Your SlideShare is downloading. ×

SeOppi 1/2012

1,101

Published on

SeOppi Oppiminen ja koulutus -teemanumero ilmestyi huhtikuussa 2012. …

SeOppi Oppiminen ja koulutus -teemanumero ilmestyi huhtikuussa 2012.

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:
- Käyttäjät muodostavat verkko-opetuksen arvon
- Opetus, tiede ja tutkimus – uusi 2.0-vaihe SOMEttamalla
- Nettikansaa kätilöidään
- Internet-palveluiden käyttöehdot tarkentuvat

Julkaisua painettiin 5000 kpl.

Published in: Education
2 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,101
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
2
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. OPPIMINEN JA KOULUTUS 01 | 2012 Suomen eOppimiskeskus ry  |  e-oppimisen edistäjä ja verkottaja Käyttäjät muodostavat Opetus, verkko-opetuksen arvon...12tiede ja tutkimus – uusi 2.O-vaihe Nettikansaa kätilöidään...16SOMEttamalla...6–9 Internet-palveluiden käyttöehdot tarkentuvat...20
  • 2. Sisällys 22 Pääkirjoitus: Näkökulmia Internet-palveluiden Hyvä verkosto tukee ja auttaa aina....... 3 käyttöehtoihin.................................. 20 eOppimiskeskuksella Opiskelutaitoilloissa 10 toimintavuotta takana: vertaisvuorovaikutusta ja Ripeä vauhti jatkuu digitaalisen kollektiivisia verkkomuistiinpanoja......22 koulutuksen kehittämisessä................. 4 Avoin tieto avaa myös yhteiskuntaa.....24 Ken onkaan eEemeli vuonna 2012....... 5 Sosiaalinen verkkotoiminta valtaa alaa tieteessä........................... 6 NovaNet Oppimisen avaruutta.........................25 Virtuaalinen 4GoodLife 14 Kriittinen ote kääntää tvt:n uhat jakaa tietoa mahdollisuuksiksi............................... 8 terveydestä ja hyvinvoinnista..............26 Oppilaitosjohto etsii suuntaa TAOKK vie verkon kautta muuttuvassa maailmassa.................. 10 opettajakoulutusta Arabiemiraatteihin............................. 27 Verkostojen synty vaatii kypsyttelyä ajan kanssa..................... 11 Kehittävä koulutuksen arviointi vaatii 26 luottamusta ja osallisuutta.................28 Verkko-opetuksessakin arvon muodostavat käyttäjät 3DM kokeilee ja opastaa – eivät järjestelmät............................ 12 kolmiulotteisten elämysten luomisessa.......................................30 Mobiililla – luonnollisesti.................... 14 Suomen eOppimiskeskus ry:n Fasilitoijat kirittämään yhteisöjäsenet.................................. 31 nettikansaa tavoitteisiin..................... 16 Suomen eOppimiskeskus ry............... 32 Lasten asiantuntijuus ja toimijuus syytä päästä valloilleen...................... 18 ITK-messuliite................................... SeOPPI-LEHTI 01 | 2012 PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl KUSTANTAJA Suomen eOppimiskeskus ry ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTO Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna Niina KesämaaSeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti. Suomen eOppimiskeskus ryLehteä julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajan- PÄÄTOIMITTAJA Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinnakohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä, Titi Tamminen puh.  |  040 827 6378tuotteista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti puh.  |  040 869 6306 e-mail | info@oppimiskeskus.fiedistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen e-mail | titi.tamminen@eoppimiskeskus.fikäyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksis- ULKOASU JA TAITTOsa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden TOIMITUSSIHTEERI Adverbivoimin. Oili Salminen puh.  |  040 165 6391 PAINO e-mail | oili.salminen@eoppimiskeskus.fi Fram ISSN-NUMERO KANSIKUVA 1795-3251 AVO-helmet
  • 3. PÄÄKIRJOITUSHyvä verkostotukee ja auttaa ainaK eväthanget kimaltelevat, ja työkavereita tulee vastaan ladulla. Kyselen, ovatko hekin Kuva: Teemu Korpi lomalla. Vastaus on, että tavallaan koska vuokrattiin mökki kahdeksi kuukaudeksi ja tehdään töitä täällä Lapissa. Näitä mobiilityöskentelijöitä oli useita – ja olivatkintosi mobiileja, kun niin nopeasti hävisivät ladulla näkymättömiin. Kyllä he ihan oikeastitöissä ovatkin, koska tuotoksia näkyy koko ajan. Kun olin noin konkreettisesti törmännyt mobiiliin työntekoon, silmiini osui Leardership-lehden (2012) artikkeli, jossa kuvailtiin David Arklessin näkemyksiä työelämän muutok-sesta. Artikkelissa todettiin, että työntekotavat muuttuvat nopeimmin. Virtuaaliset sekäetä- että läsnätyömahdollisuudet, osa-aikatyö, parveilu, peliteknologiat ja sosiaalinenmedia mullistavat työn tekemisen tapoja. Yksilöiden ja ryhmien potentiaalin vapauttami-sessa modernilla teknologialla on valtava merkitys. Suomen eOppimiskeskus jäsenyrityk-sineen on jo vuosien ajan kehittänyt luovuttaa vapauttavia teknologioita, joihin yrityksetpuolestaan ovat tuottaneet palveluja. Ajallemme on tyypillistä, että valinnan mahdollisuuksia on paljon – jopa ahdistavuu-teen asti. Opetukseen ja työn tekemiseen alkaa olla tarjolla tuhansia ratkaisuja. Miten Leena Vainiotarjonta ja tarve saadaan kohtaamaan? Haaste on suuri sekä palvelun toimittajalle että Suomen eOppimiskeskus ry:nsen käyttäjälle. Tuottajista menestyvät ne, jotka ovat rakentaneet hinnoittelunsa niin, että hallituksen puheenjohtajavain käytöstä tarvitsee maksaa. Tässä olemme vasta alussa, sillä esimerkiksi kotimaisia puh.  |  (03) 6464 380, 040 727 6601 e-mail | leena.vainio@hamk.fie-kirjoja ei vielä saa kirjastoista, koska niiden käytön hinnoittelu on sopimatta. Kuinkahelppoa olisikaan, kun saisi pariksi tunniksi käyttöön juuri sen kirjan, jota juuri tiettynähetkenä tarvitsee artikkelin kirjoittamiseen! Olisin valmis maksamaan muutaman eurontuollaisesta palvelusta, jos voisin ostaa käyttöoikeuden juuri tarvitsemassani yhteydessä”just-on-time”. Opetusta ja työtä helpottavia sovelluksia on saatavilla kännyköihin, tabletteihin ja tieto-koneisiin. Kuka auttaisi opettajaa löytämään nuo sovellukset? Kuka opettaisi niiden käyt-töä? Millainen oppimiskulttuuri näiden palvelujen ympärille voitaisiin rakentaa? Näyttääsiltä, että verkostojen tuki on paras mahdollisuus oppia ja myös rakentaa uusia toiminta-ja oppimiskulttuureja. Esimerkiksi Facebookissa on monta mielenkiintoista ryhmää, joissasaa tukea osaajilta ja joissa vaihdetaan kokemuksia. Tutkimukset selvästi osoittavat, että hyvä verkosto on paras tuki kehittämistyössä.Mutta miksi verkostoyhteistyö ei kiinnosta kaikkia, mikä siinä pelottaa? Opettajan työ onedelleenkin hyvin paljon yksin tekemistä. Tutkimus ammattikorkean opettajista (Opettaja-lehti 10/2012) osoittaa, että suuri osa opettajista työskentelee edelleen yksin niin ope-tusaineiston valmistelemiseksi kuin itse opetustilanteissakin. Ovatko syynä toiminnallisetrakenteet vai opettajan oma valinta? Tule mukaan Suomen eOppimiskeskuksen verkostoon. Täällä tapaat ihmisiä, joilla onkokemusta tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä. Löydät varmasti itsellesi keskuste-lukumppanin, jonka kanssa voit kehittää myös omaa osaamistasi. Ja aivan lopuksi haluan kiittää: Tämä juttu syntyi keskusteluissa Jarmon ja Eeronkanssa. Ilman teidän kokemustanne ja näkemystänne tähän ei olisi tullut kaikkia näitävivahteita mukaan. Kiitos! l 01  | 2012    | 3
  • 4. TEKSTI OILI SALMINENKUVAT NIINA KESÄMAAeOppimiskeskuksella 10 toimintavuotta takana: HistoriaaRipeä vauhti Yhdistys perustettiin tammi- kuun lopulla 2002 Hämeenlin- nassa, mistä käsin se edelleen- kin toimii.jatkuu digitaalisen koulutuksen kehittämisessä Suomen eOppimiskeskus on edistänyt verkko-opetuksen ja digitaalisten opetustoteu-V erkko-opetuksen aktiivit kokoontui- Lisätietoja tusten käyttöä, tutkimusta ja vat Hämeen ammattikorkeakoululla Leena Vainio kehittämistyötä yrityksissä, runsas 10 vuotta sitten perusta- hallituksen puheenjohtaja, tutkimuspäällikkö oppilaitoksissa ja muissa orga-maan alan etuja ajavaa yhdistystä. Tilai- puh.  |  (03) 646 4380, 040 727 6601 nisaatioissa. Toiminnan ydintä e-mail | leena.vainio@hamk.fi on verkostojen muodostami-suus oli alku Suomen eOppimiskeskuksel-le, joka on vuosikymmenessä saavuttanut nen tarkoituksiin, joilla digitaa- Titi Tamminenasiantuntijan aseman digitaalista koulutus- lisen koulutusalan tuloksellista kehityspäällikkö  |  Suomen eOppimiskeskus ryta käsiteltäessä. Yhdistyksen toiminta on puh. | 040 8696306 yhteistyötä voidaan vahvistaa.laajentunut merkittävästi uusille alueille ja e-mail | titi.tamminen@eoppimiskeskus.fi Suomen eOppimiskeskus rymukana ovat Suomen johtavat digitaalisen on toimintansa aikana hankki-koulutuksen asiantuntijatahot. Yhdistyksen Verkossa nut vaikuttavuutta alan asian-jäsenistössä on nyt yli 50 organisaatiota ja Suomen eOppimiskeskus tuntijaorganisaationa. Yhdistyk- www | eoppimiskeskus.fi sen tarkoituksena on ollut kokoparisataa henkilöjäsentä. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 27. historian ajan lisätä oppilaitos- AVO-hankkeetmaaliskuuta 2012 tavallista juhlavammissa ten, yritysten, palvelutuottajien, www | eoppimiskeskus.fi/avopuitteissa Hämeenlinnan Raatihuoneella käyttäjien ja muiden toimijoiden10-vuotisen taipaleen kunniaksi. Vuosikoko- keskinäistä yhteistyötä.uksen yhteydessä oli myös juhlaseminaari. Uuden hallituksen jäseniä ovat: Leena Yhdistys päivittää jäsenis-Puhujina olivat professori Kai Hakkarainen Vainio pj (HAMK), Ville Availa (Ambientia töään, alan toimijoita ja sidos-Turun yliopistosta, senioripartneri Ari-Matti Oyj), Maarit Hynninen-Ojala (Metropolia ryhmiä seminaaritoiminnalla,Auvinen HCI Productions Oy:stä ja profes- AMK), Tuomas Kuusivaara (Discendum joista kansainvälisin on vuo-sori Marko Nieminen Aalto Yliopistosta. Oy), Ari-Matti Auvinen, Jarmo Tanskanen, sittainen DCL (Digital Compe-Luentojen tallenteet löytyvät www.eoppimis- Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen. Vara- tence and Learning) -seminaarikeskus.fi-sivuston kautta. jäseniä ovat Timo Väliharju (Mediamaisteri Hämeenlinnassa. Yhdistyksen uusi hallitus valittiin koko- Oy), Hanna Nordlund (Teknologiakeskus eEemeli-laatukilpailu on saa-uksessa. Siinä on kahdeksan varsinaista Innopark Oy), Risto Korhonen (Ilona IT Oy), nut alkunsa yhdistyksen perus-jäsentä ja kahdeksan varajäsentä. Hallituk- Harto Pönkä (Innowise), Irma Mänty, Jarmo tamisajoilta. Uusin järjestykses-sen puheenjohtajana jatkaa Leena Vainio Viteli, Mika Kantola ja Juha Särestöniemi. sään 11. eEemeli-pääpalkintoHämeen Ammattikorkeakoulusta ja varapu- Uusia kasvoja näistä ovat Hynninen-Ojala, jaettiin ITK’12-konferenssissaheenjohtajana Ville Availa Ambientia Oyj:stä. Korhonen ja Särestöniemi. l huhtikuussa Hämeenlinnnan Aulangolla. Viime vuosien merkittävim- mät hankkeet liittyvät koulutuk- Ari-Matti Auvinen Marko Nieminen sen avointen toimintatapojen ja sisältöjen edistämiseen. Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoituksella yhdistys on laajan toimijaverkon kanssa toteuttanut vuosina 2008–2011 Avoimet ver- kosto oppimiseen (AVO1) -hank- keen. AVO2:ksi nimetty uusi laaja hanke aloitettiin kuluvan vuoden alussa. Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin -hanke kes- kittyy yhteisöllisen, osallistavan ja verkostomaisen toimintakult- tuurin synnyttämiseen mukana Kai Hakkarainen olevien toimijoiden välille.4 |   01 | 2012
  • 5. Ken onkaaneEemeli vuonna 2012eEemeli-kisa käytiin jälleen menestyksellisesti. Kilpailussa etsittiin parhaitayhteisösovelluksia, joissa hyödynnetään yhdessä oppimista ja yhteisöllisiätyöskentelymenetelmiä. Pääsarjan lisäksi eEemelissä oli tänä vuonnauutuuksina Apps4Learning ja Parasta parasta -sarjat.L ehden mennessä painoon tiedossa kinnot kumpikin. Kaikissa sarjoissa voidaan Lisätietoja olivat 5 000 euron rahapalkinnosta ja yksi tai useampi kilpailutyö palkita kunnia- Tiina Front-Tammivirta | kehityspäällikkö eEemeli-kiertopalkinnosta kilpaile- maininnalla. Suomen eOppimiskeskus ryvat ratkaisut. Tuomariston mukaan niissä puh. | 040 5606345 e-mail | tiina.front-tammivirta@eoppimiskeskus.fikaikissa on ilahduttavan paljon vuorovai- Valinta kaksivaiheisenakutteisuutta, yhteisöllisyyttä ja pelillisyyttä. Pääsarjan finalistit valittiin kaksivaihei- Lisätietoja verkossaMukaan ilmoitetun 21 työn joukosta loppu- sessa prosessissa: pääraadin apuna on toi- www | eoppimiskeskus.fi/eemelikilpailu käytiin seuraavien kesken: minut esiraati, joka arvioi ennakkoon kaikkil Bitville Oy ja Martela Oyj: kilpailutyöt. Esiraadin jäsenet koostuivat Suomen eOppimiskeskus Facebookissa ”Martela Learning” -yhteisöllisen eri-ikäisistä henkilöistä, jotka työssään www | facebook.com/seoppi oppimisen palvelu, käyttävät digitaalisia oppimisen ratkaisuja. eEemelin Facebook-ryhmäl Discendum Oy: Esiraadin ja pääraadin jäsenten arvioinnin www | facebook.com/pages/Eeme- Kyvyt.fi ePortfolio-palvelu, perusteella viisi kilpailutyötä valittiin loppu- li/239848129426800l Intunex Oy: xTune, kilpailuun.l Koulutuskeskus Salpaus: Kansanedustaja Jouni Backmanin joh- Aiempien vuosien voittajat SANDBOX ja tama arviointiraati koostui yritysten ja julki- www | eoppimiskeskus.fi/fi/aiempien-vuosien-l TeacherGaming LLC: sen sektorin e-oppimisen, pedagogiikan ja voittajat MinecraftEdu. koulutuksen asiantuntijoista. Kilpailutöistä arvioidaan yhdessä oppimisen ja yhteisöl- 11. kerran. Suomen eOppimiskeskuksenApps4Learning oli kaikille avoin sarja ja lisyyden lisäksi tuotteiden pedagogista ja lisäksi kilpailun järjestämisessä oli mukanasiihen toivottiin mukaan ideanikkareita, teknistä käytettävyyttä sekä kaupallista yhdeksän yhteistyökumppania: Hämeensovelluskehittäjiä ja alan harrastajia. Parasta hyödynnettävyyttä. ammattikorkeakoulu, Hämeenlinnan kau-Parasta -sarjaan saattoi kuka vain vinkata punki, Microsoft, Osaamiskeskusohjelma/esimerkiksi mainion opetusaineiston, hyvän eEemeli on alan ainoa Digibusiness-klusteriohjelma, TIEKE, Tekno-verkkokurssin, videoluennon tai muun vas- kotimainen palkinto logiakeskus Innopark Oy, Teknologiateolli-taavan laadukkaan sisällön tekijän. eEemeli-palkinto on ainoa maassamme suus ry, Tieto Oyj ja Tietotekniikan liitto ry. Apps4Learning- ja Parasta Parasta -sar- digitaalisen oppimisen alalla jaettava raha-jojen voittajat saivat 1 000 euron rahapal- palkinto. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin TEKSTI | OILI SALMINEN 01  | 2012    | 5
