SÄHKÖMARKKINAVISIO 2030<br />–Visio integroituvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden markkinamallista –<br />
<ul><li>Hankkeen esittely
Taustoitus:
Sähkömarkkinat
EU:n energiapolitiikka
Sähkömarkkinoiden kehityspolkuja
Markkinamallit
Tukkusähkömarkkinat
Vähittäismarkkinat
Tutkimustyön tekeminen
Vision tausta ja muodostaminen
Visio
Yhteenveto</li></ul>Kalvopaketin sisältö<br />
Sähkömarkkinavisio 2030 -hanke<br /><ul><li>Tehty huhtikuun 2010 – huhtikuun 2011 välisenä aikana
Toteuttajana Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkömarkkinalaboratorion tutkijat
Rahoittajina Sähkötutkimuspooli, Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen ElFi Oy ja Nord...
Tavoitteena muodostaa visio integroituvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden markkinamallista, joka on tehokas, vastaa ilm...
Tutkimustyössä kerätty näkemyksiä suomalaisilta ja eurooppalaisilta sähkömarkkina-asiantuntijoilta sekä tehty kattava tutk...
Sähkömarkkinat<br />Sähkömarkkinoiden erityispiirteitä:<br />Tuotannon ja kulutuksen oltava tasapainossa joka hetki<br />S...
Hinnoitteluperiaate<br />Marginaalihinnoittelu ohjaa tuotannon oikean ajojärjestyksen halvimmasta kalleimpaan<br />Margina...
EU:n energiapolitiikka<br />EU:n tavoite on luoda vapaat sisämarkkinat erilaisille hyödykkeille<br />”Toinen energiamarkki...
Sähkön tuotanto ja käyttö<br />Sähkön tuotanto ja käyttö muuttuvat tulevaisuudessa<br />Lähteet: Energiateollisuus ry Hiil...
Sähkömarkkinoiden kehityspolkuja<br />Toteutetaanko verkkojen investointisuunnitelmat?<br />
Kehityspolkuja<br />Sähkömarkkinoiden kehitysvaiheet sähkömarkkinoiden avaamisesta lähtien:<br />Kansalliset kilpailullise...
Jos hinta-alueiden sisällä on usein ruuhkaa, johtaa se tuotannon uudelleen aikataulukseen, joka voi antaa pelimahdollisuuk...
Markkinamallit<br />Sähkömarkkinamalli tarkoittaa markkinoiden toimintaperiaatteita<br />Pääasiallisia malleja on kaksi: a...
Tukkusähkömarkkinat<br />Tässä yhteydessä esitellään seuraavat alue- ja solmupistemarkkinat<br />Aluehinnoittelumarkkinat:...
Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa<br />Pohjoismailla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa<br />Kes...
CWE-alueellamarketcoupling (useampi pörssi, jolloin lasketaan ensin aluehinnat ja yhdistetään niitä rajasiirtokapasiteetin...
PJM RTO<br />PJM-alue USA:ssa käsittää Pennsylvanian, New Jerseyn ja Marylandin osavaltiot sekä osittain tai kokonaan muun...
Teksas Ercot<br />Teksas Ercotin toimialue käsittää lähes koko Teksasin osavaltion USA:ssa<br />Sähkön kulutus noin 312 TW...
Australia<br />Itä-Australian sähkömarkkinat (NEM) käsittävät New South Walesin, Tasmanian, South Australian, Victorian, Q...
Uusi-Seelanti<br />Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin vesi, kaasu, hiili, geoterminen ja tuuli<br />Sähkön ku...
ATS (Administrator of Trade System) vastaanottaa tuotantosuunnitelmat sekä kuluttajien tarjoukset ja laskee sen jälkeen sä...
Vähittäismarkkinat<br />Sähkön vähittäismarkkinat ovat kansallisia myös niillä alueilla, joissa tukkumarkkinat ovat yhteis...
Vähittäismarkkinat –kysynnän hintajousto<br />Vähittäisasiakkaiden kulutus ei toistaiseksi juurikaan jousta tukkumarkkinah...
Tutkimustyö, 1<br />Sähkömarkkinoiden tulevaisuudennäkymiä kartoitettiin erilaisten sidosryhmäprosessien avulla<br />Skena...
Tutkimustyö, 2<br />Delfoi-kysely<br />Delfoi-menetelmä pyrkii ennustamaan tulevaa kehitystä, selvittämään millaista kehit...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Sähkömarkkinavisio 2030 esittelykalvot_pitkä

630

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
630
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
10
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sähkömarkkinavisio 2030 esittelykalvot_pitkä

  1. 1.
