AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012

AVO:n laineet liplattavat avoimuutta näkyvissä AVO-HANKKEEN RAPORTTEJA 3/2012

Sisältö JOHDANTO Osa I: Kohderyhmien näkökulmia Osa II: Hanketoimijoiden näkökulmia AVO-hankkeen vaikuttavuudesta AVO-hankkeen vaikuttavuudesta Riina Ojanen................................................. 5 Joanna Kalalahti......................................... 37 1. Virtuaalimaailman käyttökoulutukset 1. Hankkeen kehittämistoimenpiteet Second Lifessa.................................... 9 ja niiden arviointi.............................. 41 2. Mobiilikesäkoulu 2010...................... 13 2. Palautetta hanketoiminnan ongelmista ja onnistumisista.............................. 49 3. Opettajat sosiaalisen median virrassa............................................. 17 3. Hankkeen vaikuttavuuden itsearviointi IKKU-mallin avulla............................. 53 4. Kokeilusta käytäntöön – avoimet toimintatavat ja sosiaalisen 4. Johtopäätökset.................................. 69 median käyttö.................................... 23 5. Pohdintaa............................................. 33 Suomen eOppimiskeskus ry, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@eoppimiskeskus.fi • Taitto: Adverbi Oy Paino: Kirjapaino Fram • ISBN 978-952-67714-4-1 (painettu julkaisu) • ISBN 978-952-67714-5-8 (sähköinen julkaisu)2 raportit 2012

JohdantoY leisesti vaikuttavuuden arviointi keskittyy ase- AVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi tapahtui jälkikä- tettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten teen toimijoiden kokemusten pohjalta. Arviointi tehtiin väliseen vertailuun, toisin sanoen siihen, saavu- erikseen kahden ryhmän (hanketoimijoiden ja hank-tetaanko haluttu lopputulos niillä toimenpiteillä, jotka keen kohderyhmän) näkökulmasta.on valittu esimerkiksi aikaisempien tutkimustulosten Hankkeen kohderyhmäarviointi suoritettiin niin, ettätai kokemusten perusteella. (Tervola 2005, 10, Dahler- mukaan valittiin muutama toteutettu koulutus ja tapah-Larsen 2005, 7-9.) tuma, joiden onnistumista niihin osallistuneet arvioivat Vaikuttavuuden arviointi Avoimet verkostot oppimi- jälkikäteen. Hankkeen lopussa toteutettiin kysely, jokaseen (AVO) -hankkeessa osoittautui haastavaksi, sillä kohdistettiin muutamien koulutusten ja tapahtumientoiminta oli erittäin monipuolista. Se koostui erityyp- osallistujille ja myös ns. laajennetulle kohderyhmälle jo-pisistä tilaisuuksista, tekemisistä ja tuotoksista, jotka ka käsitti hankkeen toimintaan todennäköisesti jossainolivat eripituisia ja sijoittuivat eri ajankohtiin. Tämän määrin osallistuneita1. Kyselyn avulla haluttiin saa-vuoksi hankkeen kohderyhmä (kuten koulutuksiin, ti- da tietoa, oliko tiedon saaminen sisältöalueelta mm.laisuuksiin ja muuhun toimintaan osallistuneet) kasvoi AVO:n toimenpiteiden ansiosta rohkaissut kohderyh-suureksi ja laajeni niin että sitä oli jälkikäteen vaikea mää ottamaan itsenäisesti esimerkiksi uusia välineitätavoittaa. käyttöön ja verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa. Samanaikaisesti AVO-hankkeen kanssa oli me- Hanketoimijoiden parissa vaikuttavuutta arvioitiinneillään paljon muuta saman sisältöalueen koulutus- hankekautena useaan kertaan itsearviointina erilaisinta ja toimintaa. Tämä päällekkäisyys oli tiedossa, ja kyselyin ja haastatteluin. Jatkuvan arvioinnin tavoittee-hanke kannustikin omaa kohderyhmäänsä osallistu- na oli auttaa hanketta saavuttamaan tavoitteitaan, mut-maan itsenäisesti muiden järjestämiin tilaisuuksiin, ta kuten jo edellä kerrottiin tarkoituksena oli samallahankkimaan lisätietoa ja verkostoitumaan. Tämä avoin terävöittää käsitystä siitä, mitä tavoitteet konkreetti-verkottuminen lisäsi kompleksisuutta AVO:n vaikutta- sesti tarkoittavat. Kauden loppupuolella hanketoimi-vuuden arvioimiseen, koska eteen tuli tilanteita, joissa jat vastasivat loppukyselyyn, jossa he arvioivat kehittä-oli vaikea erotella AVO-hanketoiminnan ja muun toimin- mistoimenpiteiden onnistuneisuutta ja kirjasivat aikaannan vaikutuksia. saatuja tuotoksia indikaattoreiksi hankkeen vaikutta- AVO-toiminta keskittyi sellaiselle alueelle, joka ei vuudesta eri ulottuvuuksilla.vielä ole selkeästi määrittynyttä. Tästä syystä hanke- Raportti on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäi-työn edetessä yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi muo- sessä esitellään kohderyhmän käsityksiä hankkeendostui hanketoimintaan keskeisesti liittyvään avoimeen vaikuttavuudesta. Tämän osan raportista on kirjoittanutoppimiseen ja toimintatapaan linkittyvien käsitteiden Riina Ojanen. Joanna Kalalahden kirjoittamassa toises-määrittely ja sitä kautta ymmärryksen saavuttaminen sa osassa käsitellään hanketoiminnan vaikuttavuuttasiitä, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Määrittelyjen hanketoimijoiden näkökulmasta.muotoutumista ja konkretisoitumista voidaan arvioi- 1 Kuten myöhemmin asiaa valotetaan raportin osassa II, kaikkienda hanketoimijoiden ja hankkeen kohderyhmän näke- hanketoimintaan osallistuneiden tavoittaminen osoittautui lähesmysten kautta. mahdottomaksi tehtäväksi. raportit 2012 3

4 raportit 2012

Osa I: Kohderyhmiennäkökulmia AVO-hankkeen vaikuttavuudesta RIINA OJANEN raportit 2012 5

Kohderyhmien näkemyksiä hankkeen vaikuttavuudesta kohderyhmän tavoittaminen osoittautui hankalak- on koottu monin tavoin: koulutusten, tilaisuuksien ja si. Syynä oli, että suuri osa AVO-hankkeen toiminnas- tapahtumien yhteydessä sekä kyselyin hankkeen alku- ta ja tapahtumista oli sellaisia, joita osallistujat eivät ja loppuvaiheessa. välttämättä osanneet tunnistaa AVO-toiminnaksi tai he Lähes kaikissa hankkeen koulutuksissa on kerätty eivät tiedostaneet tai muistaneet osallistuneensa nii- palautetta heti tilaisuuden jälkeen. Osassa koulutuk- hin, koska toiminta on ollut laaja-alaista, monimuotois- sista tai AVO-hankkeen toteuttamista tapahtumista on ta ja myös osin hyvin lyhytkestoista (esimerkiksi tie- kerätty kyselyin tarkempaa palautetta. Osa näistä pa- toiskumaista tai osa toista tapahtumaa). Lisäksi myös lautteista on valittu tähän arviointiraporttiin, ja näistä runsaasti muunlaisia sosiaalisen median osaamista palautteista on koostettu perusteellisempi yhteenveto kehittäviä koulutuksia ja tapahtumia on toteutettu AVO- AVO-hankkeen käytännön toiminnan vaikuttavuuden ar- hankkeen rinnalla, joten on hankala sanoa, mikä on ol- vioinnin pohjaksi. lut juuri AVO-hankkeen aikaansaamaa vaikutusta osaa- Toiminnan vaikuttavuutta haluttiin arvioida syvälli- miseen. semmin kuin yksittäisten koulutusten ja tapahtumien Hankkeen lopussa päädyttiin toteuttamaan loppu- palautteiden avulla. Hankkeen alussa eri osaprojektien kysely kohderyhmälle ottaen huomioon edelläkin esi- toteuttamien joidenkin koulutusten tms. kohderyhmiltä tetyt rajoitukset tulosten tulkinnassa. Kyselystä tehtiin kerättiin kyselyillä tietoa tietoteknisen osaamisen ta- kaksi eri versiota, joista toinen toteutettiin seitsemään sosta. Ajatuksena oli, että hankkeen lopussa samoille erilliseen hankkeen toteuttamaan koulutukseen osal- kohderyhmille voitaisiin toteuttaa vastaava osaamisen listuneille2. Kyselylinkki lähetettiin osallistujien orga- tasoa arvioiva kysely ja saada sen avulla tietoa han- nisaatioiden koulutusten yhteyshenkilöiden kautta ketoiminnan vaikuttavuudesta. Samojen kohderyhmi- osallistujille jaettavaksi. Toinen lähes identtinen ky- en tavoittaminen oli kuitenkin mahdotonta. Tarkastelu sely toteutettiin hankkeen ns. laajennetulle kohderyh- vain tiettyjen välineiden hallintana olisi vaikuttanut ai- mälle eli erilaisissa sosiaalisen median verkostoissa van liian yksioikoiselta tavalta arvioida hankkeen vai- mukana oleville toimijoille, jotka ovat mitä todennä- kuttavuutta. köisimmin osallistuneet useisiin erilaisiin, myös AVO- Lopulta päädyttiin ajatukseen, että hanketoiminnas- hankkeen sosiaalisen median tapahtumiin. Tälle koh- sa mukana olleille tehdään loppukysely, jossa he jäl- deryhmälle kyselylinkkiä jaettiin erilaisten sosiaalisen kikäteen laadullisesti arvioivat hanketta. Käytännössä median kanavien kautta (mm. Sometu-verkosto, hanketoimijoiden ja organisaatioiden Twitter-kanavat joita kohderyhmä seurasi, Facebook jne.). Loppukyselyillä on hankittu tietoa AVO-hankkeen pitkän ajan vaikuttavuudesta tapahtumien ja koulutusten toteuttamisen jälkeen sekä ylipäätään sosiaalisen median ja avoimen sisällöntuotannon ja verkostomai- Toiminnan vaikuttavuutta sen toimintatavan tilanteesta osana alan toimijoiden arkea, mihin AVO-hankekin on varmasti ollut osaltaan haluttiin arvioida syvällisemmin vaikuttamassa mm. toiminnan laajuuden perusteella. kuin yksittäisten koulutusten Seuraavissa luvuissa käydään läpi koulutustilai- suuksien ja -tapahtumien vaikuttavuusarviointeja. ja tapahtumien palautteiden avulla. 2 Toteutetut koulutukset olivat Sukellus sosiaaliseen mediaan ja verkon työkaluihin opetuksessa – virtuaalinen AVO-roadshow (Kemi-Tor- nion ammattikorkeakoulu), Hämeenlinnan lukio-opettajien sosiaalisen median koulutus lukuvuonna 2009–2010, Sosiaalisen median koulutus Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla (2011), Haaga-Helia ammattikorkeakoulun henkilöstön sosiaalisen median koulutus (2011), Sosiaalisen mediankoulutus Ammattiopisto Luovissa (2011), Osaava Hanke -koulutuspäivät / Sosiaalinen media Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa (2011) sekä Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhty- män sosiaalisen median henkilöstökoulutus (2011)6 raportit 2012

Muistiinpanoja raportit 2012 7

8 raportit 2012

1. Virtuaalimaailman käyttö- koulutukset Second LifessaSecond Life on yksityisesti omistettu, Internetissä toimiva virtuaalimaailma. Second Lifessä voi tavata muita käyttäjiä ympäri maailmaa virtuaalihahmojen eli avatarien välityksellä, vuokrata virtuaalimaata, rakentaa tai perustaa yrityksen. Second Lifellä ei ole varsinaisia pelillisiä tavoitteita, joskin sinne on tehty myös roolipelialueita.Ohjelman peruskäyttö on ilmaista. Aluksi käyttäjä luo il- AVO-hankkeessa oli mukana kaksi hankeorganisaatio-maisen käyttäjätilin ja lataa käyttöohjelman, jonka avul- ta, Åbo Akademi sekä Sivistysliitto Kansalaisfoorumila hän voi hallita hahmoaan simulaation sisällä. Käyttä- (SKAF ry), jotka olivat keskittyneet Second Lifen käy-jän oma hahmo eli avatar on rajattomasti muokattavissa. tön kouluttamiseen ja tuottamaan opastusta sovelluk-Liikkuminen simulaation sisällä tapahtuu joko kävellen, sen käyttäjille. Tässä raportissa esitellään Suomi ry:nlentäen tai ”teleportaten”. Koska Second Lifen maa-alu- toiminta.eet koostuvat pienistä alueista, jotka on liitetty yhteenyhdeksi isoksi mantereeksi, voi koko maailmaa tutkailla 1.1 Suomi ry:n virtuaalisaaren toimintavapaasti lentäen. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry vuokrasi ke- Esimerkkejä suomalaisten oppilaitosten Second Li- väällä 2008 EduFinland-virtuaalisaarelta oman tontinfen opetuskäytöstä ja virtuaalimaailmaan luomista ti- ja rakennutti sinne opiskeluympäristön. Kansalaisfoo-loista ovat mm. Tampereen ammattikorkeakoulun virtu- rumi järjesti vuosina 2008–2009 alueella koulutustaaalisairaala Virsu, jossa voidaan virtuaalisesti harjoitella sekä yhteistoiminnalliseen kokouksen järjestämiseentosielämän sairaalan toimintaa, sekä Sotungin etälukion että useita Second Life -kouluttajakoulutuksia. Vuodenalue, jossa opiskella mm. lukion biologiaa ja maantie- 2009 lopulla vuokrattiin oma Suomi ry -virtuaalisaaridettä. Second Lifessa toimivalla eOppimiskeskuksen hal- kohtaamispaikaksi järjestötoimijoille ja kansalaistoi-linnoimalla EduFinlandin saarella on useita oppilaitosten minnasta kiinnostuneille. Saarella järjestettiin 2010alueita, ja sen yhtenä tehtävänä onkin tarjota maa-alu- kansalaisjärjestötoimijoille suunnattu Miten järjestäneita suomalaisille oppilaitoksille. Saarelle on rakennettu Second Life -tapahtuman -koulutuksia. Keväällä 2011virtuaalisia auditorioita ja muita kokoontumistiloja. Suo- Second Life koulutuksien teemana oli yhteistoiminnal-mi ry on Sivistysliitto Kansalaisfoorumin (SKAF ry) raken- listen menetelmien soveltaminen Second Lifeen.tama alue, joka on tarkoitettu suomalaisten järjestötoimi- Osahankeen päätavoitteena on tutkia virtuaalimaail-joiden verkostoitumis- ja kokemustenvaihtopaikaksi. man soveltuvuutta oppimis- ja toimintaympäristönä opis- Second Life on ennen kaikkea sosiaalinen kanava, kelun ja yhteisöllisen toiminnan tarpeisiin. Hankkeessajoten kommunikointi on avainasemassa. Kommunikoin- järjestettiin kouluttajakoulutusta sekä yhteistoiminnalli-ti tapahtuu kirjoittamalla joko kaikille käyttäjille julkisia siin menetelmiin perustuvaa kokous- ja tapahtumakou-tai kahden käyttäjän välisiä yksityisiä viestejä. Mikrofo- lutusta. Kouluttajakoulutuksen oli tarkoituksena pereh-nin välityksellä on myös mahdollista keskustella mui- dyttää opiskelijat Second Lifen perustoimintoihin sekäden käyttäjien kanssa. antaa perusvalmiudet ja -välineet toimia kouluttajana raportit 2012 9

Second Lifessa. Kouluttajakoulutuksessa kohderyhmä- 1.2 Yleisarvosana toiminnan nä olivat erityisesti opetustyössä toimivat henkilöt. Ko- onnistumisesta kous- ja tapahtumakoulutuksessa perehdyttiin puoles- Kurssit jakautuvat neljään jaksoon, joista jokaiselle taan siihen, miten järjestää yhteistoiminnallinen kokous pyydettiin antamaan arvosana neliportaisella asteikol- tai muu tilaisuus Second Lifessa. Kohderyhmänä olivat la. Vastaajien määrä saattaa vaihdella jaksoittain, kos- pääasiassa kansalaisjärjestötoimijat. ka kaikki kurssilaiset eivät osallistuneet kaikille jak- Hankkeen aikana kerättiin käytänteitä oppimisesta soille. 52,5 % kurssista annetuista yleisarvosanoista ja opettamisesta Second Lifessa. Tuloksena syntyi ko- oli kiitettäviä ja 43,75 % hyviä. 3,75 % annetuista ar- kemusperäistä tietoa niin Second Life-ympäristöön so- vosanoista oli tyydyttäviä, ja välttäviä ei palautteessa veltuvista koulutus- ja oppimismenetelmistä kuin koulut- annettu lainkaan. tajan työvälineistä. Tapahtumakoulutukseen osallistui 12 kurssilaista, Tässä raportissa käsitellään neljän kouluttajakurssin mutta vain 5 antoi palautetta. Koska otanta on näin palautetta, yhden tapahtumakoulutuksen palautetta se- pieni, tulee tulosten yleistettävyyteen suhtautua vara- kä myöhemmin kaikille koulutukseen osallistuneille teh- uksella. Tapahtumakoulutukselle jaksoille antoi 30 % tyä loppukyselyä Second Lifen hyödyntämisestä koulu- vastaajista kiitettävän arvosanan, 60 % hyvän arvosa- tukseen osallistumisen jälkeen. Tapahtumakoulutukseen nan ja 10 % tyydyttävän arvosanan. osallistui 12 henkilöä, joista 5 vastasi palautekyselyyn. Koulutuksissa oli kerralla mukana 10–12 osallistu- 1.3 Yhteenveto arviointituloksista jaa, ja noin puolet osallistujista vastasi palautekyselyyn Second Life -palautetta saatiin useasta eri koulutuk- koulutuksen jälkeen. Yhteensä kouluttajakoulutuksien sesta, mutta vastaajamäärät olivat pieniä. Hajanaises- palautekyselyihin vastasi 21 henkilöä, ja tapahtuma- ta aineistosta huolimatta sen joukosta nousi esiin yh- koulutuksesta pyydettyyn kyselyyn 5 henkilöä. Myöhem- teisiä teemoja. min tehtyyn loppukyselyyn Second Lifen hyödyntämises- Hankkeen aikana kerättyjen palautteiden perusteel- tä koulutuksien jälkeen vastasi 34 henkilöä. la Second Life toimi oppimisympäristönä vaihtelevasti. Jakso 1. Jakso 2. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Jakso 3. Kiitettävä Jakso 4. 0 2 4 6 8 10 12 14 Graafi kurssiarvosanojen jakautumisesta jaksottain.10 raportit 2012

Sen parhaina puolina nähtiin mahdollisuus etätapaami- Ne, jotka olivat ottaneet Second Lifen käyttöön orga-siin, opettamiskäyttöön sekä tapahtumien järjestämi- nisaatiossaan, olivat käyttäneet sitä monipuolisestinen. Suurin käyttöönoton este tuntui olevan ajanpuute toiminnassaan. Alustaa oltiin käytetty mm. oppiaineenorganisaatioissa. Ajanpuute vaikutti myös kurssien suo- opettamiseen, kokouspaikkana sekä tapahtumien jär-rittamiseen, sillä osa vastaajista ei ollut pystynyt panos- jestämiseen. Verkostoituminen on kyselyiden perus-tamaan kurssiin muiden kiireiden takia. Kurssilaisten teella ennemminkin virtuaalimaailman käytön sivutuo-ajankäyttötavoissa oli eroja. Osa oli varannut kurssil- te kuin aktiivinen tavoite.le ja sen tehtäville aikaa, kun taas osa taas näki kurs- Second Lifen käyttö oli muuttanut jossain määrinsin ennemminkin työtehtävänä, joka vei vapaa-aikaa. vastaajien tapaa opettaa ja toimia. Selkein muutosVastausten perusteella osallistujien ajanpuute vaikut- oli tullut sosiaalisen median käytön lisääntymisessä,ti konkreettisesti koulutuksen onnistumiseen. Aikapula sekä verkko-opiskelumahdollisuuksien parantumises-oli merkittävin Second Life -aineistosta esiin nouseva sa organisaatiossa. Vastaajat myös valmistautuivatyksittäinen oppimisen este. luennoille paremmin, ja treenasivat äänenkäyttöään. Myös tekniikka ja sen ongelmat nousivat vastauk- Äänestä oli tullut tärkeä työväline. Kaikenlaiseen ope-sissa esiin. Second Life vaatii käyttäjän koneelta pal- tukseen Second Life ei vastaajien mielestä sopinut.jon tehoa, ja lisäksi erityisesti äänen kuulumisongelmat Second Life tukee ennemminkin ryhmäytymistä sekäolivat kiusanneet vastaajia. Oppilaitoksissa koneteho- vuorovaikutusta kuin formaalia opiskelua. Se toimiikinjen vaatimus saattoi olla esteenä käyttöönotolle, koska parhaiten informaalin opiskelun areenana, jossa opis-oppilaille ei löytynyt tarpeeksi tehokkaita tietokoneita. kelijat voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään sekä Kaikissa organisaatioissa Second Lifen käyttöönot- muiden maiden avatarien kanssa.toa ei oltu nähty kurssin jälkeen tarpeelliseksi. Kuten Palautteissa toivottiin lisäopetusta Second Life-eräs vastaaja asian muotoili, kurssista oli silti hyötyä, opetusvälineiden käytöstä sekä Shared Mediasta, jo-sillä sen kautta oli tullut esille Second Life -ympäristön ka on Internet Second Lifen sisällä. Kurssimuodoiksisopimattomuus organisaation tarpeisiin. Muistakin ra- toivottiin lyhyitä workshopeja sekä etäopiskelua, silläportin aineistoista käy esille, että vaikka opetusväline ne sopisivat työn oheen parhaiten. Loppukyselyyn vas-olisi kuinka mielenkiintoinen, sen käytön pitää olla mer- tanneista vain viisi toivoi lähiopetusta. Toiveet kurssi-kityksellistä ja mielellään tuoda uutta sisältöä opetuk- muodoista liittyvät siten läheisesti vastaajien painotta-seen. Välineiden käytöllä pelkän käytön takia ei nähty maan ajanpuutteeseen.olevan mitään arvoa. Verkostoitumispaikkana Kansainväliseen toimintaan Etätapaamis/kokouspaikkana Tapahtuman järjestämispaikkana Järjestötoiminnan koulutukseen Jonkin oppiaineen opettamiseen Jonkin oppiaineen opiskeluun Muuhun toimintaan 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26Mihin olet käyttänyt Second Lifeä? raportit 2012 11

Second Life on vahvoilla, kun kyse on informaalista oppimisesta ja vuorovaikutuksesta avatarten maailmassa.12 raportit 2012

2. Mobiilikesäkoulu 2010 Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Mobiilit opetuksessa –osaprojekti on osa AVO- hanketta. Mobiilit opetuksessa -osaprojektin tavoitteena on virittää keskustelua, luoda uutta näkemystä sekä selvittää, miten mobiililaitteet ja -palvelut hyödyttävät oppijaa.Hämeen ammattikorkeakoulu järjesti hankekauden teilla ja -sovelluksilla, mutta mukaan oli myös ujutettuaikana kaksi Mobiilikesäkoulu-nimistä tapahtumaa, alustuksia ja jäsennyksiä toimintapisteiden teemoihinjoista ensimmäinen järjestettiin 9.–10.6.2010 Mus- liittyen.tialassa. Kesäkoulun ytimen muodostivat kolme eril- Palauteraportissa on käytetty aineistoina ennakko-listä toimintapistettä –Mobiiliohjaus, Mobiilioppiminen kyselyn vastauksia, jälkikyselyn vastauksia, sekä Tam-ja Mobiilityökalut. Kesäkouluun osallistuneet jakaan- pereen yliopiston keräämää tutkimusaineistoa. En-tuivat heti aluksi ryhmiin ja ryhmät kiersivät kah- nakkokyselyyn tuli 37 vastausta, ja jälkikyselyyn sekäden päivän aikana kaikki kolme toimintapistettä. Toi- Tampereen yliopiston keräämään tutkimusaineistoonminnassa oli painotettu käytännön kokeilua mobiililait- kumpaankin erikseen 30 vastausta. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 5 = erittäin osaava 4 = melko osaava 3 = hieman osaava 2 = melko osaamaton 1 = en osaa käyttää niitäKokemus omasta osaamistasosta mobiilien ja sovellusten kanssa. raportit 2012 13

tailla täsmälleen samojen vastaajien vastauksia, sillä alku- ja jälkikyselyyn vastanneiden joukko ei ollut sama. Vaikka mobiili nähtiin innostavana Jälkikyselyyn vastasi 30 ihmistä. uutena alustana työ- ja opiskelutoimiin, Mobiilikoulun sisällön katsottiin pääosin olleen on- nistunutta. Avoimen palautteen puolella kolmessa vas- vastaajat näkivät sen silti vain välineenä tauksessa toivottiin vähemmän luento-osuuksia ja muiden joukossa. enemmän tekemistä, mutta muuta sanallista palautetta sisällöstä ei erityisesti tullut. Mobiilin toimintatavan katsottiin keskimäärin toimivan yhtä hyvin kuin perintei- senkin (63 % vastaajista). 27 % mielestä mobiili toteu- tustapa toimi jopa paremmin kuin perinteinen koulutus. 2.1 Kyselyt ennen kesäkoulua ja Mobiilikoulun asiantuntijat saivat vastaajilta hyvää sen jälkeen palautetta. Erittäin tyytyväisiä kouluttajiin oli 40 % vas- Kesäkouluun osallistuville toteutettiin ennakkokysely taajista, ja tyytyväisiä 43 %. 10 % vastaajista ei ollut verkkolomakkeen kautta, jolla kerättiin taustatietoa hei- erityisen tyytyväinen tai tyytymätön, ja 7 % vastaajista dän mobiililaitteiden ja -sovellusten tähänastisesta käy- ei vastannut kysymykseen. Ehdottomasti suurin osa ky- töstä – asenteista, osaamisesta, käyttöintensiteetistä selyyn vastanneista (83 %) oli siis tyytyväisiä asiantun- jne. Lomake oli melko lyhyt monivalintalomake, jossa tijoiden osaamiseen ja opetuksen laatuun. edellä mainittuja käyttöön liittyviä elementtejä tiedus- Kesäkoulussa olivat käytössä pääasiassa laina- teltiin yhdellä kysymyksellä. Ennakkokyselyyn vastasi puhelimet. Suurin osa palautteenantajista oli kuiten- 37 henkilöä. Ennakkokyselyssä kesäkouluun osallistu- kin sitä mieltä, että käytettävän mobiililaitteen olisi jat suhtautuivat mobiililaitteisiin ja -sovelluksiin hyvinkin syytä olla oma. 64 % vastaajista asialla oli ”erittäin positiivisesti, ja he olivat myös innokkaita kokeilemaan paljon merkitystä” tai ”paljon merkitystä”. Vain 13 % ja oppimaan niistä uusia asioita. ilmoitti, ettei asialla ollut lainkaan väliä. Oman mobii- Kun ennakkokyselyn vastaajia pyydettiin arvioimaan lilaitteen käytön parhaimpana puolena nähtiin laitteen omia mobiililaitteiden ja -sovellusten käyttötaitojaan, tuntemus. Tuttu käyttöliittymä nopeutti ohjelmien käyt- vain kaksi oli mielestään erittäin osaavia käyttäjiä. Suu- töönottoa ja oppimista, vaikka ohjelmien asentami- rin osa sijoitti itsensä asteikon keskivaiheille. seen menikin aikaa. Lisäksi opittuja asioita pystyi käyt- Kaikki vastaajat ilmoittivat käyttävänsä peruspuhelin- tämään myöhemmin hyödyksi töissä sekä vapaa-ajalla, ominaisuuksia (puhelin, teksti- ja multimediaviestit), eikä oppiminen jäänyt kertakokemuksen varaan. Vie- 95 % käytti myös verkkoyhteyttä käyttämättömiä sovel- rasta laitetta ei välttämättä osattu käyttää, ja ongelmia luksia kuten herätyskello, pelit, kalenteri tai muistutuk- tuli myös käytettyjen ohjelmien yhteensopimattomuu- set. 89 % vastaajista käytti laitteen omia ominaisuuksia desta oman päätelaitteen kanssa. kuten kameraa tai radiota, ja 78 % käytti myös verkkoyh- Muutama kommentoija näki kuitenkin etuja myös teyttä tarvitsevia sovelluksia matkapuhelimensa kautta. lainalaitteen käytössä. He ottivat kurssin tilaisuutena Vastausten jakautumista tarkastellessa huomattiin, kokeilla uudenlaista mobiililaitetta, ja ilmeisesti kurs- että 62 % ennakkokyselyyn vastanneista hyödynsi mo- silla käytössä olleet lainalaitteet olivat uudempia kuin biililaitteellaan kaikkia aiemmin lueteltuja käyttötapoja. useimmilla mukana ollut oma laite. Voidaan siis päätellä, että ainakin ennakkokyselyyn vas- Koulutus nähtiin pääosin hyödyllisenä koulutuksen tanneista suurella osalla oli jo ennen mobiilikesäkoulua kannalta ja mobiililaitteille nähtiin useita erilaisia käyt- kohtuullisesti tietotaitoa aihealueelta, vaikka he eivät tökohteita. Töissä laitetta voitaisiin vastaajien mukaan kenties pitäneetkään itseään erityisen osaavina. käyttää tiedottamisen tukena tai mobiilikonferenssien Jälkikyselyssä kyseltiin samoja asioita kesäkoulun järjestämiseen. Myös aineiston välittäminen työympä- jälkeen. Alun perin ajatuksena oli, että kyselyn kautta ristössä nopeutuisi, kun sen voisi hoitaa mobiiliverk- voitaisiin katsoa, miten osallistujien asenteet ja osaa- koyhteyden kautta. Mobiililaitteen kautta tietojen tar- minen kesäkoulun kuluessa mahdollisesti muuttuisi- kistaminen ja vaihtaminen on mahdollista välittömästi. vat. Jälkikäteen kuitenkin arvioiden aineisto oli kovin Sitä käytettäisiin mielellään myös ajanhallintatyöka- suppea, ja lisäksi kesäkoulu ja siten kyselyiden täyttä- luna. Mukana kulkeva kalenteri ja muistiinpanoväline misen väli olivat niin lyhytkestoisia, että päätettiin olla helpottaisi ideoiden ylöskirjaamista välittömästi. vertailematta aineistoja. Vaikeaa olisi ollut myös ver- Vaikka koulutuksesta ei aina saatukaan konkreettis-14 raportit 2012