  • 6. TEKSTI OILI SALMINEN 2012KUVAT ERIK DUVALIN KUVA-ARKISTO & iSTOCKPHOTOSosiaalinen verkkotoimintavaltaa alaa tieteessäWeb 2.0:n työkalujen käyttö tutkimustyössä lisääntyy nopeasti. Menossaon siirtymä kohti uutta vaihetta, jolloin voidaan puhua tutkimus/tiede 2.0:nesiin­ ulosta. Vaikka uusi tapa ei ole vielä valtavirtaa, professori Erik Duvalin tmukaan uutta toimintamallia kannattaa tutkia ja toimia sen mukaan.I TK-konferenssin pääpuhujana esiintynyt Tieteellinen tutkimustyö olisi nykyään lut saattavat olla itsessään osa ongelmaa Erik Duval on ollut kiinnostunut tutkimus mahdotonta esimerkiksi ilman sähköpos- ja osa ratkaisua. 2.0-konseptista pitkään ja perehtynyt tia ja internetverkkoa. Noin 15 vuodessa ”Uudet työkalut verkossa voivat ollasiihen työssään belgialaisessa Katholieke internetistä on kehittynyt tehokas jakelu- ja ongelmien aiheuttajia, mikäli informaa-Universiteit Leuven -yliopistossa. viestintäkanava myös tieteen tarpeisiin. Nyt tion siivilöinti epäonnistuu. Saatavilla on 2.0:n lisääminen kaiken mahdollisen jakelu ja viestintä eivät enää riitä. Verkon valtavasti informaatiota ja käytössämmeperään on trendikästä. Usein se on muo- käytössä on tapahtunut suuria muutoksia kanavia, joita myöten aineistoja siirrellään.dikkuuden lisäksi oikeaan osuvaa ja kertoo aivan viime vuosina, jolloin sosiaalinen Mutta ne voivat olla myös ratkaisijoita,sen, että 1.0:aan verrattuna uudessa versi- web on laajentunut. Sen mukaisia toiminta- koska työkalujen ja toimintatapojen avullaossa on aidosti toisenlainen vire. malleja sovelletaan yhä enemmän tieteen saamme tietää hyvistä lähteistä, kuulla ja tutkimuksen tekoon. Tavaksi on tullut suosituksia kavereilta, olla yhteydessä laa- yhteistuottaminen, tiedon kierrätys ja uudel- jojen verkostojen kanssa ja välittää tietoa leenkäyttö. tekemisistämme.” Tutkijan työkalut: internet, Nopeus ja rajojen rikkominen datavarannot, verkkopalvelut olennaista kakkosvaiheelle Kuka? Lyhyesti määriteltynä tutkimus/tiede 2.0 Datan keräämisen apuna tarvitaan työka- kuvaa uusia tutkimustapoja, jotka monipuo- luja, jotka pystyvät yhdistämään aineistoa lisesti ja ideoivasti hyödyntävät internetiä, monista lähteistä ja löytämään niistä yhte- Erik Duval toimii professorina datavarantoja ja verkkopalveluja. Dataa yksiä tavoilla, joita ihminen ei pysty teke- tietojenkäsittelytieteen osas- tuotetaan monin tavoin ja siinä on mukana mään aineistojen valtavan määrän vuoksi. tolla Katholieke Universiteit muitakin kuin ammattitutkijoita. Käsittelykapasiteetti ja nopeus ovat mer- Leuven -yliopistolla Belgiassa. Erik Duval painottaa, että käynnissä on kittäviä uusia hyötyjä, joita tietotekniikka ja Hän tutkii mm. datan- ja sisäl- murros, jonka moniulotteisia seurauksia verkkotyökalut tuovat mukanaan. lönhallintaa, informaation voimme nyt tunnistaa vasta pintapuolisesti. Tutkimus 2.0 tarvitseekin uusia datan visualisointia, informaation Tutkimus 2.0 -ilmiöön on tarpeellista paneu- keräämisen ja automaattisen analyysin koostamista ja tutkimus 2.0 tua ja tunnistaa siinä olevat mahdollisuudet välineitä sekä koulutusta niiden käyttöön. -tematiikkaa. Hän on jäsenenä ja haasteet tutkimukselle ja tutkijan työlle. Duvalin neuvo tutkijoille on, että työssä useissa kansainvälisissä tie- Avoin pääsy tietolähteisiin ja verkkotyöka- on opittava kuuntelemaan, oppimaan ja deyhteisöissä ja ollut perus- lujen käyttöönotto ovat vasta ensimmäisiä jakamaan. Lisäksi on tarpeellista toimia tamassa mm. voittoa tavoitte- askeleita digitaalisten verkkojen hyödyntä- avoimesti ja läpinäkyvästi. lematonta ARIADNE-säätiötä, misessä tieteessä. Paneutumista kansain- Erik Duval muistuttaa, että edelleen joka edistää oppimateriaalin välisesti vaativat mm. datan esittämiseen tarvitaan ammatillisia tutkimustaitoja, mutta jakamista ja uudelleenkäyttöä. ontologiat, erilaiset standardit käyttöön, on myös harjoiteltava uusia. Datan hallinta, Hän on vieraillut Suomessa semanttisen webin mahdollisuuksien hyö- verkostotyöskentely, ideoiden jalostaminen muutamia kertoja ennen ITK dyntäminen jne. ja jopa niiden ”varastelu” kuuluvat Duvalin 2012:ta. Erik Duval on listannut tutkimuksen mielestä uuteen kulttuuriin. Kysymykseen tulevaisuushaasteiksi datan saatavuuden, tutkijan oman aineiston ryöstöviljelystä Duval http://erikduval.wordpress. tutkimus 2.0 -käytännöt, yksityisyyden ja naurahtaa ja sanoo, että ryöstelystä ei oikes- com/about/ avoimuuden välisen vaikutuksen ja jännit- taan kannattaisi puhua. Hyvä on, jos aineisto teen. Hän muistuttaa, että web 2.0 -työka- hyödyntää muutakin kuin omaa tekemistä.6 |   01 | 2012
  • 7. Tietenkin tarpeen on ottaa huomioon tekijän- verkkotyökalujen ja postituslistojen avulla.oikeudet, yksityisen ja julkisen tiedon erotta- Ja jälleen on keskustelujen aika ja kysymys-minen ja muut eettiset kysymykset. ten uudelleen muotoilua. Tutkija on siirtynyt Duval julkaisee omat aineistonsa mielenkiintoiseen tieteellisen työskentelynvapaalla lisenssillä ja toivoo, että muut hyö- perinteitä ja rajoja rikkovaan toimintamal-dyntävät niitä. Lisäksi hän toivoo saavansa liin. ”Näin rikkoutuvat rajat tiedon tuottajienpalautetta osallistujilta niistä tilaisuuksista, ja kuluttajien välillä”, Duval painottaa.joissa hänen aineistoaan on joku toinenesittänyt. Verkkotyökaluilla sekä aineistojen Mistä tietää tekijän?jakelu, löydettävyys, hyötykäyttö että palaut- Uusi toimintatapa hämärtää rajoja tuotos-teen keruu onnistuvat helposti. Hän on ten omistajuudessakin. Vapaasti lainattavatTwitterin aktiivikäyttäjä ja uskoo, että se on tutkimukset, tieteelliset artikkelit, blogikir-parempi kuin useimmat juuri tutkimustyö- joitukset ja muut verkkoaineisto ovat avoi- Toisten ideoiden jalostaminen,hön suunnittelut web 2.0 julkaisuvälineet. mesti kaikkien kiinnostuneiden käytössä. tutkimustiedon yhteiskäyttö ja kierrätys kuuluvat asiaanHän kysyykin, onko Twitter juuri siksi niin Verkkotyökaluilla voi hyvin pitkälle uudessa tutkimustavassa.hyvä, koska se ei ole erityisesti juuri tiettyä selvittää, mistä lähteistä aineistot ovat Tekijän maine kasvaa siitä, mitäkäyttötarkoitusta varten tehty vaan sitä voi jos siitä on kiinnostunut. Duvalin mielestä enemmän hänen aineistoaankäyttää omiin tarpeisiin ja innovoida sille lähteiden käytössä ei siten kannata olla kierrätetään ja hyödynnetään,uusia käyttötapoja. naiivi. Hyvä tapa on lainata toisilta mainiten Erik Duval sanoo. Erot uuden ja vanhan toimintamallin lähteet ja perustaa oma toiminta muiden jomukaan tulevat esille mm. tutkimustulos- aikaansaamaan. Unohtaa ei sovi sitä, ettäten välittämisessä. Ennen tehtiin raportti, verkkotoiminnalla saa sosiaalista tukea käyttö pitää sisällyttää mukaan tulosmit­joka painettiin tai kopioitiin ja postitettiin toisilta tutkijoilta ja keskustelijoilta. Asian- taukseen.sitten eri puolille listojen mukaan. Nyt tuntijahuomio on valtava resurssi ja mitä Tiede/tutkimus 2.0 on myös demokratiansama työ käy niin että tutkija julkaisee tehokkaammin sitä käytetään sitä nopeam- edistäjä, koska tietoon ja tutkimustuloksiintuloksia jo ennen kuin raportti on valmis, min tieteessä edistytään. pääsee entistä helpommin käsiksi ja osallis-käy keskusteluja niistä verkossa akatemian Tutkijan uraa ja tuloksia mitataan edel- tujiksi hankkeisiin pääsevät kaikki kiinnostu-ulkopuolisten kanssa ja laajentaa ammat- leen pääasiallisesti julkaisujen määrillä. neet. Joukkoistamisen ansiosta entistä laa-titutkijoiden kanssa näkemystä. Sitten hän Tämä mittaustapa vaatii uudistamista tut- jemmat piirit ovat mukana antamassa näkö-koostaa yksin tai ryhmässä raportin, joka kimus 2.0:n myötä, ja mm. mainearviointi, kulmia ja tuottamassa dataa tutkimukseen jalevitetään sosiaalisen median, erilaisten aineistojen kierrätysmäärät ja uudellen- sitä kautta päätöksenteon raaka-aineeksi. l 01  | 2012    | 7
  • 8. 2012HAASTATTELIJA OILI SALMINEN KUVA LEENA LOUHIVAARAOlli Luukkainen, OAJ:Kriittinen ote kääntää tvt:nuhat mahdollisuuksiksiITK 2012 -konferenssi puntaroi tieto- ja viestintätekniikan kaksinaista luon-netta. SeOppi selvitti asiaa etukäteen ja kysyi, miten kouluissa ja opettajienparissa asiaan tulisi suhtautua. Vastaajana on OAJ:n puheenjohtaja OlliLuukkainen.Miten näet digitaaliseen mediaan nopeasti eteneville on opettajista oppimi- opiskellaan ja mitä osaamista arvostetaan,liitetyn januksenkasvoisuuden? sen ammattilaisina hyvin usein apua spar- muodostavat yhteiskunnan määrittämät”Tieto- ja viestintäteknologia avartaa tarjolla raajina, kysymysten esittäjinä, vaihtoehto- säädökset: lait, asetukset, määräykset jaolevien informaatiomaailmoiden ja sosiaa- jen esiin nostajina jne. Erityisen tärkeänä mm. opetussuunnitelmat. Opettajan tehtä-listen verkostojen määrää valtavasti. Kun haluan korostaa laajan yleissivistyksen vänä on huippukoulutuksensa perustalta,yksilö ja yhteisö omaavat halun ja taidon merkitystä. Mielestäni on suuri uhka ihmi- oman opiskelijajoukkonsa erityiskysymyksetetsiä informaatiota ja osaamisen jalostaa senä kehittymiselle, jos oppiminen jää tuntien valita ne keinot, joilla asetettui-informaatiota kriittisesti tiedoksi, on henki- itsenäisen sähköisissä maailmoissa surf- hin tavoitteisiin pyritään. Eli opetuksenlökohtaisen kehittymisen maailma auki. failun varaan. ja kasvatuksen ammattilaiset rakentavat Yhä tärkeämmäksi tulee kriittisesti ana- Riittävä määrä taitavia oppimisen, tulevaisuutta ja tulevaisuuden yhteiskun-lysoida, vertailla ja testata niin löytämäänsä opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisia taa. Se on opettajien ylevä ja yhteiskunnaninformaatiota kuin verkostojenkin viestejä. oppilaitosyhteisössä, hyvät ja uudenaikai- kannalta perustavaa laatua oleva tehtävä.Jokainen meistä on jatkuvan, usein hyvin set välineet sekä yhteistoiminnallisuuteen Yhteiskunnan, siis valtiovallan ja paikal-taitavan vaikuttamisen kohteena. Oman ohjaava ja sitä tukeva fyysinen oppimisym- listason työnantajan, on pidettävä huoltanäkemyksen ja kannan määrittäminen päristö antavat parhaat edellytykset tieto- ja henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä jaon aiempaa työteliäämpää, ellei valitse viestintätekniikkaa hyödyntävälle osaami- uudistamisesta. Tärkeä, itse asiassa välttä-helppoa plagioinnin tietä. Jos noin tekee, sen kehittämiselle. Keskeinen, usein jopa mätön sisältöalue tässä mielessä on tvt:non sattuman vietävissä. Koulutukselle ja ratkaiseva kysymys on oppilaitoksen hen- mahdollisuudet ja käyttö.kasvatukselle tvt:n tarjoamien mahdolli- kinen ilmapiiri ja toimintakulttuuri. Siihen Koulutustarjontaa kyllä on, mutta lähes-suuksien on oltava selkeästi oppisisältö ja visionäärisellä, osallistavalla johtamisella kään kaikki opettajat eivät riittävästi pääseopiskelun kohde. Sitä kautta vahvistetaan on suuri merkitys. koulutukseen. Tällöin ajattelen koulutuksentasa-arvoa ja avarretaan oppimisen maail- Haluan kuitenkin korostaa sitä, että teknologian hallintaa huomattavasti laajem-moita. huikean korkeatasoinen ja taitava tvt:n käyt- pana kysymyksenä. Keskeisintä on opetta- Joka tapauksessa käytettävissä olevien töosaaminenkaan ei korvaa sosiaalisia yhtei- jakollegoitten kanssa päästä vaihtamaanmahdollisuuksien merkitys on suurempi sötaitoja. Erikseen haluan vielä korostaa näkemyksiä ja kokemuksia, antaa ja saadakuin uhat.” eettisten kysymysten yhteispohdinnan merki- hyviä käytänteitä.” tystä osana opetus- ja kasvatustyön ydintä.”Mitkä olisivat suotuisat olosuhteet Onko sinulla reseptiä siihen, mitentvt:n käytölle ja opettelemiselle? Koulutus on tulevaisuuden tekemistä. opettajat, rehtorit, kouluttajat yms. saa-”Opettajan työn ydin on oppimisen edis- Järjestetäänkö opettajille riittävästi daan hyödyntämään tieto- ja viestintä-täminen. Opettaminen monimuotoisena, tieto- ja viestintätekniikan opetusta? teknikkaa entistä paremmin tuloksin?monimerkityksisenä ja uudistuvana toi- ”Tulevaisuus ei synny itsestään, ainakaan ”Osaamisen taso vaihtelee, pitkälti em.mintana on oppimisen tärkeä tukitoimi. sen ei pidä antaa syntyä sattumanvarai- syistä. Suurin ja nimenomaan henkinenOppijoitten taidot ja taitotasot eriytyvät: sesti. Tulevaisuus tehdään ihmisten arvo- tekijä on opettajien kokema arvostustoiset tarvitsevat runsaasti apua ja tukea pohjaisten valintojen kautta. Opettajien työtään ja sen hyvin tekemisen mahdol-perusteiden hallintaan, osa etenee itse- tehtävä, kuten opetus- ja kasvatusalankin lisuuksia kohtaan. Olen varma siitä, ettäohjautuvasti varsin nopeasti ja pitkälle. tehtävä on hyvin yhteiskunnallinen. Perus- opettajat pyrkivät työssään eettisestiJoka tapauksessa ajattelen niin, että myös tan sille, mihin opiskelulla pyritään, mitä hyvin vahvalla eetoksella opiskelijoittensa8 |   01 | 2012
