AVO:n laineet liplattavat        avoimuutta näkyvissä   AVO-HANKKEEN RAPORTTEJA 3/2012
Sisältö                       JOHDANTO                       Osa I: Kohderyhmien näkökulmia                               ...
JohdantoY        leisesti vaikuttavuuden arviointi keskittyy ase-    AVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi tapahtui jälkikä- ...
4      raportit 2012
Osa I: Kohderyhmiennäkökulmia AVO-hankkeen        vaikuttavuudesta                   RIINA OJANEN                         ...
Kohderyhmien näkemyksiä hankkeen vaikuttavuudesta            kohderyhmän tavoittaminen osoittautui hankalak-              ...
Muistiinpanoja																																																																																																												...
8      raportit 2012
1. Virtuaalimaailman käyttö-          koulutukset Second LifessaSecond Life on yksityisesti omistettu, Internetissä toimiv...
Second Lifessa. Kouluttajakoulutuksessa kohderyhmä-               1.2 Yleisarvosana toiminnan                nä olivat eri...
Sen parhaina puolina nähtiin mahdollisuus etätapaami-         Ne, jotka olivat ottaneet Second Lifen käyttöön orga-siin, o...
Second Life on vahvoilla,                        kun kyse on informaalista oppimisesta                        ja vuorovaik...
2. Mobiilikesäkoulu 2010    Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Mobiilit opetuksessa –osaprojekti on osa AVO-     hanketta. ...
tailla täsmälleen samojen vastaajien vastauksia, sillä                                                                    ...
ta tukea työympäristöön (esim. työpuhelimen puuttu-           sa käytetty laite oli oma ja siten tuttu käyttää. Kesä-misen...
16      raportit 2012
3. Opettajat sosiaalisen                                    median virrassa Tässä luvussa esitellään AVO-hankkeen kolmesta...
siaalista mediaa tulee käyttää harkitusti, eikä sosi-        naa asteikolla 1-5. 70 % vastaajista antoi kurssille ar-     ...
näkyy opettajien tietoisuus aiheen tärkeydestä. Yksi         en perusteluja. Yksi vastaajista ei kokenut sosiaalisensuuri ...
mutta niiden tosiasiallinen käyttö vaati vastaajien mie-      Suhtautuminen sosiaalisen median tarjoamiin väli-           ...
le mihin suuntaan organisaatiota aiotaan tällä saralla        on onnistuttu ainakin osittain, vaikka sosiaalista medi-kehi...
22      raportit 2012
4. Kokeilusta käytäntöön               – avoimet toimintatavat ja               sosiaalisen median käyttö AVO-hankkeessa t...
tuntijat, joita oli 21 % vastaajista. 8 % vastaajista oli         olivat aavistuksen nuorempia. 39 % vastaajista oli am-  ...
Huomioitavaa on, että hankkeen järjestämissä koulu-                         sivät blogeja mm. opetuksen tukena sekä kanava...
0	 2	 4	 6	 8	 10	12	 14	16	18	20 	22	 24	26                                                             10               ...
ei osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön. Seitsemän                        ollut riittävästi tietoa sosiaalisesta mediasta j...
0	 2	 4	 6	 8	 10	12	 14	 16	18	 20 	22	 24	26	28	 30	32	34	36	38	 40	42                                                  ...
vaihtoehdot nähtiin todennäköisesti kattaviksi. Vas-          Eräs vastaaja oli hyödyntänyt sosiaalisen median väli-taajat...
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012

6,892
-1

Published on

AVO:n laineet liplattavat -raportti kertoo tuloksia hankkeen vaikuttavuudesta. Tutkimuksen kohteena olivat sekä hanketoimijoiden että kohderyhmien, kuten koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistuneiden, näkemykset ja kokemukset siitä, miten AVO on saanut aikaan muutosta toimintatavoissa ja erilaisten välineiden käytössä. Palautteiden keruu ja hankkeen arviointi oli jatkuvaa ja siihen liittyi myös toimijoiden itsearviointi IKKU-mallilla.

Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanke toteutettiin vuosina 2008–2011 valtakunnallisessa Manner-Suomen ESR-kehittämisohjelman toimintalinjassa 3: Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi. Rahoittajana on toiminut Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry ja mukana oli kaikkiaan 11 organisaatiota.

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
6,892
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-hankkeen raportteja 3/2012

  1. 1. AVO:n laineet liplattavat avoimuutta näkyvissä AVO-HANKKEEN RAPORTTEJA 3/2012
  2. 2. Sisältö JOHDANTO Osa I: Kohderyhmien näkökulmia Osa II: Hanketoimijoiden näkökulmia AVO-hankkeen vaikuttavuudesta AVO-hankkeen vaikuttavuudesta Riina Ojanen................................................. 5 Joanna Kalalahti......................................... 37 1. Virtuaalimaailman käyttökoulutukset 1. Hankkeen kehittämistoimenpiteet Second Lifessa.................................... 9 ja niiden arviointi.............................. 41 2. Mobiilikesäkoulu 2010...................... 13 2. Palautetta hanketoiminnan ongelmista ja onnistumisista.............................. 49 3. Opettajat sosiaalisen median virrassa............................................. 17 3. Hankkeen vaikuttavuuden itsearviointi IKKU-mallin avulla............................. 53 4. Kokeilusta käytäntöön – avoimet toimintatavat ja sosiaalisen 4. Johtopäätökset.................................. 69 median käyttö.................................... 23 5. Pohdintaa............................................. 33 Suomen eOppimiskeskus ry, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@eoppimiskeskus.fi • Taitto: Adverbi Oy Paino: Kirjapaino Fram • ISBN 978-952-67714-4-1 (painettu julkaisu) • ISBN 978-952-67714-5-8 (sähköinen julkaisu)2    raportit 2012
  3. 3. JohdantoY leisesti vaikuttavuuden arviointi keskittyy ase- AVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi tapahtui jälkikä- tettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten teen toimijoiden kokemusten pohjalta. Arviointi tehtiin väliseen vertailuun, toisin sanoen siihen, saavu- erikseen kahden ryhmän (hanketoimijoiden ja hank-tetaanko haluttu lopputulos niillä toimenpiteillä, jotka keen kohderyhmän) näkökulmasta.on valittu esimerkiksi aikaisempien tutkimustulosten Hankkeen kohderyhmäarviointi suoritettiin niin, ettätai kokemusten perusteella. (Tervola 2005, 10, Dahler- mukaan valittiin muutama toteutettu koulutus ja tapah-Larsen 2005, 7-9.) tuma, joiden onnistumista niihin osallistuneet arvioivat Vaikuttavuuden arviointi Avoimet verkostot oppimi- jälkikäteen. Hankkeen lopussa toteutettiin kysely, jokaseen (AVO) -hankkeessa osoittautui haastavaksi, sillä kohdistettiin muutamien koulutusten ja tapahtumientoiminta oli erittäin monipuolista. Se koostui erityyp- osallistujille ja myös ns. laajennetulle kohderyhmälle jo-pisistä tilaisuuksista, tekemisistä ja tuotoksista, jotka ka käsitti hankkeen toimintaan todennäköisesti jossainolivat eripituisia ja sijoittuivat eri ajankohtiin. Tämän määrin osallistuneita1. Kyselyn avulla haluttiin saa-vuoksi hankkeen kohderyhmä (kuten koulutuksiin, ti- da tietoa, oliko tiedon saaminen sisältöalueelta mm.laisuuksiin ja muuhun toimintaan osallistuneet) kasvoi AVO:n toimenpiteiden ansiosta rohkaissut kohderyh-suureksi ja laajeni niin että sitä oli jälkikäteen vaikea mää ottamaan itsenäisesti esimerkiksi uusia välineitätavoittaa. käyttöön ja verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa. Samanaikaisesti AVO-hankkeen kanssa oli me- Hanketoimijoiden parissa vaikuttavuutta arvioitiinneillään paljon muuta saman sisältöalueen koulutus- hankekautena useaan kertaan itsearviointina erilaisinta ja toimintaa. Tämä päällekkäisyys oli tiedossa, ja kyselyin ja haastatteluin. Jatkuvan arvioinnin tavoittee-hanke kannustikin omaa kohderyhmäänsä osallistu- na oli auttaa hanketta saavuttamaan tavoitteitaan, mut-maan itsenäisesti muiden järjestämiin tilaisuuksiin, ta kuten jo edellä kerrottiin tarkoituksena oli samallahankkimaan lisätietoa ja verkostoitumaan. Tämä avoin terävöittää käsitystä siitä, mitä tavoitteet konkreetti-verkottuminen lisäsi kompleksisuutta AVO:n vaikutta- sesti tarkoittavat. Kauden loppupuolella hanketoimi-vuuden arvioimiseen, koska eteen tuli tilanteita, joissa jat vastasivat loppukyselyyn, jossa he arvioivat kehittä-oli vaikea erotella AVO-hanketoiminnan ja muun toimin- mistoimenpiteiden onnistuneisuutta ja kirjasivat aikaannan vaikutuksia. saatuja tuotoksia indikaattoreiksi hankkeen vaikutta- AVO-toiminta keskittyi sellaiselle alueelle, joka ei vuudesta eri ulottuvuuksilla.vielä ole selkeästi määrittynyttä. Tästä syystä hanke- Raportti on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäi-työn edetessä yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi muo- sessä esitellään kohderyhmän käsityksiä hankkeendostui hanketoimintaan keskeisesti liittyvään avoimeen vaikuttavuudesta. Tämän osan raportista on kirjoittanutoppimiseen ja toimintatapaan linkittyvien käsitteiden Riina Ojanen. Joanna Kalalahden kirjoittamassa toises-määrittely ja sitä kautta ymmärryksen saavuttaminen sa osassa käsitellään hanketoiminnan vaikuttavuuttasiitä, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Määrittelyjen hanketoimijoiden näkökulmasta.muotoutumista ja konkretisoitumista voidaan arvioi- 1 Kuten myöhemmin asiaa valotetaan raportin osassa II, kaikkienda hanketoimijoiden ja hankkeen kohderyhmän näke- hanketoimintaan osallistuneiden tavoittaminen osoittautui lähesmysten kautta. mahdottomaksi tehtäväksi.   raportit 2012 3
