Sähkömarkkinavisio 2030 esittelykalvot_pitkä
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Sähkömarkkinavisio 2030 esittelykalvot_pitkä

on

  • 2,226 views

 

Statistics

Views

Total Views
2,226
Views on SlideShare
1,315
Embed Views
911

Actions

Likes
0
Downloads
37
Comments
0

4 Embeds 911

http://energia.fi 504
http://www.energia.fi 403
http://energiateollisuus.koje.fi 3
http://translate.googleusercontent.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Sähkömarkkinavisio 2030 esittelykalvot_pitkä Sähkömarkkinavisio 2030 esittelykalvot_pitkä Presentation Transcript

  • SÄHKÖMARKKINAVISIO 2030
    –Visio integroituvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden markkinamallista –
    • Hankkeen esittely
    • Taustoitus:
    • Sähkömarkkinat
    • EU:n energiapolitiikka
    • Sähkömarkkinoiden kehityspolkuja
    • Markkinamallit
    • Tukkusähkömarkkinat
    • Vähittäismarkkinat
    • Tutkimustyön tekeminen
    • Vision tausta ja muodostaminen
    • Visio
    • Yhteenveto
    Kalvopaketin sisältö
  • Sähkömarkkinavisio 2030 -hanke
    • Tehty huhtikuun 2010 – huhtikuun 2011 välisenä aikana
    • Toteuttajana Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkömarkkinalaboratorion tutkijat
    • Rahoittajina Sähkötutkimuspooli, Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen ElFi Oy ja Nord PoolSpot
    • Tavoitteena muodostaa visio integroituvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden markkinamallista, joka on tehokas, vastaa ilmastohaasteeseen sekä turvaa sähkönsaannin kestävällä ja taloudellisella tavalla
    • Tutkimustyössä kerätty näkemyksiä suomalaisilta ja eurooppalaisilta sähkömarkkina-asiantuntijoilta sekä tehty kattava tutkimustyö erilaisten sähkömarkkinamallien ominaisuuksista
  • Sähkömarkkinat
    Sähkömarkkinat sisältävät sähkön toimituksen ja kulutuksen
    Sähkön toimitukseen kuuluvat tuotanto, myynti, siirto ja jakelu
    Siirto ja jakelu ovat valvottuja monopolitoimintoja
    Tuotanto ja myynti ovat kilpailun alaisia toimintoja
    Vapaiden sähkömarkkinoiden luomisen päätavoitteet ovat: valtion osallistumisen vähentäminen, kilpailun lisääminen ja kysyntäpuolen osallistumisen lisääminen
    Kilpailun katsotaan lisäävän tehokkuutta, alentavan kustannuksia ja parantavan laatua
  • Sähkömarkkinat
    Sähkömarkkinoiden erityispiirteitä:
    Tuotannon ja kulutuksen oltava tasapainossa joka hetki
    Sähkön varastointi suuressa mittakaavassa taloudellisesti kannattavasti ei ole toistaiseksi mahdollista
    Siirtoverkot määrittävät markkinamallin
    Siirtoverkot mahdollistavat sähkön siirron halvemman tuotannon alueelta kalliimman tuotannon alueelle
    Jos sähköä pystytään siirtämään lähes aina halutusti, voidaan ajatella, että siirtoverkko muodostaa markkinapaikan
    Jos sen sijaan siirtoverkot ruuhkautuvat toistuvasti ja estävät sähkön virtaamisen oikeaan suuntaan markkina-alueella, tarve löytää keinoja siirtoverkon ruuhkaisuuden hallintaan alkaa ohjata markkinamallia
  • Hinnoitteluperiaate
    Marginaalihinnoittelu ohjaa tuotannon oikean ajojärjestyksen halvimmasta kalleimpaan
    Marginaalihinta muodostuu viimeisen mukaan tulevan tuotannon mukaan eli se on kysyntä ja tarjontakäyrien leikkauspiste
    Hinta on sama kaikille tuotantomuodoille, tuottajille ja ostajille
    Vaihtoehtoinen malli on pay-as-bid, jolloin kullekin tuottajalle maksetaan sen oman tarjouksen mukaisesti. Ostajien maksama hinta on painotettu keskiarvo läpimenneistä tarjouksista.
