• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Kesä-Ellu 2012
 
  • 2,883 views

Elimäen lukion vuosikertomus lukuvuodelta 2011-12.

Elimäen lukion vuosikertomus lukuvuodelta 2011-12.

Statistics

Views

Total Views
2,883
Views on SlideShare
1,306
Embed Views
1,577

Actions

Likes
0
Downloads
4
Comments
0

1 Embed 1,577

http://www.edukouvola.fi 1577

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Kesä-Ellu 2012 Kesä-Ellu 2012 Document Transcript

    • Elimäen lukio 2011–2012
    • Vauhdikas vuosiRyhdyin keräämään kuvakoostetta kuluneesta luviikolle oppilaskunnan retkelle ei enää riittänytlukuvuodesta tähän vuosikertomukseen. Paljon lähtijöitä.on vuoden aikana tapahtunut, kun kaikesta eiedes kuvia oteta. Lukiossa on viisi jaksoa (joissain Viimevuotiseen tapaan opiskelijoilla oli mahdol- lista arvioida mennyttä lukuvuotta Wilman kyse-lukioissa kuusi) ja kahdet ylioppilaskirjoituksetvuodessa. Yksi jakso on noin kuusi viikkoa ahke- lyssä, ja puolet opiskelijoista siihen vastasi. Palau-raa tai vähemmän ahkeraa opiskelua – valinta on te oli mukavaa. Linkki koosteeseen löytyy opiske-opiskelijan – sekä noin viikon koeviikko. Nuo ele- lijoille ja huoltajille Wilmasta, jos ette ole vielämentit tuovat lukuvuoteen rytmin, joka usein käyneet tutustumassa.tuntuu liiankin tiukalta. Kiitos jälleen kaikille kouluyhteisön jäsenille men-Väliin yritetään sovittaa myös jotain arjesta poik- neestä lukuvuodesta! Jokaisen työpanos on tär- keä. Siivoojat, talonmies, kanslisti, keittiöhenkilö-keavaa, jakyllä sitä on kunta, avustajat, tervey-ollutkin: ryh- denhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi ja opet-mäytymispäi-vä ykkösille, tajat muodostavat koko-ARS2011- naisuuden, joka mahdol-näyttely kai- listaa opiskelun. Kun hommat sujuvat, siihenkille, Kaa-mosgaala, ei kiinnitetä huomiota.retki kulttuu- Jos joku lenkki ketjussa pettää, niin kaikki senripääkaupun-kiin Turkuun, huomaisivat. Siksi kiitos-Studia- ta harvoin kuuluu - vali-messut, koko tettavan suomalainenkoulukeskuk- tapa. Kiitos siis vieläsen kulttuuri- kerran kaikille! Kiitosilta, Nuori myös opiskelijoille! Em- mehän me olisi täälläYrittäjä 24H – Rehtori oli toukokuussa opiskelijoiden kanssa Lontoossa. Taustalla uusi olym- töissä ilman teitä.leiri, talvilii- piastadion. Kuva on otettu kauppakeskus Westfield Stradford Cityssä.kuntapäivä, Tuula Ylikangas siirtyy töihin Elimäen seurakun-kansainvälisen Up With People -ryhmän vierailu, taan. Leena Taina lähtee eläkkeelle syyskuussa jaLontoon matka ja yksittäisillä tunneilla käyneitä Marja Putus joulukuussa. Kiitos jo tässä vaiheessavierailijoita. Unohtamatta jokavuotisia huippu- kaikille työstänne lukiomme hyväksi! Kaikistahetkiä eli potkiaisia, penkkareita ja vanhojen heistä on juttua tässä vuosikertomuksessa.tansseja. Tekniikkaa tuli myös taloon. Ensimmäi-nen älytaulu ruotsin luokkaan ja iPadeja opetuk- Hyvää, kaunista, lämmintä, rentouttavaa ja kaikil-seen. Lisäksi oli tietysti myös oppilaskunnan itse la muillakin tavoilla mukavaa kesälomaa!järjestämät tapahtumat ja retket. Ilmeisesti tätä Kari Rajalaoheistoimintaa oli riittävästi, kun viimeiselle kou- rehtori
    • Ylioppilastutkinto täyttää 160 vuottaKevätjuhlapäivänä uudet ylioppilaat erottuvat kahdeksankertaiseksi, eli nykyään se on jo noinjoukosta lakkinsa ansiosta. Valkolakki kuvastaa 35 000.ylioppilastutkinnon suorittaneisuutta. Koko Suomessa ylioppilastutkinnon suorittaneitaYlioppilastutkinnon alkuna voidaan pitää Turun on jo noin 2,1 miljoonaa. Ylioppilastutkinto tarjo-Akatemian pääsykokeita, joissa mitattiin oppilai- aa siis nykyisellään sivistystä koko kansalle. Yliop-den latinan ja kristillisen opin osaamista. Kun pilastutkintolautakunnan puheenjohtaja AatosTurku sittemmin paloi, siirtyi käytäntö viralliseksi Lahtinen sanookin tutkinnon toimineen suoma-pääsykokeeksi Helsingin yliopistoon. Vuonna laisessa yhteiskunnassa sosiaalisen nousun väli-1852 tutkinto sidottiin lukion oppimäärään, ja neenä, sillä se on antanut lahjakkaille oppilailletästä katsotaan ylioppilaskirjoitusten historia mahdollisuuden osallistua suomalaisen yhteis-alkaneeksi. Nykyään ylioppilastutkinto kertoo, kunnan ja kulttuurin luomiseen ja kehittämiseenkuinka hyvin varallisuudesta jaopiskelija on säätyperästä riip-omaksunut pumatta.lukiossa opete-tun tiedon ja Ylioppilastutkin-onko hänellä tomme muuttuuriittävästi kyp- jatkuvasti. Vuonna 1852 otettiin käyt-syyttä ja taitojajatko- töön ensimmäistäopintoihin esi- kertaa kirjalliset kokeet suullistenmerkiksi kor-keakouluissa lisäksi, ja ne suori-tai yliopistois- tettiin yliopistolla. Vasta vuonna 1874sa. ylioppilastutkintoTänä vuonna siirtyi lukioihin. Suul-2012 juhlimme siis Suomessa ylioppilastutkinnon listen kokeiden rinnalla oli nyt myös kirjalliset160-vuotispäivää. Vuosien myötä paljon on muut- kokeet, mutta vasta vuonna 1919 Suomen it-tunut ylioppilastutkinnossa. 1850-luvulla Helsin- senäistymisen jälkeen kirjalliset kokeet tulivatgin yliopiston pääsykokeessa eli ylioppilastutkin- pakollisiksi ja suulliset kokeet lakkautettiin. Silloi-nossa koe oli suullinen. Koska sitä ei mitenkään nen tutkinto sisälsi matematiikan, äidinkielen,valvottu, saattoivat opettajat kysyä oppilailta toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen ja yhdenmelkein mitä tahansa, jopa aivan henkilökoh- reaaliaineen kokeen. Hieman aikaisemmin olitaisiakin asioita. Ylioppilastutkinnon sisällöstä ei otettu käyttöön myös erityiset pitkän ja lyhyensiis vielä silloin ollut tarkkoja määräyksiä. matematiikan oppimäärän kokeet – alkuaan ma- tematiikan koe oli sama kaikille.Ylioppilastutkinnon arvo on myös jatkuvastimuuttunut. Kun se 1800-luvun puolivälissä aloi- 1940-luvulla tuli erityislaatuinen sotilasylioppilas-tettiin, se oli hankala, ja vain harva uskalsi yrittää. tutkinto, joka sisälsi vain kolmen aineen kokeen:Suorittaneita oli silloin vain 70, 1920-luvulla heitä äidinkielen, vieraan kielen ja matematiikan taioli 1 000, 1950-luvulla 4 000 ja yhä kasvuaan jat-kaen 50 vuotta myöhemmin luku on kasvanut yli
    • reaaliaineen kokeen. Sotilasylioppilastutkinto sai sa vuodessa tai vastaavasti pidentää suorittami-aikaan vuoden 1947 muutoksen, jossa vakinais- nen neljään lukuvuoteen, mikä saattaa sopiatettiin matematiikan ja reaaliaineen kokeen va- vaikkapa aktiiviurheilijalle.linnaisuus, ja siten kokeiden määrä putosi nel-jään, mutta samalla myös sallittiin useamman Vuonna 2005 otettiin koko maassa käyttöön va-aineen kirjoittaminen. Paras tulos yo-kokeessa oli linnaisempi tutkinnon suorittaminen. Pakollisenatämän jälkeen monen vuosikymmenen ajan kuusi tulee jokaisen suorittaa siis edelleenkin neljä ai-laudaturia. Nykyään kirjoitettavien aineiden mää- netta, mutta äidinkieltä lukuun ottamatta muuträä ei ole rajoitettu ja paras tulos on keväältä aineet saa valita – tiettyjen ehtojen täyttyessä -2010, jolloin eräs Tornion yhteiskoulun opiskelija oman osaamisen ja taitonsa perusteella itse.kirjoitti yhden eximian ja yksitoista laudaturia. Vuonna 2006 siirryttiin vanhasta reaalikokeestaViimeisin suuri muutos onkin tapahtunut vuonna erillisiin ainereaaleihin ja reaalin kirjoituspäiviä1994, jolloin tuli mahdolliseksi hajauttaa kokeen- lisättiin yhdellä. Äidinkielen kokeesta tuli kaksi-sa. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkinnon voi suorit- osainen vuonna 2007, sillä kirjoitelman lisäksitaa kolmen perättäisen kirjoituskerran aikana. opiskelijoita haluttiin testata myös tekstitaidois-Koska myös syksyisin järjestetään kirjoitukset, sa. Nykyisen hallitusohjelman mukaan äidinkielen koetta aiotaan uusia jälleen varsin nopealla aika-tämä tarkoittaa ajallisesti hajauttamista enimmil-lään puolentoista vuoden ajalle. Ylioppilastutkin- taululla niin, että ensi syksynä aloittavilla olisi jotolautakunnan mukaan hajauttaminen on todella uudenlainen äidinkielen yo-koe.suosittua ja hajauttajia on kaksi kolmasosaa tut- Suuri muutos jatkossa on ilmeisesti myös se, ettäkinnon suorittajista. Juuri hajauttaminen mahdol- osa ylioppilaskirjoituksista tehtäisiin tietokoneel-listaa myös vaikkapa tuon kahdentoista oppiai- la. Ylioppilastutkintoa pyritään siis koko ajan uu-neen kirjoittamisen. simaan myös tekniikan muutosten mukana.Hajauttamisen taustalla on ajatus antaa mahdolli- Innokasta valkolakin ja punaisen ruusun odotus-suus lukion nopeaan suorittamiseen vain kahdes- ta! Eveliina Purho (11A) Ylioppilastutkinnon arvosanat L Laudatur (ylistäen) “kiitettävä” E Eximia cum laude approbatur “erityisin kiitoksin hyväksytty” M Magna cum laude approbatur “suurin kiitoksin hyväksytty” C Cum laude approbatur “kiitoksin hyväksytty” B Lubenter approbatur “mielihyvin hyväksytty” A Approbatur “hyväksytty” i Improbatur ”hylätty”