  4. 4. 4    raportit 2012
  5. 5. Osa I: Kohderyhmiennäkökulmia AVO-hankkeen vaikuttavuudesta RIINA OJANEN   raportit 2012 5
  6. 6. Kohderyhmien näkemyksiä hankkeen vaikuttavuudesta kohderyhmän tavoittaminen osoittautui hankalak- on koottu monin tavoin: koulutusten, tilaisuuksien ja si. Syynä oli, että suuri osa AVO-hankkeen toiminnas- tapahtumien yhteydessä sekä kyselyin hankkeen alku- ta ja tapahtumista oli sellaisia, joita osallistujat eivät ja loppuvaiheessa. välttämättä osanneet tunnistaa AVO-toiminnaksi tai he Lähes kaikissa hankkeen koulutuksissa on kerätty eivät tiedostaneet tai muistaneet osallistuneensa nii- palautetta heti tilaisuuden jälkeen. Osassa koulutuk- hin, koska toiminta on ollut laaja-alaista, monimuotois- sista tai AVO-hankkeen toteuttamista tapahtumista on ta ja myös osin hyvin lyhytkestoista (esimerkiksi tie- kerätty kyselyin tarkempaa palautetta. Osa näistä pa- toiskumaista tai osa toista tapahtumaa). Lisäksi myös lautteista on valittu tähän arviointiraporttiin, ja näistä runsaasti muunlaisia sosiaalisen median osaamista palautteista on koostettu perusteellisempi yhteenveto kehittäviä koulutuksia ja tapahtumia on toteutettu AVO- AVO-hankkeen käytännön toiminnan vaikuttavuuden ar- hankkeen rinnalla, joten on hankala sanoa, mikä on ol- vioinnin pohjaksi. lut juuri AVO-hankkeen aikaansaamaa vaikutusta osaa- Toiminnan vaikuttavuutta haluttiin arvioida syvälli- miseen. semmin kuin yksittäisten koulutusten ja tapahtumien Hankkeen lopussa päädyttiin toteuttamaan loppu- palautteiden avulla. Hankkeen alussa eri osaprojektien kysely kohderyhmälle ottaen huomioon edelläkin esi- toteuttamien joidenkin koulutusten tms. kohderyhmiltä tetyt rajoitukset tulosten tulkinnassa. Kyselystä tehtiin kerättiin kyselyillä tietoa tietoteknisen osaamisen ta- kaksi eri versiota, joista toinen toteutettiin seitsemään sosta. Ajatuksena oli, että hankkeen lopussa samoille erilliseen hankkeen toteuttamaan koulutukseen osal- kohderyhmille voitaisiin toteuttaa vastaava osaamisen listuneille2. Kyselylinkki lähetettiin osallistujien orga- tasoa arvioiva kysely ja saada sen avulla tietoa han- nisaatioiden koulutusten yhteyshenkilöiden kautta ketoiminnan vaikuttavuudesta. Samojen kohderyhmi- osallistujille jaettavaksi. Toinen lähes identtinen ky- en tavoittaminen oli kuitenkin mahdotonta. Tarkastelu sely toteutettiin hankkeen ns. laajennetulle kohderyh- vain tiettyjen välineiden hallintana olisi vaikuttanut ai- mälle eli erilaisissa sosiaalisen median verkostoissa van liian yksioikoiselta tavalta arvioida hankkeen vai- mukana oleville toimijoille, jotka ovat mitä todennä- kuttavuutta. köisimmin osallistuneet useisiin erilaisiin, myös AVO- Lopulta päädyttiin ajatukseen, että hanketoiminnas- hankkeen sosiaalisen median tapahtumiin. Tälle koh- sa mukana olleille tehdään loppukysely, jossa he jäl- deryhmälle kyselylinkkiä jaettiin erilaisten sosiaalisen kikäteen laadullisesti arvioivat hanketta. Käytännössä median kanavien kautta (mm. Sometu-verkosto, han- ketoimijoiden ja organisaatioiden Twitter-kanavat joita kohderyhmä seurasi, Facebook jne.). Loppukyselyillä on hankittu tietoa AVO-hankkeen pitkän ajan vaikuttavuudesta tapahtumien ja koulutus- ten toteuttamisen jälkeen sekä ylipäätään sosiaalisen median ja avoimen sisällöntuotannon ja verkostomai- Toiminnan vaikuttavuutta sen toimintatavan tilanteesta osana alan toimijoiden arkea, mihin AVO-hankekin on varmasti ollut osaltaan haluttiin arvioida syvällisemmin vaikuttamassa mm. toiminnan laajuuden perusteella. kuin yksittäisten koulutusten Seuraavissa luvuissa käydään läpi koulutustilai- suuksien ja -tapahtumien vaikuttavuusarviointeja. ja tapahtumien palautteiden avulla. 2 Toteutetut koulutukset olivat Sukellus sosiaaliseen mediaan ja ver- kon työkaluihin opetuksessa – virtuaalinen AVO-roadshow (Kemi-Tor- nion ammattikorkeakoulu), Hämeenlinnan lukio-opettajien sosiaalisen median koulutus lukuvuonna 2009–2010, Sosiaalisen median koulu- tus Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla (2011), Haaga-Helia am- mattikorkeakoulun henkilöstön sosiaalisen median koulutus (2011), Sosiaalisen mediankoulutus Ammattiopisto Luovissa (2011), Osaava Hanke -koulutuspäivät / Sosiaalinen media Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa (2011) sekä Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhty- män sosiaalisen median henkilöstökoulutus (2011)6    raportit 2012
  7. 7. Muistiinpanoja   raportit 2012 7
  8. 8. 8    raportit 2012
  9. 9. 1. Virtuaalimaailman käyttö- koulutukset Second LifessaSecond Life on yksityisesti omistettu, Internetissä toimiva virtuaalimaailma. Second Lifessä voi tavata muita käyttäjiä ympäri maailmaa virtuaalihahmojen eli avatarien välityksellä, vuokrata virtuaalimaata, rakentaa tai perustaa yrityksen. Second Lifellä ei ole varsinaisia pelillisiä tavoitteita, joskin sinne on tehty myös roolipelialueita.Ohjelman peruskäyttö on ilmaista. Aluksi käyttäjä luo il- AVO-hankkeessa oli mukana kaksi hankeorganisaatio-maisen käyttäjätilin ja lataa käyttöohjelman, jonka avul- ta, Åbo Akademi sekä Sivistysliitto Kansalaisfoorumila hän voi hallita hahmoaan simulaation sisällä. Käyttä- (SKAF ry), jotka olivat keskittyneet Second Lifen käy-jän oma hahmo eli avatar on rajattomasti muokattavissa. tön kouluttamiseen ja tuottamaan opastusta sovelluk-Liikkuminen simulaation sisällä tapahtuu joko kävellen, sen käyttäjille. Tässä raportissa esitellään Suomi ry:nlentäen tai ”teleportaten”. Koska Second Lifen maa-alu- toiminta.eet koostuvat pienistä alueista, jotka on liitetty yhteenyhdeksi isoksi mantereeksi, voi koko maailmaa tutkailla 1.1 Suomi ry:n virtuaalisaaren toimintavapaasti lentäen. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry vuokrasi ke- Esimerkkejä suomalaisten oppilaitosten Second Li- väällä 2008 EduFinland-virtuaalisaarelta oman tontinfen opetuskäytöstä ja virtuaalimaailmaan luomista ti- ja rakennutti sinne opiskeluympäristön. Kansalaisfoo-loista ovat mm. Tampereen ammattikorkeakoulun virtu- rumi järjesti vuosina 2008–2009 alueella koulutustaaalisairaala Virsu, jossa voidaan virtuaalisesti harjoitella sekä yhteistoiminnalliseen kokouksen järjestämiseentosielämän sairaalan toimintaa, sekä Sotungin etälukion että useita Second Life -kouluttajakoulutuksia. Vuodenalue, jossa opiskella mm. lukion biologiaa ja maantie- 2009 lopulla vuokrattiin oma Suomi ry -virtuaalisaaridettä. Second Lifessa toimivalla eOppimiskeskuksen hal- kohtaamispaikaksi järjestötoimijoille ja kansalaistoi-linnoimalla EduFinlandin saarella on useita oppilaitosten minnasta kiinnostuneille. Saarella järjestettiin 2010alueita, ja sen yhtenä tehtävänä onkin tarjota maa-alu- kansalaisjärjestötoimijoille suunnattu Miten järjestäneita suomalaisille oppilaitoksille. Saarelle on rakennettu Second Life -tapahtuman -koulutuksia. Keväällä 2011virtuaalisia auditorioita ja muita kokoontumistiloja. Suo- Second Life koulutuksien teemana oli yhteistoiminnal-mi ry on Sivistysliitto Kansalaisfoorumin (SKAF ry) raken- listen menetelmien soveltaminen Second Lifeen.tama alue, joka on tarkoitettu suomalaisten järjestötoimi- Osahankeen päätavoitteena on tutkia virtuaalimaail-joiden verkostoitumis- ja kokemustenvaihtopaikaksi. man soveltuvuutta oppimis- ja toimintaympäristönä opis- Second Life on ennen kaikkea sosiaalinen kanava, kelun ja yhteisöllisen toiminnan tarpeisiin. Hankkeessajoten kommunikointi on avainasemassa. Kommunikoin- järjestettiin kouluttajakoulutusta sekä yhteistoiminnalli-ti tapahtuu kirjoittamalla joko kaikille käyttäjille julkisia siin menetelmiin perustuvaa kokous- ja tapahtumakou-tai kahden käyttäjän välisiä yksityisiä viestejä. Mikrofo- lutusta. Kouluttajakoulutuksen oli tarkoituksena pereh-nin välityksellä on myös mahdollista keskustella mui- dyttää opiskelijat Second Lifen perustoimintoihin sekäden käyttäjien kanssa. antaa perusvalmiudet ja -välineet toimia kouluttajana   raportit 2012 9