ta tukea työympäristöön (esim. työpuhelimen puuttu- sa käytetty laite oli oma ja siten tuttu käyttää. Kesä-misen takia), koulutus nähtiin hyödyllisenä tulevaisuu- koulusta saatiin näin eniten irti, ja saavutettuja taitojaden kannalta. pystyttiin hyödyntämään myös koulutustilaisuuden ulkopuolella. Koulutus toimi siis kimmokkeena välineen2.2 Mobiililaitteet opetuksen tukena monipuolisempaan käyttöön.Erityisesti opetuksen apuna mobiililaitteet nähtiin vas- Vaikka mobiili nähtiin innostavana uutena alustanataajien keskuudessa hyödyllisinä: opiskelijat pystyisivät työ- ja opiskelutoimiin, vastaajat näkivät sen silti vaintuomaan omaa osaamistaan näkyväksi aivan uusin ta- välineenä muiden joukossa. Koulutuksen jälkeen heil-voin, ja lisäksi videointi mahdollistaa tilanteiden doku- lä kuitenkin oli taitoa hyödyntää tätä välinettä uusillamentoinnin opiskelutehtävien aikana. Erilaiset oppijat tavoilla, jotka rikastuttivat niin opetuskäytäntöjä kuinhyötyvät monipuolisista opiskelutavoista, ja pystyisivät vapaa-aikaakin.osoittamaan oppimisensa. Myös palautetta tehtävistä Suurimmat käyttöönoton ongelmat liittyivät tekni-pystyisi antamaan reaaliaikaisesti. Parhaimmillaan mo- siin seikkoihin: operaattorien hinnoittelu sekä kustan-biililaitteiden käyttö voisi mahdollistaa ajasta ja paikas- nusten jakaminen, vanhasta tekniikasta eroonpääsyta riippumattoman opiskelun. Se vaatii kuitenkin op- sekä uuden tekniikan opettelu mainittiin palauttees-pijalta samaa motivaatiota kuin muutkin menetelmät: sa useinmiten käyttöönoton esteinä. Organisaatiot ei-sitkeyttä opiskella vaikeatkin asiat, taitoa kommunikoi- vät myöskään välttämättä nähneet vastaajien mielestäda toisten kanssa sekä jakaa omaa osaamistaan. mobiililaitteiden tarjoamia mahdollisuuksia. Teknologia Mobiililaitteet nähtiin erityisen hyödyllisinä ohjauk- kehittyy niin nopeasti, että uutta tekniikkaa kohtaan voisen työkaluina. Tiedon välittäminen sekä muu opis- esiintyä epäluuloa.keluun liittyvä tiedottaminen onnistuu laitteen kauttavälittömästi. Opettajan on myös mahdollista vastataopiskelijoiden tiedontarpeisiin heti. Mobiililaitteiden käyttämistä tekstin tuottamiseenja asioiden jäsentämiseen ei nähty toimivana. Esiinnousi myös pohdintaa siitä, silmäileekö opiskelija mie-luummin hetkessä paperilta tarvittavan tiedon, vai kat-sooko videon, joka on pakko katsoa alusta loppuun javie siten enemmän aikaa. Suurimmat ongelmat opetuksen ja mobiililaittei- Sisällöntuotantoonden liitossa nähtiin kustannusten jakamisessa. Kuka kannattaisi siirtyä vastakustantaa laitteet, palvelut sekä ohjelmat? Operaat-toreiden hinnoittelu nähtiin ongelmallisena esimerkik- välineen opettelun jälkeen.si multimediaviestien osalta. Mobiililaitteiden tekninenluotettavuus asetettiin myös kyseenalaiseksi. Laite eivälttämättä aina ole toimintakuntoinen (esimerkiksiakun loppuminen tai internetin katvealueella oleminen).2.3 YhteenvetoMobiilikesäkoulu tuntuu tavoittaneen ainakin vuon-na 2010 kohderyhmänsä: ennakkokyselyyn vastan-neet olivat kiinnostuneita mobiilien mahdollisuuksista,ja osasivat itsekin jo käyttää hyödyksi mobiililaitteita.Osallistujen mielestä koulutus oli onnistunut, ja he oli-vat saaneet innostusta hyödyntää opittuja taitoja, taiainakin vahvistusta omalle osaamiselleen. Palaute tukee läpi raportin nähtävissä olevaa hy-poteesia, että sisällöntuotantoon kannattaisi siirtyävasta välineen opettelun jälkeen. Suurimmalle osallevastaajista oli hyvin tärkeää, että Mobiilikesäkoulus- raportit 2012 15

16 raportit 2012

3. Opettajat sosiaalisen median virrassa Tässä luvussa esitellään AVO-hankkeen kolmesta sosiaalisen median koulutuksesta kerät- tyä palautetta. Niistä ensimmäinen on nelipäiväisen koulutuksen arviointi, ja kaksi muuta käsittelevät yksipäiväisiä koulutuspäiviä. Palautteissa esiin nousseita teemoja samoin kuin koulutusten onnistuneisuutta on analysoitu kohderyhmän näkökulmasta.3.1 Hämeenlinnan lukio-opettajien Koulutus loi yhteistyötä saman koulun opettajiensosiaalisen median koulutus 2009-2010 välille, mutta koulujen välistä yhteistyötä ei syntynyt.Hämeenlinnan lukio-opettajien sosiaalisen median Syyksi arvioitiin omaa passiivisuutta sekä resurssi- jakoulutus koostui neljästä koulutuspäivästä, joista kak- aikapulaa. Opettajat näkivät verkostojen syntyvän sa-si järjestettiin syksyllä 2009 ja kaksi keväällä 2010. manhenkisten ihmisten innostuksesta ja ideoista.Ensimmäinen päivä oli johdatusta teemaan, ja se- Koulujen tekniseen välineistöön kiinnitettiin myöskä sosiaalisen median työvälineiden (mm. wikit, blo- huomiota, ja vastaajien mukaan sen taso on riittämä-git, sosiaaliset yhteisöt, opiskeluympäristöt jne.) esit- töntä sosiaalisen median täysipainoiseen hyödyntä-telyä. Toisena koulutuspäivänä käsiteltiin Second Life miseen. Koulujen teknisen varustelun riittämättömyys-oppimisympäristöä ja sen mahdollisuuksia opetus- tuli esiin myös aikaisemmin käsitellyissä Second Lifekäytössä, sekä oppimisprosessin rakenteen ja ohja- -koulutuksissa, jossa sitä pidettiin osasyynä sille, etteiuksen suunnittelua sosiaalisessa mediassa. Tämä ai- oppimisympäristöä ole saatu opetuksessa käyttöön.he jatkui myös kolmantena koulutuspäivänä, ja lisäksi Myös Mobiilikesäkoulun kyselyihin vastanneiden mu-osallistujat tutustutettiin verkkoviestinnän taitoihin, eli kaan suurin este sosiaalisen median mobiilisovellus-tietoturvaan, netikettiin, tekijänoikeuksiin sekä lähde- ten käyttöönotolle on mobiililaitteiden hinta.kriittisyyteen. Neljäs ja viimeinen koulutuspäivä oli työ- Erityisesti koulutuksessa esitelty Second Life -ym-pajapäivä, jolloin tutustuttiin osallistujien haluamiin so- päristö sai Hämeenlinnan lukio-opettajilta kritiikkiä tek-siaalisen median välineisiin tarkemmin. nisestä raskaudestaan sekä siitä, että käyttäjiltä vaa- Palautteenantajat kokivat tutustuneensa sosiaa- ditaan 18 vuoden ikää, mistä syystä kyseinen väline eilisen mediaan koulutuksen ansiosta, ja oppineensa sovellu suurimmalle osalle lukio-opiskelijoista.myös välineiden käyttöä. Käyttöönoton kanssa vasta- Kehittämisideoissa kävi selville, että opettajat oli-ukset varioituvat enemmän. Osa vastaajista koki saa- sivat halunneet enemmän käytännönläheisiä tehtäviäneensa ideoita ja työkaluja omien projektien edistä- kurssilla. Etätehtävät koettiin epämääräisiksi, ja niihinmiseen, ja erityisesti suunniteltiin wikien sekä blogien oli käytettävissä liian vähän aikaa. Myös tasoryhmiäkäyttöä opetuksessa ja sen tukena. Vastaajilla oli halua ehdotettiin opiskelijoiden valmiuksien mukaan.monipuolistaa opetusta, mutta vasta ajan myötä näkyy, Kuten muidenkin kurssien osanottajat, myös Hä-mitkä välineet jäävät elämään opetuksen tukena. meenlinnan lukio-opettajat olivat sitä mieltä, että so- raportit 2012 17

siaalista mediaa tulee käyttää harkitusti, eikä sosi- naa asteikolla 1-5. 70 % vastaajista antoi kurssille ar- aalisen median välineitä tulisi yrittää hyödyntää vain vosanan 4, 20 % arvosanan 5 ja 10 % arvosanan 2. välineiden takia. Monet opettajat sosiaalinen media on Koulutus sai erityisesti kehuja kouluttajien ammat- herättänyt miettimään, kuinka oppilaat voisi tavoittaa titaidosta sekä innostavuudesta, sekä sisällön laajuu- siellä aidosti. desta. Aloittelijakin koki saavansa sopivasti tietoa eri Koulutuksiin osallistuneet opettajat kertoivat kä- aihepiireistä. Myös se, että kurssin pystyi etäopiskelun sityksensä sosiaalisesta mediasta laajentuneen. He ansiosta sovittamaan omiin aikatauluihinsa, oli vas- pystyvät esimerkiksi seuraamaan aiheesta käytävää taajista hienoa. Samanlaisia vastauksia saatiin projek- keskustelua, ja tunsivat saaneensa tietoa sekä hyö- tin aikana myös muilta etätyöskentelykursseilta, kuten dyistä että haitoista. Hyötyjä ja haittoja ei välttämättä käy ilmi esimerkiksi toisen luvun Second Life -tapah- oltu edes ajateltu ennen koulutukseen osallistumista. tumakurssin palautteesta. Muutama vastaaja mainitsi Jatkokoulutustarpeista kysyttäessä vastaajat nosti- myös koulutuksen muuttaneen heidän asennettaan so- vat esiin käytännön harjoittelun, esimerkiksi perehtymi- siaalisen median hyödyntämiseen. sen välineisiin asiantuntijan kanssa. Alan nähtiin myös kehittyvän niin nopeasti, että sen uusimpien tuulien ”Hieno asia koko koulutus ja innosti muuttamaan asen- seuraamiseen vaaditaan jatkuvaa tietojen päivitystä. netta sosiaaliseen mediaan koulutuskäytössä.” Vastaajat jäivät kaipaamaan enemmän aikaa itsenäi- seen työskentelyyn kurssin aikana. Omaa aikaa oltai- siin käytetty erityisesti ohjelmien ja sovellusten tes- taamiseen. Aikataulun väljentäminen olisi myös voinut helpottaa kurssin asioiden sovittamista ”oikean työn” oheen. Tietotekniikan epävarmuus sai myös mainintoja, äänen kuulumisessa oli joillakin ongelmia ja iLinc-vir- tuaaliluokkasovellus tökki ajoittain. Vaikka online-luennoille ei päässyt mukaan, oli osallistujilla mahdollisuus katsoa luennot myöhemmin nauhoitteina. Yksi vastaa- Opettajat saivat mielestään ja mainitsi nauhoitteiden olemassaolon olevan hienoa, mutta ongelmalliseksi sen, ettei luennoitsijalta voi ky- hyvän kuvan sosiaalisen median syä luennon tiimoilta nousevia kysymyksiä. Ilmeisesti eri puolista, hyödyistä ja haitoista. kynnys ottaa online-luennon jälkeen yhteyttä luennoitsi- jaan kysymysten kanssa oli turhan korkea. Kurssilaiset äänestivät kurssin mielenkiintoisim- miksi osioiksi blogit, syötteet ja sosiaaliset kirjanmer- kit sekä yhdelle kerralle mahdutetun kokonaisuuden tietoturvasta, tekijänoikeuksista, informaation upotta- misesta sekä ohjailusta. Wikit saivat vain kaksi mainintaa. 3.2 Sukellus sosiaaliseen mediaan Kaikki koulutukset oli suunnattu opetushenkilökun- – Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu nalle, mutta Sukellus käsitteli laajemmin myös muita ja ammattiopisto (kevät 2010) kuin opetuskäyttöön suunnattuja sosiaalisen medi- Kemi-Tornion AMK/Ammattiopistoon toteutettu Sukellus an välineitä. Ehkä laajempi katsaus auttoi näkemään sosiaaliseen mediaan -koulutus käynnistyi 18.1.2010. myös vähemmän tunnettujen sovellusten hyödyt, tässä Kurssin perustavoitteena oli tehdä tutuksi avoimen op- tapauksessa erityisesti syötteiden ja sosiaalisten kir- pimisen työkaluja ja työtapoja, ja kurssilla käytiin kah- janmerkkien mahdollisuudet. Jatkoa ajatellen voisikin deksan opiskeluviikon aikana läpi erilaisia sosiaaliseen selvittää, voisiko ja pitäisikö nämä mahduttaa mukaan mediaan liittyviä aiheita. Kurssi koostui etäluennoista, myös lyhyempiin koulutuksiin. kurssiaineistosta ja pohdintakysymyksistä. Myös tietoturva-osio keräsi paljon ääniä suosituim- Kurssille osallistui 20 ihmistä, ja puolet heistä vas- muuden osalta. Tietoturva ja tekijänoikeudet ovat ol- tasi palautekyselyyn. Kurssille pyydettiin yleisarvosa- leet paljon esillä mediassa, ja muissakin palautteissa18 raportit 2012

näkyy opettajien tietoisuus aiheen tärkeydestä. Yksi en perusteluja. Yksi vastaajista ei kokenut sosiaalisensuuri verkko-opettamisen tiellä oleva este tuntuukin median tuovan lisäarvoa opetukseen, koska hänenolevan epävarmuus tekijänoikeudellisista seikoista ja oma kokemuksensa ei ollut ollut erityisen ruusuinen.siitä, mitä internetistä löytyvää materiaalia voi hyödyn- Toinen vastaaja ei kokenut sosiaalisen median hyö-tää opetuksessa. Tämä arkuus voi jopa estää uusien dyntämistä opetuksessa tärkeäksi, koska oli jäämäs-välineiden käyttöönoton, koska opettajilla ei ole tar- sä kohta eläkkeelle. Kolmas vastaaja aikoi perehtyä ai-peeksi tietoa aiheesta. Yksi palautteenantaja jopa ko- heeseen vielä itse lisää ennen käyttöönottoa.ki aiheen niin tärkeäksi, että siirtäisi tekijänoikeudet Vastausten perusteella palautteenantajille koulu-ja tietoturvan kurssin ensimmäiseksi luennoksi. Tieto- tuksen tärkein anti tuli siitä, että sai jonkinlaisen ko-turvan ja tekijänoikeuksien opetukselle olisi siis ehdot- konaiskuvan sosiaalisen median kentästä ja käytössätomasti lisätarvetta sosiaalisen median opetuksen yh- olevista välineistä. Kaikkiaan viisi vastaajaa mainitsiteydessä. tämän avoimissa kysymyksissä, kun kysyttiin tärkeintä Kurssi toteutettiin suurelta osin itsenäisenä työs- koulutuksessa opittua asiaa.kentelynä. Kahdelle vastaajalle kymmenestä työsken- Jatkossa vastaajat toivoivat lisää esimerkkejä sii-telymuoto oli täysin uusi. Suurin osa kurssilaisista koki tä, miten sosiaalisen median välineitä on hyödynnet-itsenäisen etätyöskentelyn sopivan heille hyvin, ja vain ty eri oppiaineissa. Lisäksi toivottiin entistä syvempääyksi vastaaja totesi, ettei käytetty työskentelytapa so- syventymistä välineisiin, sekä opittujen taitojen ylläpi-pinut hänelle metodina. Kurssille on todennäköisesti toa. Yksi vastaajista toi esiin sen, että koska kurssinvalikoitunut henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita itse- jälkeen tekniikan pitäisi olla hallussa, niin seuraavak-näisestä etätyöskentelystä, mutta tuloksista voi myös si voitaisiin keskittyä opiskelijoiden oppimisprosessinlukea tarvetta erilaisille työskentelymuodoille. Lähiope- suunnitteluun sekä sisällöntuotantoon. Opettajat ko-tus vaatii rinnalleen myös vaihtoehtoja, ja lähiopetuk- rostavat kaikissa käsitellyissä palautteissa pedagogii-seen tottuneillekin etätyöskentely voi tarjota uusia nä- kan merkitystä osana sisällöntuotannon prosesseja.kökulmia oppimiseen. Jos verkostoitumista ja yhteistyötä saataisiin vahvis- tettua opetussektorilla, voitaisiin sinne ehkä saada”Haasteellinen kun on tottunut kasvotusten tapahtuvaan synnytettyä pedagogiikan asiantuntijoiden vertaisverk-koulutukseen. Opetti paljon mitä kaikkea oli otettu/otet- ko, jolla olisi kompetenssia pohtia näitä asioita myöstava huomioon jotta oppimista tapahtuu – prosessointia.” sosiaalisen median näkökulmasta.Positiiviseksi nähtiin myös se, että kurssin työskentely- 3.3 Lappeenrannan teknillinentavat pakottivat kokeilemaan opittua käytännössä. An- yliopisto – Sukellus sosiaaliseennetut läksyt koettiin vaativiksi, mutta ne kehittivät oma- mediaan (talvi 2011)kohtaista suhdetta sosiaaliseen mediaan. Lappeenrannassa järjestettiin talvella 2011 kaksipäi- 90 % vastaajista sai mielestään hyvän käsityksen väinen sukellus sosiaaliseen mediaan. Ensimmäisensiitä, mitä sosiaalinen media on. 10 % vastasi, että koulutuspäivän aiheena oli blogit, wikit sekä mikroblo-saatu käsitys oli jotain kyllä ja ei -vastausten väliltä. git, ja koulutuksen jälkeen pyydettiin osallistujilta pa-Kysyttäessä sosiaalisen median hyötyjä ja haittoja vas- lautetta. Osallistujia oli 14, joista viisi henkilöä antoitaukset toivat esiin suuren kirjon erilaisia näkemyksiä. palautetta.Osa vastauksista on aiheiltaan limittäisiä, mutta täysin Kouluttaja sai paljon kiitosta osallistujilta, ja hän-samoja sanoja eivät vastaajat käyttäneet. Sosiaalisen tä kuvailtiin asiantuntevaksi sekä selkeäksi. Koulutuk-median hyödyiksi nähtiin verkostoituminen, ajan her- seen kaivattiin lisää konkreettisia esimerkkejä, vaik-molla oleminen, nopea kohderyhmän saavutettavuus kapa esimerkkikurssi, jolla sosiaalista mediaa olisija tiedonvälitys, nuorten kiinnostus aiheesta sekä jous- käytetty hyödyksi. Vastaajia kiinnosti myös opettajantava opiskelu. Ongelmiakin nousi esiin muutama: Pel- roolin muuttuminen uudessa oppimisympäristössä.ko liiallisesta koneelle jämähtämisestä sekä se, että Kun kysyttiin hyödyllisimpiä kurssilla opittuja taito-teknisiin ratkaisuihin ja tarjolla olevien välineiden kir- ja, jokainen vastaaja mainitsi wikit. Lisäksi 80 % vas-joon tutustuminen vie aikaa. taajista kertoi saaneensa yleiskuvan siitä, kuinka so- Koulutus on selvästi antanut kurssilaisille intoa siaalista mediaa kannattaisi koulutuksessa käyttää.hyödyntää sosiaalista mediaa työssä. Jatkokysymykse- Blogien opetusta piti hyödyllisenä 40 % vastaajista. Wi-nä kysyttiin ”en” ja ”en osaa sanoa” -vastausten antaji- kien käyttö tuntui kiinnostavan vastaajia opetuksessa, raportit 2012 19

mutta niiden tosiasiallinen käyttö vaati vastaajien mie- Suhtautuminen sosiaalisen median tarjoamiin väli- lestä vielä hieman lisää pohtimista. Blogeja ja mikrob- neisiin on positiivista, mutta syyt vaihtelevat hieman. logeja vastaajat pitivät monikäyttöisempinä. Osalle wikit ja blogit ovat tätä päivää ja sen vuoksi Tärkeimpänä opittuna asiana vastaajat pitivät so- olennainen osa opetusta, osa taas pohtii kuinka so- velluksien ominaisuuksia, eli myös tässä koulutukses- siaalisen median välineet saisi integroitua saumatto- sa välineet herättivät kurssilaisten mielenkiinnon. Yh- masti omaan opetukseen. Koulutuksen tarjoamia vä- delle vastaajalle sosiaalisen median opetusulottuvuus lineitä voikin lähestyä kahdelta eri suunnalta: voi joko tuli miellyttävänä yllätyksenä, hän oli pitänyt sosiaalis- miettiä, kuinka sosiaalinen media integroidaan osaksi ta mediaa lähinnä vapaa-ajan viihteenä. jo olemassa olevaa opetusta, tai vaihtoehtoisesti läh- Vastaajat näkevät sosiaalisen median olevan hyö- teä kehittämään opetusta sosiaalisen median välinei- dyllistä opetuksessa. Sosiaalinen media tuo muka- den pohjalta. Opettajien keskuudessa esiintyy enem- naan yhteisöllisyyttä ja kollektiivisuutta, ja parhaimmil- män halua absorvoida välineet osaksi opetusta, kuin laan opiskelijat voivat syventää toistensa oppimista lähteä rakentamaan kursseja välineen ehdoilla. Syynä ja laajentavat oppimateriaalia. Opettajan roolin näh- tähän on todennäköisesti ajankäytön rajallisuus, esi- dään muuttuvan väistämättä tällaisessa tilanteessa. merkkitapausten puute sekä puutteelliset tiedot teki- Eräs vastaajista uskoi, että jos oppimateriaaleja olisi jänoikeuksien rajoista. tarjolla mielekkäällä alustalla (blogi, wiki), niin ihmiset saattaisivat käyttää vapaa-aikaansa opiskeluunkin. Tä- 3.4 Haaga–Helian Sosiaalisen mä näkemys on melko välinekeskeinen, ja taustalla on median koulutus (kevät 2011) kenties halu uskoa mielekkäiden sosiaalisen median Haaga-Helian koulutus sosiaaliseen mediaan oli kolmi- välineiden tuovan nuoria myös vapaa-ajalla opintojen osainen ja se koostui osista 1. Pulahdus 2. Sukellus ja pariin. 3. Syväsukellus. Ensimmäisellä tasolla käsiteltiin sosiaalista mediaa yleisesti, toisella tasolla käytiin läpi valittuja ympäristöjä ja välineitä (blogit, wikit, syötteet jne.) ja kolmannella tasolla opeteltiin yhdistelemään ja hyödyntämään sosiaalisen median palveluita pedago- gisesti mielekkäällä tavalla. Tavoitteena oli, että koulutuksen jälkeen kurssilaiset osaavat myös tarvittaessa opastaa muita opettajia. Palautekysely toteutettiin koulutuspäivän päätteek- si. Palautekyselyyn vastasi 11 henkilöä. 2 Kouluttaja sai vaihtelevaa palautetta suoritukses- taan. Se johtui todennäköisesti siitä, että pääasialli- nen ohjaaja oli sairastunut koulutuspäivänä, ja paikalla ollut ohjaaja joutui sijaistamaan häntä. Palautteen mukaan sijainen selvisi työstään kunnialla ja asiantun- 1 temuksella, vaikkakin esitystä sanottiin hieman jäsen- tymättömäksi. Myös käytännönläheisyyttä kaivattiin li- sää kommenteissa. 7 Puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä sosiaalista mediaa osana työtään. Kuitenkin vain yksi näistä vastaajista sanoi käyttävänsä sitä siksi, että hänellä on siitä hyviä kokemuksia. Muiden vastaajien syyt olivat erinäisiä. Työnkuva saattoi pakottaa käyttämään sosi- Kyllä aalista mediaa, tai iso asiakasryhmä löytyi sieltä. Vas- En taajat myös kokivat sen olevan ”tätä päivää”. En osaa sanoa Monille vastaajille koulutuksen tärkein anti tuli teki- jänoikeuksia koskevassa osuudessa. Myös CC-lisenssit mainittiin. Yhdelle vastaajalle luennoilla käydyt keskus- Aikomus käyttää sosiaalista mediaa työssä. telut ja kysymykset olivat tärkeitä, sillä niistä kävi selvil-20 raportit 2012

le mihin suuntaan organisaatiota aiotaan tällä saralla on onnistuttu ainakin osittain, vaikka sosiaalista medi-kehittää. Hänestä oli myös hyvä, että näistä suuntauk- aa on vaikea saada rajattua selviksi osa-alueiksi. Opet-sista päästiin keskustelemaan asiantuntijan kanssa. tajat ovat eri koulutuspalautteissa kuvanneet koulutuk- Mielipiteet jakautuvat jälleen, kun kysytään sosiaa- sia ”kurkistuksena sosiaalisen median maailmaan”.lisen median hyötyä opetuksessa. Sosiaalinen media ei kuitenkaan ole mikään erillinen Osan mielestä sosiaalinen media tuo mukanaan saareke, vaan nykyisin osa arkista elämää. Ehkä opet-mahdollisuuksia yhteisölliseen työskentelyyn. Myös tajat tarkoittavat ennemminkin kurkistusta sosiaali-avoimuuden idea mainittiin, joka on olennainen osa sen median välineisiin, joiden kirjo ja monimuotoisuusAVO-hankkeen tavoitteita, mutta jota ei ole koulutuspa- saattaa uuvuttaa innokkaankin tutustujan. Välineisiinlautteissa juurikaan näkynyt: tutustumista kaivattiin useissa palautteissa, ja myös välineiden käyttöä olisi haluttu opetella enemmän. Esi-Sosiaalinen media tuo uusia, helppokäyttöisiä mahdol- merkkejä ja konkretiaa kaivattiin erityisesti opetuksenlisuuksia yhteisölliseen työskentelyyn ja tiedonrakente- piiristä.luun. Yhdessä tuottamisen ja avoimuuden idean sovelta-minen voi mullistaa opetustamme olennaisesti.Kyselyvastauksissa oli myös mukana kommentti, jonkamukaan vastaaja ei selvästikään miellä itseään aina-kaan vielä aktiiviseksi sosiaalisen median käyttäjäksi,vaan nuorten kansoittama nettimaailma on jotain ai-van uutta. Myös täysin kielteisiä vastauksia tuli kysymykseensosiaalisen median hyödystä opetuksessa. Suurin osaoli kuitenkin sitä mieltä, että opetus ja sosiaalinenmedia lähenevät toisia, ja sosiaalinen media saattaamuuttaa oppimiskäytäntöjä jollakin aikavälillä. Opetta-jat ovat varovaisia, eivätkä usko nopeaan muutokseen. Myös Haaga-Heliassa vastaajat toivovat välineisiintutustumista ensimmäisenä konkreettisena askelee-na kohti sosiaalisen median palveluiden hyödyntämis-tä. Vastaajista palveluita ja välineitä on nyt jo tarjolla Myös Haaga-Heliassa vastaajatniin paljon, että alkuun olisi helpompi päästä tutustu- toivovat välineisiin tutustumistamalla yksittäisiin sovelluksiin, ja niiden avulla tehtyihinesimerkkeihin. Tämä näkemys eroaa radikaalisti va- ensimmäisenä konkreettisena askeleenakiintuneesta mallista ja näkemyksestä kouluttaa, jos- kohti sosiaalisen mediansa oppijalle pyritään antamaan yleiskuva opeteltavastaasiasta, ennen kuin siirrytään yksityiskohtaisemmalle palveluiden hyödyntämistä.välinetasolle. Sosiaalinen media on kuitenkin ilmiönäniin laaja, että mielenkiinnon ja ymmärryksen voisi eh-kä paremmin herättää tutustuttamalla aloittelijat ensinvälineeseen. Saatujen kokemuksien jälkeen aloittelijapystyisi tutustumaan myös muihin sosiaalisen medianpalveluihin omatoimisesti, ja aloituskynnyskin olisi las-kenut.3.5 YhteenvetoTässä raportin osiossa kuvatuissa koulutuksissa ja”sukelluksissa” on keskitytty sosiaalisen median koko-naisuuksiin, ja pyritty antamaan kattava kuva sosiaali-sen median kentästä. Palautteiden perusteella tässä raportit 2012 21