    Luo epävarmuutta markkinoille, koska tuottajat eivät pysty ennakoimaan toistensa tarjouksia tai sitä miten ajojärjestys kulloinkin määräytyy
    Tuottajat lisäävät tarjouksiinsa riskilisiä ja alkavat arvata korkeinta läpimenevää tarjousta
  • EU:n energiapolitiikka
    EU:n tavoite on luoda vapaat sisämarkkinat erilaisille hyödykkeille
    ”Toinen energiamarkkinapaketti” 2003 ohjeisti muun muassa jäsenvaltioiden sähkömarkkinoiden avaamista kilpailulle
    ”Kolmas energiapaketti” tarkensi muun muassa ohjeita sähkön sisämarkkinoiden luomiseksi
    Alueelliset sähkömarkkinat  yhteinen sähkön sisämarkkina
    Maiden välisten siirtoverkkoyhteyksien pullonkaulatulojen käyttö ensisijaisesti siirtoverkon kapasiteetin varmistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen (tai verkkotariffien alentamiseen)
    EU:n energiapolitiikan keskeisiä tavoitteita
    Toimitusvarmuus, kilpailukyky, kestävä kehitys
    20-20-20 tavoite vaikuttaa sähkön tuotantoon ja käyttöön tulevaisuudessa
    20 % vähennys kasvihuonekaasupäästöihin
    20 % lisäys energiatehokkuuteen
    20 % lisäys uusiutuvien energialähteiden käyttöön vuoteen 2020 mennessä
    Lähde: EU 2011
  • Sähkön tuotanto ja käyttö
    Sähkön tuotanto ja käyttö muuttuvat tulevaisuudessa
    Lähteet: Energiateollisuus ry Hiilineutraalivisio 2050, IEA World Energy Outlook 2009, Eurelectric Power Choices 2009
  • Sähkömarkkinoiden kehityspolkuja
    Toteutetaanko verkkojen investointisuunnitelmat?
  • Kehityspolkuja
    Sähkömarkkinoiden kehitysvaiheet sähkömarkkinoiden avaamisesta lähtien:
    Kansalliset kilpailulliset sähkömarkkinat (aluehinnoittelumalli)
    Kilpailun lisäämiseksi laajennetaan markkina-aluetta (alueelliset markkinat)
    Alueelliset markkinat kohtaavat tuotantokapasiteettihaasteen, kun kysyntä-tarjonta tilanne tiukkenee
    Markkina-aluetta laajennetaan edelleen, jotta lisää tuotantokapasiteettia saataisiin käyttöön
    Jos siirtokapasiteetti laajennetulla markkina-alueella ei kuitenkaan ole riittävä, ei tuotantokapasiteettia saada tehokkaaseen käyttöön
    Siirtoverkon lisäämiseksi tehdään investointisuunnitelmat
    Kriittinen käännepiste: saadaanko siirtoverkkoinvestointisuunnitelmat toteutettua?
    Jos saadaan toteutettua, voidaan jatkaa aluehinnoittelumallin käyttöä
    Jos siirtoverkko on edelleen ruuhkainen, eikä uusia investointeja toteuteta, on markkina-alue jaettava yhä pienempiin hinta-alueisiin
    • Hinta-aluejako saattaa riittää ja aluehinnoittelumallia voidaan käyttää edelleen
    • Jos hinta-alueiden sisällä on usein ruuhkaa, johtaa se tuotannon uudelleen aikataulukseen, joka voi antaa pelimahdollisuuksia markkinaosapuolille
    Ratkaisuna voidaan ottaa käyttöön uusia siirtoverkontilan laskentamenetelmiä, jotta verkkoa saadaan tehokkaampaan käyttöön. Jos verkontilan laskenta voidaan tehdä jokaiselle solmupisteelle, mutta hintalaskenta alueille, on kyseessä hybridimalli.