  10. 10. Second Lifessa. Kouluttajakoulutuksessa kohderyhmä- 1.2 Yleisarvosana toiminnan nä olivat erityisesti opetustyössä toimivat henkilöt. Ko- onnistumisesta kous- ja tapahtumakoulutuksessa perehdyttiin puoles- Kurssit jakautuvat neljään jaksoon, joista jokaiselle taan siihen, miten järjestää yhteistoiminnallinen kokous pyydettiin antamaan arvosana neliportaisella asteikol- tai muu tilaisuus Second Lifessa. Kohderyhmänä olivat la. Vastaajien määrä saattaa vaihdella jaksoittain, kos- pääasiassa kansalaisjärjestötoimijat. ka kaikki kurssilaiset eivät osallistuneet kaikille jak- Hankkeen aikana kerättiin käytänteitä oppimisesta soille. 52,5 % kurssista annetuista yleisarvosanoista ja opettamisesta Second Lifessa. Tuloksena syntyi ko- oli kiitettäviä ja 43,75 % hyviä. 3,75 % annetuista ar- kemusperäistä tietoa niin Second Life-ympäristöön so- vosanoista oli tyydyttäviä, ja välttäviä ei palautteessa veltuvista koulutus- ja oppimismenetelmistä kuin koulut- annettu lainkaan. tajan työvälineistä. Tapahtumakoulutukseen osallistui 12 kurssilaista, Tässä raportissa käsitellään neljän kouluttajakurssin mutta vain 5 antoi palautetta. Koska otanta on näin palautetta, yhden tapahtumakoulutuksen palautetta se- pieni, tulee tulosten yleistettävyyteen suhtautua vara- kä myöhemmin kaikille koulutukseen osallistuneille teh- uksella. Tapahtumakoulutukselle jaksoille antoi 30 % tyä loppukyselyä Second Lifen hyödyntämisestä koulu- vastaajista kiitettävän arvosanan, 60 % hyvän arvosa- tukseen osallistumisen jälkeen. Tapahtumakoulutukseen nan ja 10 % tyydyttävän arvosanan. osallistui 12 henkilöä, joista 5 vastasi palautekyselyyn. Koulutuksissa oli kerralla mukana 10–12 osallistu- 1.3 Yhteenveto arviointituloksista jaa, ja noin puolet osallistujista vastasi palautekyselyyn Second Life -palautetta saatiin useasta eri koulutuk- koulutuksen jälkeen. Yhteensä kouluttajakoulutuksien sesta, mutta vastaajamäärät olivat pieniä. Hajanaises- palautekyselyihin vastasi 21 henkilöä, ja tapahtuma- ta aineistosta huolimatta sen joukosta nousi esiin yh- koulutuksesta pyydettyyn kyselyyn 5 henkilöä. Myöhem- teisiä teemoja. min tehtyyn loppukyselyyn Second Lifen hyödyntämises- Hankkeen aikana kerättyjen palautteiden perusteel- tä koulutuksien jälkeen vastasi 34 henkilöä. la Second Life toimi oppimisympäristönä vaihtelevasti. Jakso 1. Jakso 2. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Jakso 3. Kiitettävä Jakso 4. 0 2 4 6 8 10 12 14 Graafi kurssiarvosanojen jakautumisesta jaksottain.10    raportit 2012
  11. 11. Sen parhaina puolina nähtiin mahdollisuus etätapaami- Ne, jotka olivat ottaneet Second Lifen käyttöön orga-siin, opettamiskäyttöön sekä tapahtumien järjestämi- nisaatiossaan, olivat käyttäneet sitä monipuolisestinen. Suurin käyttöönoton este tuntui olevan ajanpuute toiminnassaan. Alustaa oltiin käytetty mm. oppiaineenorganisaatioissa. Ajanpuute vaikutti myös kurssien suo- opettamiseen, kokouspaikkana sekä tapahtumien jär-rittamiseen, sillä osa vastaajista ei ollut pystynyt panos- jestämiseen. Verkostoituminen on kyselyiden perus-tamaan kurssiin muiden kiireiden takia. Kurssilaisten teella ennemminkin virtuaalimaailman käytön sivutuo-ajankäyttötavoissa oli eroja. Osa oli varannut kurssil- te kuin aktiivinen tavoite.le ja sen tehtäville aikaa, kun taas osa taas näki kurs- Second Lifen käyttö oli muuttanut jossain määrinsin ennemminkin työtehtävänä, joka vei vapaa-aikaa. vastaajien tapaa opettaa ja toimia. Selkein muutosVastausten perusteella osallistujien ajanpuute vaikut- oli tullut sosiaalisen median käytön lisääntymisessä,ti konkreettisesti koulutuksen onnistumiseen. Aikapula sekä verkko-opiskelumahdollisuuksien parantumises-oli merkittävin Second Life -aineistosta esiin nouseva sa organisaatiossa. Vastaajat myös valmistautuivatyksittäinen oppimisen este. luennoille paremmin, ja treenasivat äänenkäyttöään. Myös tekniikka ja sen ongelmat nousivat vastauk- Äänestä oli tullut tärkeä työväline. Kaikenlaiseen ope-sissa esiin. Second Life vaatii käyttäjän koneelta pal- tukseen Second Life ei vastaajien mielestä sopinut.jon tehoa, ja lisäksi erityisesti äänen kuulumisongelmat Second Life tukee ennemminkin ryhmäytymistä sekäolivat kiusanneet vastaajia. Oppilaitoksissa koneteho- vuorovaikutusta kuin formaalia opiskelua. Se toimiikinjen vaatimus saattoi olla esteenä käyttöönotolle, koska parhaiten informaalin opiskelun areenana, jossa opis-oppilaille ei löytynyt tarpeeksi tehokkaita tietokoneita. kelijat voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään sekä Kaikissa organisaatioissa Second Lifen käyttöönot- muiden maiden avatarien kanssa.toa ei oltu nähty kurssin jälkeen tarpeelliseksi. Kuten Palautteissa toivottiin lisäopetusta Second Life-eräs vastaaja asian muotoili, kurssista oli silti hyötyä, opetusvälineiden käytöstä sekä Shared Mediasta, jo-sillä sen kautta oli tullut esille Second Life -ympäristön ka on Internet Second Lifen sisällä. Kurssimuodoiksisopimattomuus organisaation tarpeisiin. Muistakin ra- toivottiin lyhyitä workshopeja sekä etäopiskelua, silläportin aineistoista käy esille, että vaikka opetusväline ne sopisivat työn oheen parhaiten. Loppukyselyyn vas-olisi kuinka mielenkiintoinen, sen käytön pitää olla mer- tanneista vain viisi toivoi lähiopetusta. Toiveet kurssi-kityksellistä ja mielellään tuoda uutta sisältöä opetuk- muodoista liittyvät siten läheisesti vastaajien painotta-seen. Välineiden käytöllä pelkän käytön takia ei nähty maan ajanpuutteeseen.olevan mitään arvoa. Verkostoitumispaikkana Kansainväliseen toimintaan Etätapaamis/kokouspaikkana Tapahtuman järjestämispaikkana Järjestötoiminnan koulutukseen Jonkin oppiaineen opettamiseen Jonkin oppiaineen opiskeluun Muuhun toimintaan 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26Mihin olet käyttänyt Second Lifeä?   raportit 2012 11
  12. 12. Second Life on vahvoilla, kun kyse on informaalista oppimisesta ja vuorovaikutuksesta avatarten maailmassa.12    raportit 2012
  13. 13. 2. Mobiilikesäkoulu 2010 Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Mobiilit opetuksessa –osaprojekti on osa AVO- hanketta. Mobiilit opetuksessa -osaprojektin tavoitteena on virittää keskustelua, luoda uutta näkemystä sekä selvittää, miten mobiililaitteet ja -palvelut hyödyttävät oppijaa.Hämeen ammattikorkeakoulu järjesti hankekauden teilla ja -sovelluksilla, mutta mukaan oli myös ujutettuaikana kaksi Mobiilikesäkoulu-nimistä tapahtumaa, alustuksia ja jäsennyksiä toimintapisteiden teemoihinjoista ensimmäinen järjestettiin 9.–10.6.2010 Mus- liittyen.tialassa. Kesäkoulun ytimen muodostivat kolme eril- Palauteraportissa on käytetty aineistoina ennakko-listä toimintapistettä –Mobiiliohjaus, Mobiilioppiminen kyselyn vastauksia, jälkikyselyn vastauksia, sekä Tam-ja Mobiilityökalut. Kesäkouluun osallistuneet jakaan- pereen yliopiston keräämää tutkimusaineistoa. En-tuivat heti aluksi ryhmiin ja ryhmät kiersivät kah- nakkokyselyyn tuli 37 vastausta, ja jälkikyselyyn sekäden päivän aikana kaikki kolme toimintapistettä. Toi- Tampereen yliopiston keräämään tutkimusaineistoonminnassa oli painotettu käytännön kokeilua mobiililait- kumpaankin erikseen 30 vastausta. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 5 = erittäin osaava 4 = melko osaava 3 = hieman osaava 2 = melko osaamaton 1 = en osaa käyttää niitäKokemus omasta osaamistasosta mobiilien ja sovellusten kanssa.   raportit 2012 13
  14. 14. tailla täsmälleen samojen vastaajien vastauksia, sillä alku- ja jälkikyselyyn vastanneiden joukko ei ollut sama. Vaikka mobiili nähtiin innostavana Jälkikyselyyn vastasi 30 ihmistä. uutena alustana työ- ja opiskelutoimiin, Mobiilikoulun sisällön katsottiin pääosin olleen on- nistunutta. Avoimen palautteen puolella kolmessa vas- vastaajat näkivät sen silti vain välineenä tauksessa toivottiin vähemmän luento-osuuksia ja muiden joukossa. enemmän tekemistä, mutta muuta sanallista palautet- ta sisällöstä ei erityisesti tullut. Mobiilin toimintatavan katsottiin keskimäärin toimivan yhtä hyvin kuin perintei- senkin (63 % vastaajista). 27 % mielestä mobiili toteu- tustapa toimi jopa paremmin kuin perinteinen koulutus. 2.1 Kyselyt ennen kesäkoulua ja Mobiilikoulun asiantuntijat saivat vastaajilta hyvää sen jälkeen palautetta. Erittäin tyytyväisiä kouluttajiin oli 40 % vas- Kesäkouluun osallistuville toteutettiin ennakkokysely taajista, ja tyytyväisiä 43 %. 10 % vastaajista ei ollut verkkolomakkeen kautta, jolla kerättiin taustatietoa hei- erityisen tyytyväinen tai tyytymätön, ja 7 % vastaajista dän mobiililaitteiden ja -sovellusten tähänastisesta käy- ei vastannut kysymykseen. Ehdottomasti suurin osa ky- töstä – asenteista, osaamisesta, käyttöintensiteetistä selyyn vastanneista (83 %) oli siis tyytyväisiä asiantun- jne. Lomake oli melko lyhyt monivalintalomake, jossa tijoiden osaamiseen ja opetuksen laatuun. edellä mainittuja käyttöön liittyviä elementtejä tiedus- Kesäkoulussa olivat käytössä pääasiassa laina- teltiin yhdellä kysymyksellä. Ennakkokyselyyn vastasi puhelimet. Suurin osa palautteenantajista oli kuiten- 37 henkilöä. Ennakkokyselyssä kesäkouluun osallistu- kin sitä mieltä, että käytettävän mobiililaitteen olisi jat suhtautuivat mobiililaitteisiin ja -sovelluksiin hyvinkin syytä olla oma. 64 % vastaajista asialla oli ”erittäin positiivisesti, ja he olivat myös innokkaita kokeilemaan paljon merkitystä” tai ”paljon merkitystä”. Vain 13 % ja oppimaan niistä uusia asioita. ilmoitti, ettei asialla ollut lainkaan väliä. Oman mobii- Kun ennakkokyselyn vastaajia pyydettiin arvioimaan lilaitteen käytön parhaimpana puolena nähtiin laitteen omia mobiililaitteiden ja -sovellusten käyttötaitojaan, tuntemus. Tuttu käyttöliittymä nopeutti ohjelmien käyt- vain kaksi oli mielestään erittäin osaavia käyttäjiä. Suu- töönottoa ja oppimista, vaikka ohjelmien asentami- rin osa sijoitti itsensä asteikon keskivaiheille. seen menikin aikaa. Lisäksi opittuja asioita pystyi käyt- Kaikki vastaajat ilmoittivat käyttävänsä peruspuhelin- tämään myöhemmin hyödyksi töissä sekä vapaa-ajalla, ominaisuuksia (puhelin, teksti- ja multimediaviestit), eikä oppiminen jäänyt kertakokemuksen varaan. Vie- 95 % käytti myös verkkoyhteyttä käyttämättömiä sovel- rasta laitetta ei välttämättä osattu käyttää, ja ongelmia luksia kuten herätyskello, pelit, kalenteri tai muistutuk- tuli myös käytettyjen ohjelmien yhteensopimattomuu- set. 89 % vastaajista käytti laitteen omia ominaisuuksia desta oman päätelaitteen kanssa. kuten kameraa tai radiota, ja 78 % käytti myös verkkoyh- Muutama kommentoija näki kuitenkin etuja myös teyttä tarvitsevia sovelluksia matkapuhelimensa kautta. lainalaitteen käytössä. He ottivat kurssin tilaisuutena Vastausten jakautumista tarkastellessa huomattiin, kokeilla uudenlaista mobiililaitetta, ja ilmeisesti kurs- että 62 % ennakkokyselyyn vastanneista hyödynsi mo- silla käytössä olleet lainalaitteet olivat uudempia kuin biililaitteellaan kaikkia aiemmin lueteltuja käyttötapoja. useimmilla mukana ollut oma laite. Voidaan siis päätellä, että ainakin ennakkokyselyyn vas- Koulutus nähtiin pääosin hyödyllisenä koulutuksen tanneista suurella osalla oli jo ennen mobiilikesäkoulua kannalta ja mobiililaitteille nähtiin useita erilaisia käyt- kohtuullisesti tietotaitoa aihealueelta, vaikka he eivät tökohteita. Töissä laitetta voitaisiin vastaajien mukaan kenties pitäneetkään itseään erityisen osaavina. käyttää tiedottamisen tukena tai mobiilikonferenssien Jälkikyselyssä kyseltiin samoja asioita kesäkoulun järjestämiseen. Myös aineiston välittäminen työympä- jälkeen. Alun perin ajatuksena oli, että kyselyn kautta ristössä nopeutuisi, kun sen voisi hoitaa mobiiliverk- voitaisiin katsoa, miten osallistujien asenteet ja osaa- koyhteyden kautta. Mobiililaitteen kautta tietojen tar- minen kesäkoulun kuluessa mahdollisesti muuttuisi- kistaminen ja vaihtaminen on mahdollista välittömästi. vat. Jälkikäteen kuitenkin arvioiden aineisto oli kovin Sitä käytettäisiin mielellään myös ajanhallintatyöka- suppea, ja lisäksi kesäkoulu ja siten kyselyiden täyttä- luna. Mukana kulkeva kalenteri ja muistiinpanoväline misen väli olivat niin lyhytkestoisia, että päätettiin olla helpottaisi ideoiden ylöskirjaamista välittömästi. vertailematta aineistoja. Vaikeaa olisi ollut myös ver- Vaikka koulutuksesta ei aina saatukaan konkreettis-14    raportit 2012
  15. 15. ta tukea työympäristöön (esim. työpuhelimen puuttu- sa käytetty laite oli oma ja siten tuttu käyttää. Kesä-misen takia), koulutus nähtiin hyödyllisenä tulevaisuu- koulusta saatiin näin eniten irti, ja saavutettuja taitojaden kannalta. pystyttiin hyödyntämään myös koulutustilaisuuden ul- kopuolella. Koulutus toimi siis kimmokkeena välineen2.2 Mobiililaitteet opetuksen tukena monipuolisempaan käyttöön.Erityisesti opetuksen apuna mobiililaitteet nähtiin vas- Vaikka mobiili nähtiin innostavana uutena alustanataajien keskuudessa hyödyllisinä: opiskelijat pystyisivät työ- ja opiskelutoimiin, vastaajat näkivät sen silti vaintuomaan omaa osaamistaan näkyväksi aivan uusin ta- välineenä muiden joukossa. Koulutuksen jälkeen heil-voin, ja lisäksi videointi mahdollistaa tilanteiden doku- lä kuitenkin oli taitoa hyödyntää tätä välinettä uusillamentoinnin opiskelutehtävien aikana. Erilaiset oppijat tavoilla, jotka rikastuttivat niin opetuskäytäntöjä kuinhyötyvät monipuolisista opiskelutavoista, ja pystyisivät vapaa-aikaakin.osoittamaan oppimisensa. Myös palautetta tehtävistä Suurimmat käyttöönoton ongelmat liittyivät tekni-pystyisi antamaan reaaliaikaisesti. Parhaimmillaan mo- siin seikkoihin: operaattorien hinnoittelu sekä kustan-biililaitteiden käyttö voisi mahdollistaa ajasta ja paikas- nusten jakaminen, vanhasta tekniikasta eroonpääsyta riippumattoman opiskelun. Se vaatii kuitenkin op- sekä uuden tekniikan opettelu mainittiin palauttees-pijalta samaa motivaatiota kuin muutkin menetelmät: sa useinmiten käyttöönoton esteinä. Organisaatiot ei-sitkeyttä opiskella vaikeatkin asiat, taitoa kommunikoi- vät myöskään välttämättä nähneet vastaajien mielestäda toisten kanssa sekä jakaa omaa osaamistaan. mobiililaitteiden tarjoamia mahdollisuuksia. Teknologia Mobiililaitteet nähtiin erityisen hyödyllisinä ohjauk- kehittyy niin nopeasti, että uutta tekniikkaa kohtaan voisen työkaluina. Tiedon välittäminen sekä muu opis- esiintyä epäluuloa.keluun liittyvä tiedottaminen onnistuu laitteen kauttavälittömästi. Opettajan on myös mahdollista vastataopiskelijoiden tiedontarpeisiin heti. Mobiililaitteiden käyttämistä tekstin tuottamiseenja asioiden jäsentämiseen ei nähty toimivana. Esiinnousi myös pohdintaa siitä, silmäileekö opiskelija mie-luummin hetkessä paperilta tarvittavan tiedon, vai kat-sooko videon, joka on pakko katsoa alusta loppuun javie siten enemmän aikaa. Suurimmat ongelmat opetuksen ja mobiililaittei- Sisällöntuotantoonden liitossa nähtiin kustannusten jakamisessa. Kuka kannattaisi siirtyä vastakustantaa laitteet, palvelut sekä ohjelmat? Operaat-toreiden hinnoittelu nähtiin ongelmallisena esimerkik- välineen opettelun jälkeen.si multimediaviestien osalta. Mobiililaitteiden tekninenluotettavuus asetettiin myös kyseenalaiseksi. Laite eivälttämättä aina ole toimintakuntoinen (esimerkiksiakun loppuminen tai internetin katvealueella oleminen).2.3 YhteenvetoMobiilikesäkoulu tuntuu tavoittaneen ainakin vuon-na 2010 kohderyhmänsä: ennakkokyselyyn vastan-neet olivat kiinnostuneita mobiilien mahdollisuuksista,ja osasivat itsekin jo käyttää hyödyksi mobiililaitteita.Osallistujen mielestä koulutus oli onnistunut, ja he oli-vat saaneet innostusta hyödyntää opittuja taitoja, taiainakin vahvistusta omalle osaamiselleen. Palaute tukee läpi raportin nähtävissä olevaa hy-poteesia, että sisällöntuotantoon kannattaisi siirtyävasta välineen opettelun jälkeen. Suurimmalle osallevastaajista oli hyvin tärkeää, että Mobiilikesäkoulus-   raportit 2012 15
  16. 16. 16    raportit 2012
  17. 17. 3. Opettajat sosiaalisen median virrassa Tässä luvussa esitellään AVO-hankkeen kolmesta sosiaalisen median koulutuksesta kerät- tyä palautetta. Niistä ensimmäinen on nelipäiväisen koulutuksen arviointi, ja kaksi muuta käsittelevät yksipäiväisiä koulutuspäiviä. Palautteissa esiin nousseita teemoja samoin kuin koulutusten onnistuneisuutta on analysoitu kohderyhmän näkökulmasta.3.1 Hämeenlinnan lukio-opettajien Koulutus loi yhteistyötä saman koulun opettajiensosiaalisen median koulutus 2009-2010 välille, mutta koulujen välistä yhteistyötä ei syntynyt.Hämeenlinnan lukio-opettajien sosiaalisen median Syyksi arvioitiin omaa passiivisuutta sekä resurssi- jakoulutus koostui neljästä koulutuspäivästä, joista kak- aikapulaa. Opettajat näkivät verkostojen syntyvän sa-si järjestettiin syksyllä 2009 ja kaksi keväällä 2010. manhenkisten ihmisten innostuksesta ja ideoista.Ensimmäinen päivä oli johdatusta teemaan, ja se- Koulujen tekniseen välineistöön kiinnitettiin myöskä sosiaalisen median työvälineiden (mm. wikit, blo- huomiota, ja vastaajien mukaan sen taso on riittämä-git, sosiaaliset yhteisöt, opiskeluympäristöt jne.) esit- töntä sosiaalisen median täysipainoiseen hyödyntä-telyä. Toisena koulutuspäivänä käsiteltiin Second Life miseen. Koulujen teknisen varustelun riittämättömyys-oppimisympäristöä ja sen mahdollisuuksia opetus- tuli esiin myös aikaisemmin käsitellyissä Second Lifekäytössä, sekä oppimisprosessin rakenteen ja ohja- -koulutuksissa, jossa sitä pidettiin osasyynä sille, etteiuksen suunnittelua sosiaalisessa mediassa. Tämä ai- oppimisympäristöä ole saatu opetuksessa käyttöön.he jatkui myös kolmantena koulutuspäivänä, ja lisäksi Myös Mobiilikesäkoulun kyselyihin vastanneiden mu-osallistujat tutustutettiin verkkoviestinnän taitoihin, eli kaan suurin este sosiaalisen median mobiilisovellus-tietoturvaan, netikettiin, tekijänoikeuksiin sekä lähde- ten käyttöönotolle on mobiililaitteiden hinta.kriittisyyteen. Neljäs ja viimeinen koulutuspäivä oli työ- Erityisesti koulutuksessa esitelty Second Life -ym-pajapäivä, jolloin tutustuttiin osallistujien haluamiin so- päristö sai Hämeenlinnan lukio-opettajilta kritiikkiä tek-siaalisen median välineisiin tarkemmin. nisestä raskaudestaan sekä siitä, että käyttäjiltä vaa- Palautteenantajat kokivat tutustuneensa sosiaa- ditaan 18 vuoden ikää, mistä syystä kyseinen väline eilisen mediaan koulutuksen ansiosta, ja oppineensa sovellu suurimmalle osalle lukio-opiskelijoista.myös välineiden käyttöä. Käyttöönoton kanssa vasta- Kehittämisideoissa kävi selville, että opettajat oli-ukset varioituvat enemmän. Osa vastaajista koki saa- sivat halunneet enemmän käytännönläheisiä tehtäviäneensa ideoita ja työkaluja omien projektien edistä- kurssilla. Etätehtävät koettiin epämääräisiksi, ja niihinmiseen, ja erityisesti suunniteltiin wikien sekä blogien oli käytettävissä liian vähän aikaa. Myös tasoryhmiäkäyttöä opetuksessa ja sen tukena. Vastaajilla oli halua ehdotettiin opiskelijoiden valmiuksien mukaan.monipuolistaa opetusta, mutta vasta ajan myötä näkyy, Kuten muidenkin kurssien osanottajat, myös Hä-mitkä välineet jäävät elämään opetuksen tukena. meenlinnan lukio-opettajat olivat sitä mieltä, että so-   raportit 2012 17