  • 9. parhaaseen. Kuitenkin yksittäisen ryhmän Minkälaisia muutoksia on tulossasisälläkin jo yksilölliset elämäntilanteet opettajien ammattiasemaan uudistu-sekä oppimistarpeet ja -edellytykset vaih- vien oppimisympäristöjen takia?televat suuresti. Tämä on se opettajan ”Tekijänoikeuskysymykset tarvitsevatjatkuva dilemma. Opettaja näkee ne mah- parantamista ja uudistamista. OAJ pyrkidollisuudet, joihin opiskelija voisi aikuisen saamaan jo maamme nykyisen halituksensopivalla tuella päästä, mutta samaan ohjelmaan määrärahaa opettajien tekemienaikaan toinen opiskelija tarvitsisi tukea aineistojen hankkimiseksi systemaattiseentoisenlaisessa asiassa, nykyaikana yhä levitykseen. Toki Opetushallitus sitä tekeeuseampi elämänsä hallintaan liittyvissä, ei nykyisinkin, mutta on olemassa ratkaisuja,oppisisällölliisissä kysymyksissä. joilla tällaista yleishyödyntämistä voitaisiin Olen varma myös siitä, että ylivoimai- vahvistaa. Luonnollisesti tekijän tuleesesti suurin osa opettajista on valmis saada korvaus materiaalista, jonka hänkäyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa luovuttaa yleiseen levitykseen, näinhänoppimisen ja opetuksen välineenä. Jos kaupallinen toimijakin oppimateriaalienkuitenkin samaan aikaan, kun tarjotaan suhteen tekee.uusia välineitä, täydennyskoulutusta ei Aiempaa hämärämmäksi on muodos-ole, oppilasryhmien koko kasvaa, opetta- tumassa oppitunnin käsite, joka kuitenkinjan palkan ulkopuoliset ja nimenomaan varsin laajasti on opettajan työajan jamuut kuin opetustehtävät lisääntyvät, palkanmaksun peruste. Tässä suhteessa että pedagogiset ratkaisut ja nimenomaansijaisia ei palkata, opettajia jopa lomaute- niin opettajan työmäärän kuin yksityis- uudenlaiset hyödyntämistavat lisääntyvättaan, on tunne oman työn arvostuksesta ajan hallinta on paineen alla. Sähköisten jatkossa. Kuntauudistus potkii niitäkinheikko. Kyse on siis kokonaisuudesta. oppimisympäristöjen käytön lisääntyessä liikkeelle. Tosin väestön kehitys maan eriKunnan tai muun työnantajan teoillaan opettajankin ajasta yhä suurempi osa osissa osaltaan pakottaa uudistamaan käy-osoittama arvostus opettajan työtä ja sen kuluu niissä. Korvatuuko tällä työllä jotakin tänteitä.”jatkuvaa kehittämistä kohtaan on avain- muuta entistä? Kokonaistyömäärä ei voiasemassa. Samoin tietysti oppilaitten kasvaa. Onko mieleesi jäänythuoltajilta tuleva tuki.” Oppilaitoksissa kannattaisikin käydä jokin erityinen kokemus yhteisön sisäinen ja myös oppilaitten huol- verkko-oppimisen saralta?Netti ja yhteisöpalvelut valtaavat tajien kanssa keskustelu siitä mikä on ”Erityisesti nostan esille kaksi myönteistäalaa ihmisten arjessa. Miten tämä opettajan työaikaa ja millä aikatauluilla voi kokemusta. 2000-luvun alussa Opetushalli-kehitys tulisi huomioida opettajien kohtuudella odottaa opettajan vastaavan tuksen ja silloisen Opekon voimin toteutet-ja muun opetushenkilöstön taitojen esim. sähköpostiviesteihin. Olen huolissani tiin laaja opetushenkilöstön tvt-täydennys-kehittämisessä? opettajien jaksamisesta työajan liukuessa koulutuskonsepti. Siinä oli tavoitteellisuutta”Itse asiassahan jo pari vuosikymmentä väärällä tavalla alinomaisen työssä olon ja tekemisen meininkiä.sitten puhuttiin, myös toteutettiin, tvt:n käy- suuntaan.” Verkko-opiskelun suhteen on koko 2000-tön integroimisesta opiskeluun. Se on edel- luvun Hämeen ammattikorkeakoulun Amma-leenkin hyvä periaate. Tosin tvt:n hallinta Minkälaisia vaikutuksia tulevalla tillisessa opettajakorkeakoulussa tehty uraaedellyttää aiempaa enemmän myös sen kuntauudistuksella on mm. tieto- ja uurtavaa työtä. Sillä työllä on ollut kauas-opiskelua sisältönä ja välineenä. viestintätekniikan opetukseen, kantoisia myönteisiä seurauksia.” l Netti ja yhteisöpalvelut ovat osa elä- resursseihin ja yhdenvertaisiinmäämme ja niiden tulee olla myös opetta- mahdollisuuksiin saada oppia?jille tuttuja. Siksi niiden maailmoihin on kai- ”Uskon, että kuntauudistus itse asiassakissa opettajien peruskoulutusohjelmissa Kuka? vahvistaa tasa-arvoa. Nykyisin kuntien ja Kasvatustieteen tohtori Olli Luukkainen onperehdyttävä. Täydennyskoulutustarve koulujen välille on valitettavasti syntynyt toiminut yli 30 vuotta opetuksen parissa. Hänon luonnollisesti jatkuva, eli näen tämän eroja niin mahdollisuuksien kuin tulosten- on työskennellyt opettajana, rehtorina, johtajana,alueen pysyväisluonteisena täydennyskou- kin välillä. Suurempi kuntakoko ja koulutuk- suunnittelijana, virkamiehenä, työnantajana jalutusalueena. Kun päättäjät yhteiskunnas- seen toivottavasti liittyvät sitovat laatukri- työnantajajärjestössä. Elokuusta 2010 hän onsamme ymmärtävät oikeasti koulutuksen teerit vahvistavat oppilaitten tasa-arvoa. toiminut Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:nmahdollisuudet ja merkityksen, he panos- Uskon myös, että kun kuntakartta elää, puheenjohtajana.tavat opetusalan ammattilaistensa osaami- ja elänee jatkossakin, kansalaisten vaati-sen kehittämiseen jatkuvasti. Lisätiedot mukset myös koulutuspalveluiden laadulle OAJ Soveltavan käytön tavoite vahvistuu lisääntyvät. Tämä on hyvä, päätöksenteki- www | oaj.fientisestään. Tällöin taitava opettaja hyödyn- jöitten suuntaan painetta lisäävä ja tasa-tää opiskelijaryhmässä olevaa osaamista ja arvoa vahvistava kehityssuunta. Olli Luukkainen Facebookissapotentiaalia, pyrkimättäkään itse olemaan Etäopetuksen käyttöä on monella suun- www | facebook.com/people/kaikessa ’oppineempi’.” nalla kokeiltu ja käytetty vuosia. Uskon, Olli-Luukkainen/694348788 01  | 2012    | 9
  • 10. TEKSTI ANNE RONGASKUVA iSTOCKPHOTOOppilaitosjohtoetsii suuntaa muuttuvassa maailmassaTulevaisuuden työelämä, nuoren opintopolku,tietoyhteiskunnan avaintaidot, oppilaitostenyhdistämiset, opettajan työhyvinvointi... Oppilaitos-johdossa mietitään lukuisia kriittisiä aiheita, jotkavaikuttavat tulevaisuuden linjauksiin – ja tämänpäivän päätöksiin.K evättalvella 2012 toteutettu Luotsaa LISÄTIETOJA tietotekniikkaan (LUOTI) -koulutuksen LUOTI-blogi | luotikoulutus.blogspot.com ensimmäinen seminaarisarja keräsi Ilmoittautuminen ja lisätietoja kesäseminaa-webinaareihin nelisenkymmentä tieto- ja rista blogissa.viestintätekniikan opetuskäytöstä ja oppi-laitosjohtamisesta kiinnostunutta osallistu- oppilaitoksen sisälle heijastuvat ja työyhtei-jaa. Seuraava seminaarisarja järjestetään söstä nousevat muutokset.Helsingissä 5.6.–7.8.2012. Vuorovaikutteinen ja mobiili teknologia LUOTI-seminaarisarjassa punaisena lan- sekä verkkopohjainen kommunikaatio ovatkana kulkee TVT:n käytön pedagoginen joh- viime vuosina muuttaneet työelämää, opiske-taminen ja oppilaitoksen toimintakulttuurin lua ja vapaa-aikaa. Oppisisältöjen sähköisty- Rajala muistuttaa: ”Emme voi tuudittau-kehittäminen kolmesta näkökulmasta: muu- minen niin ikään vauhdittaa muutosta. Kyse tua PISA-tutkimuksen tuomaan hyvänolontokset maailmalla laajassa mittakaavassa, on koko koulun läpäisevästä asiasta, joka tunteeseen, koska tipumme sillä tavallamuutokset oppilaitosten rajapinnoilla sekä vaikuttaa oppilashuollosta arkkitehtuuriin. nopeasti. Nuorten TVT- ja sometaidot Oppilaitosjohdon henkilöstökoulutusta vaihtelevat, opetussuunnitelmat kaipaavat rahoittaa OPH ja sitä toteuttaa eOppimiskes- remonttia. Moneen kertaan on hoettu, että kuksen jäsenistön muodostama konsortio. yksittäisten tietojen pänttäämisestä täytyy päästä kohti taitojen oppimista.” Jordman SOME on henkilökohtainen korostaakin pelkän tiedon ohella henkeä oppimisverkosto ja innoitusta. ”Pedagogisen rakkauden – Info Elimäen lukion rehtori Kari Rajala ja Ota- kunnioittamisen – ilmapiirissä meidän pitää Suomalaisten rehtoreiden lammen yhtenäiskoulun rehtori Mikko mennä. Nuori oppija hengittää mediaa, jos verkostoon löydät seuraamalla Jordman osallistuivat LUOTI-webinaariin. kunnioitat häntä, tunnet sen hengen.” esimerkiksi heitä: Jordmanin mukaan kouluttautuminen on Rajala kehuu sosiaalista mediaa: tärkeää, koska koulun johtaminen ei voi ”Minulle antoisinta Facebookissa ja Twitte- Mikko Jordman perustua omien mielenkiintojen varaan, rissä on laajentuva henkilökohtainen oppi- Twitter | twitter.com/mikkojoo vaan ammatilliseen osaamiseen, nykypäi- misverkosto, PLN. Jokainen päivä on uuden Blogi | lilelibe.blogspot.com vän tuntemukseen ja tulevan ennakointiin. oppimista. Lisäksi verkossa annetaan ja Kari Rajala Rajala huokaa: ”Koko ajan vyöryy uutta, saadaan positiiviista kannustusta. Mahta- Twitter | twitter.com/karirajala mutta vanhaa ei poistu samaa vauhtia. vaa, kun tietämystä jaetaan eikä pantata.” Blogi | rajala.wordpress.com Suuri vaara tänä päivänä on, että rehtorit Napakat ja puhuttelevat asiantuntija- piiputtavat itsensä vauhdissa.” Hallinnolliset alustukset ajankohtaisista aiheista sekä Kouvolan Pro Rexi 2012 -päivät rakenteet hankaloittavat TVT:n käytön peda- keskustelut kollegoiden kanssa pitävät 4.–5.10. paneutuvat tieto- ja gogista johtamista: ”Teknisen ja pedagogi- ajan tasalla ja antavat näkökulmaa. LUOTI- viestintätekniikan ja sosiaalisen sen osaamisen yhteensovittaminen ei toimi. webinaarit ovat ruokkineet vilkasta ajatus- median asioihin Toisaalta ei pysty vaatimaan oikeita asioita, tenvaihtoa ja niiden aineistoilla on ollut www | facebook.com/ jos ei osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Niihin kysyntää. Koulutuksen tavoitteisiin kuuluu prorexi2012 kysymysten tekemiseen verkoistoitumiset ja keskustelun herättäminen ja kollegaverkos- tällaiset kurssit ja webinaarit auttavat.” tojen tukeminen. l10 |   01 | 2012
  • 11. TEKSTI LEENA VAINIO, JARMO VITELI & MIKA PETÄSNOROKUVA MIKA PETÄSNOROVerkostojen synty vaatiikypsyttelyä ajan kanssaAKTIIVI-hanke on neljä vuotta verkottanut Avoimissa oppimisympäristöis-sä aktiiviseksi kansalaiseksi – kehittämisohjelman projekteja. Mitä olemmeoppineet verkostoitumisesta tänä aikana? Aitojen verkostojen ja yhteistyönmerkitys on korostunut osaamisen kehittämisessä. Parempien tulosten saa-miseksi rakennerahastokauden koordinoijat ovat nähneet verkostoitumisenkeinoksi tuottaa parempia hanketuloksia.S otaranta ja Linnanmaa* määrittelevät maan (emt) mukaan verkostoyhteistyössä LISÄTIETOJA verkoston eriasteiseksi ja eri tavoin havaitut heikkoudet ja vahvuudet eivät vält- www | aktiivi.info vakiintuneiksi sosiaalisiksi suhteiksi tämättä johdu ainoastaan organisaatiomal-toisistaan riippuvaisten toimijoiden välillä, leista vaan useamminkin yhteistoiminnan teita ja palveluja ja lisäksi osaamme myösjotka ovat organisoituneet yhteisen intres- laadusta. aktivoida erilaisia toimijoita hyödyntämäänsin ympärille. Verkostosuhteiden syntymi- Foorumien määrä ja laatu on yksi omassa toiminnassaan hankkeessa kehi-nen edellyttää keskinäisen riippuvuuden verkostoyhteistyön onnistumisen mit- tettyjä menetelmiä. Nyt olemme päässeetoivaltamista ja hyväksymistä. Haasteemme tari. AKTIIVI on järjestänyt vuosittain 2–3 siihen tilanteeseen, jossa verkostoyhteistyöon ollut se, että 16 eri projektia eivät kaikin yhteistä projektien tapaamista. Teemoina tuo etuja; 1+1+1 on parhaimmillaan 111.osin ole löytäneet keskinäistä riippuvuutta ovat olleet ennakointi, arviointi, tuotteis- Jakamalla saamme omaan toimintaammeja sosiaaliset suhteet monesti muodostu- taminen ja projektien tuotosten esittelyt. lisäarvoa.neet etupäässä AKTIIVI-hankkeen järjestä- Parhaiten näistä ovat onnistuneet tilaisuu- Onneksi tämä ei päättynyt tähän –mien yhteisten tilaisuuksien varaan. det, joissa projektit ovat tehneet itse ja AKTIIVI plus jatkaa projektien verkottamista rakentaneet yhdessä uutta tietoa. Nämä vuoteen 2014 asti. lYhteinen tavoite ja yhteiset kohtaamiset ovat lisänneet toi-yhteistoiminnan laatu mijoiden välistä luottamusta ja vähitellenYhteinen intressi on rakentunut projektien selkeyttänyt toimijoiden välistä työnjakoa jayhteisestä tavoitteesta, jonka mukaan myös synnyttänyt vastuita projektien keski-on kehitetty avoimia oppimisympäristöjä, näiseen yhteistyöhön.joissa aktiiviset kansalaiset voivat oppia jatoimia hyödyntäen erilaisia tieto- ja viestin- Monia asioita olisi voinuttätekniikan menetelmiä. Lisäksi rahoittaja tehdä toisinon kehottanut projekteja osallistumaan Jos olisimme jo vuonna 2008 tienneetyhteiseen verkostotoimintaan, vaikka varsi- verkostojen rakentamisesta ja tukemisestanaista pakkoa siihen ei ole ollut. kaiken sen, mitä tiedämme nyt neljän vuo- Pohdittaessa syitä, miksi verkosto jäi den kokemusten jälkeen, olisimme tehneetmelko löyhäksi, on viitattu hankkeiden eri- monta asiaa eri tavalla. Yhteinen kokemuslaisiin toimintaympäristöihin ja organisaa- on meille antanut tiedon siitä, minkälaisiatiomalleihin. Kirjastojen, museoiden, yhdis- ovat verkostotyön haasteet. Verkostojentysten ja oppilaitosten organisaatiomallit sosiaalisten suhteiden rakentaminen vaa-eivät tue verkostoitumista eivätkä toimijat tii aikaa, ja keskinäisten riippuvuuksienkoe hyötyvänsä siitä. Sotaraudan ja Linnan- ymmärtäminen syntyy tarpeesta tehdä asi- oita yhdessä. Olemme oppineet erittäin paljon toi-*Sotarauta, M. & Linnanmaa, R. 1999. Kehittäjä-verkostojen pullonkaulat ja verkostojen johtaminen: nen toisiltamme, keräänneet valtavanEsimerkkinä kuntien elinkeinopoliittinen yhteistyö. tietomäärän tieto- ja viestintätekniikan(Teoksessa Siirilä, S. (toim.) Kaupunkipolitiikan aika. hyödyntämisestä, saaneet aikaiseksi tuot- 01  | 2012    | 11
