Your SlideShare is downloading. ×
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-hankkeen raportteja 1/2012

2,828

Published on

Pulahduksia AVO-vesillä – Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 sisältää kahdeksan kertomusta, joista kukin valottaa hankkeen käytännön toteutuksia eri näkökulmista. Raportti on suunnattu sekä …

Pulahduksia AVO-vesillä – Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 sisältää kahdeksan kertomusta, joista kukin valottaa hankkeen käytännön toteutuksia eri näkökulmista. Raportti on suunnattu sekä asiantuntijoille että asiasta kiinnostuneille. Teemat käsittelevät avointa oppimista, avointa toimintakulttuuria, yhteisöllistä mediaa ja sisällöntuotantoa. Niin ikään virtuaalimaailmojen ja mobiililaitteiden opetuskäyttö sekä vapaiden ja avoimien ohjelmistojen käyttö opetuksessa ja organisaatioissa ovat esillä kuvauksissa.

Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanke toteutettiin vuosina 2008–2011 valtakunnallisessa Manner-Suomen ESR-kehittämisohjelman toimintalinjassa 3: Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi. Rahoittajana on toiminut Lapin ELY -keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry ja mukana oli kaikkiaan 11 organisaatiota.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
2,828
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Pulahduksia AVO-vesilläKUVAUKSIA AVO-HANKKEEN TOIMINNASTA 2008–2011 AVO-HANKKEEN RAPORTTEJA 1/2012
  • 2. Sisältö Esipuhe ”Me oltiin ihan pihalla, ulkona Tiina Front-Tammivirta .............................................. 3 luokkahuoneista – ja me opittiin!” Outi Vahtila, Johanna Salmia, AbstRact .................................................................... 5 Annika Michelson ja Lotta Linko .........................37 Koordinoinnin kulmakivet ja yhteinen Viisautta wikin tekoon – vertais- viestintä AVO-verkostohankkeessa tuotanto loi uutta toimintamallia Tiina Front-Tammivirta, Anne Rongas ja Joanna Kalalahti ......................................................61 Titi Tamminen ............................................................. 7 Second Life -virtuaalimaailma AVO-hanketoimijoiden yhteinen opetuskäytössä etäkeskusteluväline Riitta Liski, Päivi Svärd, Joanna Kalalahti ......................................................15 Isto Huvila, Kim Holmberg ....................................71 Opettajien sosiaalisen median Educoss edisti onnistuneesti koulutus ja sen kehittäminen vapaiden ja avoimen lähdekoodin Ari-Matti Auvinen ja ohjelmistojen (VALO) opetuskäyttöä Kaisa Honkonen-Ratinen .......................................25 Elias Aarnio ...............................................................85 Nettiajan kansalaisyhteiskunnan verkosto kokeili ja kehitti uusia toimintamalleja Antti Poikola ..............................................................33 Suomen eOppimiskeskus ry, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@eoppimiskeskus.fi • Taitto: Adverbi Oy Paino: Kirjapaino Fram • ISBN 978-952-67714-0-3 (painettu julkaisu) • ISBN 978-952-67714-1-0 (sähköinen julkaisu)2    raportit 2012
  • 3. EsipuheA voimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeen koordinointi ja hankeviestintä (Tiina Front-Tammivir- myötä avoin tuottaminen ja jakaminen ovat mo- ta, Anne Rongas ja Titi Tamminen); hanketoimijoiden nimuotoistuneet. Kollektiivisesti tuotettuja ta- etäkeskusteluväline (Joanna Kalalahti); sosiaalisenpahtumia ja julkaisuja on syntynyt runsaasti. Yhteisöl- median koulutus opettajille (Kaisa Honkonen-Ratinenlinen tekeminen on näkynyt tapahtumien, koulutustenja tilaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa sekäosallistumisessa materiaalien työstämiseen ja ideoin-tiin verkon yhteisöpalveluissa ja wikeissä. Vertaistuotantona ovat syntyneet niin sosiaalisenmedian koulutuskonsepti, Mobiilikesäkoulu, AVOn webi-naarisarja (noin 40 webinaaria), toiminnalliset ja aktivoi-vat sessiot konferensseihin (mm. ITK-päiville, DCL-kon- Avoimuusperiaatteen vuoksi onferenssiin) sekä joukko sosiaalisen median ympäristöjäja niihin materiaaleja. Vertaistuotantoja on toteutettu suosittu ilmaisia, vapaasti käyttöönotettaviahanketoimijoiden kesken ja avoimena ulkopuolisille työkaluja ja palveluja. Eri puolilla maataosallistujille. Hyvänä ”testiympäristönä” uusien palve-lujen ja verkkotilojen käytölle on toiminut hankkeen laa- toimivat hanketyöntekijät haastavat perinteisetja verkosto; kansallisen verkoston kautta hankkeessa yhteydenpito- ja palaverikäytännöt.on toiminut toistakymmentä organisaatiota ja kymme-niä asiantuntijoita kuudessa osahankkeessa vuosina2008–2012. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja ti-laisuuksiin on osallistunut yli 2 500 henkilöä. AVO-verkostossa on käytetty ahkerasti uusia palve-luita ja verkkotiloja, joilla etäälläkin toisistaan olleettoimijat ovat saaneet läsnäolon tuntua yhteisössä. ja Ari-Matti Auvinen); mobiilikesäkoulu-tapahtuma (Ou-Viestintävälineiden kirjo on ollut laaja. Yhtenä tavoit- ti Vahtila, Johanna Salmia, Annika Michelson ja Lottateena onkin ollut uusien palveluiden testaaminen ja Linko); nettiajan kansalaisyhteiskunta (Antti Poikola);pilotoiminen hanketoiminnassa. Avoimuusperiaatteen Second Life (Riitta Liski, Päivi Svärd, Isto Huvila, Kimvuoksi on suosittu ilmaisia, vapaasti käyttöönotettavia Holmberg); viisautta wikin tekoon -vertaistuotantopro-työkaluja ja palveluja. Eri puolilla maata toimivat han- jekti (Joanna Kalalahti) sekä Educoss (Elias Aarnio).ketyöntekijät haastavat perinteiset yhteydenpito- ja pa- Julkaisun on toimittanut yhdessä allekirjoittaneenlaverikäytännöt. Laajan hankkeen koossa pitäminen ja kanssa Oili Salminen. Raportin on mahdollistanut AVO-raportointi sekä hankkeen sisällä että sen ulkopuolel- verkoston aktiivinen, uutta luova toimijajoukko. Lämpi-le ovat vaatineet uudenlaista toimintakulttuuria, joka mät kiitokset teille kaikille!puolestaan on luonut maaperää uudenlaisille hanke-käytännöille. Hämeenlinnassa maaliskuussa 2012 Tämä raportti sisältää kahdeksan kertomusta, jois- Tiina Front-Tammivirtata kukin valottaa hankkeen käytännön toteutuksia eri AVO-hankkeen koordinaattorinäkökulmista. Mukana ovat seuraavat kertomukset: Suomen eOppimiskeskus ry   raportit 2012 3
  • 4. 4    raportit 2012
  • 5. OILI SALMINENTranslated by Tiina Lanas AbstractThe AVO project (Open Networks for Learning, 2008– and mobile learning devices for educational purposes,2011) searched for methods to jointly produce learning as well as for those that employ free and open soft-materials; it also developed methodologies for open ware in school use. There will be two other reports pub-production and sharing and promoted a communal way lished of the AVO project:of planning and implementing events, functions andcourses. The cooperation among the eleven participat- • AVO on open collision courses – challengesing organisations went well, in general. The new cul- in combining the real and the virtualture of working together and borrowing creatively was (AVOimesti törmäyskurssilla – haasteita reaali-adopted in varying depths at varying times. ja verkkomaailman yhdistämisessä) The key feature of the project was networking. Peer • AVO ripples propagate – openness in sight!production and peer learning together with the creation (AVO:n laineet liplattavat – avoimuutta näkyvissä!)and maintenance of networks were central to its modeof operation. The results reached were excellent. These reports will deal with the success and effective- The implementation occupied thousands of individ- ness of the project. This report contains eight stories,uals. The extensive national-level network had more each shedding light on the project’s practical imple-than ten organisations involved in project work and mentation from a different angle. The stories are thedozens of experts participating in the six subprojects following: coordination and project communication (Tii-in 2008–2011. More than 2500 individuals participat- na Front-Tammivirta, Anne Rongas and Titi Tamminen);ed in the training sessions and events that were organ- project members’ distance communication tools (Joan-ised during the project. na Kalalahti); social media education for teachers (Kai- The AVO network used new services and web rooms sa Honkonen-Ratinen and Ari-Matti Auvinen); mobileactively so that the widely dispersed participants were summer school event (Outi Vahtila, Johanna Salmia,able to establish a sense of presence in the project Annika Michelson and Lotta Linko); civic society onlinecommunity. The range of communication tools em- (Antti Poikola); Second Life (Riitta Liski, Päivi Svärd, Is-ployed was deliberately extensive, as one of the project to Huvila, Kim Holmberg); peer production project Vii-objectives was the testing and piloting of new servic- sautta wikin tekoon – Wisdom in Wiki production (Joan-es offered for project use. A broad range of web ser- na Kalalahti) and Educoss (Elias Aarnio).vices and web rooms was first introduced into project The AVO project was implemented in 2008–2012internal use, and then a variety of interest groups was under the ESF Operational Programme in mainland Fin-trained to use them. land, axis 3, Active Citizen of the Open Learning Envi- This project report is intended for learners and ronment. The project was funded by the Centre for Eco-users in diverse educational institutions and organi- nomic Development, Transport and the Environment insations that employ open learning, open working cul- Lapland and coordinated by the Association of Finnishtures, social media, content production, virtual worlds eLearning Centre.   raportit 2012 5
  • 6. 6    raportit 2012
  • 7. Tiina Front-Tammivirta, Anne Rongas ja Titi Tamminen Case: Koordinoinnin kulma- kivet ja yhteinen viestintä AVO-verkostohankkeessa Tämä osaraportti kuvaa AVO-hankkeen hallinnollista koordinointia ja viestintää, jotka olivat Suomen eOppimiskeskuksen vastuualueita. Kun kirjattiin kokemuksia ja näkökulmia Avoimet verkostot oppimiseen -hankkeen koordinoinnista ja viestinnästä, esille nouse- vat väistämättä sellaiset teemat kuten verkosto, vuorovaikutus, auttaminen ja yhdessä tekeminen, talkootyö, kansainvälisyys sekä verkostotyön ilot ja murheet. Koordinaattorin tärkeimpiä tehtäviä olivat suuren toimijajoukon yhteistyön mahdollistaminen ja toimivienvuorovaikutusmallien luominen. Koordinaation vastuulla olleet viestinnälliset toimenpiteet ja toteutukset tukivat käytännössä koordinaatiotyön pyrkimyksiä ja myös muiden osa- hankkeiden työskentelyä. Lisäksi raportissa kerrotaan siitä, mitä hankkeessa tapahtui.Kysymys, voiko hyviä käytäntöjä siirtää, jää vastaamatta missä asioissa tai toiminnoissa tulokset jäivät tavoi-tyhjentävästi. Raportissa esitellään muutamia tapoja, telluista tai suorastaan epäonnistuivat. Näistä jaetaanmiten hyviä käytäntöjä voi tehdä muille tutuiksi ja sillä muutamia kokemuksia.tavoin edistää niiden hyödyntämistä muissa hankkeis- Mukana on ollut erittäin laajasti eri alojen ihmisiäsa ja toiminnoissa. Kerrotaan myös siitä, mikä kolmen eri puolilta Suomea. Tämä on helpottanut työtä. Ollaanvuoden työssä (yhteensä 22,5 henkilötyövuotta) on ol- päästy levittämään hankkeesta tietoa verkostoissa jalut sellaista, mitä oman kokemuksemme perusteella saatu siihen apua niin tutuilta kuin tuntemattomilta.voisimme suositella muiden ottavan käyttöön vastaa- Voidaan aidosti sanoa, että ME kaikki eri projekteissavanlaisissa laaja-alaisissa hankkeissa niin julkishallin- toimineet teimme AVOn yhdessä.nossa, kansalaisyhteiskunnassa kuin yrityksissäkin. Kaiken kaikkiaan, innostuneiden ja motivoituneiden Lisäksi tarkastellaan, mitä vuorovaikutusmalleja verkostotoimijoiden kanssa tämä hankekokonaisuushankkeessa oli käytössä ja mitä tuloksia niistä saa- on ollut opettava, innostava ja rohkaiseva. Näitä laatu-tiin. Tarinassa sivutaan muitakin tarpeelliselta tuntu- sanoja ollaan kuultu myös muilta hankkeessa mukanavia aiheita, jotta koordinaation osuus koko hankkeen olleilta. Niin ikään palaute hankkeesta on ollut pääasi-sisällä asettuisi oikeisiin raameihin. Tällaisella maise- assa myönteistä. Poikkipuolisia arvioita ollaan kuultuman kartoituksella toivotaan lukijan saavan käsityksen harvoin. Rahoitusohjelman kattohanke Aktiivi on anta-AVOn moninaisuudesta ja sen eri tahoille levittäytyvistä nut AVOsta pääasiassa myönteistä palautetta, kannus-ulokkeista. Monia oletettavasti kiinnostaa tietää myös, tanut ja linjannut toimintaa tarvittaessa.   raportit 2012 7