    • Lainatuin lausein?”Lainatuin lausein me puhuimme vapaudesta, elämänjanoa itkimme omin kyynelin.” Tuo lainaus on kaukaajostain nuoruudestani Kim Lönnholmin esittämästä laulusta hyvin muistiini jäänyt. Kuuntelin tuota lauluaaika paljonkin silloin opiskeluaikoinani. Kaipa se kosketti silloisia nuoren ihmisen elämäntuntoja. Opiskelu-aikanaan ihminen saa kirjoittaa aika monia lauseita tentteihin, esseetehtäviin, portfolioihin ja ties mihin.Aina kynä ei luista eikä muistikaan pelaa. Kuinka kirjoittaa hyvä esseevastaus – siihen olen yrittänyt antaaneuvoja, tiedä sitten kuinka hyviä ne ovat olleet. Hallitsemaansa tietoa pitäisi muokata, ei kirjoittaa sana-tarkasti ulkoa. Mutta mikä on sitä omaa tekstiä?Oletko joskus luullut keksineesi jotain ihan uutta – jonkin uuden tavan ilmaista jokin tunnetila tai vastaava?Minä olen luullut. Monta kertaa. Useimmiten iloni on ampunut alas hyvä puolisoni lakonisella tyylillään:”Niin, no – Kares kirjoitti noin jo 60-luvulla.” ”Ei voinut kirjoit-taa, intän. Minä keksin tuon juuri äsken, ihan itse!”Miksi kaikki loistavat ajatukset on kirjoitettu jo ennen minua?Voisimme osoittaa syyttävällä sormella kulttuurievoluutiota.”Kulttuurievoluution teki mahdolliseksi kirjoitustaidon keksimi-nen. - - Jokaisen sukupolven ei tarvitse keksiä tulta ja pyörääuudestaan, vaan meillä on käytössämme menneiden sukupol-vien hankkima tietämys, jonka pohjalta me toimimme omassaelämässämme. Siihen me lisäämme oman panoksemme ja siir-rämme sen edelleen lapsillemme.”Edelliset lauseet on lainattu suoraan psykologian ensimmäisenkurssin oppikirjasta. Eräs Suomen viimekeväisen presidentin-vaalin ehdokkaista määritteli jossain haastattelussa elämäntarkoitukseksi juuri kulttuurievoluution edistämisen. Onhan siinä tehtävää itse kullakin. Ei tässä elämässäehdi monikaan tehdä mitään suuria ja ihmeellisiä asioita, mutta jokainen voi tehdä jotakin.Kun entinen lapseni, nykyinen nuoreni, oli pieni, käytin ilmeisen usein ilmaisua ”Typeryys ihmisen tyhmen-tää.” (Stupid is what stupid does.) Monet meistä muistanevat, että tuo repliikki on Forrest Gump -elokuvasta vuodelta 1994. Kun tyttäreni näki tuon elokuvan ensi kertaa, hän suorastaan tyrmistyi: ”Sehänon tästä elokuvasta; tuo, mitä sä aina hoet!” Niin on, sanoin. En oikein ymmärtänyt hänen tyrmistystään;enhän ollut koskaan väittänytkään, että lause olisi omaa tuotantoani.
    • Aivoni hakivat kuitenkin muististani sen kaukaisen hetken, kun kimpaannuin isälleni samasta aiheesta. Kaik-ki ne lauseet, joilla isäni oli minun elämääni ohjaillut, olivatkin pelkkiä lainoja Tuntemattomasta sotilaasta jaTäällä Pohjantähden alla –trilogiasta. ”Mikset käyttänyt omia sanojasi?” – tivasin. Vastaukseksi sain jotainSuomen kansan yhteisestä perinnöstä. Jotain minussa sekä särkyi että syntyi tuolloin. Me olemme osa suur-ta kokonaisuutta, ei sille voi mitään eikä tarvitsekaan voida. Se, että olen osa jotakin, ei vie minulta poisomaa ainutkertaisuuttani tässä elämässä.Tämä pieni elämäni muuttuu varsin paljon ensi syksynä. Joudun luopumaan paljosta, mutta uskon saavanitilalle vähintään yhtä paljon. En minä Elimäeltä mihinkään lähde, työnantaja vain vaihtuu. Palaan takaisinsinne, mistä olen tullutkin – seurakuntaan ja seurakuntatyöhön Elimäen seurakunnan kappalaiseksi. Tiedän,millainen mullistus on tulossa, sillä samanlaisen mullistuksen koin tullessani koulutyöhön. Oli outoa, ettätekemisiäni määräsi nyt koulun kellon pirinä. Oli outoa olla jokaisena arkipäivänä töissä. Oli outoa, ettäloma oli aina samaan aikaan, siitä ei voinut neuvotella. Jouduin miettimään, millä ajalla kaikki virastoasiathoidetaan. Vähitellen aloin tottua tähän kaikkeen. Aloin tottua myös ”perjantai-ilmiöön” eli siihen, ettäviikonloput olivatkin vapaa-aikaa. Tunsin kuuluvani siihen suureen väestönosaan, joka jakaa kanssani tun-teen ”Thank God, it’s Friday”. Nyt tämä kaikki mullistuu taas lähes päälaelleen. Vapaapäiväni ajoittuneetorstai-perjantai–akselille. Uuden elämänrytmin löytämisessä on aina haasteensa, mutta onnellista on se,että olen kokenut sen jo aiemmin.Niin, miksi halusin vaihtaa työtä? En niinkään vaihtanut, vaan palasin takaisin. Ajatus taisi lähteä liikkeelleeräänä viime syksyn myöhäisenä iltana. Ja sitä ajatusta vatkasin, käänsin, pyörittelin, kierittelin - kunnespäätös oli valmis. Elämässä täytyy olla tilaa tehdä monenlaisia asioita. Ne voivat olla pieniä asioita, ei kaik-kien pidä vaihtaa alaa moneen kertaan elämänsä aikana. Joskus on vain hyvä pysähtyä ja lähteä uudestaanliikkeelle uusin eväin. Vielä saan viettää yhden pitkän opettajan kesäloman, sitten on sekin paljon kadehdit-tu etuisuus poissa. Mutta ihminen on sopeutuvainen olio; muistan vieläkin, kuinka aivan tuskailin ensim-mäistä opettajan kesälomaa viettäessäni: kuinka pitkä tämä loma oikein on, eikö tämä pääty koskaan? Sit-temmin siihen loman pituuteen tottui ja aloin jopa pitää lomaa aikamoisen lyhyenä.Kiitän sydämestäni kaikkia tässä koulukeskuksessa vuosien saatossa tapaamiani ihmisiä ja toivon sekä uskontapaavani teitä vielä monta kertaa. Täällä on ollut hyvä olla. Ensimmäisen työpäiväni täällä muistan vieläoikein hyvin. Jos oikein yritän, saatan jopa muistaa ensimmäisen luokan, jonka täällä kohtasin. Mukaviamuistoja ne kaikki ovat.Mitä teille tuoreille ylioppilaille ja kaikille lukiolaisille toivoisin? Puhukaa, kirjoittakaa. Lainatuin lausein taiihan omin. Se, että sinä keksit mestarillisen lausahduksen vain löytääksesi sen jo valmiiksi painettuna, eimerkitse, ettet keksisi jotain uutta. Joku toinenkin on vain keksinyt saman sinun kanssasi, eri aikaan. Sinäolet sinä, mutta samalla myös minä. Sillä se, minkä koemme olevan meille kaikkein tiukimmin yksityistä,
    • juuri se on mitä suurimmassa määrin meille kaikille yhteistä. Siinä on yksi elämän mysteereistä. (Huoh,varmaan tämänkin lainasin jostain, voi ei! )Iloista kesää ja tasapainoista elämää!Toivoo Tuula aka Tuitsi aka Yliannostus sekä kaikki ne muut lempinimet, jotka minulta jäivät kuulematta :DEnää pari päivää kouluvuotta jäljellä! Mai Kopper ja Tuula Ylikangas
    • Profiilikuvaksi ei mitä tahansaFacebook sai alkunsa vahingossa, kertoo Ari Haasio kirjassaan Facebook-opas (2009). Aluksi Facebook olisuljettu yhteisö, koska se oli tarkoitettu vain opiskelijoille. Vuonna 2006 sitä laajennettiin siten, että erilai-set työyhteisöt pääsivät mukaan palveluun. Pian tämän jälkeen Facebook avattiin kaikille. Suomessa Face-bookia alettiin käyttää enemmän vuonna 2007. Elokuussa 2009 Facebookilla oli jo 250 miljoonaa rekisteröi-nyttä käyttäjää eri puolilla maailmaa. Nykyään käyttäjämäärä on kohonnut yli puolen miljardin – ja Face-bookista on tullut tänä keväänä pörssiyhtiö.Kun kirjautuu Facebookiin, saa käyttäjätilin. Käyttäjätili on käyttäjän oma henkilökohtainen tili, jota hän voimuokata niin usein ja niin monta kertaa kuin haluaa. Profiilin ja tietojen näkymistä voi myös rajoittaa niin,että vain ystävät näkevät sen. Käyttäjällä on kuva-albumi, johon voi tehdä niin monta erillistä albumia kuinhaluaa. Yksi albumeista on nimeltään profiilikuvat. Sinne voi ladata niin monta kuvaa kuin haluaa ja vaihtaaprofiilikuvaa mielensä mukaan.Profiilikuva on kuva, joka nähdään ensimmäisenä, kun katsotaan kyseisen henkilön profiilia, ja se näkyymyös, kun henkilö kirjoittaa Facebookissa. Profiilikuvan voi vaihtaa aina, kun siltä tuntuu.Profiilikuvaa ei kuitenkaan ole pakko laittaa, jolloin kuvaksi tulee automaattisesti sini-valkoinen ihmisenhahmo – nainen tai mies.Profiilikuvia on