  • 12. TEKSTI ARI-MATTI AUVINENKUVAT FUTUREIMAGEBANKVerkko-opetuksessakinarvon muodostavat käyttäjät– eivät järjestelmätVerkko-opetuksen arvonmuodostuksen hahmottaminen on tärkeää.Sen avulla voidaan kehittää ymmärrystä hyvistä toimintatavoista, jotkaluovat arvoa oppijoille. Mutta miten arvo muodostuu verkko-opetuksessa?A rvontuotannon tutkimukselle löytyy joissa teollisen tuotteen arvo on uudessa KIRJOITTAJA tausta teollisista yrityksistä ja pal- vaiheessa korkeampi kuin sitä edeltä- Ari-Matti Auvinen toimii tutkijana Aalto-yliopis- veluyrityksistä. Teollisen toiminnan neessä. tossa ja senioripartnerina HCI Productions Oy:ssä.arvontuotantoa on kuvattu 1980-luvulta Palvelutuotannossa on 2000-luvultaalkaen ”arvoketjuina”, toisin lähtien entistä vahvemmin nähty arvon yhteydessä synny tehokkaina peräkkäisinäsanoen tuotannossa muodostuvan yhteistuotantona, eli palvelun tuotantovaiheina, vaan nimenomaan pal-toisiinsa liittyvinä toteuttajan ja asiakkaan tiiviin yhteistyön ja velun toteuttajan ja palvelun asiakkaan/vaiheina, vuorovaikutuksen tuloksena. Arvo ei tässä käyttäjän yhteistyöllä. Nykyaikainen verkko-opetus sopii hyväksi esimerkiksi monipuolisesta arvon yhteistuotan- nosta.12 |   01 | 2012
  • 13. Teollisen tuotannon oppimisessa toteuttaja ei hallitse ja johdaarvonmuodostus kaikkia keskeisiä arvonmuodostuksen teki-Arvontuotannon tutkimus on lähtenyt liik- jöitä, kuten esimerkiksi muita oppijoita taikeelle yrityksistä, joille voiton tavoittelu on verkossa olevia erilaisia resursseja, vaantoiminnan tarkoitusta. Tutkimuksissa on tarjoaa oppimiselle rakenteita ja ympäris-analysoitu ja mallinnettu yritysten toiminta- töjä.tapaa, jonka avulla on mahdollista kasvat- Löytyisikö siis muita mahdollisia tapojataa arvoa. mallintaa arvonmuodostusta verkko-opetuk- Tunnetuin tällä alalla on Michael Por- sessa?terin 1980-luvun puolivälissä käyttöönottama arvoketjun käsite (value chain). Palveluissa ilmeneePorterilainen arvoketjumalli kuvaa teollisen arvon yhteistuotantotuotteen valmistamista vaihe vaiheelta 2000-luvun alun liikkeenjohdollisen kes-raaka-aineista jalostetuiksi tuotteiksi sekä kustelun merkittävimpiä avauksia oliniiden jakelua, myyntiä ja erilaisia jälkimark- S.L.Vargon ja R.B.Luschin käynnistämäkinoinnin toimenpiteitä. Perusajatuksena keskustelu siitä, miten palvelujen logiikkaon, että arvoketjun jokaisen vaiheen tulee eroaa teollisen tuotannon logiikasta (Ser- yhteistuotannosta. Oppijoiden oma aktiivi-lisätä tuotteen arvoa – muuten kyseinen vice-Dominant Logic) ja miten palveluilla on nen toiminta (esimerkiksi portfoliotyösken-vaihe se on turha kustannustekijä. ominaisia piirteitä ja toimintatapoja, jotka telynä), vertaisten ja vertaisryhmien oma Mallinnuksen tärkein sovellusarvo on eivät ole palautettavissa teollisen tuotan- sisällöntuotanto (esimerkiksi wikeinä jayrityksen eri toimintojen tarkastelu asiak- non arvontuotannon malleihin. tiimitöinä), vertaisarviointi (esimerkiksi ris-kaalle tuotettavan arvon näkökulmasta. Yksi palveluille ominainen tärkeä piirre tikkäisarviointeina) ja verkossa tapahtuvatTämän mallinnuksen perusteella voidaan löytyy siitä, että asiakkaat ovat tärkeitä tutoroidut keskustelut ovat toimintatapoja,tunnistaa esim. prosessivaiheita, jotka toimijoita ”arvon yhteistuotannossa” (value jotka arvonmuodostuksen ajattelussa ovateivät tuota arvoa asiakkaille. Myös monien co-creation). Arvo ei muodostukaan arvo- arvon yhteistuotantoa. Verkko-opetuksenpalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa ketjumaisen tuotantojärjestelmän avulla, asiakkaille kiinnostava arvo syntyy myöson perustaa haettu arvoketjumallista - esi- vaan laajan ja monipuolisen yhteistyön sekä oppijan ja opettajan/ohjaajan keski-merkkinä käytettäköön ketjuuntuneita pika- tuloksena. Monissa palveluissa – esimer- näisestä vuorovaikutuksesta sekä muidenruokaravintoloita, joita pidämme palvelusek- kiksi vaikkapa WeightWatchers-painonhal- oppijoiden toiminnasta ja heidän työnsä jatoriin kuuluvina, mutta jotka käytännössä lintaryhmissä – koko palvelukonsepti on oppimisresurssiensa jakamisesta.toimivat teollisen tuotannon logiikalla. perustunut vertaiskäyttäjien keskinäiseen yhteisyyteen ja kommunikointiin. Erilaiset arvoNmuodostusteoriatMiten mallit istuvat oppimiseen? Arvon yhteistuotannon tärkeitä kehit- yhteen oppimisalaa vartenKoulutuksen ja oppimisen monet toimijat täjiä ovat olleet myös C.K. Prahalad ja V. Verkko-opetuksen arvonmuodostuksen hah-ovat suhtautuneet kriittisesti yritysmaail- Ramaswamy. Heidän keskeinen väittä- mottaminen on tärkeää, koska sen avullamasta tuleviin toimintatapoihin ja analyysi- mänsä on, että arvon muodostuksessa tär- voimme kehittää ymmärrystämme hyvistämalleihin. Kuitenkin esimerkiksi tunnetut keää ei olekaan enää tavaroiden maailma toimintatavoista, jotka luovat arvoa oppi-pohjoisamerikkalaiset Michael Moore ja (ml. tuotteiden eri ominaisuuksien kehitty- joille. Perinteinen arvoketjumainen malliGreg Kearsley ovat omassa kirjassaan minen) tai erilaisten ratkaisujen maailma antaa hyvän perustan toimintavaiheiden”Distance Education – A System’s View” (ml. erilaiset tuotteiden ja palveluiden tehokkaaseen suunnitteluun ja toteutuk-esittäneet lähellä arvoketjumallia olevan yhdistelmät), vaan erityisesti kokemusten seen. Sen lähtökohta on tuotannollinenmallinnuksen. Heidän mukaansa etä- ja maailma (ml. kokemusten personalisointi ja eli miten verkko-opetuksen kokonaisuusmonimuoto-opetusta – ja myös verkko- kokemusverkostot). voidaan tehokkaasti suunnitella ja toteut-opetusta – tulisi tarkastella tuotannollisena Markkinat sanan laajassa mielessä taa. Tehokas suunnittelu ja toteutus eivätjärjestelmänä. Mooren ja Kearsleyn tar- ymmärrettynä – verkko-oppimisen osalta kuitenkaan vielä riitä.kastelu eroaa kuitenkin selvästi porterilai- voisimme käyttää termiä ”toimintaympä- Ajattelutavan arvon muodotumisestasesta maailmasta siinä, että se korostaa ristö” – ovatkin muodostumassa vuorovai- yhteistuotannon avulla voisi yhdistää täy-monipuolista vuorovaikutusta niin oppijan ja kutuksen areenaksi. Keskeiseksi tekijäksi dentämään arvoketjuajattelua, jotta aktiivis-opintomateriaalin välillä, oppijan ja ohjaajan muodostuu erilaisten dialogien hallinta ja ten toimijoiden osallisuus ja osallistuminenvälillä kuin eri oppijoidenkin kesken. johtaminen, kun markkinat muuttuvat tarjo- tulisivat esille verkko-opetuksen arvonmuo- Arvoketjumallinnus antaa perustan aja-asiakas-markkinoista yhteistuotannon dostuksen perustassa. Arvon yhteistuo-tarkastella tehokkaan verkko-opetuskurssin markkinoiksi. Tiivistetysti keskeinen piirre tanto korostaa verkko-opetuksen toteutta-suunnittelua ja toteutusta, mutta se ei asiakkaan/käyttäjän näkeminen toimivana jien ja oppijoiden jatkuvaa vuorovaikutustakuitenkaan kata verkko-opetuksen koko- subjektina – ei ”toimenpiteiden kohteena”, ja dialogia – yhteinen arvonmuodostusnaisuutta. Verkko-oppiminen ei välttämättä toisin sanoen objektina. merkitsee myös vahvempaa sitoutumistaole luonteeltaan vaihe vaiheelta etenevä Nykyaikainen verkko-opetus sopii sovittuihin toimenpiteisiin ja niiden omista-lineaarinen ketju. Nykyaikaisessa verkko- hyväksi esimerkiksi monipuolisesta arvon juutta. l 01  | 2012    | 13
  • 14. TEKSTI JOHANNA SALMIA & ANNIKA MICHELSON  |  Hämeen ammattikorkeakouluKUVAT JOHANNA SALMIA & iSTOCKPHOTOMobiililla– luonnollisesti!Toukokuussa 2012 on vuorossa jo kolmas AVO-hankkeen ja HAMK Mustia-lan järjestämä Mobiilikesäkoulu. Tällä kertaa teemana on ”Mobiilista ubiik-kiin”. Mobiilikesäkoulu on yhteisöllinen tapahtuma, jossa uudet oppimisenmallit ja menetelmät ovat osallistujien kokeiltavina.V uosina 2010 ja 2011 Mobiilit rakennus- ja hoitoalalla. Tarvitaan työkaluja LISÄTIETOJA oppimisessa ja vuorovaikutukses- prosessien seurantaan ja tilanteiden doku- www | mobiilikesakoulu.com sa (AVOmobiilit) -hankkeessa on mentointiin. Oppiminen siirtyy luokkahuo-pilottien avulla etsitty uusia oppimisen neista autenttisiin ympäristöihin. Opiskeli- nuorempi. Tämä on ollut nähtävissä myösmenetelmiä. Hankkeessa saatujen koke- joiden laitekanta alkaa olla jo sillä tasolla, AVOmobiilit -hankkeen ja HAMKin järjestä-musten mukaan mobiilius tuo aivan uuden että mobiililaitteiden hyödyntäminen opis- mässä Mobiilikesäkoulussa vuosina 2010ulottuvuuden oppimiseen ja ohjaamiseen. kelussa on heillekin mahdollista. Mobiilia ja ja 2011.Uusien toimintamallien käyttöönotto vaatii mobiiliutta voidaan kuvata kolmella adjek- Tulevaisuudessa näemme yhä useam-ennakkoluulotonta asennetta, muutoksia tiivilla: ajankohtainen, tilannekohtainen ja pia opiskelijoita ja ohjaajia tuottamassa,toimintakulttuurissa sekä halua oppia ja henkilökohtainen. oppimassa ja kehittämässä rinta rinnan.kehittyä. Yhteisöllisyys on myös hyvin kes- Siirtyminen mobiiliin vaatii teknistä Avoin työskentely ja verkostoituminen edis-keinen asia, kun kehitetään uusia oppimi- ohjausta, opastusta, vinkkejä ja tukea lait- tävät innovaatioiden syntymistä – myös erisen toimintamalleja. teiden ja sovellusten parhaasta käytöstä ammattialojen rajojen yli. ja hyödyntämisestä. Tarvitaan käytännönJoustava mobiilius esimerkkejä siitä, missä ja miten mobiililait- Yhteisöllinen johtajuusMobiilius tuo joustavuutta työntekoon ja teita kannattaa hyödyntää. Tekniikan nopea kehittyminen aiheuttaayleiseen ajankäyttöön. Monet työprosessit Mobiililaitteet mahdollistavat mm. nopeita muutoksia ja tämän vuoksi muutos-tapahtuvat muualla kuin kiinteän työpöydän oppimisaihioiden tekemisen aidoissa johtaminen nousee keskeiseen asemaanääressä, esim. luonnonvara-alan töissä tai tilanteissa tai paikkatiedon hyödyntämisen organisaatioissa. Tiimityöskentely – erityi- kuvaustilanteissa (esim. alueen kartoitta- sesti virtuaalisissa tiimeissä, joissa toi- misessa). Mobiililaitteet helpottavat opiske- mimista mobiilius helpottaa – toimii siten, lijan kanssa kommunikointia ja harjoittelun että yksilöt ovat tasa-arvoisia. Johtajuus ohjaamista, kun opiskelija suorittaa harjoit- vaihtuu lennossa aiheesta ja tilanteesta teluaan tietokoneiden saavuttamattomissa. riippuen. Kynnys ottaa vastuuta on matala, Uudet laitteet mahdollistavat oppimispro- jos asia liittyy ihmisen omaan kompe- sessien tallentamisen, jolloin siihen voi- tenssialueeseen tai hänellä on erityistä daan palata myöhemmin, oppimista kerra- kiinnostusta aiheeseen. Henkilökohtaiset ten ja arvioiden. ominaisuudet korostuvat ja tuovat työsken- Oppimista voidaan kuvata helposti telyyn lisäarvoa. Myös vaikeista asioista myös oppimisblogissa monimediaisen tulee voida keskustella avoimesti, jolloin materiaalin avulla. Blogia voidaan jakaa niin päätöksentekokin tehdään näkyväksi kai- opettajan kuin opintojakson opiskelijoiden killa tasoilla. kanssa. Aina joku on läsnä ja kommentteja saa helposti. Jokapaikan oppiminen Laitteet mahdollistavat sen, että oppija Sukupolvi Z, joka on syntynyt vuoden 1995 voi hyödyntää niin asiantuntija- kuin vertais- jälkeen, siirtyy pian opiskelemaan. Nämä verkostoja. Kisälli-oppipoika -menetelmä nuoret arvostavat avoimuutta ja toivovatMobiilikesäkoulussa toukokuussa toteutetaan uutta toteutuu niin kansallisella tasolla kuin yksilöllisiä ratkaisuja. He yhdistävät tek-toimintamallia Tammelan kunnassa HAMK Biotalou- globaalisti. Tulevaisuudessa meillä on oppi- niikkaa monipuolisesti elämässään, myösden Mustialan toimipisteessä. mistilanteita, joissa kisälli on oppipoikaa oppimisessa. He hakevat tietoa juuri silloin,14 |   01 | 2012
  • 15. kun sitä tarvitaan: ulkona kaverien kanssa, sien kautta. Langattomuus ja virtuaaliset Autenttisuus edellyttääkotona perheen kanssa tai luennolla opet- tilat ovat ubiikkiudelle tyypillistä. Erilaiset mobiiliuttatajan kanssa. Tieto jaetaan välittömästi viestimet sulautuvat ympäristöömme, Ongelmien ratkaiseminen ja ilmiöidenympärillä olevien ihmisten kanssa, myös tilojen rakenteisiin tai vaatteisiin. Näin ymmärtäminen nousee tulevaisuudessaverkossa. Nuoret tuottavat itse runsaasti voidaan helpottaa arkielämää ja käy- yhä tärkeämmäksi. Oppiminen tapahtuumateriaalia, muokkaavat muiden tekemiä tännön toimintoja. Esimerkkinä koulun parhaiten yhteistyössä esim. alueellistentuotoksia ja jakavat kiireesti ja joustavasti kirjasto: Kun lähestymme kirjastoa, paik- toimijoiden kanssa.käyttäen monta eri kanavaa. Jatkuvasta tie- katietomme välittyy kirjaston kattavaan Oppiminen yhdessä tulevan työnanta-don hakemisesta ja oppimisesta on tullut järjestelmään. Järjestelmä huomaa, että jan kanssa helpottaa siirtymistä oikeaanelämäntapa. varaamamme kirja on saapunut ja viestit- työelämään. Osaaminen siirtyy joustavasti Kaikkialla läsnäolevan tietotekniikan tää siitä meille. oppijoiden, oppilaitosten ja yritysten välillä:hyödyntämistä sanotaan ubiikkiudeksi Oppimisen näkökulmasta ubiikkiyhteis- muodostuu monimuotoinen oppimisym-(engl. ubiquitous computing) eli jokapaikan kuntaan sisältyy monia haasteita mutta päristö, jossa on mukana eritasoistatietotekniikaksi. Ubiikkiteknologia myös mahdollisuuksia. Siinä voidaan osaamista ja eri ikäpolvia. Mobiilius on kes-voi olla niin näkymätöntä, ettei sen ole- vapautua rutiinitehtävistä ja panostaa kehit- keinen osa uutta virtuaalista ja sosiaalistamassaoloa huomaa kuin sujuvien proses- tämiseen ja innovatiivisuuteen. toimintamallia. l 01  | 2012    | 15
