHITTYMINEN SUOMESSA TWh 35 30 Muut Lauhdevoima 25 Kaukolämpö- ja voima Teollisuus 20 Tuotanto 15 10 5 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Turpeen käyttö vaihdellut viimeisen 15 vuoden aikana välillä 17 – 28,5 TWh/a, keskimäärin 23 TWh/a. Suurin vaihtelu lauhdevoimassa: 3 – 9 TWh/a Turpeen tuotanto vaihdellut välillä 5 – 37 TWh/a COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 5 3.7.2012
  6. 6. TURVETUOTANTOALAT MAAKUNNITTAIN VUONNA 2010 Energiaturpeen tuotantoala noin 58 000 hehtaaria vuonna 2010 Turpeen tuotantoalat, tuotanto ja siten työllistävyys ja alueelliset vaikutukset painottuvat Pohjanmaan alueelle. Turvetuotanto on kuitenkin merkittävää myös muissa maakunnissa aivan eteläisintä Suomea lukuun ottamatta Metsävarat ja siten energiapuuvarat painottuvat turvetuotantoa enemmän Keski- ja Itä-Suomen alueelle COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 6 3.7.2012
  7. 7. TURPEEN KÄYTTÖ VUONNA 2010 (25,8 TWh)LAITOKSEN VALMISTUMISVUODEN MUKAAN 16 14,5 14 12 Turpeen kulutus, TWh 9,9 10 - 1975 8 1976-1995 6 1996-2010 4 2 1,5 0 8 kpl 86 kpl 126 kpl 2010 Valtaosa laitoksista uusitaan noin 35 vuoden käytön jälkeen ennen vuotta 1995 valmistuneet laitokset ovat valtaosin korvautuneet vuoteen 2030 mennessä COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 7 3.7.2012
  8. 8. TURPEEN KÄYTTÖ VUONNA 2010 (25,8 TWh)LAITOKSEN KOON MUKAAN 14 Turpeen kulutus, TWh/a 12 11,6 10 8,9 Alle 20 MW 8 20-100 MW 6 100-300 MW 4 3,5 1,9 yli 300 MW 2 0 147 kpl 36 kpl 30 kpl 7 kpl 2010 Valtaosa turpeesta (noin 95 %) käytetään laitoksissa, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin (osa alle 20 MW:n kattiloista myös päästökaupan piirissä) COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 8 3.7.2012
  9. 9. 1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa6. Puun kysyntä ja tarjonta7. Lisäkustannukset8. Yhteenveto ja johtopäätökset COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 9 3.7.2012
  10. 10. ENERGIATURPEEN JA KIINTEIDEN PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖNKEHITTYMINEN, ARVIOITU PERUSSKENAARIO Turpeen käytön arvioidaan hallitusohjelman mukaisesti laskevan vallitsevan energia- ja ilmastopolitiikan ja sitä seuraavien ohjauskeinojen seurauksena Lauhdevoiman kilpailukyky ja tarve vaihtelevat sähkön markkinahinnan mukaan. Yllä olevassa käyttöarviossa on lauhdeturvetta vuosina 2020 ja 2030 2-3 TWh, mikä pohjautuu Pöyryn näkemykseen sähkömarkkinoiden kehittymisestä. Kuvassa on esitetty vaalealla sinisellä myös korkea arvio lauhdeturpeen kehittymiselle, joka voi toteutua sähkön markkinahinnan ollessa korkea. Turpeen tuotantokyvyn tulisi kyetä vastaamaan myös tällaiseen korkeaan kysyntään Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kasvu koostuu sekä turpeen että fossiilisten hiilen, öljyn ja kaasun korvaamisesta COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 10 3.7.2012
  11. 11. 1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Puun kysyntä ja tarjonta6. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa7. Lisäkustannukset8. Yhteenveto ja johtopäätökset COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 11 3.7.2012
  12. 12. TURPEEN KÄYTTÖ LOPETETAAN – MILLÄ TURVE KORVATAAN Perusskenaariossa turpeen käyttö on vuonna 2030 noin 13 TWh (sisältää lauhdeturvetta 2 TWh) Turpeen korvaavina polttoaineita voidaan tarkastella kahta ääriskenaariota, joissa turve korvataan kokonaan joko puulla tai fossiilisilla polttoaineilla Seuraavassa kuvassa on esitetty skenaarioita puoltavia oletuksia– Puun saatavuus rajoittaa käytön lisäämistä ja puun käyttö Turve korvataan – CO2-päästöjen vähentäminen ja lisääntyy muutenkin uusiutuvien polttoaineiden merkittävästi kokonaan fossiilisilla käyttäminen nähdään tärkeänä– Puun ohjaaminen ensisijaisesti – Työllistävyys ja kotimaisuus polttoaineilla merkittävät argumentit, jalostuskäyttöön nähdään kansantaloudellisesti tärkeäksi tuontiriippuvuutta ei haluta lisätä– Energiantuotantolaitosten – Puun saatavuus ei rajoita käytön käytettävyys ja toimitusvarmuus Turve korvataan lisäystä ja puun toimitusvarmuus edellyttävät fossiilisten käyttöä pystytään turvaamaan kokonaan puulla– Päästökauppa vakioi CO2- päästöt riippumatta toimista Suomessa Todennäköisesti toteutuu jokin välimuoto ääriskenaarioista COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 12 3.7.2012