monenlaisia. Suurin osa ku-vista on valokuvia, ja monella käyttäjällä onprofiilikuvana omat kasvonsa, mutta ei aina.Kuvaksi voi laittaa minkä haluaa. Jotkut lait-tavat kuvan idolistaan, toiset taas jostakinhienosta maisemasta tai tavarasta – taivaikka lemmikistään.Profiilikuvaksi yleensä ei laiteta mitä tahan-sa kuvaa. Jotkut harkitsevat tarkkaan, minkäkuvan laittavat, ja toiset eivät. Toiset mietti-vät, miten pukeutuvat, miten ja missä otta-vat kuvan. Jos he harrastavat jotain, niin heottavat kuvan siitä, kun ovat itse harrastuk-sen parissa. Jotkut laittavat profiilikuvaksioman lapsuudenkuvan. Kuvat, missä onjonkin merkkipäivän sankari, ovat yleisiä, esimerkiksi rippi- ja ylioppilasjuhlakuvat.Kuva voi olla myös olla täysin muokattu, värit on voitu laittaa täysin erilaisiksi, kasvoja on voitu muokata jakuva voi olla jopa väärinpäin. Toisille kuvan tausta on tärkein asia, mikä halutaan kuvassa näyttää. Esimer-kiksi jos ollaan lomalla etelässä ja kuvan taustalla on hieno maisema, mikä halutaan näyttää muillekin, niinkuva laitetaan profiilikuvaksi, vaikka itse ei näkyisikään kuvassa hyvin.Kaikki kuvat ovat erilaisia, koska kuvan väri, rajaus, kuvan muoto ja kuvakulma ovat erilaisia. Kuvan väriä eipysty Facebookissa vaihtamaan, joten kuva täytyy muokata tietokoneella tai säätää kameran asetuksia.Profiilikuvan rajaus riippuu kuvan muodosta. Yleensä se on rajattu siten, että kasvot ja vartalo näkyvät vyö-täröön asti. Totta kai on myös poikkeuksia. Esimerkiksi jos profiilikuvaksi halutaan sellainen kuva, missähenkilö on kavereiden kanssa, mutta ei haluta kavereiden näkyvän, niin sitten kuva rajataan siten, että vainitse näkyy kuvassa.Yleensä profiilikuvat ovat lähikuvia tai puolikuvia, mutta totta kai myös muitakin kuvakokoja käytetään. Aika
    • usein näkee myös erikoislähikuvia, joissa on vain osa kasvoista tai vaikkapa vain varpaat – ja näin henkilöntunnistaminen pelkän kuvan perusteella on hankalampaa.Profiilikuvalla viestitään usein eri asioita, ja niitä ainakin tulkitaan eri tavoin.Esimerkiksi jos profiilikuvana ei ole omaa kuvaa vaan vaikka jonkun kuuluisuu-den kuva, niin toinen ihminen voi saada sellaisen käsityksen, että kyseinen hah-mo on tilinkäyttäjän idoli. Silloin hän voi vaikkapa lähettää kaverikutsun samantykkäyksen vuoksi, vaikka ei tuntisikaan ennalta käyttäjää.Facebook on Internetissä toimiva yhteisöpalvelu, joten kaikki, minkä laitammeInternetiin, on kaikkien näkyvillä ja käytettävissä. Kun profiilikuva ladataan, niinse pysyy Internetissä aina, vaikka kuva poistettaisiin albumista tai koko käyttäjä-tili poistettaisiin.Profiilikuvan lataamisessa on siis hyvät ja huonot puolensa. Hyvä puoli on esi-merkiksi se, että ihmiset voivat löytää vanhoja koulukavereitaan kuvien ja nimi-en avulla. Toinen hyöty on työnhaussa ja mainostamisessa. Jos toimii mallina, niin ken tietää, jos mallitoi-miston toimitusjohtaja kiinnostuu kuvasta ja ottaa yhteyttä. Kansanedustajalle taas Facebook on oiva paik-ka mainostaa itseään ja näkemyksiään. Myös Elimäen lukiolla on omat Facebook-sivut.Koska Facebook on maailman suosituin yhteisöpalvelu, myös profiilikuva on saanut uuden merkityksen - sevoi toimia jopa käyntikorttina.Kannattaa siis miettiä tarkkaan, millaisen kuvan profiilikuvakseen laittaa, jos edes laittaa. Ajattele, mitähaluat kuvalla kertoa ja millaisen kuvan haluat antaa itsestäsi kuvan perusteella. Muista kuitenkin, ettäkaikki, mikä Internetiin laitetaan, jää sinne.Tiina Ahtiainen (11B)
    • Koruilla on pitkä historiaKorujen historia on lähes yhtä vanha kuin ihmi- nen.(Thor oli viikinkien ukkosenjumala.)senkin. Eri kulttuureissa on kehittynyt erilaisiakoruja ja niihin liittyviä uskomuksia. Vaikka ihmi- Kiinassa koruissa tuli varhain näkyviin hyvin vah-sellä on aina ollut tarve koristaa ympäristöään ja vasti uskonnot ja hengen korostaminen (esimer-itseään niin koruilla kuin muillakin esineillä, on kiksi Jing ja Jang). Intiassa korujen symboliikkaniillä alun perin pyritty torjumaan pahoja henkiä, kehittyi omanlaisekseen. Koru kertoi kantajastaantuomaan suojaa ja osoittamaan sekä asemaa että paljon (esim. kastin, uskonnon ja heimon alkupe-vaurautta, kertoo Kansallismuseon sivusto. rän), ja se oli huolella valittu niin materiaaliltaan kuin symboleiltaan.Toisaalta joitain koruja on myös käytetty alkujaantöissä, sitoutumisessa tai uskonnollisissa rituaa- Pienillä heimokansoilla oli taas omanlaisensaleissa. Esimerkiksi muinaisista haudoista joskus korut, jotka liittyivät heidän uskomuksiinsa javainajan ylle tai viereen aseteltujen korujen mer- legendoihinsa (esimerkiksi maorien symbolit).kitys liittyi usein uskomuksiin tai asemaan. Tie- Historia of Afrika jewerly -sivusto kertoo, kuinkateen Kuvalehdessä julkaistujen tutkimustulosten Afrikassa ensimmäisiä havaintoja koruista onja argeologisten löytöjen mukaan etenkin muinai- löydetty peräti 75 000 vuoden takaa. Vaikka sielläsen Egyptin kulttuureissa tapa oli hyvin yleinen - käytettiin paljon luonnon perusmateriaaleja, eietenkin korkeammissa asemissa olevien ihmisten sovi unohtaa, että Afrikan maaperässä on valtavakeskuudessa. määrä jalokiviä ja eri metalleja ja ne vaikuttivatEnsimmäiset tiedot korujen käytöstä viittaavat myöhemmin koruteollisuuteen. Ne ovat edel- leenkin yksi Afrikan tärkeimmistä vientituotteista. Niin naisten kuin miestenkin korujen käytöllä on pitkä historia. Naisten korujen käyttö perustui alussa siihen, että haluttiin osoittaa asema ja siviilisääty. Jos naisella oli korkeassa asemassa oleva puoliso, se näkyi tietenkin myös emännän koruissa. Kuninkaallisen naisen jumaluutta sym- bolisoivat sulka, kotka ja korppikotka. Miehillä yleisiä olivat erilaiset riipukset ja soljet, joissa oli usein valtaan tai statukseen liittyviä symboleita. Etenkin viikingit ja egyptiläiset miehet käyttivät koruja yllättävän paljon. Miehillä korujen käyttöMonacoon (25 000-18 000 eKr.). Alkuperäiskan- väheni kuitenkin 1800-luvulla, Bulevardilehtisoilla oli luultavimmin aika yksinkertaisia kivestä mainitsee.tai puusta tehtyjä koruja. Myöhemmillä varhais-kulttuureilla alkoi näkyä, miten korujen hienotai- Materiaalit ovat vaikuttaneet alusta alkaen korui- hin ja niille on kehitetty omia uskomuksia. Myöstoinen muotoilu kehittyi mitä erilaisimpiin mate-riaaleihin. Esimerkiksi juuri Egyptissä kullan ja aikakaudet näkyvät koruissa oleellisesti (esim.jalokivien käsittely oli hyvin hienostunutta ja ar- pronssikaudella useimmat korut tehtiin pronssis-vostettua. Etenkin kultaa pidettiin jumalallisena. ta). Historian elävöittämisyhdistys kertoo, että villieläinten luut ja hampaat toivat uskomustenViikinkien koruissa taas näkyi usein kestävyys ja mukaan voimaa ja mahtia. Sen sijaan kesyjenheidän uskontoonsa liittyvät uskomukset. Etenkin kotieläinten luita vältettiin. Poikkeuksena pide-valtaa ja voimaa korostettiin korujen avulla. Tho- tään poroa.rin vasaraa, heidän käyttämäänsä korua, käyte- Myös linnun sulat edustivat mahtia ja voimaa,tään vielä nykyäänkin ja se on miehillä ylei- mutta niihin liittyi myös hedelmällisyyttä ja vau-