  • 16. TEKSTI KARI A. HINTIKKA, ANNE RONGAS, JAAKKO RANTALA & ANTTI POIKOLAKUVA iSTOCKPHOTOUusi ammattikunta syntymässä:Fasilitoijat kirittämäännettikansaa tavoitteisiinOtavan opisto ja Jyväskylän yliopisto kehittävät parhaillaan opin-tokokonaisuutta, jonka suorittamalla oppii innostamaan, aktivoi-maan ja koordinoimaan nettikansan toimintaa internet-fasilitoijana.Opintokokonaisuus on suunnattu erityisesti nettiajan kansalais­yhteiskunnan kehittämisestä kiinnostuneille ihmisille niinyhdistyksissä ja järjestöissä kuin hallinnossakin. Koulutuksenjärjestäminen on osa Avoimuudesta Voimaa Oppimisverkostoi-hin (AVO2) -hanketta.I nternet-fasilitointi tarkoittaa netti-innos- Netti-innostajuuden mahdollisuuksia LISÄTIETOJA tamista eli avoimen osallistujajoukon pohdittaessa esille nousee kysymys Nettikansa-opinnot Wikiopistossa toiminnan aktivoimista, koordinointia ja siitä, antaako sosiaalinen media toi- www | j.mp/avo2-nettikansa-opinnotkatalysointia internetissä. Menetelmää voi- mivia työkaluja innostajan käyttöön? Nettikansan Leiripäivätdaan käyttää niin oppimisessa, ongelman- Olettamuksenamme on, että verkon tuot- www | mahdollista.firatkaisussa, strategiavalmistelussa kuin tama lisäarvo innostajalle on suurempitutkimus- ja tuotekehityksessä. Suomessa kuin sen mukanaan tuomat rajoitteet.esimerkiksi Tekes loi TekesOPPY-teknologia- Verkkoa voidaan hyvinkin käyttää havah- Suomalaisten yhteiskunnallinenohjelmansa sisällön ja strategian avoimesti duttamisen, osallistamisen, tutkimuk- aktiivisuus ei välttämättä ole vähentynyt,Facebookissa 2010. sellisuuden, avoimen dialogin ja muiden mistä saatiin todistusta kaksissa viime innostamisen keskeisten elementtien vaaleissa. Sen sijaan tarvetta tuntuu ole-Tavoitteisiin kirittäjä ja apuvälineenä. van muutokselle osallistumisen ja yhdes-prosessien luotsi sätekemisen muodoissa sekä toiminnanFasilitaattorin rooliin kuuluu auttaa ihmisiä Osallistumisen muodot toteuttamiselle internetissä.ja ryhmiä toteuttamaan tavoitteensa. Net- muuttuvat Nettiajan kansalaisyhteiskunnantiverkostoille on tyypillistä hajanaisuus ja Esimerkiksi Sami Borgin mukaan suo- opintokokonaisuudet tarjoavat tähänsatunnainen osallistumisaktiviteetti. Jotta malainen yhdistys- ja järjestöosallistumi- ratkaisua. Samalla kun ne tarjoavatverkon kautta toimiva ihmisjoukko saisi nen on selvästi heikentymässä. Tilapäi- opetusrungot sisältöineen ne toimivatjotain tavoitteellista aikaan, tarvitaan toi- nen ja yhden tavoitteen yhteiskunnalli- myös esimerkkeinä uudesta avoimestamintaprosessin luotsausta. Ryhmän toimin- nen toiminta näyttäisi saavan jalansijaa toimintakulttuurista yhteiskunnallistennan fasilitoinnissa internet toisaalta rajoit- vakiintuneilta liikkeiltä, yhdistyksiltä ja tavoitteiden, aktiivisen kansalaisuuden jataa mahdollisuuksia ja toisaalta tarjoaa puolueilta. Samalla kansalaiset kehittä- demokratian saralla.hyviä keinoja, jotka ovat oikein käytettynä vät ripeään tahtiin uudenlaisia osallistu- Opintokokonaisuudet työstetääntehokkaita. misen ja yhteistoiminnan muotoja, kuten tämän vuoden aikana valmiiksi asti avoi- Hankkeessa mukana oleva Opinto- Sometu- ja Sähköautot! -nettiverkostoja mesti Wikiopistossa. Alussa ne ovat raaki-keskus Kansalaisfoorumi tarkastelee tai Porkkanamafia- ja Eroa kirkosta leita, mutta saman tien jokaisen kiinnostu-nettifasilitointia ja netti-innostamista sosio­ -liikehdintää. Internet on tässä kehityk- neen kommentoitavissa ja muokattavissa.kulttuurisen innostamisen viitekehyksesä. sessä keskeisesti vaikuttava tekijä, joka Opintokokonaisuudet avoimine sisäl-Siinä innostamisen tavoitteena on yksilön mahdollistaa resursseja, mobilisointia ja töineen ovat ensi vuonna kaikkien oppi-ja yhteisön voimaantuminen. Innostajan organisoitumista sellaisessa mittakaa- ja koulutuslaitosten vapaasti hyödynnet-toimenkuvana on toimia em. voimaantumis- vassa, joka aiemmin onnistui ainoastaan tävissä, ja myös kaupallinen käyttö onprosessin katalysaattorina. suurten organisaatioiden voimin. sallittua. l16 |   01 | 2012
  • 17. Nettifasilitaattoriluo osallistumis-mahdollisuuksia. 01  | 2012    | 17
  • 18. Koulu Kaikkialla -hanke! Toimikas kannustaa aktiiviseen oppimiseen Toimikas on AVO2-hankkeen osa- kummi. Toimijuus ja aktiivinen Toimikkaassa rakennetaan kokonaisuus, joka jalostaa toimin- oppiminen eivät ole sattumalta erilaisia ratkaisuja oppiaineita nallisen ja aktiivisen oppimisen näiden kahden hankkeen yhtei- yhdistävänään, ilmiöpohjaiseen malleja. Vetureina hankkeessa nen nimittäjä. Oppimisen haas- oppimiseen. Painoa laitetaan myös ovat Hämeenlinna ja Otavan Opis- teet informaatiotulvan ja moni- opettajien yhteistyöhön ja oppija- ton nettilukio. mutkaisen maailman keskellä lähtöiseen suunnitteluosaamiseen. Koulu kaikkialla -tutkimus- vaativat eheyttäviä toimia, jottei TEKSTI | Anne Rongas, projektisuunnittelija, hanke on Toimikkaan hanke- oppija näänny. Suomen eOppimiskeskus ry18 |   01 | 2012
  • 19. TEKSTI OLLI VESTERINENKUVAT FUTUREIMAGEBANK & iSTOCKPHOTOLasten asiantuntijuusja toimijuus syytäpäästä valloilleenKoulu Kaikkialla -hankkeen tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria, joillaon tunne oman elämän hallinnasta, ja jotka voivat hyvin omassa elämäs-sään. Meidän kaikkien aikuisten tuella heistä kasvaa aktiivisia, yhteisiinasioihin vaikuttamiseen uskovia aktiivisia toimijoita.P rofessori Lasse Lipponen kirjoittaa LISÄTIETOJA kollegoidensa kanssa Oppimisen Toimikas-blogi sillat – kohti osallistavia oppimisym- www | toimikas.blogspot.compäristöjä -kirjassa toimijuuden kokemuk- AVO Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihinsen tärkeydestä (www.oppimisensillat.fi). www | eoppimiskeskus.fi/fi/avoToimijuus tarkoittaa osallistumisen kauttamuodostunutta identiteettia. välineiden käyttö on oivallinen keino nos-Toimijuus avaa tietä taa esille lasten omaa asiantuntijuutta jauuden luomiselle heidän toimijuuttaan. Tämän hetken ehkäToimijuuden käsite on keskeinen opetus- ja merkittävin toimijuutta hyvin ilmentävä tieto-kulttuuriministeriön rahoittamassa Koulu ja viestintätekniikan ilmiö on sosiaalinenKaikkialla -tutkimus- ja kehittämishank- media, jossa korostuu myös oppilaidenkeessa. Siinä tuetaan oppimisympäristöjen oma tietämys, joka ei välttämättä luokka-kehittäjien hyvien käytäntöjen vuorovaikut- huoneessa pääsisi esille. Lapset oppivatteista verkostoa ja rakennetaan kansallisen uuden teknologian käytön huomattavastiasiantuntija- ja koulutuspalvelujen kokonai- nopeammin kuin aikuiset, mitä kannattaasuutta. Tätä kautta koulu laajentaa ja avaa hyödyntää ottamalla käyttöön kannettavat,oppimisen ympäristöjään, paitsi tiedekes- kännykät, tabletit ja muut helposti hyödyn-kuksiin, kirjastoihin ja museoihin, myös tär- nettävät laitteet.keän resurssin koulun kehittäjinä muodos- Välillä opettaja voi vetäytyä asiantuntijantaviin kolmannen sektorin toimijoihin. asemasta ja jakaa tekijyyttä ja asiantun- Toimijuudessa on kyse aktiivisuudesta, tijuutta oppilaiden kanssa eli antaa tilaaintentionaalisuudesta, osallisuudesta, vai- toimijuudelle. Lapset voivatkin kehittyä ja tahattomasti. Käsitteenä oppimisenkutus- ja valinnanmahdollisuudesta, vapaa- asiantuntijoiksi omilla kiinnostusalueillaan kaikkiallisuus ulottuukin formaalista koulu-ehtoisuudesta ja itse valituista toimintata- ja tietää enemmän kuin opettaja. On tär- opetuksesta kaikkiin ympäristöihin ja ajan-voista. Toimijuuteen liittyy usein myös uutta keää miettiä, minkälainen ja kenen tieto kohtiin, joissa oppimista tapahtuu.luova aspekti, itsestään selvänä pidetyn katsotaan koulussa tärkeäksi ja merkityksel- Informaali oppiminen on turha asettaakyseenalaistaminen, vastustaminen ja mah- liseksi. Onko esimerkiksi sillä, mitä lapset formaalin opetuksen vastakohdaksi tai kil-dollisuus toimia toisin kuin tavanomaisesti. oppivat informaaleissa oppimisympäris- pailijaksi. Oppimisen kaikkiallisuuden idea Lapset oppivat ja kehittävät nopeasti töissä koulun ulkopuolella, merkitystä kou- pitääkin sisällään ajatuksen informaalinuusia tapoja hyödyntää teknologiaa, joten lussa ja kuinka koulu ottaa sen huomioon? ja formaalin kytkeytymisestä mielekkäissä tilanteissa. Niin formaalilla kuin informaalil-Koulu Kaikkialla -hanke (2011–2015) toteutetaan Kaikkialla voi oppia lakin on myös omat vahvuutensa eikä niitäHelsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisessä Oppiminen on elämänlaajuinen ja elämän- ole aina syytä itsetarkoituksellisesti sekoit-tiedekunnassa, Opettajankoulutuslaitoksella mittainen prosessi. Oppimista tapahtuu taa. Sopivat oppimisen sillat ovat nekin joOpetuksen ja oppimistutkimuksen yksikössä. kaikkialla ja koko ajan, tarkoituksellisesti suuri askel koulun kehittämisessä. l 01  | 2012    | 19
  • 20. TEKSTI ELIAS AARNIOKUVA iSTOCKPHOTONäkökulmiaInternet-palveluidenkäyttöehtoihinSosiaalinen media on lyhyessä ajassa tehnyt Internetin hyötykäytöstä joka-miehen huvia. Muutos on merkittävä: Internet on demokratisoitunut mui-denkin kuin teknisesti suuntautuneiden ihmisten työkaluksi ja keskustellutasiat vaikuttavat voimakkaasti myös joukkoviestintään. Isot käyttäjämassatovat tehneet Internetistä uuden keskustelun ja elämän kentän. Oppimisenkannalta on olennaista, että tämä muutos tunnistetaan ja eletään muutok-sen mukana. Erilaiset palvelut myös antavat aivan uusia mahdollisuuksiaoppimiseen ja opetuksen tukemiseen.20 |   01 | 2012
  • 21. Tietoa kirjoittajasta ongelma: kun Internetin käyttö erityisesti Ikä ja sopimuksen Elias Aarnio on vapaat ja avoimet ohjelmistot sosiaalisen median osalta on todellisuu- tekeminen opetuksessa -asiantuntija Innopark Programmes dessa näiden palveluiden käyttöä, niiden Sometu-verkostossa on käyty keskuste- Oy:ssä poistaminen tosiasiallisesti jättäisi meidät lua siitä2, minkä ikäinen voi rekisteröityä tyhjän päälle. Osaan tarpeita voidaan pystyt- käyttämään erilaisia palveluita ja solmi- http://educoss.blogspot.com tää oma palvelu, esimerkiksi asentaa Ether- maan palvelusopimuksen. Vaikka palve- pad koulun omalle palvelimelle tai jopa pys- luntarjoaja sallisi käytön vaikkapa ikäänE nnen tätä isoa muutosta oppimises- tyttää koulun oma sosiaalinen media. Silloin katsomatta tai yli 13-vuotiaille, alaikäinen sa käytettävät palvelut tuotti pääosin palvelu on omassa hallinnassa. Kääntöpuoli ei voi tehdä sopimusta. Pääsääntöisesti koulutuksen järjestäjä. Kymmenen on se, että suuret käyttäjämäärät ja orga- sopimusten tekeminen edellyttää 18 vuo-vuotta sitten oltiin onnellisia, jos koulun nisaatio- ja maantieteelliset rajat tekevät den ikää. 15-vuotias on lain mukaan muu-www-julkaisualustassa oli helppokäyttöinen some-palvelusta mielenkiintoisen. Koulun tamissa erikoistapauksissa rajoitetustiWysiwyg-editori, joka vapautti käyttäjät sisäinen verkosto ei ole kiinnostava, jos sitä oikeustoimikelpoinen: hänellä on oikeushankalaksi koetun HTML-kuvauskielen verrataan miljoonia käyttäjiä sisältävään määrätä itse työllään ansaitsemaansaosaamisen vaatimuksesta. Nyt palveluita palveluun, joka mahdollistaa erilaisten kou- tai hänen haltuunsa annettua omaisuuttaotetaan käyttöön omaehtoisesti, oppilai- lujen välisten verkostojen muodostamisen. sekä tehdä tavanomaisia ja vähäpätöisiätoksen tarjoamien palveluiden lisäksi siksi, Yleissääntöä on mahdotonta muodostaa. oikeustoimia. Internet-palveluiden käyttö-että ne tarjoavat mahdollisuuksia, jotka Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö voisi olla ehdot on kuitenkin laadittu useimmitenovat opetuksen kannalta arvokkaita. Niin- hyviä, perusteltuja syitä jättää jokin palvelu toisten maiden lainsäädäntöä noudattaen.kin yksinkertainen ryhmätyötä tehostava käyttämättä. Yritykset pyrkivät tekemään yleiset ehdot,asia kuin monen käyttäjän samanaikaisesti jotka pätevät mahdollisimman monessakäytettävä selaimessa toimiva tekstinkä- Etiketistä ja ikärajoista maassa. Pienen markkina-alueen, kutensittely on useimmissa jonkun muun kuin on hyvä pitää kiinni Suomen, kannalta on hyvin ongelmallista,koulun tietotekniikasta vastaavan organi- Internetin käyttö on todellista elämää. että esimerkiksi Google ei ole kyennytsaation tuottama. Google Docs ja Etherpad Käyttäytymisasioissa on jo vuosia osattu puolessa vuodessa vastaamaan hyvinovat ahkerassa käytössä. vaatia verkossakin korrektia käytöstä. Net- yksinkertaiseen kysymykseen: tarkoittaako Kun palvelun tarjoaa jokin yritys, palve- tietiketti tunnetaan jo hyvin. Entä meidän sen käyttöehtojen ilmaisu ”laillisesti toimi-lua koskee yleensä käyttöehdot. Etenkin jos vanhempien ja opettajien suhtautuminen valtainen” Suomessa 18 vuoden ikää vaipalvelu on ilmainen, niihin suhtaudutaan muihin sääntöihin? Verkkopalveluiden ikä- jotain muuta.samoin kuin ohjelmistojen käyttöehtoihin: raja on mielenkiintoinen esimerkki: osan On syytä huomata, että Googlen lisäksikorkeintaan nopea vieritys läpi ja painetaan mielestä palveluiden ikärajoista voi lipsua monet muutkin yritykset tarjoavat palvelui-hyväksymisnappia kiireesti. Oppilaitoskäy- ja on hyväksyttävää, että lapset esimerkiksi taan erilaisilla kouluille räätälöidyillä tavoillatössä näin ei kuitenkaan tule menetellä valehtelevat ikänsä rekisteröityessään. siten, että koulu tekee palvelusopimuksensiksi, että ehdoissa on käsitellään asioita, Mutta jos näin meneteltäisiin, hyväksyt- yrityksen kautta ja tarjoaa palvelut oppilait-jotka vaikuttavat käyttäjän oikeuksiin. täisiinkö valehteleminen vain esimerkiksi tensa käyttöön. Tämä tapa on ehdottomastiLisäksi kysymys on laillisesti sitovan sopi- Internet-palveluun rekisteröidyttäessä vai suositeltava.muksen solmimisesta. juksataanko vain amerikkalaisyrityksiä? Uudistettu versio Internet-palveluiden Julkisuudessa on keskusteltu niukanlai- Moraalikasvatuksen nimissä on syytä käyttöehdot opetuksessa -oppaasta on jul-sesti palveluiden käyttöehdoista. Jokainen pitää ikärajasta kiinni. Internet ei voi olla kistettu Flossmanuals-palvelussa.3 lymmärtää, että esimerkiksi oppikirjojen moraalisääntöjen suhteen erilainen kenttäkohdalla maksuttomuus tarkoittaa sitä, kuin ”oikea elämä”. Nykyisille koululaisilleettä oppilaan ei tarvitse ostaa itse kirjojaan Internet on päivittäisen keskinäisen viestin-vaan oppilaitos hankkii ne. Entä ”ilmainen” nän väline ja oikeaa, täyttä viestintää. Miksipalvelu, jonka käytön tosiasiallinen ”hinta”on se, että käyttäjä antaa palvelulle luvan lapsen tekemä juksaaminen olisi hyväk- syttävää kun tiedämme, että palveluiden Internetinlouhia ja käyttää tämän tietoja esimerkiksimainontaan? Voidaanko oppilaalta edellyt- käyttäjissä on aikuisia, jotka valehtelevat hyväksikäyttö mielessään ikänsä, jotta käyttö on todel-tää palvelusopimuksen, vaikka vain maksut-toman, tekemistä jonkin palvelua tarjoavan voivat nuoren ikävalepuvussa etsiä seuraa lapsista ja nuorista? lista elämää.yrityksen kanssa, jotta tämä voi osallistua Monien palveluiden ikäraja on asetettuopetukseen? Entä opettaja? Onko opetta- pitäen silmällä lasten suojelua verkossa.jalla velvollisuus rekisteröityä käyttämään Yhdysvalloissa sijaitsevien palveluiden 13tiettyä palvelua siksi, että ”kaikki muutkin” vuoden ikäraja tulee esimerkiksi Children’s 1 http://www.ftc.gov/ogc/coppa1.htmkäyttävät sitä työkaluna? Online Privacy Protection Act-laista1. Vaikka 2 http://sometu.ning.com/forum/topics/googlen- Näennäisin yksinkertainen vastaus moista ikärajaa ei olekaan Suomen laissa, palveluiden-ik-raja-suomessa-15-vai-18-vuottaolisi sanoa että moista velvollisuutta ei voi ikärajaa tulee noudattaa koska palvelua 3 http://fi.flossmanuals.net/kirjoita/internet-palve-olla. Tästä seuraisi kuitenkin melkoinen koskee tarjoajan kotimaan lainsäädäntö. luiden-kayttoehdot-opetuksessa 01  | 2012    | 21