  • 8. Hankkeelle on aina kunniaksi, jos sen ydinajatus- teknologian joustavaa hyödyntämistä. Hanketavoittei- ten toteuttamista jatketaan. Tämä onnistui, ja uusi laa- siin kuuluu myös etsiä sellaisia uusia tuoteideoita, ja hankekokonaisuus Avoimuudesta Voimaa Oppimis- joista voitaisiin tehdä liiketoimintamalleja. Tavoitelta- verkostoihin -hanke aloitettiin vuoden 2012 alussa. vat tulokset tukevat uudenlaisten oppimispolkujen ra- Sen tavoitteena on yhteisöllisen, osallistavan ja ver- kentamista erilaisille oppijoille. Oppimisen esteitä, hi- kostomaisen toimintakulttuurin synnyttäminen ja vah- dasteita ja umpiperiä pyritään poistamaan ja aktiivisille vistaminen osallistuvissa oppilaitoksissa ja organisaa- toimijoille luodaan monenlaisia mahdollisuuksia tuo- tioissa sekä niiden sidosryhmissä. da näkyviin omaa osaamistaan (kts. esim Hämewiki, http://ttstyt.wordpress.com/tietoa/). Hankkeen nimessä sanat ”avoimet verkostot op- pimiseen” kuvaavat hyvin sitä, mitkä asiat ovat olleet toiminnan ytimessä – ikään kuin kiintopisteitä, joiden ympärille AVO on toimintaansa rakentanut. Avoimuus ja verkostot ovat tässä hankkeessa olleet oppimisen mahdollistajia, tukijoita ja tehostajia. Yhdessä nuo kol- me sanaa ovat tärkeitä kärkiä kolmiossa eikä mikään Avoimuus ja verkostot ovat niistä olisi yhtä tuloksellinen ilman muita. AVO pilotoi, koulutti ja tuki uusien toimintamalli- tässä hankkeessa olleet en jalkautusta oppilaitoksiin ja kansalaistoimintaan. oppimisen mahdollistajia, Toimintamalleissa erityisen tärkeätä oli pedagogises- ti sopivien ominaisuuksien ja piirteiden mukanaolo. tukijoita ja tehostajia. AVOssa tuettiin myös kriittiistä käyttöönottoa, joka tar- koittaa kokeiluja ja analysointia uusien mallien sisään- ajossa ja mahdollisuuksia muuttaa mallia, mikäli sen käyttö kohteessa ei ole mielekästä. AVO-hankkeen ra- hoitus on ollut vuosittain noin 860  000 euroa, joten rahoituksen loppusummaksi koko kolmivuotiskaudel- la tulee runsaat 2,5 miljoonaa euroa. Tästä summas- ta itse hankittua rahaa oli 15 prosenttia, josta puolet tuli kuntarahoituksena ja toinen puoli kuntaorgani- saatioille järjestetyistä sosiaalisen median koulutuk- sista. Euromäärältään hanke on Euroopan sosiaalira- haston (ESR) rahoituspäätöksissä melko suuri, mutta Avoimuus, verkostot ja oppiminen kun sitä vertaa EU-puiteohjelmien ja muihin EU-tason AVO-kivijalan aineksia hankkeisiin, se on melko pieni. Keski- ja suuren luo- AVO-hanke toteutettiin valtakunnallisessa Manner-Suo- kan projektit ovat niissä 8–10 miljoonan euroa. men ESR-kehittämisohjelman toimintalinjassa 3: Avoi- Hankkeen koordinoinnissa raha-asioiden hoitami- missa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi. nen ja maksatukset vaativat runsasti työtä. Hyvin hoi- Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalai- dettu talous antaa tunnetusti liikkumatilaa varsinai- seksi -kehittämisohjelmassa on paneuduttu vuodesta seen toimintaan ja tekemiseen. Talouden hoitaminen 2008 lähtien kansalaisten aktivoimiseen erilaisissa sujui hyvin, joskin välillä jouduttiin paimentamaan inno- oppimisympäristöissä. ESR-ohjelmaan kuuluva kehittä- vatiivisten toimijoiden pysymistä aikatauluissa. misohjelma on rahoittanut 14 eri hanketta, joista yksi Koordinoinnin materiaalia on kertynyt mittavat mää- on ollut AVO. Kolme uutta hanketta on aloittanut toimin- rät. Hankeraportointi ja maksatukset ovat tuottaneet taansa vuodenvaihteen tuntumassa 2011–2012. 20 isoa leveäselkäistä mappia maksatusaineistoja ja AKTIIVI-kattohankkeessa on valtakunnallisia ver- ennen kuin hanke laitetaan arkistoitavaksi, tulossa on kostohankkeita, joiden tulokset ovat kaikkien kansa- todennäköisesti vielä kuusi samanlaista mappia lisää laisten käytössä. Verkostohankkeiden tavoitteena on sekä seurantatietoja, päätösasiakirjoja, maksatuspää- tukea teema-alueen yhteistyötä, lisätä osaamista, ja- töksiä jne. Paperittomuuteen ei siten tässäkään digi- kaa tietoa ja parhaita käytäntöjä sekä samalla edistää taalisuutta hyödyntäneessä hankkeessa päästy.8    raportit 2012
  • 9. Seurantatietoja 2008–2011 Osallistuneet Tavoite Toteuma (31.12.2011) Yritykset 10 87 Organisaatiot 200 255 Henkilöt 850 2533 Naisia 600 1526 Miehiä 250 1007 Opetus-, ohjaus- ja henkilötyö-päivät Tavoite Toteuma (31.12.2011) Lähiopetus 900 1616 Etäopetus 850 851 Ohjaus- ja konsultointi 290 300 Muut hlötyöpäivät 150 157 Yhteensä 2190 2924 Henkilöstömäärä on vaihdellut kausittain. Saman- helppo muuttaa. Muutoksiin onkin matkan varrella ol-aikaisesti mukana on ollut keskimäärin 50–60 henki- lut tarvetta.löä, kokoaikaisia työntekijöitä on ollut suurimman osan Ilman aktiivisia toimijoita hanke kuin hanke hiipuuaikaa yhdestä kahteen ja näiden lisäksi on ollut osa-ai- ja lakkaa mahdollisesti tekemästä tulosta ennen kuinkaisia. Hankkeessa on toiminut lukuisa joukko erilaisia sen toimeksianto on valmis. AVO-hankkeessa tukijatasiantuntijoita. Vaihtuvuuden takia on työhön perehdyt- ja toimijat olivat koko matkan ajan tekemässä omaatämistä ollut runsaasti. osuuttaan, mutta myös auttamassa muita osallistu- jia. AVO-konsortion muodostivat Aalto-yliopiston Media-Hyvä suunnitelma auttaa laboratorio, Tampereen yliopisto INFIM, Åbo Akademi,toteuttamista ja koordinointia Hämeen ammattikorkeakoulu, Otavan Opisto, Kansa-EU-rahoitteisten hankkeiden toteutus ja raportointi ovat laisfoorumi SKAF, Teknologiakeskus Innopark, Hämeentarkasti määriteltyjä. Kun vuonna 2007 AVO-hankkeen kesäyliopisto, Hämeenlinnan kaupunki, Kotkan kau-valmisteluryhmä alkoi laatia suunnitelmaa rahoitusta punki ja HCI Productions.varten, maailma oli kovin erilainen kuin nyt. Muun mu- Hankkeen aikana on kehitetty mobiililaitteiden, blo-assa matkaviestinnän, sosiaalisen median ja virtuaali- gien ja wikien käyttöä oppimisessa ja vuorovaikutuk-maailmojen nykyiset sovellukset ja palvelut olivat vasta sessa, kolmiulotteisten virtuaalimaailmojen ja onli-tuloillaan eikä osasta niistä ollut vielä mitään tietoa. ne-konferenssien opetuskäyttöä, sosiaalisen median On selvää, että suunnitelmien tekeminen sellaisel- työkalujen pilotointia, avoimen lähdekoodin ratkaisujala nopeasti muuttuvalla ja uudistuvalla alueella kuten sekä web-yhteisöjä opettajan oppimisresurssina. Tär-verkko-oppiminen on vaikeaa, ehkä jopa mahdoton- keä osa-alue on ollut vertaistuotannon laadun arvioin-ta. Rahoituksen saaminen on kuitenkin kiinni projek- ti. Se on vaikeaa, mutta samalla siinä on joutunut lait-tisuunnitelmasta ja hakumenettelyssä mainituista eh- tamaan itsensä likoon ja huomaamaan, miten omadoista. Oli sikäli onnekasta - tai kaukonäköistä - että toiminta vaikuttaa muihin ja muiden tuloksiin. Laajanvalmisteluryhmä osasi tehdä suunnitelmat vaaditun toimijajoukon yhteistyö kestää, kun toiminnan edelly-tarkoiksi, mutta samalla niin joustaviksi, että niitä oli tykset ja periaatteet ovat selviä.   raportit 2012 9
  • 10. Virtuaalista kahvipöytää toivottiin reaaliaikaiseen Laajan toimijajoukon vuorovaikutukseen halukkaille. Kokeilu aloitettiin Flow- yhteistyö kestää, kun dock-palvelulla, josta siirryttiin Organisaatio-Qaikuun ja lopuksi Yammer-yhteisöpalveluun. Palvelua vaihdet- toiminnan edellytykset ja tiin kahdesti, koska Flowdock muuttui maksullisek- periaatteet ovat selviä. si ja eikä Organisaatio-Qaiku osoittautunut toimivaksi helppona yhteydenpitovälineenä. Virtuaalinen tila loi käyttäjilleen yhteenkuuluvaisuuden tunnetta; yksin or- ganisaatiossaan hanketyötä tekevälle tämä oli tärkeä tuki. Nopeat reaktiot ja vastaukset virtuaalitilaan hei- tettyihin kysymyksiin ja pohdintoihin synnyttivät ajoit- tain voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Huomionarvoista on, että voimia on koottu yhteen, Verkkopalaverin välineenä käytettiin pääasiallises- ja monissa tapauksissa joukkoponnistus on tapahtu- ti Adobe Connect Pro (ACP) -verkkokokousohjelmistoa, nut itseohjautuvasti ilman hankekoordinointia. Tässä Skypen ryhmächat-toimintoa wikillä ja kollaboratiivisil- mielestämme näkyy loistavasti verkostotyön myöntei- la tekstieditoreilla tuettuna (Etherpad) sekä kokeiltiin nen puoli. Vapaaehtoistyötä on muutenkin tehty huo- wikikokousta, jossa keskustellaan wikin kokoussivulla mattavassa määrin. Tehtyjä tunteja ei ole laskettu tar- tiettynä ajankohtana. Videokuvan välittäminen ei mai- kasti yhteen. nitulla välineellä toimi parhaalla mahdollisella tavalla usean käyttäjän kesken; acp-yhteydessä liikkuva kuva Hankkeen viestintä vie paljon kaistatilaa ja huonontaa yhteyden laatua. Ää- Viestintävälineiden kirjo on ollut laaja alusta lähtien ja nen ja tekstin käyttö palavereissa koettiin kuitenkin riit- hankkeen aikana nousseita uusia palveluja on testattu täviksi, varsinkin sen jälkeen kun joukkoon oli jo kas- ja pilotoitu ahkerasti. Hankkeen luonteesta ja toimija- vokkain tutustuttu. joukosta johtuen uusien välineiden kokeilu ja arviointi Elokuussa 2011 uutuutena tuli kokeiluun Google+ on luontevasti kuulunut osaksi vuorovaikutuskanavien -palvelun hangout-toiminto, jossa yhdistyvät laadukas valintaa. Avoimuus on ollut kantavana teemana koko ääni ja liikkuva kuva jopa kymmenen osallistujan kes- hankekokonaisuudelle ja siksi on mahdollisuuksien ken. Vapaamuotoiseen maanantaiaamun hanketoimi- mukaan suosittu ilmaisia, vapaasti käyttöön otettavia japalaveriin Google+hangout olikin mainio väline. työkaluja ja palveluja. Kasvokkaisia tapaamisia järjestettiin kaksi kertaa Yhteisiksi tiedonjakamisen ja keskustelun kanavik- vuodessa, joista jälkimmäinen toteutettiin kaksipäiväi- si vakiintuivat AVO-hankkeessa alusta lähtien hankewi- senä syyskauden alussa. Kasvokkaisiin tapaamisiin oli ki hankehallinnointiin, sähköpostilista, hanketoimijoille aina mahdollista osallistua osittain myös etänä, vaik- jaetut Google-kalenterit sekä sisäisiä että ulkoisia ta- kakin ensisijaisesti toivottiin saapumista paikan päälle. pahtumia varten, säännölliset palaverit verkossa (noin 90 prosenttia hanketoimijoiden yhteydenpidosta ja pala- 1krt/2kk) ja paikan päällä (2 krt/vuosi). Maanantaitie- vereista on joka tapauksessa toteutettu verkon kanavil- dote sähköpostilistalla jaettuna toimi hankkeen viik- la ja työkaluilla. kotiedotteena ja sitä koottiin avoimesti Googledocsin jaetussa dokumentissa. Jaettuja dokumentteja on käy- AVO-helmet kertovat tyytyväisyydestä tetty paljon ja näin on vältetty eri versioiden lähettely Avoimet verkostot oppimiseen tähtäsi avoimen oppi- sähköpostitse. Sisäisessä viestinnässä ja yhteissuun- misen ja sisällöntuotannon mallien ja menetelmien nittelussa käytössä olivat myös kollektiiviset miellekar- luomiseen, kehittämiseen ja tukemiseen oppilaitok- tat, koulutussuunnitteluwiki sekä mobiilivideot AVO-ka- sissa ja kansalaistoiminnassa. Miten hanke on tässä navalla Bambuser-palvelussa. onnistunut? Ulkoinen viestintä on myös pitkälti hoidettu verkos- AVO-helmet kertoo hankkeessa mukana olleiden käsi- sa. Koosteblogi Avoinvirta on toiminut sekä oman ver- tyksen parhaista tuloksista ja käytännöistä. Ne on koottu koston kesken yhtenä seurantaväylänä että ulkoisena yhteisessä työpajassa ”AVO-helmiksi”. Helminauhan kes- tiedotuskanavana. Hanketoimijoiden omat blogit sekä kellä sijoitimme timantiksi ”positiivisen pöllimisen kult- muut aiheeseen liittyvät blogit ovat seurattavissa yh- tuurin” eli periaatteen: jaetaan kaikki julkisella rahoituk- destä nettiosoitteesta. sella tehdyt tuotokset ja toimintamallit avoimesti.10    raportit 2012
  • 11. Yhdessä tekeminenVertaistuotanto Avoin toimintakulttuuri   raportit 2012 11
  • 12. Toiminnan luonnetta kuvaa ajatus, että hanke ja- Eri puolilla maata toimivat hanketyöntekijät haas- kaa kaikki julkisella rahoituksella tehdyt tuotokset ja tavat perinteiset yhteydenpito- ja palaverikäytännöt. toimintamallit avoimesti kiinnostuneiden tietoon ja AVOssa otettiin kokeiluun rohkeasti verkon kanavia käyttöön. verkkokokousjärjestelmästä Skypeen ja videoiden ja- Yhteisöllinen tekeminen on ollut luonteenomaista kamiseen. Periaatteena on ollut, että ”toimimme niin koko hankkeen ajan ja sitä on harrastettu toiminnan kuin opetamme”, toisin sanoen käytimme hankkeen si- kaikilla tasoilla. sällä samoja työkaluja ja avoimia toimintamalleja, joita kohderyhmille opetimme. Yhteistyötä on tehtävä heti alusta lähtien. Kun yh- teistyö alkaa jo varhaisessa vaiheessa, siitä tulee ta- pa, joka lisää onnistumisen mahdollisuuksia. AVOssa yhdessä tekeminen ja toimiminen on oikeastaan onnis- tunut paremmin kuin aluksi oli arvioitu. Innovatiiviset ratkaisut sopivat arkeen Käytimme hankkeen sisälla AVO-hanke on tuottanut uutta tietoa alueelta, jolta ei Suomessa ole tähän mennessä juurikaan ollut saa- samoja työkaluja ja avoimia tavilla. Tietoa on hankkeessa tuotettu käytäntöön so- toimintamalleja, joita veltaen, mikä on mahdollistanut uusia toimintatapo- ja esimerkiksi oppimateriaalien vertaistuotannosta kohderyhmille opetimme. hanketyöhön, kansalaistoimintaan jne. Innovatiivisia ratkaisuja on ollut hyvän käytännön arvoisesti myös siinä, että hanketoiminnassa ja koordinoinnissa on voitu käyttää sellaisia työkaluja, joilla tiedot ja ohjeis- tukset on onnistuttu levittämään kohderyhmään hy- vin nopeasti ja helposti käyttöönotettavasti. Opetuk- sessa innovatiiviset ratkaisut näkyvät painotuksessa, ettei koulutus ole välinekoulutusta, vaan sisältää uu- denlaisia toimintamalleja ja -kulttuuria siihen, että tekniikkaa hyödynnetään joustavasti kohderyhmän mukaan. Keskitetyt maksatukset ja viranomaisyhteydet Koordinoivalla taholla pitää olla selkeä ohjeistus ja pro- sessit kunnossa maksatusten ja seurantatietojen ke- ruuseen. Sovitut aikataulut raportoinnissa ja maksa- Hyvät käytännöt kiertoon tuksessa edellyttävät osallistuvien organisaatioiden Periaate ”Toimimme niin kuin opetamme” vahvaa sitoutumista. Koordinaattorin tärkeimmiksi tehtäviksi oli sovittu suu- Yhteydenpito rahoittajaan hankkeen eri vaiheissa ren toimijajoukon yhteistyön edellytysten takaaminen on tärkeä osa koordinaattorin työtä ja alusta lähtien ja toimivien vuorovaikutusmallien luominen. Tätä pal- sovittiinkin keskitetystä kontaktoinnista rahoittajavi- veli hyvin jo hankkeen alussa omaksuttu tapa jakaa ranomaiseen päin. Maksatusten osalta koordinaat- kaikki julkisella rahoituksella tehdyt tuotokset ja toi- tori kokoaa kirjanpitoaineiston ja toiminnan raportit mintamallit avoimesti kaikkien kiinnostuneiden käyt- määräaikaan mennessä ja toimittaa maksatusai- töön, niin julkisesti kuin suunnaten ne räätälöidysti neiston yhtenä pakettina viranomaiselle. Tämä jär- hankkeen osapuolille. Yhteisesti sovitut pelisäännöt jestely on toiminut hyvin eikä budjetetissa ole tullut yhteydenpidossa, viestinnässä ja palavereissa ovat tar- ylityksiä. Tähän on saattanut tosin vaikuttaa myös peen. Vaihtoehtoja ja monimuotoisuutta pitää kuiten- raha-asioissa varhaisen puuttumisen malli, ts. koor- kin tukea isossa toimijajoukossa, jotta jokainen löytää dinaattori on ohjannut ja auttanut maksatusten val- itselleen parhaat ja sopivat keinot. mistelussa.12    raportit 2012