22 raportit 2012

4. Kokeilusta käytäntöön – avoimet toimintatavat ja sosiaalisen median käyttö AVO-hankkeessa toteutettiin toimintaan osallistuneille loppukysely, jossa selvitettiin sosiaalisen median käytön ja siihen läheisesti liittyvien avointen toimintatapojen yleistymistä vuosina 2009-2011. Ajatuksena oli niin ikään saada vastausten avulla näkemystä siitä, miten koulutusten kohderyhmä näki uusien toimintatapojen ja sosiaalisen median roolin nykyarjessaan ja sitä kautta tietoa hankkeen pidemmälle ulottuvasta vaikuttavuudesta.Kyselystä toteutettiin kaksi versiota, toinen muuta- • Sukellus sosiaaliseen mediaan ja verkon työka-miin AVO-hankkeen toteuttamiin laajempiin koulutus- luihin opetuksessa – virtuaalinen AVO-roadshowkokonaisuuksiin osallistuneille ja toinen laajennetulle Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla (alkuvuosikohderyhmälle, johon kuului sosiaalisen median ken- 2010)tän toimijoita, jotka olivat myös mahdollisesti osallis-tuneet AVO-hankkeen toimintaan jossakin muodossa, Laajennetulle kohderyhmälle tehtyä kyselyä käsitelläänvaikka koko AVO-hankkeen kohderyhmää olikin lähes soveltuvin osin. Erityisesti on kiinnitetty huomiota kyse-mahdoton tavoittaa. Koulutuksiin osallistuneille suun- lyiden esiin nostamiin eroavaisuuksiin ryhmien välillä.natun kyselyn vastaajat olivat osallistuneet seuraaviin Laajennetun kohderyhmän sekä toiminnan kohderyhmi-koulutuksiin: en kyselyrunko sekä -sisältö olivat lähes tosiaan vas- taavat. Käytän jatkossa toiminnan kohderyhmien kyse-• Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Sosiaalisen lystä termiä loppukysely. median henkilöstökoulutus (syksy 2011)• Osaava Hanke – koulutuspäivät/Sosiaalinen me- 4.1 Loppukyselyn vastaajaprofiili dia Invalidiliton Järvenpän koulutuskeskuksessa Koulutuksiin osallistuneiden loppukyselyyn saatiin 62 (alkuvuosi 2011) vastausta. Vastaajista 87 % oli naisia ja 13 % miehiä.• Sosiaalisen median koulutus Ammattiopisto Vastaajien ikäjakauma oli melko laaja. Suurin vas- Luovissa (alkuvuosi 2011) taajaryhmä oli iältään 45–54, heitä oli vastaajista 43• HAAGA-HELIA Ammattikorkeakoulun henkilöstön %. Myös aiemmin käsitellyssä Second Life -loppukyse- sosiaalisen median koulutus (2011) lyssä vastaajien ikäjakauma oli laaja, joten koulutukset• Sosiaalisen median koulutus Lappeenrannan ovat todennäköisesti pystyneet saavuttamaan työikäi- Teknillisellä yliopistolla (alkuvuosi 2011) sen kohderyhmän hyvin.• Hämeenlinnan lukio-opettajien some-pilottiryhmä 58 % vastaajista oli ammatiltaan opettajia. Seuraa- 2009–2011 vaksi suurin ammattiryhmä oli suunnittelijat ja asian- raportit 2012 23

tuntijat, joita oli 21 % vastaajista. 8 % vastaajista oli olivat aavistuksen nuorempia. 39 % vastaajista oli am- ammattinimikkeeltään kouluttajia. Muiden ammattiryh- matiltaan opettajia. Suunnittelijoita/asiantuntijoita oli mien edustajia vastasi kyselyyn vain muutamia. Heidän vastaajista 35 %, ja kouluttajia 14 %. Loput vastaajis- ammattinimikkeinään oli mm. kehittäjä, tekninen tuki- ta olivat työtehtäviltään johtaja/kehittäjiä, opiskelijoita, henkilö, ohjaaja tai sihteeri. teknisiä tukihenkilöitä, yrittäjiä, tutkijoita tai virkamie- Koulutuksien lisäksi lähipiiri on ollut tärkeä lisätie- hiä. Myös yksi eläkeläinen vastasi kyselyyn. don lähde 69 prosentille vastaajista. Perheen, ystävien Vastaajien tiedonhakukanavat poikkesivat hieman ja työkavereiden merkitys sosiaalisen median käyttöön- koulutuksiin osallistuneista. Tärkein uuden tiedon läh- otossa korostuu. 59 % on opiskellut lisää verkosta löy- de vastaajille oli verkosta löytyvät aineistot (83 % vas- tyvien aineistojen kautta, ja 49 % eli melkein puolet on taajista). Toiseksi tärkeimpänä tiedonlähteenä 71 % osallistunut muihin sosiaalisen median tapahtumiin tai kannatuksella pidettiin verkkoyhteisöjä kuten Some- koulutuksiin. Painetut materiaalit saivat vähiten mainin- tu tai Vinkkiverkko. Myös työ- tai opiskelutoverit olivat toja lisätiedon lähteenä, mutta niihinkin oli silti turvau- tärkeä tiedonlähde (65 %). Vastaajat olivat etsineet ja tunut viideosa vastaajista. Avoimien vastausten puolel- saaneet tietoa monipuolisista lähteistä. la mainittiin tiedonlähteinä vielä myös alan asiantuntijat Laajennetun kohderyhmän kyselyn vastaajat ovat sekä omatoiminen tutustuminen aiheeseen verkossa. kaikkien vastaustensa perusteella kokeneempia so- Erityisesti jälkimmäinen vastaus kertoo, että keräänty- siaalisen median käyttäjiä kuin loppukyselyyn vastan- neen tiedon tarkkaa lähtöpaikkaa on voinut olla hanka- neet. Suuri osa kyselyyn vastanneista henkilöistä oli jo la mieltää näin jälkikäteen. löytänyt verkostoja sosiaalisen median piiristä, ja käyt- Suurin osa vastaajista oli osallistunut AVO-hank- ti sosiaalista mediaa niin töissä kuin vapaa-ajallakin. keen koulutukseen vuonna 2011 eli samana vuonna kuin loppukysely tehtiin. Koulutusten sisältö oli siis vas- 4.3 Uudet välineet ja toimintatavat taajilla edelleen hyvin mielessä, mutta loppukyselyn pe- – esteet ja onnistumiset rusteella ei pystytä tekemään arviota koulutusten pitkä- Loppukyselyssä kysyttiin vastaajilta, mikä heidän koh- aikaisista vaikutuksista. taamistaan sosiaaliseen mediaan tai siihen liittyvistä uusista toimintatavoista on ollut heille erityisen merki- 4.2. Laajennetun kohderyhmän tyksellinen. Vastaukset varioituivat huomattavasti. Osa kyselyn vastaajaprofiili vastaajista mainitsi useamman merkittävän asian, ja Laajennetun kohderyhmän kyselyyn saatiin 63 vasta- osa taas reflektoi kysymystä omaa oppimistaan vas- usta. Vastaajista 59 % oli naisia ja 41 % miehiä. Suku- ten. Suuri osa ilmoitti vastauksenaan tietyn ohjelman puolijakauma oli loppukyselyä tasaisempi, ja vastaajat tai sivuston käytön: Merkittävin kohtaamasi sosiaalisen mediaan tai siihen liittyviin toimintatapoihin kytkeytyvä asia, jonka olet kohdannut muutaman edellisen vuoden aikana? 11 mainintaa Blogikirjoittelu, Facebook 5 mainintaa Wikin tekeminen 4 mainintaa LinkedIn 2 mainintaa Skype, Googledocs, Moodle, • Google+, Twitter 1 maininta Mm. yhteisöllinen kirjoittaminen, digikuvaus, verkostoituminen, RSS syötteet, työnantajan tarjoama koulutus, tekijänoikeudet, kaupallinen käyttö, SOMEn mukaantulo opetukseen, iPad, Wordpress, Xing, Etherpad, Adobe Connect Pro, Spellic.com, Spotify, Youtube, Google-keskustelu, SlideShare, Doodle Merkittävin kohdattu sosiaalisen mediaan tai siihen liittyviin toimintatapoihin kytkeytyvä asia muutaman edellisen vuoden aikana.24 raportit 2012

Huomioitavaa on, että hankkeen järjestämissä koulu- sivät blogeja mm. opetuksen tukena sekä kanavanatuksissa on käsitelty vastaajien eniten esiin nostamia löytää muita oman alan asiantuntijakirjoituksia.asioita, kuten blogeja ja wikejä. ”Oman blogin aloittaminen ja yritykset hahmottaa, mitä”AVO-koulutuksen avulla opin organisoimaan ja jäsentä- sillä voisi mielekkäästi tehdä.”mään kenttää sekä rohkeasti kirjautumaan eri palvelui-hin ja kokeilemaan niitä – joidenkin palveluja tulee käy- Facebookin käyttö liittyy vastausten perusteella lähin-tettyä enemmän kuin muita, mutta tarpeen vaatiessa nä vapaa-aikaan sekä sosiaalisten kontaktien ylläpi-olen tietoinen sosiaalisen median antamista mahdolli- toon. Yksi vastaajista oli hyödyntänyt Facebookin sul-suuksista. Olen myös hyväksynyt sen, että käyttöönot- jettua ryhmää verkostoitumistyökaluna ennen opintojentovaihe (minun ja muiden) voi olla hidas ja vaivalloinen alkua, mutta siirtynyt tilaisuuden myötä käyttämään– silti näen sosiaalisessa mediassa valtavasti mahdolli- Google-keskusteluryhmiä. Vastaajien työpaikoilla Face-suuksia, eikä alun jähmeys ole lannistanut minua.” bookia käytettiin markkinoinnissa, tiedotuksessa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa kommunikoinnissa. Wi-”Kyllä merkittävintä on ollut työnantajan tarjoama kou- kejä käytettiin vastausten perusteella opetuksen tuke-lutus. Osallistuin hyvä tietää -periaattella, mutta olen ak- na sekä yhdessä tekemisen tukena työympäristössä.tivoitunut käyttämään somea niin työssä kuin vapaa-ai- Vastaajilta kysyttiin myös esteistä, joita he olivatkanakin.” kohdanneet uusien välineiden tai toimintatapojen käyt- töönotossa tai soveltamisessa. Eniten mainintoja ke-Blogikirjoittelun maininneista vastaajista kuusi oli aloit- räisi väite ”Toimintaympäristössäni ei ole riittävästi tie-tanut oman blogin pitämisen. Lisäksi vastaajat hyödyn- toa sosiaalisesta mediasta ja uusista toimintatavoista”. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 21 16 13 12 12 Toimintaympäristössäni ei ole riittävästi tietoa sosiaalisesta mediasta ja uusista toimintatavoista Toimintaympäristössäni ei ymmärretä uudenlaisten toimintatapojen ja sosiaalisen median mahdollisia hyötyjä En ole löytänyt järkeviä soveltamiskohteita Minulla ei ole käytettävissä tarvittavia laitteita tai sovelluksia Lähipiirini ei hyödynnä uusia välineitä tai toimintatapojaYleisimmät esteet uusien välineiden ja toimintatapojen käyttöönotossa. raportit 2012 25

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 10 10 9 8 7 Minulla ei ole saatavissa tukea käyttöön Joudun perustelemaan sosiaalisen median käyttöä toimintaympäristössäni En osaa käyttää laitteita tai sovelluksi En osaa soveltaa oppimiani asioita käytäntöön Oma asenteeni on negatiivinen Keskikokoiset esteet uusien välineiden ja toimintatapojen käyttöönotossa. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 4 3 3 3 3 1 Toimintaympäristössäni ei suosista uudenlaisia välineitä/toimintatapoja Aihealueen keskusteluihin osallistuminen on hankalaa, koska jo peruskysymysten esittäminen on ”kielimuurin” takia ylivoimaista En näe uusien välineiden käyttöä tarpeellisena En saa uusien välineiden käytöstä hyötyä Oma toimintaympäristöni ei juuri käytä tietotekniikkaa tai verkon palveluita Harvinaiset esteet uusien välineiden ja toimintatapojen käyttöönotossa. Myös toiseksi suosituin väite tuo ilmi sen, ettei toi- soveltamiskohteita. Avoimien vastausten puolella joku mintaympäristöissä välttämättä aina ymmärretä sosi- totesikin, että uusia välineitä otetaan käyttöön lähin- aalisen median tuomia hyötyjä. 10 vastaajaa oli sitä nä tarpeen mukaan, joten käytettyjen välineiden määrä mieltä, että joutui perustelemaan sosiaalisen median jää pieneksi. Organisaation kannalta voi olla järkevää käyttöä omassa toimintaympäristössään. Mielenkiin- keskittää toiminta vain muutamaan sosiaalisen medi- toisesti kuitenkin vain 4 vastaajaa totesi, että työympä- an palveluun, jotteivät organisaation sisäinen tieto tai ristössä ei suosita uudenlaisia välineitä tai toimintata- sosiaaliset kontaktit sirpaloidu. poja. Yleisimmät esteet ja ongelmat lähtevät ilmeisesti Järkevien soveltamiskohteiden puuttuminen saat- liikkelle juuri työympäristön tiedonpuutteesta. taa liittyä myös siihen, ettei tekniikkaa tai sovelluksia 13 vastaajaa kertoi, ettei löytänyt sosiaalisen me- osata käyttää kunnolla. Yhdeksän vastaajaa kertoo, et- dian tarjoamille välineille tai toimintatavoille järkeviä tei osaa käyttää laitteita tai sovelluksia, ja kahdeksan26 raportit 2012

ei osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön. Seitsemän ollut riittävästi tietoa sosiaalisesta mediasta ja uusis-vastaajaa suhtautuu sosiaaliseen mediaan negatii- ta toimintatavoista. Kolmanneksi suosituin vastaus olivisesti, mutta aineiston perusteella ei pystytä sano- ”joudun perustelemaan sosiaalisen median käyttöä toi-maan, onko kyseessä syy vain seuraus. mintaympäristössäni”, ja neljänneksi yleisimmässä pa- Annettujen vastausvaihtoehtojen lisäksi vastaajat hoiteltiin, ettei toimintaympäristössä suosittu uusia vä-saivat myös kertoa muita käytön esteitä. 11 vastaa- lineitä tai toimintatapoja. Vastaajaryhmän esteet siisjaa 53:sta (11 %) kertoi ajanpuutteen olevan uusien kulminoituivat vastausten perusteella toimintaympä-välineiden käyttöönottoa haittaava tekijä. Ajanpuute il- ristön ongelmiin. Samanlaista trendiä oli nähtävissämeni eri tavoin. Osa ei jaksanut opetella uusia asioita myös loppukyselyn vastaajien keskuudessa, joskin lop-työpäivän päälle, eikä työympäristöstä saatu tukea työ- pukyselyn puolella myös henkilökohtaiset esteet nousi-ajalla opiskeluun. Työvälineitä saattoi myös olla liikaa, vat näkyviin jonkin verran.jolloin aika ei riittänyt kaiken opetteluun. Muita avoimi- Avoimien vastausten puolella esteinä mainittiinen vastausten puolella esiintulleita käyttöönoton estei- muiden työntekijöiden sekä johtajien rajalliset tiedottä oli mm. opiskelijoiden vastustus korvata lähiopetus ja taidot. Niistä syntyvät epäluulot hidastavat uusiensomea hyödyntävällä etäopiskelulla, työorganisaation sosiaalisen median välineiden käyttöönottoa. Yksittäi-rajalliset resurssit koulutukseen sekä työpaikalla val- siä mainintoja tuli myös käyttöehtojen vaikeaselkoisuu-litseva sosiaalisen median käytön pelko. desta, ympäristön resursseista korvata SoMen parissa tehtyä työtä sekä tarvittavan tekniikan puuttuminen.”Suositaan, mutta ei ole rahaa tai koulutusta. Omallaajalla perheellinen ei ehdi.” ”Lähiympäristöllä ei ole riittäviä välineitä päivittäiseen verkostoitumiseen.”Myös laajennetun kohderyhmän kyselyn puolella suu-rimmat esteet liittyivät toimintaympäristön asenteisiin. Kysymykseen siitä, mitkä asiat edistivät uusien välinei-38 vastaajaa 63:sta oli sitä mieltä, ettei heidän toimin- den ja toimintatapojen soveltamista vastattiin innok-taympäristössään ymmärretä uudenlaisten toimintata- kaammin kuin esteisiin. Kysymykseen vastasi yhteensäpojen ja sosiaalisen median mahdollisia hyötyjä. 37 54 vastaajaa. Ehdottomasti tärkeimmäksi edistäjäksivastaajaa kertoi, ettei heidän toimintaympäristössään nousi oma positiivinen asenne (72 % vastaajista). 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 39 38 30 28 27 Oma asenteeni on positiivinen Toimintaympäristössäni suhtaudutaan myönteisesti uudenlaisiin välineisiin Minulla on käytettävissä tarvittavat laitteet ja sovellukset Sosiaalisen median käyttöä ei tarvitse perustella toimintaympäristössäni Minulla on tarvittavaa osaamista käyttöönEniten uusien välineiden ja toimintatapojen soveltamista edistäneet asiat. raportit 2012 27

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 26 24 22 21 17 Näen käytön tärkeänä ja tarpeellisena osana tätä aikaa Toimintaympäristössäni ymmärretään, mitä hyötyjä sosiaalisesta mediasta voi olla Olen löytänyt järkeviä soveltamiskohteita Koen saavani hyötyä uusien välineiden käytöstä Tavoitan ihmiset ja verkostot Kohtalaisesti uusien välineiden ja toimintatapojen soveltamista edistäneet asiat. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 16 16 14 13 13 Oppimani soveltaminen käytäntöön on helppoa Toimintaympäristössäni on riittävästi tietoa sosiaalisesta mediasta ja uusista toimintatavoista Lähipiirini hyödyntää uusia välineitä tai toimintatapoja Minulla on saatavissa tukea käyttöön Termistön tutuksi tuleminen on rohkaissut olemaan enemmän mukana Vähiten uusien välineiden ja toimintatapojen soveltamista edistäneet asiat. Oman asenteen lisäksi toimintaympäristön myöntei- mediassa nimenomaa sosiaalisuus on tärkeä aspekti, syys sosiaaliselle medialle nähtiin tärkeäksi voimava- joka erottaa sen muista teknisistä apuvälineistä. raksi. Käyttöönoton esteet -kysymyksen vastauksissa Melkein puolet vastaajista (48 %) näki sosiaalisen toimintaympäristön välinpitämättömyys nousi suurim- median käytön tärkeänä ja tarpeellisena osana tätä maksi haitaksi toimintatapojen kehittämisessä. Uusi- päivää. Myös se, että vastaajat ovat löytäneet järkeviä en toimintatapojen käyttöönottoa ja soveltamista hel- soveltamiskohteita tiedoilleensekä taidoilleen on ol- pottaakin suuresti ympäristön tuki, kannustus sekä lut tärkeä motivaattori. Sanallista palautetta tuli kysy- ajantasalla oleva tekninen välineistö. Sosiaalisessa mykseen huomattavasti vähemmän, joten kysymyksen28 raportit 2012

vaihtoehdot nähtiin todennäköisesti kattaviksi. Vas- Eräs vastaaja oli hyödyntänyt sosiaalisen median väli-taajat mainitsivat oman motivaation sekä sovellusten neitä tuomaan omaa työtänsä läpinäkyvämmäksi opis-peruskäytön maksuttomuuden myös edistäneen käyt- kelijoille. Myös opiskelijoiden ikä voi näkyä käyttöko-töönottoa. kemuksissa. Vanhemmat opiskelijat olivat palautteen Laajennetun kohderyhmän kyselyssä positiivisen perusteella suhtautuneet Facebookiin epäluuloisesti,asenteen sekä oman osaamisen merkitys uusien väli- mutta keskustelu oltiin saatu viriteltyä pystyyn ”var-neiden ja toimintatapojen käyttöönotossa korostui. Jo- memmalla” Google-alustalla.pa 90 % vastaajista ilmoitti niiden edistäneen sosiaali- Myös muutoksista kysyttäessä aikapula nouseesen median käyttöä. 75 % vastaajista näki sosiaalisen esille vastauksista. Uusien asioiden opetteleminen jäämedian välineiden käytön tärkeänä osana tätä aikaa, työyhteisöissä helposti omalle ajalle, ja osa kokeekinja 72 % ilmoitti, että heillä on käytettävissä tarvitta- omasta osaamattomuudestaan huonoa omaatuntoa.vat laitteet sekä sovellukset. 69 % vastaajista oli löy- Osa luovuttaa työtaakan alla, ja pitäytyy vanhoissa toi-tänyt järkeviä soveltamiskohteita sosiaaliselle medi- mintatavoissa. Se, että itse ottaa välineet käyttöön eialle, ja 66 % koki verkostojen ja ihmisten edistäneen riitä, siihen täytyisi pystyä innostamaan muutkin. Ah-omaa käyttöään. Huomattavaa on selkeä ero loppuky- kerasti sosiaalista mediaa eteenpäin ajaneiden vas-selyn vastauksiin: laajennetun kohderyhmän vastaajat tauksista nousee kuitenkin esiin myös ajatus, että ai-eivät koe toimintaympäristönsä tuen edistäneen omaa kaavievän käyttöönoton jälkeen sosiaalisen mediankäyttöään. Toimintaympäristön tuki on vaikuttanut hei- välineet voivat helpottaa työtä, ja jopa säästää aikaa.dänkin vastauksissaan jonkin verran, mutta ei ole yh- Uuden työtavan omaksuminen ei käy hetkessä, muttatä ehdoton vaatimus käyttöönotolle tai soveltamiselle. voi olla vaivan arvoista.Taustalla vastauksien eroissa voi olla laajennetun koh-deryhmän vastaajien parempi osaamistaso. Omat tai- ”Suurin blokki on aina itsessä – syytän ajanpuutetta, kii-dot (sekä positiivinen asenne) tuovat varmuutta sekä rettä, stressiä, mitä milloinkin. Välillä koin somen aikarohkeutta hyödyntää sosiaalista mediaa myös ilman tu- vahvasti muoti-ilmiönä, johon on pakko mennä mukaankijoukkoja. koska on pakko mennä mukaan, enkä oikein mieltänyt etuja todellisiksi, vaan pidin niitä osin keinotekoisina.4.4 Sosiaalisen median tuomat Mutta aina kun ylittää jonkun kynnyksen ja päättää ko-muutokset työhön sekä vapaa-aikaan keilla, niin kyllä ne edut tulevat esiin aika nopeasti. TälläVastausten perusteella koulutuksissa käyneet opetta- hetkellä hyödynnän opetuksessa jossain määrin blogeja,jat ottivat uusia toimintatapoja käyttöönsä innokkaas- laajahkosti wikejä, kokeilumielessä FBtä ja täytyy sanoa,ti. Opetusmenetelmiä on uudistettu, ja uusia alusto- että olen innostunut tuloksista. Enemmänkin voisi teh-ja on otettu käytöön. Kyselyyn vastanneet opettajat dä, mutta... aika, kiire, muu stressi – tuliko tästä kehä?”käyttävät esimerkiksi ConnectProta luentojen ja pien-ryhmäharjoitusten vetämiseen, ja Moodle on käytössä Osalle vastaajista muutokset ovat kohdistuneet enem-useammallakin. Sosiaalisen median välineiden käyttä- mänkin vapaa-aikaan. Sovelluksiin tutustutaan omallaminen on myös muuttanut opettajien työympäristöä lä- ajalla, ja samalla yritetään pysyä vauhdilla kehittyvässäpinäkyvämmäksi. Eräs opettaja kertoo, kuinka hänen some-maailmassa mukana. Viihdeosasten integrointitekemänsä tuotokset ja asiat ovat myös muun henkilö- omaan vapaa-aikaan on helpompaa kuin kokonaisenkunnan hyödynnettävissä, ja hän itsekin on saanut ma- lukiokurssin muuntaminen some-perustaiseksi.teriaalia käyttöönsä muilta. Samalla joudutaan kuiten- Esiin nousee myös selkeiden, suomenkielisten oh-kin miettimään myös avoimuuden ja oman vapaa-ajan jeiden tarve. Moni uusi asia jää vain ajatuksen asteel-rajoja, jottei työ hiivi myös vapaa-ajalle. le, koska käyttöönotto vaikuttaa liian hankalalta itse- Opiskelijat suhtautuvat opettajien mukaan kaksija- näisesti.koisesti sosiaalisen median mukaantuloon: käsitykset Yhteistyö verkon yli mainittiin myös palautteissa.oppimisesta ja opetuksesta ovat edelleen melko kon- Yhteiskirjoittaminen Google Docs-ohjelmassa tai muuservatiivisia, ja some mielletään helposti vain vapaa- verkostomainen työskentely katsottiin opettelua vaati-aikaan kuuluvaksi. Alkuhämmennyksen jälkeen uudet vaksi, mutta onnistuessaan antoisaksi prosessiksi. Yk-välineet ja toimintatavat otettiin hyvin vastaan, ja ope- si vastaajista kertoi oppineensa sietämään töidensätuksen ja oppimisen vapautuminen paikkasidonnai- keskeneräisyyttä verkostotyöskentelyn ansiosta, silläsuudesta tuo etuja niin opiskelijoille kuin opettajillekin. tuotokset olivat jatkuvasti myös muiden nähtävillä. On- raportit 2012 29

gelmaksi nähdään kollegoiden muutosvastarinta, joka ”Tutustuttuani sosiaaliseen mediaan ja otettuani väli- voi olla myös väsymystä uusien ohjelmistojen käyttöön- neitä käyttöön avoimin mielin on yksityisyyden ja am- ottoon ja opiskeluun. matillisen minän välinen raja hämärtynyt lähes näky- Kaikille tutustuminen sosiaaliseen mediaan ei ollut mättömäksi. En näe verkossa toimimisessa ongelmaa tuonut muutosta. Yksi vastaaja ilmoitti, ettei ollut teh- yksityisyyteni kannalta. En julkaise verkossa mitään sel- nyt mitään muutoksia toimintatapoihinsa. laista, jota ei kuka tahansa voisi nähdä, kuulla tai lukea. Myös viestintätapoihin sosiaalinen media on tuonut Olen valmis jakamaan osaamistani verkossa, koska us- muutoksen. Sähköpostin kirjoittaminen on aikaavievää kon saavani aina vähintään saman verran takaisin.” ja hidasta, ja paljon helpompaa on laittaa nopea pi- kaviesti Facebookin tai muun median kautta. Vastaaja ”Uusien toimintatapojen käyttöönotto ei ole helppoa, koki, että ihmisten tavoitettavuus on muutoksen myö- koska sosiaalista mediaa kohtaan on vielä paljon en- tä parantunut. nakkoluuloja ja pelkoja. Olen ruvennyt toimimaan enem- män sellaisten ihmisten kanssa, jotka tykkäävät sa- manlaisista toimintatavoista ja suorastaan vähentänyt yhteistyötä sellaisten kanssa, joille teknologian ja somen hyödyntäminen ei maistu.” Myös negatiivisia muutoksia oli yksi vastaajista havainnut. Hänen mukaansa sosiaalinen kanssakäyminen oli Myös negatiivisia muutoksia siirtynyt suureksi osaksi internetin puolelle. Myös koko- uskäytäntöihin sosiaalinen media on vastaajan mukaan oli yksi vastaajista havainnut. vaikuttanut ikävästi, sillä osallistujat surffailevat pitkin Hänen mukaansa sosiaalinen internettiä myös kokousten aikana. Jostakin on nous- sut irrationaalinen, ehkä alitajuntaan piilotettu tunne, kanssakäyminen oli siirtynyt että voi missata jotakin tärkeää jos ei ole jatkuvasti ver- suureksi osaksi internetin kostojensa saavutettavissa. Toinen kirjoittaja toi esiin huolensa, että suuri innostus sosiaalisen median väli- puolelle. neisiin saa sisällön pysymään keskinkertaisena. Muutama opettaja kommentoi sosiaalisen median välineiden muuttaneen heidän opetustapojaan. Laajennetun kohderyhmän vastaukset olivat spesifim- Esimerkiksi materiaalit voivat olla helposti sähköises- pejä ja pidempiä, ja niistä näki, että sosiaalisen medi- ti saatavissa ja muokattavissa, opiskelijat tekevät yh- an mukanaan tuomia muutoksia oltiin pohdittu jo ai- teistyötä Googledocsin kautta ja materiaalit ja keskus- emmin. Useimmat suuret muutokset sekä välineiden telut ovat avoimen verkon puolella. Yksi vastaaja oli käyttöönotot sijoittuvat vastaajien yksityiselämän puo- myös huomannut siirtyneensä huolellisesta opetuksen lelle, mutta verkostoja oli syntynyt myös työ- ja opiske- ennakkosuunnittelusta kohti improvisoivaa ja kokeile- luelämässä. Vastaajat hyödynsivät paljon sosiaalisen vampaa opetusta. median tarjoamia verkostoitumismahdollisuuksia, ja useimmin mainitut ohjelmat olivatkin Facebook, Twitter ”Tekniikka (ajasta ja paikasta riippumattomuus), avoi- sekä Googledocs. muus (muiden ja oma) ja rohkeammin kokeileva ote Vastauksissa mainitaan avoimuus muutamaan ot- ovat muuttaneet työtäni ratkaisevasti ja peruuttamatto- teeseen. Vastaajat ovat keskustelleet ja opetelleet masti positiiviseen suuntaan, mutta en oikein löydä sa- markkinoimaan sosiaalista mediaa organisaatiois- noja kuvaamaan mistä on kyse. Sellainen tunne on kui- saan, taistellen ennakkoluuloja vastaan. Silti proses- tenkin voimakas, että työt hoituvat jotenkin perustavasti sissa oli käynyt ilmi, että avoimuus ja tiedottaminen voi eri tavalla kuin ennen.” olla hankalaa myös asiaan perehtyneelle. Avoimuutta halutaan lisätä, mutta samalla huolehtia myös omasta Vastauksista näkyy, että laajennetun kohderyhmän ky- yksityisyydensuojasta. Vastaajat ovat kokeneet olevan- selyyn vastanneet ovat pitkällä sosiaalisen median so- sa avoimempia myös muussa vuorovaikutuksessa soveltamisessa, ja ovat myös ehtineet pohtia muutok- siaalisen median käyttökokemuksien takia. sen hyviä ja huonoja puolia. Epävarmuus on muuttunut30 raportit 2012