    • rautta symboloiva merkitys. Kivistä ametistikiveä asta tai Afrikasta lähtöisin. Niitä pidettiin johon-on pidetty suojelevana ja rauhoittavana. Vihreää kin heimoon tai uskontoon sidonnaisina. Nykyäänaventuriinista pidetään taas parantumisen kive- ne ovat yleistyneet nopeasti niin vanhempiennä. kuin nuortenkin keskuudessa.Myös korujen eri muodoilla on ollut uskonnollisiamerkityksiä. Amuletilla on pyritty vaikuttamaanyliluonnollisiin asioihin, riippuen sen materiaalis-ta. Myös heilurilla on pitkät perinteet. Sitä onkäytetty muun muassa tuhansia vuosia malmin javesilähteiden etsintään. Myös uskonnoista onsyntynyt klassikkokoruja, ja niiden legendat ovatjääneet elämään korujen myötä. Esimerkiksi elä-mänpuuta kuvaavat korut kuvaavat vertauskuval-lisesti maailmaa. Hyvin suositut silmäkorut kos-kevat valaistumista. Ristikorut ja enkelikorut ovatmyös hyviä esimerkkejä uskonnosta tulleista ko-ruista. Joitain korujen käyttötarkoituksia on kritisoitu. Esimerkiksi Afrikassa edelleen joissain heimoissa on tapana laittaa tyttöjen kaulaan renkaita sitä mukaa kuin niitä vain menee. Renkaitten takia kaula venyy pitkäksi - jopa vaarallisen pitkäksi, jolloin kaulan lihakset eivät pysty kannattelemaan päätä ilman renkaita. Nykyteknologia on tuonut myös koruteollisuu- teen uusia tuulia. Esimerkiksi hammaskorut ovat varsin uusi keksintö. Tosin kullattuja hampaitahan on käytetty puuttuvien hampaiden tilallakin jo jonkin aikaa. Myös nykyaikaisia eri apuvälineitä,Vanhojen aikojen koruperinteitä on jäänyt elä- kuten hammasrautoja tai vaikka silmälasien san-mään nykypäivään. Esimerkiksi sormukset ovat koja, on pyritty koristelemaan tai tekemään niistävanha keksintö. Tosin ennen sormuksella osoitet- korujen tyyppisiä väriltään tai kuvioiltaan.tiin vain sitoutumista tai korkeaa asemaa. Nyky-ään sen merkitys on lieventynyt, vaikka sormus Korut ovat mukava tapa ilmaista omaa per-toki kuuluukin naimisiin menoon ja kihlaukseen. soonaansa, uskontoa tai mieluisia asioita. Ne ovat osa taidetta ja käsityökulttuuria.Koruilla kuvataan usein siirtymistä ikävuodestatoiseen. Ennen vanhaan vasta rippikoulun suorit- Heini Pekkola (11A)taneella oli lupa käyttää korvakorua. Nykyäänkorvakorut voi hankkia milloin vain, jos vain ha- Kuvat: Kultaseppä Kultasirkku, Kouvolaluaa, mutta korun antaminen lahjaksi on jäädyt http://www.kultasirkku.fi/elämään. Kuninkailla ja mahtihenkilöillä on useinollut aina ne omantyyliset korunsa ja symbolinsa.Lävistyskorut ovat alkuperältään luultavasti Inti-
    • Jokainen päivä on erilainen Sekä Leena Taina, pitkän Myös kielten opetus on muuttunut. Englannin matematiikan lehtorimme, kielen tunneilla on siirrytty perinteisestä opetta- että englannin kielen lehto- jajohtoisesta yhteislausunnasta kielistudioihin ja rimme Marja Putus ovat langattomiin kuulokkeisiin. Marja Putus kertoo, molemmat toimineet opetta- että suurin tai merkittävin muutos englannin jina varsin kauan: molemmat kielen opetuksessa on varmasti oppilaskeskeisten yli kolmekymmentä vuotta. työtapojen käyttö. Aiemmin oli paljon opettaja- Vuosien myötä niin koulut, keskeisempää ja opetus painottui tekstien luke- oppisisällöt kuin työtavatkin miseen ja kääntämiseen. Nykyään kielten opiske- ovat muuttuneet. lu ja opetus ovat muuttuneet monipuolisemmiksi ja kuunteleminen, kirjoittaminen, puhuminen ja Seitsemänkymmentäluvulla lukeminen ovat tasapuolisesti mukana oppisisäl- pitkän matematiikan yo- löissä. Työtavoissa oppilaskeskeisyys näkyy esi- kokeessa sallittuna apuväli- merkiksi siinä, että parityöskentely on osa jokai- neenä olleesta laskutikusta sen oppitunnin työharjoittelua. Työpari toimii siis on tekniikan kehityksen myö- tärkeänä apuna kielen harjoittelussa. tä siirrytty aina vain tehok- kaampiin laitteisiin. Tämän Leena Taina kertoo, että hänelle sellainen työ, kevään ylioppilaskirjoituksis- jossa saa olla lasten tai nuorten kanssa, oli itses- sa sai ensimmäistä kertaa tään selvyys alusta lähtien, ja aika pian hän tiesi ryhtyvänsä opettajaksi. Leena Taina piti käsitöistäLeena Taina Helsingin käyttää sellaisia laskimia, ja matematiikasta, mutta ammatinvalinnanohjaa-lyseossa 1973-74 joilla laskeminen näyttäisi ja kehotti häntä valitsemaan matematiikan. Mar- vaativan opaskirjan, henkilö- ja Putuksen työsuunnitelmiin on nuorena kuulu-kohtaisen avustajan tai ainakin useamman tunnin nut muun muassa hammaslääkäri tai kirjaston-käyttöönottokoulutuksen. Tällä hetkellä tuntuu- hoitaja. Kirjastonhoitajan työtä hän pääsi myöskin, että laskimen hyvin hallitseva saa kokeessa kokeilemaan, mutta kun hän pääsi opiskelemaanetua eli tekninen osaaminen korostuu. Opetuk- englannin kieltä Skotlannissa olleen työrupeamansessa tähän asti painotetut asiat muuttuvat las- jälkeen, alan valinta oli selvä. Molemmat lehtoritkimen myötä sivuasioiksi, esimerkiksi taito deri- ovat olleet kuitenkin tyytyväisiä opettajan työhönvoida itse. Laskimen pitäisi Leena Tainan mukaan eivätkä koe kadehtineensa muiden ammattiryh-kuitenkin olla vain apuväline eikä pääasia. mien edustajia. Opettajilla on haastateltavienNykyisten symbolisten laskinten käyttö vie Leena mukaan varsin tasa-arvoinen työyhteisö ja itse-Tainan mukaan siihen, että matematiikan yo- näinen työ. Lisäksi jokainen päivä on erilainen,kirjoitusten tehtävien on muututtava, koska ei- koska saa työskennellä ”elävän materiaalin”hän niin voi olla, että kaikki tehtävät voisi laskea kanssa.laskimella. Myös puhtaasti mekaanisista laskuista Opettajan ammatti herättää monissa vahvojatulisi kirjoituksissa luopua. Ehdotettu kahden tunteita, muodostaahan koulu opettajineen tär-kokeen malli voisi olla ihan hyvä vaihtoehto: toi- keän kasvuympäristön. Opettajilta on perinteises-sessa käytettäisiin laskimia ja toisessa ei. On kui- ti vaadittu paljon, mutta nykyään onneksi monitenkin vaikea vielä sanoa, onko uudistus hyvä vai opiskelija tajuaa opettajan olevan tavallinen ih-ei. minen ja työntekijä, joka ”ostaa marketin tarjouk- sesta jauhelihaa viikonlopun ruokapöytään”. Aika
    • monen nuoren haaveammattina on nykyäänkinopettaja.Opettajan työssä vaadittavista ominaisuuksistaMarja Putus mainitsee tärkeäksi joustavuuden jajämptiyden sopivassa suhteessa. Myös huumorin-tajua ja innostusta opetettavaan asiaan tarvitaan.Opettajan pitää pystyä olemaan luokassa se vas-tuullinen aikuinen. Tärkeä taito on sekin, ettäosaisi ja jaksaisi kannustaa, vaikka opiskelija epä-onnistuisi. Ilo opiskelijan pärjäämisestä puoles-taan kantaa opettajaa kauan.Myös Leena Taina mainitsee opettajan tärkeäksiominaisuudeksi jämptiyden ja lisäksi loogisuuden.Tärkeää on hänen mukaansa myös empaattisuus.Opettajan pitää haluta saada opiskelijat pärjää-mään elämässä. Lisäksi opettajan pitää pystyä Marja Putus ensimmäisessä työpaikassaan Mäntyharjussa.tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. limitettyä toisiinsa ja mahtumaan kurssiohjel-Molemmat haastateltavat katsovat, että opetta- maan: kirjoittaminen, puhuminen, kuullun ym-jan työn antoisin puoli on ihmisläheisyys. Onnis- märtäminen, kielioppi, sanasto. Lisäksi kielentumisen tunteita syntyy silloin, kun luokassa alkaa opetus on myös kulttuurin opettamista. Kursseilla”iloinen yhdessä tekemisen meininki”. Totta kai joutuukin miettimään tarkasti, miten eri asioitaon myös hienoa kuulla, jos entinen opiskelija on kunkin ryhmän kanssa painottaa.päässyt johonkin opiskelemaan. Leena Tainanmukaan nämä uutiset ovat aina ”helmiä nauhas- Opettajauran alkutaipaleelta Tainan Leena muis-sa”. Vaikeinta opettajan työssä on oppia tunte- taa tilanteen Helsingin Ressusta, poikakoulusta,maan uudet opiskelijat ja ottaa huomioon opiske- kun tunnin alussa kaikki oppilaat olivat luokanlijoiden erilaiset persoonallisuudet. Esimerkiksi perällä ringissä ja siellä tapeltiin: toinen poikaarat ja räväkät vaatisivat erilaista kohtaamista kuristi toista kurkusta. Nuori opettaja meni ja ottituntitilanteissa. kuristajan kiinni ja käski toista juoksemaan kar- kuun käytävään. Käytävälle selvinnyt poika oliOpettajan työn raskas osuus on Leena Tainan ollut lähes henkihievereissä ja paikalle sattunutmukaan kotitöiden määrä. Kokeneenkin opetta- toinen opettaja oli joutunut tätä elvyttämään.jan tulee valmistella tuntinsa etukäteen. Koska Leena Taina kertookin, että nuorena, sinisilmäi-ryhmät ovat aina erilaisia, täytyy etukäteen poh- senä opettajana vielä uskalsi puuttua rohkeastitia, miten asiat opettaa, jotta kaikki ymmärtäisi- tilanteisiin.vät. Sekin vaikeuttaa opetusta, jos opiskelija eiole motivoitunut tai jos hänen perustaidoissaan Marja Putus muistaa, miten opettajauran alkuai-on aukkoja. Myös Marja Putus kokee, että vaike- koina hänen työskennellessään Mäntyharjussaaa voi olla juuri se, että opiskelijat ovat ikään kuin häntä pidettiin kovin nuorena, ja se paljastui hä-eri vaiheessa omassa oppimisessaan. Silloin nelle itselleen aika hauskalla tavalla. Hän käveli”täsmäopetus” on hankalaa. kerran erään Jari-oppilaan kanssa koulusta kotiin päin ja tämä kysyi yllättäen: ”Asuvatko sinunKielen opettamisen vaikeus on sekin, että siihen vanhempasikin täällä?” Muisto tilanteesta onkuuluu niin monia osa-alueita, jotka pitäisi saada naurattanut häntä monta kertaa.