  13. 13. TURPEEN KORVAAMISEEN FOSSIILISILLA JA PUULLA LIITTYVIÄ VAIKUTUKSIA– Menetetään turpeen työllistävä – Kuitupuuta ohjautuu merkittäviä vaikutus Turve korvataan määriä polttoon, mikä vaikeuttaa teollisuuden puunsaantia– Tuontiriippuvuus kasvaa kokonaan fossiilisilla Negatiivinen vaikutus metsä- merkittävästi teollisuuden toimintaedellytyksiin polttoaineilla – Polttoainehankinnan huolto- ja– Kauppatase heikkenee saantivarmuus heikkenee+ Raaka-aineeksi kelpaava puu Turve korvataan – Laitosten käytettävyys heikkenee ohjautuu teollisuuden käyttöön kokonaan puulla – Tuontipuun määrä saattaisi lisääntyä, mikä lisäisi tuontiriippuvuutta Yhteisiä piirteitä + Turvetuotannon haitat poistuvat – Energiantuotannon kustannukset kasvavat – Turpeen kansantaloudellinen arvo jätetään hyödyntämättä – Hiilidioksidipäästöt eivät merkittävästi muutu, koska valtaosa turpeesta käytetään päästökauppasektorilla, jonka päästökehitys on kiinnitetty COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 13 3.7.2012
  14. 14. TURPEEN KÄYTTÖ LOPETETAAN – MILLÄ TURVE KORVATAANTodennäköisesti toteutuisi jokin välimuoto em. skenaarioista. Alla on esitetty yksi arvio turpeenkorvaamisesta, joka edustaa lähes maksimaalista puun käytön lisäystä. – Valtaosa turpeesta, arviolta 11 TWh korvautuisi puulla – Loppuosa turpeesta korvautuu muilla fossiilisilla, valtaosin hiilellä samoissa kattiloissa – Pieneltä osin tuotantoa korvaantuu myös kaasulla ja öljyllä, lähinnä erillisenä lämmöntuotantona, kun KPA- kattiloiden teho laskee ja huoltoseisokit lisääntyvät COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 14 3.7.2012
  15. 15. TURPEEN KÄYTTÖ LOPETETAAN – MILLÄ TURVE KORVATAAN Puun kokonaiskäyttö sähkön ja lämmön tuotannossa olisi siis turpeen käyttö lopetettaessa 60 TWh. Metsähakkeen osuus tästä olisi noin 42 TWh, kun metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä oletetaan vakioksi. Tämä on selvästi enemmän kuin hakkuutähteiden, kantojen ja pienpuun realistinen tarjonta-arvio. Tämä tarkoittaa, että raaka-aineeksi soveltuvaa puuta ohjautuu energiantuotantoon merkittäviä määriä Mikäli voimalaitokset, jotka vuoteen 2030 mennessä korvattaisiin uusilla CHP-laitoksilla, toteutettaisiinkin erillisen lämmöntuotannon laitoksina, kasvaisi puun käyttö noin 9 TWh vähemmän. Puun käyttö kasvaisi kuitenkin nykytilanteeseen nähden merkittävästi. Puun kokonaiskäyttö olisi siis reilut 50 TWh ja metsähakkeen osuus 33 TWh – Yhteistuotantosähkön määrä pienenisi vajaa 3 TWh vuonna 2030 Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ei ole järkevää ohjata liikaa raaka-aineeksi soveltuvaa puuta energiantuotantoon, jos sillä on haitallisia vaikutuksia teollisuuden toimintaedellytyksiin COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 15 3.7.2012
  16. 16. LAUHDETUOTANTO Turpeen käytön lopettaminen vaikuttaisi myös turvelauhdesähkön tuotantoon sekä pelkkää lauhdetta tuottavassa laitoksessa että lukuisissa väliotto- ja lisälauhdelaitoksissa. Laitoksen sijainti korvaavien polttoaineiden (puu, hiili, kaasu) hankinnan kannalta sekä kilpailukyky vaikuttavat siihen, onko turve korvattavissa samassa laitoksessa muilla polttoaineilla, vai tuotetaanko sähkö muualla ja muilla tuotantomuodoilla (ydinvoima, tuulivoima, hiililauhde, tms.) Lauhdetuotannon tarve tulevaisuudessa on nykyisen näkemyksen mukaan muuttumassa enemmän peruskuormatarpeesta lyhytkestoisempien tarvepiikkien suuntaan. Säätövoiman tarve on kasvamassa, kun tasaisesti tuottava ydinvoima syrjäyttää muuta lauhdevoiman tuotantoa ja kun sään mukaan vaihtelevasti tuottava tuulivoima lisääntyy. Tähän vaikuttaa mm. ennustettu tuulivoiman tuotannon merkittävä kasvu ja siten suurempi vaihtelevuus sähköntuotannossa. CHP-laitosten yhteydessä oleva lisä- ja väliottolauhdekapasiteetti tarjoaa nopeasti säädettävää kapasiteettia, joskin etenkin talviaikaan paikallinen lämmöntarve rajoittaa näiden laitosten käyttöä säätövoimana Osa nykyisistä lisälauhdetta tuottavista laitoksista saavuttaa käyttöikänsä pään ennen vuotta 2030. Korvausinvestointia suunniteltaessa on todennäköistä, että turpeen käytön lopettaminen heikentää edellytyksiä kasvattaa laitoskokoa merkittävää lisälauhdetuotantoa varten. Marginaaliseksi polttoaineeksi sekä uusissa että olemassa olevissa laitoksissa voi myös muodostua hiili, kun se nykyisin on turve Turpeen kilpailukyky ja tarve vaihtelevat voimakkaasti sähkön markkinahinnan mukaan. Tarve turvelauhteelle voi olla suuri, kun sähkön hinta on korkea. Turpeen tuotantokyky pitäisi mitoittaa siten, että myös tällaisissa tilanteissa turvetta on tarjolla riittävästi COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 16 3.7.2012