    Seuraava askel on siirtyminen nodaalihinnoitteluun, jossa sähkön hinta lasketaan jokaiselle verkon solmupisteelle verkon tilan mukaan
  • Markkinamallit
    Sähkömarkkinamalli tarkoittaa markkinoiden toimintaperiaatteita
    Pääasiallisia malleja on kaksi: alue- ja solmupistehinnoittelu
    Aluehinnoittelu: sähkön hinta lasketaan hinta-alueille ja siirtokapasiteetit huomioidaan erikseen
    Solmupistehinnoittelu: sähkön hinta lasketaan kaikille verkon solmuille, perustana siirtoverkon tehonjaon laskenta. Solmupisteen hinta koostuu energiasta, häviöistä ja verkon ruuhkamaksuista
  • Tukkusähkömarkkinat
    Tässä yhteydessä esitellään seuraavat alue- ja solmupistemarkkinat
    Aluehinnoittelumarkkinat:
    Pohjoismaat
    Keski-Eurooppa
    Solmupistemarkkinat:
    USA: PJM ja Teksas
    Australia
    Uusi-Seelanti
    Venäjä
  • Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa
    Pohjoismailla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa
    Keski-Euroopan markkinoilla tarkoitetaan Ranskan, Hollannin, Belgian ja Saksan muodostamaa CWE-aluetta
    EU:n säädökset ohjaavat alueellisten markkinoiden kehittämistä sekä yhteisten markkinamallien muodostamista
    Kummallakin alueella käytössä aluehinnoittelu
    • Pohjoismaissa marketsplitting (yksi pörssi, lasketaan yksi systeemihinta ja rajasiirtokapasiteetin ollessa rajoitettu jakaudutaan hinta-alueisiin)
    • CWE-alueellamarketcoupling (useampi pörssi, jolloin lasketaan ensin aluehinnat ja yhdistetään niitä rajasiirtokapasiteetin sen salliessa)
    Pohjoismaiden ja CWE-alueen välillä myös markkinaehtoista kaupankäyntiä
    Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin Pohjoismaissa vesi, ydin, hiili, kaasu ja tuuli, sähkönkulutus noin 400 TWh ja systeemihinta 53 €/MWh (2010)
    Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin CWE-alueella hiili, ydin, uusiutuvat, kaasu ja öljy, sähkönkulutus yhteensä noin 1267 TWh vuodessa ja keskimääräinen hinta 50-70 €/MWh
  • PJM RTO
    PJM-alue USA:ssa käsittää Pennsylvanian, New Jerseyn ja Marylandin osavaltiot sekä osittain tai kokonaan muun muassa Delawaren, Ohion, Virginian ja Illinoisin
    Sähkön kulutus koko PJM:n alueella noin 710 TWh vuodessa ja keskimääräinen sähkön spot-hinta 40 €/MWh (2009)
    Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili ja kaasu
    Markkinoita operoi RTO (Regional Transmission System Operator), joka vastaa sekä siirtoverkoista että sähkön hinnan laskennasta
    Käytössä solmupistehinnoittelu eli sähkön hinta lasketaan yli 7000 verkon solmupisteelle sekä day-ahead että real-time –markkinoilla
    Markkinavalvonta on tiukka; tuottajien tarjouksia valvotaan lähes reaaliaikaisesti ja erilaisia hinta- ja tarjouskattoja on asetettu
    Solmujen välisiltä hintaeroilta suojaudutaan FTR (Financial Transmission Right) -tuotteilla
    Markkinatoimijoiden on osallistuttava myös pakollisille kapasiteettimarkkinoille
    • Taataan riittävät signaalit uusille tuotantoinvestoinneille
    Lähde: FERC Electric Power Markets 2011
  • Teksas Ercot
    Teksas Ercotin toimialue käsittää lähes koko Teksasin osavaltion USA:ssa
    Sähkön kulutus noin 312 TWh vuodessa ja keskimääräinen spot-hinta noin 30 €/MWh (2009)
    Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili ja kaasu
    Vaihtamassa parhaillaan markkinamallia aluehinnoittelusta solmupistehinnoitteluun
    4000 solmupistettä
    Hintakatot korkeammat kuin PJM:n alueella ja erillisiä kapasiteettimarkkinoita ei ole
  • Australia
    Itä-Australian sähkömarkkinat (NEM) käsittävät New South Walesin, Tasmanian, South Australian, Victorian, Queenslandin ja Australian Capital Territoryn
    Osavaltioilla on yhteiset sähkömarkkinat
    • Yksityistämiskysymyksistä kukin osavaltio saa päättää itse
    Sähkön kulutus noin 210 TWh vuodessa ja keskimääräinen sähkön spot-hinta 35-50 €/MWh (2010)
    Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili, kaasu ja vesi
    Nodaalihinnoittelu, mutta solmupisteitä on vain 5, joten laskentamekanismi yksinkertaisempi kuin esimerkiksi PJM:n alueella
    Pakollinen pooli, johon vain tuottajat osallistuvat
    • Markkina-operaattori arvioi kysynnän
    Ei erillisiä real-time –markkinoita
    • Tuottajat saavat muuttaa kerran ennen toimitusta day-ahead –markkinalle tekemiään tarjouksia (”hyvässä uskossa”)
    Sähkön hinnan suojaaminen kahdenvälisillä finanssisopimuksilla tai pörssin finanssituotteilla
    Lähde: AER 2009
  • Uusi-Seelanti
    Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin vesi, kaasu, hiili, geoterminen ja tuuli
    Sähkön kulutus noin 37 TWh vuodessa ja keskimääräinen sähkön spot-hinta 35 €/MWh (2008)
    Nodaalihinnoittelu; 250 solmupistettä
    Pakollinen pooli, johon vain tuottajat osallistuvat
    • Markkina-operaattori arvioi kysynnän
    Käytössä vain muutama futuurituote sähkön hinnan suojaamiseen
    FTR-tuotteet eivät käytössä, joten solmujen välisiltä hintaeroilta ei voi suojautua
    • Vertikaalinen integraatio tuottajien ja vähittäismyyjien välillä sallittu ja sitä hyödynnetään suojauksessa
  • Venäjä
    Markkinarakenteen uudistukset 1990-luvulla sekä 2003, jolloin vertikaalisesti integroituneet monopolit jaettiin erilaisiin yhtiöihin
    Sähkön vuosikulutus Venäjällä noin 1023 TWh ja pääasialliset tuotantomuodot lämpö-, vesi- ja ydinvoima
    Markkinamallina nodaalihinnoittelu ja solmupisteitä 8000;
    • Systeemioperaattori valitsee seuraavan päivän tuottajat perustuen tuottajien tuotantoilmoituksiin, ennakoituun kysyntään ja verkon tilaan
    • ATS (Administrator of Trade System) vastaanottaa tuotantosuunnitelmat sekä kuluttajien tarjoukset ja laskee sen jälkeen sähkön hinnan ja määrän
    Suojaustuotteina on käytössä forwardeja ja futuureja (sekä pörssin kautta että kahdenvälisesti)
    FTR tuotteet on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin
    Kapasiteettimarkkinat on perustettu kattamaan tuottajien kiinteät kulut ja kannustamaan uusiin tuotantoinvestointeihin. Tuottajat tekevät tarjoukset kapasiteetista ja ostajilla on velvoite ostaa huippukuormaansa vastaava kapasiteettimäärä markkinoilta
    Valtiolla on pitkiä kapasiteettisopimuksia uusien ydin- ja vesivoimalaitosten kanssa
    Uusille lämpövoimalaitoksille on oma kapasiteettisopimusjärjestelmänsä
  • Vähittäismarkkinat
    Sähkön vähittäismarkkinat ovat kansallisia myös niillä alueilla, joissa tukkumarkkinat ovat yhteiset
    Pohjoismaissa on suunnitelmia myös vähittäismarkkinoiden yhdistämisestä