  2. 2. SÄHKÖMARKKINAVISIO 2030<br />–Visio integroituvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden markkinamallista –<br />
  3. 3. <ul><li>Hankkeen esittely
  4. 4. Taustoitus:
  5. 5. Sähkömarkkinat
  6. 6. EU:n energiapolitiikka
  7. 7. Sähkömarkkinoiden kehityspolkuja
  8. 8. Markkinamallit
  9. 9. Tukkusähkömarkkinat
  10. 10. Vähittäismarkkinat
  11. 11. Tutkimustyön tekeminen
  12. 12. Vision tausta ja muodostaminen
  13. 13. Visio
  14. 14. Yhteenveto</li></ul>Kalvopaketin sisältö<br />
  15. 15. Sähkömarkkinavisio 2030 -hanke<br /><ul><li>Tehty huhtikuun 2010 – huhtikuun 2011 välisenä aikana
  16. 16. Toteuttajana Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkömarkkinalaboratorion tutkijat
  17. 17. Rahoittajina Sähkötutkimuspooli, Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen ElFi Oy ja Nord PoolSpot
  18. 18. Tavoitteena muodostaa visio integroituvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden markkinamallista, joka on tehokas, vastaa ilmastohaasteeseen sekä turvaa sähkönsaannin kestävällä ja taloudellisella tavalla
  19. 19. Tutkimustyössä kerätty näkemyksiä suomalaisilta ja eurooppalaisilta sähkömarkkina-asiantuntijoilta sekä tehty kattava tutkimustyö erilaisten sähkömarkkinamallien ominaisuuksista</li></li></ul><li>Sähkömarkkinat<br />Sähkömarkkinat sisältävät sähkön toimituksen ja kulutuksen<br />Sähkön toimitukseen kuuluvat tuotanto, myynti, siirto ja jakelu<br />Siirto ja jakelu ovat valvottuja monopolitoimintoja <br />Tuotanto ja myynti ovat kilpailun alaisia toimintoja<br />Vapaiden sähkömarkkinoiden luomisen päätavoitteet ovat: valtion osallistumisen vähentäminen, kilpailun lisääminen ja kysyntäpuolen osallistumisen lisääminen<br />Kilpailun katsotaan lisäävän tehokkuutta, alentavan kustannuksia ja parantavan laatua<br />
  20. 20. Sähkömarkkinat<br />Sähkömarkkinoiden erityispiirteitä:<br />Tuotannon ja kulutuksen oltava tasapainossa joka hetki<br />Sähkön varastointi suuressa mittakaavassa taloudellisesti kannattavasti ei ole toistaiseksi mahdollista<br />Siirtoverkot määrittävät markkinamallin<br />Siirtoverkot mahdollistavat sähkön siirron halvemman tuotannon alueelta kalliimman tuotannon alueelle<br />Jos sähköä pystytään siirtämään lähes aina halutusti, voidaan ajatella, että siirtoverkko muodostaa markkinapaikan<br />Jos sen sijaan siirtoverkot ruuhkautuvat toistuvasti ja estävät sähkön virtaamisen oikeaan suuntaan markkina-alueella, tarve löytää keinoja siirtoverkon ruuhkaisuuden hallintaan alkaa ohjata markkinamallia<br />
  21. 21. Hinnoitteluperiaate<br />Marginaalihinnoittelu ohjaa tuotannon oikean ajojärjestyksen halvimmasta kalleimpaan<br />Marginaalihinta muodostuu viimeisen mukaan tulevan tuotannon mukaan eli se on kysyntä ja tarjontakäyrien leikkauspiste<br />Hinta on sama kaikille tuotantomuodoille, tuottajille ja ostajille<br />Vaihtoehtoinen malli on pay-as-bid, jolloin kullekin tuottajalle maksetaan sen oman tarjouksen mukaisesti. Ostajien maksama hinta on painotettu keskiarvo läpimenneistä tarjouksista.<br />Luo epävarmuutta markkinoille, koska tuottajat eivät pysty ennakoimaan toistensa tarjouksia tai sitä miten ajojärjestys kulloinkin määräytyy<br />Tuottajat lisäävät tarjouksiinsa riskilisiä ja alkavat arvata korkeinta läpimenevää tarjousta<br />
  22. 22. EU:n energiapolitiikka<br />EU:n tavoite on luoda vapaat sisämarkkinat erilaisille hyödykkeille<br />”Toinen energiamarkkinapaketti” 2003 ohjeisti muun muassa jäsenvaltioiden sähkömarkkinoiden avaamista kilpailulle<br />”Kolmas energiapaketti” tarkensi muun muassa ohjeita sähkön sisämarkkinoiden luomiseksi<br />Alueelliset sähkömarkkinat  yhteinen sähkön sisämarkkina<br />Maiden välisten siirtoverkkoyhteyksien pullonkaulatulojen käyttö ensisijaisesti siirtoverkon kapasiteetin varmistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen (tai verkkotariffien alentamiseen)<br />EU:n energiapolitiikan keskeisiä tavoitteita<br />Toimitusvarmuus, kilpailukyky, kestävä kehitys<br />20-20-20 tavoite vaikuttaa sähkön tuotantoon ja käyttöön tulevaisuudessa<br />20 % vähennys kasvihuonekaasupäästöihin<br />20 % lisäys energiatehokkuuteen<br />20 % lisäys uusiutuvien energialähteiden käyttöön vuoteen 2020 mennessä<br />Lähde: EU 2011<br />