  17. 17. 1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa6. Puun kysyntä ja tarjonta7. Lisäkustannukset8. Yhteenveto ja johtopäätökset COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 17 3.7.2012
  18. 18. KESKEISET NÄKÖKULMAT TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISESSA Miten turpeen käytön lopettamista perustellaan: negatiiviset ympäristövaikutukset – Lähiympäristön tila: vesistövaikutukset, pölyäminen, liikenne – Soiden luontoarvot – Ilmastonmuutos ja turpeen hiilidioksidipäästöt Mitä turpeen käytön lopettamisella menetetään? – Yksi harvoista kotimaisista energialähteistä jätettäisiin hyödyntämättä – Tuontiriippuvuus lisääntyy – Polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee – Energiantuotantolaitosten käytettävyys heikkenee – Kasvatetaan energiantuotannon kustannuksia ja samalla heikennetään kilpailukykyä – Heikennetään puun raaka-ainekäyttömahdollisuuksia, negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin – Työllisyysvaikutukset alueellisesti – Kauppatase heikkenee – Vaikutus ympäristöturpeen tuotantoon COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 18 3.7.2012
  19. 19. TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISEN ARGUMENTTEJALähiympäristön tila: vesistövaikutukset, pölyäminen, liikenne – Viime vuosina turvetuotannon vesistövaikutusten minimoimiseksi on esitetty voimakkaita vaatimuksia ja päästöjen vähentämisen vaatimustaso on noussut. Turvetuotannon hyväksyttävyys paranee, kun vesistöpäästöt minimoidaan. – Muut turvetuotannon ympäristövaikutukset ovat vähäisiä ja lyhytkestoisia, kuten pölyäminen, jolla saattaa olla paikallista vaikutusta – Turpeen kuljettamisen ympäristövaikutukset ovat vähäisiä verrattuna polton vaikutuksiin. Oletusarvoisesti merkittävä osa turpeesta korvattaisiin puupolttoaineilla, joiden kuljetussuorite on turpeeseen nähden suurempi johtuen hakkeen pienemmästä energiasisällöstäSoiden luontoarvot – Kansallisen suostrategiaehdotuksen (2011) mukaan tuotantoon tarvittava uusien turvemaiden hankinta kohdennettaisiin pääsääntöisesti ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille käyttöön otettavan luonnontilaisuusasteikon mukaisesti. Turveyritysten jo hallussa oleviin soihin luonnontilaisuusasteikkoa ei takautuvasti sovellettaisi. Näiden osalta arvokkaimmat kohteet lunastettaisiin suojeluunIlmastonmuutos ja turpeen hiilidioksidipäästöt – Noin 95 % turpeesta poltetaan laitoksissa, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin. EU:n päästökaupan piirissä olevien laitosten päästökehitys on kiinnitetty, jolloin Suomessa turpeen korvaamisella saavutettava päästöjen vähentäminen korvaa jossain muualla tehtäviä päästövähennystoimia – Paikallisilla päättäjillä, kuluttajilla ja yrityksillä voi olla eurooppalaisesta päästökehityksestä riippumattomia päästövähennys- ja uusiutuvan energian lisäystavoitteita COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 19 3.7.2012
  20. 20. MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Yksi harvoista kotimaisista energialähteistä jätettäisiin hyödyntämättä – Turve on yksi keskeinen kotimainen energiavara yhdessä puuenergian, vesivoiman ja tuulivoimapotentiaalin kanssa – Energiantuotantoon osoitetulla turpeella on kansantaloudellinen arvo ja hyödynnettävissä oleva varanto Tuontiriippuvuus lisääntyy – Suomen energianhankinnan ominaispiirre on korkea tuontiriippuvuus (öljy, hiili, maakaasu, ydinpolttoaine, tuontisähkö) – Turpeen käytön lopettaminen lisäisi eniten puun käyttöä, mutta lisäisi myös hiilen, öljyn ja kaasun käyttöä ja ylläpitäisi näiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä laajalla rintamalla, jolloin niiden käytön lisäämisen kynnys on olematon esim. hintasuhteiden muuttuessa – Turpeen tuotannon ympäristövaikutuksiin voimme Suomessa vaikuttaa, sen sijaan fossiilisten polttoaineiden tuotannon osalta merkittävästi vähemmän Energiantuotantolaitosten polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee ilman turvautumista muihin polttoaineisiin – Turve on varastoitava polttoaine, jonka saatavuus ja infrastruktuuri on kehitetty korkealle tasolle. Kuitenkin myös turpeen riittävyys sisältää ongelmia, jotka ovat lisääntyneet viime vuosina huonojen ja keskinkertaisten tuotantosäiden sekä varastotason alenemisen myötä – Polttoainehuollon saantivarmuuden turvaamiseksi tuotantolaitokset joutuvat varautumaan uusissakin laitoksissa muun polttoaineen, käytännössä hiilen käyttöön, vaikka sitä ei normaalitilanteessa paljoa käytettäisikään. Vanhoissa laitoksissa korkealämpöarvoista polttoainetta tarvitaan myös tasaamaan puun laatuvaihteluita ja varmistamaan laitoksen riittävä tuotantoteho, turpeen poistuessa hiili on käytännön vaihtoehto COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 20 3.7.2012