  • 22. TEKSTI SOILI MEKLINKUVAT FUTUREIMAGEBANK & iSTOCKPHOTOOpiskelutaitoilloissavertaisvuorovaikutustaja kollektiivisiaverkkomuistiinpanojaKuopion kesäyliopistossa käynnistyi hiljattain työnimellä ”Ulos kalakukko-pedagogiikasta” toimintaideologian muutos, jossa pyritään kyseenalaista-maan entisiä käytäntöjä. Muutos toteutetaan avaamalla uusia, oppimiseenjohtavien kohtaamisten mahdollisuuksia virtuaalisesti, rahoituksellisesti,sosiaalisesti ja mentaalisesti. Ensimmäisiä toteutuksia ovat aikuisopiskeli-joille järjestetyt illat verkon kautta.O piskelutaitoillat ovat uusi toiminta- KIRJOITTAJA malli, jossa yhteistyössä Itä-Suomen Soili Meklin on Snellman-kesäyliopiston vs. Avoimen yliopiston ja Otavan rehtori. Hän on innostunut uusien oppimisym-Opiston kanssa mahdollistetaan kaikille avoin päristöjen löytämisestä ja sosiaalisen medianja maksuton tiedonsaanti aikuisopiskelijoita hyödyntämisestä opetuskäytössä.koskettavista ja opiskelua tukevista aiheista. LISÄTIETOJA OpiskelutaidotChattailu on taitoillan www | kuopionkesayliopisto.fi/s/opiskelutaidotvuorovaikutusmuotoEräs ennakkoon mietityistä kysymyksistä Gradun sparrausoli, muodostuvatko opiskelutaitoillat pelkäs- www | kuopionkesayliopisto.fi/s/kurssit/tään tiedon ”kaatamiseksi” osallistujille, vai Gradusparrauspalvelutsaadaanko niissä aikaan myös osallistujienvälistä vuorovaikutusta. Vastauksena tähänolemme kehittäneet toimintamallin, jossa chat-emännän rooli jää hyvinkin pieneksi, kunasiantuntijaluennoitsijan lisäksi virtuaalihuo- osallistujajoukko innostuu keskustelemaan janeeseen kirjautuu myös chat-emäntä (tai kommentoimaan luennon ohessa.isäntä). Lisäksi osallistujien tukena toimiitekninen tukihenkilö. Aktiivi vetää muita mukaansa Käytettävästä tekniikasta (Adobe Connect) Osallistujamäärät opiskelutaitoilloissa vaih-johtuen osallistujien välinen vuorovaikutus televat 50–200 hengen välillä. Olemme huo-tapahtuu opiskelutaitoiltojen aikana chattia manneet, että yksikin aktiivinen osallistujakäyttäen. Chat-emännän tehtävänä on mah- saa usein muita mukaansa ja rohkaiseedollistaa osallistujien välistä vuorovaikutusta esimerkillään. Parhaimmillaan chat-vir-aktivoimalla keskustelua ja toistamalla luen- rasta löytyy luennoitsijan tuottamaa tietoanoitsijan puheesta keskeisimpiä kohtia chat- laajentavaa materiaalia (linkkejä, lähteitä),virtaan tekstin muodossa. Chat-emännän roo- vertaisuutta vahvistavia viestejä (ollaanlin aktiivisuus vaihtelee riippuen siitä, miten ikään kuin samassa veneessä), kysymyksiäaktiivisia osallistujat ovat – toisinaan tarvitaan luennoitsijan lisäksi myös toisille osallis-enemmän kysymyksiä ja aloitteita, toisinaan tujille, kiitoksen ja tuen ilmauksia sekä22 |   01 | 2012
  • 23. verkostoitumista, jonka tavoitteena on pitää yhteyttä myös opiskelutaitoillan jälkeen. Vaikka opiskelutaitoilta kestää vain 1,5 tuntia noin kerran kuukaudessa, uskommeSeminaarikannu jakaa vahvasti, että kohtaamisilla on pitkäkestoi- nen vaikutus aikuisopiskelijoiden opiskelu-kollektiivisia muistiinpanoja motivaatioon ja tiedon siirtymiseen. Hetk- ellinen vahvistus ja vertaisuuden kokemusSuomalaiset sosiaalisen median toa. Liverapoiluun on välillä myös usein hyvinkin itsenäisten ja ehkä yksinäis-aktiivikäyttäjät ovat viimeisen yhdistetty videostriimaus. Mer- tenkin opintojen tukena kantaa parhaim-viiden vuoden ajan raportoineet kille pantavaa on, että toiminta- millaan myös tunnetilana, johon voi palatakollektiivisesti erilaisista tapah- malli on kehittynyt itseorganisoi- mielessään uudestaan.tumista ja tilaisuuksista. Tätä tuvasti verkostoissa. Motivaation Opiskelutaitoillan aikana kertynyttätoimintaa nimitetään livera- lähteinä ovat olleet osallisuus, chat-virtaa voi kuvata myös kollektiivisinapoiluksi. Välineinä on käytetty kokemuksen jakaminen, ref- muistiinpanoina, jotka syntyvät opettajan jasosiaalisen median palveluita, lektointi ja oivaltava, leikillinen osallistujien yhteisen osallistumisen ja vuo-kuten Jaikua, Qaikua, Twitteriä yhdessä ajattelu. rovaikutuksen tuloksena.ja Etherpadiä. AVO-hankkeessa tuetaan avoi- Tavoitteenamme on kehittää opiskelutai- Jaiku-mikrokanavalle perus- missa verkostoissa oppimista. toiltoja sisällöllisesti ja pedagogisesti entistätettiin keväällä 2008 ”Seminaari- Liverapoilu on ollut monien paremmin aikuisopiskelijoita palvelevaankannu”, millä nimellä löytyy muis- AVO-tapahtumien, varsinkin muotoon ja soveltaa niiden toteutuksessatiinpanokanava nykyisin myös Sometu-verkoston järjestämien, saatua tietoja ja kokemusta myös muuhunQaikusta. Twitterissä käytetään keskeinen osa. Lähes kaikkia koulutustoimintaamme. Tulevaisuudessasovittua tunnistetta eli risuaita- tapahtumia on pyritty avaamaan kehitämme mm. opiskelutaitoiltojen aikanamerkillä muodostettua hashtagiä. etäosallistujille verkkoon. Netti- syntyneiden kollektiivisten muistiinpanojen Liverapoilu yhdistää etäseu- jalanjälki onkin useissa tapahtu- jakamista laajempaan käyttöön. Tähän voisiraajat ja paikalla olijat. Ihmiset missa ollut merkittävä. soveltua esimerkiksi Facebookissa toimivajakavat sekä muistiinpanoja että Aikuisopiskelijat-ryhmä. Opiskelutaitoiltojenaihepiiriin liittyvää tausta-aineis- TEKSTI | ANNE RONGAS toimintamallia on jo sovellettu valtakunnalli- sissa gradusparrauspalveluissa. l 01  | 2012    | 23
  • 24. TEKSTI JYRKI KASVIKUVAT JYRKI KASVIN KUVA-ARKISTO & iSTOCKPHOTOAvoin tietoavaa myös yhteiskuntaaMaailmalla on käynnissä kilpa julkishallinnon tietovarantojen avaamiseksimahdollisimman nopeasti yleiseen käyttöön.A luksi tietojen avaamista perusteltiin KIRJOITTAJA ideologisin syin, mutta avoimessa Jyrki Kasvi toimii tutkimus- ja kehittämisjohtajana yhteiskunnassa verovaroin tuotet- TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:ssä.tujen tietojen tulee olla kaikkien käytettä- Blogi | kasvi.orgvissä. Hallinnon läpinäkyvyys paranee, kunpäätösten perustana olevat tiedot ovatavoimesti saatavilla. Esimerkiksi Kanadas- Kun organisaation tietovarat tunnis-sa paljastui miljardien eurojen veropetos, tetaan ja avataan, niitä aletaan käyttääkun valtion tilit avattiin. entistä laajemmin myös oman organisaa- Kun edelläkävijämaiden kokemukset tion sisällä! Esimerkiksi koulutuksen suun-osoittivat, että julkisten tietovarojen avaami- nittelu ja ohjaus perustuu usein vanhaan,nen edistää avoimuuden lisäksi talouskas- edellisten vuosien tietoon eikä tilanteenvua, myös Suomi lähti avaamaan tietokan- reaaliaikaiseen seurantaan.tojaan. Viranomaisten tietojensa käytöstä Vastaavasti muiden viranomaistenperimät maksut haittaavat sähköisiä palve- avaamat tietovarat, tilastot ja tietokannatluita kehittävien yritysten tuotekehitystä ja avaavat kouluttajille uusia mahdollisuuksiapienentävät valtion ja kuntien verotuloja. suunnitella opetusta ja kehittää uusia oppi- misratkaisuja.Avattavat tiedot haltuunTietovarojen avaaminen ei tarkoita vain Avoimuuden rajatteknistä avaamista eli avoimen sovellus- Kaikkia julkisia tietovarantoja ei voida avatarajapinnan luomista tietokantaan, jossa sellaisenaan. Esimerkiksi henkilötietojatiedot ovat avoimessa tiedostomuodossa. sisältävien tietokantojen avaaminen vaaran- ASBO-rekisteriin (anti-social behavior order),Vähintään yhtä tärkeää on tietojen juridinen taisi ihmisten yksityisyyden ja tietoturvan. josta on poistettu epäsosiaalisesta käytök-avaaminen, julkaiseminen lisenssillä, joka Edes sinänsä julkisia tietoja kuten verotta- sestä huomautuksen saaneisiin henkilöihinei rajoita tietojen uudelleenkäyttöä käyttäjä- jan tietovaroja ei voida sellaisenaan avata, viittaavat tiedot.ryhmän tai käyttötarkoituksen mukaan. koska samalla avautuisivat kaikkien suo- Avattavien tietovarojen hyödyntäjien on Tietojen avaaminen ei ole organisaati- malaisten henkilötiedot. voitava luottaa tietojen eheyteen. Esimer-olle pelkkä ylimääräinen tehtävä; jo avatta- Tietovarannot on avaamisen yhtey- kiksi ASBOrometer on suosittu asunnonos-vaksi soveltuvien tietojen kartoittamisesta dessä anonymisoitava, jotta tietoja ei voida tajien keskuudessa. Heidän on voitavaon hyötyä. Kartoituksen tuloksena syntyy yhdistää yksittäisiin ihmisiin. Esimerkiksi luottaa siihen, ettei ASBO-rekisteriä tai itsetietojohtamisessa tarvittava tietovarojen Iso-Britanniassa suosittu ASBOrometer, palvelua ole peukaloitu. Alhainen ASBOjenkokonaisarkkitehtuuri, joka monelta julkis- yksittäisen kansalaisen kehittämä kän- määrä nostaa alueen asuntojen hintaa.hallinnon organisaatiolta puuttuu. nykkäsovellus perustuu poliisin avaamaan Avoin data on ilmaisenakin arvokasta. l24 |   01 | 2012
  • 25. TEKSTI LASSE VALLEMAAKUVA DANIEL HELVACI | WINNOVANovaNetOppimisen avaruuttaKesken jääneen tutkinnon loppuun saattaminen on WinNovan NovaNet-projektin keskeisin tavoite. Kaksi tärkeintä keinoa sen saavuttamiseksiovat sosiaalisen median hyödyntäminen ja työpajayhteistyö. Testaamme jamallinnamme molempia.”L isäksi tavoitteemme on luoda NovaNet-projekti Kolme hyötyä NovaNetista, Satakuntaan työpajojen ja toisen Jonna Malmivuori | projektipäällikkö Susanna? asteen ammatillisten oppilaitos- Marko Alanen | verkko-ohjaaja (Rauma) l Valmistuminen: Tehtiin hops, joka Lasse Vallemaa | verkko-ohjaaja (Pori)ten yhteistyömalli”, painottaa projektipääl- toteutui hieman etuajassa. Opiskelu olilikkö Jonna Malmivuori. paljon henkilökohtaisempaa ja apua oli www | winnova.fi/novanet Valtaosa projektimme opiskelija-asi- www | facebook.com/winnovanet tarjolla koko ajan. Jonna kyseli useinakkaista tulee oppilaitosten ulkopuolelta, https://sites.google.com/site/winnovanet/ ”Miten menee?”, vaikka sai itse tehdäjoten työskentely lähtee parhaiten käyntiin varsinaisen opiskelun. NovaNet olihyödyntämällä oppijan omaa sähköpostia NovaNet on Satakunnan ELY-keskuksen myöntä- huippu juttu – ei maksanut mitään.ja henkilökohtaista oppimisympäristöä. mä ESR-hanke (1.1.2011–31.6.2013)Kaikilla asiakkailla on ollut sähköposti – l Google Docsin kautta oppiminen:useimmilla joko Gmail tai Hotmail. Yhdek- ”Syksyllä 2012 kokeillaan Raumalla jakaminen, tiedostoja ei tarvitsesällä kymmenestä on Facebook-tili. Sosi- Microsoftin Skydriven ympärillä olevia palve- lähetellä, sama tieto kaikilla ja tallentuuaalisen median hyötykäyttö ei ole monelle luja sekä kouluttajakoulutuksessa että itse automaattisesti. Myös oppimispäivä-kuitenkaan tuttua. myynnin at-koulutuksessa”, jatkaa verkko- kirjan kommentointi oli hienoa. Perehdytys sosiaaliseen mediaan tar- ohjaaja Marko Alanen.jotaan kaikille. Henkilökohtaisen oppimis- l Hakeudun mahdollisesti jatkokoulu-ympäristön ja elämänlaajuisen oppimisen Oppijan kokemus tukseen Porin yliopistokeskukseen.ymmärtäminen tarjoaa oppijalle laajentu- Haastattelimme projektista valmistunutta Rahoitusala kiinnostaa eniten.van perustan elinikäiseen oppimiseen ja opiskelijaa. Merkonomi Susanna Lager-tulevaan työnhakuun, jotka yhä enemmän bomilta puuttui tutkinnostaan kahdeksan Kirjoittaja toimii WinNovan NovaNet-projektissatapahtuvat verkossa. Perehdytystä tar- opintoviikkoa. verkko-ohjaajana ja vertaismentorina.jotaan myös opiskelijapalvelujen opinto- ”Koulutukseni keskeytyi työn jaohjaajille, kuraattoreille ja erityisopettajille lapsen takia. Lapseni täytti tammikuussasekä tietenkin ammatinopettajille. Saman- kaksi vuotta. Sain tiedon projektistalaisen perehdytyksen tarjoamista yhteistyö- WinNovan opinto-ohjaalta. Ennen olinkumppaneillemme – työpajoilla, etsivässä yhdistelmäopinnoissa ja sain tehtyä yli-työssä, TE-toimistoissa – pidämme erittäin oppilastutkinnon, mutta ammatillinen jäitärkeänä. kesken. Poissaoloni aikana kurssit olivat muuttuneet haastavammiksi ja siksi ohja-Sosiaalisen median uksen saaminen oli hienointa. Varsinkinperehdytysmalli budjetoinnissa apua NovaNetista saitestattavana projektin Googlen Dokumenttien avulla. Tiedon jaka-työvoimakoulutuksissa minen oli helppoa. Olin Gmail-asiakas jo”Ammatinopettajat ja tieto- ja viestintä- entuudestaan.”tekniikan opettajat perehdytettiin jaetulla, ”Jonna NovaNetista antoi some-pereh-yhteisöllisellä prosessilla (Google Docs) dytyksen. Vaikka olen ollut mesettäjä josyksyllä 2011. Laitoshuoltajan ammattitut- työpaikallakin mediatietokantaryhmässä jakintokoulutuksessa Porissa hyödynnetään tehnyt etätyötä verkossa, en ollut käyttänytGooglen palveluja ja Facebookia”, tarkentaa somea muutoin työssäni enkä vapaa-ajalla, Some on iloinen asia, toteavat Jonna Malmivuori,verkko-ohjaaja Lasse Vallemaa. en ole myöskään Facebookissa.” Lasse Vallemaa ja Susanna Lagerbom. 01  | 2012    | 25