  23. 23. Sähkön tuotanto ja käyttö<br />Sähkön tuotanto ja käyttö muuttuvat tulevaisuudessa<br />Lähteet: Energiateollisuus ry Hiilineutraalivisio 2050, IEA World Energy Outlook 2009, Eurelectric Power Choices 2009<br />
  24. 24. Sähkömarkkinoiden kehityspolkuja<br />Toteutetaanko verkkojen investointisuunnitelmat?<br />
  25. 25. Kehityspolkuja<br />Sähkömarkkinoiden kehitysvaiheet sähkömarkkinoiden avaamisesta lähtien:<br />Kansalliset kilpailulliset sähkömarkkinat (aluehinnoittelumalli)<br />Kilpailun lisäämiseksi laajennetaan markkina-aluetta (alueelliset markkinat)<br />Alueelliset markkinat kohtaavat tuotantokapasiteettihaasteen, kun kysyntä-tarjonta tilanne tiukkenee<br />Markkina-aluetta laajennetaan edelleen, jotta lisää tuotantokapasiteettia saataisiin käyttöön<br />Jos siirtokapasiteetti laajennetulla markkina-alueella ei kuitenkaan ole riittävä, ei tuotantokapasiteettia saada tehokkaaseen käyttöön<br />Siirtoverkon lisäämiseksi tehdään investointisuunnitelmat<br />Kriittinen käännepiste: saadaanko siirtoverkkoinvestointisuunnitelmat toteutettua?<br />Jos saadaan toteutettua, voidaan jatkaa aluehinnoittelumallin käyttöä<br />Jos siirtoverkko on edelleen ruuhkainen, eikä uusia investointeja toteuteta, on markkina-alue jaettava yhä pienempiin hinta-alueisiin<br /><ul><li>Hinta-aluejako saattaa riittää ja aluehinnoittelumallia voidaan käyttää edelleen
  26. 26. Jos hinta-alueiden sisällä on usein ruuhkaa, johtaa se tuotannon uudelleen aikataulukseen, joka voi antaa pelimahdollisuuksia markkinaosapuolille</li></ul>Ratkaisuna voidaan ottaa käyttöön uusia siirtoverkontilan laskentamenetelmiä, jotta verkkoa saadaan tehokkaampaan käyttöön. Jos verkontilan laskenta voidaan tehdä jokaiselle solmupisteelle, mutta hintalaskenta alueille, on kyseessä hybridimalli.<br />Seuraava askel on siirtyminen nodaalihinnoitteluun, jossa sähkön hinta lasketaan jokaiselle verkon solmupisteelle verkon tilan mukaan<br />
  27. 27. Markkinamallit<br />Sähkömarkkinamalli tarkoittaa markkinoiden toimintaperiaatteita<br />Pääasiallisia malleja on kaksi: alue- ja solmupistehinnoittelu<br />Aluehinnoittelu: sähkön hinta lasketaan hinta-alueille ja siirtokapasiteetit huomioidaan erikseen<br />Solmupistehinnoittelu: sähkön hinta lasketaan kaikille verkon solmuille, perustana siirtoverkon tehonjaon laskenta. Solmupisteen hinta koostuu energiasta, häviöistä ja verkon ruuhkamaksuista<br />
  28. 28. Tukkusähkömarkkinat<br />Tässä yhteydessä esitellään seuraavat alue- ja solmupistemarkkinat<br />Aluehinnoittelumarkkinat:<br />Pohjoismaat<br />Keski-Eurooppa<br />Solmupistemarkkinat:<br />USA: PJM ja Teksas<br />Australia<br />Uusi-Seelanti<br />Venäjä<br />
  29. 29. Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa<br />Pohjoismailla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa<br />Keski-Euroopan markkinoilla tarkoitetaan Ranskan, Hollannin, Belgian ja Saksan muodostamaa CWE-aluetta<br />EU:n säädökset ohjaavat alueellisten markkinoiden kehittämistä sekä yhteisten markkinamallien muodostamista<br />Kummallakin alueella käytössä aluehinnoittelu<br /><ul><li>Pohjoismaissa marketsplitting (yksi pörssi, lasketaan yksi systeemihinta ja rajasiirtokapasiteetin ollessa rajoitettu jakaudutaan hinta-alueisiin)