  21. 21. MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Energiantuotantolaitosten käytettävyys heikkenee turpeesta luovuttaessa – Turpeen ominaisuudet ja palaminen mahdollistavat maksimaalisen käytettävyyden puun ja turpeen yhteistuotantolaitoksissa, etenkin olemassa olevissa laitoksissa – Siirtyminen pelkän puun käyttöön lisää sekä ennakoitujen että ennakoimattomien huolto- ja korjausseisokkien määrää, jolloin erillinen lämmöntuotanto öljyllä kasvaa Kasvatetaan energiantuotannon kustannuksia ja aikaistetaan uusinvestointitarvetta – Puun ja turpeen yhteiskäytöllä voidaan optimoida energiantuotannon investointi- ja käyttökustannukset. Turpeen avulla voidaan edullisimmin maksimoida puun käyttö. Turpeen osuudeksi uusissa laitoksissa riittää noin 20 % laitoksen polttoainekäytöstä – Turve toimii hintareferenssinä puupolttoaineille ja samalla asettaa puustamaksukyvyn rajaa energiapuulle, mikä auttaa myös ohjaamaan raaka-ainekäyttöön soveltuvaa puuta teollisuuden käyttöön. Puun hinnan nousu nostaa kaiken markkinapuun hintaa – Energiantuotantolaitosten käyttökustannukset voidaan optimoida puun ja turpeen yhteiskäytöllä. Laitosinvestointi optimaalisella puu/turve-suhteella on edullisin. Kalliimpi investointi (100 % puu) voi johtaa pienempään laitoskokoon, jolloin CHP-tuotanto pienenee ja erillinen lämmöntuotanto öljyllä kasvaa, samoin kuin erillinen sähköntuotanto myös kasvaa – Turpeen käytön lopettaminen aikaistaa uusinvestointeja, koska vanhoissa laitoksissa pelkkään puun käyttöön siirtyminen edellyttää investointeja, joita ei kannata tehdä vanheneviin laitoksiin. Jos polttoainemix pysyisi samana, voidaan kattilan käyttöikää jatkaa – Energiantuotannon kustannusten kasvattaminen heikentää sekä kaukolämmön että teollisuuden kilpailukykyä ja edelleen sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaa COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 21 3.7.2012
  22. 22. MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Heikennetään puun raaka-ainekäyttömahdollisuuksia, negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin – Puun riittävyys ja etenkin hinta nousee esille, kun puhutaan puun merkittävästä lisäkäytöstä. Osa puujakeista soveltuu vain energiakäyttöön, osa myös raaka-ainekäyttöön – Raaka-ainekäytön puustamaksukyky määräytyy kansainvälisillä lopputuotemarkkinoilla, energiakäytön puustamaksukyky paikallisesti ja sitä voidaan ohjata – Energiakäytössä puun käyttö on lisääntymässä ilman turpeen käytön kieltämistäkin – Markkinaehtoinen turpeen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen – Mahdolliset biojalosteet: biopolttonesteet, biohiili, pelletti, synteettinen biokaasu – Tarkasteltaessa kaiken puumassan vuotuista kasvua koko maan tasolla, näyttäisi puuraaka- ainetta riittävän teollisuuden ja energiantuotannon tarpeisiin. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaihtelee kuitenkin merkittävästi alueellisesti ja eri puujakeiden suhteen – Merkittävä puun energiakäytön lisäys ja referenssipolttoaine-turpeen poistuminen ohjaa raaka-ainekäyttöön soveltuvaa puuta energiakäyttöön enenevässä määrin, millä on etenkin alueellisesti vaikutuksia teollisuuden raaka-aineen saantiin ja sen hintaan. Tällä on epätoivottu vaikutus teollisuuden tuotannon toimintaedellytyksiin ja sijoittumiseen. Teollisen toiminnan supistumisella on merkittävät kansantaloudelliset vaikutukset (välittömät ja välilliset) – On myös muistettava metsäteollisuuden keskeinen merkitys uusiutuvan energian tuottajana. Metsäteollisuuden energiaksi päätyvä sivuvirtapuu on kilpailukykyinen uusiutuvan energian muoto eikä se tarvitse tukea. Puun hinnan nousu voi johtaa metsäteollisuuden tuotannon laskuun, mikä pienentäisi suoraan uusiutuvan energian määrää. Tällöin EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden täyttäminen muodostuu erittäin haastavaksi ja valtiolle kalliimmaksi, kun joudutaan lisäämään tukea vaativia uusiutuvan energian muotoja – Yksi keskeinen tekijä puun riittävyydessä on puun saaminen markkinoille eli puun myyntihalukkuuden lisääminen metsäomistajuuden pirstoutuessa COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 22 3.7.2012