  18. 18. siaalista mediaa tulee käyttää harkitusti, eikä sosi- naa asteikolla 1-5. 70 % vastaajista antoi kurssille ar- aalisen median välineitä tulisi yrittää hyödyntää vain vosanan 4, 20 % arvosanan 5 ja 10 % arvosanan 2. välineiden takia. Monet opettajat sosiaalinen media on Koulutus sai erityisesti kehuja kouluttajien ammat- herättänyt miettimään, kuinka oppilaat voisi tavoittaa titaidosta sekä innostavuudesta, sekä sisällön laajuu- siellä aidosti. desta. Aloittelijakin koki saavansa sopivasti tietoa eri Koulutuksiin osallistuneet opettajat kertoivat kä- aihepiireistä. Myös se, että kurssin pystyi etäopiskelun sityksensä sosiaalisesta mediasta laajentuneen. He ansiosta sovittamaan omiin aikatauluihinsa, oli vas- pystyvät esimerkiksi seuraamaan aiheesta käytävää taajista hienoa. Samanlaisia vastauksia saatiin projek- keskustelua, ja tunsivat saaneensa tietoa sekä hyö- tin aikana myös muilta etätyöskentelykursseilta, kuten dyistä että haitoista. Hyötyjä ja haittoja ei välttämättä käy ilmi esimerkiksi toisen luvun Second Life -tapah- oltu edes ajateltu ennen koulutukseen osallistumista. tumakurssin palautteesta. Muutama vastaaja mainitsi Jatkokoulutustarpeista kysyttäessä vastaajat nosti- myös koulutuksen muuttaneen heidän asennettaan so- vat esiin käytännön harjoittelun, esimerkiksi perehtymi- siaalisen median hyödyntämiseen. sen välineisiin asiantuntijan kanssa. Alan nähtiin myös kehittyvän niin nopeasti, että sen uusimpien tuulien ”Hieno asia koko koulutus ja innosti muuttamaan asen- seuraamiseen vaaditaan jatkuvaa tietojen päivitystä. netta sosiaaliseen mediaan koulutuskäytössä.” Vastaajat jäivät kaipaamaan enemmän aikaa itsenäi- seen työskentelyyn kurssin aikana. Omaa aikaa oltai- siin käytetty erityisesti ohjelmien ja sovellusten tes- taamiseen. Aikataulun väljentäminen olisi myös voinut helpottaa kurssin asioiden sovittamista ”oikean työn” oheen. Tietotekniikan epävarmuus sai myös maininto- ja, äänen kuulumisessa oli joillakin ongelmia ja iLinc-vir- tuaaliluokkasovellus tökki ajoittain. Vaikka online-luen- noille ei päässyt mukaan, oli osallistujilla mahdollisuus katsoa luennot myöhemmin nauhoitteina. Yksi vastaa- Opettajat saivat mielestään ja mainitsi nauhoitteiden olemassaolon olevan hienoa, mutta ongelmalliseksi sen, ettei luennoitsijalta voi ky- hyvän kuvan sosiaalisen median syä luennon tiimoilta nousevia kysymyksiä. Ilmeisesti eri puolista, hyödyistä ja haitoista. kynnys ottaa online-luennon jälkeen yhteyttä luennoitsi- jaan kysymysten kanssa oli turhan korkea. Kurssilaiset äänestivät kurssin mielenkiintoisim- miksi osioiksi blogit, syötteet ja sosiaaliset kirjanmer- kit sekä yhdelle kerralle mahdutetun kokonaisuuden tietoturvasta, tekijänoikeuksista, informaation upotta- misesta sekä ohjailusta. Wikit saivat vain kaksi mai- nintaa. 3.2 Sukellus sosiaaliseen mediaan Kaikki koulutukset oli suunnattu opetushenkilökun- – Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu nalle, mutta Sukellus käsitteli laajemmin myös muita ja ammattiopisto (kevät 2010) kuin opetuskäyttöön suunnattuja sosiaalisen medi- Kemi-Tornion AMK/Ammattiopistoon toteutettu Sukellus an välineitä. Ehkä laajempi katsaus auttoi näkemään sosiaaliseen mediaan -koulutus käynnistyi 18.1.2010. myös vähemmän tunnettujen sovellusten hyödyt, tässä Kurssin perustavoitteena oli tehdä tutuksi avoimen op- tapauksessa erityisesti syötteiden ja sosiaalisten kir- pimisen työkaluja ja työtapoja, ja kurssilla käytiin kah- janmerkkien mahdollisuudet. Jatkoa ajatellen voisikin deksan opiskeluviikon aikana läpi erilaisia sosiaaliseen selvittää, voisiko ja pitäisikö nämä mahduttaa mukaan mediaan liittyviä aiheita. Kurssi koostui etäluennoista, myös lyhyempiin koulutuksiin. kurssiaineistosta ja pohdintakysymyksistä. Myös tietoturva-osio keräsi paljon ääniä suosituim- Kurssille osallistui 20 ihmistä, ja puolet heistä vas- muuden osalta. Tietoturva ja tekijänoikeudet ovat ol- tasi palautekyselyyn. Kurssille pyydettiin yleisarvosa- leet paljon esillä mediassa, ja muissakin palautteissa18    raportit 2012
  19. 19. näkyy opettajien tietoisuus aiheen tärkeydestä. Yksi en perusteluja. Yksi vastaajista ei kokenut sosiaalisensuuri verkko-opettamisen tiellä oleva este tuntuukin median tuovan lisäarvoa opetukseen, koska hänenolevan epävarmuus tekijänoikeudellisista seikoista ja oma kokemuksensa ei ollut ollut erityisen ruusuinen.siitä, mitä internetistä löytyvää materiaalia voi hyödyn- Toinen vastaaja ei kokenut sosiaalisen median hyö-tää opetuksessa. Tämä arkuus voi jopa estää uusien dyntämistä opetuksessa tärkeäksi, koska oli jäämäs-välineiden käyttöönoton, koska opettajilla ei ole tar- sä kohta eläkkeelle. Kolmas vastaaja aikoi perehtyä ai-peeksi tietoa aiheesta. Yksi palautteenantaja jopa ko- heeseen vielä itse lisää ennen käyttöönottoa.ki aiheen niin tärkeäksi, että siirtäisi tekijänoikeudet Vastausten perusteella palautteenantajille koulu-ja tietoturvan kurssin ensimmäiseksi luennoksi. Tieto- tuksen tärkein anti tuli siitä, että sai jonkinlaisen ko-turvan ja tekijänoikeuksien opetukselle olisi siis ehdot- konaiskuvan sosiaalisen median kentästä ja käytössätomasti lisätarvetta sosiaalisen median opetuksen yh- olevista välineistä. Kaikkiaan viisi vastaajaa mainitsiteydessä. tämän avoimissa kysymyksissä, kun kysyttiin tärkeintä Kurssi toteutettiin suurelta osin itsenäisenä työs- koulutuksessa opittua asiaa.kentelynä. Kahdelle vastaajalle kymmenestä työsken- Jatkossa vastaajat toivoivat lisää esimerkkejä sii-telymuoto oli täysin uusi. Suurin osa kurssilaisista koki tä, miten sosiaalisen median välineitä on hyödynnet-itsenäisen etätyöskentelyn sopivan heille hyvin, ja vain ty eri oppiaineissa. Lisäksi toivottiin entistä syvempääyksi vastaaja totesi, ettei käytetty työskentelytapa so- syventymistä välineisiin, sekä opittujen taitojen ylläpi-pinut hänelle metodina. Kurssille on todennäköisesti toa. Yksi vastaajista toi esiin sen, että koska kurssinvalikoitunut henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita itse- jälkeen tekniikan pitäisi olla hallussa, niin seuraavak-näisestä etätyöskentelystä, mutta tuloksista voi myös si voitaisiin keskittyä opiskelijoiden oppimisprosessinlukea tarvetta erilaisille työskentelymuodoille. Lähiope- suunnitteluun sekä sisällöntuotantoon. Opettajat ko-tus vaatii rinnalleen myös vaihtoehtoja, ja lähiopetuk- rostavat kaikissa käsitellyissä palautteissa pedagogii-seen tottuneillekin etätyöskentely voi tarjota uusia nä- kan merkitystä osana sisällöntuotannon prosesseja.kökulmia oppimiseen. Jos verkostoitumista ja yhteistyötä saataisiin vahvis- tettua opetussektorilla, voitaisiin sinne ehkä saada”Haasteellinen kun on tottunut kasvotusten tapahtuvaan synnytettyä pedagogiikan asiantuntijoiden vertaisverk-koulutukseen. Opetti paljon mitä kaikkea oli otettu/otet- ko, jolla olisi kompetenssia pohtia näitä asioita myöstava huomioon jotta oppimista tapahtuu – prosessointia.” sosiaalisen median näkökulmasta.Positiiviseksi nähtiin myös se, että kurssin työskentely- 3.3 Lappeenrannan teknillinentavat pakottivat kokeilemaan opittua käytännössä. An- yliopisto – Sukellus sosiaaliseennetut läksyt koettiin vaativiksi, mutta ne kehittivät oma- mediaan (talvi 2011)kohtaista suhdetta sosiaaliseen mediaan. Lappeenrannassa järjestettiin talvella 2011 kaksipäi- 90 % vastaajista sai mielestään hyvän käsityksen väinen sukellus sosiaaliseen mediaan. Ensimmäisensiitä, mitä sosiaalinen media on. 10 % vastasi, että koulutuspäivän aiheena oli blogit, wikit sekä mikroblo-saatu käsitys oli jotain kyllä ja ei -vastausten väliltä. git, ja koulutuksen jälkeen pyydettiin osallistujilta pa-Kysyttäessä sosiaalisen median hyötyjä ja haittoja vas- lautetta. Osallistujia oli 14, joista viisi henkilöä antoitaukset toivat esiin suuren kirjon erilaisia näkemyksiä. palautetta.Osa vastauksista on aiheiltaan limittäisiä, mutta täysin Kouluttaja sai paljon kiitosta osallistujilta, ja hän-samoja sanoja eivät vastaajat käyttäneet. Sosiaalisen tä kuvailtiin asiantuntevaksi sekä selkeäksi. Koulutuk-median hyödyiksi nähtiin verkostoituminen, ajan her- seen kaivattiin lisää konkreettisia esimerkkejä, vaik-molla oleminen, nopea kohderyhmän saavutettavuus kapa esimerkkikurssi, jolla sosiaalista mediaa olisija tiedonvälitys, nuorten kiinnostus aiheesta sekä jous- käytetty hyödyksi. Vastaajia kiinnosti myös opettajantava opiskelu. Ongelmiakin nousi esiin muutama: Pel- roolin muuttuminen uudessa oppimisympäristössä.ko liiallisesta koneelle jämähtämisestä sekä se, että Kun kysyttiin hyödyllisimpiä kurssilla opittuja taito-teknisiin ratkaisuihin ja tarjolla olevien välineiden kir- ja, jokainen vastaaja mainitsi wikit. Lisäksi 80 % vas-joon tutustuminen vie aikaa. taajista kertoi saaneensa yleiskuvan siitä, kuinka so- Koulutus on selvästi antanut kurssilaisille intoa siaalista mediaa kannattaisi koulutuksessa käyttää.hyödyntää sosiaalista mediaa työssä. Jatkokysymykse- Blogien opetusta piti hyödyllisenä 40 % vastaajista. Wi-nä kysyttiin ”en” ja ”en osaa sanoa” -vastausten antaji- kien käyttö tuntui kiinnostavan vastaajia opetuksessa,   raportit 2012 19