  • 13. Perustyötä hankkeen koordinoinnissa tehtiin he- eri organisaatioiden välille. Organisaatio- ja ryhmäkes-ti alkuvaiheessa, jolloin jokaisen osaprojektin toteut- keisestä toimintamallista on tarpeellista siirtyä jousta-tajataho tavattiin henkilökohtaisesti palaverissa, jos- vampaan tapaan. Seuraavassa suuressa hankkeessasa oli esillä etukäteen laadittu asialista, joka sisälsi tarkoituksena onkin edetä enemmän sisältöteemojensekä käytännön hanketoimintaan ja raportointiin liitty- ja aihepiirien mukaan.viä asioita että sisällöllistä keskustelua. Niiden perus- Hankkeen aikana on tullut selvästi esille puuttee-teella kunkin osahankkeen tavoitteet ja toimintamuo- na se, ettei rahoitusta voi kohdistaa alle 16-vuotiailledot tarkennettiin yhdessä. Raportointiohjeita ja muuta tai yli 64-vuotiaille, vaikka heilläkin olisi hyvää tietoa jaohjeistusta osaprojektit ovat löytäneet hankewikista. osaamista sosiaalisen median käyttöön.Koko hankekaudelle suunnitellut ohjeistukset esim.raportoinnin, osallistujatietojen keruun, hyväksyttävien Hyvien käytäntöjen levittäminenkustannusten ja logojen käytön osalta luovat perustan AVO-hankkeen koordinaattorina Suomen eOppimiskes-usean organisaation muodostaman hankekonsortion kus on levittänyt tietoa hankkeesta ja kertonut, mitäsujuvalle toiminnalle. Osallistujatietojen keskitetty ke- hyviä tapoja ja muotoja erilaisiin toimintamuotoihin onrääminen tapahtumista ja tilaisuuksista oli myös yksi mahdollista käyttää. Tässä levitystehtyvässä on onnis-AVOn onnistumisen mahdollistajista. Sosiaalinen me- tumista voinut seurata mm. sen perusteella, kuinkadia hanketyössä oli myös osaprojektin aiheena. Se to- paljon AVO-verkostojen jäseniä on pyydetty tilaisuuk-teuttiin Satakunnan ELY-keskukselle , ja siinä oli muka- siin puhujiksi, kouluttajiksi tai muihin asiantuntijateh-na opetusalan hankkeita ja niiden vetäjiä. täviin. Hankkeen aikana kysyntä on kasvanut ilahdut- tavasti ja sosiaalisen median koulutuksiin AVOlaisiaPositiivinen ”pöllimisen” kulttuuri elämään on pyydetty erittäin usein. Informaatiota on jaettu eri-Yhdessä tekemisessä ja vertaistuottamisessa on tyisesti SeOppi-lehden, Avoin virta -blogin ja Sometu-haasteita, mutta myös innostavaa imua, joka vie mu- verkoston ja muiden nettiverkostojen sekä blogienkanaan. On opittava toimimaan epävarmalla pohjalla, kautta kautta. Niin ikään kansainvälinen tietojen vaih-jos päämääränä on saada aikaan tuotos yhdessä ja to on ollut käytössä mm. konferenssien, seminaarien,samalla itsekin oppien. Positiivinen pöllimisen kulttuu- näyttelyiden yms. muodossa. Hankkeen kaikki tuotok-ri syntyy siinä ohessa. set, materiaalit ja oppaat ovat avoimesti saatavilla ja Sosiaalinen media leimataan vieläkin usein ”höm- ne löytää kätevimmin avoimesta wikistä osoitteessa:päksi”. Hankkeen aikana on huomattu, että leima on http://bit.ly/avomateriaalithaalistunut ja nyt jo ymmärretään sosiaalisen median Hankkeessa mukana olleet ovat projektin päättyes-käyttömahdollisuudet mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. säkin edelleen tavoitettavissa, joten mikäli haluat an-On luultavaa, että sosiaalisen median soveltaminen taa palautetta, ota yhteyttä.ja toisilta oppiminen – jopa pölliminen – arkisissa yh-teyksissä ja myös tylsiksi luokiteltujen tehtävien hoita-miseen, kuten esimerkiksi taloushallintoon, sovelletutyhteisöpalvelut ovat edistäneet sosiaalisen median va-kavasti otettavuutta. Rahoitusohjelma: Manner-Suomen ESR-kehittä-Mikään ei ole ikuista misohjelman toimintalinja 3: Avoimissa oppimis-– tarvitaan valmiutta uudelleen arviontiin ympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksiTavoitteita ja toimintamalleja tarkistettiin matkan var-ralla yhteisissä tapaamisissa ja verkkokeskusteluissa. Budjetti: 2,7 milj. euroa vuosille 2008–2012 Hankehallinnossa ovat vaikeita aiheita olleet mm. Hankekonsortio: Aalto-yliopisto/TaiK, Tampe-tekijänoikeudet, mikä tuli esille verkossa avoimesti ja- reen yliopisto, Åbo Akademi, Hämeen ammatti-ossa olevien aineistojen omistajuudesta. Tekijänoike- korkeakoulu, Otavan opisto, Kansalaisfoorumiusasioissa onkin jouduttu ns. vääntämään kättä vi- SKAF ry, Teknologiakeskus Innopark Oy, Hämeenranomaisten kanssa, sillä hallinto ja säädökset ovat kesäyliopisto, Hämeenlinnan ja Kotkan kaupun-jäljessä siitä, mitä nyt tapahtuu verkossa. git sekä HCI Productions Oy. Koordinaattorina AVO-hankkeen toteuttaminen lähti liikkeelle organi- Suomen eOppimiskeskus ry.saatioiden voimin ja sitten hiljalleen alkoi syntyä ryhmiä   raportit 2012 13
  • 14. 14    raportit 2012
  • 15. Joanna Kalalahti, Tampereen yliopisto Case: AVO-hanketoimijoiden yhteinen etäkeskusteluväline Tässä osaraportissa kerrotaan, miten etä-lähi-näkökulma ja välimatkojen kokeminen muuttui uudenlaisten etätyöskentelyvälineiden avulla AVO- hankkeen osaprojekteissa ja verkostomaisessa hanketoiminnassa.Etäällä ja lähellä AVOssa luoda organisaatiolle verkkotyötila reaaliaikaista kes-AVO-hanke koostui kuudesta erillisestä osaprojektista, kustelua varten (vrt. reaaliaikainen chat-keskustelu).joista jokainen keskittyi tiettyyn sisältöosioon. Luon- Keskusteluväline oltaisiin todennäköisesti voitu ottaatevaa yhteistä tekemistä syntyy aidosti yhteisten asi- käyttöön jo aikaisemmin, mutta jostain syystä välineenoiden ympärille, mutta niiden havaitseminen edellyt- valinta tuntui kynnyskysymykseltä. Lopulta Flowdocktää kommunikaatiota. Koska hankkeessa oli yhteisiä otettiin käyttöön melko spontaanisti – yksi hanketoimi-tavoitteita, joiden saavuttamiseksi rahoittaja edellytti joista perusti verkkoyhteisön ja kutsui muut hanketoi-hanketoimijoiden yhteistoimintaa. Hanketutkimukses- mijat mukaan. Ajatuksena oli, että on parempi lähteäsa, joka tehtiin vuoden 2011 lopulla, tuli esiin koke- konkreettisesti kokeilemaan yhtä potentiaalisesti sopi-muksia yhteisten tavoitteiden epäselvyydestä ja siitä, vaa välinettä kuin jatkaa keskustelua siitä, mikä välineettei niistä keskustella tarpeeksi. otettaisiin käyttöön. Keskustelu verkossa lähti heti hy- Jotta yhteistyö olisi mahdollista, tarvitaan toimiva vin käyntiin, ja se jatkui vilkkaana koko sen ajan kuinkeskustelukanava. Koska hanketoimijat olivat eri puo- välinettä käytettiin. Keskustelua käytiin paitsi yleisistälilta Suomea, verkon tarjoamia välineitä hyödynnettiin hankeasioista, mutta myös epämuodollista jutusteluahankkeessa paljon alusta alkaen. AVO-hankkeen alku- mahtui mukaan. Keskusteluvälineen käytön myötä ke-vaiheessa käyttöönotetut välineet eivät kuitenkaan tu- hittyi myös ryhmän omia sisäpiirijuttuja, kuten eräänkeneet yhteistä keskustelua eivätkä myöskään toivetta hanketoimijan keskusteluun perjantaisin laittama va-toimijoiden välisen yhteisökokemuksen vahvistamises- paamuotoinen vitsi, joka sai nimen perjantaiherja. Kyn-ta tai tarvetta toimijoiden välisen tuntemuksen lisäämi- nys osallistua keskusteluun oli selvästi melko matala,sestä. Koska epämuodollisen keskustelun avulla voi- ja Flowdockissa keskusteltiin hyvin monenlaisista asi-daan helpottaa osapuolten keskinäistä tutustumista, oista. Kanava toimi erittäin hyvin silloin, kun osallistujatoiveena oli, että valittavassa uudessa keskusteluväli- halusi vastauksia muilta hanketoimijoilta johonkin ky-neessä olisi tällainen ominaisuus. symykseen, esimerkiksi muiden näkemysten kyselemi- Hankkeen puolivälissä, syksyllä 2010, otettiin käyt- seen. On kuitenkin todettava, että kaikki hanketoimi-töön Flowdock1, suomalainen sovellus, jolla voidaan jat eivät osallistuneet keskusteluun, vaan keskustelua käytiin pääosin noin 8–10 hengen muodostaman ydin-1 www.flowdock.com ryhmän kesken.   raportit 2012 15
  • 16. verkkokeskustelua mitä tavoiteltiin. Hankaluus johtui luultavasti pitkälti alustan ominaisuuksista, jotka oli tarkoitettu hieman toisentyyppiseen käyttöön kuin ak- tiiviseen verkkokeskusteluun. Organisaatio-Qaikussa keskustelu perustui eri kanaviin, joiden seuraaminen ja käyttö koettiin sekavaksi ja hankalaksi. Organisaa- tio-Qaiku ei esimerkiksi ilmoittanut millään tavalla uu- sista saapuneista viesteistä. Lisäksi kanavien viestejä oli hankala löytää. Tiedonrakentelutarkoitukseen alusta sopii selvästikin paljon paremmin. Keskustelun kuihtu- misen takia aluksi kaavailtua neljän kuukauden kokei- lujaksoa lyhennettiin. Alustan vaihdon yhteydessä to- teutettiin hanketoimijoille jälleen kysely, jonka kautta toivottiin saatavan tietoa siitä, minkälaiset tekijät Orga- nisaatio-Qaikussa mahdollisesti tyrehdyttivät keskuste- lua ja lisäksi näkemystä siitä, minkälaisia ominaisuuk- sia yhteisen virtuaalisen tilan luomiseen soveltuvissa verkkokeskusteluvälineissä tulisi olla. Helmikuun 2011 alussa käyttöön päätettiin ottaa Yammer3 -alusta ja ko- ettaa herätellä keskustelua uudestaan henkiin käyt- tötarkoitukseen mahdollisesti paremmin soveltuvalla alustalla. Osa hanketoimijoista oli jo ehtinyt ottaa Yam- merin käyttöön toisen kyselyn toteuttamisen aikaan, jo- Kun Flowdock muuttui maksulliseksi vuoden 2010 ten siitä pystyttiin kysymään myös ensivaikutelmia. loppupuolella, hanke päätti ottaa sen tilalle jonkun Odotukset Yammerin käytön suhteen olivat selväs- muun maksuttoman alustan. Vaihdon yhteydessä to- tikin korkealla Organisaatio-Qaikun vuoksi koetun pet- teutettiin kyselytutkimus yhteisen keskusteluvälineen tymyksen jälkeen. Kommentit olivat rohkaisevia, mutta käyttökokemuksista kolmen edeltäneen kuukauden käytännössä keskustelu oli Yammerissa pitkään mel- ajalta. Kyselyssä oli mukana kysymyksiä sekä niil- ko hiljaista ja vähäistä verrattuna Flowdockissa käytyyn le hanketoimijoille, jotka eivät olleet käyttäneet Flow- keskusteluun. Koska alusta näytti samanaikaisesti si- dockia aktiivisesti tai eivät lainkaan, sekä yleisluon- sään kirjautuneet käyttäjät, näytti siltä että keskimää- toisempia kysymyksiä etäviestintävälineiden käytöstä. rin viisi henkilöä oli lähes aina läsnä. Silti keskustelua Kyselyn kautta oli tarkoitus selvittää, miten verkko- ei tuntunut syntyvän, vaikka muutama hanketoimija ko- keskusteluvälineen käyttöönotto oli vastannut han- etti houkutella muita mukaan. Yhteisistä asioista tie- ketutkimuksessa esiin tulleisiin toiveisiin yhteisestä dottaminen ei edelleenkään sujunut Yammeria käyt- virtuaalisesta tilasta, keskustelusta sekä toisiin tutus- täen, koska läheskään kaikki eivät sitä käyttäneet. tumisesta. Yleisvaikutelma oli rohkaiseva, ja keskuste- Syksyllä 2011 näytti siltä, että Yammerin käyttö oli lun odotettiin jatkuvan uudelleen yhtä vilkkaana uudes- yllättäen lisääntynyt hanketoimijoiden keskuudessa, sa välineessä. koska useita viestejä tuli päivittäin, kun puolen vuoden Uudeksi verkkokeskustelualustaksi valittiin jo muu- ajan tilanne oli sellainen, että saattoi mennä useita tamille hanketoimijoille ennestään tutun mikroblogi- päiviä ilman uusia viestejä. tyyppisen Qaikun organisaatioversio, Organisaatio-Qai- Kokemustemme mukaan keskustelualustoissa on ku2. Keskustelualustan vaihdon myötä joulukuun 2010 eroja, mutta niihin tutustuminen pelkästään ominai- alussa keskustelu tuntui tyrehtyvän alkuihmettelyn jäl- suuslistojen varassa ei välttämättä kerro koko totuut- keen lähes kokonaan. Muutama henkilö koetti kovas- ta alustojen toimivuudesta tarkoitettuun keskusteluun. ti avata Organisaatio-Qaikussa keskusteluja ja pitää Muutama ominaisuus on kokemustemme mukaan niitä yllä, mutta yksin on hankala keskustella. Uuden osoittautunut melko kriittiseksikin alustan toimivuuden keskusteluvälineen todettiin tukevan huonosti sellaista kannalta, kuten se, että saapuvista viesteistä tulee 2 www.qaiku.com/organisations 3 www.yammer.com16    raportit 2012