luottamukseksi omiin taitoihin. Kuvaavaa on sekin, et- ja vapaa-ajan rajojen häilyminen, kurssien rakentami-tei loppukyselyn vastauksissa jatkuvasti esiin tullutta seen liittyvä ajanpuute sekä halu konkreettisiin käytän-aikapulaa mainittu kertaakaan. Ennemminkin sosiaali- nön vinkkeihin aihealueen hyödyntämisessä. Parhaim-sen median käyttö oli nopeuttanut tiedonhakuproses- millaan sosiaalisen median maailma nähtiin loogisenaseja sekä yhteydenpitoa. osana erilaisia opetustapoja, huonoimmillaan työym- päristön tuen puute tai muutoshaluttomuus torppasi4.5 JatkokoulutustarpeetKyselyn viimeisessä kysymyksessä tiedusteltiin, mil- Oppilaat olivat konservatiivisialaisista asioista ihmiset kaipaisivat vielä lisätietoja taijatkokoulutusta. Vastausten perusteella koulutusta ha- sosiaalisen medianluttiin edelleen käytännön ongelmiin sekä sosiaalisen opetuskäytön suhteen.median kehityksen mukana pysymiseen. Suurimmatkoulutustarpeet koskivat konkreettisia käytännön työ-kaluja, jotka saisi nopeasti ja helposti käyttöön. Myösaihekohtaista erikoistumista toivottiin, esimerkiksi täs-mävinkkejä kielten opetukseen sosiaalisen median ideat jo ennen niiden syntymistä. Opettajat raportoivatavustuksella. myös oppilaiden konservatiivisuudesta, mitä tuli sosi- Tekniikka ja sosiaalinen media on kehittynyt niin no- aalisen median käyttämiseen opetuksessa. Useimmatpeasti, ettei ole ihme, että vastaajat toivoivat koulu- (lukioikäiset) oppilaat pitivät sosiaalista mediaa vaintusta vain pysyäkseen kehityksessä mukana. Ohjelmia vapaa-aikaan liittyvänä asiana. Kunhan ennakkoluu-tulee ja menee, mutta kursseja ei pysty uudelleenjär- loista oltiin päästy eroon puolin ja toisin, työskentelyjestämään samanlaisessa syklissä. Vastaajat kaipaa- uudenlaisessa oppimisympäristössä alkoi toimia.vat jonkinlaista pysyvyyttä opetusratkaisuihin. Mahdol- Suurin osa vastaajista näki itsensä tärkeimpänälisia käytettäviä sovelluksia on myös niin suuri määrä, positiivisena voimavarana, mitä tuli sosiaalisen me-ettei opettajan aika riitä seulomaan parhaita joukosta. dian soveltamiseen. Sosiaalisessa mediassa kyse on Vastaajien joukossa oli sekä aktiivisia tietoa hake- kuitenkin nimenomaa verkostoitumisesta sekä sosiaa-via ihmisiä, jotka omien sanojensa mukaan oppivat jat- lisesta kanssakäymisestä, joten työyhteisön sekä lähi-kuvasti, että ihmisiä, joilta asioiden sulattelu vie aikaa. piirin tuki teki kokemuksesta miellyttävämmän. Sopi-Sosiaalisen median välineiden pitäisi teoriassa tukea vien asiantuntijapiirien löytäminen ilman apua koettiinperinteisiä opetusmenetelmiä paremmin erilaisten hankalaksi.oppijoiden oppimista, joten kurssien tavoitteeksi voi- Osaavammat sosiaalisen median hyödyntäjät eivätsi hyvin kirjata näiden erilaisten oppimistapojen huo- tarvinneet yhtä paljon tukea toimintaympäristöltään.mioinnin. Osa oppijoista ryntää heti tilaisuuden tullen He luottivat ennemmin omiin taitoihinsa, verkostoihin-omatoimiseen tiedonhakuun, osa kaipaa enemmän tu- sa sekä positiiviseen asenteeseen uudistusten yhtey-kea ja vinkkejä päästäkseen aihealueella eteenpäin. dessä. Sosiaalisen median hyödyntäminen oli siirtynytEsimerkiksi kontaktit asiantuntijoihin tulisivat varmasti tekniseltä välinetasolta toiminnaksi, motivaatioksi se-molemmille ryhmille tarpeeseen. kä sosiaalisiksi kontakteiksi. Osaajia huolestutti eniten yksityisyyden sekä ammattillisen minän rajojen hä-”Saamani koulutus lähinnä esitteli mahdollisuuksia, märtyminen, ja suurin osa olikin pohtinut avoimuudenmutta ei antanut mitään työkaluja tai osaamista. Mieles- rajoja myös henkilökohtaisesta näkökulmasta.täni 4 tunnin sessio on ihan liian lyhyt.” Koulutuksilta toivottiin enemmän vinkkejä käytän- töön, eli konkretiaa. Kuten muissakin palautteissa onMyös verkkosisältöjen tekijänoikeudet mietityttivät, ja jo käynyt ilmi, sosiaalisen median kentällä on tärkeääaiheesta kaivattiin lisätietoa. Erityisesti verkkosisältö- lähteä liikkeelle käytännöllisistä neuvoista sekä väli-jen käyttö opetuksessa nousi palautteista esiin. neisiin tutustumisesta. Käytännönläheisen opiskelun lisäksi palautteissa kaivattiin myös suomenkielistä oh-4.6 Yhteenveto jeistusta itseopiskeluun, sekä kursseja tietotaidon yl-Loppukyselyyn vastanneista suurin osa oli opettajia, läpitoon. Omaa tietotasoa ja innostusta on hankala yl-joten palautteet ja kokemukset peilattiin pitkälti tätä läpitää itsekseen, jos työyhteisö ei ole yhtä sitoutunuttaustaa vasten. Opettajien vastauksissa korostui työn uusiin käytäntöihin. raportit 2012 31

32 raportit 2012

5. Pohdintaa Palautteet ovat tärkeä osa koko hankkeen arviointiprosessia. Palautetta on kerätty AVO-hankkeen aikana erilaisista koulutustilaisuuksista, ja palautteen kattama sosiaalisen median kenttä on laaja ja monipuolinen. Siitä huolimatta palautteen joukosta, hieman yllättäenkin, nousee joitakin selkeitä teemoja, jotka tulisi ottaa huomioon uusia koulutuksia suunniteltaessa.Palautteista näkee selvästi, että koulutuksissa tuli- yhdessä reflektoimaan oppimaansa käytäntöön. Samasi siirtyä sisällöntuotantoon vasta välineen opettelun tietenkin koskee myös muita ammattiryhmiä. Koulu-jälkeen. Aihe on mielenkiintoinen, sillä koulutukses- tuksen teemat siis sidottaisiin käytäntöön ja samallasa on toisinaan pyritty välttämään välinesidonnaisuut- annettaisiin alan asiantuntijoille tilaisuus verkostoi-ta ja antamaan sen sijaan ohjeistusta sisällöntuotan- tua. Valitettavasti tämän kaltainen räätälöinti vaatiitoon. Palautteen perusteella suuri osa koulutuksiin kurssin järjestäjältä resursseja ja osallistujien puolel-osallistuneista kokee tällöin jääneensä tyhjän päälle: ta tarpeeksi aiheesta kiinnostuneen ammattiryhmän.ideoita saattaa olla muttei taitoa tai välineitä niiden Kuten monilla muillakin yhteiskunnan alueilla, tuen tar-toteuttamiseen. Useissa palautteissa toivottiin ope- ve on siirtymässä enemmän epämuodollisiin verkos-tukseen nimenomaan käytäntöä ja peruskäytön kertaa- toihin sekä omatoimiseen avun hakemiseen. Tällaisenmista. Myöskään liiallinen välineiden esittely koulutuk- toimintatavan tukeminen on kuitenkin haastavaa, kos-sen aikana ei ole hyväksi, sillä sovellusten määrä voi ka se edellyttää osaamista ja monen kynnyksen ylittä-sekoittaa opiskelijan ajatukset siitä, mitä sovelluksia mistä. Lisäksi edelleenkään kaikilla ei ole tasapuolisiakannattaa käyttää mihinkin työhön. Palautteenantajat mahdollisuuksia hyödyntää verkon tarjoamia resursse-toivoivat selkeämpiä kokonaisuuksia, vähemmän so- ja eikä myöskään välttämättä halua siihen. Tavoitteenavellusesittelyitä ja kenties jopa täysin kohderyhmälle hankkeessa kuitenkin oli saada verkostojen voima val-(esim. kieltenopettajat) räätälöityjä kursseja. jastettua hankkeessa tavoitetun kohderyhmän edellä- kävijöiden käyttöön siinä mielessä, että jaettu osaami- Kohderyhmäajattelulla on myös muita hyviä puolia. nen leviäisi heidän kauttaan yhä laajemmalle.Kuten hankkeen nimikin vihjaa, AVO-hanke perustuu Palautteen perusteella uudet käytännöt ja sosiaali-Avoimille verkostoille oppimisessa. Palautteen perus- sen median välineet tulivat vaihtelevasti osaksi työyh-teella verkostoja syntyi kuitenkin kurssilaisten kes- teisön käytäntöjä. Onnistuminen näytti riippuvan paljonkuuteen melko vähän. Osasyynä tähän oli koulutusti- yhteisön antamista resursseista sekä tuesta, mut-laisuudet kouluittain eikä esimerkiksi oppiaineittain. ta myös kurssilaisen omasta motivaatiosta. OsastaPalautteenantajat kertoivat ongelmista suoriutua mui- vastauksia välittyi into kokeilla uusia välineitä ja työs-den oppiaineiden opettajien kanssa heille annetuista kentelytapoja, kun taas osa vastaajista otti varautu-yhteisistä tehtävistä, sillä töiden sisältö kohtaa vain neemman kannan sosiaaliseen mediaan. Suurin osahallinnollisella tasolla. Jos kurssit olisi suunnattu ver- palautteenantajista näki sosiaalisen median nimen-kostomaisesti tietyn aineen opettajille, he pystyisivät omaan välineenä, joka ei yksinään tehnyt autuaaksi. raportit 2012 33

Osa palautteenantajista sen sijaan uskalsi kokeilla tätä kurssilaisesta tärkeä ja ajankohtainen, mutta työkäy- uutta välinettä ja sai palautteen perusteella vahvistusta täntöjen puuttumisen takia kerätyt tiedot voivat van- luottamukselleen. Sosiaalisen median välineiden kerrot- hentua nopeasti. Toivomuksia esitettiin niin perus- tiin helpottaneen yhteydenpitoa, murtaneen paikkasidon- käyttökursseista kuin taitojen ylläpitokursseistakin. naisuuden vaatimuksen sekä luoneen uusia, yhteisöllisiä Kertauskurssien sijasta hankkeessa voitaisiin ottaa toimintatapoja. Työyhteisössä nämä uudet tuulet herätti- käyttöön tutorointi. Jos kursseja järjestetään kerran tai vät usein kiinnostusta muissakin työntekijöissä. kaksi vuodessa, ja seuraavien kurssilaisten tutorointi Hieman varautuneemminkin sosiaaliseen mediaan voisi toimia hyvänä kertauksena edellisen kurssin opis- suhtautuvat henkilöt olivat yleensä kiinnostuneita il- kelijoille. Tutor kertaa uusien kurssilaisten kanssa hä- miön yhteiskunnallisesta merkityksestä. He näkivät nelle jo tutut (mutta ehkä unohtuneet) asiat, mutta saa usein sosiaalisen median enemmän nuorten omana samalla uuden näkökulman käsiteltäviin asioihin: oh- maailmana, jonne aikuisten on vaikea päästä murtau- jaavan ja keskustelevan näkökulman. Kurssilaiset hyö- tumaan. Nuoret voivat olla ennakkoluulottomampia ot- tyvät tutorin kokemuksesta ja neuvoista, ja saavat tar- tamaan uusia perusteknologioita käyttöön, mutta usein vittaessa vertaistukea. heidän kokemuksensa sosiaalisesta mediasta rajoittu- Tutorjärjestelmä ei ole ongelmaton. Se vaatii osallistujilta sitoutumista opetukseen ja kurssiin normaalia pidemmäksi aikaa, ja voi viedä myös tuutorin vapaa-aikaa. Oppimisen näkökulmasta se sen sijaan olisi varmasti mielekkäämpi vaihtoehto normaalille kertaus- kurssille. Myös tekijänoikeudet nousivat useista palautteista esiin. Hankkeen sisällä aiheeseen on kiinnitetty huomiota, mutta palautteiden perusteella alan koulutukselle olisi paljon nykyistä enemmän kysyntää. Erityisesti te- kijänoikeudet ja verkkosisältöjen hyödyntäminen opetuksessa tuntuivat yhdistelmänä kiinnostavan ihmisiä. Palautteen perusteella AVO-hankkeessa on onnistuttu innostamaan väkeä sosiaalisen median mahdol- Sosiaalisen median lisuuksista. Ohjaajat ja kouluttajat saivat palautteissa käyttö lisääntyi paljon kiitosta, ja järjestelyitäkin kehuttiin. Hankkeen ajamalle näkökulmalle avoimista verkostoista sosiaali- AVO-hankkeen ansiosta. sessa mediassa on tilausta. Mielenkiintoinen oli myös hanketutkijan huomio, joka liittyi AVO-hankkeen koulutuksia koskeviin kohde- ryhmähaastatteluihin. Haastattelut vaikuttivat hänen mukaansa toimivan tietynlaisina muistuttajina siitä, mitä koulutuksessa oli ajateltu tehdä ja mitä siellä oli opittu. Kaksi haastatelluista opettajista muisti jonkun suunnittelemansa asian ja he päättivätkin heti toteuttaa sen, ja yksi opettaja alkoi haudutella uudestaan ajatusta toteuttaa oma kurssinsa wikejä hyödyntäen. vat viihteellisen vapaa-ajan käyttöön (mm. Facebook, Olisiko koulutuksiin hyvä liittää jälkihoitoelementti, jo- Twitter). Verkko on heille yhtä luonteva toimintaympä- ka voisi olla esimerkiksi kouluttajan vierailu oppilaitok- ristö kuin fyysinen maailmakin, mutta siitä huolimatta sissa - tiedustelu- ja ohjauskäynti, jonka aikana koulut- he tarvitsevat myös ohjausta nimenomaan verkko-opis- taja selvittäisi miten on sujunut koulutuksen jälkeen, kelussa sekä siihen liittyvissä välineissä. Aiheesta on onko tullut ongelmia, ovatko alustavat ajatukset ke- kirjoittanut AVOimesti törmäyskurssilla -raportissa AVO- hittyneet eteenpäin ja tarvittaisiinko niiden toteutta- hankkeen tutkija Joanna Kalalahti (2012). miseen nyt apua? Tällä tavoin olisi mahdollista saada Hankkeen aikana kerätyistä palautteista nousi toi- myös koulutusten jatkototeuttamiseksi uusia hyödylli- ve myös kertauskoulutuksesta. Aihe on ollut useasta siä vinkkejä.34 raportit 2012

36 raportit 2012

Osa II: Hanketoimijoidennäkökulmia AVO-hankkeen vaikuttavuudesta JOANNA KALALAHTI raportit 2012 37

Hanketutkimuksen avulla pyrittiin pitämään kehittämi- merkiksi uusia toimintatapoja ja välineitä haluttiin ot- selle avointa mieltä yllä hanketoimijoiden keskuudes- taa käyttöön toimimattomiksi osoittautuneiden tilalle. sa. Toisaalta hanketoimijajoukko oli jo itsessäänkin Tässä raportissa tuodaan esiin hanketoimijoiden niin kehittämisorientoitunutta, että hanketutkijaa ei toteuttamaa arviointia hankkeessa toteutetuista kehit- juuri tarvittu innostamaan heitä. Hanketutkijan rooliksi tämistoimenpiteistä. jäikin lopulta enemmän hanketoimintaan liittyvien ko- Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin IKKU-arvi- kemusten ja yhdessä opitun kiteyttäminen. ointimallin mukainen kysely, jossa hanketoimijoiden Mielenkiintoiseksi AVO-hanketoiminnan tekee se, piti arvioida eri ulottuvuuksilla (välineellinen, käsit- että se oli itsessäänkin eräänlainen pilotti uudenlaisia teellinen, konsultatiivinen ja uskoa luova ulottuvuus) toimintatapoja ja välineitä kokeilevalla alueella. Hanke- tavoitteiden saavuttamista. Samalla hanketoimijat jou- tutkija pyrki hankkeen kuluessa nostamaan esiin han- tuivat konkretisoimaan, mitä tavoitteet tarkoittivat, ja ketoimijoille toteutettujen kyselyiden, haastatteluiden nostamaan esiin hankkeen toimenpiteitä ja tuotoksia, ja muiden aineistojen pohjalta hanketoimintaan liittyviä jotka toimivat vaikuttavuuden indikaattoreina em. ulot- kehittämisehdotuksia, joita yhdessä toteutettiin. Esi- tuvuuksilla. Mielenkiintoiseksi AVO-hanketoiminnan tekee se, että se oli itsessäänkin eräänlainen pilotti uudenlaisia toimintatapoja ja välineitä kokeilevalla alueella.38 raportit 2012

40 raportit 2012

1. Hankkeen kehittämistoimenpiteet ja niiden arviointi Hanketoiminnassa toteutettiin monia toimenpiteitä, jotka perustuivat tutkijan havaintoihin toiminnan kuluessa esiin nousseista kehittämistä vaativista haasteista4 . Toimijat tosin itse kehittivät spontaanisti hanketoimintaa jatkuvasti, joten toiminta oli kaiken kaikkiaan hyvin dynaamista. Hanketoimijat arvioivat loppukyselyssä sekä hanketoimintaa että toteutettujen kehittämistoimenpiteiden onnistumista. Arvioita käsitellään tässä luvussa.1.1 Hankeverkoston vuorovaikutus Keskusteluväline päätettiin ottaa käyttöön elokuussaja tutustuminen 2010 järjestetyn hanketapaamisen yhteydessä, kunHanketoimijoiden keskinäinen keskustelu nähtiin olen- hanketutkija oli nostanut esiin sen esiin kehittämistar-naisen tärkeäksi, jotta toiminta sujuisi ja yhteenkuu- peena. Välineeksi valikoitui Flowdock. Keskustelu läh-luvuuden tunne syntyisi. Käytännön ongelmaksi muoti heti vilkkaasti liikkeelle – myös toivottua informaaliatoutui kuitenkin se, että fyysisesti toisistaan etäällä keskustelua käytiin formaalin keskustelun ohessa. Vä-olevilla hanketoimijoilla ei ollut toimivaa keskuste- linettä jouduttiin vaihtamaan pariin kertaan hankekau-lukanavaa hanketyön alkupuolella. Viestintä hoidet- den aikana – ensinnäkin Flowdock tuli maksulliseksi jatiin sähköpostilla ja ajoittain hankewikin keskustelu- AVO-hankkeen hengen mukaisesti oli parempi vaihto-toiminnallisuuksia hyödyntämällä. Toiveet yhteisestä ehto maksulliselle sovellukselle kokeilla jotakin muutakeskusteluvälineestä nousivat esiin hanketoimijoiden maksutonta välinettä. Organisaatio-Qaiku otettiin käyt-haastatteluissa keväällä 2010, mutta toiveita keskus- töön joulukuun 2010 alussa, mutta keskustelu tyrehtyiteluvälineestä oli listattu myös hankewikin ristiriita- valitettavasti lähes täysin, koska väline ei ollut sove-sivulle aikaisemmin: lias tavoitellunkaltaiseen kommunikointiin. Helmikuun 2011 alussa käyttöön otettiin Yammer, jonka myötäYhteinen viestintä vähän sirpaloituu. Esimerkiksi alussa keskusteluaktiivisuus palasi hiljalleen lähes samaksikeskustelu tuppasi vellomaan sähköpostilistalla. Nyt joomaksuttu, että käytetään wikiä, mutta asiat hukkuvatsinne. Yhteinen keskustelufoorumi puuttuu. 4 Katso lisää haasteista AVOimesti törmäyskurssilla -raportista. raportit 2012 41

kuin Flowdockissa. Verkkokeskusteluvälineiden käytös- 1.3 Hankkeen tavoitteiden ja yhteisen tä ja niistä saaduista kokemuksista kerättiin palautet- näkemyksen kiteyttäminen ta hanketoimijoilta kummallakin kerralla, kun välinettä Hanketutkija toi tekemiensä havaintojen perusteella vaihdettiin. Palautteen pohjalta saadut tulokset koos- esiin tarpeen tavoitteiden kiteyttämisestä, koska oli il- tettiin yhteen, ja niistä on kirjoitettu useita eri artikke- mennyt, että tavoitteet koettiin epäselviksi eivätkä toi- leita ja pidetty esityksiä eri tilaisuuksissa.5 mijat siksi osanneet suhteuttaa omaa tekemistään ko- Verkkokeskustelu hankkeessa, jossa toimijat ovat konaisuuteen. etäällä toisistaan on tärkeää, jotta hanketoimijat voi- Hanketoimijat aloittivat keskustelun koko hankkeen sivat oppia toistensa kokemuksista ja muodostaa yh- keskeisimmästä käsitteestä eli avoimuudesta elokuun tenäistä näkemystä siitä mistä hanketoiminnassa 2010 yhteistapaamisessa, ja näkökulmat kirjattiin han- on kyse. Verkostomainen etäyhteistyön toimintamal- kewikiin, jossa oli pyritty jo aiemmin tutkijan aloitteesta li hankehallinnoinnissa ja hanketoiminnassa käyte- määrittelemään muutamia käsitteitä. Uuden yrityksen tyt kommunikointivälineet ovat olleet tärkeitä sujuvan kautta päästiin hieman pidemmälle sen ymmärtämi- hanketoiminnan kannalta. Mikäli käytettävä väline sessä, että avoimuus voidaan määritellä hyvin monin osoittautuu huonoksi, sen vaihtaminen rohkeasti toi- tavoin ja että määrittelyllä on vaikutusta käytännön toi- seen on myös nähty kannattavaksi, vaikka helposti tu- mintaan. AVO-hankkeessa koetettiin myös myöhemmin leekin pidättäydyttyä kerran valitussa välineessä sen kirjoittaa mikroartikkeleita hankkeen keskeisistä käsit- pahoistakin puutteista huolimatta. Hankkeessa ollut teistä, mutta työ ei johtanut yhtenäiseen julkaisuun. kokeilualttius mahdollisti pitkälti sen, että uusia käy- Määrittelyitä on kuitenkin julkaistu hankkeen tuotoksia täntöjä ja työkaluja voitiin pilotoida ja kokeilla nopeasti. esittelevällä wikisivustolla8 . Verkostomaisessa toimintatavassa, jossa osallistujia Hanketoimijoiden loppukyselyssä, joka koski tavoit- on useasta eri organisaatiosta ja fyysisten etäisyyk- teissa tapahtuneita muutoksia, kolme toimijaa ilmaisi, sien päästä, on etäosallistumismahdollisuuksien tar- että oman osaprojektin tavoitteet eivät ole muuttuneet joaminen olennaista. Etäosallistumismahdollisuus tar- mitenkään hankekauden aikana alussa asetetuista ta- jottiin suurimpaan osaan fyysisiä tapahtumia. Uusia voitteista. Kaksi toimijaa toi esiin, että yleiset tavoit- etäosallistumisen tapoja tutkittiin ja tutkimista on tarkoitus jatkaa jatkohankkeessa. 5 Kalalahti, Joanna. 2011. Verkkokeskusteluvälineen merkitys verkostomaisessa toiminnassa — kokemuksia Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeesta. Teoksessa Viteli Jarmo, Östman Anneli 1.2 Viestintä (toim.) Tuovi 9: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2011-konfe- Hankeviestintään haluttiin kiinnittää enemmän huo- renssin tutkijatapaamisen artikkelit. Tampere: Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos, 49-57. TRIM miota ja tehdä siihen parannuksia, kun toimintaa ar- Research Reports 5. vioivissa haastatteluissa tuli esiin parannusehdotuk- sia. Huomiota kiinnitettiin muun muassa siihen, että Oili Salminen & Tiina Front-Tammivirta (toim.). Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008-2011. viestintä oli liiaksi hanketoimijoilta toisilleen suunnat- AVO-hankkeen raportteja 1/2012 tua. Havaittujen epäkohtien pohjalta luotiin muun muassa viestintäohjeistus viestinnän periaatteista. Lisäk- Online Educa -esitys 2.12.2011 Kalalahti, Joanna. Selection criteria for a communication tool in a distributed network. si hanketoimijat tuottivat Bambuser-välineellä6 tiiviitä Online Educa Berlin 2.12.2011. Berliini, Saksa. esittelyvideoita omista osaprojekteistaan, joiden tuot- tamisessa haluttiin kiinnittää erityistä huomiota siihen, Kalalahti, J. 2012. ”AVO-hanketoimijoiden yhteinen etäkeskustelu- väline” . Teoksessa Oili Salminen & Tiina Front-Tammivirta (toim.). että ne antaisivat hanketoiminnan kohderyhmälle kiin- Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta nostavalla tavalla ja tiiviisti tietoa hanketoiminnasta. 2008-2011. AVO-hankkeen raportteja 1/2012 Kalalahti. Englanninkielisiä aineistoja koottiinkin omaksi osaksi 6 http://bambuser.com/channel/avoimuus hankkeen aineistowikiä7. Viestinnän kehittämistoimenpiteet eivät hankekau- 7 http://wiki.eoppimiskeskus.fi/display/AVOkoulutukset/AVO+ den päättyessä olleet täysin toteutuneet, sillä loppu- koulutusmateriaalit%2C+aineistoja+ja+tapahtumia kyselyssä arvioitiin edelleen, että järjestelmällisyyden 8 http://wiki.eoppimiskeskus.fi/display/AVOkoulutukset/ lisääminen hankkeen sisäisessä viestinnässä, tiedotuk- Mikroartikkeleita sessa ja ulkoisessa markkinoinnissa olisi tarpeellista. Lisätietoa hankeviestinnän keinoista ja menetel- mistä löytyy AVOimesti törmäyskurssilla -raportista.42 raportit 2012