  • 26. TEKSTI TIINA MÄENPÄÄKUVA iSTOCKPHOTOVirtuaalinen 4GoodLifejakaa tietoa terveydestäja hyvinvoinnistaHyvinvointialue 4GoodLife on toiminnallinen ja monimuotoinen paikkaSecond Lifen Saarella. Virtuaalipaikassa on tarjolla terveystietoa, kokoontu-mis- ja rentoutumistiloja ja tarvittaessa sielunhoitoakin ammattikorkeakou-lujen opiskelijoille ja terveystyötä tekeville.4 GoodLife on syntynyt vuosina 2010– osa interaktiivisten menetelmien opiskelua. Näin opiskelijoilla on mahdollisuus saada 2012 Hämeen, Lahden, Laurea ja Tarkoituksena on ollut luoda virtuaalinen tukea ammattilaisilta virtuaaliympäristössä. Metropolia ammattikorkeakoulujen yh- hyvinvointialue, josta opiskelijat löytävät tie- Virtuaalinen hyvinvointialue tukee reaa-teistyönä opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvoin- toa terveydestä omien terveysvalintojensa limaailman hyvinvointipalveluita. 4Good­ Ife- Ltia edistämään. Hanke toteutetaan Terveyden pohjaksi. Kansainvälisiä opiskelijoita varten alueella on toteutettu sekä opiskelijoidenja hyvinvoinnin laitoksen (THL) myöntämillä hyvinvointialueella olevia sisältöjä on kään- ohjaamia vertaistukiryhmiä esimerkiksiterveyden edistämisen määrärahoilla. netty englannin kielelle. oman hyvinvoinnin vahvistamiseen ja arjen Hyvinvointialueelle on rakennettu eri- hallintaan että ammattilaisten ohjaamialaisia rakennuksia, kokoontumispaikkoja 4GoodLifessa on myös päivystystä ryhmiä opiskelutaitojen ja stressinhallinnansekä keskustelu- ja rentoutumistiloja, Hankeen tavoitteena on myös ennaltaeh- kehittämiseen.joissa opiskelijat voivat kohdata toisiaan käisevien opiskeluhyvinvointipalveluiden Alueella on järjestetty lukukausittainja hyvinvoinnistaan vastaavia henkilöitä. saavutettavuuden parantaminen. Siksi opis- erilaisia vapaamuotoisia, kaikille avoimiaTiloista löytää tietoa, jota ovat tuottaneet keluterveydenhoitaja, opiskelupastori, opin- hyvinvointia edistäviä tapahtumia. Tapahtu-vastuutetut sisällöntuottajat sekä eri alojen topsykologi, kuraattori ja erityisopettaja ovat mien tavoitteena on ollut ammattikorkea-opiskelijat, joille tehtävien laadinta on ollut päivystäneet säännöllisesti 4GoodLifessa. koulujen yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kaikki alueelle tuotettu materiaali, tapahtu- mat, ryhmät ja hyvinvointitoimijoiden päivys- tysajat ovat kumppaniammattikorkeakoulu- jen opiskelijoiden käytettävissä. Kävijämäärä nousuun markkinoinnilla 4GoodLife-hyvinvointialueella on ollut tois- taiseksi melko vähäinen kävijämäärä. Niin ikään tapahtumiin, ryhmätoimintaan ja hyvinvointitoimijoiden päivystyksiin osallis- tujia on ollut vähän. Tähän löytyy selitystä opiskelijoiden antamasta palautteesta: Second Life -ohjelmaa ei tunneta kovin hyvin, mikä vaikuttaa siihen etteivät opiske- lijat osaa hakeutua virtuaaliselle hyvinvointi- alueelle ja virtuaalipalveluihin. Markkinointia onkin nyt tehostettu virtuaalipaikan tunnetuksi tekemiseksi ja kävijämäärän nostamiseksi, erityisesti kumppaniammattikorkeakouluissa eri kou- lutusaloilla ja toimintayksiköissä sekä opis- kelijoille että henkilökunnalle. l26 |   01 | 2012
  • 27. TEKSTI MARJATTA MYLLYLÄ, HANNA TERÄS & MARKO TERÄSKUVA PEKKA KALLITAOKK vie verkon kauttaopettajakoulutusta ArabiemiraatteihinTampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu (TAOKK) aloitti syksyllä2011 opettajankoulutuksen Arabiemiraateissa, Higher Colleges ofTechnologyssa. Koulutuksessa hyödynnetään sosiaalista mediaa, silläopetus toteutuu täysin verkossa.A rabiemiraarteissa sijaitseva Higher Colleges of Technology on korkea- asteen opetusta tarjoava, hiemankotoisia ammattikorkeakoulujamme vastaa-va organisaatio, jonka opettajilta on tähänasti puuttunut pedagoginen koulutus. Koulutusviennin onnistumiseen onvaikuttanut usean vuoden ajan TAOKKissaharjoitettu tutkimus sosiaalisen teknologianja autenttisen oppimisen menetelmistä,jotka tukevat läsnäolon ja yhteisöllisyydentunteen syntymistä.Pedagogiikan asema säilyymyös some-ympäristössäOppimisen koreografia on muuttunut, kunlineaarisen, käsikirjoitetun ja tarkasti kontrol-loidun yksilösuorituksen sijaan nyt tanssitaan-kin yhdessä, kerrotaan sosiaalista digitaalistatarinaa ja kirjoitetaan jopa tieteellisiä artik-keleita julkaisuihin opettajaopintojen aikana.On syntynyt uusia askelkuvioita, kun oppi-misympäristönä on käytetty muun muassaGoogle-ekosysteemin palveluita. Eivät nekään toiminta löytää uudenlaisia uomia, arvioin- Tietoa kirjoittajistaitsessään ole avain autuuteen, vaan valittu titaidot ja tunteiden käsittely syvenevät ja Marjatta Myllylä | yliopettaja, verkko-opetuspedagogiikka vaikuttaa suuresti oppimiskoke- yhdessä oppiminen sitouttaa opintoihin. ja sosiaalinen media  |  Tampereen ammatillinen Keskeisenä komponenttina on fasilitaattori, opettajakorkeakoulumukseen samojakin työkaluja käytettäessä. Hanna Teräs  |  lehtori, kansainvälisyys ja Nykyään tuskin löytyy oppilaitosta, jossa jolla on tärkeä rooli: tämä on myös yksi koulutusvienti | Tampereen ammatillinenei pohdittaisi kysymystä siitä, millainen merkittävimmistä havainnoistamme Arabi- opettajakorkeakoulutulevaisuuden virtuaalisen oppimisympäris- emiraattien koulutuksessa. Marko Teräs | asiakkuuspäällikkö, koulutus­tön pitäisi olla. Liian usein tätä pohditaan Meistä kirjoittajista Marjatta ja Hanna vienti | Tampereen ammattikorkeakoulupääsääntöisesti teknologian näkökulmasta. ovat kehittäneet maantieteellisiäkin rajojaPerinteiset verkko-oppimisympäristöt ohjaavat rikkovia pedagogisia koreografioita erityisesti Lisätietojatoimintaa mukailemaan perinteisiä opettajan tutkimuksellisesta näkökulmasta. Marko e-mail | marjatta.myllyla@tamk.fija opiskelijoiden rooleja sekä toimintatapoja. puolestaan on mukana kehittämässä Arabi- emiraattien koulutusta ja opiskelee samalla TAOKK Facebookissa Tutkimuksissamme olemme huoman- www | facebook.com/pages/Tampe-neet sosiaalisen median ympäristöjen verkon välityksellä Malesian avoimessa yli- reen-ammatillinen-opettajakorkeakoulu-vahvistaneen opettajaopiskelijoissa läs- opistossa. Taokk/161489263896537näolon tunnetta ja yhteisöllistä tiedonra- Kutsumme mukaan kumppaneita, joitakentumista. Samalla sosiaaliset verkostot kiinnostaa uudenlaisen opettajuuden rakenta- Higher Colleges of Technologylaajenevat, ja opiskelijoiden innovatiivinen minen ja sen samanaikainen tutkiminen. l http://21stcenturyeducators.tamk.fi/ 01  | 2012    | 27
  • 28. TEKSTI MARI RÄKKÖLÄINENKUVA HANNU YLILEHTO | OPETUSHALLITUSKehittävä koulutuksen arviointivaatii luottamustaja osallisuuttaTiedolla johtaminen, ohjaaminen ja vaikuttaminen tuodaan esiin johtava-na toimintaperiaatteena useissa – erityisesti tulevaisuuteen – suuntaavissaammatillista koulutusta ohjaavissa asiakirjoissa. ”Näppituntuma” ei riitäpäätöksenteon eikä ohjauksen perustaksi, vaan tarvitaan muita tapoja.Kehittävä arviointi tarjoaa tietoperusteisuuden toteuttamiseksi menetelmiä,jotka edistävät toimintaa ja motivoivat uuden oppimiseen enemmän kuinpelkästään mittaamiseen ja testaamiseen perustuva arviointi.A rviointi on arvon antamista jollekin Tietoa kirjoittajasta ja koulutuksen järjestäjiltä on myös puuttu- asialle, toiminnalle tai tulokselle. VTM, FT Mari Räkköläinen työskentelee Opetus- nut itsearvioinnin toteuttamisen välineitä Se on aina jollakin tavoin hyödyllis- hallituksessa. Hän on väitellyt Tampereen yliopis- tai niitä ei ole käytetty. tossa aiheesta ”Mitä näytöt näyttävät? Luotetta-tä, käytännöllistä, eettistä ja tarkoituksen- Motivointiongelmia on syntynyt siitä, vuus ja luottamus ammatillisten perustutkintojenmukaista arviointitiedon käyttäjälle ja jonkin että arviointi on koettu irralliseksi muusta näyttöperusteisessa arviointiprosessissa”.toiminnan edistämiseksi. Lähtökohtana ar- oppilaitoksen arviointitoiminnasta; se eivioinnille on (tai tulisi olla) aina sen tarve ja Väitöskirja löytyy verkossa osoitteesta ole tukenut riittävästi opiskelijan arviointiasille asetetut tavoitteet. Tarkoituksena on http://acta.uta.fi eikä opiskelijoiden ja oppilaitoksen itsear-tehdä johtopäätöksiä tai parantaa toimin- viointia.taa. Tämä korostuu erityisesti kehittävässäarviointinäkemyksessä. Arvioinnin tehtävä- julkistamisesta sovitaan ennalta, arvioinnin Hyvät tavat arvioidanä on tiedon tuottaminen. Tietoperustai- kohde osallistuu arviointiprosessiin ja saa Tutkimukseni näyttöperusteisen arvioinninsuus puolestaan edellyttää kehittämisnäkö- tuloksistaan palautteen. Tutkimukseni (Räk- luotettavuuden ja luottamuksen välisestäkulman huomioimista arvioinneissa. köläinen 2011) mukaan yhteisarviointi, arvi- yhteydestä käsitteli erilaisiin arvioinnin Kehittävä arviointi on luottamukseen oinnin autenttisuus ja hyödyllisyys sekä arvi- tarkoituksiin ja hyödyntämiseen liittyvääperustuvaa ja luottamusta luovaa. Arviointi oinnin myönteiset seuraamukset vahvistavat problematiikkaa. Opin sen, että jo arviointi-ei voi koskaan olla täysin oikeudenmukaista, eniten oikeudenmukaisuuden kokemusta. suunnitelmia ja arviointiasetelmia laaditta-mutta voimme tehdä siitä aina oikeudenmu- essa olisi tietoisesti määritettävä arvioinninkaisempaa, kun huolehdimme seuraavista Arviointitietoa tarkoitus ja käyttökelpoisuus, mikäli arvioin-asioista. Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet hyödynnetään vielä vähän titulosten halutaan johtavan kehittämiseen.tulee ilmastu selkeästi ja avoimesti, tulosten Suomessa tuotetaan paljon arviointitietoa, Fokus ei tällöin ole vain menetelmissä eikä joten siitä ei ole pulaa, mikä tietysti antaa järjestelmien teknisissä ratkaisuissa, vaan hyvän mahdollisuuden tietoperustaisuuden vähintään yhtä tärkeää on tietoisesti kysyä: toteutumiselle. Mikä on arvioinnin tai kehitettävän seu- Meillä on myös käytössä Koulutuksen ranta-palautejärjestelmän tarkoitus? Mihin Arvioinnin arviointineuvoston toteuttamat useat kansalliset arvioinnit tärkeistä koulutuspo- arviointitietoa käytetään? Kuka tietoja voi käyttää ja hyödyntää? Ja millä mekanismilla lähtökohtana on liittisista teemoista. Opetushallitus puoles- taan tuottaa säännöllisesti seurantatietoa tuloksista edetään kehittämiseen? On haasteellista varmistaa, että arvioin- itsearviointi. kansallisista oppimistuloksista. Tietoa siis tuotetaan paljon käyttöömme. neissa esiin tulleet kehittämiskohteet johta- vat konkreettisiin toimiin. Lisäksi arviointien Aiemmat selvitykset osoittavat, ulkoisia tulisi olla hyödyllisiä opettajille ja opiskeli- arviointeja hyödynnetään ylipäätänsä vähän joille, vaikuttaa opetuksen kehittämiseen ja28 |   01 | 2012
  • 29. osaamisen näytöissä arviointi muodostuu arviointikeskustelussa opettajan, työelä- män edustajan ja opiskelijan itsearvioinnin tuloksena – yhteisarvioinnissa arviointivas- tuu jaetaan ja eri osapuolten näkemykset Kehittävän huomioidaan arviointipäätöksessä. arvioinnin Ammattiosaamisen näyttöjä käytetään uudessa näyttöperusteisessa arviointijär- periaatteita jestelmässä myös kansallisen arvioinnin l Arviointi tuottaa oppimista perustana seurattaessa oppimistuloksia. ja johtaa kehittämiseen Tutkimukseni osoittaa, että arviointitiedon l Pitkän tähtäimen tuottaminen aidoissa työelämän tilanteissa tavoitteiden seuranta, lisää ennen kaikkea arvioinnin osuvuutta pitkäjänteisyys ja syvällinen (validiteettia), mikä puolestaan kaikkien tarkastelu osapuolten mielestä on kaikkein tärkeintä l Arvioinnin kohteen arvioinnin luotettavuuden kannalta, tär- osallisuus arviointi- keämpää kuin yhdenmukaisuus (reliabili- prosessissa, dialogi ja teetti). Liiallinen yhdenmukaisuuden koros- neuvottelu taminen lisäisi standardeja ja kontrollia ja l Kokemus ammatillisesta kaventaisi näyttöjä, jolloin ne eivät enää vastuusta ja vaikutus- olisi niin osuvia ammatillisen osaamisen mahdollisuuksistaMari Räkköläinen on tutkinut arviointimenetelmiä mittareita kuin nykyiset laaja-alaiset näytöt. l Kriteeriperusteisuusja ehdottaa, että Suomessa hyödynnettäisiin entistä Autenttisuus ja kontekstin huomioimien l Arviointiin liittyyenemmän tietoa, joka syntyy arvioinneista. Maamme onkin yksi keskeinen kehittävän arvioinnin aina palauteosallistuu innokkaasti kansainvälisiin vertailuihin, ehto ja tutkimukseni mukaan arvioinnin luo-kuten Pisaan ja PIAACiin ja omaa tuotantoa meillä l Huomio arvioinnin tettavuuden kannalta merkittävintä. Tällöinon runsaasti. vaikutuksiin ja huomio kiinnittyy myös toimintaprosessiin, seuraamuksiin itse toimijoihin ja prosessiin omistajiin. (arviointitulosten Tällöin ei niinkään yleistäminen ja kausaa-oppimiseen ja näkyä oppimistuloksissa. oikeudenmukainen käyttö) lisuhteiden etsiminen ole tärkeintä, vaan l Pohjautuu luottamukselle Vaivaton tiedonkeruu kehittyneillä mahdollisimman totuudenmukainen tulosmenetelmillä tekee arvioinnista teknisesti ymmärtämällä myös olosuhteita, jotka sekä ylläpitää ja edistääja näennäisesti helppoa, jolloin ei pohdita tulokseen vaikuttavat. Tämä vahvistaa luottamustaseuraamuksia arvioinnin kohteelle tai arviointien uskottavuutta ja tekee oikeutta l Osallisuuden ehtonaarvioi­ avalle asialle – osuvuus kärsii, koska t arvioinnin kohteelle. Tällöin puhutaan kon- on tietoisuus arvioinnintuotetaan tietoa niistä asioista, joista se on tekstiperustaisuudesta, joka on uusimpien