    • Leena Tainaa neuvottiin nuorena opettajan ole- jäänyt tilanne, jossa vanha miesopettaja veti hän-maan ankaran näköinen opiskelijoille. Hänet va- tä letistä ja sanoi: ”Kellos on jäänyt vetämättä.”paa-ajan vietossa nähneet opiskelijat sitten ky-syivätkin, miksi hän käyttäytyi koulussa niin eri Opiskelijat ovat opettajille aina tärkeitä. Marjatavalla kuin vapaa-ajalla. Tästä nuori opettaja Putus iloitsee mielessään, jos opiskelijat eivätmuistaa oppineensa, ettei saa olla liikaa missään lannistu, heillä on itseluottamusta ja heidän asen-opettajan roolissa, vaan pitää olla kuitenkin oma teensa opiskeluun on positiivinen. Opiskelijanitsensä. Marja Putus muistaa harjoittelukoulussa pitäisi myös jaksaa kantaa vastuuta omasta opis-painotetun sitä, että koko ajan pitäisi puhua eng- kelustaan. Leena Taina on samaa mieltä: opiskeli-lantia – alaluokillakin - ja olla innostava ja luoda jan pitää ottaa itsekin vastuuta omasta oppimi-myönteinen ilmapiiri luokkaan. Myöhemmin sal- sestaan, opettaja ei voi ”kaataa ämpärillä pää-littiin taas käyttää suomeakin opetuksessa. hän”. Hän ihailee eläväisiä nuoria, jotka haluavat oppia. Molemmat opettajat painottavat, etteivätTainan Leena muistaa ihailleensa kouluajalla omia luokittele opiskelijoita paremmuusjärjestykseen,matematiikan opettajiaan, koska he olivat paitsi vaan jokainen on oma yksilönsä.hyviä opettajia myös tykättyjä ja lämpimiä ihmi-siä. Marja Putus muistaa taas aina Goethen Keiju- Lukio-opintojen päättövaiheessa olisi molempien lehtoreiden mielestä hienoa, jos ylioppilaat olisi-jen kuningas –runoon liittyvän laulun kuullessaansaksan opettajansa, joka liikuttui kyyneliin heidän vat oppineet vastuunkantoa, aikataulujen nou-kuunnellessaan lapsen kuolemasta kertovaa lau- dattamista ja työntekoa. Leena Taina toivoo, ettälua. Opettajan liikuttuminen tarttui ja opetti var- lukion jälkeen opiskelijoilla olisi rohkeutta lähteäsin hyvin heille oppilaille elämän perusasioita. Se omien haaveidensa perään. Hän muistuttaa, ettäpysähdytti miettimään kuolemaakin ja tajua- pitää olla sinnikäs, ei saa heti luovuttaa ja luopua siitä, minkä kokee omaksi tavoitteekseen tai alak-maan, että suru on osa elämää. seen. Marja Putus korostaa sitä, miten vieraanLeena Taina kertoo olleensa nuorena oppikoulu- kielen opiskelun kautta avautuu ovi toiseen kult-laisena ”aika villi”, mutta kuitenkin tunnollinen- tuuriin. Kieli ei siis ole pelkkä väline, vaan se ri-kin. Mikään hiirulainen ei voinut olla, koska kastaa elämää laajemminkin.omassa luokassa oli vain kolme tyttöä ja 17 poi-kaa… Hänen lukioajan luokkansa Laukaan lukiosta Haastattelu: Sinikka Nopanenpitää yhteyttä toisiinsa edelleenkin: tänä keväänäoli taas yhteinen tapaaminen, edellisen kerran Suvirunokokoonnuttiin viisi vuotta sitten. Marja Putusmuistelee, että hänen koulussaan Porvoon yhteis- Suvi tulee sukkelaanlyseossa arvostettiin luovaa tekemistä paljon. Hän Kesä kovin nopeaanolikin innokkaasti mukana ohjelmanumeroissa ja nyt omaa lomaa viettämääntoimintaryhmissä: näytelmissä, kuoroissa, orkes- säntää oppilaskin tää on kesäloma tullut taasterissa. voi oppiaineet unohtaaMyös hauskoja koulumuistoja on jäänyt mieleen. ei läksyjä ei kokeitkaanMarja Putus muistaa kansakoulusta tilanteen, on syytä alkaa juhlimaanjossa hän esiintyi Mikki Hiirenä korvien kanssa ja nyt mahti kesä vietetäänlauloi merihädässä. Leena Tainan mieleen taas on onhan tämä elämää. Aleksi Palomäki (10A)
    • Miehetkin meikkaavatMeikit ja kosmetiikka ovat jo vuosituhansien ajan kynän. Vain joka viides vastaaja hyväksyy luomi-olleet naisten keino ehostaa ulkonäköään, mutta värin, poskipunan ja kynsilakan.nykyisin tuotannon kehityttyä tästä on tullutmyös miesten tapa korostaa parhaimpia piirtei- Samankaltainen kysely on tehty myös MTV3:ntään. Markkinoille on tuotu erilaisia miesten Helmi- sivustolla. Suurin osa kyseiseen kyselyynkosmetiikkatuotteita, joita myyvät esimerkiksi vastanneista kertoi, ettei pidä meikistä miehillä,suomalainen kosmetiikkayritys Lumene ja Nivea. mutta tapa ei heitä erityisesti häiritse. 28,2 pro-Kyseisten yritysten sivuilla miehille mainostetaan senttia vastaajista oli sitä mieltä, että meikkaami-erityisesti väsyneen ihon virkistäjiä sekä hius- ja nen ei sovi miehille ja tekee miehestä naisellisen.parranajotuotteita. Naisten mukaan liian meikattu mies ei ole yhtä viehättävä kuin luonnollinen. Kuitenkin pieni osaSuomessa miesten eniten käyttämät ihonhoito- vastaajista sanoi pienen laittautumisen korosta-tuotteet ovat deodorantti, joka on käytössä 82 van mukavasti parhaimpia puolia.prosentilla, ja suihkusaippua, joka on 53 prosen-tin käytössä. Vähiten käytetyt tuotteet ovat kui-tenkin meikkivoide, kasvoseerumi ja kasvojenanti-aging-tuotteet. Ruotsissa ja Venäjällä tuot-teilla on paljon enemmän suosiota, kerrotaanMTV3:n Helmi-sivustolla.Iltalehden verkkosivuilla sanotaan, että BrittilehtiDaily Mailin tekemässä gallupissa Britannian mie-histä 3,3 miljoonaa kertoo käyttävänsä meikkiätai muuta kosmetiikkaa. Joka neljäs heistä meik-kaa vähintään kerran viikossa ja joka kahdeksaspäivittäin. Kyselyssä tuli ilmi myös, että miestenkesken suosituimpia meikkituotteita ovat hiusvä-rit, silmänrajauskynä ja – ympärysvoiteet sekäerilaiset rusketustuotteet.Iltalehden sivuilla paljastuu myös Opinium Re-cearch – tutkimusyhtiön teettämä tutkimus, jon- Adam Lambert. Creative Commons -lisenssika mukaan kosmetiikkaa käyttävistä miehistä 20prosenttia korostaa ulkonäköään meikillä töihinmennessään ja joka neljäs kertoo, etteivät mie- Me Naiset -lehden numerossa 9/2011 terveys-luusti näyttäydy kapakassa ilman meikkiä. Joka toimittaja Elina Jäntti haastatteli neljää suoma-kolmas miehistä lainaa tuotteita vaimolta tai tyt- laismiestä, jotka kertoivat meikinkäytöstään. Yksitöystäviltä. Näistä naisista suuri osa myös mielel- miehistä on median parissa tunnettu Janne Kata-lään lainaa meikkejään ja auttaa miestään laittau- ja, jolle meikki ja erilaiset ihonhoitotuotteet ovattumisessa (Daily Mail). arkisia työasioita. Kataja kertoo omistavansa enemmän kosmetiikkaa kuin hänen oma vaimon-Miesten meikinkäyttöön suhtaudutaan hyvin eri sa, sillä tv-maskeeraus on kuluttanut hänen iho-tavoin, mutta pääasiassa kielteisesti. Etelä- aan. Haastattelussa kerrotaan, että nykytekniikkaSuomen Sanomien verkkosivuilla oli kooste kyse- vaatii näyttelijöiltä ja juontajilta entistä huolitel-lystä, jossa kysyttiin ihmisten mielipiteitä miesten lumpaa maskeerausta, sillä teräväpiirto paljastaalaittautumisesta. Kyselyyn vastanneista 62,5 pro- pienimmätkin virheet analogista kuvaa parem-senttia on sitä mieltä, että miestä ei ole luotu min.meikkaamaan. Ehostumisen salli 37,5 prosenttia.Heistä lähes kaikki sallivat värivoiteen ja kulma-
    • Me Naiset – lehden toimitus seurasi Katajan mas- hoitaa. Vaikka teos onkin suunnattu lähinnä nai-keerausta Idols Studio – ohjelman nauhoituksiin. sille, mikään ei estä miehiä hyödyntämästä senOlennaista oli parran siistiminen, ja koska monilla tarjoamia neuvoja.miehillä parta ei kasva tasaisesti, kohtia, joista ihopaistaa läpi, väritetään luomivärillä. Kasvoille Vaikka ulkonäöstä huolehtiminen on monillelevitettiin reilusti myös meikkivoidetta, valoväriä, suomalaismiehille jo itsestäänselvyys, he ovat siltipuuteria ja aurinkopuuteria. Vapaa-ajalla Kataja hyvin arkoja käyttämään meikkejä. Monet pitävätei meikkaa, mutta ei kuitenkaan suostu lehtiku- meikkaamista vain tyypillisten rokkareiden javiin ilman meikkiä. Hän kertoo meikkaamisen homojen hommana, ellei maski kuulu työnku-silloin tällöin koettelevan hänen miehisyyttään, vaan. Pientä laittautumista saatetaan siis pitääkun maskeeraajat innostuvat hieman liikaa hänen hieman homomaisena tapana ja se merkitseeehostamisestaan. monelle miehelle taistelua miehisyyden kanssa. Kuitenkin osa teini-iän iho-ongelmista kärsivistäMeikkaaminen ja ihonhoito tunnetaan lähinnä pojista käyttää hieman peiteväriä finnien ja nii-naisten tapoina, mutta tästä huolimatta monet den jälkien peittoon. Raskaammat laittautumisetalan ammattilaiset ovat kuitenkin miehiä. Meik- jätetään kuite nkin suosiolla jonkun tietyn stereo-kaaja Riku Campo kertoo kirjassaan Meikkiopas typian edustajille ja tv-persoonille.(2005) erilaisia neuvoja ihonhoitoon ja meikkaus- Laura Takala (11A)vinkkejä eri ikäluokkien naisille ja erilaisiin tilai-suuksiin. Oppaassa kerrotaan myös erilaisistameikeistä ja kuinka erilaisia ihotyyppejä tulisiValokuva muuttamassa maailmaaIhmisen tärkein aisti on näköaisti, ja suuri osa Valokuvat kertovat tapahtumat paljon tarkemminjokapäiväisestä uudesta tiedostamme tulee sen ja yksityiskohtaisemmin kuin maalaukset, elleikautta. Ihminen on lähes koko historiansa ajan niitä muokata. Tästä johtuukin, että suurin osapyrkinyt tallentamaan näkemäänsä maailmaa oikeita tapahtumia esittävistä on nimenomaankuviin. Ajan kuluessa tekniikat kehittyivät luola- valokuvia. Joistain kuuluisista ja keskustelua he-maalauksesta maalauksiin. Eräs tärkeimmistä rättävistä valokuvista voidaankin sanoa, että nekuvan tallentamiseen liittyvistä keksinnöistä teh- muuttavat olemassaolollaan maailmaa.tiin 1800-luvun alkupuoliskolla, kun valokuvaussyntyi. Tämä mullistava menetelmä mahdollisti Tärkeä valokuvien laji on sotaa esittävät valoku-ennen näkemättömän tarkkojen kuvien tallenta- vat. Kun niitä ensimmäisen maailmansodan aikoi-misen todella nopeasti. hin alkoi ilmestyä lehtiin, astui sota kuvainnolli- sesti suuren harppauksen siviiliväestöä kohti.Vuonna 1888 George Eastman kehitti ensimmäi- Sodan raadollisuus paljastui kaikessa suuruudes-sen kameran, joka sopi hintansa puolesta suurelle saan ja omalla tavallaan poisti sodankäynniltäyleisölle ja oli helppokäyttöinen ja tarpeeksi pie- sille ennen niin ominaista kunniakkuutta ja ritaril-nikokoinen ja kevyt kuljetettavaksi. Nykypäivänä lisuutta. Esimerkiksi Peter Stepanin kokoamassahänen perustamansa yritys tunnetaan nimellä Photos that changed the world -kirjassa (2000)Kodak. Yhtiön verkkosivuilta selviää, että tämän sivulla 30 ja sen liitteenä seuraavalla sivulla ole-kyseessä olevan kameran hinta oli aikanaan noin vassa kuvassa kerrotaan konekiväärin tuhovoi-yksi Yhdysvaltain dollari, jota voidaan pitää pie- masta ensimmäisen maailmansodan taisteluken-nenä hintana niinkin merkittävästä ja suuresta tillä. Myös sodan tuhon vaikutukset siviiliväes-keksinnöstä. töön tulivat laajan yleisön tietoon sodan aiheut- tamaa kurjuutta kuvaavissa kuvissa.