teet olivat pysyneet eksplisiittisellä tasolla hämärinä 1.4 Avoimuus ja tekijänoikeuksistahankekauden loppuun asti, mutta todennäköisesti jol- käyty keskustelulakin tasolla niitä oli saavutettu, koska he loppukyse- Hankkeen nimessäkin oleva avoimuus-käsite ja senlyssä pystyivät arvioimaan vaikuttavuutta suhteessa vaikutukset käytännön hanketoimintaan nosti esiinasetettuihin tavoitteisiin. Omassa osaprojektissa ta- useita haasteita hanketoiminnan toteuttamiselle.voitteet olivat täsmentyneet, syventyneet, kirkastu- Jo hankkeen alusta alkaen käytiin keskustelua han-neet tai painotus oli muuttunut neljän hanketoimijan kesopimuksen tekijänoikeuspykälästä. Se ei sopinutmukaan käytännön toiminnan kautta. Välinelähtöiset yhteen kaikilta osin hanketoiminnan avoimen luonteentavoitteet olivat korvautuneet yleisemmillä, toiminta- kanssa. Lisäksi se rajoitti konkreettisesti yhden hanke-mallien tasolla olevilla tavoitteilla. Tekijänoikeuslausu- toimijan työtä, koska hän teki työtään avoimilla lisens-man vaikutus vaikeutti pitkään avointen ohjelmistojen seillä lisensoitujen sovellusten avulla eivätkä hankeso-käytön edistämistyötä tekevän hanketoimijan toimin- pimuksen tekijänoikeuspykälän vaatimukset luovuttaataa ennen kuin tekijänoikeusehdosta saatiin muokat- tekijänoikeudet rahoittajalle voineet toteutua. Rahoit-tua sellainen, että se on linjassa AVO:n tavoitteiden taja halusi varmistaa pykälällään, että hanketoiminnankanssa. Alussa asetettujen tavoitteiden osalta oli ta- tuotokset ovat hankkeen päättymisen jälkeenkin kaik-pahtunut konkretisoitumista ja täsmentymistä hanke- kien saatavilla avoimesti, mutta käytännössä avoimillatoiminnan kautta. Hankekauden aikana tietyt tavoitteet lisensseillä lisensoitu sisältö ajaisi saman asian. Seolivat nousseet muita tärkeämmiksi ja korostuneet toi- oli kuitenkin ristiriidassa rahoittajan pykälän kanssa,minnassa. Olennaista näyttäisi erityisesti pitkäkestoisessahanketoiminnassa olevan, että hanketoimijat osaavatreagoida ympäristön muutoksiin sen sijaan, että pidät-täytyisivät väkisin aluksi asetetuissa tavoitteissa. Toi-saalta tavoitteiden käsittelyn nähtiin olleen monipuo-lista ja perusteellista, mutta asioiden olleen sellaisia,että niiden pohdinta on jäänyt keskeneräiseksi. Hankkeen loppuvaiheessa nähtiin, että yhteisenjäsennyksen toteuttaminen oli ollut puutteellista. Han-ketoimijoiden yhteiset keskustelut työskentelyn aikanaopitusta ja opitun jakaminen muille olisivat olleet tär-keitä, jotta hiljaista tietoa olisi saatu jaettua ja yhteis-tä käsitystä hankkeen tuloksista olisi voitu muodostaakoko hanketoiminnan ajan. Esimerkiksi avoimuudenpohdinnan koettiin jääneen pitkälti keskustelutasolle,vaikka siitä olisi voitu tehdä esimerkiksi julkaisu. Pienillä hanketoimijoilla ei välttämättä ollut riittä-västi mahdollisuuksia panostaa yhteistyön tekemi-seen. Silti eräs pienen osaprojektin toimija totesi, ett- Hanketoiminnassa oneivät he olleet riittävän aktiivisesti yhteistoiminnassa olennaista, että toimijat reagoivatmuiden osaprojektien kanssa. Yksi hanketoimija kokikaipaavansa yhteisiä ponnistuksia, mutta toiminnan ympäristön muutoksiin.tasolla hylkivänsä niitä. Odotukset olivatkin korkeatsen suhteen, että kokonaisuus hahmottuisi AVO-toi-minnan palasista hanketoimijoiden loppukyselyn avul-la, koska osahankkeiden linkittymiset toisiinsa olivatperustuneet vain ”onnellisiin sattumiin tai yksittäistenihmisten väliseen vuorovaikutukseen, ei systemaatti-seen toimintaan”. raportit 2012 43

koska avoimen sisällön osalta halutaan jollakin tasolla olivat tärkeitä avoimuuden ulottuvuuksia, joihin halut- luopua tekijänoikeuksista yhteiseksi hyväksi eikä siir- tiin panostaa. tää niitä jollekin toiselle taholle. Toisaalta loppukyselyn palautteessa nostettiin Jotta hanketoiminta olisi mahdollista kaikkien han- esiin se, että keskeisen ja olennaisen avoimuus-kä- ketoimijoiden osalta ja jotta ymmärrys avoimista li- sitteen määrittely ja sen merkityksen ymmärtäminen sensseistä sekä AVO:n ajamista tavoitteista tulisi laa- koettiin ongelmalliseksi. Käsite oli erään hanketoimi- jempaankin tietoisuuteen ja samalla ajanmukaistaisi jan sanoin suorastaan järkyttävän epämääräinen hank- rahoittajan lisenssiehtoja, AVO-hankkeessa alettiin ak- keen alussa. Palautetta annettiin myös siitä, että käsi- tiivisesti ajaa muutosta tekijänoikeussopimukseen. tettä koskeva keskustelu lähti käyntiin niin nihkeästi, Keskustelun pohjalta päädyttiin tulkintaan, jonka vaikka uskottava toiminta vaatisi periaatetasolta liik- mukaan keelle lähtevää keskustelua, joka etenee sitä kautta käytännön toiminnan tasolle. Kaikki verkoston jäsenet Rahoittajalle ei tarvitse luovuttaa kaikkia taloudellisia oi- eivät ole halunneet aina avointa keskustelua tai varsin- keuksia, vaan ne oikeudet, jotka tarvitaan, jotta aineisto kaan kuulla kritiikkiä joistakin toimintatavoista. on yleisesti korvauksetta käytettävissä rakennerahasto- ohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Täten hanketoimija 1.5 Koulutusten kehittäminen voi osallistua tuotoksen tekemiseen, johon hän itse ei Hanketoimijat toteuttivat aktiivisesti palautekyselyjä saa kaikkia tekijänoikeuksia. Erityisesti voidaan mainita, järjestämiensä koulutusten jälkeen ja reflektoivat niitä että CC BY, CC BY-SA, GPL ja GFDL ovat luonteeltaan tar- ja muita hankkeen tapahtumia jatkokehittämisen avuk- peeksi avoimia lisenssejä, joiden puitteissa työskentely si. Näin ollen hanketoimijoilla oli kaiken aikaa hank- on sallittua ilman sen suurempia neuvotteluja. keen kuluessa varsin hyvä näkemys siitä, miten koulutukset ja muu toiminta vaikuttivat kohderyhmään ja miten sitä olisi kehitettävä. Toimintatapojen muutos oli alusta asti AVO-hankkeen tavoitteena, mutta uusien toimintatapojen juurruttaminen on hidas prosessi, ja hanketoimijat kokivat ainoana mahdollisuutena koet- Toimintatapojen muutos oli alusta taa edetä pienin askelin ja hiljalleen tutustuttaa kohde- asti AVO-hankkeen tavoitteena, ryhmää aiheeseen. Hanketutkimuksen kautta koetettiin luoda kiteytystä siitä, minkälaisia esteitä uusien mutta uusien toimintatapojen toimintatapojen omaksumiselle on, jotta niihin voitai- juurruttaminen on hidas prosessi, siin vaikuttaa jatkossa entistä täsmällisemmin koulu- tussuunnittelun kautta (ks. AVOimesti törmäyskurssil- ja hanketoimijat kokivat ainoana la -raportti). mahdollisuutena koettaa edetä pienin Koulutuksen järjestämisen käytännöissäkin oli risti- riitoja. Hankewikiin oli kirjattu seuraava kommentti tätä askelin ja hiljalleen tutustuttaa ristiriitaa koskien: kohderyhmää aiheeseen. ”Koulutusten järjestäminen tapahtuu eri osatoimijoiden te- kemänä tosi eri tavalla. Esim. osallistujien tietojen kerää- misessä ei ole yhtä hyvää käytäntöä. Tarttis kirjoittaa jokin Loppukyselyn perusteella hanketoimijat kokivat, et- ”best practices”-tyylinen sivu, jossa olisi mm. tällaisen ope- tä hankkeen toiminnan kautta on edistetty avointa si- raation nuotit: mitä pitää tehdä, mitä välineitä ja valmiita sällöntuotantoa ja toimintatapaa. Hankkeessa toimit- malleja on joka vaiheeseen, kuten osallistujatietojen vaivat- tiin ’lähtökohtaisesti avoin’ -ajattelutavan mukaisesti. tomaan keräämiseen (siihen taisi olla Villen tekemä Goog- Hankkeen kohderyhmää oli autettu yhteistyökumppa- le Form, mutta kuinka siitä voi tehdä kopioita itselleen?). ” nien ja uudenlaisten toimintatapojen löytämisessä. Hankkeessa oli koettu, että avoin toimintakulttuuri tuo sekä mukanaan työn ilon tuloksellisen yhdessä tekemisen kautta. Valitettavasti kuitenkin avoimen lähdekoodin ”Tsekkauslista tapahtuman järjestämiseen puuttuu. Lin- periaatteet ja käyttö jäivät melko vähäisiksi, vaikka ne kit kaikkiin tarpeellisiin ohjeisiin.”44 raportit 2012

Koulutusmalleja ja konsepteja kirjattiinkin lopulta han- välineiden kokeilun ja haltuunoton myötä voidaan al-kewikiin. kaa näkemään niiden mukanaan tuoma muutostarve Koulutuksissa haluttiin toimia vertaisuuden pohjal- tai mahdollisuudet toiminnan kannalta.ta, ja se oli yksi hanketoiminnan tavoitteista. Koulu- Loppukyselyssä nostettiin esiin lähinnä positii-tuksissa herkästi esiin nousevaan asiantuntija-noviisi- vista palautetta koulutuksiin liittyvistä kehittämistoi-jaotteluun tuntui hankalalta keksiä ratkaisuja, koska menpiteistä ja niiden toteuttamisesta. Koettiin, ettäkäytännössä rakenteelliset raamit, joissa koulutuksia hankkeessa oli tuotettu muun muassa hyviä koulutus-toteutettiin, eivät paljon joustaneet. Uusia vertaistoi- käytänteitä verkoston yhdessä toteuttamien koulutus-mintaa mahdollistavia välineitä, kuten koulutuswikejä, ten sekä toisaalta sosiaalisen median kouluttamisenoli tarkoitus käyttää koulutettavien ja kouluttajan vä- vaiheistetusti. Sukellus-koulutuskonsepti eri laajuu-lisenä tasa-arvoisena viestintäkanavana. Niitä otettiin dessa toteutettaviin koulutuksiin kehittyi hankkeen ai-käyttöön koulutuksissa koko AVO-hankkeen ajan, mutta kana. Usean kouluttajan toteuttamien yhteisten koko-ne eivät välttämättä synnyttäneet koulutuksiin osallis- naisuuksien järjestämiseen oli kehitetty toimiva malli,tuneissa toivottua halua osallistua koulutusten suun- jossa hyödynnettiin esimerkiksi koulutuswikiä, jonkanitteluun, mikä koetaan helposti kouluttajan tontille tuottamiseen myös koulutettavat olivat voineet osallis-kuuluvaksi. On ymmärrettävää, että koulutuksiin osal- tua ja siten vaikuttaa koulutusten toteuttamiseen (siitälistuvien voi olla vaikea osallistua koulutusten suunnit- huolimatta että koulutettavat kovin vähän kuitenkaanteluun siitäkin syystä, että koulutettavat sisällöt ovat käytännössä tähän osallistuivat).heille täysin vieraita ja uusia. Vaikka yleensä juuri toimintamallien ensisijaisuus 1.6 Hyvien käytäntöjen jaon otettu itsestäänselvyytenä, näytti hanketoimijoiden tuotosten esiintuominennäkemysten mukaisesti siltä, että välineillä on myös AVO-hankkeessa syntyneiden hyvien käytänteiden kir-erittäin tärkeä ellei jopa keskeinen rooli tämän proses- jaamista pidettiin alusta asti hanketoiminnan kuluessasin avaamisessa. Välineiden kautta uutta ja abstrak- tärkeänä asiana, ja se olikin eräänlainen jatkuva kehit-tiakin asiaa on mahdollista nivoa käytäntöön, ja vasta tämiskohde hankekauden aikana.AVO-hankkeessa tuotettuja koulutusmalleja ja -konsepteja. raportit 2012 45

Hanketoiminnan kuluessa syntyi lukuisia hyviä käytän- Online Educa 2011 -konferenssissa Berliinissä: teitä liittyen kohderyhmään suuntautuvaan toimintaan Hanketoimijoiden loppukyselyssä tuotiin esiin myös – esimerkiksi sosiaalisen median sisältöjen koulutta- useita hanketoiminnassa syntyneitä hyviä tuotoksia, miseen liittyviä hyviä käytänteitä, vertaistuotantoon kuten artikkeleita, julkaisuja, opasmateriaaleja, kou- liittyviä hyviä käytänteitä, webinaarien järjestämisen lutuksia, webinaareja tallenteineen, tapahtumia, ver- hyviä käytänteitä. Niitä pyrittiin dokumentoimaan ja ja- kostoja, pilotteja, käyttöönottoja, sovelluspäivityksiä, kamaan laajemmallekin. Näistä ”AVO-helmistä” toteu- viestintää (esim. blogit) sekä laajempia uusia toimin- tettiin mm. seuraavanlainen roll-up, jota esiteltiin myös tatapoja: Yhdessä tekeminen Vertaistuotanto Avoin toimintakulttuuri46 raportit 2012

Artikkelit, julkaisut ja opasmateriaalit: Pilotit:• Wiki- ja blogioppaat Wikikirjastossa • Kaupungin Kangas -pilotti (600 osallistujaa, katta-• Second Life -oppaat ja koulutusprosessin va raportti, positiivinen kokemus osallistuvasta tarkka kuvaus case-raportissa. suunnittelusta monille)• Sukellus-materiaalit LeMillissä• Kolme tilausraporttia webinaareista/ Käyttöönotot, sovellukset: verkkokokousjärjestelmistä, joissa • Muutamien Linux-käyttöönottojen käsiteltiin sekä teknistä että pedagogista puolta tukeminen (Kemi, Vöyri)• AVO-opasmateriaalit erilaisten sosiaalisen • LeMill-päivitykset median sovellusten käyttöön Viestintä, esim. blogit:Webinaarit ja niiden tallenteet: • Julkaisutoiminta www.mahdollista.fi• Online ITK – monipuolista sisältöä on -blogissa avoimesti jaossa kaikille • Useat blogit/wikit, joissa jaetaan tietämystä, vinkkejä ja rohkaistaanKoulutukset, kurssit: – taas kerran avoimesti kaikille• Wikiopiston kurssi• Hyviä koulutussessioita, jotka ovat koonneet Toimintatavat: mm. ITK:ssa samanmielisiä hyvin yhteen • Virtuaalinen vertaistuki ja -työskentely.• Sosiaalisen median lukiokurssi • Keskustelukulttuurin muutos, jossa tartutaan ongelmiinTapahtumat: • Julkaisujen levittämisen tapa• Linux-työpajat (verkossa avoimella lisenssillä• Datajournalismin päivä ja datajournalismi.fi sekä joitakin myös paperilla houkuttimiksi) (uuden ammattialan verkosto on kytketty yhteen, • Erilaiset uudet tapahtumamuodot suuri potentiaalinen vaikuttavuus)• #nettikansa leiripäivä 2010 ja #nettiksansa kuu- Hankkeen tuotosten nähtiin loppukyselyn palautteen kausitapahtumat 2011 (tähän mennessä 9 kpl) mukaan olevan hajallaan eri paikoissa ja eri muodoissa, mistä syystä niiden koostamista yhteiseen paik-Verkostot: kaan toivottiin. Koostamista onkin tehty muun muassa• Educoss-sähköpostilistan ympärille ryhmittyneen hankekoordinaattorin wikiin. Open Source-ohjelmistoja käyttävien koulujen henkilöstön keskustelun ja yhteistyökulttuurin tiivistyminen.• Vinkkiverkko-wiki raportit 2012 47

48 raportit 2012

2. Palautetta hanketoiminnan ongelmista ja onnistumisista Hanketoimijoiden loppukyselyyn oli liitetty myös muutama vapaamuotoinen kysymys, joiden kautta toivottiin saatavan tietoa toimijoiden henkilökohtaisista näkemyksistä koskien hankkeessa havaittuja ongelmia. Osa ongelmista liittyy jo edellisessä luvussa esiintuotuun.Palautteessa tuli esiin kokemus siitä, että kriittisiä ten, että konkarit ovat joskus jyränneet noviisit. Vaikkakannanottoja sosiaaliseen mediaan ja avoimeen toi- kokeneemmilla on varmasti perustelunsa, jyräämisek-mintatapaan ei hankkeessa saanut esittää, ja me- si koettu toimintatapa ei ole omiaan luomaan uskoadiakriittisyys jäi puutteelliselle käsittelylle. Vaikka koh- vertaiseen toimintatapaan, jota hankkeessakin on ta-deryhmän innostaminen ja esimerkit onnistumisista voiteltu.ovat tärkeitä, on myös hyvä tuoda huonoja puolia tai Joitakin hankkeen alussa valittuja välineitä ei olenegatiivisiakin esimerkkejä esiin, koska ne välittävät uskallettu vaihtaa kesken hankkeen, vaikka niin olisiparemmin realistista käsitystä kohderyhmälle. Asioi- ehkä pitänyt tehdä. Kun osahankkeet aloittivat varsi-den esittäminen pelkästään positiivisina, etenkin kun naisen työskentelyn eri aikaan, moni myöhemmin aloit-aiheeseen liittyy mediassa vääristelevääkin keskus- tanut saattoi huomata jonkun välineen toimimattomuu-telua, on huono lähtökohta. Vääriä käsityksiä oikova, den, mutta tavallaan liian myöhään, kun välineitä eimutta myös todellisia heikkouksia esiin tuova tapa lä- välttämättä haluttu vaihtaa enää silloin. Joitakin asioi-hestyä aihetta varustanee koulutettavat varmasti pa- ta opitaan hitaasti (esimerkiksi hankekalenterin käyt-remmin kuin yltiöinnostunut ja kritiikitön asenne. tö), mutta kokemukset ovat olleet arvokkaita sinänsä. Koordinaation rooli on hankkeelle elintärkeä, mut- Erirytmisten tekemisten aiheuttama ajanpuute onta se ei tukenut aina hanketutkimusta ja hankkeen ob- ollut ongelma, johon on auttanut vain vetäytyminenjektiivista tarkastelua. Kritiikkiin vastattiin helposti ”no muusta toiminnasta. Se on kuitenkin hankalaa, kos-me nyt vaan teemme näin”. Ylipäätään kritiikin esittä- ka yhteinen toiminta vaatii tiettyjen toimenpiteiden te-minen oli haastavaa, koska se saatettiin joidenkin toi- kemistä omista työnteon rytmeistä piittaamatta. Toi-mijoiden taholta ottaa henkilökohtaisesti eikä asioita saalta asioiden kasaantuminen on normaalia elämää.pystytty käsittelemään asioina. Haasteellista on myös toimia oman työorganisaation Hanketoimijat ovat myös olleet eriarvoisia hankeko- ja hankeverkoston vaateiden ristipaineessa, kun kum-kemuksen määrässä laskien, mikä on vaikuttanut si- maltakin taholta saattaa tulla erilaisia ja ristiriitaisiakin raportit 2012 49

vaatimuksia. Yhden hanketoimijan mukaan toiminta or- onnistuneen koulutuksen tai muun tapahtuman tuot- ganisaatiorajojen yli joustavasti ja omista lähtökohdis- tamiseen. Saatu hyvä palaute, osallistujien mukaan ta lähtien yhteisen päämäärän eteen yhteistyössä mui- lähteminen ja innostus todellisten tarpeiden pohjalta, den kanssa onnistuu niin kauan helposti, kunnes täytyy koulutuksissa syntynyt keskustelu ja jopa uusien oppi- nimetä vastuullisia tai liikutella rahaa. Tämä toiminnan en siirtäminen omiin toimintaympäristöihin ovat olleet formalisoinnin tarve kuitenkin vaatii kuilun ylittämistä, palkitsevia kokemuksia. mihin ei ole selkeitä ja helppoja työkaluja löytynyt – sen Hanketoimijoiden mukaan onnistumisen kokemuk- vuoksi on ollutkin helpompi pyrkiä toimimaan vapaa- sia hanketoiminnasta ovat saaneet aikaan myös seu- muotoisen organisaation tasolla. raavat asiat: Hanketutkimusta ei ole juuri arvostettu – tämä on sekä hanketutkijan kokemus että erään hanketoimijan • uusien toimintatapojen omaksuminen huomio. Ajatuksen tasolla hanketutkimusta ehkä ar- (kuten verkostomainen toimintatapa) vostetaan, mutta siihen ei kukaan haluaisi käyttää ai- • yksin asioita pohtivien mukaan saaminen kaa. Se vaikuttaa olevan ylimääräistä ajan haaskausta pohtimaan yhdessä johon ei sitouduttu, vaikka pääsääntöisesti hanketoi- • pilotoitujen vertaistuotantoprojektien mijat osallistuivatkin haastatteluihin ja vastasivat han- positiiviset kokemukset ketutkimuskyselyihin. Hanketoimijat eivät mieltäneet it- • koulutuskokonaisuuksien luiminen täysin seään kehitystoimenpiteisiin vaikuttavina tahoina. He uuteen ja toimintalogiikaltaan entisestä eivät ehkä pohtineet oman osaprojektinsa toimintaa poikkeavaan toimintaympäristöön ilman valmiita suhteessa koko toimintaan tai nähneet tällaista poh- toimintamalleja ja käytänteitä dintaa edes merkitykselliseksi, jos oman osaprojektin • uskallus jakaa keskeneräisiä asioita ja ammentaa toiminta sujui ongelmitta. ideoita sekä tukea verkostosta ja Hanketoiminnan on myös nähty edenneen kivasti muilta hanketoimijoilta ja sujuvasti. Joskus esiin tullut hanketoimijoiden terä- • sosiaalisen median monipuolisuuden väkielisyys toisiaan kohtaan on myös kuulunut osaksi havaitseminen ja hyödyntäminen tiedotuksessa hanketoimintaa, mutta sekin on erään hanketoimijan ja markkinoinnissa sanoin osa normaalia inhimillistä elämää. • osallistuminen koulujen kansallisen tietoja Henkilökohtaiset tai osaprojektin tasolla koetut viestintätekniikan strategian laatimiseen ja omien onnistumisen kokemukset liittyvät pääsääntöisesti mielipiteiden arvostaminen prosessissa • hyvät sovelluspäivitykset • ytimekkäät kirjoitelmat • oman asiantuntijuuden kehittyminen.50 raportit 2012

52 raportit 2012

3. Hankkeen vaikuttavuudenitsearviointi IKKU-mallin avullaHanketoimijoille suunnatussa loppukyselyssä loppu- hanke on yhteinen nimittäjä usealle hyvin erisisältöisel-vuodesta 2011 hanketoimijoita pyydettiin arvioimaan le osaprojektille, jotka toimivat välillä hyvin itsenäisestihankkeen vaikuttavuutta ennalta asetettujen tavoittei- ja erillään muista ja pitävät omia tavoitteitaan ensisijai-den saavuttamisen kautta. AVO-hankkeelle oli alun pe- sina. Niistä on kyllä viestitty muille osaprojekteille, mut-rin asetettu seuraavat tavoitteet: ta hyvin määrällisellä ja toteavalla tasolla. Keskustelua oman tekemisen kautta esiin tulleista syvällisemmistä• Vahvistaa laadukasta avointen sisältöjen havainnoista ei ole juuri syntynyt. tuotantoa Yhdeksi hankkeen anniksi voidaan ajatella omien• Edistää mediakriittisyyttä tavoitteiden avaamista ja ilmaisemista toteutuneen toi-• Verkottaa ja kouluttaa avainasiantuntijoita minnan pohjalta. Niiden pohjalta voidaan antaa suosi-• Saada aikaan vertaisoppimisen tuotannon tuksia ja esimerkkejä, mitä muiden vastaavantyyppisiä verkostoja eri aihealueiden asiantuntijoille hankkeita tai käytännön toimintaa toteuttavien kannat-• Kehittää koulua oppimisyhteisönä, jossa sekä taisi huomioida, kun tavoitellaan toiminnan avoimuut- opettajat että opiskelijat/oppilaat ovat OPPIJOITA ta, mediakriittisyyttä tai monialaista avointa oppimis-• Synnyttää avoin ja monialainen ympäristöä ja toimintatapaa sekä sitä, mitenn niiden oppimisympäristö ja toimintatapa toteutumista voidaan arvioida.• Vahvistaa aktiivista kansalaisuutta Hanketoimijoiden loppukyselyssä sovellettiin IK- sekä demokratiaa KU-mallia arvioitaessa hanketoiminnan vaikuttavuutta (ks. Pirttilä & Pääkkö 2001). IKKU-malli on kehitettyVarsinaisia mittareita ei kuitenkaan hankkeessa kehi- ratkaisuksi tutkimuksen (sekä yksittäisten tutkimus-tetty tavoitteiden saavuttamisen arviointiin, koska kuten että tutkimusohjelmien) yhteiskunnallisten vaiku-ten jo on mainittu tavoitteet ovat myös jossakin mie- tusten arviointiin. Koska tutkimusten vaikutus voi ol-lessä muotoutuneet arvioitavaan muotoon toiminnan la todella erilaista ja monesta erilaisesta projektistakautta: koko hankkeen ajan on ollut käynnissä keskus- koostuva ohjelma voi vaikuttaa useilla eri tavoilla, IK-telu siitä, mitä hankkeen yhteiset tavoitteet konkreetti- KU-malli pyrkii arvioimaan projektien ja projektiohjel-sesti tarkoittavat uudella alueella liikuttaessa. mien yhteiskuntapoliittisia vaikutuksia neliulotteisesti. Hankkeen sateenvarjomaisuus on ollut tietyllä taval- Mallissa vaikuttavuutta arvioidaan neljällä eri ulottu-la ongelmallista yhteisten tavoitteiden näkökulmasta: vuudella: instrumentaalisella, käsitteellisellä, konsul- raportit 2012 53

tatiivisella ja uskoa luovalla. Pirttilä ja Pääkkö kuvaa- Hanketoimijoita pyydettiin arvioimaan AVO-hankkeen vat mallia seuraavasti: ”Ensinnäkin tutkimukset (sekä tavoitteiden toteutumista kaikilla neljällä ulottuvuudel- tutkimus- ja kehittämisprojektit) voivat toimia välittömi- la siten, että toimijat kuvaisivat konkreettisia saavutuk- nä instrumentteina (I) yhteiskuntapoliittisessa päätök- sia niiden kautta: senteossa. Tutkimus voi olla käytännöllisen muutostyön väline. Malli mahdollistaa jonkin tutkimuksen vaikutus- • Instrumentaalinen vaikuttavuus ten monistamisen, eli samaa tutkimusmallia (esim. ba- Tätä ulottuvuutta arvioitaessa hanketoimijoita pyy- rometria) voidaan käyttää eri aikoina ohjaamassa pää- dettiin arvioimaan, millä tavoin AVO-hanke on on- töksentekoa. Toiseksi yhteiskuntatieteellinen tutkimus nistunut toimimaan käytännöllisen muutostyön vä- voi välillisesti ja hiipivästi valistaa käytännön toimijoita. lineenä, esimerkiksi monistamaan toimintamalleja Tutkimus voi osaltaan – yhtenä tiedonlajina (vrt. myös muiden käyttöön tai tuottamaan uusia välineitä esimerkiksi mediatieto) – muuttaa praktikoiden ja pää- hankkeen kohderyhmälle. töksentekijöiden käsitteellistä toimintakehikkoa. Tällöin on hyvä puhua käsitteellisestä (K) vaikuttamisesta ja • Käsitteellinen vaikuttavuus vaikuttavuudesta. Toimintatutkimus tähtää muutokseen Tätä ulottuvuutta arvioitaessa hanketoimijoita pyy- jonkin yhteiskunnallisen käytännön suhteen. Muutos ei dettiin arvioimaan, miten AVO-hanke on onnistunut synny sattumalta, vaan toimintatutkijan on konsultatiivi- valistamaan käytännön toimijoita ja päätöksente- sesti kyettävä ohjaamaan muutosta. Tutkiva ”konsultaa- kijöitä muuttaen heidän käsitteellistä toiminta- tio” edellyttää analyysia ja ennen muuta jatkuvaa vuo- kehikkoaan – esimerkiksi kehittämällä ja vakiin- nuttamalla käsitteitä omalla toiminta-alueella suhteessa koko yhteiskuntaan ja kohderyhmään, tai onnistunut synnyttämään kohderyhmässään uutta ymmärtämistä suhteessa toimintaan liittyviin käsitteisiin. • Konsultatiivinen vaikuttavuus Vaikuttavuudet tulevat Tätä ulottuvuutta arvioitaessa hanketoimijoita pyydettiin arvioimaan, miten AVO-hanke on onnistunut esille eri muodoissa: muuttamaan yhteiskunnallista käytäntöä, kuten instrumentaalisina, käsitteellisinä, toimintatapaa tai organisaatiota, esimerkiksi toimi- malla konsultatiivisesti kohderyhmän toimijoiden konsultaviisinä tai uskoa luovina. kanssa ja sitä kautta auttamaan kohderyhmää muuttamaan käytäntöjä omassa organisaatiossaan, tai saamalla aikaan muutosta jollakin tasolla ko. yhteiskunnallisessa käytännössä. rovaikutusta käytännön toimijoiden kanssa. Tutkijat ja • Uskoa luova vaikuttavuus käytännön toimijat muuttavat yhdessä toimintatapoja ja Tätä ulottuvuutta arvioitaessa hanketoimijoita pyy- organisaatioita. Tätä toimintatutkimuksiin nivellettyä vai- dettiin arvioimaan, miten AVO-hanke on onnistunut kutusta ja vaikuttavuutta kutsumme konsultatiiviseksi luomaan uskoa esimerkiksi tuottamalla rohkaise- (K). Usko ja uskomukset ovat ihmisten toiminnassa kes- via esimerkkejä käytännön toimijoille – esimerkiksi keisiä. Tutkimukset voivat ottaa tavoitteekseen käytän- hankkeen kohderyhmälle. nön toimijoiden uskon luomisen ja vahvistamisen. Tämä malli on ristittävissä uskoa luovaksi vaikutukseksi ja vai- Itsearvioinnin toteutuksen osalta on mainittava, että kuttavuudeksi (U)” (Pirttilä & Pääkkö 2001, 540–541). arviointi oli hankala, ja se olisi ehkä vaatinut parem- paa ohjeistusta ja avaamista. Koska koko arviointi oli Lisäksi on syytä muistaa, että projekti voi olla hyvä jon- varsin työläs, hanketoimijat eivät olleet jaksaneet pe- kin vaikuttavuusmallin mukaan, mutta projektin ei tar- rehtyä kovin syvällisesti kysymyksiin. Tämän takia tut- vitse vaikuttaa kaikkien näiden neljän ulottuvuuden kijan oli vaikeaa löytää vastausten perusteella järkeviä mukaisesti (mt. 541). ja yhtenäisiä teemoja, koska toimijat olivat ymmärtä-54 raportit 2012