  20. 20. mutta niiden tosiasiallinen käyttö vaati vastaajien mie- Suhtautuminen sosiaalisen median tarjoamiin väli- lestä vielä hieman lisää pohtimista. Blogeja ja mikrob- neisiin on positiivista, mutta syyt vaihtelevat hieman. logeja vastaajat pitivät monikäyttöisempinä. Osalle wikit ja blogit ovat tätä päivää ja sen vuoksi Tärkeimpänä opittuna asiana vastaajat pitivät so- olennainen osa opetusta, osa taas pohtii kuinka so- velluksien ominaisuuksia, eli myös tässä koulutukses- siaalisen median välineet saisi integroitua saumatto- sa välineet herättivät kurssilaisten mielenkiinnon. Yh- masti omaan opetukseen. Koulutuksen tarjoamia vä- delle vastaajalle sosiaalisen median opetusulottuvuus lineitä voikin lähestyä kahdelta eri suunnalta: voi joko tuli miellyttävänä yllätyksenä, hän oli pitänyt sosiaalis- miettiä, kuinka sosiaalinen media integroidaan osaksi ta mediaa lähinnä vapaa-ajan viihteenä. jo olemassa olevaa opetusta, tai vaihtoehtoisesti läh- Vastaajat näkevät sosiaalisen median olevan hyö- teä kehittämään opetusta sosiaalisen median välinei- dyllistä opetuksessa. Sosiaalinen media tuo muka- den pohjalta. Opettajien keskuudessa esiintyy enem- naan yhteisöllisyyttä ja kollektiivisuutta, ja parhaimmil- män halua absorvoida välineet osaksi opetusta, kuin laan opiskelijat voivat syventää toistensa oppimista lähteä rakentamaan kursseja välineen ehdoilla. Syynä ja laajentavat oppimateriaalia. Opettajan roolin näh- tähän on todennäköisesti ajankäytön rajallisuus, esi- dään muuttuvan väistämättä tällaisessa tilanteessa. merkkitapausten puute sekä puutteelliset tiedot teki- Eräs vastaajista uskoi, että jos oppimateriaaleja olisi jänoikeuksien rajoista. tarjolla mielekkäällä alustalla (blogi, wiki), niin ihmiset saattaisivat käyttää vapaa-aikaansa opiskeluunkin. Tä- 3.4 Haaga–Helian Sosiaalisen mä näkemys on melko välinekeskeinen, ja taustalla on median koulutus (kevät 2011) kenties halu uskoa mielekkäiden sosiaalisen median Haaga-Helian koulutus sosiaaliseen mediaan oli kolmi- välineiden tuovan nuoria myös vapaa-ajalla opintojen osainen ja se koostui osista 1. Pulahdus 2. Sukellus ja pariin. 3. Syväsukellus. Ensimmäisellä tasolla käsiteltiin so- siaalista mediaa yleisesti, toisella tasolla käytiin läpi valittuja ympäristöjä ja välineitä (blogit, wikit, syötteet jne.) ja kolmannella tasolla opeteltiin yhdistelemään ja hyödyntämään sosiaalisen median palveluita pedago- gisesti mielekkäällä tavalla. Tavoitteena oli, että koulu- tuksen jälkeen kurssilaiset osaavat myös tarvittaessa opastaa muita opettajia. Palautekysely toteutettiin koulutuspäivän päätteek- si. Palautekyselyyn vastasi 11 henkilöä. 2 Kouluttaja sai vaihtelevaa palautetta suoritukses- taan. Se johtui todennäköisesti siitä, että pääasialli- nen ohjaaja oli sairastunut koulutuspäivänä, ja paikal- la ollut ohjaaja joutui sijaistamaan häntä. Palautteen mukaan sijainen selvisi työstään kunnialla ja asiantun- 1 temuksella, vaikkakin esitystä sanottiin hieman jäsen- tymättömäksi. Myös käytännönläheisyyttä kaivattiin li- sää kommenteissa. 7 Puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä sosiaalista mediaa osana työtään. Kuitenkin vain yksi näistä vas- taajista sanoi käyttävänsä sitä siksi, että hänellä on siitä hyviä kokemuksia. Muiden vastaajien syyt olivat erinäisiä. Työnkuva saattoi pakottaa käyttämään sosi- Kyllä aalista mediaa, tai iso asiakasryhmä löytyi sieltä. Vas- En taajat myös kokivat sen olevan ”tätä päivää”. En osaa sanoa Monille vastaajille koulutuksen tärkein anti tuli teki- jänoikeuksia koskevassa osuudessa. Myös CC-lisenssit mainittiin. Yhdelle vastaajalle luennoilla käydyt keskus- Aikomus käyttää sosiaalista mediaa työssä. telut ja kysymykset olivat tärkeitä, sillä niistä kävi selvil-20    raportit 2012
  21. 21. le mihin suuntaan organisaatiota aiotaan tällä saralla on onnistuttu ainakin osittain, vaikka sosiaalista medi-kehittää. Hänestä oli myös hyvä, että näistä suuntauk- aa on vaikea saada rajattua selviksi osa-alueiksi. Opet-sista päästiin keskustelemaan asiantuntijan kanssa. tajat ovat eri koulutuspalautteissa kuvanneet koulutuk- Mielipiteet jakautuvat jälleen, kun kysytään sosiaa- sia ”kurkistuksena sosiaalisen median maailmaan”.lisen median hyötyä opetuksessa. Sosiaalinen media ei kuitenkaan ole mikään erillinen Osan mielestä sosiaalinen media tuo mukanaan saareke, vaan nykyisin osa arkista elämää. Ehkä opet-mahdollisuuksia yhteisölliseen työskentelyyn. Myös tajat tarkoittavat ennemminkin kurkistusta sosiaali-avoimuuden idea mainittiin, joka on olennainen osa sen median välineisiin, joiden kirjo ja monimuotoisuusAVO-hankkeen tavoitteita, mutta jota ei ole koulutuspa- saattaa uuvuttaa innokkaankin tutustujan. Välineisiinlautteissa juurikaan näkynyt: tutustumista kaivattiin useissa palautteissa, ja myös välineiden käyttöä olisi haluttu opetella enemmän. Esi-Sosiaalinen media tuo uusia, helppokäyttöisiä mahdol- merkkejä ja konkretiaa kaivattiin erityisesti opetuksenlisuuksia yhteisölliseen työskentelyyn ja tiedonrakente- piiristä.luun. Yhdessä tuottamisen ja avoimuuden idean sovelta-minen voi mullistaa opetustamme olennaisesti.Kyselyvastauksissa oli myös mukana kommentti, jonkamukaan vastaaja ei selvästikään miellä itseään aina-kaan vielä aktiiviseksi sosiaalisen median käyttäjäksi,vaan nuorten kansoittama nettimaailma on jotain ai-van uutta. Myös täysin kielteisiä vastauksia tuli kysymykseensosiaalisen median hyödystä opetuksessa. Suurin osaoli kuitenkin sitä mieltä, että opetus ja sosiaalinenmedia lähenevät toisia, ja sosiaalinen media saattaamuuttaa oppimiskäytäntöjä jollakin aikavälillä. Opetta-jat ovat varovaisia, eivätkä usko nopeaan muutokseen. Myös Haaga-Heliassa vastaajat toivovat välineisiintutustumista ensimmäisenä konkreettisena askelee-na kohti sosiaalisen median palveluiden hyödyntämis-tä. Vastaajista palveluita ja välineitä on nyt jo tarjolla Myös Haaga-Heliassa vastaajatniin paljon, että alkuun olisi helpompi päästä tutustu- toivovat välineisiin tutustumistamalla yksittäisiin sovelluksiin, ja niiden avulla tehtyihinesimerkkeihin. Tämä näkemys eroaa radikaalisti va- ensimmäisenä konkreettisena askeleenakiintuneesta mallista ja näkemyksestä kouluttaa, jos- kohti sosiaalisen mediansa oppijalle pyritään antamaan yleiskuva opeteltavastaasiasta, ennen kuin siirrytään yksityiskohtaisemmalle palveluiden hyödyntämistä.välinetasolle. Sosiaalinen media on kuitenkin ilmiönäniin laaja, että mielenkiinnon ja ymmärryksen voisi eh-kä paremmin herättää tutustuttamalla aloittelijat ensinvälineeseen. Saatujen kokemuksien jälkeen aloittelijapystyisi tutustumaan myös muihin sosiaalisen medianpalveluihin omatoimisesti, ja aloituskynnyskin olisi las-kenut.3.5 YhteenvetoTässä raportin osiossa kuvatuissa koulutuksissa ja”sukelluksissa” on keskitytty sosiaalisen median koko-naisuuksiin, ja pyritty antamaan kattava kuva sosiaali-sen median kentästä. Palautteiden perusteella tässä   raportit 2012 21
  22. 22. 22    raportit 2012
  23. 23. 4. Kokeilusta käytäntöön – avoimet toimintatavat ja sosiaalisen median käyttö AVO-hankkeessa toteutettiin toimintaan osallistuneille loppukysely, jossa selvitettiin sosi- aalisen median käytön ja siihen läheisesti liittyvien avointen toimintatapojen yleistymistä vuosina 2009-2011. Ajatuksena oli niin ikään saada vastausten avulla näkemystä siitä, miten koulutusten kohderyhmä näki uusien toimintatapojen ja sosiaalisen median roolin nykyarjessaan ja sitä kautta tietoa hankkeen pidemmälle ulottuvasta vaikuttavuudesta.Kyselystä toteutettiin kaksi versiota, toinen muuta- • Sukellus sosiaaliseen mediaan ja verkon työka-miin AVO-hankkeen toteuttamiin laajempiin koulutus- luihin opetuksessa – virtuaalinen AVO-roadshowkokonaisuuksiin osallistuneille ja toinen laajennetulle Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla (alkuvuosikohderyhmälle, johon kuului sosiaalisen median ken- 2010)tän toimijoita, jotka olivat myös mahdollisesti osallis-tuneet AVO-hankkeen toimintaan jossakin muodossa, Laajennetulle kohderyhmälle tehtyä kyselyä käsitelläänvaikka koko AVO-hankkeen kohderyhmää olikin lähes soveltuvin osin. Erityisesti on kiinnitetty huomiota kyse-mahdoton tavoittaa. Koulutuksiin osallistuneille suun- lyiden esiin nostamiin eroavaisuuksiin ryhmien välillä.natun kyselyn vastaajat olivat osallistuneet seuraaviin Laajennetun kohderyhmän sekä toiminnan kohderyhmi-koulutuksiin: en kyselyrunko sekä -sisältö olivat lähes tosiaan vas- taavat. Käytän jatkossa toiminnan kohderyhmien kyse-• Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Sosiaalisen lystä termiä loppukysely. median henkilöstökoulutus (syksy 2011)• Osaava Hanke – koulutuspäivät/Sosiaalinen me- 4.1 Loppukyselyn vastaajaprofiili dia Invalidiliton Järvenpän koulutuskeskuksessa Koulutuksiin osallistuneiden loppukyselyyn saatiin 62 (alkuvuosi 2011) vastausta. Vastaajista 87 % oli naisia ja 13 % miehiä.• Sosiaalisen median koulutus Ammattiopisto Vastaajien ikäjakauma oli melko laaja. Suurin vas- Luovissa (alkuvuosi 2011) taajaryhmä oli iältään 45–54, heitä oli vastaajista 43• HAAGA-HELIA Ammattikorkeakoulun henkilöstön %. Myös aiemmin käsitellyssä Second Life -loppukyse- sosiaalisen median koulutus (2011) lyssä vastaajien ikäjakauma oli laaja, joten koulutukset• Sosiaalisen median koulutus Lappeenrannan ovat todennäköisesti pystyneet saavuttamaan työikäi- Teknillisellä yliopistolla (alkuvuosi 2011) sen kohderyhmän hyvin.• Hämeenlinnan lukio-opettajien some-pilottiryhmä 58 % vastaajista oli ammatiltaan opettajia. Seuraa- 2009–2011 vaksi suurin ammattiryhmä oli suunnittelijat ja asian-   raportit 2012 23