  • 17. ilmoitus, alustan yksinkertaisuus ja siihen liittyen help- Palautekyselytpo- ja sujuvakäyttöisyys, viestinnän seuraamismahdolli- AVO-hankkeen verkkokeskusteluvälineiden käytöstäsuus ajallisesti taaksepäin ja alustan sopiminen omalle toteutettiin kaksi erillistä kyselyä: ensimmäinen Flow-päivittäiselle välinereitille. Ongelmana AVOn kaltaises- dockista Organisaatio-Qaikuun vaihdon jälkeen ja toi-sa hajautuneessa verkostossa on, että hanketoimijat nen Yammeriin4 siirtymisen yhteydessä. Molemmissaovat eri tavoin ja eri prosenttiosuuksilla mukana hank- kyselyissä pyrittiin hahmottamaan paitsi kokeiltuihinkeessa, eikä kaikkien saaminen mukaan keskusteluun sovelluksiin liittyviä näkökohtia myös taustalla olevaaole välttämättä mahdollista. Tämä tietysti vaikuttaa sii- laajempaa muutosta, joka liittyy etä-lähi-näkökulmaan.hen, että kaikille ei tietoa saada jaettua samassa väli- Näyttäisi löytyvän sekä käytettävään välineeseenneessä, joten muitakin välineitä tiedottamiseen on käy- että muihin asioihin liittyviä edellytyksiä, jotka ovattettävä. Viestien kautta syntyy jonkinlainen yhtenäinen olennaisia yhteisökokemuksen ja sujuvan etäläsnä-kuva siitä, mitä verkkokeskusteluvälineen käyttäjät kul- olon kannalta. Kyselyihin vastanneista peräti yhdeksänloinkin tekevät, mitkä asiat heitä askarruttavat, mitä toi esiin sen, että mikäli käytössä on toimivat ja vuo-havaintoja he ovat ”kentältä” tehneet - välinettä käyt- rovaikutuksen mahdollistavat välineet, etäläsnäolo ontämättömien osalta tällaista kuvaa ei tietenkään väli- aivan yhtä hyvä vaihtoehto kuin reaalinen läsnäolo. En-ty. Verkkokeskustelu muiden hanketoimijoiden kanssa sinnäkin välineellä itsellään nähtiin olevan merkitystäja tieto siitä, että muitakin hanketoimijoita on välineen sen kannalta, miten sen koettiin tuovan toiset etäälläkautta ”läsnä” samanaikaisesti antaa hankkeesta to- olevat henkilöt lähelle kuten seuraavat kyselyvastauk-dellisuuden tunnetta, kun perinteiset tapaamiset eivät set osoittavat:onnistu. Verkkokeskusteluväline auttaa jakamaan tie- • Flowdock auttoi lähentämään etäällä olevia henki-toa, mahdollistaa helpon kysymisen muilta sekä luo löitä tosiinsa hyvin (5 mainintaa) tai erittäin hyvinmyös tuttuuden tunnetta hanketoimijoiden välille. (2 mainintaa), kun Organisaatio-Qaiku auttoi Miten verkkokeskusteluvälinettä sitten käytetään? tuomaan etäällä olevat AVO-hanketoimijat lähelleYksittäisiltä hanketoimijoilta välineen käyttöönotto ei huonosti (6 mainintaa) tai erittäin huonostiole juuri muuta vaatinut kuin käyttäjätunnuksen luo- (1 maininta). Vain kaksi vastaajaa ilmoittimisen ja verkoston perustajan kuittauksen uuden jä- sen luoneen hyvin etäläsnäolon tunnetta.senen hyväksymisestä. Sen jälkeen verkkokeskuste- • Flowdockin nähtiin edistäneen muihin AVO-luväline on käytettävissä, ja käyttö vie erittäin vähän hanketoimijoihin tutustumista enimmäkseenaikaa. Silti se toimii kaiken aikaa auki olevana ja siten erittäin hyvin (1 maininta) tai hyvin (5 mainintaa),lyhyenä reittinä etätyötovereiden luokse. AVO-hank- mutta yhden maininnan mukaan huonosti.keessa kokeilluissa välineissä on eroja, mutta väline • Flowdockin nähtiin auttaneen synnyttämään tai”ilmoittaa itsestään” vain silloin, kun uusista viesteis- lisäämään luottamusta muihin hanketoimijoihintä tulee eri tavoin tieto (äänimerkki, visuaalinen vihje erittäin hyvin (2 mainintaa) tai hyvin (5 mainintaa).uudesta viestistä). Kokeilluista välineistä mm. Organi- • Kommunikoinnin koettiin sujuneen Flowdockinsaatio-Qaiku ei ilmoittanut uusista viesteistä. Verkko- kautta erittäin hyvin (1 maininta) tai hyvin (6 mainin-keskusteluvälineeseen on tallentuneena myös paljon taa), organisaatio-Qaikun kautta neljän vastaajaanerilaista tietoa hankkeesta, kun hanketoimijat ovat liit- mukaan hyvin ja viiden vastaajan mukaan huonosti.täneet viesteihinsä linkkejä ja keskustelleet – näin ol-len välineestä on välillä tullut myös etsittyä jotakin tie-toa. Mobiilikäyttöliittymää ei kokeilluista välineistä oleollut muissa kuin Yammerissa, mikä on hankaloittanutmobiililaitteita käyttävien hanketoimijoiden työskente-lyä. Yammerissa on mobiilikäyttöliittymän lisäksi eril-linen työpöytäsovellus niille, jotka eivät halua toimia 4 AVO-hankkeessa on työskentelyt kymmeniä henkilöitä erilaisilla pro-siellä selaimen avulla. Lisäksi Yammer on mahdollista senttiosuuksilla. Molempiin kyselyihin vastasi 12 henkilöä. Ensimmäi-integroida useisiin eri sovelluksiin, joten se on helppo seen kyselyyn vastanneista 7 käytti Flowdockia jotakuinkin aktiivisestisaada sopimaan päivittäisiin työskentelytapoihin eri- (viikottain 2 ja päivittäin 5 henkilöä). Organisaatio-Qaikua aktiivisesti käyttäneitä oli kuusi, joista säännöllisesti viikottain käyttäviä oli 4 jalaisten välineiden avulla. Verkkokeskusteluväline vä- päivittäin käyttäviä 2. Aktiivisesti käyttävistä kuudella oli Flowdock kai-hentää sähköpostin määrää, mikä oli AVO-hankkees- ken aikaa auki, organisaatio-Qaiku kahdella, muut seurasivat välinei-sakin tavoitteena. den viestintää satunnaisemmin.   raportit 2012 17
  • 18. Jutustelu verkkokeskusteluvälineen kautta nähtiin tärkeänä useastakin syystä: Kuva 1. Verkkokeskusteluvälineen merkitys AVO-hanketoiminnalle. Epämuodollisen keskusteluvälineen merkitystä kuvaa • luontevasti omalle päivittäiselle ”välinereitille” hyvin erään hanketoimijan kommentti: ”Itselle tämä epä- osuva (1 maininta) muodollinen väline on ihan välttämätön omankin työmoti- • sellainen, missä on mahdollista esittää vaation kannalta, koska organisaatiossani ei kukaan muu jäsenten profiilikuva (1 maininta) tee tätä hanketta työkseen. Tarvitsen vertaiskeskustelua, • sellainen, missä erot eritasoisten käyttäjien vaikka se olisikin vain säästä, mutta silti.” Verkkokeskuste- välillä eivät korostu liiaksi (1 maininta). luun ja yhteisen virtuaalisen tilan luomiseen käytettävän välineen tulisi olla kyselyvastausten mukaan: Hanketoimijat listasivat erilaisia välineitä, jotka hei- • eri aisteja ja viestintämahdollisuuksia (ääni, puhe, dän mielestään onnistuvat parhaiten luomaan lä- kirjoitettu viestintä kuten chat) tukeva, koska helläolon kokemuksen oltaessa fyysisesti etäällä. kaikille esimerkiksi kirjoitetun viestinnän kautta Sellaisia ovat chat, virtuaalimaailmat, mikroblogit, ei läsnäolon tunne välity (6 mainintaa) verkkoyhteisöt, verkkokokousjärjestelmät, yhteisen • yksinkertainen, helppo- ja sujuvakäyttöinen kirjoittamisen mahdollistavat wiki- ja dokumentti- (3 mainintaa) alustat, kannettava tietokone, puhelin ja paikkatie- • riittävän reaaliaikainen – tärkeää on, että tosovellukset. Vaihtelua oli runsaasti sen perusteel- sovellus esimerkiksi ilmoittaa käyttäjälle la, miten kukin vastaaja suosi mitäkin välinettä tai uusista viesteistä reaaliaikaisesti (2 mainintaa) välineyhdistelmää. Henkilökohtaisilla mieltymyksillä • sellainen, joka mahdollistaa viestinnän ja käyttötilanteella ja -tavoitteilla nähtiin olevan mer- seuraamisen taaksepäin (2 mainintaa) kitystä.18    raportit 2012
  • 19. Seuraavaan taulukkoon kerätyt kokeiltujen alustojen vertailut valottavat hyvin, miksi organisaatio-Qaikua ei koet-tu yhtä sopivaksi AVO-hanketoimijoiden verkkokeskusteluvälineeksi kuin Flowdockia ja Yammeria (taulukko alla): Kokeiltujen sovellusten ominaisuusvertailua Sovelluksen ja käyttö- Organisaatio-Qaikun käyttöliittymän ja koko ohjelman toimintaperiaatteiden hahmottumattomuus liittymän selkeys ja sekavuus aiheutti ongelmia, kuten hankaluuksia hahmottaa mille kanavalle mikin teksti kuului, ja ylipäätään koko kanavien varaan rakentunut periaate ei ollut ymmärrettävä (9 mainintaa). Omia tekstejä ei saanut näkyville koska ei ollut tietoa mitä sovelluksessa piti klikata, ja uusia viestejä ja varsinkin niiden kommentteja oli vaikea löytää. Sen sijaan Flowdockissa käyttöliittymä nähtiin selkeänä (3 mainintaa), eikä siihen liittyviä varsinaisia negatiivisia huomioita tullut lainkaan esiin. Yammerin ulkoasusta pidettiin – käyttöliittymän ominaisuuksista esimerkiksi ’tykkää’-painike ko- ettiin tärkeäksi varsinkin epämuodollisessa keskustelussa, ja Yammerin koettiin muistuttavan monille tuttua Facebookia ja olevan sen vuoksikin helppo käyttää (2 mainintaa). Flowdockiin puo- lestaan olisi kaivattu hieman enemmän yhteisösovelluksen piirteitä (1 maininta). Negatiivisena pi- dettiin sitä, että organisaatio-Qaikusta puuttuivat statuspäivitykset (1 maininta). Käyttötarkoitukseen Organisaatio-Qaiku ei kyselyvastausten mukaan sopinut tarkoitukseensa tiettyjen piirteidensä ta- sopivuus kia. Sen ei koettu sopivan päivittäiseen nopearytmiseen keskusteluun ja pikaviestintään (7 mai- nintaa), ja sen päivittäistä käyttöä hankaloitti sen sijaan uusien viestien saapumisesta ilmoittavien visuaalisten tai äänivihjeiden puuttuminen sovelluksesta. Organisaatio-Qaikun ei myöskään nähty soveltuvan niin pienelle ryhmälle, minkä AVO-hanketoimijat muodostivat (2 mainintaa). Toisaalta organisaatio-Qaikun vahvuutena nähtiin se, että viestiketjut jäivät talteen ja olivat pysyviä, mistä syystä organisaatio-Qaikun nähtiin soveltuvan erityisen hyvin asynkroniseen ja pitkäjänteiseen työs- kentelyn sekä yhteiskehittelyyn, tiedonrakenteluun, suunnitteluun tai seminaariraportointiin (5 mai- nintaa). Yammeria kokeilleiden ensivaikutelmat olivat pitkälti positiivisia – väline vaikutti kätevältä ja sopivan hyvin käyttötarkoitukseensa kuten epämuodolliseen kahvipöytäkeskusteluun, hankkeen sisäiseen tiedotukseen, ajan tasalla pysymiseen sekä tilannepäivityksiin, ja keskustelu vaikutti ole- van sujuvampaa kuin organisaatio-Qaikussa (3 mainintaa). Vaikka Flowdockin ja Yammerin nähtiin soveltuvan noin yleisesti paremmin sellaiseen keskusteluun kuin AVO-hankkeessa oli tarpeen käy- dä, yksi vastaaja epäili ensimmäisessä kyselyssä, oliko Flowdock välineenä oikeaan osunut valinta, sillä sen nähtiin soveltuvan paremmin sellaiseen tiimityöskentelyyn, jossa jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä päivittäin, AVO-hanke taas on hieman löyhempi. Tarkemmin tätä ei kuitenkaan perustel- tu, ja hanketoimijoiden kokemukset Flowdockista olivat muuten positiivisia (5 mainintaa). Uusista viesteistä Flowdock nähtiin toimivana, eikä sen nähty aiheuttavan informaatiohälyä, koska siinä on erilaisia ilmoittaminen suodattimia ja uusista viesteistä kertovia äänimerkkejä on mahdollista itse säätää halutulle tasol- le (1 maininta). Käyttöliittymä oli yksinkertainen ja selkeä, ja yhdellä silmäyksellä oli mahdollista hahmottaa kaikki itselle oleellinen (2 mainintaa). Sovelluksen sopiminen Mitä tulee ongelmiin verkkokeskusteluvälineen sovittamisessa päivittäiselle ”sovellusreitille” on päivittäiselle sovellus- kyselyiden pohjalta hankala sanoa tarkemmin, mitä parannuksia tähän olisi voitu tehdä. Mobiili- reitille käyttöliittymä voisi olla ainakin joillekin käyttäjille toimiva parannus. Mobiilikäyttöliittymän puute Flowdockissa samoin kuin organisaatio-Qaikussa koettiin harmillisena (kummankin osalta 1 mai- ninta). Sen sijaan Yammerin mobiililiittymä koettiin hyväksi (1 maininta), muutenkin Yammerin osalta nostettiin esiin toimivina erilaiset vaihtoehdot sovelluksen käyttämisessä (2 mainintaa), kuten työpöytäsovellus selainkäyttöliittymän lisäksi (myös Linuxille on olemassa oma asiakasoh- jelmansa, vaikka se koettiinkin kehnoksi). Organisaatio-Qaikun kohdalla hankaloittavana pidettiin automaattisen kirjautumisen puutetta (3 mainintaa) ja puuttuvaa mahdollisuutta käyttää Digsbyn kautta (1 maininta). Aikaisempi sovelluksen Aikaisemman kokemuksen merkitys sovellusten käyttöönottoa helpottavana tuotiin kyselyvastauk- käyttökokemus sissa esiin (2 mainintaa). Organisaatio-Qaikun myös nähtiin korostavan hanketoimijoiden eroja ja eriarvoistavan kommunikaatiota (1 maininta), koska osa oli tottuneita Qaikun käyttäjiä, minkä ko- ettiin näkyvän sen kautta toteutetussa viestinnässä.   raportit 2012 19
  • 20. Toisaalta kyselyvastauksissa tuotiin esiin, että itse Teknologinen kehitys on mahdollistanut fyysisen välineellä ei ole niinkään merkitystä etäläsnäolon ko- välimatkan kuromisen umpeen yhä helpommin. Sen kemuksen syntymisen kannalta, vaan aivan muilla asi- myötä etäällä ja lähellä olemisen merkitykset ovat oilla, kuten ihmisten keskinäisellä tuttuudella (3 mai- muuttuneet, tai ehkäpä osin myös korostaneet jo aikai- nintaa), samalla aaltopituudella olemisella ja halulla semminkin havaittua tuntemusta, että lähellä oltaes- olla tekemisissä toistensa kanssa (4 mainintaa) se- sa saatetaan olla kauempana kuin etäällä. Teknologia kä leikin ja huumorin sisältymisellä viestintään (1 mai- on tuonut fyysisesti etäällä oloon uudenlaisia ulottu- ninta). Tärkeänä pidettiin riittävän nopeasti saatavaa vuuksia. Tekstuaalinen ja puheperustainen kommuni- vastakaikua viestittäessä, jotta läsnäolon tunne syn- kaatio eivät enää ole ainoat ulottuvuudet, joiden kautta tyy (3 mainintaa): ”Etävälineeseen huudettuihin asioi- voidaan olla yhteydessä etäällä oleviin, vaan erilaiset hin on tultava reaktio, mielellään arkipäivän kuluessa. kolmiulotteisuutta hyödyntävät virtuaalitilat mahdol- Ilman sitä usko viestikanavan toimivuuteen rapautuu. listavat myös kehollisen kokemuksen liittämisen väli- Jos reaktiot tulevat ajoittain nopeammin (eli jopa muu- matkan ylittämiseen. Vaikka erilaisia tekniikoita on ja tamassa sekunnissa) syntyy läsnäolon tunne, että nyt on ollut jo pitkään runsaasti olemassa, ei niitä ole vie- tässä ollaan molemmat/kaikki läsnä ja jutellaan.” Yk- lä osattu ottaa käyttöön. Niiden käyttöönotto herättää silökohtaisia eroja etäläsnäolon kokemuksen syntymi- monenlaisia näkökantoja. perinteiset kirje ja puhelin- sen vaatimuksista tuli myös esiin – joku tarvitsi siihen kin ovat esimerkkejä fyysisen välimatkan ylittävistä vä- tapaamista fyysisessä maailmassa ja sitä kautta syn- lineistä, vaikka harva meistä sellaista enää huomaa tynyttä luottamusta (2 mainintaa), joillekin tutustumi- niiden tultua niin arkisiksi ja kaikkien käyttöön. nen on luontevaa käytettävästä mediasta riippumatta Tärkeä käsite etäällä ja lähellä olon ulottuvuuksia (1 maininta). tarkasteltaessa on ’etäläsnäolo’ (telepresence, virtu- Fyysisillä tapaamisilla nähtiin olevan paikkansa (9 al presence, co-presence). Sitä voidaan käyttää kuvaa- mainintaa) tutustumisen (5 mainintaa) ja vapaamuotoi- maan koettua läsnäolon tunnetta, joka syntyy oltaessa sen yhdessäolon ja jutustelun kannalta (4 mainintaa). ajallisesti tai fyysisesti etäällä jonkin vuorovaikutustek- Fyysisten tapaamisten tarpeen ei kuitenkaan nähty ole- nologian tai -välineen kautta. Kokemuksen voimakkuus van niin suuri tutustumisen jälkeen, jos verkkoviestintä voi vaihdella, ja perinteisesti siihen vaikuttavia muut- sujuu. Hanketoimijoiden sanoin fyysisten tapaamisten tujia on etsitty teknologian ominaisuuksista – kuinka nähtiin olevan ”sielun ja ruumiin antamisessa verkko- hyvin teknologia esimerkiksi tekee käyttäjälle