  23. 23. MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Työllisyysvaikutukset alueellisesti – Turpeen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Metsäenergian korjuu on vähintään yhtä paljon työvoimaa vaativaa. Mikäli valtaosa turpeesta korvataan puulla, eivät työllisyysvaikutukset koko maan tasolla ole merkittävät. Turve- ja metsäenergiavarat sijoittuvat kuitenkin alueellisesti eri puolille Suomea, joten alueellisia työllisyysvaikutuksia ilmaantuisi. Turpeen tuotanto ja siten työllistävyys ja alueelliset vaikutukset painottuvat Pohjanmaan alueelle. Turvetuotanto on kuitenkin merkittävää myös muissa maakunnissa aivan eteläisintä Suomea lukuun ottamatta. Metsävarat ja siten energiapuuvarat painottuvat enemmän Keski- ja Itä- Suomen alueelle. Lisäksi osa turpeesta korvataan muilla polttoaineilla kuin puulla ja osa puusta voi olla tuontipuuta Kauppatase heikkenee – Kaikkea turvetta ei korvata kotimaisella puulla. Osa turpeesta korvaantuu fossiilisilla polttoaineilla ja osa mahdollisesti tuontipuulla. Nämä heikentävät kauppatasetta turpeen käyttöön verrattuna. Esimerkiksi 10 TWh kivihiiltä maksaa noin 130 M€ – Puun hinnan nousu huonontaisi metsäteollisuuden kilpailukykyä, mikä voi johtaa tuotannon laskuun ja viennin supistumiseen ja siten heikentäisi kauppatasetta Vaikutus ympäristöturpeen tuotantoon – Ympäristöturpeita käytetään mm. kasvualustana, maanparannusaineena, lannoitteena, kuivikkeena, imeytysaineena ja eristeinä. Energiaturpeen käytön lopettaminen ei estä ympäristöturpeen tuotantoa ja hyödyntämistä, mutta näiden eri tuotteiden tuotannot ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 23 3.7.2012
  24. 24. 1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa6. Puun kysyntä ja tarjonta7. Lisäkustannukset8. Yhteenveto ja johtopäätökset COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 24 3.7.2012
  25. 25. TEORIASSA PUUSTON KASVU RIITTÄÄ KATTAMAAN KYSYNNÄNPuun riittävyys nousee esille, kun puhutaan puun merkittävästä lisäkäytöstä. Kaikki jakeet kelpaavatenergiantuotantoon, mutta vain osa raaka-ainekäyttöön.Tarkasteltaessa kaiken puumassan vuotuista kasvua koko maan tasolla, näyttäisi puuraaka-ainettariittävän teoriassa teollisuuden ja energiantuotannon tarpeisiin. Suomen puuston vuotuinen kasvu onnoin 104 Mm3 vuodessa. Vastaavasti suurimmaksi kestäväksi ainespuun hakkuukertymäksi (VMI10) onarvioitu 70 Mm3, jota vastaavat toteutuneet hakkuut ovat viime vuosina olleet noin 50 - 60 Mm3 tasolla(2011: 52 Mm3). Seuraavassa kuvassa on esitetty kyseisistä hakkuukertymistä karkeasti johdettumetsähakkeen teknis-ekologinen korjuupotentiaali, joka on noin 19 - 23 Mm3(38 - 47 TWh). Tämänlisäksi metsävarojen hyödyntämispotentiaaliin voidaan laskea myös suurimman kestävän kuitupuunhakkuukertymän ja toteutuneiden hakkuiden erotus, joka oli 7,5 Mm3 (15 TWh) vuonna 2011 COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 25 3.7.2012
  26. 26. HYÖDYNNETTÄVISSÄ OLEVA PUUMÄÄRÄ ON RAJALLINENKaikkea kasvavaa puuta ei kuitenkaan voida hyödyntää teknisistä, taloudellisista, ympäristöllisistä taimuista syistä. Rajoittavia tekijöitä ovat muun muassa pieni leimikkoala (ha) ja alhainenhehtaarikohtainen kertymä (m3/ha), metsänomistajien tarjontahalukkuus, energiapuun korjuusuositukset(esim. ravinnehävikki) ja talteensaanto sekä vaikeat maasto-olosuhteet ja metsäkuljetusmatkaPuupolttoaineiden lisäyksessä kasvutavoitteet kohdistuvat metsähakkeeseen, sillä metsäteollisuudensivutuotteiden (puru, kuori, teollinen hake) tarjonnan ei uskota enää merkittävästi kasvavan.Seuraavassa kuvassa on esitetty Pöyryn ja Metsätehon määrittämä (TEM 66/2010: Kiinteidenpuupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020) noin 57 Mm3 hakkuita vastaava teknis-ekologinen metsähakkeen tarjontapotentiaali, Pöyryn saatavuusanalyysien perusteella toteutuvatarjonta ja tilastoitu käyttö vuonna 2011 Metsäenergian tarjontaan vaikuttaa myös siihen liittyvät ympäristönäkökulmat (mm. kestävyyskriteerit, hiilineutraalisuus, biodiversiteetti ja ravinnekysymykset), jotka saattavat asettaa tulevaisuudessa rajoituksia tai supistaa osittain tarjontapotentiaalia. Mikäli metsähakkeen tarjontamäärä supistuu, on todennäköisenä seurauksena voimakkaampi energiakysynnän kasvu teollisuuden ainespuuhun tai tuontipolttoaineisiin COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 26 3.7.2012