  24. 24. tuntijat, joita oli 21 % vastaajista. 8 % vastaajista oli olivat aavistuksen nuorempia. 39 % vastaajista oli am- ammattinimikkeeltään kouluttajia. Muiden ammattiryh- matiltaan opettajia. Suunnittelijoita/asiantuntijoita oli mien edustajia vastasi kyselyyn vain muutamia. Heidän vastaajista 35 %, ja kouluttajia 14 %. Loput vastaajis- ammattinimikkeinään oli mm. kehittäjä, tekninen tuki- ta olivat työtehtäviltään johtaja/kehittäjiä, opiskelijoita, henkilö, ohjaaja tai sihteeri. teknisiä tukihenkilöitä, yrittäjiä, tutkijoita tai virkamie- Koulutuksien lisäksi lähipiiri on ollut tärkeä lisätie- hiä. Myös yksi eläkeläinen vastasi kyselyyn. don lähde 69 prosentille vastaajista. Perheen, ystävien Vastaajien tiedonhakukanavat poikkesivat hieman ja työkavereiden merkitys sosiaalisen median käyttöön- koulutuksiin osallistuneista. Tärkein uuden tiedon läh- otossa korostuu. 59 % on opiskellut lisää verkosta löy- de vastaajille oli verkosta löytyvät aineistot (83 % vas- tyvien aineistojen kautta, ja 49 % eli melkein puolet on taajista). Toiseksi tärkeimpänä tiedonlähteenä 71 % osallistunut muihin sosiaalisen median tapahtumiin tai kannatuksella pidettiin verkkoyhteisöjä kuten Some- koulutuksiin. Painetut materiaalit saivat vähiten mainin- tu tai Vinkkiverkko. Myös työ- tai opiskelutoverit olivat toja lisätiedon lähteenä, mutta niihinkin oli silti turvau- tärkeä tiedonlähde (65 %). Vastaajat olivat etsineet ja tunut viideosa vastaajista. Avoimien vastausten puolel- saaneet tietoa monipuolisista lähteistä. la mainittiin tiedonlähteinä vielä myös alan asiantuntijat Laajennetun kohderyhmän kyselyn vastaajat ovat sekä omatoiminen tutustuminen aiheeseen verkossa. kaikkien vastaustensa perusteella kokeneempia so- Erityisesti jälkimmäinen vastaus kertoo, että keräänty- siaalisen median käyttäjiä kuin loppukyselyyn vastan- neen tiedon tarkkaa lähtöpaikkaa on voinut olla hanka- neet. Suuri osa kyselyyn vastanneista henkilöistä oli jo la mieltää näin jälkikäteen. löytänyt verkostoja sosiaalisen median piiristä, ja käyt- Suurin osa vastaajista oli osallistunut AVO-hank- ti sosiaalista mediaa niin töissä kuin vapaa-ajallakin. keen koulutukseen vuonna 2011 eli samana vuonna kuin loppukysely tehtiin. Koulutusten sisältö oli siis vas- 4.3 Uudet välineet ja toimintatavat taajilla edelleen hyvin mielessä, mutta loppukyselyn pe- – esteet ja onnistumiset rusteella ei pystytä tekemään arviota koulutusten pitkä- Loppukyselyssä kysyttiin vastaajilta, mikä heidän koh- aikaisista vaikutuksista. taamistaan sosiaaliseen mediaan tai siihen liittyvistä uusista toimintatavoista on ollut heille erityisen merki- 4.2. Laajennetun kohderyhmän tyksellinen. Vastaukset varioituivat huomattavasti. Osa kyselyn vastaajaprofiili vastaajista mainitsi useamman merkittävän asian, ja Laajennetun kohderyhmän kyselyyn saatiin 63 vasta- osa taas reflektoi kysymystä omaa oppimistaan vas- usta. Vastaajista 59 % oli naisia ja 41 % miehiä. Suku- ten. Suuri osa ilmoitti vastauksenaan tietyn ohjelman puolijakauma oli loppukyselyä tasaisempi, ja vastaajat tai sivuston käytön: Merkittävin kohtaamasi sosiaalisen mediaan tai siihen liittyviin toimintatapoihin kytkeytyvä asia, jonka olet kohdannut muutaman edellisen vuoden aikana? 11 mainintaa Blogikirjoittelu, Facebook 5 mainintaa Wikin tekeminen 4 mainintaa LinkedIn 2 mainintaa Skype, Googledocs, Moodle, • Google+, Twitter 1 maininta Mm. yhteisöllinen kirjoittaminen, digikuvaus, verkostoituminen, RSS syötteet, työnantajan tarjoama koulutus, tekijänoikeudet, kaupallinen käyttö, SOMEn mukaantulo opetukseen, iPad, Wordpress, Xing, Etherpad, Adobe Connect Pro, Spellic.com, Spotify, Youtube, Google-keskustelu, SlideShare, Doodle Merkittävin kohdattu sosiaalisen mediaan tai siihen liittyviin toimintatapoihin kytkeytyvä asia muutaman edellisen vuoden aikana.24    raportit 2012
  25. 25. Huomioitavaa on, että hankkeen järjestämissä koulu- sivät blogeja mm. opetuksen tukena sekä kanavanatuksissa on käsitelty vastaajien eniten esiin nostamia löytää muita oman alan asiantuntijakirjoituksia.asioita, kuten blogeja ja wikejä. ”Oman blogin aloittaminen ja yritykset hahmottaa, mitä”AVO-koulutuksen avulla opin organisoimaan ja jäsentä- sillä voisi mielekkäästi tehdä.”mään kenttää sekä rohkeasti kirjautumaan eri palvelui-hin ja kokeilemaan niitä – joidenkin palveluja tulee käy- Facebookin käyttö liittyy vastausten perusteella lähin-tettyä enemmän kuin muita, mutta tarpeen vaatiessa nä vapaa-aikaan sekä sosiaalisten kontaktien ylläpi-olen tietoinen sosiaalisen median antamista mahdolli- toon. Yksi vastaajista oli hyödyntänyt Facebookin sul-suuksista. Olen myös hyväksynyt sen, että käyttöönot- jettua ryhmää verkostoitumistyökaluna ennen opintojentovaihe (minun ja muiden) voi olla hidas ja vaivalloinen alkua, mutta siirtynyt tilaisuuden myötä käyttämään– silti näen sosiaalisessa mediassa valtavasti mahdolli- Google-keskusteluryhmiä. Vastaajien työpaikoilla Face-suuksia, eikä alun jähmeys ole lannistanut minua.” bookia käytettiin markkinoinnissa, tiedotuksessa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa kommunikoinnissa. Wi-”Kyllä merkittävintä on ollut työnantajan tarjoama kou- kejä käytettiin vastausten perusteella opetuksen tuke-lutus. Osallistuin hyvä tietää -periaattella, mutta olen ak- na sekä yhdessä tekemisen tukena työympäristössä.tivoitunut käyttämään somea niin työssä kuin vapaa-ai- Vastaajilta kysyttiin myös esteistä, joita he olivatkanakin.” kohdanneet uusien välineiden tai toimintatapojen käyt- töönotossa tai soveltamisessa. Eniten mainintoja ke-Blogikirjoittelun maininneista vastaajista kuusi oli aloit- räisi väite ”Toimintaympäristössäni ei ole riittävästi tie-tanut oman blogin pitämisen. Lisäksi vastaajat hyödyn- toa sosiaalisesta mediasta ja uusista toimintatavoista”. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 21 16 13 12 12 Toimintaympäristössäni ei ole riittävästi tietoa sosiaalisesta mediasta ja uusista toimintatavoista Toimintaympäristössäni ei ymmärretä uudenlaisten toimintatapojen ja sosiaalisen median mahdollisia hyötyjä En ole löytänyt järkeviä soveltamiskohteita Minulla ei ole käytettävissä tarvittavia laitteita tai sovelluksia Lähipiirini ei hyödynnä uusia välineitä tai toimintatapojaYleisimmät esteet uusien välineiden ja toimintatapojen käyttöönotossa.   raportit 2012 25
  26. 26. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 10 10 9 8 7 Minulla ei ole saatavissa tukea käyttöön Joudun perustelemaan sosiaalisen median käyttöä toimintaympäristössäni En osaa käyttää laitteita tai sovelluksi En osaa soveltaa oppimiani asioita käytäntöön Oma asenteeni on negatiivinen Keskikokoiset esteet uusien välineiden ja toimintatapojen käyttöönotossa. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 4 3 3 3 3 1 Toimintaympäristössäni ei suosista uudenlaisia välineitä/toimintatapoja Aihealueen keskusteluihin osallistuminen on hankalaa, koska jo peruskysymysten esittäminen on ”kielimuurin” takia ylivoimaista En näe uusien välineiden käyttöä tarpeellisena En saa uusien välineiden käytöstä hyötyä Oma toimintaympäristöni ei juuri käytä tietotekniikkaa tai verkon palveluita Harvinaiset esteet uusien välineiden ja toimintatapojen käyttöönotossa. Myös toiseksi suosituin väite tuo ilmi sen, ettei toi- soveltamiskohteita. Avoimien vastausten puolella joku mintaympäristöissä välttämättä aina ymmärretä sosi- totesikin, että uusia välineitä otetaan käyttöön lähin- aalisen median tuomia hyötyjä. 10 vastaajaa oli sitä nä tarpeen mukaan, joten käytettyjen välineiden määrä mieltä, että joutui perustelemaan sosiaalisen median jää pieneksi. Organisaation kannalta voi olla järkevää käyttöä omassa toimintaympäristössään. Mielenkiin- keskittää toiminta vain muutamaan sosiaalisen medi- toisesti kuitenkin vain 4 vastaajaa totesi, että työympä- an palveluun, jotteivät organisaation sisäinen tieto tai ristössä ei suosita uudenlaisia välineitä tai toimintata- sosiaaliset kontaktit sirpaloidu. poja. Yleisimmät esteet ja ongelmat lähtevät ilmeisesti Järkevien soveltamiskohteiden puuttuminen saat- liikkelle juuri työympäristön tiedonpuutteesta. taa liittyä myös siihen, ettei tekniikkaa tai sovelluksia 13 vastaajaa kertoi, ettei löytänyt sosiaalisen me- osata käyttää kunnolla. Yhdeksän vastaajaa kertoo, et- dian tarjoamille välineille tai toimintatavoille järkeviä tei osaa käyttää laitteita tai sovelluksia, ja kahdeksan26    raportit 2012