  30. 30. CWE-alueellamarketcoupling (useampi pörssi, jolloin lasketaan ensin aluehinnat ja yhdistetään niitä rajasiirtokapasiteetin sen salliessa)</li></ul>Pohjoismaiden ja CWE-alueen välillä myös markkinaehtoista kaupankäyntiä<br />Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin Pohjoismaissa vesi, ydin, hiili, kaasu ja tuuli, sähkönkulutus noin 400 TWh ja systeemihinta 53 €/MWh (2010)<br />Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin CWE-alueella hiili, ydin, uusiutuvat, kaasu ja öljy, sähkönkulutus yhteensä noin 1267 TWh vuodessa ja keskimääräinen hinta 50-70 €/MWh<br />
  31. 31. PJM RTO<br />PJM-alue USA:ssa käsittää Pennsylvanian, New Jerseyn ja Marylandin osavaltiot sekä osittain tai kokonaan muun muassa Delawaren, Ohion, Virginian ja Illinoisin<br />Sähkön kulutus koko PJM:n alueella noin 710 TWh vuodessa ja keskimääräinen sähkön spot-hinta 40 €/MWh (2009) <br />Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili ja kaasu<br />Markkinoita operoi RTO (Regional Transmission System Operator), joka vastaa sekä siirtoverkoista että sähkön hinnan laskennasta<br />Käytössä solmupistehinnoittelu eli sähkön hinta lasketaan yli 7000 verkon solmupisteelle sekä day-ahead että real-time –markkinoilla<br />Markkinavalvonta on tiukka; tuottajien tarjouksia valvotaan lähes reaaliaikaisesti ja erilaisia hinta- ja tarjouskattoja on asetettu<br />Solmujen välisiltä hintaeroilta suojaudutaan FTR (Financial Transmission Right) -tuotteilla<br />Markkinatoimijoiden on osallistuttava myös pakollisille kapasiteettimarkkinoille<br /><ul><li>Taataan riittävät signaalit uusille tuotantoinvestoinneille</li></ul>Lähde: FERC Electric Power Markets 2011<br />
  32. 32. Teksas Ercot<br />Teksas Ercotin toimialue käsittää lähes koko Teksasin osavaltion USA:ssa<br />Sähkön kulutus noin 312 TWh vuodessa ja keskimääräinen spot-hinta noin 30 €/MWh (2009)<br />Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili ja kaasu<br />Vaihtamassa parhaillaan markkinamallia aluehinnoittelusta solmupistehinnoitteluun<br />4000 solmupistettä<br />Hintakatot korkeammat kuin PJM:n alueella ja erillisiä kapasiteettimarkkinoita ei ole<br />
  33. 33. Australia<br />Itä-Australian sähkömarkkinat (NEM) käsittävät New South Walesin, Tasmanian, South Australian, Victorian, Queenslandin ja Australian Capital Territoryn<br />Osavaltioilla on yhteiset sähkömarkkinat<br /><ul><li>Yksityistämiskysymyksistä kukin osavaltio saa päättää itse</li></ul>Sähkön kulutus noin 210 TWh vuodessa ja keskimääräinen sähkön spot-hinta 35-50 €/MWh (2010)<br />Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili, kaasu ja vesi<br />Nodaalihinnoittelu, mutta solmupisteitä on vain 5, joten laskentamekanismi yksinkertaisempi kuin esimerkiksi PJM:n alueella<br />Pakollinen pooli, johon vain tuottajat osallistuvat<br /><ul><li>Markkina-operaattori arvioi kysynnän</li></ul>Ei erillisiä real-time –markkinoita<br /><ul><li>Tuottajat saavat muuttaa kerran ennen toimitusta day-ahead –markkinalle tekemiään tarjouksia (”hyvässä uskossa”) </li></ul>Sähkön hinnan suojaaminen kahdenvälisillä finanssisopimuksilla tai pörssin finanssituotteilla<br />Lähde: AER 2009<br />
  34. 34. Uusi-Seelanti<br />Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin vesi, kaasu, hiili, geoterminen ja tuuli<br />Sähkön kulutus noin 37 TWh vuodessa ja keskimääräinen sähkön spot-hinta 35 €/MWh (2008)<br />Nodaalihinnoittelu; 250 solmupistettä<br />Pakollinen pooli, johon vain tuottajat osallistuvat <br /><ul><li>Markkina-operaattori arvioi kysynnän</li></ul>Käytössä vain muutama futuurituote sähkön hinnan suojaamiseen<br />FTR-tuotteet eivät käytössä, joten solmujen välisiltä hintaeroilta ei voi suojautua<br /><ul><li>Vertikaalinen integraatio tuottajien ja vähittäismyyjien välillä sallittu ja sitä hyödynnetään suojauksessa</li></li></ul><li>Venäjä<br />Markkinarakenteen uudistukset 1990-luvulla sekä 2003, jolloin vertikaalisesti integroituneet monopolit jaettiin erilaisiin yhtiöihin<br />Sähkön vuosikulutus Venäjällä noin 1023 TWh ja pääasialliset tuotantomuodot lämpö-, vesi- ja ydinvoima<br />Markkinamallina nodaalihinnoittelu ja solmupisteitä 8000; <br /><ul><li>Systeemioperaattori valitsee seuraavan päivän tuottajat perustuen tuottajien tuotantoilmoituksiin, ennakoituun kysyntään ja verkon tilaan