  27. 27. KASVAVA KYSYNTÄ EDELLYTTÄÄ KUITUPUUN KÄYTTÖÄKuvassa on esitetty miten metsähakkeen kysyntä kehittyisi Pöyryn energiantuotannon mallinnustenperusteella vuosina 2020 ja 2030 ja mikä vaikutus olisi jos turve korvaantuisi pääasiassapuupolttoaineilla. Laskelmassa oletuksena on metsäteollisuuden sivutuotteiden käytön säilyminen noin18 TWh tasolla. Laskelman tulokset on johdettu useammasta eri tarkastelusta eikä niissä olemetsähakkeen saatavuuden (Pöyryn saatavuusanalyysi) osalta mallinnettu vuoden 2030 tilannetta,joten niitä tulee pitää lähinnä suuntaa-antavina COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 27 3.7.2012
  28. 28. KUITUPUUTA OHJAUTUU ENERGIAKÄYTTÖÖNKuvassa on esitetty kysyntänä puupolttoaineiden energiakysyntä ja metsäteollisuuden kotimaisenkuitupuun hankinta vuonna 2011, jota on verrattu metsähakkeen, metsäteollisuuden sivutuotteiden jakuitupuun tarjontaan. Kuitupuun tarjonta perustuu arvioituun suurimpaan kestävään hakkuukertymään,jonka hyödyntäminen tulee kriittiseksi energiakysynnän kasvaessaMetsävarojen näkökulmasta puuston kasvu (104 Mm3) riittää vielä kattamaan sekä metsäteollisuudenkotimaisen kuitupuun hankinnan 60 TWh (noin 30 Mm3) että energiateollisuuden arvioidunmetsähakekysynnän 30 - 50 TWh (15 - 25 Mm3), mutta kaikkea kasvavaa puuta ei kuitenkaan voidahyödyntää teknisistä, taloudellisista, ympäristöllisistä tai muista syistä. Tämä kohdistaa voimakkaanpaineen ainespuun käytölle energiateollisuudessa erityisesti jos turpeen käyttömahdollisuudetheikkenevät oleellisesti COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 28 3.7.2012
  29. 29. 1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa6. Puun kysyntä ja tarjonta7. Lisäkustannukset8. Yhteenveto ja johtopäätökset COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 29 3.7.2012
  30. 30. LISÄINVESTOINNIT Uudet laitokset (korvausinvestoinnit) – Laitosten uusinvestointien (korvausinvestointi) aikaistuminen, kun vanheneviin laitoksiin ei kannata tehdä suuria muutosinvestointeja puun osuuden kasvattamiseksi – Lisäinvestointi noin 5-10% laitoksen hinnasta: esim. BFB => CFB, kalliimmat materiaalit, hiilen käyttöön varautuminen (pa-kenttä, kuljettimet, syöttölaitteet) – Korkeampi laitosinvestointi voi pienentää toteutettavan laitoksen kokoa (viimeiselle megawatille ei saada riittäviä käyttötunteja ja siten kannattavuutta): pienentää CHP-tuotantoa, lisää erillistä lämmöntuotantoa öljyllä ja kaasulla – Vuoteen 2030 mennessä arviolta reilut 40 puuta ja turvetta käyttävää CHP-laitosta korvataan uusilla. Näiden investointikustannusarvio on noin 4,5 mrd.€. Turpeen käyttömahdollisuuden poistaminen lisää näiden laitosten investointikustannusta arviolta 350 M€. Vanhat laitokset – Investointitarve on keskimäärin 10-15% uusinvestoinnin arvosta, kun turpeen ja puun yhteiskäyttöön suunniteltu laitos muutetaan pelkkää puuta tai puulta ja hiiltä käyttäväksi: materiaaliuusintoja (tulistimet), kemikaalisyöttöjä, polttoainekäsittely, nuohousjärjestelmät, mahdollisesti hiukkaserotin. Vanhassa laitoksessa suunnittelun ja asennuksen osuus on suurempi kuin uudessa – Vuonna 2030 on käytössä noin 20 nyt olemassa olevaa turvetta ja puuta käyttävää CHP- laitosta, joihin joudutaan investoimaan turpeen korvaamiseksi puulla ja mahdollisesti osin hiilellä. Investointien yhteissumma on noin 250 M€. COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 30 3.7.2012
  31. 31. PUUN HINNAN KEHITTYMINEN – ENERGIAN TUOTANTO Puun hinta on noususuunnassa johtuen lisääntyvästä käytöstä, kun hyödynnetään entistä kalliimpia metsähakejakeita (korjuu- ja kuljetuskustannukset) Metsäenergian tarjontaan vaikuttaa myös siihen liittyvät ympäristönäkökulmat (mm. kestävyyskriteerit, hiilineutraalisuus, biodiversiteetti ja ravinnekysymykset), jotka saattavat asettaa tulevaisuudessa rajoituksia tai supistaa osittain tarjontapotentiaalia Turve toimii nykyään energiantuotantolaitosten marginaalipolttoaineena, jolla siis tasataan vaihteluita laitoksen polttoainetarpeessa. Turpeen käytön loppuessa puu joutuu ottamaan vastaavan roolin, vaikka hiiltä pidettäisiinkin varapolttoaineena monissa laitoksissa Puun saantivarmuuden kasvattaminen siten, että tarjonta riittää vastaamaan kysyntäpiikkejä kaikissa olosuhteissa, lisää puun korjuu- ja kuljetusketjun kustannuksia. Se edellyttää mm. puupolttoaine- terminaaliverkoston