    • Myös monia onnettomuuksia, luonnonkatastrofe- tapahtuma, kuten kuva Muhammad Alista tyr-ja ja terroritekoja on tallentunut filmille, esimerk- määmässä vastustajansa nyrkkeilykehässä taikeinä Persianlahden sodassa palamaan sytytetyt kuva Yhdysvaltain presidentin auton kiihdyttäessäöljylähteet, Thaimaan tsunami tai Tshernobylin kohti sairaalaa heti John F. Kennedyn salamurhanydinvoimalaonnettomuuden jättämä tuho. jälkeen. Eräs ihmiskunnalle merkittävä kuva on Buzz Aldrinin kuva vuodelta 1969. KyseisessäVähemmän järkyttäviä kuvia ovat luontokuvat. kuvassa Aldrin on Kuun pinnalla ensimmäiselläNe ovat tärkeä osa luonnon kartoittamista ihmi- kuulennolla.sen tavoittamattomissa olevista merenpohjistavuoristoihin ja mikroskooppisiin leviin tai baktee- Julkisuuden henkilöistä, erityisesti hallitsijoista jareihin. Luontokuvauksen aihetta sivuavat muun diktaattoreista, on aina yritetty ottaa myös kuvia,muassa maisema- ja tähtivalokuvaus. Tähtivalo- jotka näyttävät heidät normaalia huonommassakuvaus kattaa oikeastaan myös planeettojen ja valossa. Nykypäivänä entistä suositumpaa on,muidenkin universumin taivaankappaleiden ku- että lehtikuvaajat vaanivat julkisuuden henkilöitävauksen. Yksi tunnetuimpia avaruusaiheisia valo- jopa heidän kotiensa lähistöllä saadakseen sen-kuvia on Apollo 17:n miehistön ottama ”The blue saationhakuisia kuvia.marble”, josta on NASA:n mukaan myös monia Taiteellisempaa puolta edustavat tilannekuvatjälkeenpäin tehtyjä jäljitelmiä. ovat myös tärkeä osa valokuvauksen kirjoa. Esi- merkiksi voidaan nostaa vaikkapa kuva valoku- vaajasta kuvaamassa länteen pakenevaa itäsaksa- laissotilasta hyppäämässä piikkilankaesteen yli. Tyypillistä näille kuville on, että ne on otettu sat- tumalta aivan tavallisella perusluokan kameralla ilman jalustaa tai muita etukäteisjärjestelyjä. Valokuva on varmasti vastaisuudessakin yksi tär- keimmistä tavoista vaikuttaa asioihin tieteestä taiteeseen. Digitaalikameran yleistyminen on tuonut aivan uudenlaiset mahdollisuudet kuvaa- miseen, mutta samalla kuvienvaltavan määrän takia yksittäiset kuvat harvemmin pääsevät enää samanlaiseen julkisuuteen kuin esimerkiksi 1900- luvun alussa.Creative Commons lisenssillä Myös kuvauskalusto on muuttunut. Kamerat ovatJulkisuuden henkilöitä ja hallitsijoita on niin ikään tätä nykyä lähes yksinomaan digitaalisia ja niidenkuvattu jo pitkän aikaa. Ihmiset eri puolilla maa- valmistajien lukumäärä on noussut merkittävästi.ilmaa tunnistavat vaikkapa Che Guevaran tai Elvis Edellä mainitun Kodakin rinnalle ovat tulleet Ca-Presleyn kuvat ja niistä tehdyt mukaelmat. Mer- nonin ja Nikonin kaltaiset todella suositut kame-kittävimpiä näistä kuvista ovat usein ne, joihin on ravalmistajatsaatu ikuistettua jokin henkilön elämään liittynyt Juho Norema (11B)
    • Lontoo 16.–20.5.2012Bussimatka keskiviikkona meni sujuvasti Elimäen Liikenteen bussilla.Antero Uosukainen toi meidät turvallisesti ja aikataulussa kentälle.Kentällä oli paljon porukkaa, mutta laukkujen luovutuksessa ja turva-tarkastuksessa oli tarpeeksi henkilökuntaa.Kone lastattiin ajallaan, mutta nousuun lähtö kesti jonkin aikaa ruuh-kan vuoksi. Koneessa oli tarjolla kinkkusämpylä aika tuhdilla sinapillamaustettuna. Englannintunnilla täytyy varmaan hieman laajentaajuomasanastoa, koska käytetyin sana oli "Coke with or without ice”.Kentältä siirryimme hotelliin metrolla. Yksi reissun ideoista olikin opiskella metron ja bussien käyttöä. Siksi emme hankkineet tilausajoja Lontoon päähän. Kukapa siellä omilla matkoillaan tilausbusseilla kulkee? Hotelli ei ollut kovin laadukas - itse asiassa päinvastoin. Aamupalakin oli kovin kepeän mannermainen eli continental. Hotellin si- jainti oli kuitenkin loistava. Yhteydet metrollaCentral Linen varrella ja runsaat bussiyhteydet tekivät liikkumisestahelppoa. Torstai alkoi bussimatkalla läpi Oxford Streetin kohti British Mu- seumia. British Museumin mieletön koko hahmottui matkalaisille. Sitä ei voi ymmärtää ja selittää, ennen kuin sen itse kokee. British Mu- seumin jälkeen jakauduimme pienemmissä ryhmissä syömään ympäri Bloomsburya. Osa opiskelijoista lähti etsi- mään Kings Crossille laituria 9 ja 3/4. Löytyihän se. Valitetta-vasti pääsy Tylypahkan junaan osoittautui ylivoimaiseksi... Ruokapai-koista sen sijaan ei ollut pulaa.Lounaustauon jälkeen lähdimme bussilla Russel Squarelta TrafalfarSquarelle, josta jatkoimme kävellen Buckingham Palacelle. Lontoovalmistautui Elisabeth II:n vallassaolon 60-vuotisjuhliin. Päätapahtumat ovat 2.-5. kesäkuuta, mutta erilaisiatapahtumia on ollut pitkin kevättä. Buckinham Palacella tehtiin jo valtavia katsomorakennelmia. Kun kävelimme Wellington Barracksin ohi, näimme soit- tokunnan ja sotilaiden marssiharjoituk- sen. Kävelyreittiimme kuului myös Westminter Abbey, parlamentti, Big Ben ja Downing Street 10. Jatkoimme kävel- len Horse Guardsin ohi takaisin Trafalgar Squarelle ja sieltä katsomaan PiccadillyCircuksen kuuluisaa valomainosseinää. Picadilly Circuksella näimme upeankatutaide-esityksen jalkapallon käsittelytaidosta.
    • Sen jälkeen hajauduimme kahteen ryhmään. Suurin osa lähti metrolla kauppakeskus Westfield StradfordCityyn, joka on uuden rakenteilla olevan olympiastadionin vieressä. Osa lähti tutustumaan tavaratalo Har-rodsiin ja juomaan siellä kahvia öljysheikkien kanssa. Porukka oli liikkeellä yhtäjaksoisesti 11–12 tuntia, ja sekyllä jaloissa tuntui! Perjantaiaamuna kävelimme hotellilta läpi kauniin Hyde Parkin prinsessa Dianan muistolähteelle. Portti lähteelle aukesi vasta klo 10, ja tulimme hieman etuajassa. Olikin sopiva aika ottaa läheisestä kahviosta aamupa- lan täydennystä hotellimme kevyeen aamupalaan. Kun muistolähteellä oli otettu tarpeeksi kuvia, jatkoimme matkaa muu- taman sadan metrin päässä olevalle museokeskittymälle. Valittavina oli Science Museum, Natural History Museum ja Victoria&Albert Museum.Suurin suosio oli tiedemuseolla.Pikaisten museovierailujen matka suuntautui vaihteeksi bussipysäkil-le, josta bussilla C1-lähdettiin White Cityn bussiasemaa kohti. Se onvälittömästi toisen valtavan ostoskeskuksen, Westfield Londonin,vieressä. Matkalaiset kävivät syömässä eri paikoissa kauppakeskustaennen siirtymistä kahtena ryhmänä opastetulle kierrokselle BBC:nTV-keskukseen.Kierros on rakennettu hyvin. Ensin käydään uutistoimituksessa ja kuullaan sen valtavasta koosta ja 24/7/365 valmiudesta. Se ei nuku koskaan. Studiokierroksilla tulee selväksi, miten meitä TV-tekniikoilla huijataan. Pääsimme istumaan urheilustudiolla samoille sohville, josta tehdään "Päivän ottelu" - lähetys. Samalla sohvalla ovat istuneet Sami Hyypiä, Ronaldo, David Beckham, Wayne Rooney ja monta muuta maailman parhaat pelaajat. Tähtien pukuhuoneessa kuulimme tarinoita artistien mielikuvitukselli- sista vaatimuksista kuin myös asiallisista toiveista. Harry Potterin nä- kymättömyysviittakin sai selityksen. Kierros päättyi uutisten lukemi- seen, jonka Laura ja Iiro hoitivat hienosti englanniksi. Samassa yhtey-dessä oli myös "Heikoin lenkki" - kisa. Aivan lopuksi oli vielä mahdollista tehdä ostoksia BBC:n myymälässä.Hyvän kierroksen jälkeen palattiin BBC:n vieressä olevaan Westfield Londoniin, joka ainakin tuntuu suu-remmalta kuin uudempi torstaina tutuksi tullut Westfield Stradford City.Lauantain ykkösuutinen on olympiatulen matkan alkaminenkohti olympialaisia. Aamulla BBC lähetti tapahtumasta pitkänsuoran lähetyksen. Olympiatuli lähti liikkeelle Englannin lou-naisosasta, ja kulkee 70 päivää kohti olympialaisia 8000 kan-tajan viemänä eri puolella Iso-Britanniaa ja Irlantia. Me puo-lestaan suuntasimme kohti kuuluisia Portobello Roadin lau-antaimarkkinoita. Sieltä väki hajaantui eri puolille Lontootakatsomaan nähtävyyksiä ja hoitamaan loput ostokset. Sun-nuntaina olikin sitten enää vuorossa pelkkä kotimatka.Opettajina ja valvojina arvosana opiskelijoista reissulla oli10+!Kari Rajala, rehtoriLisää kuvia matkalta reissun blogissa http://ellu-to-london.blogspot.com/ ja koulun Facebook-sivulla.