    Tavoitteena vähentää regulatorisia ja teknisiä esteitä, jotta myyjät voivat toimia useammassa maassa
    Sopimusjärjestelyt jakeluverkko-operaattoreiden, myyjien ja asiakkaiden välillä; laskutuskäytännöt; vähittäismarkkinoiden prosessit ja taseselvitysmalli
    Yhteiset markkinat olisi tarkoitus saada toimintaan 2015, tosin esimerkiksi tietojärjestelmien luominen voi viedä kauemmin
    Australiassa Victorian osavaltion sähkön vähittäismarkkinat ovat yhdet maailman aktiivisimmat (eli asiakkaat vaihtavat sähkön myyjäänsä)
    Syitä tähän ovat mm. säästömahdollisuudet tai erillinen bonus, esimerkiksi lehtitilaus tai tyytymättömyys entiseen myyjään
  • Vähittäismarkkinat –kysynnän hintajousto
    Vähittäisasiakkaiden kulutus ei toistaiseksi juurikaan jousta tukkumarkkinahintoihin perustuen (raportissa käsitellyt maat)
    Usein vähittäisasiakkaiden tariffirakenteet eivät edes kannusta tähän
    Monissa maissa on kuitenkin tariffeja tai pilottikokeiluja, joilla pyritään saamaan kulutusta pois tyypillisiltä huippukuormatunneilta
    Älykkäiden mittareiden lisääntyminen mahdollistaa myös reaaliaikaisemman hinnoittelun
  • Tutkimustyö, 1
    Sähkömarkkinoiden tulevaisuudennäkymiä kartoitettiin erilaisten sidosryhmäprosessien avulla
    Skenaarioprosessi
    Kuvaus sähkömarkkinoiden mahdollisista kehityssuunnista ja kilpailun muodoista sähkömarkkinoilla erilaisten reunaehtojen vallitessa (skenaariot liitteessä)
    Laaja-alaisesti suomalaisille sähkömarkkina-asiantuntijoille
    GDSS-workshop (Group DecisionSupport System)
    Tunnistaa sähkömarkkinoiden kilpailullisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida tekijöiden merkittävyyttä
    Valikoitu joukko suomalaisia sähkömarkkina-asiantuntijoita
    Tuloksia hyödynnettiin Delfoi-kyselyn tekemisessä
  • Tutkimustyö, 2
    Delfoi-kysely
    Delfoi-menetelmä pyrkii ennustamaan tulevaa kehitystä, selvittämään millaista kehitystä pidetään toivottavana ja miten tulevaan kehitykseen voidaan vaikuttaa
    Vastaajapaneeli koostui eurooppalaisista sähkömarkkina-asiantuntijoista
    Kaksivaiheinen kysely
    • Ensimmäisellä kierroksen tuloksena saatiin vastaajapaneelin näkemys tärkeimmistä sähkömarkkinoiden kilpailullisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä Euroopan sähkömarkkinoiden kehitykseen.
    • Toisella kierroksella tarkennettiin kehityssuuntaa ja kerättiin keinoja vaikuttaa tavoitetilan toteutumiseen
    Vastausprosentti ensimmäisellä kierroksella oli 51,7 % ja toisella kierroksella 86,7 %
  • Delfoi-kysely
    1. kierroksen tuloksia
    Historiallisesta näkökulmasta merkittävin väite oli: Väitteet: ”Siirtoverkkoinvestointien pitkät luvitusprosessit hidastavat merkittävästi investointisuunnitelmien toteuttamista”
    Myös väite ”Siirtoverkkokapasiteetti jaetaan markkinaehtoisesti” nähtiin merkittävänä
    Kumpikin tulee kasvattamaan merkitystään myös tulevaisuudessa
    • Tulevaisuudessa tärkeää kiinnittää huomioita luvitusprosessien helpottamiseen ja siihen, että siirtokapasiteetti jaetaan aina markkinaehtoisesti
    Pörssien läheinen yhteistyö, harmonisoidut laskenta-algoritmit päivää edeltävillä markkinoilla sekä harmonisoidut päivän sisäiset markkinat nähtiin tärkeinä kilpailun kannalta.