mahdolli- persoonille” sekä virkistyksen ja vaihtelun tuomisessa seksi vaikuttaa sen toimintaan, tai kuinka nopeasti tek- etätyöskentelyyn. nologia antaa vastetta käyttäjän toteuttamiin toimenpi- Toiminnan tavoitteellisuudella ja koetuilla yhteisil- teisiin. Toisaalta kuitenkin etäläsnäolon kokemus on lä ponnistuksilla nähtiin olevan merkitystä läsnäolon voimakkaasti yksilöllinen ja jossain määrin hankalas- kokemuksen kannalta (2 mainintaa). Myös sellaisen ti muutettavissa mitattavaan muotoon, vaikka erilaisia yhteistyön joka ei ole niin syvällistä, nähtiin sujuvan testejä onkin kehitetty kokemuksen mittaamiseen. Li- etäläsnäolon mahdollistavien välineiden kautta (1 mai- säksi on hyvä muistaa, että etäläsnäolon kokemukseen ninta). Tasapuoliset verkkovuorovaikutuksen taidot liittyy myös muiden toimijoiden läsnäolo samassa virtu- nähtiin tärkeinä (1 maininta). aalisessa tilassa sekä tilanne- ja henkilökohtaiset teki- jät. (Steuer 1993, 11–18, Mokka & Välkkynen 2002.) Pohdintaa Myös AVO-hankkeen verkkokeskusteluvälineen käy- Mitä voisivat olla ne uudet toimintamallit, jotka liitty- tön palautekyselyissä nousi esiin käytettävän teknolo- vät teknologioiden myötä tapahtuneeseen etäällä ja lä- gian lisäksi muita seikkoja, joita voidaan nostaa esiin hellä olemisen muutokseen? Minkälaisia ajatuksellisia etäläsnäolon kokemuksen synnyttämisessä. Tärkeää ja toimintatapoihin liittyviä esteitä on tarpeen ylittää, vaikuttaisi olevan välinettä käyttävien toimijoiden vuoro- jotta teknologiavälitteisesti lähellä olemisesta tulee vaikutus ja tuttuus, joista voi olla hankala sanoa, kumpi yhtä luontevaa kuin fyysinen läsnäolo? Tämän osara- tulee ensin. Hankkeessa tai muunlaisessa yhteenliitty- portin kahdessa esimerkissä väline, jonka kautta toi- mässä, jossa toimitaan paljon etänä voi olla hankala mintaa ja sen muutosta on tarkasteltu, on erilainen, tutustua toisiin. On luonnollista että osa toimijoista on mutta kummankin välineen käytön tarkastelu tuo esiin enemmän yhteydessä toistensa kanssa, osa toimijois- jotakin olennaista etä-lähi-näkökulman muutoksesta ja ta tuntee toisensa jo ennalta. Yhteistä tekemistä ja sen merkityksestä toiminnassa. keskustelua ei kuitenkaan synny väkisin edes tutussa20    raportit 2012
  • 21. porukassa, mikäli aidosti yhteisiä asioita ei ole. Näin ol- välineeseen rakentama sitoutuminen (engagement), jo-len väline ei voi pelastaa vuorovaikutusta ja määritellä ka sisältää ensisijaisesti tunteellisia, mutta myös kog-siitä mahdollisesti seuraavaa toimintaa. Etäläsnäolon nitiivisia eli tiedollisia komponentteja. Sitoumuksenkokemus on varmasti sitä parempi alkeellisillakin väli- rakentaminen edellyttää hetkeksi tiedollisen puolenneillä, mitä paremmin toimijat tuntevat toisensa ennal- sulkemista pois mielestä eli antautumisen täysin vä-ta. Toimiva etäläsnäolon mahdollistava väline voi kuiten- lineen tuottaman kokemuksen valtaan. (Steuer 1993,kin auttaa myös tutustumaan. Kenties etänä tehtävän 18.) Kokemuksen myötä on mahdollista ylittää välinettätyön ja etäkokoustamisen lisääntyessä tulee myös luon- kohtaan mahdollisesti tunnetut epäilykset ja sen sijaantevammaksi toimia vieraidenkin ihmisten kanssa verkon siirtää huomio itse välineestä sen kautta mahdollistet-kautta, eli teknologian tuttuuden lisääntyessä ja sitä tut- tavaan ja toteutettavaan asiaan. Mitä enemmän käyttä-tujen kanssa harjoiteltaessa sen käyttö muodostuu rutii- jä suuntaa huomiotaan ympäristön ärsykkeisiin tai mitänitoiminnaksi myös vieraiden kanssa. syvemmin hän on uppoutunut ympäristöön, sitä voi- Yksi oletettavasti keskeinen toimintamallien muut- makkaampi on läsnäolon tunteen kokemus. (Witmer &tumiseen liittyvä tekijä on jaottelu oikean todellisuu- Singer 1998, 226–228.)den ja virtuaalisen todellisuuden välil-le. Esimerkiksi Facebookissa käytäväkeskustelu ja kommunikaatio saahelposti leiman, että se on jonninjou-tavaa ja täysin erillään oikeasta elä-mästä. Kuitenkin keskustelut useinkoskettavat verkkojen ulkopuolises-sa elämässä tapahtuneita asioita,ja keskustelu on kuin kahvipöytäkes-kustelua, joka tapahtuu etäällä toi-sistaan olevien välillä. Keskustelulla Verkossa tapahtuva ei oleon toki tietyt rajoitteet jotka eivät tee reaalimaailmassa tapahtuvastasiitä välttämättä täysin samanlaistakuin saman pöydän äärellä fyysises- erillään, vaan muodostaa selvänti istuvien kahvipöytäkeskustelu, mut- jatkumon sen kanssa. Reaalimaailmassata verkossa tapahtuvan kahvipöytä-keskustelun aitoutta tuskin kukaan tapahtunutta voidaan jatkaa verkossa.voi kiistää – keskustelujen tulokse-na on täysin mahdollista saavuttaajokin ratkaisu jotakin osallistujaa vai-vanneeseen ongelmaan jota hän on alkujaan alkanutpohtia ja saanut siihen kommentteja ja vinkkejä muilta.Myös AVO-hankkeessa on konkreettisesti havaittu, et-tä etäkommunikointivälineen kautta on helppo ja nopeatavoittaa kaikki välinettä käyttävät hanketoimijat sa-malla kertaa, esimerkiksi kun tulee jotakin kysyttävääjohon tarvitaan pikainen vastaus eikä välttämättä oletäysin tiedossa kuka tai ketkä osaisivat vastata. Ver-kossa tapahtuva ei ole reaalimaailmassa tapahtuvasta Ongelmallista on myös pohdinta siitä, voiko etä-erillään, vaan muodostaa selvän jatkumon sen kans- järjestelmä korvata fyysisen läsnäolon, joka osaltaansa. Reaalimaailmassa tapahtunutta voidaan jatkaa ver- myös jatkaa edellä esitettyä kahtia jaottelua. Kysymyskossa. Uusien välineiden järkevä työkäyttö on varmas- esitettiin myös, hieman provosoivastikin, AVO-hank-ti loiventanut keinotekoistakin erottelua ”todellisen ja keen verkkokeskusteluvälineisiin liittyvässä kyselyssä.virtuaalisen” välillä. Steuer tuo esiin Laurelin tutkimus- Verkkokokouksella korvataan usein lähikokouksia, mut-tuloksiin viitaten käyttäjän ja teknologian välisen suh- ta AVO-hankkeen kaltaisissa yhteenliittymissä, joissateen rakentamisen. Siihen liittyy olennaisesti käyttäjän tavataan pääosin verkon välineitä hyödyntäen, tilanne   raportit 2012 21
  • 22. kääntyy päinvastaiseksi eli verkkokokous saatetaankin Odgen ja Jackson (2010, 336) tuovat esiin, että yk- haluta korvata ainakin joskus lähitapaamisella. si keskeinen este etäläsnäoloa toteuttavien järjestel- On toki selvää, että lähitapaamisella ja verkkota- mien omaksumiselle on kulttuuriin perustuva. Moniin paamisella on vielä tänä päivänä eroavaisuuksia eikä etäläsnäoloa toteuttaviin järjestelmiin liittyy videoyhte- kumpikaan niistä ole täysin toisensa korvike, jos asiaa ys, jolloin vuorovaikutus tallentuu. Kameralle puhumi- halutaan näin ajatella. Myös AVO-hankkeen verkkokes- nen ja tallentavien sovellusten käyttö on monelle edel- kusteluvälinettä koskevassa kyselyssä tuli esiin, että leen epämiellyttävä kokemus. Tallentumiseen saattaa lähitapaamisia ei täysin voi korvata verkon tarjoamin liittyä samantapaista huolta, kuin mitä on havaittu esi- välinein, mutta lähitapaamisia tarvitaan selkeästi har- merkiksi tässä raportissa olevan vertaistuotannon ca- vemmin kuin fyysisiä tapaamisia. Enemmän kuin kor- se-kuvauksen kautta. Keskeneräisten tai spontaanisti vaavuudesta, voitaisiin puhua etä- ja lähitapaamisten esitettyjen ajatusten esittäminen ei vielä ole luonte- eri merkityksistä. Molemmilla on oma paikkansa ja nii- vaa, ja on toki hyväkin ymmärtää, että kerran verkkoon täkin voisi ajatella jatkumoina toisilleen sen sijaan että laitettu pysyy siellä. Jokaisen täytyy etsiä se raja, joka tehtäisiin jyrkkiä vastakkainasetteluja. Lähitapaamiset itselleen tuntuu hyvältä. voivat edesauttaa ja sujuvoittaa verkkotyöskentelyä, ja Etäläsnäolojärjestelmien kehityskulku erillisissä säännöllisillä ja oikein ajoitetuilla kasvokkaistapaami- huoneissa sijaitsevista laitteista selainpohjaisiin omal- silla voidaan edistää verkkokeskustelujenkin sujumis- la tietokoneella käytettäviin laitteisiin on ollut yksi as- ta ja aktiivisena pysymistä (Sivunen 2007, 125). Siten kel eteenpäin kohti henkilökohtaista ja pienin käytän- voidaan varmasti myös edesauttaa lähi- ja verkkovuoro- nön järjestelyin tapahtuvaa käyttöä. Tämä on varmasti vaikutuksen nivomista jatkuvammaksi sen sijaan, että tekijä, joka vaikuttaa siihen, kuinka mielellään ja paljon järjestelmiä käytetään – kun niitä voi käyttää spontaa- nisti omalta koneelta, on käyttö nopeaa ja helppoa jos sovelluksen käyttöön on osaamista ja toimintatapa tut- tu. Myös erilaisten etäläsnäoloa toteuttavien sovellus- Kustannussäästöjen toteut­ ten ja palveluiden yhteenkietoutuminen, konvergenssi, taminen etäosallistumisen tuo ne yhä helpommin saataville erilaisiin mukana kan- nettaviin laitteisiin ja linkittää synkroniset sekä asynk- mahdollistavan teknologian roniset kommunikaatiomuodot integroiden videokuvan, kautta on nähty monessa äänen, tekstin ja kuvan. (Odgen & Jackson (2010, 333, 336). Esimerkiksi AVO-hankkeen verkkokeskusteluvä- organisaatiossa tärkeäksi. lineiden käytön kyselyissä tuli esiin monenlaisia pre- ferenssejä sovellusten ja järjestelmien osalta. Koska näyttäisi tärkeältä saada koko verkosto hyödyntämään yhteistä välinettä jo tiedotuksen sujuvuudenkin kan- nalta, olisi hyvä varmistaa, ettei välineen soveltumat- tomuus omaan käyttötapaan muodostu olennaiseksi esteeksi. Jollekulle tekstipohjaisuus saattaa olla es- te, jos se ei ole itselle ensisijainen viestintämuoto, toi- ne nähdään jyrkästi erillisinä. Sivusen hajautettujen tii- saalta myös se, jos sovellusta ei voi käyttää vaikkapa mien teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tutkimuk- mobiililaitteella, jos se on pääasiallinen päätelaite jota sessa havaittiin myös, että ihmisten kokemuksissa henkilö käyttää. Toisaalta myös laitekirjo kasvaa tämän teknologiavälitteinen vuorovaikutus näyttäytyy suhtei- myötä entisestään, kun esim. älypuhelinkin mahdollis- den rakentamisen ja ylläpitämisen kannalta toissijai- taa jo tänä päivänä osallistumisen verkkokokoukseen. sena ja heikompana kuin lähitapaamisen vuorovaiku- Standardien yhtenäistäminen on siis myös tärkeä teki- tus, vaikka teknologiavälitteisiä vuorovaikutustapoja jä matkalla kohti laajasti toimivia etäläsnäolon mahdol- hyödynnettiinkin juuri näihin tarkoituksiin käytännössä. listavia teknologioita. Myös se, kuinka hyvin etäläsnä- Kasvokkaisvuorovaikutukseen liittyy voimakkaita puol- olon tuntu välittyy eri teknologioiden kautta, vaikuttaa tavia perusteluja, vaikka käytännössä teknologiavälit- käyttökokemukseen ja sen mukavuuteen. Yksi poten- teisesti voitaisiinkin hoitaa monia asioita aivan yhtä tiaalinen este etäläsnäolon kokemukselle lienee siis sujuvasti kuin kasvokkain. (Sivunen 2007, 225–226.) yhä tänäkin päivänä itse teknologia, vaikka toisaalta22    raportit 2012
  • 23. se toimii myös mahdollistajana ja mahdollistaa jo pal- samankaltaisiakin välineitä käytettäessä on huomattu,jon enemmän kuin aikaisemmin. kuten tässä osaraportissa kuvatussa esimerkissä, et- Kustannussäästöjen toteuttaminen etäosallistumi- tä yksittäisten välineiden välillä saattaa olla isoja ero-sen mahdollistavan teknologian kautta on nähty mo- ja, jotka voivat vaikuttaa koko kommunikointia estäväs-nessa organisaatiossa tärkeäksi. Työnantaja on var- ti tai edistävästi.masti tämä asia mielessään valmis järjestämään Sivunen on havainnut tutkiessaan hajautettujenhenkilökunnalle koulutusta sovellusten käyttöön. Kui- tiimien teknologiavälitteistä vuorovaikutusta, että eritenkaan pelkkä käytön opettaminen ei välttämättä vie- viestintävälineet näyttävät tukevan erilaista vuorovaiku-lä riitä, jos toimintamalli on kokonaan uusi ja vieras ei- tusta. Siltikään viestintävälineiden käyttö ei ole ainakä se ole vielä osa arkea. rationaalista tai perustu siihen, minkälaisia vuorovaiku- AVO-hanke itsessään on pilottihanke, jossa yksi tuksen funktioita teknologian tulisi palvella. (Sivunenseurattava asia on ollut verkostomainen toiminta toi- 2007, 221.)mijoiden ollessa pääosin etäällä toisistaan. Verkon Erityisen tärkeäksi toimivan virtuaalisen yhteydentarjoamia välineitä on hyödynnetty runsaasti, ja koska tai etäläsnäolon kokemuksen kannalta on havaittuhanke on sisällöllisesti keskittynyt myös viemään eri- erilaisten viestintäkanavien hyödyntämisen mahdolli-laisten välineiden käyttöä eteenpäin kohderyhmälleen, suus, välineen kyky välittää viestejä reaaliaikaisesti jaon kokeiltujen välineiden paljous ollut tunnusomais- ilmoittaa uusista viesteistä, viestinnän seuraaminenta hankkeelle. Eri välineillä on ollut erilaisia funktioita taaksepäin sekä välineen sijoittuminen luontevasti päi-ja parhaiten niille soveltuvia käyttötilanteita. Toisaalta vittäiselle välinereitille.LähteetMokka, S. & Välkkynen, P 2002. . Jyväskylä studies in humanities 79. Jyväskylä:Presence. Läsnäolon tunne virtuaaliympäristöissä. Jyväskylän yliopistoTutkimusselostus 47/2002. VTT Tietotekniikka. Steuer, J. 1993. Defining Virtual Reality: DimensionsOdgen, M.R. & Jackson, S. 2010. Telepresence. Determining Telepresence. Journal of CommunicationIn August E. Grant & Jennifer H. Meadows (Eds.) 42(4), 73-93.Communication Technology Update and Fundamentals(Twelfth Edition), 322-341 Witmer, B.G. & Singer, M.J. 1998. Measuring Presence in Virtual Environments: A PresenceSivunen, A. 2007. Vuorovaikutus, viestintäteknologia Questionnaire. Presence: Teleoperators and Virtualja identifioituminen hajautetuissa tiimeissä. Environments 7(3), 225-240.   raportit 2012 23
  • 24. 24    raportit 2012
