Miten metsänkäsittelyä monipuolistetaan virkistyskäytön näkökulmasta

2,718 views
2,458 views

Published on

Esityksessä asiasisältö:
Suomen Latu lyhyesti
Metsien virkistyskäytön asemointi ulkoilun ja liikunnan maailmassa
Metsien virkistyskäytön taustatiedot
Metsien virkistyskäyttö tilastoissa
Mitä liikuntapaikkoja suomalaiset haluavat kehitettävän
Metsänkäsittely ulkoilijan näkökulmasta

Published in: Sports, Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
2,718
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
879
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Miten metsänkäsittelyä monipuolistetaan virkistyskäytön näkökulmasta

  1. 1. Miten metsänkäsittelyä monipuolistetaan ulkoilijoiden näkökulmasta? 26.10.2010 Metsäkäsittelyn monipuolistamistyöryhmän kokous Eki Karlsson toiminnanjohtaja
  2. 2. Esityslista • Suomen Latu lyhyesti • Metsien virkistyskäytön asemointi ulkoilun ja liikunnan maailmassa • Metsien virkistyskäytön taustatiedot • Metsien virkistyskäyttö tilastoissa • Mitä liikuntapaikkoja suomalaiset haluavat kehitettävän • Metsänkäsittely ulkoilijan näkökulmasta 30.1.2015
  3. 3. Suomen Latu ry • Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin ulkoilujärjestö. Meitä reippaita ulkoilijoita - lapsia, nuoria, sinkkuja, perheitä, aikuisia, senioreita - on jo 77 777 ja toimimme 225 jäsenyhdistyksessä • Suomen Ladulla on • 30 vakituista työntekijää + 15 henkilötyövuotta osa- aikaisia työntekijöitä • Ulkoilukeskus - Suomen Latu Oittaa • 3 Lapin keskusta - mm. Suomen Latu Kiilopää • 3 Hiihtopalvelupistettä – mm Suomen Latu Paloheinä Kuvio 1. Suomen Ladun paikallisyhdistysten jäsenet suhteutettuna paikalliseen väestöön.
  4. 4. Suomen Latu ry • Tavoitteenamme on saada suomalaiset liikkumaan entistä enemmän ja monipuolisemmin. • Yli 20 tuettavaa lajia ja toimintamuotoa • Madaltaa kynnystä liikkumiseen ja ulkoiluun • Ajaa kuntoilijoiden ja ulkona liikkumisen etuja • Mm. kuntien ulkoilumahdollisuuksien kartoitus • Kehittää uusia liikkumisen muotoja esim. skike, geokätköily
  5. 5. Metsien virkistyskäytön asema liikunnan ja ulkoilun maailmassa • Ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttö on hallinnossa sirpaloitunut eri hallinnonaloille • OKM, STM, MMM, YM, TEM • Seuraavaksi luonnon virkistyskäyttöä on avataan SLU:ssa työstetyn elämänkulkuun perustuvan strategian näkökulmasta (hieman sovellettuna) 30.1.2015
  6. 6. 100% Fyysisen aktiivisuuden volyymi Harrastajan ikä 0 80v.60v.40v.20v. Huippu-urheilijat Seuroissa liikkuvat Omatoimisesti aktiiviset Passiiviset Visio2020:n lähtökohtina ovat: • Liikunta, ulkoilun ja urheilu yksilön elämänkulussa • Liikunnallinen elämäntapa Suomalaiset ulkoilevat, liikkuvat ja urheilevat kansainvälisesti verrattuna aktiivisesti. Kaikki eivät kuitenkaan liiku terveytensä kannalta riittävästi. Kokonaan liikkumattomien määrä on edelleen liian suuri. Alla on arvionvarainen kuvaus tästä tilanteesta. 100v. SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020
  7. 7. F yysinen aktiivisuus Harrastajan ikä 100% 50% 10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v ”Vapaalla kädellä” piirrettynä liikunnan ja urheilun harrastaminen noudattaa suurin piirtein oheista käyrää: ulkoilun, liikkumisen ja urheilemisen määrä on suurimmillaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Sen jälkeen määrä vähenee aikuisiällä. Liikkumisen määrä kasvaa jonkin verran myöhemmällä iällä. SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020