rakentamista, koska kaikilla laitoksilla (etenkin suuremmat laitokset) ei ole tilarajoitteiden takia mahdollisuuksia varastoida puupolttoainetta laitoksen läheisyydessä. Varastoidun ja varastoimiskelpoisen puun määrää on kasvatettava, tämä tarkoittaa myös rankapuun ja siten usein myös raaka-ainekäyttöön soveltuvan puun ohjaamista enenevässä määrin energiantuotantoon Saantivarmuuden kasvattamisesta aiheutuva kustannuslisä siirtyy puun polttoainehintoihin. On mahdollista, että puun hinta eriytyy saantivarmuuden mukaan: käyttäjät, joilla on tarve saantivarmuudelle, maksavat varastointikustannukset ja lisätoimitukset maksavat siis enemmän. Oletettavaa kuitenkin on, että myös yleisesti puun hintataso nousee infrastruktuuria kehitettäessä Terminaalitoiminnan aiheuttama kustannuslisä puupolttoaineen hintaan on useita euroja megawattitunnilta verrattuna suoraan toimitukseen tienvarsilta Puun hinnan noususta energiantuottajille tuleva lisälasku on riippuvainen siitä, mihin osuuteen puun käytöstä korkeampaa polttoainehintaa sovelletaan. Laskettaessa esim. 3 €/MWh lisähinnalla lisäkustannus on 45 – 150 M€ vuodessa (15 – 50 TWh) COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 31 3.7.2012
  32. 32. PUUN HINNAN KEHITTYMINEN – RAAKA-AINEKÄYTTÖ Terminaalitoiminta ja entistä kalliimpien metsähakejakeiden hyödyntäminen kasvattaa puun tuotantokustannuksia, kuten edellä on kuvattu. Puun kysynnän kasvattaminen (mm. turpeen käytön lopettamisen seurauksena) vaikuttaa lisäksi puumarkkinoihin, mikä ulottuu puun energiakäytön lisäksi myös teollisuuden raaka-ainekäyttöön Energiakäytön ja raaka-ainekäytön rajapinta uhkaa puun kysynnän kasvaessa entisestään hämärtyä, kun raaka-ainekäyttöön soveltuvaa puuta ohjautuu entistä enemmän energiakäyttöön. Tällöin lisääntyneen kysynnän ja energiakäytön paremman puustamaksukyvyn myötä puun hinta nousee myös markkinaehtoisesti. Turpeen käytön lopettaminen lisää tätä vaikutusta entisestään, jos nykyisin puun hintareferenssinä toimivan turpeen käyttö ei ole tulevaisuudessa mahdollista Kohonnut puun hinta nostaa siis energiantuottajien lisäksi raaka-ainekäyttäjien hankintakustannuksia. Kuitupuuta käytetään Suomessa noin 40 miljoonaa kuutiota vuodessa. Mikäli tämän sekä energia- että raaka-ainekäyttöön soveltuvan ja ohjautuvan kuitupuun hinta nousee turpeen käytön lopettamisen ja edelleen kasvavan kysynnän seurauksena esimerkiksi 3 €/MWh (=6 €/k-m3), on kustannusvaikutus metsäteollisuudelle 240 M€ vuodessa. Tämä heikentäisi merkittävästi selluteollisuuden toimintaedellytyksiä COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 32 3.7.2012
  33. 33. PUUN HINNAN KEHITTYMINENPuun hinnassa on nousupaineita, etenkin jos turpeen käyttö lopetetaan Tuotantokustannusten kasvu – Kalliimpien ja etäämmällä sijaitsevien metsäenergiajakeiden hyödyntäminen – Saantivarmuuden parantaminen: varastot ja terminaalitoiminta Vaikutukset puumarkkinoihin – Puun kysynnän kasvu: energiakäytön kilpailu kuitupuun kanssa, kun muut metsäenergiajakeet eivät riitä ja energiatuottajat haluavat parempilaatuista pyöreää puuta – Turpeen poistuminen hintareferenssin määrittäjän roolista Energia- ja kuitupuun kysyntä ja hinnat menevät limittäin, kun energiapuun kysyntä kasvaa riittävästi COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 33 3.7.2012
  34. 34. TURVETUOTANTOKALUSTO Turvetuotantokalustoon kuuluu vetokoneina käytettävät traktorit sekä jyrsimet, kääntäjät, karheejat, kuormaajat, kokoojavaunut, trailerit, varaosat, palokalusto sekä suon kunnostukseen käytettävät ruuvitasaajat, suolanat ja ojajyrsimet Pöyryn aiemmin tekemien selvityksien perusteella turvetuotantokaluston jälleenhankinta-arvo on noin 120 M€, kun turpeen tuotantomäärä on 13 TWh ja oletetaan että: – Vetokoneina käytettävien traktoreiden käyttöaste on 50% (4 kuukautta turvetuotannossa ja 2 kuukautta suon kunnostustöissä) – Muun tuotanto- ja kunnostuskaluston käyttöaste on 100% (kalustoa ei voida käyttää muihin tarkoituksiin) Turvetuotantokaluston käypä arvo on noin 60 M€ samoilla oletuksilla kuin edellä COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 34 3.7.2012
  35. 35. 1. Tausta2. Turpeen käytön jakautuminen3. Turpeen käytön kehittyminen4. Turpeen korvaavat polttoaineet5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa6. Puun kysyntä ja tarjonta7. Lisäkustannukset8. Yhteenveto ja johtopäätökset COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 35 3.7.2012