neet sekä tavoitteet että arviointimallin ulottuvuudet varsin moniulotteisena. Avoimuus on paitsi toimintata-kovin eri tavoilla. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi se, että oli poihin ja asenteisiin liittyvää avoimuutta, on se, myöskoetettava koostaa vastauksista yhtenäinen kokonai- viime kädessä teknistä avoimuutta. Vaikka tekninensuus siten, että hanketutkija joutui sijoittelemaan vas- avoimuus saattaa vaikuttaa sisällöntuotannon parissatauksia eri ulottuvuuksille omaa harkintaansa käyttäen työskentelevälle jokseenkin kaukaiselta asialta, se vai-ja koetti laatia kunkin alle yhteneväisen, eri tavoittei- kuttaa moniin muihin avoimuuden ulottuvuuksiin mer-ta koskevan kuvaustekstin vaikutuksista. Koska näin kittävästi. Vaikka sisällöt olisi laitettu verkkoon näen-jouduttiin toimimaan, hanketoimijoille annettiin lopuksi näisesti kenen tahansa ulottuville, tekniset ratkaisutmahdollisuus lukea tavoitteiden saavuttamiskuvakuset sisältöjen toteuttamisessa saattavat vaikuttaa niin,ja vielä kommentoida niitä, jotta varmistuisi, etteivät että kaikki eivät pysty niitä hyödyntämään, jos heidänhanketoimijat kokeneet tutkijan tehneen väkivaltaa uu- tietokoneessaan ei ole tiettyä käyttöjärjestelmää taidelleensijoitellessaan heidän vastauksiaan eri ulottu- selainta. AVO-hankkeessa hyödynnetyistä välineistävuuksien alle kuin mitä he itse olivat alkuaan tehneet. esimerkiksi Second Life jo itsessään on saanut aikaan Hanketoimijoiden läpikäymien kuvausten pohjalta pohdintaa hanketoimijoiden keskuudessa. Se on esi-tavoitteita ryhmiteltiin vielä laajempiin kokonaisuuk- merkki sovelluksesta, jonka tekniset rajoitteet estävätsiin, koska useamman tavoitteen osalta oli havaittavis- osalta toimijoita sen käytön.9 Second Lifessa on kui-sa päällekkäisyyttä. Pääkokonaisuuksiksi tavoitteiden tenkin mahdollista toimia muilla tavoin avoimesti nii-osalta tulivat seuraavat: den kesken, ketkä sitä käyttävät – sen kautta voidaan jakaa opasmateriaaleja maksutta tai järjestää maksut-• Avoimuuden ml. avointen sisältöjen ja tomia tilaisuuksia. Myös muiden sosiaalisen median sisällöntuotannon tapojen vahvistaminen välineiden osalta on saatettu joutua pohtimaan avoi-• Verkostomaisen toimintatavan edistäminen muutta eri kannoilta ja laajemminkin – alkaen uskalluk-• Vertaisuuden lisääminen sesta julkaista avoimesti.• Mediakriittisyyden edistäminen Hanketoimijoiden loppukyselyn vastauksissa listat-• Aktiivisen kansalaisuuden ja tiin, miten AVO-hanke on onnistunut toimimaan KÄY- demokratian edistäminen TÄNNÖLLISEN MUUTOSTYÖN VÄLINEENÄ avointen si- sältöjen ja sisällöntuotantotapojen osalta, esimerkiksiKun hanketoimijat arvioivat vaikutuksia, he tulivat sa- monistamaan toimintamalleja muiden käyttöön tai tuot-malla konkretisoineeksi sitä, mitä esimerkiksi avoi- tamaan uusia välineitä laadukkaiden avointen sisältö-muuden ja avointen sisältöjen tuotantotapojen vahvis- jen tuottamiseksi. Seuraavia hanketoimintoja ja -tuo-taminen, verkostomaisen toimintatavan edistäminen toksia on käytetty välineinä muutostyössä – osittain nejne. käytännössä tarkoittavat ja pitävät sisällään. saattavat myös mennä hieman päälletysten konsulta- Seuraavissa luvuissa kerrotaan, mitä tuloksia AVO- tiivisenkin vaikuttavuuden ulottuvuuden kanssa:hanke saavutti vaikuttavuudessa IKKU-mallin mukai-sella itsearvioinnilla. • AVO-hankkeen tuottamat koulutukset, joissa he- rätettiin kiinnostusta avoimen sisällöntuotannon3.1 Avoimuuden ml. avointen sisältöjen taitojen kehittämiseen ja käyttöön, avoimen toi-ja sisällöntuotannon tapojen mintatavan etuihin sekä tiedollisesti esimerkiksivahvistaminen avoimen lähdekoodin tai avoimilla lisensseillä tuo-Tähän tavoitekokonaisuuteen kuuluu pääsääntöises- tettuihin sisältöihin ja sovelluksiin.ti avoimiin sisältöihin liittyvä tarkastelu – miten AVO-hankkeessa on edistetty avointen sisältöjen tuottamis-ta alkaen sisällöntuotannon välineistä ja menetelmistä,mutta myös sellaisten avoimuuteen ajatuksellisesti jatoimintatavallisesti liittyvien rakenteiden aikaansaami- 9 On huomattava, että Second Life -ympäristö on kaupallisen toimi-nen, joka auttaa esimerkiksi avointen oppimisympäris- jan tuottama ja osin myös maksullinen. Sen käyttö ei ole mahdollistatöjen synnyttämistä kaikilla tietokoneilla, koska ohjelmiston käyttö asettaa vaatimuksia Vaikka hankkeen alkaessa hanketoimijoiden kä- suoritustehon ja monen muunkin asian osalta. Jos nämä haasteet on voitettavissa, Second Lifeen pääsee maksutta, ja muiden rakentamiasitykset avoimuudesta olivat varsin moninaiset, on esineitä ja välineitä voidaan tarjota vapaasti muiden käyttöön, mikäavoimuus AVO-hanketoiminnan tuloksena ymmärretty liittää avoimuuden myös ko. välineeseen. raportit 2012 55

• AVO-hankkeessa pääosin avoin ja muokattava jul- Myös Sometu- ja Vinkkiverkko-verkkoyhteisöjen kaisumuoto sekä sen mahdollistavat kanavat (ku- toimintaan voi kuka tahansa osallistua ja perus- ten wikit ja blogit) toimivat välineenä tavoitteen taa oman, kaikille avoimen ryhmän oman aihealu- tukemiseen ja voivat auttaa hahmottamaan sisäl- eensa toimintaa varten. Perinteisesti ongelmana töjen avoimen jakamisen hyötyjä. on koettu, että pienessäkin maassa tehdään liikaa • Hankkeessa tuotetut opasmateriaalit toimivat päällekkäisiä projekteja tietämättä muista vastaa- muutostyön välineinä. Hankkeessa on tuotettu vista. Verkon välineiden kautta tekemisestä on mm. Wikiä käyttämään! -wikiopas10 wikin valintaa paitsi helpompi viestiä laajemmalle ja toteuttaa varten, Vertaistuotetut Viisautta wikin tekoon ja avoimesti ja läpinäkyvästi, myös toimia konkreetti- Viisautta blogin käyttöön -teokset Wikikirjastossa sesti samansuuntaisten päämäärien eteen. ovat levittäneet tietoisuutta avoimen sisällöntuo- tannon mahdollisuuksista. Wikiopistoon tuotettu avointen oppimisresurssien kurssi sekä koulutus- resursseja jakava LeMill-verkkoyhteisö, Second Li- fe -oppaat, Scribus-sivuntaitto-ohjelman manuaali, Audacity-oppaan paperiversio ja koulujen VALO-op- paaseen kirjoitettu osuus hankinnoista ovat myös hyviä esimerkkejä AVO-hankkeen tuottamista muu- tostyön välineistä. • Hankkeessa tuotettujen oppaiden ja muiden materiaalien lisensoiminen avoimella lisenssillä on myös ollut tärkeä esimerkki ja väline lisätä tietoisuutta aiheesta. Esimerkiksi mainittu Audacity-opas oli suo- mennettu toisessa hankkeessa ja avoimesti lisen- soituna siitä pystyttiin tuottamaan paperiversio. Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä avoimet lisenssit mahdollistavat: sisältöjen avoimilla lisensseillä Sometu-verkostossa on useita avoimia ryhmiä, joihin kuka lisensointi mahdollistaa niiden joustavan levittämi- tahansa voi liittyä saadakseen tietoa ryhmän aihepiiriin sen ja jatkokehittämisen. liittyvistä asioista. • Myös avoin sisältö liittyen hankkeen järjestämiin tapahtumiin ja tapahtumien verkkodokumentaa- tio voivat toimia välineinä käytännön muutostyös- • Hankkeessa on tuotettu hyödyllisiä välineitä mui- sä. Tapahtumat eivät ole olleet vain niihin fyysi- den käyttöön myöhemmin hyödynnettäväksi. Esi- sesti osallistumaan päässeiden ulottuvilla, vaan merkiksi virtuaalimaailma Second Lifessa esinei- tapahtumia on välitetty verkossa laajemmallekin den rakentamisen ja välineiden kehittämisen ja verkkokokousjärjestelmien ja mm. mikroblogeissa muiden käyttöön jakamisen voidaan nähdä vahvis- tapahtuvan raportoinnin kautta, myös tapahtumien tavan laadukasta avointen sisältöjen tuotantoa. jälkeen keskeisiä asioita ja niihin liittyviä materiaa- • Hankkeen loppuraportointiin liittyvissä case-rapor- leja on koottu yhteen blogikirjoituksissa ja jaettu teissa luotiin kuvauksia erilaisten avoimeen sisäl- eteenpäin. löntuotantoon liittyvien prosessien toteuttamisesta, • #nettikansa-verkosto itsessään on avoin oppi- jotka voivat toimia muille apuvälineinä vastaavis- misympäristö, jonka toiminnassa on hyödynnetty sa toteutuksissa omissa toimintaympäristöissään kaikille näkyviä julkisen verkon palveluita, kuten (mm. Viisautta wikin tekoon ja Viisautta blogin käyt- sosiaalisen median alustat ja tapahtumien välit- töön -wikikirjojen tuotantoprosessit, joita on myös täminen reaaliaikaisesti eteenpäin verkon kautta. esitelty erilaisissa tilaisuuksissa sekä Second Life Tavoitteena on, että kyseinen verkosto oppimis- -koulutusprosessi). Pulahduksia AVO-vesillä -rapor- ympäristönä olisi avoin myös uusille tulokkaille. tin kuvaukset eivät ole sidottuja mihinkään tiettyyn välineeseen, vaan niissä kuvataan yleisemmällä tasolla malleja toteuttaa asioita uudenlaisia toiminta- 10 http://tampub.uta.fi/infim/978-951-44-8403-2.pdf malleja hyödyntäen.56 raportit 2012

Erilaiset verkon välineet voivat aivan konkreettises-ti vaikuttaa oppimisympäristön ja toimintatavan luon-teeseen ja muuttaa käytäntöjä. Toimintaympäristöä onvoitu muuttaa avoimempaan suuntaan näennäisiä jatodellisiakin rajoja ylittämällä. Käyttöön on otettu yhtei- Toiminnassa ylittyivät sekäsen päämäärään saavuttamiseksi rohkeasti organisaa- näennäiset että todelliset rajat.tiorajat ylittäviä välineitä silloin kun se on ollut tarpeen– ei olla siis pitäydytty organisaatioiden suljetuissa jär-jestelmissä, jos ne rajoittaisivat toimintaa. ErilaisissaAVO-hankkeen toteuttamissa koulutuksissa on muunmuassa perustettu avoimia koulutuswikejä ja pyrittyhyödyntämään avoimia materiaaleja. Hankkeessa on tuotu toimijoille esiin materiaalienja koulutuksen kautta uusia laadukkaaseen avoimeensisällöntuotantoon liittyviä KÄSITTEITÄ. Avoimien sisäl-töjen tunnetuksi tekeminen on siemen, joka hiljalleenmuuttaa asenteita ja toimintaa. Käsitteet ovat avau- osattu aikaisemmin ajatella ennen avoimia sisältöjä.tuneet kohderyhmille muun muassa käytännön toimin- Ajatus siitä, että aineistojen omistuksesta haluttai-nan kautta, kun vaikkapa Wikikirjastoon ja Wikiopis- siin luopua yhteisen hyvän nimissä oli rahoittajalle uu-toon on vertaistuotettu sisältöjä. Sosiaalisen median si, ja erilaiset avoimet lisenssit joita AVO-hankkeessamukanaan tuomista käsitteistä esimerkiksi wikit ja haluttiin ottaa yhteisen hyvän helpon levittämisen jablogit ovat varmasti hankkeen kohderyhmän osalta jakamisen nimissä toivat myös rahoittajaviranomaisel-ymmärretympiä myös virallisissa keskusteluissa kuin le uudenlaisia käsitteitä, jotka siten muokkasivat edel-ennen hankkeen toteuttamia koulutuksia. Vertaistuo- leen käsitteellistä toimintakehikkoa. Kun käsitteitä olitannon idea on levinnyt hankkeen kautta monelle opet- avattu rahoittajaviranomaiselle, avoimuuden vahvista-tajalle koulutusten ja konkreettisen tekemisen kautta miseen liittyvä vaikuttavuus ulottui myös käytännölli-ja siihen liittyvät käsitteet kuten vertaistuotanto, ver- selle, toimintaa muuttavalle tasolle, ja sai aikaan sen,taistuotannon laatu ja avoin sisällöntuotantomalli ovat että julkisrahoitteisissa hankkeissa osataan laatia so-tulleet tutummiksi koulutusten ja konkreettisten ver- pimukset tuotettavien materiaalien osalta siten, ettätaistuotantoprojektien sekä niistä tiedottamisen kaut- ne voidaan tuottaa suoraan avoimiksi erilaisin avoiminta. Avoin lähdekoodi opetuksessa on nykyään hyväksyt- lisenssein. Vaikuttavuus voidaan nähdä myös konsul-ty vaihtoehto ja keskustelunaihe alan keskusteluissa. tatiivisena AVO-toimijoiden asiantuntemuksen jakami-Avoimen datan käsitettä on koetettu avata kohderyh- sen kautta.mälle kuten virkamieskunnalle. Yksittäisiin välineisiin Käsitteet toimivat siis myös välineinä. Hankkeenliittyviä käsitteitä on tuotu esimerkiksi koulutusten kannalta ehkä keskeisin käsite, avoimuus oli yhdenkautta vielä konkreettisemmalla tasolla esiin kohde- hanketoimijan sanoin ”aluksi vain diffuusi käsitteellinenryhmälle, esimerkiksi Second Lifen osalta avattiin ja ameeba ”avoimuus”, joka oli kuin ruotsalaisten jumala-selitettiin esineiden rakentamiseen ja käsittelyyn liit- kuva: kaikkea hyvää ja suotavaa symboloiva ”kosminentyviä käsitteitä, verrattiin erilaisia Second Life -ympä- nallekarhu”, jonka tarkempaa luonnetta kukaan ei tun-ristöjä ja korostettiin esteettömän ympäristön tärkeyt- nu tietävän.” Vasta hankkeen loppupuolella aloitettiintä. Myös käsitteiden aikaisemmin suomentamattomat käytännönläheinen keskustelu siitä, mitä avoin ja avoi-käännökset ovat mahdollistaneet sisällöntuotannon muus oikeastaan tarkoittaa. Avoimuuden käsite on tar-Second Lifessa laajemmalle kohderyhmälle. kentunut eräänlaisesta ”kaikkien diggaamasta hyvästä Hankkeessa on tehty eri tahoilla töitä yritettäessä jutusta” operationaaliselle tasolle: erilaisia todellisuut-poistaa esteitä avoimen ja monialaisen toimintaympä- ta koskevia tosiasiaväitteitä on nyt mahdollista eritel-ristön tieltä. Esteillä voi olla juurensa käsitteellisellä lä, esim. väitettä ”onko ympäristössä x oleva, tiedosto-tasolla. Avoimen sisällöntuottamisen julkisen tuen by- muodossa y tallennettu sisältö avointa”? Avoimuudenrokraattiset ongelmat tulivat hankkeessa esiin, ja nii- käsite mahdollistaa myös lopulta hanketoiminnan jahin liittyen tehtiin hyödyllisiä ennakkopäätöksiä, kun siinä käytettävien välineiden ja sisältöjen mediakriitti-AVO-hanketoimijat toivat esiin ongelmia, joita ei oltu sen tarkastelun. raportit 2012 57

On myös huomattava, että avoimuus voi helposti myös tyvässä toiminnassa vakiintunut toimintamuoto asioita jäädä pelkästään käsitteelliselle tasolle, jollei sitä pi- tehdessä. Esimerkiksi opettajien työ on perinteisesti detä aktiivisesti mielessä hankkeen tai tekemisen ai- ollut hyvin suljettua ja itsenäistä. Omien materiaalien kana. Jotta näin ei kävisi, avoimuudesta täytyy päät- julkaisu pohdituttaa monia myös siksi, että pelätään tää uudestaan monta kertaa eri asioiden yhteydessä. virheitä, tai huolehditaan siitä, onko tuotettu materiaali Avointa toimintatapaa ja sitä tukevia rakenteita ei syn- tekijänoikeudellisesti kestävää. Näin ollen laajemmis- nytetä hetkessä ja kertapäätöksellä, vaan toteuttami- ta käytännön tuloksista muutoksen aikaansaamisessa nen vaatii jatkuvaa reflektointia. ei kuitenkaan ole varmaa tietoa vielä tässä vaiheessa AVO-hankkeessa on ollut yhtenä tärkeänä tavoit- – onko esimerkiksi AVO-hanketoiminnan kautta onnis- teena, että hanketoiminnan kohderyhmän (esimerkiksi tuttu saamaan jossakin organisaatiossa muutos vaik- koulutusta tilanneiden organisaatioiden) toimintatavat kapa siirtymisessä suljetuista sisällöistä avoimien si- muuttuvat koulutuksen innoittamina suuntaan, jos- sältöjen suuntaan. Yksittäisten opettajien tasolla muutosta on varmasti alkanut tapahtua esimerkiksi AVO-hankkeen koulutuksiin ja muuhun toimintaan osallistumisen jälkeen. Hankkeen kohderyhmän osalta myös avoimen lähde- koodin sovelluksilla toimiminen on hanketoimijoiden tuntuman mukaan lisääntynyt. AVO-hanke on jakanut neuvoja ja vinkkejä toimin- Avoimuudesta on käytävä tatapojen muuttamiseksi, kun joku on satunnaisesti kysellyt esimerkiksi avoimen wikituotannon ongelmis- jatkuvaa keskustelua. ta tai muista sosiaalisen median käytön ongelmista. Toimijoita on opastettu hyödyntämään ja tuottamaan avoimia materiaaleja koulutuksissa ja vastaavissa tilaisuuksissa. Osa instrumentaalisen vaikuttavuuden koh- dassa luetelluista välineistä on myös voinut auttaa käy- tännön muutostyössä ja toimia siten konsultatiivisella tavalla suhteessa kohderyhmään (esimerkiksi opasmateriaalit ja koulutukset) ja tarjota esimerkkejä, jotka ovat johtaneet käytännön muuttamiseen. Open Source -asioissa on lähestytty hanketta, ja kysymysten taustalla on usein tausta-ajatuksena: ”Mi- ten teemme tarjouspyynnön x siten, että saamme sii- sa laadukkaiden avointen sisältöjen tuotanto otetaan hen myös Open Source -pohjaisia tarjouksia?” Näissä osaksi niiden toimintatapaa. AVO-hankkeen toimintaa AVO-hanke on voinut antaa apua käytännön konsultoin- voi näin ollen arvioida myös KONSULTATIIVISEN VAI- nissa. Näin ollen viitteitä toiminnallisista muutoksista KUTTAVUUDEN tasolla. Tietoisuus uusista ja vaihto- on ollut kuitenkin havaittavissa. Esimerkiksi Kemissä ehtoisista toimintamalleista on tuotu hyvin yksittäis- on hankkeen aikana tehty koko perusopetuksen laajui- ten, edistyksellisten opettajien tietoon AVO-hankkeen nen Linux-ohutpäätekäyttöönotto – kaikissa kouluissa toiminnan kautta. Koulutuksiin osallistuneilla opettajil- on siis käytössä pääosin Linux-päätteitä, joita on yh- la on ainakin keinot argumentoida avoimeksi tekemi- teensä noin 500. Hankkeen läpi vieneen henkilön mu- sen puolesta esimerkiksi omissa organisaatioissaan, kaan AVO-hanketoimijan konsultatiivisella toiminnalla nähdä avointen sisältöjen tuottaminen arvokkaana ta- on ollut suuri merkitys. Jo pelkästään se, että joku ul- voitteena, miettiä omassa toiminnassaan avoimuuden kopuolinen asiantuntija kävi kertomassa opetustoimen hyötyjä ja sitä kautta koettaa konkreettisesti edistää järjestämässä seminaarissa TVT-vastaaville sen, mitä avointa toimintatapaa omassa organisaatiossaan. Itu- VALO-ohjelmistot ovat, miten ne eroavat suljetuista ja ja avoimempien toimintatapojen käyttöönotolle on siis miksi niitä kannattaisi harkita vaihtoehtoina, oli tärke- onnistuttu kylvämään. On kuitenkin huomattava, että ää: vaikka sama tieto on paikallisillakin, ulkopuolinen tällaisen muutoksen aikaansaaminen on iso askel, sil- ”oraakkeli” tarvitaan vakuuttamaan siitä, että uusi ja lä avoimuus ei välttämättä ole kaikessa kouluihin liit- outo asia ei ole pelkkää paikallista haihattelua.58 raportit 2012

Hankintojen tekemisen aikana annettu jatkuva tuki ko- nyksellä muutkin ovat lähteneet liikkeelle. Myös kaikil-ettiin myös merkityksellisenä. le halukkaille annettu mahdollisuus osallistua yhteis- USKOA LUOVALLA TASOLLA laadukkaan avointen tuotantoon vaikkapa hankkeessa toteutettujen wiki- jasisällön tuottamiseksi on AVO-hankkeessa toimittu esi- blogioppaiden eteenpäinkehittämiseksi voi luoda us-merkkinä hankkeen pilotoidessa itse avoimia toimin- koa omaan itseen. Kyseisissä materiaaleissa on py-tatapoja, sisältöjen käyttöä ja välineitä. Uskoa luova ritty mataloittamaan noviisien kynnystä alkaa vaikka-taso on luultavasti osoittautunut jopa tärkeämmäksi, pa hyödyntämään wikejä ja blogeja ohjeistusten avullakuin miksi sen merkitys alun perin hankkeen tavoittei- sekä kiinnittämällä huomiota materiaalien esitykselli-ta määriteltäessä osattiin ajatellakaan. seen muotoon. Hankkeessa tuotetuissa wikikirjoissa Hanketoiminnassa on kannustettu CC-lisenssien mukana olevat case-esimerkit toimivat uskoa luovinakäyttöön ja toimittu itse esimerkkeinä julkaisemalla ja avaavat uusille toimijoille esimerkkejä miten vaikka-raportteja, kalvoesityksiä ja muuta materiaalia ko. li- pa wikejä voi hyödyntää. Blogitarinoita-opasta synnytet-sensseillä. Avoin sisältö ja kouluttajien esimerkit toi- täessä pyrkimyksenä on auttaa noviiseja pääsemäänmivat koulutettaville uskoa antavana mallina. Toisaalta jyvälle bloggaamisesta ja esimerkkitarinoiden kauttamyös AVO-hankkeen yhteisöllinen toimintamalli on sel- saada motivaatiota ja uskoa itseensä.västi tuottanut iloa ja lisännyt työn tuottavuutta niidenparissa, jotka tuntevat nämä tavat itselleen sopiviksi. 3.2 Verkostomaisen toimintatavanOpen Sourcen onnistuneet käyttöönotot ovat luoneet edistäminenluottamusta siihen, että Open Source -ratkaisut ovat Verkostomaisen toimintatavan edistämisen alle kuu-mielekäs vaihtoehto. Open Sourcen käyttö kouluissa luvat luontevasti sekä vertaisoppimisen tuotannonparantaa ratkaisevasti tietotekniikan laatua ja käytet- verkostojen synnyttäminen eri aihealueiden asiantun-tävyyttä, ja resursseja vapautuu näin opetukseen ja op- tijoille sekä avainasiantuntijoiden verkottaminen japimiseen. Ennen kaikkea aika voidaan käyttää työsken- kouluttaminen.telyyn ja raha sisältöjen hankkimiseen pelkän tekniikan Avainasiantuntijoiden kouluttaminen ja verkottami-hankkimisen sijaan. Näin on menetelty kunnissa, jois- nen ovatkin olleet keskeisimpiä AVO-hanketoiminnassasa on tehty laajamittaisia Linux-ohutpäätekäyttöönotto- näkyviä asioita. Koulutuksiin osallistuneet ovat useinja, kuten esimerkiksi Kauniaisissa ja Kemissä – nämä olleet organisaatioidensa edelläkävijöitä, joiden kaut-toimivat uskoa luovina esimerkkeinä avoimen lähde- ta koulutusten oppien on ajateltu leviävän eteenpäinkoodin sovellusten käytöstä välineenä paremman ope- laajemminkin heidän edustamissaan organisaatioissa,tuksen ja oppimisen aikaansaamiseksi. Eräänlaista ja siten AVO-hankkeen koulutusten on nähty toimivantoiminnallista avoimuutta voi olla myös suljetussa ym- KÄYTÄNNÖLLISEN MUUTOSTYÖN VÄLINEENÄ verkotta-päristössä. Kansalaisfoorumin omat alueet Second Li- misessa. Asiantuntijoiden verkottamisen avulla on ha-fessa ovat toimineet esimerkkeinä toimivista ja hel- luttu taata, että hankkeen kohderyhmällä olisi käytös-posti latautuvista oppimisympäristöistä, mitkä luovat sään toimivat tukiverkostot AVO-hankkeen päätyttyäkin,uskoa ympäristön mahdollisuuksiin laaja-alaisessa myös uudenlaisen verkostoja hyödyntävän toimintata-avoimessa käytössä. van ja niiden tueksi saatavilla olevien välineiden käyt- Avoimia sisältöjä tuotettaessa suurena esteenä on töönoton on toivottu lähtevän viriämään tätä kautta.ollut wikikirjojen vertaistuotantoprosesseissakin mai- AVO on mukana Sometu11 - ja Vinkkiverkko12 sekänittu uskalluksen puute julkaista avoimesti. Olemme #nettikansa13 -verkostoissa keskeisenä toimijana – ky-oppineet liian hyvin pitämään itsellämme suljettuna seisten verkostojen kautta on koetettu verkottaa toimi-sellaisia aineistoja, joiden julkaiseminen keskeneräisi- joita ja auttaa tavoittamaan samasta asiasta kiinnos-nä voisi auttaa parantamaan niiden laatua, kun use- tuneita toimijoita laajasti ja ylittämään maantieteellisiäampi pääsisi kommentoimaan niitä tuotantoprosessin rajoja. Sosiaalisen median verkosto Sometu-verkostoaikana. Uskoa luovalla tasolla ”moka on lahja” -men- on yli 4000 jäsenen määrällään jo vakiinnuttanut ase-taliteetti voi auttaa tässä, samoin kuin keskeneräisyy- mansa alueellaan koko maassa, ja sen verkkoyhtei-den näyttäminen omassa työssä ja avoin pyrkiminen sön kautta muiden samoista asioista kiinnostuneidenjalostamiseen. Wikikirjatuotannon palautekyselyssätuotiin esiin osallistujien arkuutta tuottaa, ja wikikir- 11 http://sometu.ning.comjatuotannosta kertovassa case-raportissa tuotiin tätä 12 http://vinkkiverkko.ning.compuolta esiin, jotta tulisi esiin, että hyvin matalalla kyn- 13 http://www.mahdollista.fi/verkosto/ raportit 2012 59