  8. 8. 100% 10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v Ilo Kisailu Taidot Lajikirjo + lajitaitojen syventäminen Liikunnallisesti aktiivisen elämän oppiminen Huipulle tähtäävä urheilu ja ammattiurheilu Kilpaurheilu Harrasteliikunta Kansalaistoiminta Laji Sitoutuminen Nautinto Terveys Aikuisten ulkoilu, kunto- ja terveysliikunta Elämykset Yhteisöllisyys Toimintakyvyn ylläpito Itsenäinen arjessa selviytyminen Ulkoilun, liikunnan ja urheilun harrastamiseen liittyy erilaisia motiiveja. Nämä motiivit voivat olla yhtä hyvin tietylle ikävaiheelle ominaisia tai ne voivat olla koko elämänkulun läpäiseviä. Liikunnan ja urheilun harrastamisen aloittamisessa ja sen jatkami- sessa on ratkaisevaa näiden motiivien synnyttäminen ja tukeminen. Ikäkausipainotteisia motiiveja Koko elämänkulun kattavia motiiveja Osallistuminen Mielekäs elämänsisältö ViihdeOppiminen Hyötyliikunta Minäkuva SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020
  9. 9. Päiväkodit Kerhot Muut yhdistykset Nuorisojärjestöt KOULU URHEILU- SEURAT KUNTIEN LIIKUNTATOIMI PERHE Liikuntajärjestöt Urheiluopistot Oppilaitokset Puolustusvoimat Kansan- ja työväenopistot Kuntoliikunta- ja ulkoilujärjestöt Työyhteisöt Tyky-toiminta ym. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Eläkeläis- järjestöt Vanhainkodit Kansanterveys- järjestöt OMAEHTOINEN LIIKUNTA KAUPALLINEN TARJONTA 100% 10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v Motiiveilla täytyy olla mahdollisuus toteutua. Liikunnan ja urheilun harrastaminen toteutuu tietyissä rakenteissa, toisin sanoen tiettyjen organisaatioiden ja instituutioiden tukemana tai toteuttamana. Osa näistä tukee tai toteuttaa liikunnan ja urheilun harrastamista tietyssä ikävaiheessa, osa koko ihmisen elämänkulussa. SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020
  10. 10. 100% 10v 20v 30v 40v 50v Rakenteiden ohella liikkumisen motiivien toteutumisessa keskeisessä roolissa ovat liikkumisen olosuhteet, siis erilaiset liikunta- paikat. Liikuntapaikkojen käytössä on elämänkulun mukaisia painotuksia. Lähiliikuntapaikat Kevyen liikenteen väylät Vesiliikunta- ja virkistyspaikat (Uima-altaat, -hallit ja –rannat, kylpylät …) Sisäliikuntatilat (Liikuntasalit ja –hallit, kuntosalit, jäähallit …) Maastoliikuntapaikat ja metsät (Kuntopolut, retkeilyalueet, latureitit, laskettelukeskukset …) Koti/leikkiympäristö Erityisurheilualueet (Ampumaurheilupaikat, moottoriradat, golfkentät …) Ulkokentät (Urheilukentät, pallokentät, tekojäät …) Eläinurheilualueet SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020
  11. 11. SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020 Päiväkodit Kerhot KOULU URHEILUSEURAT KUNTIEN LIIKUNTATOIMI PERHE Liikuntajärjestöt Urheiluopistot Oppilaitokset Puolustusvoimat Kansan- ja työväenopistot Ulkoilu ja kuntoliikunta- järjestöt Työyhteisöt Tyky-toiminta ym. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Eläkeläis- järjestöt Vanhainkodit Kansanterveys- järjestöt OMAEHTOINEN LIIKUNTA KAUPALLINEN TARJONTA Liikunnan ja urheilun harrastamisen harrastamisen motiivit sekä näitä tukevat rakenteet ja olosuhteet muodostavat Visio 2020:n viitekehyksen yhdessä elämänkulku- ja elämäntapa-ajattelun kanssa 10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v Ilo Harrasteliikunta Kansalaistoiminta Nautinto Terveys Elämykset Yhteisöllisyys Osallistuminen Mielekäs elämänsisältö Viihde Kisailu Taidot Lajikirjo + lajitaitojen syventäminen Liikunnallisesti aktiivisen elämän oppiminen Huipulle tähtäävä ja ammattiurheilu Kilpaurheilu Laji Sitoutuminen Aikuisten kunto- ja terveysliikunta Toimintakyvyn ylläpito Itsenäinen arjessa selviytyminenOppiminen Lähiliikuntapaikat Kevyen liikenteen väylät Vesiliikunta- ja virkistyspaikat Sisäliikuntatilat Maastoliikuntapaikat ja metsät Koti/leikkiympäristö Erityisurheilualueet Ulkokentät Eläinurheilualueet Hyötyliikunta Minäkuva 100%
  12. 12. Liikunta ja ulkoilupaikkojen käyttö • Suomen Latu teki liikuntapaikkatutkimuksen yli 15-vuotiaille suomalaisille vuonna 2008. 30.1.2015
  13. 13. Liikuntapaikkojen käyttö viimeisen 12 kk aikana 5% 8% 21% 28% 29% 33% 43% 51% 52% 53% 59% 62% 64% 68% 78% 80% 84% 85% Hiihtoputket Golf-kentät Jäähallit Laskettelurinteet Luonnonjääradat Yleisurheilukentät Urheilukentät, esim. jalkapallo, luistelu, tennis Kuntosalit Hiihtoladut Liikuntasalit ja -hallit Maantiet Retkeilyreitit Vesistöt: järvet, joet, merialueet Uimahallit Asfalttipäällysteiset pyörätiet Metsät ja muut ulkoilumaastot (suunnistus, retkeily, sienestys, marjastus… Asfalttipäällysteiset kävelytiet Lähiulkoilureitit- ja polut
  14. 14. Ulkoliikuntapaikkojen käyttöaste % 20% 40% 60% 80% 100% Golf-kentät Laskettelurinteet Luonnonjääradat Yleisurheilukentät Urheilukentät, esim. jalkapallo,… Hiihtoladut Maantiet Retkeilyreitit Vesistöt: järvet, joet, merialueet Asfalttipäällysteiset pyörätiet Metsät ja muut ulkoilumaastot… Asfalttipäällysteiset kävelytiet Lähiulkoilureitit- ja polut - Päivittäin tai lähes joka päivä - 3-4 kertaa viikossa - 1-2 kertaa viikossa - 1-3 kertaa kuukaudessa - Harvemmin kuin kerran kuukaudessa
  15. 15. Kolme tärkeintä liikuntapaikkaa, joita pitäisi kehittää tulevaisuudessa % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähiulkoilureitit- ja polut Uimahallit Retkeilyreitit Asfalttipäällysteiset pyörätiet Metsät ja muut ulkoilumaastot… Liikuntasalit ja -hallit Asfalttipäällysteiset kävelytiet Kuntosalit Hiihtoladut Vesistöt: järvet, joet, merialueet Urheilukentät, esim. jalkapallo,… Maantiet Luonnonjääradat Yleisurheilukentät Jäähallit Hiihtoputket Laskettelurinteet Golf-kentät Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein v
  16. 16. Metla 2009: LVVI tutkimus 30.1.2015 56.4 % 41.0 % 32.4 % 26.6 % 24.8 % 10.4 % 10.2 % 9.5 % 8.1 % 4.6 % 4.0 % 1.2 % 0.0 % 10.0 % 20.0 % 30.0 % 40.0 % 50.0 % 60.0 % Luonnon virkistyskäytön eri osallistumisasteita Suomessa vuonna 2009
  17. 17. LVVI, Metla 2009,Kävely, patikointi 30.1.2015 v
  18. 18. 30.1.2015 LVVI, Metla 2009,Hiihto
  19. 19. 30.1.2015 LVVI, Metla 2009,Marjastus, Sienestys
  20. 20. 30.1.2015 LVVI, Metla 2009,Metsästys
  21. 21. METSÄNKÄSITTELY ULKOILIJAN NÄKÖKULMASTA • Saavutettavuus • Kulkukelpoisuus • Virkistyskokemus • Muut erityiskysymykset 30.1.2015
  22. 22. SAAVUTETTAVUUS • Saavutettavat metsät ensisijaisia virkistyskohteita • mitä parempi saavutettavuus, sitä enemmän kävijöitä ja sitä enemmän kiinnitettävä huomiota metsien virkistyskäytön arvoille. • Tiestö, julkiset kulkuyhteydet • Metsätiet • Metsien ja luonnon saavutettavuus olisi aivan toista ilman metsätieverkostoja. • On siis tärkeää, että niillä saa kulkea nykyisen lainsäädännön mukaisesti. (marjat, sienet, suunnistus, retkeily, metsästys…) • Jäälle/veteen pääsyn turvaaminen esim sellaisissa paikoissa, joissa paljon mökkejä 30.1.2015