tarkoituksesta jahelppoa ja ositetaan arvioinnin kohde todel- arviointitraditioiden mukaista toimintaa ja arviointikysymyksistälisuudelle vieraaksi. kehittävän arvioinnin piirre. l ”to prove” Vaikkei seuranta- ja palautejärjestel- Osallistavassa ja kehittävässä arvioin- Ò ”to improve”mien kehittä misessä ole kysymys vain nissa korostuu ennen kaikkea arvioinninteknisistä ratkaisuista, voi nykyinen tieto- merkitys arvioinnin kohteelle; myönteiset vai-ja viestintätekniikka palvella kehittävää kutukset lisäävät luottamusta. Pahinta luot-arvioin­ ia, kunhan ensin sovitaan, mikä on t tamukselle on, jos arvioinnista ei ole mitään aatteita noudattaen vertaisorganisaationarvioinnin tarkoitus ja varmistetaan luotta- seuraamuksia. Arviointi ilman palautetta ei toimintaa. Vertaisarvioijat ovat kyseisestämus julkistettaessa tuloksia. ole oikeastaan arviointia, ei ainakaan kehit- toiminnasta riittävän riippumattomia hen- tävää sellaista. Olennaisin periaate kehittä- kilöitä, jotka työskentelevät kuitenkin vas-Kehittävä arviointi- vässä arvioinnissa on, että arviointi sinällään taavanlaisten ilmiöiden parissa ja ovat arvi-kulttuuri tuloillaan tuottaa oppimista ja osaamista. Arviointi oitavan kohteen asiantuntijoita ja joilla onPelkkä tiedon tuottaminen ei riitä, vaan koetaan hyödylliseksi, kun se liikuttaa ja kos- arviointiosaamista. Arviointikohde rajataantarvitaan välitöntä vuorovaikutusta arviointi- kettaa omaa työtä tai kun opiskelija kokee yhdessä, kriteereistä sovitaan ja arvioinninja tutkimustiedon tuottajien ja käyttäjien omistavansa myös arviointiprosessinsa. kohteena olevat mukana koko arvioinninvälillä. Tällöin ollaan siirrytty kohti kehit- Oikeudenmukaisuuden kannalta keskeistä ajan ja tulkitsevat saamansa palautteen.tävää arviointikulttuuria, jossa kaikkein on kriteeriperusteisuus, jolloin arvioinnin Arvioinnin lähtökohtana on itsearviointi.tärkeintä on osallistava vuorovaikutus ja tavoitteet ja kriteerit ovat ennalta sovittu ja Menetelmä osoittautui tutkimuksessani eri-luottamus. Arviointituloksia on myös voitava selvästi ja avoimesti ilmaistu ja kaikkien arvi- tyisen sopivaksi opettajille; opettajat luotta-pitää luotettavina, ja arvioinnin kohteena ointiin osallistuvien tiedossa. Ihanteellista vat vertaisilta saatuun palautteeseen ja heolevien pitää voida luottaa siihen, että arvi- olisi jos arvioinnin kohde olisi itse mukana kokevat vertaisarvioinnin hyödylliseksi omanoinneista seuraa jotakin hyvää. laatimassa kriteereitä. työn kehittämisessä. Vertailutieto muiden Yhteisarviointi, jossa arviointivastuu Vertaisarviointi on kehittävän arvioinnin oppilaitosten tuloksista ja taustatieto tulos-jaetaan, edistää sekä arviointien luotetta- menetelmä, joka on ulkoista kriteeriperus- ten tulkinnan tueksi edistää luottamusta.vuutta että luottamusta arvioijan ja arvioin­ teista arviointia. Vertaisten muodostama Vertaisarviointi voimaannuttaa ja antaa vai-nin kohteen välillä. Esimerkiksi ammatti­ ryhmä arvioi kehittävän arvioinnin peri- kutusmahdollisuuksia omassa asiassa. l 01  | 2012    | 29
  • 30. TEKSTI JOANNA KALALAHTI, GEORGES SEGURA, MERJA SALMINEN, LEENA KOSKIMÄKI & RIITTA LISKI3DM kokeilee ja opastaakolmiulotteisten elämysten luomisessaUusia teknologioita, kuten virtuaalimaailmoja ja lisättyä todellisuutta(Augmented Reality, AR), ovat hyödyntäneet tähän mennessä etupäässäedelläkävijät. Nyt tilanne on muuttumassa, sillä kehittyvän tekniikanansiosta kolmiulotteisuus alkaa olla kaikkien ulottuvilla. Laajentumisellelisävauhtia antaa myös AVO2:n 3DM-osaprojekti.U udet teknologiat tarjoavat moni- oppilaitosten ja yritysten kanssa. Mobiilitek- LISÄTIETOJA puolisen informaatio- ja media- niikan uusia mahdollisuuksia opetuksessa Joanna Kalalahti | Tampereen yliopisto ympäristön sekä uusia tapoja hyödynnetään muun muassa podcastien ja e-mail | joanna.kalalahti@uta.fioppimiseen ja osallistumiseen. Niiden videoiden avulla ja kehitetään uusia lisätyn Georges Segura | Koulutuskeskus Salpausavulla on mahdollista rakentaa perinteisistä todellisuuden opetussovelluksia. e-mail | georges.segura@adusal.fiteknologioista poikkeavia kolmiulotteisia, Hämeen ammattikorkeakoulun Hyvin- Leena Koskimäki | Hämeen ammttikorkeakoulu,visuaalisia ja elämyksellisiä ympäristöjä. vointi- ja teknologiaosaamisen koulutus- ja e-mail | leena.koskimaki@hamk.fiSovellusten kautta on mahdollista olla tutkimuskeskusten yhteisessä osaprojektissavuorovaikutuksessa toisten käyttäjien sekä tavoitteena on toteuttaa pilotteja, saada tie- Merja Salminen | Hämeen ammattikorkeakoulufyysisen ympäristön kanssa. toa erilaisten sovellusten opetuskäytön mah- e-mail | merja.salminen@hamk.fi dollisuuksista sekä hyödyntää lisätyn todelli- Riitta Liski  |  Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAFAVO:n 3DM tuottaa suuden sovelluksia erityisryhmien palvelukon- e-mail | riitta.liski@kansalaisfoorumi.fimalleja ja oppaitaVuoden 2012 alussa alkaneessa Avoi- septien kehittelyssä. Piloteissa tarkastellaan muudesta voimaa oppimisverkostoihin muun muassa Microsoftin Xbox 360 -pelikon-(AVO2) -hankkeen Kolmiulotteiset ja mobiilit solille kehittämän Kinect-liiketunnistimen eri-oppimis- ja osallistumisympäristöt (3DM) laisia hyödyntämismahdollisuuksia hyvinvoin--osahankkeessa pureudutaan kahden seu- tialan opetuksessa. Kinectin ohjaimena toimiiraavan vuoden aikana virtuaalimaailmoihin Tutustu aiheeseen! pelaaja itse omalla kehollaan. Tavanomaisen l Tampereen yliopistonja lisättyyn todellisuuteen. 3DM tuottaa pelaamisen lisäksi laitetta on alettu soveltaamalleja ja oppaita, joita syntyy kokeiluko- 3DM-osaprojektin blogi: esimerkiksi autisten lasten koulunkäynninkemusten avulla. 3DM-osahankkeessa on http://avoimestitutkien. tukemisessa, aivohalvauspotilaiden hoidossamukana neljä organisaatiota, joilla kullakin wordpress.com ja kirugin työvälineenä.on oma osaprojekti. l Sometu-verkoston Sivistysliitto Kansalaisfoorumin tavoit- Tampereen yliopiston TRIM-tutkimus- Lisätty todellisuus -ryhmä: teena on luoda erityisesti vapaan sivistystoi-keskus selvittää lisätyn todellisuuden http://sometu.ning.com/ minnan piirissä toimiville valmiuksia hyödyn-opetuskäytön mahdollisuuksia ja kolmiulot- group/lisatty-todellisuus tää virtuaalimaailma Second Lifea ja sosiaa-teisten ympäristöjen tarjoamia osallistu- l Koulutuskeskus Salpauksen lista mediaa oppimisprosessin edistämisessämismahdollisuuksia. Lisätyn todellisuuden Youtube-kanavalta löytyy ja muussa toiminnassaan. Järjestöoppimisenhyödyntämistä pilotoidaan erilaisissa myös hankkeen aihe- ja sosiaalisen median yhdistämisellä haetaanryhmissä ja tilanteissa. Lisäksi toteutetaan alueeseen liittyviä videoita: entistäkin osallistavampaa ja tasa-arvoisem-koulutusta ja erilaisia tapahtumia yhdessä http://www.youtube.com/ paa oppimisprosessia. Ryhmän kanssa toimi-osahankkeen muiden toimijoiden kanssa. KoulutuskeskSalpaus minen virtuaalimaailmassa asettaa joitakin Koulutuskeskus Salpauksen tehtävänä l Diigo-ryhmä: http://groups. erityishaasteita. Niiden vastapainoksi virtuaa-on kehittää tulevaisuuden työkaluihin perus- diigo.com/group/AVO2_3DM limaailma tarjoaa etuja, joita on mahdotontatuvia menetelmiä, joilla voidaan opettaa l Lisätietoja Kansalaisfoorumin saavuttaa muilla verkon välineillä. Ympäristötyöelämässä tarvittavia valmiuksia. realX- Second Life -koulutuksista: mahdollistaa voimakkaan toimijoiden kes-tend -virtuaalimaailmaa halutaan hyödyntää http://www.kansalaisfoorumi.fi/ kinäisen yhteisen tilan tunteen, ja oppimis-entistä tehokkaammin, ja valtakunnallista second-life.html tilanteisiin on helppo lisätä toiminnallisia japalveluaulaa kehitetään yhteistyössä muiden elämyksellisiä elementtejä. l30 |   01 | 2012
  • 31. Suomen eOppimiskeskus ryPäättävät yhteisöjäsenet3T Ratkaisut Oy Jyväskylän ammattikorkeakoulu NetOp Finland Oywww | 3tratkaisut.fi www | jamk.fi www | netopfinland.fiA1 Media Oy Kinda Oy Oy Orxter Ltdwww | A1Media.fi www | kinda.fi www | orxter.comAEL Oy Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Otavan Opisto, Internetixwww | ael.fi www | helsinki.fi/palmenia www | internetix.fiAmbientia Oy Kopiosto ry Pedapoint Oywww | ambientia.fi www | kopiosto.fi www | pedapoint.fiConsulo Oy Kustannusosakeyhtiö Otava Päivi Kunnas Oywww | consulo.fi www | otava.fi www | kibs-city.comDiscendum Oy Laurea-ammattikorkeakoulu Somea Oywww | discendum.com www | laurea.fi www | somea.orge-Oppi Oy Markkinointiviestintä 42 Oy Suomen oppimispelit rywww | e-Oppi.fi www | 42.fi www | suomenoppimispelit.fiEximo5 Oy Mediamaisteri Group Teknologiakeskus Innopark Oywww | eximo5.fi www | mediamaisteri.com www | innopark.fiFronter Oy Metaverstas Oy TIEKE, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus rywww | fronter.fi www | metaverstas.fi www | tieke.fiHCI Productions Oy Metropolia Ammattikorkeakoulu TKK Dipoliwww | hci.fi www | metropolia.fi www | dipoli.tkk.fiHämeen ammattikorkeakoulu Mikrolinna Oy Typing Master Finland Oywww | hamk.fi www | mikrolinna.fi www | typingmaster.comHämeenlinnan kaupunki Mobiletools International Oy Valopi Oywww | hameenlinna.fi www | mobiletools.fi www | valopi.fiIlona IT Oy Tmi NewTeC WordDivewww | ilonait.fi www | newtec.fi www | worddive.comInnowise Nethunt Oy WSOYProwww | innowise.fi www | wsoypro.fiKannattavat yhteisöjäsenetDigitaalisten sisältöjen klusteriohjelma Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Siikaranta-opistowww | digibusiness.fi www | kyamk.fi www | siikaranta.fiDigital Lessons Finland Oy MJK-Instituutti Taloudellinen tiedotustoimisto rywww | digitallessons.com www | mjk.fi www | tat.fiDikaios Oy MKFC Helsinki College Tampereen aikuiskoulutuskeskuswww | dikaios.fi www | helsinkicollege.fi www | takk.fiFesto Oy, Didactic Nordea Pankki Hämeenlinna Vero-opistowww | festo.fi www | nordea.fi www | vero.fiIMC AG c/o Genergia Ky OK-opintokeskus WinNova Länsirannikon Koulutus Oywww | genergia.fi www | ok-opintokeskus.fi www | winnova.fi 01  | 2012    | 31
  • 32. Suomen eOppimiskeskuse-oppimisen edistäjä ja verkottajaSuomen eOppimiskeskus ry on valtakunnallinen Jäsenyys oikeuttaa toimimaan e-oppimisenyhdistys, joka edistää verkko-opetuksen ja digitaa- laajassa yhteistyöverkostossa, hyödyntämäänlisten opetustoteutusten käyttöä, tutkimusta ja yhdistyksen ylläpitämiä alan tieto- ja tukipalvelujakehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa sekä saamaan ensikäden tietoja hankkeista,organisaatioissa. Toiminnan ydintä on verkostojen joita yhdistys toteuttaa erilaisten organisaatioidenmuodostaminen tarkoituksiin, joilla digitaalisen kou- kanssa.lutusalan tuloksellista yhteistyötä voidaan vahvistaa.Suomen eOppimiskeskus ry  |  Hallitus 2012Puheenjohtaja VarajäsenetLeena Vainio  |  Hämeen Ammattikorkeakoulu Timo Väliharju  |  Mediamaisteri Oy Hanna Nordlund  |  Teknologiakeskus Innopark OyVarapuheenjohtaja Risto Korhonen  |  Ilona IT Oy Leena Vainio Ville AvailaVille Availa  |  Ambientia Oyj Harto Pönkä  |  Innowise Irma MäntyVarsinaiset jäsenet Jarmo ViteliMaarit Hynninen-Ojala  |  Metropolia AMK Mika KantolaTuomas Kuusivaara  |  Discendum Oy Juha SärestöniemiAri-Matti AuvinenJarmo Tanskanen Neuvottelukunnan jaTarmo Toikkanen eOppimisen foorumin puheenjohtajaVille Venäläinen Markku Markkula  |  Aalto yliopisto Markku MarkkulaSuomen eOppimiskeskus avaa ovet uusille tuulille e-oppimisessaTietopalvelut Verkostot TukipalvelutSuomen eOppimiskeskus tarjoaa ajankohtaista tietoa Suomen eOppimiskeskus verkottaa e-oppimis­ SeOppi-lehti on ainoa e-oppimisen alalla ilmestyväe-oppimisen kehityksestä ja käyttökokemuksesta. palveluiden tuottajat ja käyttäjät. Toimintamme jäsenlehti. Se tavoittaa alan asiantuntijat, yritykset jaMonipuolisessa verkkopalvelussamme e-oppimisen: muodostuu mm. seminaareista, alueellisista yhteisöt. eEemeli-kilpailu on vuosittain järjestettävä laa-l tuoreimmat uutiset vierailuista sekä neuvottelukunnan ja jaosten tukilpailu kotimaisille e-oppimisen tuotteille. eEemelinl julkaisutietokanta kokoontumisista. e-oppimisen tuottajat ja avulla nostetaan esiin korkeatasoisia ja innovatiivisia e-l linkit käyttäjät saavat arvokkaita kontakteja ja oppimisratkaisuja. eOppimisen laatumerkki kannustaal jäsenpalveluosio voivat näin kehittää e-oppimisen ratkaisuja ja toimialaa sisäiseen laatutyöhön. Laatukriteerit tuodaanl tapahtumakalenteri alan toimintaa. osaksi tuotteiden ja palveluiden toteuttamista.Suomen eOppimiskeskuksen henkilöstöToimisto Projektihenkilöstöe-mail | info@eoppimiskeskus.fiVisamäentie 33 Projekteissa työskentelevät tavoittaa13100 Hämeenlinna info@eoppimiskeskus.fi-osoitteen kautta.puh.  |  +358 40 827 6378 Ari-Matti Auvinen (AVO2)Niina Kesämaa | myyntiassistentti Kaisa Honkonen-Ratinen (AVO2 ) Niina Kesämaa Tiina Front-Tammivirtapuh.  |  040 827 6378 Helena Mykrä (OpenPäivitys)e-mail | niina.kesamaa@eoppimiskeskus.fi Pauliina Mäkelä (AVO1) Ville Oksanen (KOTEK)Tiina Front-Tammivirta | kehityspäällikkö Oili Salminen (AVO1)puh.  |  040 560 6345 Tarmo Toikkanen (KOTEK)e-mail | tiina.front-tammivirta@eoppimiskeskus.fi Isto Huvila (EduFinland) Kim Holmberg (EduFinland)Piia Liikka | projektipäälikköpuh.  |  040 860 1494 Verkossa www | eoppimiskeskus.fi Piia Liikka Anne Rongase-mail | piia.liikka@innopark.fi Facebook www | facebook.com/seoppiAnne Rongas | projektisuunnittelijapuh.  |  040 518 1229 Wiki http://wiki.eoppimiskeskus.fie-mail | rongas.anne@gmail.com Twitter http://twitter.com/eoppimiskeskusTiti Tamminen | kehityspäällikköpuh.  |  040 869 6306e-mail | titi.tamminen@eoppimiskeskus.fi Liity nyt jäseneksi! Titi Tamminen32 |   01 | 2012

×