  27. 27. ei osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön. Seitsemän ollut riittävästi tietoa sosiaalisesta mediasta ja uusis-vastaajaa suhtautuu sosiaaliseen mediaan negatii- ta toimintatavoista. Kolmanneksi suosituin vastaus olivisesti, mutta aineiston perusteella ei pystytä sano- ”joudun perustelemaan sosiaalisen median käyttöä toi-maan, onko kyseessä syy vain seuraus. mintaympäristössäni”, ja neljänneksi yleisimmässä pa- Annettujen vastausvaihtoehtojen lisäksi vastaajat hoiteltiin, ettei toimintaympäristössä suosittu uusia vä-saivat myös kertoa muita käytön esteitä. 11 vastaa- lineitä tai toimintatapoja. Vastaajaryhmän esteet siisjaa 53:sta (11 %) kertoi ajanpuutteen olevan uusien kulminoituivat vastausten perusteella toimintaympä-välineiden käyttöönottoa haittaava tekijä. Ajanpuute il- ristön ongelmiin. Samanlaista trendiä oli nähtävissämeni eri tavoin. Osa ei jaksanut opetella uusia asioita myös loppukyselyn vastaajien keskuudessa, joskin lop-työpäivän päälle, eikä työympäristöstä saatu tukea työ- pukyselyn puolella myös henkilökohtaiset esteet nousi-ajalla opiskeluun. Työvälineitä saattoi myös olla liikaa, vat näkyviin jonkin verran.jolloin aika ei riittänyt kaiken opetteluun. Muita avoimi- Avoimien vastausten puolella esteinä mainittiinen vastausten puolella esiintulleita käyttöönoton estei- muiden työntekijöiden sekä johtajien rajalliset tiedottä oli mm. opiskelijoiden vastustus korvata lähiopetus ja taidot. Niistä syntyvät epäluulot hidastavat uusiensomea hyödyntävällä etäopiskelulla, työorganisaation sosiaalisen median välineiden käyttöönottoa. Yksittäi-rajalliset resurssit koulutukseen sekä työpaikalla val- siä mainintoja tuli myös käyttöehtojen vaikeaselkoisuu-litseva sosiaalisen median käytön pelko. desta, ympäristön resursseista korvata SoMen paris- sa tehtyä työtä sekä tarvittavan tekniikan puuttuminen.”Suositaan, mutta ei ole rahaa tai koulutusta. Omallaajalla perheellinen ei ehdi.” ”Lähiympäristöllä ei ole riittäviä välineitä päivittäiseen verkostoitumiseen.”Myös laajennetun kohderyhmän kyselyn puolella suu-rimmat esteet liittyivät toimintaympäristön asenteisiin. Kysymykseen siitä, mitkä asiat edistivät uusien välinei-38 vastaajaa 63:sta oli sitä mieltä, ettei heidän toimin- den ja toimintatapojen soveltamista vastattiin innok-taympäristössään ymmärretä uudenlaisten toimintata- kaammin kuin esteisiin. Kysymykseen vastasi yhteensäpojen ja sosiaalisen median mahdollisia hyötyjä. 37 54 vastaajaa. Ehdottomasti tärkeimmäksi edistäjäksivastaajaa kertoi, ettei heidän toimintaympäristössään nousi oma positiivinen asenne (72 % vastaajista). 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 39 38 30 28 27 Oma asenteeni on positiivinen Toimintaympäristössäni suhtaudutaan myönteisesti uudenlaisiin välineisiin Minulla on käytettävissä tarvittavat laitteet ja sovellukset Sosiaalisen median käyttöä ei tarvitse perustella toimintaympäristössäni Minulla on tarvittavaa osaamista käyttöönEniten uusien välineiden ja toimintatapojen soveltamista edistäneet asiat.   raportit 2012 27
  28. 28. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 26 24 22 21 17 Näen käytön tärkeänä ja tarpeellisena osana tätä aikaa Toimintaympäristössäni ymmärretään, mitä hyötyjä sosiaalisesta mediasta voi olla Olen löytänyt järkeviä soveltamiskohteita Koen saavani hyötyä uusien välineiden käytöstä Tavoitan ihmiset ja verkostot Kohtalaisesti uusien välineiden ja toimintatapojen soveltamista edistäneet asiat. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 16 16 14 13 13 Oppimani soveltaminen käytäntöön on helppoa Toimintaympäristössäni on riittävästi tietoa sosiaalisesta mediasta ja uusista toimintatavoista Lähipiirini hyödyntää uusia välineitä tai toimintatapoja Minulla on saatavissa tukea käyttöön Termistön tutuksi tuleminen on rohkaissut olemaan enemmän mukana Vähiten uusien välineiden ja toimintatapojen soveltamista edistäneet asiat. Oman asenteen lisäksi toimintaympäristön myöntei- mediassa nimenomaa sosiaalisuus on tärkeä aspekti, syys sosiaaliselle medialle nähtiin tärkeäksi voimava- joka erottaa sen muista teknisistä apuvälineistä. raksi. Käyttöönoton esteet -kysymyksen vastauksissa Melkein puolet vastaajista (48 %) näki sosiaalisen toimintaympäristön välinpitämättömyys nousi suurim- median käytön tärkeänä ja tarpeellisena osana tätä maksi haitaksi toimintatapojen kehittämisessä. Uusi- päivää. Myös se, että vastaajat ovat löytäneet järkeviä en toimintatapojen käyttöönottoa ja soveltamista hel- soveltamiskohteita tiedoilleensekä taidoilleen on ol- pottaakin suuresti ympäristön tuki, kannustus sekä lut tärkeä motivaattori. Sanallista palautetta tuli kysy- ajantasalla oleva tekninen välineistö. Sosiaalisessa mykseen huomattavasti vähemmän, joten kysymyksen28    raportit 2012
  29. 29. vaihtoehdot nähtiin todennäköisesti kattaviksi. Vas- Eräs vastaaja oli hyödyntänyt sosiaalisen median väli-taajat mainitsivat oman motivaation sekä sovellusten neitä tuomaan omaa työtänsä läpinäkyvämmäksi opis-peruskäytön maksuttomuuden myös edistäneen käyt- kelijoille. Myös opiskelijoiden ikä voi näkyä käyttöko-töönottoa. kemuksissa. Vanhemmat opiskelijat olivat palautteen Laajennetun kohderyhmän kyselyssä positiivisen perusteella suhtautuneet Facebookiin epäluuloisesti,asenteen sekä oman osaamisen merkitys uusien väli- mutta keskustelu oltiin saatu viriteltyä pystyyn ”var-neiden ja toimintatapojen käyttöönotossa korostui. Jo- memmalla” Google-alustalla.pa 90 % vastaajista ilmoitti niiden edistäneen sosiaali- Myös muutoksista kysyttäessä aikapula nouseesen median käyttöä. 75 % vastaajista näki sosiaalisen esille vastauksista. Uusien asioiden opetteleminen jäämedian välineiden käytön tärkeänä osana tätä aikaa, työyhteisöissä helposti omalle ajalle, ja osa kokeekinja 72 % ilmoitti, että heillä on käytettävissä tarvitta- omasta osaamattomuudestaan huonoa omaatuntoa.vat laitteet sekä sovellukset. 69 % vastaajista oli löy- Osa luovuttaa työtaakan alla, ja pitäytyy vanhoissa toi-tänyt järkeviä soveltamiskohteita sosiaaliselle medi- mintatavoissa. Se, että itse ottaa välineet käyttöön eialle, ja 66 % koki verkostojen ja ihmisten edistäneen riitä, siihen täytyisi pystyä innostamaan muutkin. Ah-omaa käyttöään. Huomattavaa on selkeä ero loppuky- kerasti sosiaalista mediaa eteenpäin ajaneiden vas-selyn vastauksiin: laajennetun kohderyhmän vastaajat tauksista nousee kuitenkin esiin myös ajatus, että ai-eivät koe toimintaympäristönsä tuen edistäneen omaa kaavievän käyttöönoton jälkeen sosiaalisen mediankäyttöään. Toimintaympäristön tuki on vaikuttanut hei- välineet voivat helpottaa työtä, ja jopa säästää aikaa.dänkin vastauksissaan jonkin verran, mutta ei ole yh- Uuden työtavan omaksuminen ei käy hetkessä, muttatä ehdoton vaatimus käyttöönotolle tai soveltamiselle. voi olla vaivan arvoista.Taustalla vastauksien eroissa voi olla laajennetun koh-deryhmän vastaajien parempi osaamistaso. Omat tai- ”Suurin blokki on aina itsessä – syytän ajanpuutetta, kii-dot (sekä positiivinen asenne) tuovat varmuutta sekä rettä, stressiä, mitä milloinkin. Välillä koin somen aikarohkeutta hyödyntää sosiaalista mediaa myös ilman tu- vahvasti muoti-ilmiönä, johon on pakko mennä mukaankijoukkoja. koska on pakko mennä mukaan, enkä oikein mieltänyt etuja todellisiksi, vaan pidin niitä osin keinotekoisina.4.4 Sosiaalisen median tuomat Mutta aina kun ylittää jonkun kynnyksen ja päättää ko-muutokset työhön sekä vapaa-aikaan keilla, niin kyllä ne edut tulevat esiin aika nopeasti. TälläVastausten perusteella koulutuksissa käyneet opetta- hetkellä hyödynnän opetuksessa jossain määrin blogeja,jat ottivat uusia toimintatapoja käyttöönsä innokkaas- laajahkosti wikejä, kokeilumielessä FBtä ja täytyy sanoa,ti. Opetusmenetelmiä on uudistettu, ja uusia alusto- että olen innostunut tuloksista. Enemmänkin voisi teh-ja on otettu käytöön. Kyselyyn vastanneet opettajat dä, mutta... aika, kiire, muu stressi – tuliko tästä kehä?”käyttävät esimerkiksi ConnectProta luentojen ja pien-ryhmäharjoitusten vetämiseen, ja Moodle on käytössä Osalle vastaajista muutokset ovat kohdistuneet enem-useammallakin. Sosiaalisen median välineiden käyttä- mänkin vapaa-aikaan. Sovelluksiin tutustutaan omallaminen on myös muuttanut opettajien työympäristöä lä- ajalla, ja samalla yritetään pysyä vauhdilla kehittyvässäpinäkyvämmäksi. Eräs opettaja kertoo, kuinka hänen some-maailmassa mukana. Viihdeosasten integrointitekemänsä tuotokset ja asiat ovat myös muun henkilö- omaan vapaa-aikaan on helpompaa kuin kokonaisenkunnan hyödynnettävissä, ja hän itsekin on saanut ma- lukiokurssin muuntaminen some-perustaiseksi.teriaalia käyttöönsä muilta. Samalla joudutaan kuiten- Esiin nousee myös selkeiden, suomenkielisten oh-kin miettimään myös avoimuuden ja oman vapaa-ajan jeiden tarve. Moni uusi asia jää vain ajatuksen asteel-rajoja, jottei työ hiivi myös vapaa-ajalle. le, koska käyttöönotto vaikuttaa liian hankalalta itse- Opiskelijat suhtautuvat opettajien mukaan kaksija- näisesti.koisesti sosiaalisen median mukaantuloon: käsitykset Yhteistyö verkon yli mainittiin myös palautteissa.oppimisesta ja opetuksesta ovat edelleen melko kon- Yhteiskirjoittaminen Google Docs-ohjelmassa tai muuservatiivisia, ja some mielletään helposti vain vapaa- verkostomainen työskentely katsottiin opettelua vaati-aikaan kuuluvaksi. Alkuhämmennyksen jälkeen uudet vaksi, mutta onnistuessaan antoisaksi prosessiksi. Yk-välineet ja toimintatavat otettiin hyvin vastaan, ja ope- si vastaajista kertoi oppineensa sietämään töidensätuksen ja oppimisen vapautuminen paikkasidonnai- keskeneräisyyttä verkostotyöskentelyn ansiosta, silläsuudesta tuo etuja niin opiskelijoille kuin opettajillekin. tuotokset olivat jatkuvasti myös muiden nähtävillä. On-   raportit 2012 29

×