  • 25. Ari-Matti Auvinen ja Kaisa Honkonen-Ratinen, HCI Productions Oy Case: Opettajien sosiaalisen median koulutus ja sen kehittäminen Tämä osaraportti keskittyy opettajille suunnatun sosiaalisen median koulutuksen laadulliseen kehittämiseen. Pääasiallisena sisältöaineistona ovat olleet kouluttajien kertomukset omista kokemuksistaan. Kokemuksia kartoitettiin ja syvennettiin kouluttajille toteutetussa asiantuntijapaneelissa.Tausta ja johdantoAvoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa to-teutettiin vuosina 2010 ja 2011 kolmiportainen sosi-aalisen median koulutuskokonaisuus toisen asteen jaammatillisen korkea-asteen opettajille. Kokonaisuusmuodostui mallista, jossa ensin pulahduksen omai-sesti tutustuttiin sosiaaliseen mediaan käsitteenä ja temaattinen syvyysilmiönä, sen jälkeen syvennettiin osaamista kouluttaja-vetoisessa sukelluksessa ja lopuksi toteutettiin omia SYVÄSUKELLUSsosiaalisen median projekteja tuetun syväsukelluksenavulla (ks. kuva 1) Tarve sosiaalisen median koulutukseen eri oppilai- SUKELLUStoksissa on ilmeinen. Tilastokeskuksen tekemän tutki-muksen mukaan suomalaiset koululaiset ja opiskelijat PULAHDUSovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, mutta sosi-aalisen median käyttö vähenee selvästi vanhemmissaikäryhmissä (ks. oheinen taulukko 1). Tällä hetkellä näyttää siltä, etteivät opettajat täysin osanottajamäärätunnista, saati hyödynnä, sosiaalisen median opetus-käyttömahdollisuuksia. Osittain tämä johtunee siitä,etteivät he esimerkiksi ajanpuutteen vuoksi ole voineet Kuva 1   raportit 2012 25
  • 26. TAULUKKO 1 käyttänyt internetiä käyttää internetiä rekisteröitynyt seuraa jotain kirjoittanut viestejä Ikäryhmä viimeisen useita kertoja yhteisöpalvelun yhteisöpalvelua internetiin lukenut blogeja 3 kk:n aikana päivässä käyttäjäksi vähintään päivittäin (palstat, yhteisöt) 16–24 99 % 73 % 89 % 75 % 83 % 49 % 25–34 100 % 80 % 79 % 62 % 78 % 54 % 35–44 99 % 76 % 60 % 38 % 58 % 45 % 45–54 95 % 60 % 32 % 18 % 29 % 30 % 55–64 81 % 41 % 16 % 9% 15 % 20 % 65–74 53 % 23 % 9% 2% 6% 11 % Lähde: Suomen Suomen virallinen tilasto (SVT): Tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-3504. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.10.2011]. tutustua sosiaalisen median monipuoliseen ja alati opettajat osallistuisivat pulahdukseen, mutta syventä- muuttuvaan kenttään. Toteutetun koulutuskokonaisuu- viin kokonaisuuksiin vain valikoituneet opettajat. den tavoitteena olikin yhdistää käytännönläheisesti so- Kaikille osallistujille tarjottiin mahdollisuus käyttää siaalinen media opetuksen ja koulutuksen arkeen. strukturoitua aineistowikiä, johon kouluttajat keräsivät Kokemuksia kartoitettiin ja syvennettiin kouluttajille sosiaalisen median aineistoja, esimerkkejä ja ohjeis- toteutetussa asiantuntijapaneelissa, jossa järjestettiin tuksia. Wiki jäi oppijoiden käytettäväksi koulutuksen aihepiiristä teemallinen keskustelu. Varsinaisen kes- jälkeen. Ideana oli myös jakaa hyviä käytäntöjä sosiaa- kustelun ohella materiaalina ovat toimineet ao. koulu- lisen median opetuskäytöstä. tusten hallinnolliset dokumentit (ml. tarjousdokumen- Pulahdus oli yksipäiväinen johdantokurssi, jonka taatio) sekä koulutusten sisältömateriaalit (etenkin aikana tutustuttiin sosiaalisen median laajuuteen ja ns. aineistowiki sekä kouluttajien keskinäinen sähköi- rikkauteen. Kurssi oli tarkoitettu opetushenkilöstön li- nen viestintä). Tässä osaraportissa on tehty selkeä ra- säksi tukitoimijoille, kuten hallinnon henkilöstölle, pro- jaus Tampereen yliopiston toteuttamaan AVO-hankkeen jektihallinnolle, tietotekniikkatuelle, tiedotukselle jne. osanottaja-arviointiin, joten tässä yhteydessä ei käsitel- Koulutus perustui asiantuntijoiden luennoille esim. so- lä osanottajapalautteita eikä muita kerättyjä palautteita. siaalisen median maailmasta, erilaisista työvälineistä (esim.Wikipedia, Facebook, LinkedIn, blogit, Google. Koulutuksen pedagoginen docs jne,) ja niiden käyttöstä, sosiaalisen median neti- ja metodinen kehys ketistä sekä sen tietoturvasta. Koulutusmalli muodostui kolmesta itsenäisestä, toi- Sukellus toteutettiin neljänä puolenpäivän työpa- siinsa linkittyvästä kokonaisuudesta: pulahdus, su- jana. Ne keskittyivät yhteen tai kahteen valittuun tee- kellus ja syväsukellus sosiaaliseen mediaan. Tarkoi- maan, kuten blogien ja wikien opetuskäyttöön ja jaet- tuksena oli, että kaikki koulutuksessa mukana olleet tujen dokumenttien työkäyttöön. Oppijat loivat omat26    raportit 2012
  • 27. tunnuksensa useisiin työvälineisiin ja tutustuivat niihin selvä tarve sosiaalisen median koulutukselle omassans. hands-on-menetelmällä. Kouluttajien ja opiskelijoi- toimintaympäristössään.den välinen keskustelu työpajojen väliaikoina käytiin Koulutuksen markkinoinnin, myynnin ja osittain to-LinkedInin keskusteluryhmissä. Osallistujien odotettiin teutuksenkin yhteydessä hankkeen toteuttajat huo-aloittavan opetuksensa kehittämiseksi oman projektin- masivat, kuinka haastavaa on sovittaa suunniteltusa, jota tukivat sekä kouluttajat että muut oppijat. koulutuskokonaisuus asiakkaan haluamaksi kokonai- Syväsukellus muodostui viidestä puolenpäivän työ- suudeksi. Vaikka eri asiakkaat hankkivat periaattees-pajasta. Koulutuksen sisältö suunniteltiin vastaamaan sa samoista elementeistä koostuvan koulutuskokonai-oppijoiden etukäteen esittämiä toiveita ja tarpeita. Täl- suuden, tarpeet olivat kuitenkin varsin erilaisia.lä tavoin teemoiksi muodostuivat streematun videon Vaikka pulahdus-sukellus-syväsukellus-mallin pitikäyttö, opetuksen suunnittelun perusteet, laadun var- kertoa asiakkaalle eri koulutusten erilaiset painopis-mennus sosiaalisessa mediassa jne. Myös syväsukel- teet ja myös odotukset osanottajien osaamisesta en-luksen toimintatapa noudatti hands-on-menetelmää ja nen koulutusta, varsinaisiin koulutustapahtumiin osal-keskittyi tukemaan oppijoita sosiaalisen median käy- listuvien yksilöiden tavoitteet olivat usein erilaisia kuintössä heidän omissa kehittämisprojekteissaan. koulutuksen hankkijan. Pulahdus toteutettiin auditoriossa, joissa osallistu- Samoin koulutuksen toteutukselle asetti haasteitajia oli 60–100 henkilöä kerrallaan. Sukelluksessa ja erilainen asiakaskohtainen räätälöinti – koulutuksen ti-syväsukelluksessa koulutukset järjestettiin tietokone- laaja saattoi jättää pois esimerkiksi erilaiset osanottaji-luokissa, joissa jokainen osallistuja pääsi oman ko- en tukimuodot (esimerkiksi etätuki Adobe Connect Pro:nneensa kautta tutustumaan eri työvälineisiin. Sukelluk- (verkkokokousohjelma) avulla osallistujan oman projek-sessa ja syväsukelluksessa osallistujia oli koulutusta tin toteutusvaiheesta tai selkeän vaatimuksen henkilö-kohti noin 15 henkilöä. kohtaisesta projektityöstä). Näin osanottajilla ei ollut mahdollisuutta tehdä omia projektejaan muualla kuinHyvät käytänteet ja koulutusten lähipäivillä eikä saada kouluttajilta tukeaideat kouluttajien näkökulmasta saanut muulloin kuin lähipäivien aikana. Oppilaitoksis- ta puuttui usein myös oma pedagoginen tukiverkosto.Koulutuksen organisointi Toisaalta myös tilaajienAVO-hankkeeseen oli jo suunnitteluvaiheessa kehitetty epämääräinen tarve ”jollekin”ajatus kiertueesta, roadshow’sta, jonka tarkoituksena some-koulutukselle hankaloit- Syväsukellus tukioli levittää hankkeen aikana syntynyttä osaamista ja ti tarpeen ja koulutuksen koh- oppijoita sosiaalisentietoutta. Hankkeen edetessä roadshow’t muodostui- dentamista. Kouluttajat toivo-vat sosiaalisen median opetuskäytön koulutuskokonai- vat myyntitilanteissa olevien median käytössä heidänsuuksiksi, joita tarjottiin oppilaitoksille. Koulutuksien koordinaattoreiden kiinnittä- omissa kehittymis-markkinointi, myynti, koordinointi, palautteiden keräys vän huomiota sovittavien si-ja laskutus hoidettiin hankekoordinaattorin Suomen sältöjen vastaavuudesta oike- projekteissaan.eOppimiskeskuksen voimin, ja kouluttajina toimivat aan tarpeeseen. Muutamanosahankkeiden työntekijät. kerran kouluttajia oli pyydet- Roadshow-koulutusten toteuttajatiimi pohti loka- ty keskittymään pedagogisenkuussa 2011 koulutusten hyviä käytänteitä ja havain- osaamisen kehittämiseen,toja, joita vuoden aikana löydettiin. Olemme koonneet mutta paikalla olevat osallis-yhteen kouluttajien ajatuksia jatkojalostamista varten. tujat kaipasivatkin tehokasta käytännön opastusta so- Hankkeen aikainen yhteistyö oppilaitosten kans- siaalisen median välineiden käyttöön. Koulutuskoko-sa kirkasti ajatuksen roadshow-tapahtumien muutta- naisuutta suunniteltaessa olisi ollut erittäin tärkeäämisesta tietoiskupohjaisesta toiminnasta opettajille saada toteuttajille selkeä kuva koulutuksesta odotet-suunnattavaksi laajemmaksi sosiaalisen median kou- tavissa olevista tuloksista, jotta osallistujille pystytäänlutukseksi. Koulutusmallin suunnittelu ja markkinointi kertomaan millaiseen koulutukseen he ovat osallistu-käynnistyivät lähes yhtä aikaa ja alan kysyntä pystyttiin massa.hahmottamaan nopeasti. Osalla oppilaitoksista oli it- Koulutusten toteutuksen haasteena nähtiin myössellään olemassa erilaisia hankkeita, joiden osaksi tar- osallistujien suuresti vaihtelevat osaamistasot. Sosiaa-jottu koulutus sopi hyvin, toisilla oppilaitoksilla taas oli lisen median osaamiselle ei ollut myöskään käytössä   raportit 2012 27
  • 28. Taulukko 2 Positiiviset asiat Kehitettävät asiat • AVO-hankkeen roadshow’n muoto oli aluksi • koulutuksen sovittaminen asiakkaan tarpeeseen voinna, mutta kehittyi hankkeen edetessä haastavaa, asiakasta olisi hyvä voida ohjata sosiaalisen median osaamista kehittävään paketin kasaamisessa ostotilanteessa muotoon • tilaajat eivät tiedä mitä haluavat – asiakkaat • AVO-hankkeen sisäinen kehittyminen antoi eivät osaa tunnistaa omia tarpeitaan mahdollisuuksia käyttää koulutuksia myös • hinnan osalta täsmennettävää: jos halutaan käytänteiden levitystyössä enemmän tukea, se maksaa myös enemmän • koulutuksista kehittyi tärkeä osa hankkeen • oppilaitoksilta puuttuu oma pedagoginen tuki kokonaisrahoitusta (ns. omarahoitusosuudet) • oppimiselle ei varata riittävästi aikaa (jos ollenkaan) lähiopetuksen ulkopuolella • koulutuksesta odotettavat tulokset entistä selkeämmin esiin Yhteenveto kouluttajien kesken käydystä paneelikeskustelusta ja havainnoista koulutuksen organisoinnista ja kehittämisestä. selkeää viitekehystä tai osaamisen tasojen määritte- nostatti aktiivinen ote tekemiseen ja laaja osaaminen lyä, jonka perusteella osanottajat olisivat voineet arvi- eri osa-alueilla, joka näkyi mm. wikin ja koulutusblogin oida omaa osaamistaan ja omia osaamisen katvealu- sisällöllisenä karttumisena. eitaan. Tapahtui niinkin, että samassa koulutuksessa Eräässä toteutuksessa kouluttajia oli kahdeksan oli mukana sekä sellaisia henkilöitä, jotka eivät tien- eli melkein jokaisessa työpajassa oli eri kouluttaja. To- neet perusteitakaan, että pitkän linjan verkko-osaajia, teutus edellytti tehokasta koordinointia, yhteistyötä, joille uudet työkalut ja niiden käyttö olivat jo osa arki- tiedonjakoa ja etukäteisvalmistelua, jotta kokonaisuu- päivää. Monelle oman osaamistason tunnistaminen oli desta muodostui myös osallistujille järkevä kokonai- haasteellista. suus eikä pelkästään yksittäisiä luentoja. Aineistowiki auttoi myös tässä työssä. Kuitenkin osa kouluttajista koki, että valmisteluvaiheessa olisi pitänyt tehdä vielä Kouluttajien kokemukset tarkempaa työtä ja erityisesti workshoppien jälkeinen koulutusten toteutuksista tietojen siirto olisi vaatinut enemmän huomiota, jotta Koulutukset olivat erilaisia kokonaisuuksia, joissa käy- osanottajien toiveisiin olisi pystytty vastamaan tarkem- tettiin osia pulahdus-sukellus-syväsukellus-mallista. min, sillä suunnitelma ei kerro sitä, mitä oikeasti teh- Joissain oppilaitoksissa pulahdus oli koko henkilöstön tiin. Koulutustyylitkin vaihtelivat kouluttajien kesken, VESO-päivä, toisissa taas orientaatiopäivä pitkäkestoi- jolloin osallistujalle saattoi jäädä sekava olo koulutuk- seen koulutukseen. Kaikissa toteutuksissa ei ryhdytty sen toteutuksesta. toteuttamaan omaa projektia ollenkaan, vaan keskityt- Sosiaalisen median kenttä on kehittyvä osa verkko- tiin erilaisiin sosiaalisen median välineisiin – toisissa oppimista ja siihen liittyvä jatkuva muutos vaatii sekä liiankin laajaan valikoimaan, jolloin osallistujat eivät kouluttajilta että oppijoilta ”vaiheessa olon ymmärrys- pystyneet enää hahmottamaan kokonaisuutta. tä”. Työkaluihin liittyvät toiminnot muuttuvat, lainsää- Kouluttajat käyttivät yhteistä wikiä aineistojensa däntö kehittyy ja näkemykset pedagogisista toimin- tuottamiseen ja jakamiseen osallistujille. Sekä kou- tamalleista kehittyvät koko ajan. Tämä muutos näkyi luttajien että osallistujien mielestä aineistowikit olivat erityisesti kesken kaiken muuttuneina ulkoasuina, jol- yksi koulutusten kirkkaimmista helmistä. Wikin avulla loin kouluttaja joutui toteamaan ”jahas, päivitys onkin pystyi seuraamaan millaisia asioita kouluttaja oli suun- tehty, no tästä vain eteenpäin”. nitellut koulutuksessa käytettävän ja toisaalta myös ja- Kouluttajien työtä hankaloittivat myös välinevalin- kamaan tuki- ja lisäaineistoa koulutuspäivän jälkeen- nat. Asiakas tilasi välinekoulutusta, mutta tilaisuu- kin. Kouluttajien joukossa keskinäistä yhteishenkeä den alkaessa välineet olivat vielä myyntipakkauksissa,28    raportit 2012