  35. 35. ATS (Administrator of Trade System) vastaanottaa tuotantosuunnitelmat sekä kuluttajien tarjoukset ja laskee sen jälkeen sähkön hinnan ja määrän</li></ul>Suojaustuotteina on käytössä forwardeja ja futuureja (sekä pörssin kautta että kahdenvälisesti)<br />FTR tuotteet on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin<br />Kapasiteettimarkkinat on perustettu kattamaan tuottajien kiinteät kulut ja kannustamaan uusiin tuotantoinvestointeihin. Tuottajat tekevät tarjoukset kapasiteetista ja ostajilla on velvoite ostaa huippukuormaansa vastaava kapasiteettimäärä markkinoilta<br />Valtiolla on pitkiä kapasiteettisopimuksia uusien ydin- ja vesivoimalaitosten kanssa<br />Uusille lämpövoimalaitoksille on oma kapasiteettisopimusjärjestelmänsä<br />
  36. 36. Vähittäismarkkinat<br />Sähkön vähittäismarkkinat ovat kansallisia myös niillä alueilla, joissa tukkumarkkinat ovat yhteiset<br />Pohjoismaissa on suunnitelmia myös vähittäismarkkinoiden yhdistämisestä<br />Tavoitteena vähentää regulatorisia ja teknisiä esteitä, jotta myyjät voivat toimia useammassa maassa<br />Sopimusjärjestelyt jakeluverkko-operaattoreiden, myyjien ja asiakkaiden välillä; laskutuskäytännöt; vähittäismarkkinoiden prosessit ja taseselvitysmalli<br />Yhteiset markkinat olisi tarkoitus saada toimintaan 2015, tosin esimerkiksi tietojärjestelmien luominen voi viedä kauemmin<br />Australiassa Victorian osavaltion sähkön vähittäismarkkinat ovat yhdet maailman aktiivisimmat (eli asiakkaat vaihtavat sähkön myyjäänsä)<br />Syitä tähän ovat mm. säästömahdollisuudet tai erillinen bonus, esimerkiksi lehtitilaus tai tyytymättömyys entiseen myyjään<br />
  37. 37. Vähittäismarkkinat –kysynnän hintajousto<br />Vähittäisasiakkaiden kulutus ei toistaiseksi juurikaan jousta tukkumarkkinahintoihin perustuen (raportissa käsitellyt maat)<br />Usein vähittäisasiakkaiden tariffirakenteet eivät edes kannusta tähän<br />Monissa maissa on kuitenkin tariffeja tai pilottikokeiluja, joilla pyritään saamaan kulutusta pois tyypillisiltä huippukuormatunneilta<br />Älykkäiden mittareiden lisääntyminen mahdollistaa myös reaaliaikaisemman hinnoittelun<br />
  38. 38. Tutkimustyö, 1<br />Sähkömarkkinoiden tulevaisuudennäkymiä kartoitettiin erilaisten sidosryhmäprosessien avulla<br />Skenaarioprosessi<br />Kuvaus sähkömarkkinoiden mahdollisista kehityssuunnista ja kilpailun muodoista sähkömarkkinoilla erilaisten reunaehtojen vallitessa (skenaariot liitteessä)<br />Laaja-alaisesti suomalaisille sähkömarkkina-asiantuntijoille<br />GDSS-workshop (Group DecisionSupport System)<br />Tunnistaa sähkömarkkinoiden kilpailullisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida tekijöiden merkittävyyttä<br />Valikoitu joukko suomalaisia sähkömarkkina-asiantuntijoita<br />Tuloksia hyödynnettiin Delfoi-kyselyn tekemisessä<br />
  39. 39. Tutkimustyö, 2<br />Delfoi-kysely<br />Delfoi-menetelmä pyrkii ennustamaan tulevaa kehitystä, selvittämään millaista kehitystä pidetään toivottavana ja miten tulevaan kehitykseen voidaan vaikuttaa<br />Vastaajapaneeli koostui eurooppalaisista sähkömarkkina-asiantuntijoista<br />Kaksivaiheinen kysely<br /><ul><li>Ensimmäisellä kierroksen tuloksena saatiin vastaajapaneelin näkemys tärkeimmistä sähkömarkkinoiden kilpailullisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä Euroopan sähkömarkkinoiden kehitykseen.