tavoittaminen on paljon helpompaa kuin aikana ennen teistyötä on tehty useiden erisisältöisten osaprojek- Sometua. Vinkkiverkko-verkosto pyrkii kokoamaan yh- tien välillä. Esimerkiksi AVO-hankkeen kahden Second teen opettajia, jotka ovat kiinnostuneita koulun kehit- Life -osaprojektin välillä on vaihdettu osaamista ja tämisestä niin pedagogiikan kuin opetusteknologian opittu sekä tuotettu yhteisesti materiaaleja (koulutus- hyödyntämisen osalta, ja verkoston aine- ja teemaryh- prosessikuvaus -caseraportti, Second Life -oppaat). missä kysellään, vastataan ja jaetaan vinkkejä. #netti- Mobiilikesäkoulu kokosi yhteen AVO-hankkeen eri osa- kansa on verkostojen verkosto, joka pyrkii saattamaan projekteista toimijoita tarjoten tilaisuuden perehtyä yhteen aktiivisia kansalaisia, jotka yhdessä muodolli- mobiililaitteiden avulla tapahtuvaan oppimiseen. Wi- sesti tai epämuodollisesti organisoituen ja joskus yk- kikirja- ja wikiopistoprojektit ovat tarjonneet mahdolli- sinkin pyrkivät vaikuttamaan ja osallistumaan yhteis- suuksia AVO-hanketoimijoille oppia wikeistä ja blogeis- kunnan kehitykseen (vapaa-ajantoimintana, hallinnon ta. Yhteiskoulutusten kautta eri AVO-hanketoimijoiden toimijan roolissa tai yrittäjinä). Verkoston puitteissa välillä on myös ylitetty osaprojektien sisältöalueiden toimii kuusi teemaa, joista järjestetään tapaamisia eri välisiä rajoja ja onnistuttu nivomaan niitä konkreetti- paikkakunnilla. #nettikansa-verkoston kuukausitapah- sen tekemisen kautta järkevällä tavalla yhteen. tumat tarjoavat puitteet erilaisten teemaverkostojen Verkon välineet pystyvät tarjoamaan uudenlaisia yhteensaattamiseen. Sisältövastuu on jätetty tuottajil- mahdollisuuksia maantieteellisesti etäällä toimiville le, vain käytännön järjestelyistä on huolehdittu. Tilai- verkostoille, mikä mataloittaa erilaisten verkostojen suuksien kautta edelleen eri aihealueiden asiantuntijat syntymiskynnystä. Verkoston toiminnan tukena käytet- ovat tavanneet toisiaan, oppineet toisiltaan ja löytä- tävät välineet voivat paitsi tiivistää verkostomaista yh- neet yhteistyömahdollisuuksia, joiden kautta he ovat teistyötä ja laajentaa tavoitettavissa olevaa asiantunti- voineet edetä konkreettisiin vertaisoppimisen ja tuo- jajoukkoa, tuottaa myös hyötyjä, kun tieto jakautuu yhä tannon toteutuksiin. useammalle toimijalle helpommin ja nopeammin. Toi- AVO-hankkeessa toteutettuihin vertaistuotantopro- saalta myös välineet tekevät verkostot aivan uudella jekteihin on kutsuttu mukaan asiantuntijoita eri orga- tavalla näkyviksi. nisaatioista ja sisältöalueilta. Näissä kaikissa on to- AVO-hankkeen toiminnassa on korostunut verkos- teutunut asiantuntijoiden verkottuminen käytännön tomainen luonne ja ajatus toimijoiden verkottamises- tekemisen ohella. Hankeessa on myös koottu toimijoita saatavista hyödyistä. Saavutettujen kokemusten ta yhdessä suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia levittämisellä hanke on myös vaikuttanut KÄSITTEEL- tapahtumia (esimerkiksi #nettikansa-verkoston leiri- LISELLÄ ulottuvuudella verkostomaiseen toimintata- päivä 2010 ja koulutustapahtumat vuonna 2011 sekä paan liittyvää ymmärrystä lisäävästi. AVO-hankkeen Sometu-verkoston ITK:ssa yhteissuunnitteluna toteut- verkostomaisesti toteutetun toiminnan kautta on py- tamat tapahtumat). Virtuaalisessa välineessä, Second ritty tuomaan tiettäväksi se, mitä verkostomainen toi- Lifessa, hyvinkin erilaiset toimijat toimivat toistensa mintatapa käytännössä tarkoittaa maantieteellisesti virtuaalinaapureina, mikä tuo mukanaan aivan uuden- eri puolille sijoittuneiden toimijoiden kesken. AVO-ver- laista kanssakäymistä, jota ei todennäköisesti syntyisi koston työskentelyn tukena on myös käytetty erilaisia reaalimaailman puolella, ja joka synnyttää paitsi ver- toimintaa tukevia välineitä, joilla on olennaisen tärkeä kostoja, myös uudenlaisia yhteistyöprojekteja. Second roolinsa toiminnan sujuvuuden kannalta. Niiden käytön Life tarjoaa siten erinomaisen ympäristön eri oppilai- kokemuksien kautta on tuotu esiin tietoisuutta eri vä- tosten, kouluasteiden ja järjestöjen väliseen verkottu- lineistä ja niihin ja niiden käyttöön liittyvistä käsitteis- miseen. EduCoss-toiminnan osalta on onnistuttu luo- tä (esim. verkkokeskusteluväline, verkkoyhteisösovel- maan sähköpostilistan kautta kommunikoiva koulujen lus). Verkosto-käsitettä ja sen lähikäsitteitä on pyritty tietotekniikasta vastaavien verkosto, jossa vaihdetaan avaamaan sekä saamaan aikaan keskustelua ja mää- tietoa koulujen VALO-ratkaisuista14 ja ratkotaan niihin rittelytyötä käsitteen tiimoilta. Millä ehdoin esimerkiksi liittyviä ongelmia. Sähköpostilistalla on tällä hetkellä verkostosta voi tulla yhteisö, ja toisaalta mitä haastei- 69 tilaajaa. ta liittyy tavoitteelliseen verkostomaiseen toimintaan? Asiantuntijoiden verkottumista ja toisilta oppimis- Tätä problematiikkaa on pyritty avaamaan myös AVO- ta on tapahtunut myös AVO-hankkeen sisällä, kun yh- hankkeen toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista tuke- neen hanketutkimuksen loppuraportissa. 14 Vapaat ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmistot, Verkottuminen on varmasti muuttunut nykypäivänä ks. lisää http://www.valo-cd.fi/ moniasteisemmaksi ja laajemmaksi käsitteeksi, joka60 raportit 2012

on ymmärrettävissä tähän päivään olennaisesti kuulu- Verkon tarjoamien välineiden kautta saatuja hyötyjävana työnteon tapana eikä vain joidenkin toimijoiden on avattu useissa hankkeessa tuotetuissa esityksis-työhön liittyvänä erikoisuutena. Verkostojen toimintaan sä ja raporteissa, joita on tuotettu mm. verkkokeskus-liittyvä monialaisuus on luultavasti melko hyvin ymmär- teluvälineen käytöstä AVO-hanketoiminnan tukena16 .retty, koska kompleksinen maailma vaatii yhä enem- AVO-hankkeen koulutusten, tapahtumien ja tuotettujenmän eri alojen toimijoiden yhteistyötä. Monialaisuuden materiaalien kautta erilaisten välineiden käytöstä ver-toteuttaminen vaatii kuitenkin myös työtä, jotta eri alo- kostomaisen toiminnan tukena on jaettu laajasti tie-jen toimijoiden välinen yhteinen kieli ja toimintatavat toa, joka on toiminut konsultatiivisessa roolissa koh-saadaan muodostettua. AVO-hanke voi tuskin yksin ot- deryhmän suuntaan.taa kunniaa verkottumiseen liittyvästä käsitteellisestä Hankkeen oma esimerkki ja hanketoiminnassa syn-kehittymisestä, mutta se on usean eri organisaation tyneet konkreettiset esimerkit (mm. koulutusten, jul-nimissä toimivien hanketoimijoiden kautta on toimivas- kaisujen kautta) verkostossa toteutetuista asioistata verkostosta elävä esimerkki runsaine hanketuotok- ovat LUONEET USKOA verkottumiseen ja asiantuntijuu-sineen ja esimerkkeineen verkostomaisessa toimin- den jakamiseen. Kun toimijoita on pyritty tempaamaannassa toteutetuista asioista. Näin ollen AVO-hankekin mukaan erilaisiin tapahtumiin tai tuotantoprosessei-on ollut osaltaan luomassa uutta ymmärrystä verkon hin, on voitu konkreettisella tasolla näyttää, miten help-välineitä hyödyntävästä ja tehokkaasti toimivasta ver- poa verkostomainen toiminta voi olla spontaanistikin.kostosta. Yhteisöllisen tekemisen hyödyt on saatu esiin ja teke- AVO-hanke on pyrkinyt muuttamaan avainasiantun- misen ilo tartutettua moneen. Verkostossa on myöstijoiden ja laajemminkin hankkeen kohderyhmän toi- helpompi kestää epäonnistumisia kuin yksin tehdes-mintatapaa tuomalla esiin verkottamisen merkitystä ja sä. AVO-hankkeessa on toteutettu useiden kouluttajientukemalla sitä käytännön toimenpiteillä KONSULTATII- yhteisenä ponnistuksena suuriakin koulutuksia ja sitenVISESTI. saatu mukaan erilaista osaamista. AVO-hanke on ol- Verkostoista on alkanut hiljalleen tulla perinteisten lut itsessään osoitus siitä, että pienemmätkin toimijattyöorganisaatioiden rinnalle luonteva toimintayksikkö ovat hyötyneet hankkeesta ja saaneet sen kautta olen-ja resurssi, jonka puoleen osataan kääntyä kun tarvi- naisen tärkeää tukea oman toiminnan toteuttamiseentaan apua ja tukea. AVO-hanke on koettanut rohkais- ison verkoston osana. Pienempiin toimijoihin on pyrit-ta kohderyhmää osallistumaan oman alueensa ver- ty luomaan uskoa sen suhteen, että heillä on oikeastikostojen (kuten Sometu) toimintaan, kysymään apua merkityksellistä asiantuntemusta.ja jakamaan tietoa niiden kautta sekä levittämään Konkreettisena esimerkkinä verkottumisesta toi-itse oppimaansa eteenpäin omissa organisaatiois- mivat myös AVO-hankkeen alle erilaisia tarkoituksiasaan. Kohderyhmän toimijoita on otettu myös osaksi varten syntyneet lyhyt- tai pidempiaikaiset verkostot.hanketoimijoiden omia verkostoja. Erityisesti jos omas- Sometu on hyvä esimerkki eri aihealueiden asiantun-sa työorganisaatiossa ei ole saatavilla tukea omaan tijoiden vakiintuneesta verkostosta. Sometu-verkos-työn kehittämiseen, verkosta löytyvien verkostojen toon on kulkeutunut monia, ja kyseisessä verkostossamerkitys voi olla suuri. Verkostojen kautta toiminta- ja rohkaisu ja innostaminen näyttää olevan pääsisältö-oppimisympäristöt ovat myös monialaistuneet. AVO- nä. Toisaalta niistäkin tapauksista, joissa yhteistoi-hankkeen aikana Open Source -ohjelmistojen käyttöön mintaa ei ole syntynyt, voidaan oppia ja luoda ymmär-liittyen yhä useampi koulu on ymmärtänyt esimerkkien rystä, mitkä tekijät puuttuivat, kun yhteistoimintaa eikautta, että itse tekemisen ohella Open Source -oh- syntynyt. Verkostoja on syntynyt erilaisten tuotantopro-jelmistoja voidaan hankkia palveluna käyttöön. Koulut- sessien tiimoilta ja erilaisissa verkostoissa syntyneitäkin voivat verkottua ja näin lisätä ja laventaa tietohal- yhteisiä tekemisiä (wikikirjojen tuotanto, tapahtumienlinnollista asiantuntijuuttaan. Toteutuneista muutok- järjestäminen) on esitelty hankkeen toiminnan aikanasista toimintatavoissa tai organisaatioissa on nähty mm. eri tilaisuuksissa ja materiaaleissa malliksi muil-konkreettisia esimerkkejä, kun opettajat ovat alkaneet lekin. Koska käytännön kokemuksia Second Life -opet-hyödyntää olemassaolevia verkostoja ollessaan avuntarpeessa. Myös Vöyri-Maksamaan Linux-ohutpääteko-keilun toteuttamisessa tehty yhteistyö OpenKvarken- 15 Hankkeet toteuttivat yhdessä workshopin: http://www.openkvarken.fi/?q=content/ltsp-workshop-11-12102010hankkeen kanssa15 oli keskeinen tekijä kokeilun on-nistumisessa. 16 Ks. sivu 42, alaviite 5. raportit 2012 61

tamisesta oli Suomessa vähän hankkeen alkaessa, jat joutuvat todella nopeasti kohtaamaan tietonsa rajat välineen koulutukset ovat onnistuneet verkottamaan ja opettelemaan uutta. Esimerkiksi Second Lifessa on avainasiantuntijoita ko. alueella ja luomaan uusia ver- havaittu, että ympäristön absurdius, arvaamattomuus kostoja, jotka ovat luoneet uskoa toimijoihin. Virtuaali- ja sekä kouluttajille että opiskelijoille sattuvat kommel- sessa ympäristössä kohtaamisen helppous on luonut lukset tuovat koulutukseen rennon ja tasa-arvoisen il- myös uskallusta ja uskoa avoimeen ja monialaiseen mapiirin. Kukaan ei ole turvassa mokalta! Oppilaiden toimintatapaan ja oppimisympäristöön. Hankkeen ai- kynnys hyödyntää tietotekniikkaa on usein matalampi kana mahdollisesti verkottumisen kautta lisääntynyt kuin opettajilla, erityisesti virtuaaliympäristöjen olles- tietoisuus Open Source -ohjelmistojen käyttömahdol- sa kyseessä – tämä tarjoaa mahdollisuuden vertais- lisuuksista on kasvanut. Se todennäköisesti ei johdu tuutorointiin ja kahdensuuntaiseen oppimiseen. AVO- hankkeesta, mutta erilaisissa yhteydenotoissa on nä- hankkeen alla toimivat erilaiset verkostot ovat myös kynyt kasvanut tietoisuus jo toteutetuista tapauksista. parhaimmillaan tuotantoverkostoja, joihin eri aihealueiden asiantuntijat ottavat osaa ja oppivat toisiltaan 3.3 Vertaisuuden lisääminen vertaisina. Erilaiset AVO-hankkeessa käynnistetyt yh- Vertaisuuden lisäämisen alle sijoittuvat luontevasti ta- teistuotantoprojektit ovat toimineet välineinä vertais- voitteet vertaisoppimisen tuotannon verkostojen ai- tuotannon aikaansaamiseksi (mm. Wikikirjasto- ja Wi- kaansaamisesta sekä koulun kehittäminen oppimisyh- kiopistoprojektit). teisönä, jossa sekä opettajat että opiskelijat/oppilaat Sukellus-koulutusmalli vahvistaa vertaisuutta kou- ovat oppijoita. luttamalla opettajia ja muita osallistujia vertaistuotan- AVO-hanketoiminnassa keskiössä oleva sosiaali- toon ja sen laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Koulutettavia nen media itsessään toimii VÄLINEENÄ, joka tarjoaa on koetettu myös osallistaa koulutuksen toteuttami- motivaatiota ja puitteet vertaisuudelle ja opettajien seen muun muassa kannustamalla yhteisten verkko- ja oppilaiden yhdessä oppimiselle. Sosiaalisen medi- ympäristöjen muokkaamiseen, mutta käytännössä van- an välineet ja sen mahdollistamat uudet toimintatavat hat roolit passiivisista osallistujista istuvat vahvassa, verkon ylitse sekä avoimesti oppilaitosrajoista välit- ja tätä kynnystä on ollut hankala ylittää. Koulutuksissa tämättä laajentavat käsitystä oppijayhteisöstä ottaen on myös heitelty kohderyhmille esimerkkejä erilaisista siihen mukaan opettajien ja oppilaiden lisäksi myös luokan yhteisistä projekteista, joissa sekä oppilailla et- muita toimijoita. Sosiaalisen median kanssa opetta- tä opettajilla on aktiiviset roolit (mm. Wikipedian kou- luprojekti17 ). Vertaisuus ja vertaistuotanto ovat varmasti tulleet tutummaksi KÄSITTEELLISELLÄ TASOLLA AVO-hankkeen kohderyhmässä. Käsitys vertaisoppimisen ja tuotannon verkostoista työtapana, verkostojen eduista ja tuotantotapojen hyödyntämisen konkretisoitumisesta on varmasti levinnyt AVO-hankkeen toteutusten kaut- AVO-hanke on onnistunut ta. AVO-hanke on ajassa mukana pyrkiessään kehittä- lisäämään vertaisoppimisen mään koulua opettajien ja oppijoiden yhteisenä oppi- misyhteisönä. Opiskelijoista ja oppilaista, samoin kuin työtapaa hierarkiaa madaltamalla. opettajista, pyritään puhumaan oppijoina, joka terminä mataloittaa hierarkisia aitoja ryhmien välillä. Sellaisten toimijoiden joukko on lisääntynyt, jotka haluavat kehittää koulua opettajien ja opiskelijoiden yhteisenä oppimisyhteisönä. Koulusta puhuminen laa- jempana oppimisyhteisönä ei selvästi ole enää munk- kilatinaa kaikille, valaistuneiden joukko lisääntyy jatkuvasti. Keskustelu ja asioiden esiinnostaminen on 17 http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia: School_and_university_projects62 raportit 2012

toiminut välineenä tietoisuuden levittämisessä, ja sen ymmärrettävä laajasti. Käsitteen yleinen merkityskin onansiosta muutoksesta tullut näkyvää. Muun muassa laajentunut niin, että lähes kuka hyvänsä tietyssä asia-SeOppi-lehden kirjoituksissa on käsitelty paljon näitä yhteydessä on ”asiantuntija”. Tämä tulee hyvin esiinasioita, ja lehteä on jaettu laajalti erilaisten tapahtumi- mm. toimittajien haastatellessa toisiaan ”asiantuntijoi-en yhteydessä. na”. Avaintoimijat on luultavasti opetusmaailmassa pa- Hanketoimijoiden mukaan ymmärrys on lisääntynyt remmin toimiva käsite, sillä tarkoitus on ollut verkot-myös siinä, että opetuksen tietotekniikassa asiantunti- taa nimenomaan aikaisia omaksujia koulukontekstissajuus edellyttää joka tapauksessa erikoistumista. Aino- viemään avoimuuden ja sosiaalisen median käytön ilo-astaan toiset vastaavissa tehtävissä toimivat ovat kel- sanomaa kouluyhteisöihin. Mainittujen termien avaami-vollinen vertaisryhmä, josta voi odottaa joukkovoimaa, nen voi auttaa oivaltamaan, että asiantuntijankin esittä-kun mennään käytännön tasolle yhteistuottamisessa. mään tietoon tulee suhtautua kriittisesti, mikä linkittääVertaisuus-käsitteen avaaminen ja ymmärtäminen si- näiden käsitteiden määrittelyn myös mediakriittisyydenten, että se edellyttää tiettyjä perustietoja asioista edistämiseen liittyvään hanketavoitteeseen.toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla olisi tär- Toisaalta on myös hyvä muistaa, että vaikka lapsetkeää. Vertaisuus- ja asiantuntijuus-käsitteiden avaami- ja nuoret ovat helpommin sinut uusien teknologioidennen mm. blogikirjoituksissa18 on tuonut tietoiseksi ver- kanssa totuttuaan niihin pienestä pitäen luonnollise-taistoiminnan lähtökohtia ja edellytyksiä. Koulutettavat na osana elämää, heiltä puuttuu usein laajempialai-ovat tuoneet mm. hanketutkimukseen liittyvissä haas- nen ymmärrys välineistä ja niiden tarjoamista mah-tatteluissa esiin, että perustietojen saamiseksi opetta- dollisuuksista esimerkiksi oppimisen tukena. Josjajohtoisuus on aluksi luontevaakin, koska koulutetta- ajatellaan liian yksioikoisesti vertaisasetelman mah-villa ei ole sitä tietoa mitä kouluttajilla on. Näin ollen dollisuuksien syntyvän siten, että nuoret ovat gurujavertaisuuden ei pitäisi tarkoittaa sitä, ettei pidemmällä tietotekniikan käytössä ja voisivat sitä kautta opettaaasiassa olevan kannattaisi avata uutta asiaa vähem- opettajia hyödyntämään tietotekniikkaa, voidaan men-män tietävälle, toisaalta keinoja siihen on monia ja sa- nä pahasti metsään. Diginatiiveista puhuminen, kunmoin myös vähemmän tietävä saattaa osata esittää tutkimustuloksetkaan eivät ko. ryhmän olemassaoloatärkeitä oivalluksia tai kysymyksiä, jotka auttavat pi- tue, saattaa olla suurimmaksi haitaksi itse opiskelijoil-demmällä olevaa näkemään asian uudella tavalla ja le itselleen, kun he eivät saa välttämättä tarpeellistaoppimaan. Toisaalta taas koulutuksissa on tullut eteen tukea ja ohjausta vapaa-aikanaan käyttämien välinei-tilanteita, joissa koulutettavat odottavat kouluttajan den tehokkaaseen opiskelua ja työtä tukevaan käyt-kertovan suoraan, miten eri oppiaineissa tulisi sovel- töön – nuoret eivät välttämättä tunne sosiaalisen me-taa jotakin välinettä, vaikka kouluttajan on hankala an- dian välineistäkään juuri muuta kuin Facebookin. Tokitaa tällaista kontekstisidonnaista tietoa. vuoropuhelua välineistä ja niiden mahdollisuuksista Käsitteitä tulisi myös avata pyrittäessä toteutta- olisi hyvä käydä ja hyödyntää niistä tietävien tai niitämaan opettajien ja oppijoiden välisen oppimisyhteisön käyttävien nuorten asiantuntemusta. Lukiolaisten sosi-kehittymistä. AVO-hankkeessa kansalaismedia-osapro- aalisen median koulutukset, joita AVO-hankkeessa onjektissa on verrattu asiantuntija-käsitteen lähitermeihin järjestetty ovat tärkeä oivallus ja ymmärrystä avartavaliittyviä eroja ja yhtäläisyyksiä: asiantuntija, advokaatti, avaus, jolla voidaan vaikuttaa opiskelijoiden mahdol-lobbari, kokemusasiantuntija, vertaistoimija. Esimerkik- lisuuteen saada tukea sovellusten ja välineiden oppi-si kansalaisjärjestöt ovat kehittäneet syvää asiantun- mista tukevaan käyttöön.temusta, mutta niillä on selkeä agenda, jolloin voi ol- KONSULTATIIVISELLA TASOLLA on hyödynnetty eri-la parempi puhua lobbarista tai advokaatista. Toisaalta laisia vertaisoppimiseen ja -tuottamiseen kannustaviaasian suhteen neutraaleja asiantuntijoita ei ole, siksi metodeja esimerkiksi Sometussa. Nettikätilöinti-tee-hallinnon piirissä on syytä tunnistaa lobbareiden ole- man puitteissa on konsultoitu ihmisiä ja haettu yhteis-massaolo – heillä on yleensä paras asiantuntemus, tä ymmärrystä siihen, miten vertaisoppimisen ja tuo-mutta useimmiten selkeä agenda jonkun asian puoles- tannon verkostoja voidaan synnyttää ja niiden toimintaata tai vastaan. Asiantuntijuus ja avainasiantuntijuus on fasilitoida. AVO-hankkeessa on opittu sekä toimijoiden että kohderyhmään suunnatun toiminnan kautta, että ver-18 http://avoimestitutkien.wordpress.com/2010/09/03/kohti-vertaisuutta/ sekä http://opeblogi.blogspot.com/2010/09/vertais- taistuotanto vaatii vastuullisen koordinaattorin sekä yh-ten-rinnalle-ertaisia-erilaisia.html teiseksi koetun asian, jonka ympärillä toiminta tapah- raportit 2012 63

tuu. Näitä oppeja pystytään soveltamaan AVO-hanketta ta on ollut mahdollisuus saada usean eri alueen asi- laajemminkin ja kokemuksia on jaettu erilaisissa tilai- antuntijan näkemys valjastettua yhteisen tavoitteen suuksissa. AVO-hankkeen toteuttamissa koulutuksissa eteen. AVO-hankkeen aikana on tutustuttu ihmisiin, jot- on koetettu tuoda kohderyhmälle malleja toimivasta op- ka ovat onnistuneet löytämään tapoja yhdistää sosiaa- pilaiden ja opettajien välisestä vertaistyöskentelystä, ja lisen median aktiivisuus ja opettaminen ja sitä kautta tältä pohjalta on suositeltu tietynlaisia työtapoja ja työ- saatu tietoa hyvistä konkreettisista esimerkeistä, jotka kaluja. Välineitä on suositeltu käyttämään siten, että toimivat uskonluojina. Koko AVO-hankkeen joukkoista- oppijalla on enemmän mahdollisuuksia ja vapautta tuo- miseen perustuva dynamiikka on itse asiassa sama da omaa persoonaansa oppimiseen ja olla täysivaltai- toimintamalli, millä Open Source -ohjelmistoja on tuo- nen ja aktiivinen toimija omassa oppimisprosessissaan tettu jo 30 vuotta. Usko joukkoistamiseen on kasva- – tätä tavoitetta on tukenut esimerkiksi oman blogin nut: pienillä muutoksilla nähdään merkitys. Oma in- luominen ja sen käyttäminen koulutehtävien palautta- to, sparraaminen, innokkaille tilan antaminen ja esiin misessa sen sijaan, että vastataan tehtäviin opettajan nostaminen ovat luoneet uskoa vertaisoppimisen tuo- tarjoamia väyliä ja välineitä käyttäen. tannon verkostojen synnyttämiseen eri aihealueiden Yksi AVO-hankkeen hanketoimijoista on ollut muka- asiantuntijoille. na asiantuntijaroolissa opetuksen tietoja viestintätek- niikan käytön kehittämisessä, esim. liikenne- ja vies- 3.4 Mediakriittisyyden edistäminen tintäministeriön alaisessa kansallista koulujen tietoja Mediakriittisyyden käsite yleensäkin ja mediakriittisyys viestintätekniikan strategiaa laatineen työryhmän jäse- AVOn tavoitteena ovat lähes yhtä ongelmallisia kuin nenä sekä jäsenenä Opetushallituksen asettamassa avoimuuden käsitekin. Erityiseksi teemaksi mediakriit- koulujen tietoja viestintätekniikan suositusta laativas- tisyyden käsitettä ei nostettu koko AVO-hankkeen ai- sa työryhmässä. Tätä kautta vaikuttavuutta on saavu- kana, eikä käsitteen määrittelyäkään ole tehty osana tettu, vaikka se ei näykään joukkoviestimissä. Työn ta- muiden keskeisten käsitteiden määrittelytempauksia. voitteena on tukea tietoja viestintäteknologian käyttöä Mediakriittisyys on otettu annettuna ja sisäänrakennet- nimenomaan siten, että oppiva subjekti on keskiössä. tuna koulutuksiin. Toisaalta myös AVO-hankkeen sisällä AVO-hankkeen koulutuksiin on liittynyt sparrausta ja on ollut hankala saada aikaan mediakriittistä keskus- neuvontaa matalalla kynnyksellä. Second Life -koulu- telua hanketta koskettavista keskeisistä aihealueista, tuksissa on hyväksi havaittu vertaistuutorointi ja on- vaikka aihetta on sivuttukin, mm. hanketutkimushaas- gelmien ratkominen yhdessä kanssaoppijoiden kans- tatteluissa keväällä 2010 tämä tuli esiin. Keskuste- sa. Tietämystä, osaamista ja vinkkejä on jaettu myös lujen kautta mediakriittisyyttä ei käsitelty edes siinä opiskelijoiden kesken, ja kouluttajien ja opiskelijoiden määrin kuin avoimuuden käsitettä, ja näin ollen mihin- välillä molempiin suuntiin. Sekä opiskelijat että opetta- kään yhteiseen ja yhtenäiseen määritelmään ei han- jat ovat hyödyntäneet esimerkiksi muiden Second Life ketoimijoiden taholta päädytty hanketoiminnan aikana. -toimijoiden osaamista. Keskinäinen konsultointi on ol- Ainoastaan hankkeen loppukyselyssä AVO-hanketoimi- lut vilkasta ja jatkuvaa. Sitä kautta myös saadaan levi- jat itse määrittelivät mediakriittisyyden käsitteen, ja tettyä eteenpäin AVO-hankkeen kouluksissa opetettua. se määriteltiinkin hyvin monin eri tavoin, samoin me- Wikiopisto-kurssista on tehty yksi jatkototeutus kol- diakriittisyyden edistämiseen liittyvän hanketavoitteen mannen osapuolen toimesta. Koulutuksissa on pyritty saavuttamisen arvioinnin näkökulmat heijastelivat kä- (mm. Hämeenlinnan lukio-opettajien sosiaalisen medi- sitteen epämääräisyyttä. an koulutus lukuvuonna 2009-2010) myös edistämään Mitä mediakriittisyyden on sitten ymmärretty ”viral- ilmiöpohjaista opetusta keinona synnyttää vertaistuo- lisesti” tarkoittavan? Informaatiolukutaidon virallisista tantoa eri aihealueiden opettajien kesken, vaikka se määritelmistä voidaan tunnistaa viisi keskeistä infor- ei liikkeelle oikein lähtenytkään. Kiinnostusta tuntuisi maatiolukutaidon osa-aluetta, joista yksi on informaati- olevan, mutta käytännön tasolla on haasteena löytää on kriittinen arviointi ja informaation lähteiden ja kana- aikaa toteutukseen työajan puitteissa. vien vertailutaito (Sormunen & Poikela 2008, 20-21). AVO-hankkeen konkreettisten tuotosten kautta on Mediakriittisyyttä on myös määritelty kriittisyytenä me- nähtävissä, että avainasiantuntijoiden vertaistuotan- diaa kohtaan yleensä ja etenkin tiettyjä, uusia viestimi- nollisella työtavalla voi saada aikaan hyödyllisiä ja te- sen välineitä kohtaan, jolloin on kuitenkin hyvä ymmär- kijöilleen kannattavia panostuksia, mikä LUO USKOA tää kriittisyyden ja asenteellisen, perustelemattoman vertaiseen työtapaan. Esimerkiksi wikijulkaisujen kaut- vastustamisen välinen ero (Iivonen 2008, 15-18).64 raportit 2012