  • 29. ohjelmistoja ei ollut asennettu tai osa ohjelmistois- nen malli ei aina auennut tai he eivät hahmottaneet,ta oli estetty. Välillä oli pakko käyttää kouluttajan mihin oma koulutuksellinen panos sijoittui. Tulevaisuu-omia työvälineitä, jotta edes perustoimintoja pystyt- dessa mallin avaamiseen kaikille osallistuville koulutta-tiin esittelemään. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää jille täytyy varata enemmän aikaa. Mallin avautumises-tehdä jonkinlainen tekninen tarkistuslista, ovatko sa käytännössä vaikutti kuitenkin myös oppilaitostenasiakkaan valitsemat kokonaisuudet toteutettavis- omat vaatimukset, jotka tulivat mallin päälle ja joissainsa. Samoin eri sovellusten integrointi asiakkaiden tapauksissa sekoittivat mallin perimmäistä tiedonsy-omiin verkko-oppimisen järjestelmiin oli vielä käyn- ventämisen ajatusta.nissä ja tarkkaa käsitystä asiakasorganisaatioiden Kouluttajille kokemukset onnistumisista syntyi-”sosiaalisen median mixistä” ei ollut yksiselitteise- vät hetkistä, jolloin oppijat ottivat asian omakseen janä olemassa. tarttuivat toimeen. Päivän aluksi joku saattoi ilmoit- Kouluttajien mielestä kolmiportainen pulahdus-su- taa, ettei ”sosiaalinen media tarjonnut mitään hänenkellus-syväsukellus -malli oli hyvä pohja suunnittelun ja omaan opetukseensa” mutta jo iltapäivällä se olikintoteutuksen perustaksi. Niille kouluttajille, jotka eivät ratkaissut monta oppijan ongelmaa. ”Ai, mutta mä-olleet mukana suunnitteluvaiheessa tai tekivät pieniä hän voin tehdä senkin jutun tällä! Eihän tää olekaanetäluentoja osana jotain workshop-päivää, konkreetti- niin vaikeaa!” Taulukko 3 Positiiviset asiat Kehitettävät asiat • muiden kouluttajien aktiivinen ote innosti • tarkempi sosiaalisen median välineiden valinta kouluttajia heidän omassa työssään (oppilaitosten omien mukana välineiden tärkeys) • useiden korkeatasoisten osaajien verkko • vieraan aihepiirin kouluttaminen erilaisessa • avoimena olevat kanavat (esimerkiksi wiki ja ympäristössä tuo haastetta elämään etätyövälineet) antoivat mahdollisuuden • osallistujien lähtötasoerot kehitystyöhön myös etäopettajalle • ”huono omatunto”, kun voisi tehdä asiat • yhteinen aineistowiki oli tärkeä resurssi koko paremmin koulutusryhmän käyttöön • kouluttajien yhteiset suunnittelusessiot jäivät • yhteinen aineistowiki oli helppo tuottaa vähäiseksi • tutut työparit helpottivat toimintaa • koulutuksen kolmiportaisuus ei avautunut • yhteinen kouluttajablogi on tärkeä kommunikoinnin kaikille osanottajille ja jakamisen kanava • osallistujat eivät olleet oletetulla tasolla • etukäteistyöskentelyn tärkeys korostui (esim. etäkouluttajat) ja oppilaitosten asettamat koulutuksissa omat vaatimustasot sekoittivat vielä pakkaa • tekemällä oppiminen toimii pienessä ryhmässsä • oman osaamisen tunnistaminen vei osallistujia • toimintaympäristön kunnollinen hahmottaminen väärään tasoon vaikutti paljon lopputulokseen • kouluttajien toisistaan poikkeavat koulutustyylit • sosiaalisen medin kehityksen ”vaiheessaolon” ymmärtäminen myös yhteisen viestinnän avulla • oli hienoa päästä mukaan uusiin ympäristöihin • innostuneet osallistujat toivat iloa kouluttajille (etenkin uusien innostuneiden mukaan saaminen eli ns. takinkääntäjät • kouluttajan luottamus muiden antamiin tilannekatsaukseen – ei niinkään kolmitasoiseen portaikkoon • pulahdus-sukellus-syväsukellus-malli kuitenkin itsessään toimiva – tarkennusta ja hiontaa vaaditaanYhteenveto kouluttajien paneelikeskustelussa esitetyistä kehittämisajatuksista koulutuksen sisältöihin ja toiminnallisuuksiin.   raportit 2012 29
  • 30. Kehitysideat ja kehityskohteet Havaitut kehityskohteet ovat tiivistettävissä kuvan 2 esittämällä tavalla. Kuvassa toisena ulottuvuutena on koulutuksen organisointiin liittyvät asiat ja koulutuksen toteutukseen liittyvät asiat ja toisena ulottuvuutena sisäiset koulutuksen organisoijien ja toteuttajien vas- tuulla olevat asiat ja ulkoiset asiakasorganisaatioiden vastuulla olevat asiat. koulutuksen toteutus • oppijoiden tukimallin • osanottajien osaamisen edelleen kehittäminen tason etukäteiskartoitus • kouluttajien keskinäiset • osanottajien parempi ”purkupäivät” (debriefing) ryhmittely • koulutustyylien yhteensovitus • osanottajien kehittymis- ja kehittäminen tavoitteiden selkeyttäminen • monikouluttajamallin • omien hankkeiden selkeä sisäinen kehittäminen etukäteisvalmistelu • mentoroinnin ja projekti- • tarjottujen osaamisen työskentelyn kehittäminen resurssien käytön tehostus sisäinen ulkoinen • sopimusneuvottelu- • tilattavan palvelun prosessin kehittäminen selkeyttäminen • tilausprosessin • osanottajillle selkeän työajan jouhevoittaminen osoittaminen koulutukseen • kurssikohtaisen rehtorin • henkilökohtaisten osaamisen nimeäminen tavoitteiden kehittäminen • etukäteissuunnittelun • eri sosiaalisen median vahvistaminen välineiden selkeyttäminen • sisäisen informoinnin • oppilaitoksen oman pedagogi- kehittäminen sen tuen vahvistaminen koulutuksen organisointi30    raportit 2012
  • 31. Koulutuskokonaisuuden helmenä nähty aineisto- mutta jotta muutosta tapahtuu, se täytyy ensin mah-wiki oli monen osanottajan tukipilari ja moni aikoikin dollistaa. Koulutuksen tilaajan täytyisi ymmärtää, etteikäyttää aineistowikiä myöhemmin. Hankaluutena on hän ole tilaamassa vain koulutuspäiviä vaan toiminnankuitenkin sosiaalisen median nopeasti muuttuva kent- parantamista. Muutoksen tapahtuminen vaatii aikaa jatä, jolloin tehdyt aineistot vanhentuvat nopeasti. To- mahdollisuuksia toteuttaa uusia ideoita, eikä siihen rii-teutuksissa oli myös käytetty useita wikejä, joihin ai- tä pelkkä ajan allokoiminen lähipäiviin osallistumisek-neistoja oli kerätty vaihtelevasti koulutussisällöistä. si. Sopimusneuvotteluissa tulisi korostaa pienin aske-Tulevaisuutta ajatellen olisi viisasta kerätä yhteen kaik- lin tapahtuvaa muutosta, joka vaatii tukea ja aikaa, jaki aineistowikit ja rakentaa yksi yhteinen paikka, jon- johon tilaajan tulisi jollain tavalla sitoutua, jotta tavoit-ka avulla tietoja pidetään yllä. Up-to-date-aineiston le- teet voisivat täyttyä.vitettävyys ja ylläpidettävyys täytyy huomioida erityisen Tehtäviä suunniteltaessa kouluttajien olisi hyvätarkasti. miettiä yhdessä avoimen ja suojatun aineiston julkai- Aineistowikin käytössä tulisi vastaisuudessa huo- semista. Esimerkiksi henkilökohtaisen oppimisproses-mioida osallistujien verkkolukutaito. Sosiaalisen me- sin kirjoittaminen kaikille avoinna olevassa palvelussadian käytön alkutaipaleella voi olla haastavaa esimer- ei tue oppijan oikeusturvaa.kiksi hahmottaa wikien toimintamallia ja rakennetta.Kokemusten karttuessa lukutaito kehittyy ja samal-la valittujen tukimallien käyttö helpottuu. Koulutustenalussa olisi syytä tarkemmin painottaa sitä, kuinka ai-neistowikiä käytetään ja mikä on sen tarkoitus koulu-tuksessa. Tarvitaan myös tukea, mitä varten täytyy kehittääerilaisia mentorointi- ja tukipalveluita, joita asiakkaanolisi helppo ostaa ja jotka myös selvien hyötyjensävuoksi tulisivat ostetuiksi. Nyt järjestetyissä tilaisuuk-sissa ongelmana selvästi oli tuen vähäisyys. Yleisenkehittämisen kannalta on päätettävä, käytetäänkö täy-dennyskoulutusten mallia (koulutusohjelmalla on yksivirallinen vetäjä ja muut ovat vierailevia puhujia) vai ke-hitetäänkö uusi malli. Tätä on hyvä pohtia ennen seu-raavia vastaavanlaisia isoja koulutuskokonaisuuksia.Laadukkaasti toteutettu tukimalli vaatii runsaasti re-sursseja. Mikäli siihen päädytään, tukimallin vaatimatresurssoinnit täytyy ottaa huomioon hankkeen työnja-ossa ja työajan allokoinnissa. Kouluttajien keskinäisen tiedonjaon ja koulutuksenkehittämisen kannalta resursoinnissa olisi hyvä ottaahuomioon myös kouluttajien keskinäiset työpajojenpurkupäivät. Niissä puhuttaisiin tarkemmin siitä, mitätehtiin ja mihin jäätiin. Näin pyrittäisiin estämään pääl-lekkäisyydet, mutta myös vahvistamaan kesken jäänei-tä asioita ja siten käyttämään osallistujien aika tarkas-ti hyödyksi. Koulutuksiin osallistujat haluavat usein pelkkää vä-linekoulutusta, mutta hankkeen kouluttajien mielestäse ei kuitenkaan luo pedagogista osaamista käytölle.Opettajille suunnatussa koulutuksessa tulisi huomioi-da ammatti-identiteetin kehittyminen pedagogisella ta-solla ja mahdollistaa opettajan oma kehittyminen opet-tajana. Tämä voi aiheuttaa osallistujissa ”kipuilua”,   raportit 2012 31
  • 32. 32    raportit 2012
  • 33. Antti Poikola Case: Nettiajan kansalais- yhteiskunnan verkosto kokeilija kehitti uusia toimintamallejaOtavan Opisto on koonnut AVO1 -hankkeessa kansalaisyhteiskuntaa koskevan Nettiajan kansalaisyhteiskunnan toimijaverkoston. Siinä kehitettiin ja kokeiltiin kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen uusia tapoja. Teemoina ovat olleet avoin demokratia, jakamistalous, nettikätilöinti, moderni järjestö, osallistuva yhdyskuntasuunnittelu ja datajournalismi. Keskeistä verkoston toimintaa on ollut tilaisuuksien ja tapaamisten järjestäminen. Merkittävä uusi avaus oli Kaupungin Kangas -tapaus, jossa Jyväskylän kaupungin hankkimaa paperitehtaan aluetta varten järjestettiin monimuotoista osallistuvaa suunnittelua uuden asuinalueen rakentamista varten.Nettiajan kansalaisyhteiskunta -verkosto pyrki vahvis- yksinkin pyrkivät vaikuttamaan ja osallistumaan yhteis-tamaan aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaa mm. kunnan kehitykseen. Jotkut toimivat vapaa-ajallaan jayhdessä tekemisen ja innovatiivisen toiminnan avulla. jotkut päätyönään. Mukana on myös hallinnon ihmisiä,Toiminnalla oli perusta AVO1-hankkeen verkostoitumi- jotka omalla toiminnallaan muuttavat hallinnon raken-sen ja kansalaismedian osahankkeessa Opetus 2.0, teita sisältä päin mahdollistavammiksi, sekä yrittäjiä,jonka tehtävänä oli tutkia ja kehittää sosiaalisen medi- jotka ratkovat yhteiskunnallisia ongelmia yritystoimin-an hyödyntämistä kansalaistoiminnassa. nan kautta. Hallinnon ja instituutioiden toimintatapojen pienetkinToimintaympäristö mahdollistaa muutokset ja verkon mahdollisuudet yhdessä antavat ti-uusia toimintatapoja laa uusille tavoille toimia. Julkinen sektori kokeilee jalkau- Nettiajan kansalaisyhteiskunnan verkostolle on ollut tumista kansalaisten suosimiin sosiaalisen median pal-tarvetta. Verkottuneessa toimintaympäristössä on ta- veluihin ja valmistelee hallinnon mittavien tietovarantojenpahtunut hienoisia kansalaistoimintaa edistäviä muu- avaamista julkiseen käyttöön. Nettiajan kansalaisyhteis-toksia ja tulevaisuus tuo niitä lisää tullessaan. Suo- kunta voi suuntautua tässä saumassa uusille urille jamessa on viimeisten parin vuoden aikana syntynyt luoda verkostoja ja toimintamalleja, jotka edesauttavatpaljon nettiajan kansalaisyhteiskunnan sateenvarjo- vaikuttavan osallistumisen tapojen leviämistä.termin alle sopivaa edelläkävijätoimintaa. Toiminnassa Kansalaisyhteiskunnan, poliittisten vaikuttajien jaon mukana aktiivisia kansalaisia, jotka yhdessä muo- hallinnon julkilausuttuna yhteisenä tavoitteena on teh-dollisesti tai epämuodollisesti organisoituen ja joskus dä päätöksenteko- ja valmisteluprosesseista entistä   raportit 2012 33
  • 34. avoimempia, minkä avulla kansalaiset voivat löytää uu- Toimintatavat ja teemat sia osallistumismahdollisuuksia tai hallinto voi heille Nettiajan kansalaisyhteiskunnan verkosto toimi hank- niitä tarjota. Virkamieskuntaa, luottamushenkilöitä ja keen aikana monella tavalla. Sen yhteydessä järjestet- kansalaisia kannustetaan eri tavoin tiiviiseen keskinäi- tiin tilaisuuksia ja tapahtumia, tehtiin julkaisuja, sekä seen yhteistyöhön. testattiin käytännössä kuinka osallistuva yhdyskun- Kansalaistoiminnan tavat muuttuvat. Pitkäaikaiset tasuunnittelu onnistuu Jyväskylän Kankaan kaupun- järjestösitoutumiset ovat vaihtumassa lyhytkestoisem- ginosan tulevaisuusrakenteen visioinnissa. Verkos- miksi, projektityyppisiksi ja epämuodollisiksi tekemi- ton viestintä keskittyi verkkoon, jossa julkaistiin blogi siksi. Tämän tyyppisestä toiminnasta esimerkkejä ovat (mahdollista.fi) ja Facebook-ryhmä. Kaikkiin verkoston muun muassa Ravintolapäivä ja Kallioliike.Ravintola- tapahtumiin oli etäosallistumismahdollisuus videoyh- päivän aikana sadat kaupunkilaiset perustivat spon- teyden avulla. taanisti omia pop-up ravintoloita koteihinsa ja julkisiin Verkostossa jaettiin kokemuksia ja siinä oli aktiivis- tiloihin. Kallioliike syntyi vastustamaan Hurstin leipäjo- ta kehitystoimintaa usean eri teeman alla. Teemoina nojen häätämistä Kallion kaupunginosasta, sittemmin olivat avoin demokratia, jakamistalous, nettikätilöinti, sosiaalisessa mediassa organiosoitunut kansanliike moderni järjestö, osallistuva yhdyskuntasuunnittelu ja on järjestänyt muun muassa korttelijuhlia ja erilaisia datajournalismi. Kutakin teemaa olivat kehittelemässä tempauksia. Myös viimeisimpien presidentinvaalien juuri siitä kiinnostuneet nettikansalaiset, mutta samal- kamppanjoinnissa nähtiin laaja-alaista itseorganisoitu- la tavoitteena oli, että teemojen välillä syntyy ideoiden nutta kampanjointia, jonka koordinoinnissa tai tukemi- ristiinpölytystä. sessa ehdokkaiden virallisilla kampanjatoiminnoilla ei Verkosto käynnistettiin vuoden 2010 syksyllä jär- ollut mitään roolia. jestetyssä Nettiajan kansalaisyhteiskunnan leiripäiväs- sä Tampereella. Sen jälkeen on järjestänyt noin kuu- kauden tai kahden välein tilaisuuden, joissa on ollut esillä ajankohtainen ja verkostossa mielenkiintoa he- rättänyt aihe. Samalla näitä teemoja on voinut esitellä laajemmalle yleisölle. Verkosto järjesti 2010–2011 aikana kymmenen ti- Nettiajan laisuutta, joista monet olivat pääkaupungin ulkopuolel- kansalaisyhteiskunnan la. Suosituimpiin tapahtumiin kuului leiripäivän nimellä ollut tilaisuus Avoin demokratia – avoin data. Se jär- verkosto toimi hankkeen jestettiin Tampereella keväällä 2011 ja siinä kokeiltiin aikana monella tavalla. rajoja ylittävää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon toimijoiden välillä. Järjestäjinä toimivat Vaalilupausarkisto ry. yhdessä oikeusministeriön hal- linnoiman Osallistumisympäristö-hankkeen kanssa. Esimerkkitapaus: Kaupungin Kangas – yhteisideointia Jyväskylässä Kansalaistoimintaa on yhä enemmän erilaisissa Nettiajan kansalaisyhteiskunnan verkoston puitteissa yhteisöissä ja verkostoissa ilman järjestöllisiä organi- käytiin esittelemässä osallistuvan kaupunkisuunnit- saatioita ja sääntöjä. Toisaalta myös perinteiset järjes- telun menetelmiä, kuten Wikisuunnittelua Jyväskylän töt omaksuvat uusia toimintatapoja ja hyödyntävät tie- kaupungille alkukeväästä 2011. Tämän seurauksena to- ja viestintätekniikan kehityksen mukanaan tuomia avautui mahdollisuus päästä kokeilemaan verkostosta mahdollisuuksia. Teknologia tuo uusia mahdollisuuk- nousseita uusia toimintatapoja laajemmassa käytös- sia myös kansalaisvaikuttamiseen ja yhteisten asioi- sä, kun Jyväskylän kaupunki ja HUB Jyväskylä järjesti- den hoitamiseen. Mahdollisuuksien hyödyntäminen ja vät mittavan kansalaisosallistumisen projektin kevääl- toimivat toteutukset lähtevät ennakkoluulottomista uu- lä Kankaan paperitehtaan alueeseen liittyen. den kokeilijoista. Koska valmiita hyviä ratkaisuja ei ole Jyväskylän kaupunki hankki vuoden 2010 syksyl- kovinkaan paljon tarjolla, oppimista kertyy kokeilemi- lä entisen Kankaan paperitehtaan alueen. Tehdasra- sen ja tekemisen avulla. kennuksista osa säilytetään, osa puretaan ja alueelle34    raportit 2012