    • Elimäen lukion stipendit 2011–2012Elimäki-säätiön stipendi parhaalle ylioppilaalle, 250 euroa Anette HenttuTimo Sinisalon rahaston stipendi ylioppilaalle, joka on osoittanut erityistä harrastusta ja taitoa äidinkielenkäyttäjänä ja keskustelijana, 250 euroa Jenni SuursalmiKymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön stipendi hyvin arvosanoin yo-tutkinnon suorittaneelle ylioppilaalle,200 euroa Hyytiäinen Jani Kostiainen NikkeElimäki-säätiön yleisstipendi, 150 euroa Paju JaanaLänsi-Kymen Osuuspankin ryhtipalkinnot, 2 kpl 150 euroa Rahikka Hanna Miilumäki MikaelHelsingin Sanomien vuosikerta äidinkielen taitajalle Anniina HannulaVuoden 1982 ylioppilaiden stipendi, aktiiviselle opiskelijalle, joka on tehnyt työtä oman lukion puolesta,100 e Annamari KäkiKymenlaakson Sähköosakeyhtiön stipendi matemaattisissa aineissa hyvin menestyneelle ylioppilaalle, 100euroa Hyytiäinen JaniElimäki-säätiön taidestipendi, 100 euroa Anna MalminharjuKouvolan Sanomien stipendi äidinkielen yo-kokeen parhaiten kirjoittaneelle, 100 euroa Henttu AnetteElimäen Yrittäjien stipendi, 100 euroa Roppola HelmiElimäen MLL:n stipendi 70 euroa ylioppilaalle, joka on ollut muille hyvä kaveri ja ollut mukana lasten januorten harrastustoiminnassa vetäjänä Katajisto SannaElimäen Liikenteen stipendi, 50 euroa Ala-Outinen MariaLänsi-Kymen Osuuspankin tekniikkastipendi, 50 euroa Willström Ville
    • Oppilaskunnan stipendi, 50 euroa ylioppilaalle Anette HenttuHymy-patsaat Tyttö: Pirhonen Johanna Poika: Voutilainen SamiKymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön stipendi hyvin menestyneille 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille, 100euroa 2. vuosikurssi 10A: Rajala Pilvi 10B: Töyrylä Elina 1. vuosikurssi 11A: Kokkonen Tiia 11B: Lustman ViliElimäen Lions Clubin neljä stipendiä, 70 euroa 10A: Salmi Auli, Koskenniemi Petteri 10B: Ollas Alisa, Laaksonen TaneliKirjastipendi, Sverigekontakt i Finland ja Söderströms, ylioppilaalle, joka on osoittanut erityistä kiinnostustaruotsin opiskeluun Niemi IlonaSaksan suurlähetystön sanakirjapalkinto ahkeruudesta saksan opiskelussa Kokkinen KonstaPohjola-Nordenin kirjastipendit 3 kpl 1. vuosikurssin opiskelijoille Ripatti Miia, Lustman Vili, Huusko NikoLukuvuoden kuluessa 2011–12 palkittujaStudia-jatkokoulutusmessuilla 30.11.2012 jaettiin perinteisesti lukiolaisstipendejä 5000 euronedestä ansioituneille lukiolaisille ja oppilaskunnalle. Stipendin saamisen perusteina olivat menestyminenlukio-opinnoissa suurista haasteista huolimatta ja yhteisöllisyyden edistäminen kouluyhteisössä. Elimäenlukiosta 1000 euron stipendillä palkittiin Tuukka Ojala.Datatähti 2012 –kilpailussa jaetulle 7. sijalle sijoittui Konsta Kokkinen. Hän sai palkinnoksi lukion jälkeenopiskelupaikan Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle.Opiskelua mobiilisti –kilpailussa Pilvi Rajala jakoi voiton kahden muun opiskelijan kanssa. Palkintona oliSamsungin tablettitietokone.Auli Salmi voitti lukion uuden logon suunnittelukilpailun ja sai palkinnoksi 100 euron lahjakortin Suomalai-seen kirjakauppaan.
    • Eteenpäin on menty"On se tekniikka vaan kehittynyt kauheasti." Siinä äänikirjoina c-kaseteilla.kommentti, jonka olen kuullut monesti joltainkanssaeläjistäni hänen nähdessään minut istu- Käytännössä jako olisi mennyt niin, että kielten jamassa tietokoneen ääressä tai lukemassa teksti- matematiikan kirjat olisivat olleet pisteillä ja loputviestejä puhelimestani - ja tottahan se on. Viimei- kasetteina. Mikäs ongelma tässä sitten olisi ollut?sen parinkymmenen vuoden ajan tietotekniikka Pisteteksti vie karkeasti arvioituna noin kolmeon mennyt huimaa vauhtia eteenpäin. Internet kertaa enemmän tilaa kuin painettu teksti. Esi-on löytänyt tiensä tutkimuskeskusten työasemis- merkiksi 366-sivuinen äidinkielen kirjani veisita lähes jokaiseen kotitalouteen, ja klapin kokoi- pisteillä noin 1098 pistesivua. Kokonaisuudessaansesta rikkaiden liikemiesten statussymbolista on kirja koostuisi siis kuudestatoista kierrevihkosta,tullut jokaisen kansalaisen tulitikkulaatikon ko- joista jokainen olisi paksumpi kuin tavallinen kir-koinen kännykkä. ja!Lähes samaa vauhtia tietoyhteiskunnan portit Myöskään kasettikirjojen käyttö ei olisi erityisenovat auenneet myös näkövammaisille. Minäkin nopeaa tai tehokasta. Jos minun tulisi lukea kir-kuuntelen jasta esimerkiksimusiikkia sivut 65-74, tulisiSpotifysta, minun ensin kat-bloggaan soa, minkä kase-silloin tällöin tin millä puolellaja roikun kyseiset sivutFacebookis- ovat, ja sen jäl-sa vähintään keen kelata kaset-yhtä aktiivi- ti oikeaan koh-sesti kuin taan. Tätä helpot-kuka tahan- tamaan äänikir-sa keskiver- joihin lisättiintoteini. Mut- onneksi äänimer-ta miten kit, jotka kuuluvatolivat asiat pikakelattaessa,parikym- mutta nopeastamentä vuot- hakemisesta eita sitten silti voitane pu-aikana Tuukka aloitti tietojenkäsittelytieteiden opinnot lukion aikana. hua.ennenelämää helpottavia tietoteknisiä laitteita ja apu- Muistiinpanojenvälineitä? Millaisia työtapoja ja -välineitä kuvit- tekemisestä ei luulisi muodostuvan ongelmaateellinen minäni olisi tuolloin käyttänyt opiske- kellekään. Vaimea tietokoneen näppäimistönluun? Harvoin sitä tulee ajateltua, vaikka oma naputus tuskin häiritsisi olennaisesti kenenkäänkoulutieni sattuukin juuri tekniikan mukaantulon työrauhaa - vaan aina ei ole näin ollut. Ennenmurrosvaiheeseen. Olen peruskoulun aikana ko- käytännössä ainoa opiskelijan kirjoitusväline olikenut sekä vanhan että uuden tavan opiskella. mekaaninen pistekirjoituskone, jonka massalla olisi hyvinkin voinut saada potentiaaliselta koulu-Tällä hetkellä ainoat tarvitsemani opiskeluväli- kiusaajalta tajun kankaalle ja jonka tuottamaneet ovat tietokone ja pistenäyttö, joista viimeksi meteli olisi saanut uneliaimmassakin oppilaassamainittua ilman voin elää tarvittaessa. Kirjat ja aikaan hermovaurion. Yritä siinä keskittyä kirjoit-muistiinpanot kulkevat kätevästi kovalevyllä, eikä tamiseen saati opettajan kuuntelemiseen, kunlaitteisto paina paria kiloa enempää. Kuvitteelli- parin metrin päässä opiskelija hakkaa iloisestisella minälläni ei olisi ollut aivan näin helppoa menemään koneella, jonka räminän desibelitasot1990-luvun alussa. Kirjat olivat joko pisteillä tai eivät ole kaukana yleiskoneesta. Uskon helpotuk-
    • sen tunteen olleen molemminpuolinen, kun il- täryhmineen tulisi näkövammaisesta opiskelijastamoitin luopuvani pistekirjoituskoneen käytöstä väkisinkin luokassa oma saarekkeensa. Kun mi-yhdeksännellä luokalla. nulla on tietokone, tarvitsen lähes aina vain yh- den pulpetin. Voin siis istua muiden joukossa jaEntä mitä olisi kuulunut kouluvarustukseeni? olla kuten muutkin. Hieman kärjistäen voisi sa-Tällä hetkellä reppuni ei sisällä juuri muuta kuin noa, että tietotekniikan ollessa apuna ei näkö-edellä mainitsemani tietokoneen ja pistenäytön. vammaisen oppilaan todelliselle integraatiolle oleSen sijaan kuvitteellisen minäni repussa olisi to- rajana kuin taivas - niin, ja tietokoneen virtajoh-dennäköisesti ollut kunkin kurssin kirjasta se osa, don pituus.jota hän olisi kulloinkin tarvinnut. Lisäksi siellälienee ollut muutama muistiinpanovihko, näkö- Tuukka Ojala (10A)vammaisten keskusliiton julkaisema taskukalen-teri sekä pistetaulu ja naskali, jolla pistekirjoituk-sen kirjoittaminen luonnistuu perinteisesti pape-riin reikiä pistelemällä. Paperi sovitetaan piste-taulun väliin, ja naskalilla painellaan tekstin peili-kuva taulussa olevia muotteja apuna käyttäen.Nykyään ainaisten farkkujeni taskut ovat vallan-neet puhelin sekä mp3-soitin kuulokkeineen.Samaiset taskut olisivat muinoin olleet todennä-köisesti tyhjät. Kuvitteellisen minäni repussa oli-sivat olleet perinteiset korvalappustereot sekäjokin äänikirja koulumatkoja varten. Äänikirja onaina mukanani nykyäänkin, tosin kasettikotelonsijasta mp3-soittimen sisäisellä muistilla. Puhelinon toimittanut minulla kellon virkaa jo viimeisetkuusi vuotta, mutta tuolloin ranteessani olisi ollutperinteinen pistekello, jonka viisareita pystyi tut-kimaan nostamalla kellon kansi.Tekniikka on tuonut minut lähemmäksi muitaopiskelijoita kuin mihin yksikään toinen keino olisipystynyt. Pistekirjoineen, -vihkoineen ja -koneineen sekä kaiken tämän myötä suurine pöy-Tuukka on jakanut kokemuksia opiskelusta myös blogissaanhttp://blipad.wordpress.com/