  40. 40. Toisella kierroksella tarkennettiin kehityssuuntaa ja kerättiin keinoja vaikuttaa tavoitetilan toteutumiseen</li></ul>Vastausprosentti ensimmäisellä kierroksella oli 51,7 % ja toisella kierroksella 86,7 %<br />
  41. 41. Delfoi-kysely<br />1. kierroksen tuloksia<br />Historiallisesta näkökulmasta merkittävin väite oli: Väitteet: ”Siirtoverkkoinvestointien pitkät luvitusprosessit hidastavat merkittävästi investointisuunnitelmien toteuttamista” <br />Myös väite ”Siirtoverkkokapasiteetti jaetaan markkinaehtoisesti” nähtiin merkittävänä <br />Kumpikin tulee kasvattamaan merkitystään myös tulevaisuudessa<br /><ul><li>Tulevaisuudessa tärkeää kiinnittää huomioita luvitusprosessien helpottamiseen ja siihen, että siirtokapasiteetti jaetaan aina markkinaehtoisesti</li></ul>Pörssien läheinen yhteistyö, harmonisoidut laskenta-algoritmit päivää edeltävillä markkinoilla sekä harmonisoidut päivän sisäiset markkinat nähtiin tärkeinä kilpailun kannalta. <br />Näiden toteutumista pidettiin myös todennäköisenä<br />
  42. 42. Delfoi-kysely<br />2. kierroksen tuloksia<br />Hyödynnettiin 1. kierroksen tuloksia ja kysyttiin, miten esimerkiksi siirtoverkkoinvestointien toteuttamiseen voitaisiin vaikuttaa<br />Vastauksissa ehdotettiin esimerkiksi sääntely-yhteistyötä, siirtoverkkojen omistajuuden ja operoinnin eriyttämistä, pullonkaulatulojen kieltämistä, kaupallisia linjoja, ACER:n vahvaa roolia, helpompia luvistusprosesseja ja että kantaverkko-operaattorien on maksettava pullonkauloista<br />Kysyttiin myös pienten hinta-alueiden merkityksestä, kapasiteettimarkkinoiden tarpeesta, yhteisistä vähittäismarkkinoista ja sähkön varastoinnista<br />Pienet hinta-alueet nähtiin ongelmallisena kilpailun kannalta<br />Vastaajat olivat sitä mieltä, että pelkät energiamarkkinat riittävät takamaan riittävät signaalit uusille tuotantoinvestoinneille<br />Sähkön varastointi on villi kortti markkinoilla<br />
  43. 43. Delfoi-kysely<br />2. kierroksen vastauksia kysymyksiin, onko Euroopassa yksi sähköpörssi vuonna 2030 ja tarvitaanko erillisiä kapasiteettimarkkinoita <br />2. kierroksen vastaus kysymykseen, onko samaa mieltä, ettei siirtoverkkoyhtiöillä ole riittäviä kannusteita siirtoverkkoinvestointien tekemiseen<br />
  44. 44. Vapaa kilpailu – säännelty kilpailu<br />Vapaiden sähkömarkkinoiden päätavoitteet: valtion osallistumisen vähentäminen, kilpailun lisääminen ja kysyntäpuolen osallistumisen lisääminen<br />Keskeinen ero eri markkinamallien välillä on valvonnan määrä<br />Vapaassa kilpailussa sähkön hinta on yhteinen suure koko markkinalle ja sähkö on kuin mikä tahansa muu hyödyke<br />Säännellyssä kilpailussa sähkön hinta lasketaan jokaiselle verkon solmulle, jolloin markkina-alueet ovat pieniä  tarvitaan yksityiskohtaista kilpailunvalvontaa estämään markkinavoiman väärinkäyttöä<br />Vapaan kilpailun käytännön vaatimuksia ovat riittävä siirtoverkko ja kysynnän hintajousto<br />Kysyntäpuoli osallistuu markkinoille ilmoittamalla halukkuutensa maksaa sähköstä ja osallistumalla näin sähkön hinnan muodostukseen<br />Säännellyssä kilpailussa kysyntäpuoli ei välttämättä osallistu lainkaan sähkön hinnan muodostukseen vaan kysyntä ennustetaan<br />Säännelty kilpailu on usein ratkaisu, jos siirtoverkot eivät mahdollista vapaata kilpailua<br />Sääntely saattaa kuitenkin heikentää markkinoiden dynaamista kehittymistä<br />
  45. 45. Vision muodostaminen<br />Sähkömarkkinavisio 2030:n perusperiaate on vapaa kilpailu<br />Toimiva kilpailu tehokkaiden sähkömarkkinoiden ehto ja siitä hyötyy sekä tuottajat että ostajat<br />Haasteita riittävän siirtokapasiteetin saaminen markkinoille ja hintajoustava kysyntä<br />Jos näistä tavoitteista luovutaan, ajaudutaan kohti säänneltyä kilpailua<br />Visio täyttää myös EU:n asettaman tavoitteen yhteisistä sähkömarkkinoista<br />Muita vision täyttämiä ehtoja<br />Ei rakenteellisia esteitä uusiutuvien markkinoille tulolle<br />Energiatehokkuuden tukeminen<br />CO2 -päästöjen vähentäminen sähkön tuotannossa<br />Visiossa sähköverkot nähdään mahdollistajina<br />Siirtoverkon pullonkaulat eivät häiritse markkinoiden toimintaa<br />Jakeluverkot puolestaan mahdollistavat vähittäismyyjien toiminnan myös rajojen yli<br />
  46. 46.