    Näiden toteutumista pidettiin myös todennäköisenä
  • Delfoi-kysely
    2. kierroksen tuloksia
    Hyödynnettiin 1. kierroksen tuloksia ja kysyttiin, miten esimerkiksi siirtoverkkoinvestointien toteuttamiseen voitaisiin vaikuttaa
    Vastauksissa ehdotettiin esimerkiksi sääntely-yhteistyötä, siirtoverkkojen omistajuuden ja operoinnin eriyttämistä, pullonkaulatulojen kieltämistä, kaupallisia linjoja, ACER:n vahvaa roolia, helpompia luvistusprosesseja ja että kantaverkko-operaattorien on maksettava pullonkauloista
    Kysyttiin myös pienten hinta-alueiden merkityksestä, kapasiteettimarkkinoiden tarpeesta, yhteisistä vähittäismarkkinoista ja sähkön varastoinnista
    Pienet hinta-alueet nähtiin ongelmallisena kilpailun kannalta
    Vastaajat olivat sitä mieltä, että pelkät energiamarkkinat riittävät takamaan riittävät signaalit uusille tuotantoinvestoinneille
    Sähkön varastointi on villi kortti markkinoilla
  • Delfoi-kysely
    2. kierroksen vastauksia kysymyksiin, onko Euroopassa yksi sähköpörssi vuonna 2030 ja tarvitaanko erillisiä kapasiteettimarkkinoita
    2. kierroksen vastaus kysymykseen, onko samaa mieltä, ettei siirtoverkkoyhtiöillä ole riittäviä kannusteita siirtoverkkoinvestointien tekemiseen
  • Vapaa kilpailu – säännelty kilpailu
    Vapaiden sähkömarkkinoiden päätavoitteet: valtion osallistumisen vähentäminen, kilpailun lisääminen ja kysyntäpuolen osallistumisen lisääminen
    Keskeinen ero eri markkinamallien välillä on valvonnan määrä
    Vapaassa kilpailussa sähkön hinta on yhteinen suure koko markkinalle ja sähkö on kuin mikä tahansa muu hyödyke
    Säännellyssä kilpailussa sähkön hinta lasketaan jokaiselle verkon solmulle, jolloin markkina-alueet ovat pieniä  tarvitaan yksityiskohtaista kilpailunvalvontaa estämään markkinavoiman väärinkäyttöä
    Vapaan kilpailun käytännön vaatimuksia ovat riittävä siirtoverkko ja kysynnän hintajousto
    Kysyntäpuoli osallistuu markkinoille ilmoittamalla halukkuutensa maksaa sähköstä ja osallistumalla näin sähkön hinnan muodostukseen
    Säännellyssä kilpailussa kysyntäpuoli ei välttämättä osallistu lainkaan sähkön hinnan muodostukseen vaan kysyntä ennustetaan
    Säännelty kilpailu on usein ratkaisu, jos siirtoverkot eivät mahdollista vapaata kilpailua
    Sääntely saattaa kuitenkin heikentää markkinoiden dynaamista kehittymistä
  • Vision muodostaminen
    Sähkömarkkinavisio 2030:n perusperiaate on vapaa kilpailu
    Toimiva kilpailu tehokkaiden sähkömarkkinoiden ehto ja siitä hyötyy sekä tuottajat että ostajat
    Haasteita riittävän siirtokapasiteetin saaminen markkinoille ja hintajoustava kysyntä
    Jos näistä tavoitteista luovutaan, ajaudutaan kohti säänneltyä kilpailua
    Visio täyttää myös EU:n asettaman tavoitteen yhteisistä sähkömarkkinoista
    Muita vision täyttämiä ehtoja
    Ei rakenteellisia esteitä uusiutuvien markkinoille tulolle
    Energiatehokkuuden tukeminen
    CO2 -päästöjen vähentäminen sähkön tuotannossa
    Visiossa sähköverkot nähdään mahdollistajina
    Siirtoverkon pullonkaulat eivät häiritse markkinoiden toimintaa
    Jakeluverkot puolestaan mahdollistavat vähittäismyyjien toiminnan myös rajojen yli
  • Vision ja vaihtoehtoskenaarion rajoitteet