  23. 23. KULKUKELPOISUUS • Perusperiaatteena pitäisi olla, että olemassa olevat reitit säilyisivät metsänkäsittelyssä ja ne otettaisiin jo metsänkäsittelysuunnitelmissa huomioon! • Suurin osa ulkoilijoista liikkuu reiteillä ja merkityillä reiteillä. • Mitä enemmän infraa ja peruspalveluita sitä enemmän virkistyskäyttöä • Reitit ja niihin liittyvät opasteet ja kartat, pitkokset, tulipaikat, wc:t • Vuodenaika vaikuttaa kulkukelpoisuuteen • Esimerkiksi hiihtolatu/patikkareitit • Yliomistukselliset ja ylikunnalliset reitit ja polut tärkeitä 30.1.2015
  24. 24. KULKUKELPOISUUS • Taimikon raivaukset • (taimet ja pienet puut jää ristiin rastiin maahan korkeaksi vitikoksi), hakkuun jälkeiset oksakasat (ei yleensä paha kulkueste) ja maanmuokkaus. • Virkistyskäytön kannalta esimerkiksi ojitusmätästetty alue on pitkään erittäin vaikeakulkuista. • Tähän peilaten virkistyskäytön kannalta olisivat hyviä mahdollisimman hienovaraiset maanmuokkausmenetelmät. • Harvennukset ja taimikonperkaukset kaksipiippuinen juttu, toisaalta ne avaavat vitikkoa kulkukelpoisemmaksi, toisaalta puut jäävät kulkuesteeksi maahan. • Bioenergian korjuu yleensä helpottaa kulkemista. • Ajoittaiset rantaharvennukset tärkeitä vesillä ja jäälle menijöille 30.1.2015
  25. 25. VIRKISTYSKOKEMUS • MAISEMA: • Maisemaa ei ole ilman ihmisen kokemusta • Kesäulkoilijat kokevat suuret avohakkuut häiritsevinä. • Hiihtäjät kokevat avohakkuut hienoina, koska maaperän on peittynyt lumella • Ihmiset pitävät suurista puista, isoista kivistä ja metsän peitteisyydestä. • Säästöpuutkin miellyttävät ihmisten silmää enemmän ollessaan hajallaan ympäri aukkoa kuin yhtenä rykelmänä, koska siitä tulee tunne, että aukko on peitteisempi. • Siellä, missä käyttö on runsasta väestöpaineen tai alueen muun vetovoimaisuuden takia, olisi hyvä, jos metsiä voitaisiin käsitellä ilman suuria avohakkuita esimerkiksi pienaukkohakkuilla tai mahdollisesti jatkuvalla kasvatuksella. 30.1.2015
  26. 26. VIRKISTYSKOKEMUS • LÄHIMAISEMA: • Pienipiirteisempi metsänhoito/pienialaisempi metsänkäsittely mahdollistaa lähimaiseman esiin tuomisen. • Kalliojyrkänteet, purot, erityiset puut, isot kivet tai muut muodostelmat. Näillä merkitys erityisesti ulkoilureittien varsilla. • KAUKOMAISEMA: • Suuren mäen laelle kiipeäminen ilman kaukomaisemaa turhaa. • Metsänkäsittelyssä pitäisi ottaa huomioon se, että näkymiä avataan vesistöihin, mäen laelta näkyviin kaukomaisemiin. • Vesistöissä pienet puskat pitäisi ottaa pois jotta veden kimmellys näkyisi • Toisaalta vesistöissä ja reiteillä liikkuvien ei tulisi nähdä huolto, varasto yms maisemaa rikkovia rakenteita ja kohteita. 30.1.2015
  27. 27. Maanomistus ja virkistysarvot • Monet maanomistajat haluaisivat painottaa metsänkäsittelyssään virkistysarvoja. • Se, mitkä piirteet metsässä kenenkin mielestä ovat hyviä ja tavoiteltavia, vaihtelevat (mustikanpoimija, metsästäjä, hiihtäjä, maisemien nautiskelija. • Metsänomistajalla tulisi olla mahdollisuus käsitellä metsiään siten, että hän kokee ne itse viihtyisiksi, virkistysarvoiltaan hyviksi. • Tällöin kyseeseen voi tulla esimerkiksi yksittäisten puiden tai puuryhmien poistoon perustuva, pienimuotoinen metsänhoito. • On tärkeää, että eri alueille kohdistuu erilainen virkistyskysyntä. Ja metsien hoito sen mukaisesti. 30.1.2015
  28. 28. Kiitos 30.1.2015 Eki Karlsson Toiminnanjohtaja Suomen Latu ry

×