    • CERN 27.3.–1.4.2012Tiistaina 27. maaliskuuta lähti viisi Elimäen lukion nimittäin itse matkan, jolle lähdettiin maalis- jaopiskelijaa viidentoista muun kouvolalaisen lukio- huhtikuun vaihteessa 2012, lisäksi hieman muu-laisen kanssa kohti takin. Varsinaisesti projektiSveitsiä. Päämääränä avattiin kaikille Suomen tulevil-oli Genevessä sijaitse- le CERN-leirikoululaisille pide-va Euroopan hiukkas- tyssä tilaisuudessa Jyväskylänfysiikan tutkimuskes- yliopistolla. Päivään sisältyikus CERN (Conseil Eu- käytännön asioiden ja leirikou-ropéen pour la luintoilun lisäksi fysiikan luen-Recherche Nucléaire). toja ja kierros yliopiston tilois-Ennen lentomatkaa sa. Lisäksi näimme muun mu-Geneveen oli kuitenkin assa leijuvia magneetteja jatapahtunut jo paljon hieman pienemmän puoleinenmuutakin kuin turva- hiukkaskiihdyttimen.tarkastus Helsinki-Vantaan lentoasemal- Lisäksi kurssiin sisältyi useampila. lauantaikoulupäivänä, joiden aikana valmistauduttiin leiri-Koko prosessi oli alka- kouluun opiskelemalla hiukkas-nut siitä, kun Elimäen, fysiikkaa. Tarkoituksena oli,Kuusaan, Valkealan ja että meillä olisi hieman pohja- Kuva: Auli SalmiKouvolan yhteiskoulun lukio hakivat yhdessä pää- tietoa, jotta pysyisimme ainakin suurin piirteinsyä leirikouluun. Opetushallituksen organisoimiin kärryillä CERN:ssä pidettävillä luennoilla. Opiskeluleirikouluihin ei huolittu vain yhtä koulua, vaan tapahtui lähinnä ryhmätöiden työstämisen mer-reissuun täytyi lähteä useamman koulun voimin. keissä. Kurssi päättyikin vanhemmille pidettyynValkealan lukiosta tällaisella reissulla oli jo oltu- tilaisuuteen, jossa esiteltiin kaikki ryhmätyöt sekäkin. Nytkin Kouvolan lukioita lykästi. Jokaisesta hieman kuvia matkalta.neljästä lukiostaviisi fysiikan opis- Projektin tärkein - jakelijaa pääsisi ehdottomasti parasmatkalle mukaan. osuus - oli itse matka.Haku leirikouluun Vietimme kolme erittäintapahtui kouluissa mielenkiintoista päivääkeväällä 2011, itse CERN:ssä ja yhdenmutta varsinainen päivän muuten Gene-valmistautuminen vessä. Suurin osa luen-ja CERN-kurssi noista ja kiertokävelyistäaloitettiin syksyllä. oli CERN:ssä työskente- levien suomalaistenProjektiin kuului pitämiä, mutta pääsim-
    • me kuuntelemaan lisäksi kahta englanninkielistä ihmistä mahtuvat aivan hienosti ja mukavastiluentoa. Yhden luennon meille piti fysiikan Nobe- pieneenkin huoneeseen istumaan iltaa. On myöslin saaneessa ryhmässä työskennellyt Martti Pi- totta, että vaikka 20 suomalaista saattaa olla ää-miä. Harmillista oli ettemme päässeet maan alle nekäs porukka, 20 espanjalaista saa aikaan vieläkatsomaan suurinta hiukkaskiihdytintä LHC:tä. paljon enemmän ääntä. Metelistä ei todellakaan ollut puutetta, kun nuorisohostellin samassa ker-Toki matkaan sisältyi muutakin ohjelmaa kuin roksessa oli iso joukko espanjalaisia luokkaretke-luennot CERN:ssä. Kävimme muun muassa hie- läisiä.man ostoksilla Ranskan puolella ja vierailulla YK:npäämajassa. Geneve tuli tietysti myös tutuksi Ainakin minulle CERN-projekti tarjosi fysiikankaupunkisuunnistuksessa ja ennen kaikkea vapaa- oppien lisäksi tilaisuuden tutustua uusiin mielen-ajalla. Pitihän sitä luonnollisesti ottaa ilo irti ma- kiintoisiin ihmisiin. Tietysti matkakohteemme olijapaikasta ilmaiseksi saaduista lipuista, joilla sai myös hyvin ainutlaatuinen. Ei sitä ihan tavallisellaajella vapaasti kaikilla kaupungin julkisilla kulku- lomamatkalla CERN:iin pääse.välineillä. Pilvi Rajala (10A)(Liikaan nukkumiseen ei varmasti sortunut mat-kalla kukaan. Tuli myös todettua, että vajaat 20Pilvi Rajala, Auli Salmi, Leena Kekkonen, Ville Willström, Jani Hyytiäinen, Nikke Kostiainen
    • Vuoden 1982 ylioppilaat vierailulla Elimäen lukiossa toukokuussa 2012 Kuva: Tiina Pussinen, Elimäen SanomatAbit 1971–1972
    • Opiskelijat lukuvuonna 2011–12Ylioppilaat 5.12.2012 10A 11A Lehtinen Veli-Matti Heino Jyri Ahtiainen Atso Manninen Elina Kirjola Eero Antila Vili Taina Jesperi Kokkinen Konsta Gafforio Sofia Koskenniemi Petteri Huusko Niko 09A Ojala Tuukka Koivusaari Viivi Paananen Jenna Kokkonen Tiia Bottas Silja Palomäki Aleksi Korte Iiro Eskola Villemarkus Pekkola Ville Kähkönen Meri Haapala Arttu Priha Roosa Mahamed Abdullahi Hannula Anniina Rajala Pilvi Mynttinen VilmaHeikkilä-Grön Nicholas Ruokolainen Mikko Orava Jonna Hyytiäinen Jani Salmi Auli Pekkola Heini Kokkonen Mona Seppänen Sakari Purho Eveliina Kostiainen Nikke Suikkanen Lauri Ranta Salla Malmiharju Anna Takala Mikko Rinne Teemu Mannila Kia Takala Laura Miilumäki Mikael 10B Tammentie Niko Mäkelä Tuomo Toikka Taru Paju Jaana Ahtiainen Jenny Tähtinen Riku Raanoja Matti Hakala Sanni Vainio Annika Rahikka Hanna Heimonen Antton Salmi Juha Hellstén Tuomas 11B Seppälä Topias Hyvärinen Jere Ahtiainen Tiina Suursalmi Jenni Koskiranta Iina Hellstén Annika Willström Ville Laaksonen Taneli Ikävalko Inka Voutilainen Sami Martikka Sara Leino Veera Ojala Roni Lustman Vili 09B Ollas Alisa Mäkelä Juho Roivas Janne Mäkinen Joni Ala-Outinen Maria Ruuska Mikko Norema Juho Anttila Oona Salpamäki Ville Raanoja Arto Henttu Anette Tähtinen Jani Rajala Jennica Hämäläinen Roosa Töyrylä Elina Rajamäki Iida Jääskeläinen Milla Viljanen Jouni Repo Salla Katajisto Sanna Ripatti Miia Käki Annamari Salminen Susanna Luotio Johanna Seppälä Niklas Niemi Ilona Sivonen Oona Pirhonen Johanna Sorvo Ida Roppola Helmi Utti Roope Saarela Nina Äijö Pilvi Suikkanen Ville Toikkanen Janika
    • 30HenkilökuntaLukion opettajat ja ryhmänohjaajat Taina Leena, matematiikka, fysiikka, RO 11BHinkkanen Tero, ATK Varis Marja, saksaHäyry Satu, ruotsi, RO 10B Vierula Reijo, filosofiaKekkonen Leena, matematiikka, fysiikka Viljakainen Tommi, ranskaKopper Mai, kuvataide Vinogradova Elena, opinto-ohjausLiljeqvist Sanna, historia, yrittäjyysopinnot, ya- Ylikangas Tuula, uskonto, psykologia 09Blukio apulaisrehtori, RO 10ALundqvist Jouni, biologia, maantiede Muu henkilökuntaMattsson Allan, ya-rehtori, kemia Irmeli Takala, koulusihteeriNikkinen Jouko, musiikki Aimo Jokivuori, kiinteistöhoitajaNissilä Riikka, kemia Teija Auranen, terveydenhoitajaNopanen Sinikka, äidinkieli, ilmaisutaito Sari Hyvärinen, koulunkäyntiavustajaPutus Marja, englanti, RO 09A Maija Kokkonen, ravitsemistyönjohtajaRajala Kari, rehtori, yhteiskuntaoppi Tarja Uusnäkki, ravitsemistyöntekijäRautio Varpu, eritysopettaja Annikki Nurminen, siivoojaRommi Timo, liikunta, terveystieto Terttu Paananen, siivoojaSuuronen Annika, liikunta, terveystieto Oili Salokangas, siivoojaOmenapuut kukassa koulun takana 30. toukokuuta 2012
    • 31 Ylioppilasjuhla 2. kesäkuuta 2012 Tulomarssi ja ylioppilaiden tulo saliin Tervetuliaissanat lehtori Tuula Ylikangas Kymenlaakson laulu 1. säkeistö, yhteislaulu Stipendit Elukat Ilmaisutaidon ryhmän esitys Rolling In The Deep (Adele) opiskelijat Ylioppilastodistusten ja lakkien jako Rehtori Kari Rajala jaryhmänohjaajat Marja Putus (09A) ja Tuula Ylikangas (09B) Gaudeamus igitur yhteislaulu Puhe ylioppilaille rehtori Kari Rajala Hallelujah (Leonard Cohen) opiskelijat Ylioppilaan puhe ylioppilas Mikael Miilumäki Suvivirsi yhteislaulu Uusien ylioppilaiden onnittelut ***
    • 32