    Kummassakin sekä visiossa että vaihtoehtoskenaariossa perusoletuksena on marginaalihinnoittelu päivää edeltävässä sähkökaupassa
    Jos jokin tapahtuma tai ilmiö johtaa siihen, että päivää edeltävää hintaa ei pystytä muodostamaan marginaalihinnoittelumekanismilla, ajaudutaan täysin uuteen tilanteeseen
    Esimerkiksi erittäin suuri määrä vaihtelevaa tuotantoa, jonka seuraavan päivän tuotantomääriä ei pystytä ennustamaan, saattaa olla tällainen tapahtuma
    Päivää edeltäville markkinoille ei ehkä pystytä tarjoamaan tuotantoa, jolloin päivää edeltävää hintaa ei pystytä muodostamaan
    Tämä voi johtaa markkinamallin merkittäviin muutoksiin
    Myös sähkön varastointi suuressa mittakaavassa voi vaikuttaa markkinoiden toimivuuteen ja markkinamalliin
  • Visio - Siirtoverkko
    EU:n yhteinen sähkön sisämarkkina sekä tukku- että vähittäismarkkinoiden osalta
    Riittävä siirtoverkko markkina-alueella mahdollistaa laajat hinta-alueet, joissa ei ole rakenteellisia sisäisiä pullonkauloja
    Siirtoverkkojen suunnittelun lähtökohtana on koko markkinan etu, joista edetään maakohtaisiin suunnitelmiin
    TSO:illa on velvollisuus toteuttaa investoinnit ja koko markkina-aluetta hyödyttävien investointien kustannukset jaetaan hyötyjen suhteessa TSO:iden kesken
    Kantaverkkoyhtiöiden toimintojen valvontamallit ovat harmonisoidut ja ne ohjaavat pullonkaulojen poistamiseen ja niiden aiheuttamien haittojen pienentämiseen.
    Olemassa olevan siirtokapasiteetin tehokas jakaminen ja käyttö varmistetaan markkinaehtoisilla menetelmillä sekä päivää edeltävällä että päivän sisäisellä markkinoilla
  • Visio - Hinnoittelu
    Sähkön tukkukaupassa hinta muodostuu vapaasti ilman hintakattoja tai –lattioita
    Hinnoitteluperiaatteena on yleisesti hyväksytty marginaalihinnoittelu, joka ohjaa tuotannon ajojärjestyksen halvimmasta kalleimpaan
    Euroopassa on yksi tai muutama tiivistä yhteistyötä tekevä sähköpörssi, jotka käyttävät yhteistä single pricecoupling –mekanismia
    Päivän sisäisten markkinoiden toimintaperiaatteet on harmonisoitu
    Markkinatoimijoiden kannalta relevantti markkinatieto on kaikkien saatavilla ja markkinoiden toiminnasta pystytään viestimään uskottavasti
  • Visio - Tuotanto
    Sähköenergian hinta muodostaa riittävän signaalin uusille tuotantoinvestoinneille, eikä erillisiä kapasiteettimarkkinoita tai –maksuja tarvita
    Tuotannon markkinoille tulo ja poistuminen ovat markkinaehtoisia
    Uuden tuotannon lupamenettelyt ovat yhteisiä koko Euroopassa
    Satunnaisesti vaihteleva tuotanto osallistu markkinoille markkinaehtoisesti
    Hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen on selkeä globaali menetelmä
    Sähkön siirtoverkko toimii mahdollistajana eli se ei rajoita uuden tuotannon sijoittumista
    Markkina-alueella on riittävästi säätö- ja varakapasiteettia ja vapaa hinnanmuodostus antaa myös niille riittävät kannusteet markkinoilla pysymiseen
  • Visio - Vähittäismarkkinat
    Yhteinen laaja tukkumarkkina-alue edistää myös yhteisten vähittäismarkkinoiden kehittymistä
    EU:n alueella on harmonisoitu vähittäismarkkinamalli, joka sisältää muun muassa asiakasrajapinnan prosessit, tiedon vaihdon ja siirron mekanismien periaatteet ja muut toimintaperiaatteet. Nämä mahdollistavat ylikansalliset vähittäismarkkinat, joilla toimii paljon myyjiä.