  47. 47. Vision ja vaihtoehtoskenaarion rajoitteet<br />Kummassakin sekä visiossa että vaihtoehtoskenaariossa perusoletuksena on marginaalihinnoittelu päivää edeltävässä sähkökaupassa<br />Jos jokin tapahtuma tai ilmiö johtaa siihen, että päivää edeltävää hintaa ei pystytä muodostamaan marginaalihinnoittelumekanismilla, ajaudutaan täysin uuteen tilanteeseen<br />Esimerkiksi erittäin suuri määrä vaihtelevaa tuotantoa, jonka seuraavan päivän tuotantomääriä ei pystytä ennustamaan, saattaa olla tällainen tapahtuma<br />Päivää edeltäville markkinoille ei ehkä pystytä tarjoamaan tuotantoa, jolloin päivää edeltävää hintaa ei pystytä muodostamaan<br />Tämä voi johtaa markkinamallin merkittäviin muutoksiin<br />Myös sähkön varastointi suuressa mittakaavassa voi vaikuttaa markkinoiden toimivuuteen ja markkinamalliin<br />
  48. 48. Visio - Siirtoverkko<br />EU:n yhteinen sähkön sisämarkkina sekä tukku- että vähittäismarkkinoiden osalta<br />Riittävä siirtoverkko markkina-alueella mahdollistaa laajat hinta-alueet, joissa ei ole rakenteellisia sisäisiä pullonkauloja<br />Siirtoverkkojen suunnittelun lähtökohtana on koko markkinan etu, joista edetään maakohtaisiin suunnitelmiin<br />TSO:illa on velvollisuus toteuttaa investoinnit ja koko markkina-aluetta hyödyttävien investointien kustannukset jaetaan hyötyjen suhteessa TSO:iden kesken<br />Kantaverkkoyhtiöiden toimintojen valvontamallit ovat harmonisoidut ja ne ohjaavat pullonkaulojen poistamiseen ja niiden aiheuttamien haittojen pienentämiseen.<br />Olemassa olevan siirtokapasiteetin tehokas jakaminen ja käyttö varmistetaan markkinaehtoisilla menetelmillä sekä päivää edeltävällä että päivän sisäisellä markkinoilla<br />
  49. 49. Visio - Hinnoittelu<br />Sähkön tukkukaupassa hinta muodostuu vapaasti ilman hintakattoja tai –lattioita<br />Hinnoitteluperiaatteena on yleisesti hyväksytty marginaalihinnoittelu, joka ohjaa tuotannon ajojärjestyksen halvimmasta kalleimpaan<br />Euroopassa on yksi tai muutama tiivistä yhteistyötä tekevä sähköpörssi, jotka käyttävät yhteistä single pricecoupling –mekanismia<br />Päivän sisäisten markkinoiden toimintaperiaatteet on harmonisoitu<br />Markkinatoimijoiden kannalta relevantti markkinatieto on kaikkien saatavilla ja markkinoiden toiminnasta pystytään viestimään uskottavasti<br />
  50. 50. Visio - Tuotanto<br />Sähköenergian hinta muodostaa riittävän signaalin uusille tuotantoinvestoinneille, eikä erillisiä kapasiteettimarkkinoita tai –maksuja tarvita<br />Tuotannon markkinoille tulo ja poistuminen ovat markkinaehtoisia<br />Uuden tuotannon lupamenettelyt ovat yhteisiä koko Euroopassa<br />Satunnaisesti vaihteleva tuotanto osallistu markkinoille markkinaehtoisesti<br />Hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen on selkeä globaali menetelmä<br />Sähkön siirtoverkko toimii mahdollistajana eli se ei rajoita uuden tuotannon sijoittumista<br />Markkina-alueella on riittävästi säätö- ja varakapasiteettia ja vapaa hinnanmuodostus antaa myös niille riittävät kannusteet markkinoilla pysymiseen<br />