Miten mediakriittisyyden edistämisen tulisi toimin- toprosessissa mukana olleissa kenties ymmärryksennassa näkyä? Koulutettaessa eri välineitä olisi tärke- siitä, millä tavoin wikisisältö voi olla laadukasta. Tuo-ää arvioida niitä koulutettavien kanssa medioina, joita tantoprosessissa mukana olleet ovat konkreettisestikautta informaatiota välitetään – minkälaisia erityispiir- nähneet sisältöjen laadun kehittymisen prosessin kulu-teitä niissä on, jotka olisi hyvä tiedostaa. Olisi hyvä ky- essa. Näin ollen sisällön onnistunut, kriittinen arviointisyä ja pohtia, millä ehdoin eri välineiden kautta voidaan ja siltä pohjalta tapahtuva eteenpäinkehittäminen tuot-välittää luotettavaa tietoa, ja minkälaisia keinoja niis- taa parhaimmillaan laadukkaan lopputuloksen. Myössä on tiedon luotettavuuden lisäämiseksi. Lisäksi oli- wikituotannossa on ymmärrettävä, että vaikeus puuttuasi tärkeää pohtia, miten eri välineiden kautta välitettyä toisen tuottamaan tekstiin voi hankaloittaa kriittisyydentietoa pystytään arvioimaan. Hankkeessa on enemmän toteutumista. Ilmapiirin ja wikien tapauksessa muok-ehkä mahdollistettu mediakriittisen keskustelun toteu- kaamiseen liittyvän osaamisen merkitys voi olla suuri.tumista tarjoamalla sille paikkoja ja tilaisuuksia, lisäksi, Virtuaalimaailmat herättävät suuressa yleisös-kuten loppukyselyssäkin tuli esiin, mediakriittisyyteen sä vahvoja ennakkoluuloja, ja niissä toimivat koetaanliittyviä puolia on tuotu esiin sisäänrakennettuina kou- usein jollain lailla epäilyttävinä. Syynä on se, että medi-lutuksiin. Vaikka joku on mahdollista ja siihen on saa- assa nostetaan esiin usein vain sensaatiomaisesti taitavissa välineitä, on kuitenkin hyvä muistaa, että ilman negatiivisesti värittyneitä puolia niistä. Projektin avul-motiivia pelkkä mahdollisuus ei johda toimintaan. Esi- la on pystytty hälventämään ennakkoluuloja ja osoitta-merkiksi oppimateriaaleja voi kuka tahansa tehdä, mut- maan, että virtuaalimaailmat voivat tuoda merkittävääta kuitenkaan kukaan ei tee, jos ei ole syytä tehdä. lisäarvoa opetukseen. Vaikka median esiinnostamat Yksi hanketoimija listasi keskustelufoorumit VÄ- puolet saattavat ensisilmäyksellä vaikuttaa kriittisyy-LINEEKSI, JOITA AVO-HANKE ON TARJONNUT ME- den ilmentymiltä, on tämä hyvä esimerkki aidon ja to-DIAKRIITTISYYDEN EDISTÄMISEEN. Niitä on tarjottu tuutta etsivän kriittisyyden sekä sensaation välillä olisikohderyhmälle avoimen ja kriittisen keskustelun roh- osattava tehdä ero. Mediakriittinen toimija osaa erot-kaisemiseksi. Esimerkiksi Educoss-postituslista19 on taa perusteettomat väittämät pätevästä tiedosta.pieni, mutta hyvä esimerkki mediakriittisestä ja samal- Kuten jo tämän luvun johdannossa on mainittu,la ruohonjuuritasoa palvelevasta foorumista – vaikka hankkeessa on käyty melko vähän suoraa keskuste-se onkin toteutettu vanhalla tekniikalla, keskustelua lua mediakriittisyydestä ja siten tietoisesti pyritty KÄ-asioista ei tapahdu juuri muualla. Avoin verkkotoimin- SITTEELLISELLÄ TASOLLA edistämään sitä. Joissakinta, alttius keskustelulle ja tila palautteelle edistävät hankkeen blogeissa on toki tuotu esiin käsitteellisel-hanketoimijoiden mukaan mediakriittisyyttä, ja niihin lä tasolla kriittisempää keskustelua hankkeessa esilläon panostettu AVO-hankkeessa. AVOssa on toisaalta olevista teemoista ja käsitteistä. Yksi hyvä esimerkkitoimittu nettiverkostoissa, mutta valtamediassa vä- on laajalle levinnyt ja hyväksyttykin diginatiivi-käsite, jo-hemmän, joten yleisemmällä tasolla keskustelua ei ol- ka sisältää ajatuksen, että nuoremmissa sukupolvis-la oltu herättelemässä. Keskustelua alan toimijoiden sa olisi jotakin perustavanlaatuisesti erilaista kuin van-verkostoissa on herätelty kuitenkin mm. Sometun eri- hemmissa suhteessa teknologian omaksumiseen jalaisissa tapahtumissa sekä AKTIIVI-hankkeen toteutta- käyttöön, vaikka tutkimustulokset osoittavat, että mi-massa teemaseminaarissa ITK:ssa 2011. AVO-hank- tään diginatiiviutta ei sinänsä ole olemassakaan siinäkeen järjestämissä tilaisuuksissa osallistujat ovat merkityksessä kuin termiä käytetään. Tästä aiheestayleensä jo valmiiksi mukavuusalueensa ulkopuolella, on hankkeessa kirjoitetttu blogikirjoitus20 . Lisäksi AVO-ja siten jo valmiiksi kriittisiä. Näin ollen heitä on ollut hankkeessa on tuotu esiin yhdessä tuotetun sisällönhelppo altistaa erilaisille uusillekin medioille ja saada laatuun liittyviä käsitteitä, jotka auttavat arvioimaansiten aikaan kriittistäkin keskustelua. On kuitenkin hy- mediakriittisesti vertaistuotetun aineiston laatua21 .vä huomata, että välineet tarjoavat kanavan, mutta ne Datajournalismin teeman puitteissa on nostettu esil-eivät yksistään riitä. Ilmapiirin on oltava myös keskus- le datalukutaidon käsite, eli mediakriittisyyden tulisi laa-teluun rohkaiseva ja kriittistä keskustelua aktiivisesti jentua myös siihen, että ihmiset oppivat suhtautumaanavaava. Halu ilmaista kriittisiä mielipiteitä ei välttämät- kriittisemmin myös esimerkiksi datan visualisaatioihin jatä toteudu, jos ilmapiiri ei tue sitä ja yhteisö tuttu ja 19 http://lists.coss.fi/pipermail/educoss/turvallinen. 20 http://avoimestitutkien.wordpress.com/tag/digitaalisetnatiivit/ Wikikirjatuotannossa wikin itsekorjautuvuus on laa- 21 Ks. esim. http://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_wikin_tekoon/dun takaamisen mekanismi, joka on synnyttänyt tuotan- Hyvä_wikimateriaali raportit 2012 65

vaatimaan käytettyä raakadataa saataville, jotta sitä voi- 3.5 Aktiivisen kansalaisuuden ja daan analysoida myös toisista näkökulmista. Julkaistu demokratian edistäminen data-aineisto tuo uskottavuutta tehtyyn analyysiin. Aktiiivisen kansalaisuuden ja demokratian vahvistami- KONSULTATIIVISELLA TASOLLA mediakriittisyy- sessa AVO-hankkeessa on hyödynnetty erilaisia, avoi- den edistäminen ei ole näkynyt suoraan koulutusten muuden suhteen hyvinkin ristiriitaisia KÄYTÄNNÖN ”otsikkotasolla”. Mediakriittisyys on tullut esiin mm. MUUTOSTYÖN VÄLINEITÄ, jotka auttavat myös hahmot- koulutuksissa silloin, kun eri välineiden vahvuuksia ja tamaan avoimuuden eri ulottuvuuksia. Esimerkiksi Se- heikkouksia on osattu tuoda esiin kohderyhmälle. Kun cond Life tarjoaa se ympäristön, jossa myös eriastei- vaikkapa wikien ja blogien vahvuudet ja heikkoudet tie- sesti vammautuneilla on mahdollisuus toimia ilman detään, niiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin ja reaalimaailman asettamia rajoituksia, ja näin ollen se tavoitteisiin voidaan pohtia paremmin alustavalintojen toimii ympäristönä aktiivista kansalaisuutta ja demokra- yhteydessä. Tätä tietoutta on pyritty levittämään kohde- tiaa vahvistaen. Toisaalta taas sen käytölle on merkittä- ryhmälle koulutusten kautta. Myös Wikiä käyttämään! viä rajoitteita muilla avoimuuteen liittyvillä ulottuvuuksil- -selvityksen tavoitteena on konsultoida kohderyhmää la. Sen sijaan Open Source -ohjelmistojen ja avoimien käytännön muutostyössä tuomalla esiin arviointitietoa tiedostomuotojen käyttö lisää kansalaisten tasa-arvoa, eri wikialustojen eroista ja niitä käyttäneiden organisaa- koska niiden hankkiminen ei ole taloudellinen ongelma tioiden kokemuksia. Hanketuotosten kautta on luotu kenellekään. Opiskelija voi ottaa vastikkeetta käyttöön esimerkkejä (mm. wikikirjat), joissa on kuvattu tuotanto- saman ohjelmiston mitä oppilaitoksessakin käytetään. prosessi kriittisestikin arvioiden ja ongelmakohtia esiin Tällaisten sovellusten konkreettinen käyttö on omiaan tuoden, jotta ei luoda epärealistista kuvaa avoimen si- synnyttämään muutosta ja näkemystä niiden hyödyistä sällöntuotannon helppoudesta. aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian vahvistami- Hankkeen yksi olennainen saavutus myös me- sessa. #nettikansa-verkoston teemoista ’avoin demo- diakriittisyyden edistämisessä on ollut se, että rahoit- kratia’ ja ’osallistuva yhdyskuntasuunnittelu’ ovat myös tajaviranomaiset on saatu ymmärtämään avoimilla toimineet instrumentteina aktiivisen kansalaisuuden ja lisensseillä lisensoidun sisällön luonne ja sen oikeuk- demokratian vahvistamisessa. sien hallinnan erot verrattuna perinteiseen IPR-hallin- Myös KÄSITTEELLISELLÄ TASOLLA aktiivista kan- taan. Avoimilla lisensseillä toimimista on edistetty ja salaisuutta ja demokratiaa on onnistuttu edistämään siten paitsi ESR-rahoitteisten hankkeiden tasolla, myös AVO-hankkeen kautta. Hankkeen puitteissa toteutetut AVOn osaprojektien tasolla, kun on muutettu toiminta- käsitteellisen tason tarkastelut ovat olleet ansiokkaita, tapoja siten, että avoimilla lisensseillä toimiminen on vaikka pettymyksiäkin tavoitteiden saavuttamisessa on hyväksyttyä. koettu. USKOA LUOVALLA TASOLLA erilaisten mielipitei- Nettiväkijoukot olivat kirosana vielä muutamia vuoden ja osaltaan hyvinkin erilaisten ajattelutapojen kir- sia sitten. Nyt nettikansa on myönteisesti värittynyt josta huolimatta on löydetty yhteinen toiminnallinen käsite. Uutta demokratiaa on käsitteellisesti pohdit- akseli, jolla on lähestytty hankkeen kohderyhmää mm. tu mm. Verkkodemokratiaa kaupungeissa22 -julkaisus- koulutusten ja tapahtumien tasolla ja tuotettu erilai- sa, joka pohjautuu #nettikansa-verkoston puitteissa sia aineistoja. Lopulta on myös päästy yhteisten ko- löydettyihin esimerkkeihin. Myös osin avoimuuteenkin kemusten ja oppimisen kautta jonkinlaiseen jaettuun mutta myös merkittävästi aktiiviseen kansalaisuuteen näkemykseen avoimuus-käsitteen monista ulottuvuuk- ja demokratiaan liittyviä käsitteitä kuten jakamistalo- sista, jonka pohjalta on mahdollista ymmärtää siihen us, hallinnon avoin data, avoin demokratia, nettikäti- liittyviä erilaisia näkökulmia. Se näkyy myös ulospäin löinti ja datajournalismi on AVOn aikana lanseerattu hankkeesta ja siten toimii uskoa luovalla tasolla esi- tai merkittävästi vahvistettu näistä asioista kiinnostu- merkkinä mediakriittisen toiminnan ja siihen liittyvän neiden temaattisten #nettikansa-verkostojen piirissä. yhteisen, tavoitteellisen keskustelun tärkeydestä. Eh- Mahdollista-blogissa23 on myös tehty paljon käsitteel- kä avoimuuskeskustelun lisäksi esiin olisi ollut hyvä lisen tason pohdintaa aktiivisen kansalaisuuden ja de- tuoda vielä enemmän konkreettisia esimerkkejä siitä, mokratian edistämisen osalta. mihin mediakriittisyyden puute voi johtaa tai erityisesti uskon luomisen kannalta mitä hyötyä siitä on ollut. 22 http://www.mahdollista.fi/julkaisut/verkkodemokratia_ kaupungeissa/ 23 http://www.mahdollista.fi66 raportit 2012

Open Sourcen käytön osalta hanke ei ole kyennyt muut- voite on saada hallinto ja kansalaiset ymmärtämään,tamaan kovinkaan paljon suuren enemmistön virheel- että teknologiavalintoja tehtäessä tehdään samallalistä käsitystä, jonka mukaan Open Sourcessa on olen- isoja talouspoliittisia linjauksia. Suljettuja käyttöjärjes-naisinta ilmaisuus. Aktiivisen kansalaisuuden kannalta telmiä käytettäessä lapioidaan rahaa ulos kansantalo-olennaisimpia ovat Open Sourcen suomat muut vapau- udestamme. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää avoimiadet, kuten oikeus kopioida ohjelmistoa edelleen ja käyt- ohjelmistoja, maksetaan palvelusta ja tuesta ja rahatää sitä mihin tarkoitukseen hyvänsä. Opetusministeri- jää omaan kansantalouteen.össä ja erityisesti opetushallituksessa ymmärretään USKOA LUOVALLA TASOLLA on myös syntynyt esi-jo pääpiirteissään Open Sourcen hyödyt. Edistämisen merkkejä aktiivisen kansalaisuuden ja demokratiantiellä on vielä se outo käsitys, että Open Sourcen käy- vahvistamisesta. #nettikansa ja Sometu ovat tärkeitätön edistäminen olisi suljettuja ohjelmistotoimijoita ja hengennostattajia. #nettikansa-verkoston puitteissanykyisiä de facto -standarditapoja vastaan toimimista. on kannustettu pieniä toimijoita yhteistyön ja avoimuu-Käsitys on luonnollisesti virheellinen siksi, että mikä den kautta lisäämään vaikuttavuuttaan demokraattis-tahansa yritys voi harjoittaa liiketoimintaa millä tahan-sa Open Source -ohjelmistolla. EduCOSS on edistänyt sellaista käsitystä, että ope-tuksen tietotekniikan hankkiminen ei saa olla alisteis-ta kunnan muun tietotekniikan hankkimiselle. Tärkein Opetuksen tietotekniikkaa onsyy tähän näkemykseen on se, että hankintoja ei täl- hankittava pedagogisinlöin tehdä pedagoginen kärki edellä vaan koulut pa-kotetaan valitsemaan oppimiseen vähiten huono vaih- perustein kunnissa.toehto. Kyse ei ole pelkästään Open Sourcesta vaanmyös esim. siitä, että opetuksen sovelluksissa ja tie-tojärjestelmissä pitää olla avoin rajapinta, jotta niistäsaadaan nivottua oppimista palveleva kokonaisuus. AVO-hankkeella on ollut KONSULTATIIVISTA, YH-TEISKUNNALLISTA KÄYTÄNTÖÄ MUUTTAVAA VAIKUTTA-VUUTTA aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian vah- ten prosessien ja osallistumismallien kehityksessä.vistamiseen liittyen. AVO-hanke toimii myös aktiivista Monet koulutettavat eivät ole pitäneet itseään erityisenkansalaisuutta ja demokratiaa vahvistavasti, koska lahjakkaina tietoteknisesti. Second Life -koulutuksissahankkeissa tuotetut materiaalit ovat laajalti hyödyn- opiskelijat ovat huomanneet, että erilaisten opetusvä-nettävissä jatkossa. Hankkeen puitteissa toteutettu lineiden käyttö ja rakentaminen Second Life -ympäris-datanavauspyyntö eduskunnalle on vaikuttanut järjes- töissä on suhteellisen helppoa, eikä vaadi erityisiä tie-telmähankintaan siten, että uusi järjestelmä mahdol- toteknisiä pohjatietoja. Muutoinkin sosiaalisen medianlistaa avoimen datan vuonna 2012. Muita aktiivista helppokäyttöisyys on saattanut yllättää noviiseja posi-kansalaisuutta ja demokratiaa vahvistavia toimenpi- tiivisesti, kuten hanketoimijahaastatteluissa keväälläteitä ovat olleet Kaupungin kangas - osallistuvan kau- 2010 tuli esiin. Uusien taitojen omaksuminen ja aivanpunkisuunnittelun pilotti Jyväskylässä. Second Life uudenlaisen ympäristön haltuunotto on motivoinut toi--koulutukset ovat poikineet virtuaalista vertaisryhmä- mijoita ja toiminut jopa itsetuntoa kohottavana tekijä-toimintaa, jonka käynnistämiseen on annettu neuvo- nä. Sosiaaalisen median aktiivit ovat esimerkkejä siitä,ja ja mahdollisuus käyttää kansalaisfoorumin virtuaa- miten voi saada aika paljon vaikutusvaltaa ohi perin-lisaarta toiminnan tukikohtana. Yleisemmin esimerkit, teisten kanavien. On myös koetettu tuoda erilaistenkannustus ja avainhenkilöiden nostaminen ovat autta- casejen kautta tietoiseksi esteitä, jotka voivat liittyäneet muuttamaan käytäntöjä. vanhojen ja uusien toimintatapojen törmäyksiin – tie- Jo tällä hetkellä viranomaiset on saatu ymmärtä- toiseksi tekemisen on ajateltu helpottavan toimijoita,mään, että julkisia palveluita on voitava käyttää ja asi- jos he kohtaavat ongelmia, auttavan ymmärtämään,oinnin on oltava mahdollista avoimia ohjelmistoja ja minkälaisia esteitä uusia toimintatapoja opetellessaavoimia tiedostomuotoja käyttäen. Tällaisessa tapauk- saatetaan kohdata. Jakamisen kulttuuri tuo esiin no-sessa käyttöjärjestelmän ja tarvittavien varusohjelmis- peammin myös kriittisiä ääniä. Tämä on välttämätöntätojen hinta on pyöreä 0 euroa. Vielä toteutumaton ta- tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta. raportit 2012 67

68 raportit 2012

4. JohtopäätöksetArvioitaessa AVO-hankkeen vaikuttavuutta hanketoimi- dottamisen kautta, mutta toisaalta toiminnan tekninenjoiden näkökulmasta voidaan todeta, että hankkeella avoimuus saattaa osaltaan vaikuttaa mahdollisuuksiinon vaikuttanut usealla eri ulottuvuudella arvioinnissa osallistua, mikä on myös tärkeä huomioida. Osa so-käytetyn IKKU-arviointimallin mukaan. velluksista ei ole vielä teknisessä mielessä avoimia, mutta niiden kautta on kuitenkin mahdollista toteuttaaHankkeessa on toiminnallista avoimuutta. Kaiken kaikkiaan asetettuja tavoitteita on saavutettu hyvin, vaikka joidenkin tavoit-• tuotettu välineitä muutoksen tueksi teiden, kuten esimerkiksi mediakriittisyys, saavuttami- (mm. verkostot, materiaalit, koulutukset) seen olisi voitu panostaa vielä enemmän.• tehty käsitteellisellä tasolla työtä, joka on lisännyt AVO-hanketoimijat listasivat mielestään tärkeim- tietoisuutta hankkeen sisältöalueeseen liittyvästä män annin ja opin esimerkiksi muille vastaavantyyp- uudesta terminologiasta (osallistuttu keskusteluun pisille hankkeille seuraavasti: laaja-alaisesti ja toiminnan kautta lisätty tietoisuutta siihen liittyvistä uusista käsitteistä sekä määri- • Hankkeessa on opittu, että verkostomainen toimin- telty niitä) tatapa toimii, jos sitä ei pakoteta ja jos toimintaa• saatu konkreettisesti aikaan muutosta (esimerkik- ohjataan fasilitoimalla. Yhteisöjen synnyttämistä ei si rahoittajan tekinänoikeusehtoihin tekemät muu- kannata kirjata tavoitteeksi, koska se on hankala tokset avoimen sisällöntuotannon mallien huomioi- toteuttaa. Hanke, jossa toimijoilla on erilliset mutta miseksi ja niiden käytön mahdollistamiseksi) synergiset tavoitteet, toimii parhaiten ja siinä riidel-• luotu uskoa uusien toimintamallien ja välineiden lään vähemmän. käytön tueksi (esimerkit, onnistuneiden toteutus- • Hankkeen alussa toimintaperiaatteet ja kommuni- ten ja kokemusten levittäminen). kaatiokanavat kannattaa suunnitella ja miettiä tark- kaan, jolloin ryhmäytyminen ja ulkoinen viestintäAVO-hankkeessa ennalta asetetut tavoitteet ovat olleet ovat järjestäytyneempää ja tehokkaampaa. Tapah-hyvin yleisluontoisia, ja ne ovat muotoutuneet osin täs- tumien etäosallistumiseen täytyy tarjota riittävät jamällisemmiksi hanketoiminnan kuluessa. Esimerkik- kaikille soveltuvat välineet.si keskeinen avoimuus-käsite on konkretisoitunut toi- • Hankkeen alussa tulisi huolehtia, että kaikki tun-minnan aikana ja avoimuuden eri puolet ovat tulleet tevat riittävässä määrin toisiaan. Sitä kautta saa-konkreettisesti esiin toiminan kautta. Toiminta voi ol- daan rakennettua hanketoiminnan kannalta tärkeä,la avointa siten, että se mahdollistaa mahdollisimman luottamukseen perustuva ilmapiiri. Sen muotoutu-laajalti halukkaiden osallistumisen siihen avoimen tie- miselle on myös varattava aikaa. raportit 2012 69

• Lähitapaamisia tarvitaan myös pääsääntöisesti • Vaikka projetien tulee tehdä mitä on luvattu, on sil- etäällä toisistaan toimivassa hankkeessa, ti kyettävä tulkitsemaan luvattua kulloinkin vaikkei lähitapaamisiin osallistuminen välttämättä vallitsevaa tilanteen perusteella ja ottaa huomi- olekaan kaikille houkuttelevaa. Kaikkien tulee oon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja ymmärtää, että oma osallistuminen edes jollakin reagoida niihin. Ulkopuolelta tulevia pakkoja tulisi tavoin on tärkeää hankkeen kokonaisuuden olla mahdollisimman vähän, jotta yksittäisten toi- kannalta. mijoiden aikatauluja ei tarvitsisi muuttaa yllättäen. • Yhteiset tavoitteet tulee tehdä jo alussa Hankkeessa rahoittajalta tuleva byrokratia voi olla selviksi ja konkreettisiksi, ja niiden saavuttamista runsaasti työtä vaativaa, mutta sen ei pidä antaa on tarkasteltava säännöllisesti. Jokaisella on lannistaa. Mahdollisuus tulosten tekoon säilyy kui- tarpeen olla ymmärrys siitä, miten oma tenkin. tekeminen liittyy yhteisiin tavoitteisiin. Oma • Hanketoiminnan tulisi olla oppimislähtöistä, aktii- tekeminen edellyttää kokonaisuuden ja sen vista oppimista ja ongelmalähtöistä työskentelyä tulosten ymmärtämistä. Tarpeellista on myös sisältävää. Jakamisen merkitys, yhteistoiminta ja osata kertoa huomioista muille siinä yhteistyön menetelmien tunteminen tulisivat näkyä muodossa, että esiin tulleisiin asioihin voidaan toiminnassa. tarttua. • Vertaistoimintaa ei synny välttämättä itsekseen, • Hyvät käytännöt ja vinkit tulisi kirjata helposti vaan se vaatii sekä koordinointia että ajan varaa- luettavaan ja saavutettavaan muotoon, mista omasta kalenterista tekemiseen, sillä yhtei- esimerkiksi wikiin. nen tuotos vaatii, että kaikki osallistuvat sen tuot- • Laadullisia tuotoksia tulisi arvostaa enemmän tamiseen. Erilaisia verkossa käytettäviä kanavia kuin määrällisiä. Tämä takaisi sen, että ja menetelmiä voidaan joustavasti ottaa käyttöön, keskustelulle yhteisistä tavoitteista ja esimerkiksi järjestää säännöllisesti tuotantopala- saavutuksista olisi oikeasti aikaa. vereita verkon kautta.70 raportit 2012

AVOn laineet liplattavat, avoimuutta näkyvissä!72 raportit 2012

LähteetSormunen, E. & Poikela, E. 2008. Informaatiolukutaito ja Pirttilä, I. & Pääkkö, E. 2001. Tutkimuksen vaikutus ja IK-oppiminen. Teoksessa E. Sormunen & E. Poikela (toim.) KU-arviointimalli. Yhteiskuntapolitiikka 66(6), 537-544.Informaatiolukutaito ja oppiminen. Tampere: Tampereenyliopistopaino Oy, Juvenes Print. Tervola, T. 2005. Verkostot ja yhteistyö. Teoksessa Esa Niemi (toim.) Pysyvä muutos? Kehittämishankkeiden vai-Iivonen, A. 2008. Kriittisyyteen kasvattaminen media- kuttavuutta etsimässä. Tampere: Juvenes Print – Tampe-kasvatuksen tavoitteena. Pro gradu -tutkielma. Taiteiden reen Yliopistopaino Oy.tutkimuksen laitos, Turun yliopisto. Turku. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/42091/gradu2008il- Dahler-Larsen, P 2005. Vaikuttavuuden arviointi. Helsin- .vonen.pdf ki: STAKES raportit 2012 73

74 raportit 2012

AVO:n laineet liplattavat -raportti kertoo tuloksia hankkeen vaikuttavuudesta.Tutkimuksen kohteena olivat sekä hanketoimijoiden että kohderyhmien, kutenkoulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistuneiden, näkemykset ja kokemukset siitä,miten AVO on saanut aikaan muutosta toimintatavoissa ja erilaisten välineidenkäytössä. Palautteiden keruu ja hankkeen arviointi oli jatkuvaa ja siihen liittyimyös toimijoiden itsearviointi IKKU-mallilla. Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanke toteutettiin vuosina 2008–2011valtakunnallisessa Manner-Suomen ESR-kehittämisohjelman toimintalinjassa 3:Avoimissa oppimis mpäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi. Rahoittajana on toiminut yLapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry ja mukana olikaikkiaan 11 organisaatiota. Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeen raportit Oili Salminen & Tiina Front-Tammivirta (toim.) Pulahduksia AVO-vesillä Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 AVO-hankkeen raportteja 1/2012 Joanna Kalalahti: AVOimesti törmäyskurssilla Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämisessä AVO-hankkeen raportteja 2/2012 Joanna Kalalahti & Riina Ojanen: AVO:n laineet liplattavat Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus AVO-hankkeen raportteja 3/2012 ISBN 978-952-67714-4-1 (painettu julkaisu) ISBN 978-952-67714-5-8 (sähköinen julkaisu)

AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012

by eOppimiskeskus

Accessibility

Upload Details

Usage Rights

1 Embed 91

Statistics

AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012 Document Transcript