    Tukkumarkkinoiden hintasignaalit menevät läpi vähittäismarkkinoille, eikä vähittäismarkkinahintoja ole subventoitu
    Vähittäismyyntituotteiden valikoima on monipuolinen ja sähkön myyjän voi valita vapaasti
    Jakeluverkot mahdollistavat kilpailun vähittäismarkkinoilla
    Kaikki sähkön käyttäjät osallistuvat kysynnän hintajoustoon
    Osallistumista markkinoille edistää asiallinen tieto mahdollisuuksista ja riittävä kuluttajansuoja
    Sähköä voi varastoida laajassa mittakaavassa esimerkiksi sähköautojen akkuihin
    Osalla kotitalouksista on myös omaa pienimuotoista tuotantoa ja ylijäämäsähkön voi myydä markkinoille
  • Vision toteutuminen
    Vision toteutumisen kannalta keskeistä
    Riittävät siirtoverkot
    Kysyntäpuolen aktivoiminen
    • Mahdollisimman vapaa kilpailu
    Jos näistä tavoitteista luovutaan, ohjaudutaan kohti vaihtoehtovisiota
    Säännelty kilpailu voi vaikeuttaa markkinoiden dynaamista kehittämistä
    Sääntelyjärjestelmillä on taipumus ajautua monimutkaistumisen kierteeseen
  • Miten vaikuttaa vision toteutumiseen?
    Siirtoverkot
    TYNDP:n toteuttaminen huomioiden Euroopan sähkömarkkinoiden tarpeet
    Riittävät uudet siirtoverkkoinvestoinnit laajojen hinta-alueiden takaamiseksi ja kannusteet pullonkaulojen poistamiseen
    Luvitusprosessien nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen
    Uusiutuva energia
    Siirtoverkot mahdollistavat markkinaehtoiset investoinnit tuotantoon
    Uusiutuvan energian tuet eivät häiritse markkinoiden toimintaa
    Sähköpörssit
    Hintakytkentä käyttäen yhteistä laskenta-algoritmia
    Päivän sisäisellä markkinalla EU:n laajuinen yhteinen tilauskirja ja siirtoverkon kapasiteetin hallintamekanismi
    Kysyntäpuolen aktivoiminen
    Smartgrid:n mahdollisuudet
    Sähkön varastoiminen
    Luottamus markkinoihin
  • Yhteenveto
    Sähkömarkkinavisio 2030 on tehty 4/2010 – 4/2011 välisenä aikana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa
    Tutkimustyössä on muun muassa muodostettu erilaisia skenaarioita tulevaisuuden sähkömarkkinoista ja tehty asiantuntijahaastatteluja sekä Suomessa että Euroopassa
    Sähkömarkkinavisio 2030 tukee vapaata kilpailua, mahdollistaa EU:n tavoitteet sähkön sisämarkkinoista eikä tee uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta sähköntuotannosta tukiaddiktia
    Sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella
    Tarvitaan riittävästi siirtokapasiteettia ja aktiivinen kysyntäpuoli
    Jos sähkömarkkinoille ei saada riittävästi siirtokapasiteettia ja hinnan suhteen joustavaa kysyntää, niin markkina ajautuu kohti säänneltyä kilpailua
    Markkinoiden dynaaminen kehittäminen vaikeutuu
    Toisin kuin vapaassa kilpailussa, sääntelyssä ei ole sisäänrakennettuna kannustinta tehokkaaseen toimintaan
    Tarvitaan erillisiä kannustinjärjestelmiä, jotka yrittävät matkia vapaata kilpailua
    Sääntelyjärjestelmistä tulee helposti raskaita ja ne ajautuvat monimutkaistumiskierteeseen
  • Liite 1 Skenaariokuvaukset
  • Liite 2 Skenaariokyselyn tuloksia
    Voiko skenaario toteutua vuoteen 2030 mennessä?