  51. 51. Visio - Vähittäismarkkinat<br />Yhteinen laaja tukkumarkkina-alue edistää myös yhteisten vähittäismarkkinoiden kehittymistä<br />EU:n alueella on harmonisoitu vähittäismarkkinamalli, joka sisältää muun muassa asiakasrajapinnan prosessit, tiedon vaihdon ja siirron mekanismien periaatteet ja muut toimintaperiaatteet. Nämä mahdollistavat ylikansalliset vähittäismarkkinat, joilla toimii paljon myyjiä.<br />Tukkumarkkinoiden hintasignaalit menevät läpi vähittäismarkkinoille, eikä vähittäismarkkinahintoja ole subventoitu<br />Vähittäismyyntituotteiden valikoima on monipuolinen ja sähkön myyjän voi valita vapaasti<br />Jakeluverkot mahdollistavat kilpailun vähittäismarkkinoilla<br />Kaikki sähkön käyttäjät osallistuvat kysynnän hintajoustoon<br />Osallistumista markkinoille edistää asiallinen tieto mahdollisuuksista ja riittävä kuluttajansuoja<br />Sähköä voi varastoida laajassa mittakaavassa esimerkiksi sähköautojen akkuihin<br />Osalla kotitalouksista on myös omaa pienimuotoista tuotantoa ja ylijäämäsähkön voi myydä markkinoille<br />
  52. 52. Vision toteutuminen<br />Vision toteutumisen kannalta keskeistä<br />Riittävät siirtoverkot<br />Kysyntäpuolen aktivoiminen<br /><ul><li>Mahdollisimman vapaa kilpailu</li></ul>Jos näistä tavoitteista luovutaan, ohjaudutaan kohti vaihtoehtovisiota<br />Säännelty kilpailu voi vaikeuttaa markkinoiden dynaamista kehittämistä<br />Sääntelyjärjestelmillä on taipumus ajautua monimutkaistumisen kierteeseen<br />
  53. 53. Miten vaikuttaa vision toteutumiseen?<br />Siirtoverkot<br />TYNDP:n toteuttaminen huomioiden Euroopan sähkömarkkinoiden tarpeet<br />Riittävät uudet siirtoverkkoinvestoinnit laajojen hinta-alueiden takaamiseksi ja kannusteet pullonkaulojen poistamiseen<br />Luvitusprosessien nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen<br />Uusiutuva energia<br />Siirtoverkot mahdollistavat markkinaehtoiset investoinnit tuotantoon<br />Uusiutuvan energian tuet eivät häiritse markkinoiden toimintaa<br />Sähköpörssit<br />Hintakytkentä käyttäen yhteistä laskenta-algoritmia<br />Päivän sisäisellä markkinalla EU:n laajuinen yhteinen tilauskirja ja siirtoverkon kapasiteetin hallintamekanismi<br />Kysyntäpuolen aktivoiminen<br />Smartgrid:n mahdollisuudet<br />Sähkön varastoiminen<br />Luottamus markkinoihin<br />
  54. 54. Yhteenveto<br />Sähkömarkkinavisio 2030 on tehty 4/2010 – 4/2011 välisenä aikana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa<br />Tutkimustyössä on muun muassa muodostettu erilaisia skenaarioita tulevaisuuden sähkömarkkinoista ja tehty asiantuntijahaastatteluja sekä Suomessa että Euroopassa<br />Sähkömarkkinavisio 2030 tukee vapaata kilpailua, mahdollistaa EU:n tavoitteet sähkön sisämarkkinoista eikä tee uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta sähköntuotannosta tukiaddiktia<br />Sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella<br />Tarvitaan riittävästi siirtokapasiteettia ja aktiivinen kysyntäpuoli<br />Jos sähkömarkkinoille ei saada riittävästi siirtokapasiteettia ja hinnan suhteen joustavaa kysyntää, niin markkina ajautuu kohti säänneltyä kilpailua<br />Markkinoiden dynaaminen kehittäminen vaikeutuu<br />Toisin kuin vapaassa kilpailussa, sääntelyssä ei ole sisäänrakennettuna kannustinta tehokkaaseen toimintaan<br />Tarvitaan erillisiä kannustinjärjestelmiä, jotka yrittävät matkia vapaata kilpailua<br />Sääntelyjärjestelmistä tulee helposti raskaita ja ne ajautuvat monimutkaistumiskierteeseen<br />
  55. 55. Liite 1 Skenaariokuvaukset<br />
  56. 56. Liite 2 Skenaariokyselyn tuloksia<br />Voiko skenaario toteutua vuoteen 2030 mennessä?<br />
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×