  36. 36. YHTEENVETO Turpeen käyttö on joka tapauksessa laskevalla trendillä jo nykyisillä ohjaavilla toimilla hallitusohjelman mukaisesti. Arvion mukaan turpeen käyttö laskee noin puoleen nykytasosta seuraavan 10-15 vuoden kuluessa nykyisellä vero- ja tukiohjauksella. Turpeen käyttö kuitenkin jatkuu alemmalla tasolla ja riittävistä turvetuotannon edellytyksistä on huolehdittava Kun vesistövaikutukset saadaan hyväksyttävälle tasolle, soiden luontoarvot huomioidaan entistä paremmin ja päästökauppajärjestelmä vakioi CO2-päästöt, ei turpeen käyttöä ole järkevää lopettaa liian voimakkaalla ohjauksella tai jopa hallinnollisella kiellolla Kohtuullinen määrä turvetta auttaa maksimoimaan puun käytön ja edesauttaa myös teollisuuden raaka-ainepuun saannin riittävyyttä ja kohtuuhintaisuutta ja parantaa siten edellytyksiä jatkaa puunjalostusteollisuuden tuotantoa Turvetta korvaavina polttoaineina olisivat pääosin puu, mutta polttoaineen saantivarmuus- ja käytettävyyssyistä myös fossiiliset polttoaineet. Puun käyttömäärien lisäys johtaa raaka-ainekäyttöön soveltuvan puun ohjautumista entistä enemmän energiakäyttöön Turpeen käytön lopettaminen aikaistaa ja lisää kustannuksia uusissa laitosinvestoinneissa ja edellyttää investointeja olemassa oleviin laitoksiin. Puun käyttömäärien lisäys, saantivarmuuden kasvattaminen ja hintareferenssipolttoaine-turpeen poistuminen nostavat puun hintaa. Puun hinta nousee kaiken käytettävän puun osalta, myös raaka-ainekäyttöön kelpaavan kuitupuun osalta Puun hinnan nousun myötä metsäteollisuuden kilpailukyky ja toimintaedellytykset heikkenevät, millä voi olla merkittäviä kansantaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Energian hinta nousee ja yhteistuotannon ja kaukolämmön kilpailukyky heikkenee COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 36 3.7.2012
  37. 37. KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSETTurpeen käytön lopettamisella olisi negatiivisia vaikutuksia energiantuotannossa, metsäteollisuudessa jakansantaloudessa. Merkittävä osa vaikutuksista on taloudellisia, eli toisaalta nostamme energiantuotannonkustannuksia ja toisaalta heikennämme metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Energiantuotannonkustannusten nousu heikentää energiatehokkaan kaukolämmön ja yhteistuotannon asemaa.Metsäteollisuuden toimintaedellytysten heikkeneminen puolestaan voi johtaa tuotannon supistumiseen,millä on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksiaTurve korvattaisiin muilla polttoaineilla, osin puulla ja osin fossiilisilla. Heikentäisimme omavaraisuutta jakauppatasetta ja lisäisimme tuontiriippuvuutta samalla kun yksi kotimaisista energialähteistä jäisihyödyntämättä. Energiantuotantolaitosten käytettävyys ja polttoaineiden saantivarmuus heikkenevät.Turpeen työllistävä vaikutus menetetään siltä osin kun turvetta korvataan fossiilisilla ja tuontipuullaTurpeen käytön lopettaminen lisää entisestään puun kysyntää energiantuotannossa. Turpeen käyttö onhallitusohjelman mukaisesti jo nykyisillä toimilla vähenemässä selvästi, kun puulla korvataan sekä turvettaettä fossiilisia polttoaineita. Puun tarjonta on kuitenkin rajallista ja raaka-aineeksi kelpaavaa puuta ohjautuuenenevässä määrin energiakäyttöön. Turpeen käytön lopettaminen voimistaisi tätä kehitystä merkittävästija voi puun hinnan nousun ja saatavuuden vähenemisen myötä johtaa metsäteollisuuden tuotannonlaskuun. Tämän negatiivinen vaikutus kansantalouteen olisi merkittävä. Lisäksi metsäteollisuudentuotannon lasku vaikeuttaisi merkittävästi EU:n uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamista ja tekisi senvaltiolle selvästi kalliimmaksiTurpeen käytön lopettamista on perusteltu negatiivisilla ympäristövaikutuksilla. Turvetuotannon esitettyjävesistövaikutuksia voidaan pienentää ja soiden luontoarvot voidaan huomioida entistä paremmin. EU:npäästökauppajärjestelmä puolestaan vakioi CO2-päästöt. Kokonaisuutena turpeen käytön pakotettulopettaminen ei ole perusteltua, sillä ympäristövaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa kotimaisin toimin jalopettaminen aiheuttaisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia energiantuotannossa ja metsäteollisuudessa.Puun käyttö energiantuotannossa lisääntyy voimakkaasti ilman turpeen käytön lopettamistakin COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 37 3.7.2012
  38. 38. COPYRIGHT@PÖYRY 52A16426-001H 38 3.7.2012
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×