  • 35. rakennetaan seuraavien vuosien aikana Jyväskylän Yhteenveto ja pohdintaakaupunkikeskustan jatke. Ennen Kankaan alueen ark- ”Nettiajan kansalaisyhteiskunta” on saanut AVO-kitehtuurikilpailuohjelman laadintaa helmi- maalis- hankkeen myötä synnytettyä uudenlaista yhteistoi-kuussa 2011 Jyväskylän kaupunki ja HUB Jyväskylä mintaa erilaisten toimijoiden välille. Kyse on myös uu-kutsuivat yksittäisiä kansalaisia, yhteisöjä ja porukoita sien toimintamallien juurruttamisesta, myös hallinnontuottamaan oman näkemyksensä siitä, mitä hyvä kau- puolelle.punki tarkoittaisi Kankaan alueen tulevaisuudessa. Kiinnostus nettikansan tilaisuuksiin ja tapahtumiin Tavoitteena oli koota asukkaiden ja yhteisöjen asi- on koko hankkeen ajan kasvanut. Kiitos tästä kuuluuantuntemusta ja kokemuksellista tietoa, jonka arkki- erityisesti laajalle sosiaalisen median verkostolle, jokatehtuurikilpailun osallistujat voivat pukea fyysiseen on muodostunut toiminnan ympärille.muotoon ja yhdistää muihin suunnittelutavoitteisiin ja Keskeisimpänä haasteena on ollut verkoston iden-reunaehtoihin. titeetin rakentaminen ja kiteyttäminen. Kun ollaan uu- Ideoiden keruuseen lähdettiin tyhjältä pöydältä. Ke- den asian äärellä ei aina oikein tiedetä, mitkä ovaträtty aineisto kuvaa rikkaalla tavalla niitä päämääriä ja toimijoita yhdistäviä tekijöitä ja koko kenttä näyttäy-unelmia, joita kaupunkilaisilla on hyvästä kaupungista. tyy hähmyisenä sanalistana. Aktiivinen kansalaisuus,Nämä unelmat eivät rajoitu vain kaavoituksen piiriin, mahdollistava hallinto, tekemisen demokratia, kokeilu-vaan joukossa on paljon sellaisia asioita, joihin ei kaa- kulttuuri, avoimet datavarannot, lähidemokratia, teema-voituksella ainakaan suoraan voida vaikuttaa. demokratia, verkkodemokratia, organisaatiorajat ylittä- Uuden kaupunginosan kehittäminen on kokonai- vä yhteistyö, vertaistuotanto ja joukkovoima – näistäsuus, jossa kaavoitus on vain yksi lopputulokseen muodostuu se uusi kenttä, joka 2010-luvulla muuttaavaikuttavista lukuisista seikoista. Kerättyjä ideoita ja yhteiskunnallista toimintaa.näkemyksiä on mahdollista hyödyntää alueen koko- Nettiajan kansalaisyhteiskunnan verkosto on ollutnaisvaltaisessa kehittämisessä, niin kaupungin eri vi- myös leimallisesti edelläkävijäverkosto ja laajoja ih-rastojen, kuin yritysten, järjestöjenkin ja yksittäisten misjoukkoja on tavoitettu lähinnä Kaupungin Kangaskansalaistenkin toimesta. Jyväskylän suunnittelu en- -osallistumisprojektin kautta. Edelleen on havaittavis-nen arkkitehtejä, http://www3.jkl.fi/blogit/kangas/ sa, että demokratia-asioita edistävät hankkeet helpos- ti jäävät taustalle silloin, kun joudutaan kilpailemaanKoulutusta ihmisten työajan ulkopuolisesta harrastusajasta. Sik-Datajournalismin teema oli ensimmäisen kerran esillä si usein näissä yhteyksissä ei ole kyse kovin laajoistaelokuussa 2011 Tampereen yliopistolla järjestetyssä ihmisjoukoista, vaan enemmänkin asiaa harrastavistapäivätapahtumassa. Sen lisäksi Nettiajan kansalaisyh- aktiiveista. Laajempien ihmisjoukkojen kiinnostuksenteiskunta -toiminnalla on ollut yhteistyötä Helsingin Sa- herättäminen onkin nettikansan tulevaisuuden tavoit-nomien kanssa. teita.Nettikansatoiminta jatkuuAvoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin(AVO2) -hankkeessa vuoden2013 loppuun saakka.http://www.slideshare.net/apoikola/nettikansa-pitch/   raportit 2012 35
  • 36. 36    raportit 2012
  • 37. Outi Vahtila, Johanna Salmia, Annika Michelson ja Lotta Linko, Hämeen ammattikorkeakoulu Case: “Me oltiin ihan pihalla, ulkona luokkahuoneista – ja me opittiin!”Mobiilit oppimisessa ja vuorovaikutuksessa -osahankeessa Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opettajat testasivat mobiilivälineiden käyttöä vuosina 2008–2011. Hyödyntämis- tavat tulivat suurelle joukolle opettajia tutuiksi Mobiilikesäkoulujen yhteydessä. Osahank- keessa saadun kokemuksen mukaan mobiilius yhdessä sosiaalisen median palveluiden kanssa mahdollistaa oppijalähtöiset oppimisprosessit, verkkoläsnäolon, ajan hetkessä ohjauksen, oppimisen dokumentoinnin ja arvioinnin.Tässä raportissa on kuvattu Mobiilikesäkoulun toimin- ja vähällä vaivalla, osoittautui illuusioksi. Lukuvuositamalli, sen suunnittelu ja toteutusprosessi sekä to- 2010–2011 nimittäin tarkoitti suurta harppausta se-teuttajan että osallistujan näkökulmasta. Raportin lo- kä laitteiden ja palveluiden että myös mallin kehittä-pussa on lyhyesti pohdittu mobiiliuden merkitystä ja misideoiden kannalta. Vuoden 2011 kesäkoulussa yh-tulevaisuuden näkymiä. distyivät lähes täydellinen mobiilius ja osallistujan aito vapaus valita. Seuraavana haasteena onkin oman op-Mobiilikesäkoulusta pimisen reflektointiin tarkoitetun menetelmän kehittä-jokavuotinen tapahtuma minen edelleen.Mustialan toimipisteessä järjestetty Mobiilikesäkoulu Mobiilikesäkouluun osallistui molempina vuosina(www.mobiilikesakoulu.com) toteutettiin vuosina 2010 noin 80 henkilöä, joista suurin osa oli ammattikorkea-ja 2011. Opettajilla oli niissä mahdollisuus päästä koulussa työskenteleviä opettajia. Kesäkoulun myötäkäytännössä kokeilemaan erilaisia mobiiliopetuksen ja AVO-hankkeessa jo aiemmin syntynyt mobiilioppimisen-oppimisen menetelmiä. asiantuntijaryhmä laajeni alan verkostoksi, jonka teh- Osahankkeessa oli alunperin tarkoitus toteuttaa täviksi osallistujat näkivät vuosittaisten tapaamistenkesäkoulu kerran. Vuoden 2010 toteutuksen hyvä pa- ja uusien hankkeiden järjestämisen. Näyttää siltä, et-laute kannusti järjestämään toisen seuraavana vuon- tä kesäkoulusta on tulossa jokavuotinen mobiilioppi-na. Projektin lopputulosten kannalta toisen Mobiilike- misen tapahtuma. Mobiilikesäkoulun kohderyhmänäsäkoulun järjestäminen oli merkittävä siinä mielessä, olivat opettajat ja kehittämistehtävissä työskentelevätettä niin saatiin lisää aineistoa ja kokemuksia mobiili- henkilöt. Ohjelma suunniteltiin oppimisen ja vuorovai-oppimisen konseptin valmiiksi saamiselle. Ajatus, että kutuksen näkökulmasta, minkä mukaan myös tapahtu-toisen samanlaisen järjestäminen onnistuisi helposti man teemat rakentuivat.   raportit 2012 37
  • 38. Tapahtuman ilmoittautumislomakkeella kysyttiin vuonna vastaava määrä oli jo 40 %. Taulukossa 1 ja 2 osallistujien taustatietoja. Mielenkiintoista on ollut ha- on esitetty tarkemmat erittelyt kiinnostuksesta ja käyt- vaita, että vuonna 2010 18 % osallistujista käytti päi- tökokemuksista vuosittain. vittäin lukuisia mobiilisovelluksia mutta seuraavana Tietoja osallistujista: Kiinnostukseni ja kokemukseni mobiilisovelluksista Käytän päivittäin... Käytän päivittäin lukuisia mobiilisovelluksia, soittaminen on enää vain pieni osa 14 18 % Käytän joitakin m... Käytän joitakin mobiilisovelluksia 41 54 % Minulla on hyvin... Minulla on hyvin vähän kokemusta mobiilisovellusten käytöstä 15 20 % Minulla ei ole la... Minulla ei ole lainkaan kokomusta mobiilisovellusten käytöstä 9 12 % 0 10 20 30 40 50 Käyttäjät voivat valita useamman kuin yhden valintaruudun, joten prosentit voivat nousta yli 100 %:iin. Taulukko 1. Osallistujien kiinnostus ja kokemus mobiililaitteiden käytöstä vuonna 2010. Kiinnostukseni ja kokemukseni mobiilisovelluksista Käytän päivittäin... Käytän päivittäin lukuisia mobiilisovelluksia, soittaminen on enää vain pieni osa 34 40 % Käytän joitakin m... Käytän joitakin mobiilisovelluksia 33 39 % Minulla on hyvin vähän kokemusta Minulla on hyvin... mobiilisovellusten käytöstä 18 21 % Minulla ei ole lainkaan kokomusta Minulla ei ole la... mobiilisovellusten käytöstä 4 5% 0 10 20 30 40 50 Käyttäjät voivat valita useamman kuin yhden valintaruudun, joten prosentit voivat nousta yli 100 %:iin. Taulukko 2. Osallistujien kiinnostus ja kokemus mobiililaitteiden käytöstä vuonna 2011.38    raportit 2012
  • 39. Myös laitekannassa oli vuoden mittaan tapahtunut poikkeusta lukuunottamatta jokaisella oli oma älypu-merkittävä muutos. Vuonna 2010 osallistujista noin helin, joillakin jopa monta älypuhelinta. Taulukossa 3 ja25 %:lla ei ollut mahdollisuutta järjestää käyttöönsä 4 on tarkemmat erittelyt osallistujien laitteista.omaa älypuhelinta, mutta vuonna 2011 muutamaa Puhelimeni/liittymäni ominaisuudet Laitteessani on w... Laitteessani on wlan-yhteys 51 67 % Liittymässäni on.. Liittymässäni on rajaton datapaketti 41 54 % Liittymässäni on... Liittymässäni on siirtomäärään perustuva datapaketti 13 17 % Liittymässäni ei... Liittymässäni ei ole datapakettia 8 11 % Minulla ei ole kä... Minulla ei ole käytössäni älypuhelinta, mutta pystyn järjestämään sellaisen kesäkoulun ajaksi 8 11 % Minulla ei ole kä... Minulla ei ole käytössäni älypuhelinta enkä pysty itse sellaista järjestämään 12 16 % 0 10 20 30 40 50 60 Käyttäjät voivat valita useamman kuin yhden valintaruudun, joten prosentit voivat nousta yli 100 %:iin.Taulukko 3. Osallistujien käytössä olevien laitteiden ominaisuuksia vuonna 2010. Puhelimeni/liittymäni ominaisuudet Laitteessani on w... Laitteessani on wlan-yhteys 68 81 % Liittymässäni on.. Liittymässäni on rajaton datapaketti 54 64 % Liittymässäni on... Liittymässäni on siirtomäärään perustuva datapaketti 18 21 % Liittymässäni ei... Liittymässäni ei ole datapakettia 2 2% Minulla ei ole kä... Minulla ei ole käytössäni älypuhelinta, mutta pystyn järjestämään sellaisen kesäkoulun ajaksi 3 4% Minulla ei ole kä... Minulla ei ole käytössäni älypuhelinta enkä pysty itse sellaista järjestämään 5 6% 0 10 20 30 40 50 60 70 Käyttäjät voivat valita useamman kuin yhden valintaruudun, joten prosentit voivat nousta yli 100 %:iin.Taulukko 4. Osallistujien käytössä olevien laitteiden ominaisuuksia vuonna 2011.TOIMINTAMALLILähtökohdatMobiilikesäkoulun toteuttaminen kuului hankkeen al- toteutti viestintäleirien nimellä pidettyjä tieto- ja vies-kuperäiseen suunnitelmaan, ja toteutustavan tarkka tintätekniikan koulutuksia 1990-luvulla. Niissä yhdistyisuunnittelu tapahtui hankkeen aikana. Perusajatukse- tekeminen, tekemisen ohjaaminen, tuotokset ja niidenna oli luoda toimintamalli, jossa toteutetaan käytännös- esittely sekä luontoympäristö, vapauden ja positiivisuu-sä sitä mitä on kehitetty: oppimistilanteita ja ohjausta den leima. Suunnittelun lähtökohtana oli luoda tietotek-ilman perinteistä opetusteknologiaa. Toteutuksen poh- niikkaa hyödyntävä tapahtuma, jossa saattoi kokea se-jaksi soveltui mainiosti malli, jolla Marja-Liisa Viherä kä yhdessäoloa että tekemisen ja kokemisen iloa.   raportit 2012 39
  • 40. Mobiilikesäkoulun toteuttamisen periaatteiksi otettiin: tieto kännykässä, QR -koodit, ryhmien ja • tapahtuma suunnitellaan toteuttajien yhteistyönä: pisteiden vetäjät, henkilökohtainen opastus, vahva yhteissuunnittelu, koko ryhmän ja teema- kuljetus suolle ryhmien yhteiset kokoukset verkossa • elämyksellinen oppiminen: tekemisen ilo, yhdessä • tapahtuma on osallistujille matka, joka etenee oppiminen, omien taitojen kartuttaminen johdonmukaisena prosessina: orientoituminen (ennakkotehtävät ja -viestit) -> tutustuminen Toimintapisteistä keitaisiin (esittelyt ja kättelyt) - > tekeminen -> koonti Mobiilikesäkoulu syntyi toteuttajien (liite 1) yhteistyö- -> palautteenanto nä perustuen jaettuun, yhteiseen asiantuntemukseen. • aito mobiilius: kaikki tekeminen on mahdollista Yhteinen näkemys rakennettiin useita kuukausia jatku- mobiilisti/mobiililla neessa yhteissuunnitteluprosessissa. Toteuttajat ko- • irti johdoista: oppiminen ilman jäykkiä rakenteita, koontuivat useita kertoja verkkossa suunnittelemaan luonnossa, ulkona, autenttisessa oppimis- sekä yhteistä ohjelmaa että toimintapisteiden/keitai- ympäristössä den ohjelmaa. Suunnitteluun käytettiin kumpanakin • avoimuus: kaikki tieto avoimilla nettisivuilla, vuonna yhteensä noin 1 500 tuntia. tieto saatavilla etukäteen • pääviestintä sähköisesti: kaikki viestit myös Vuoden 2010 toteutuksessa osallistujat oli jaettu kol- kännykkään, mutta kaikki tarvittava tieto myös meen ryhmään, jotka kiersivät toimintapisteissä. Tee- perinteisesti paperilla mat olivat: • paikkatiedon hyödyntäminen: tapahtuman kartta • Mobiiliopetus ja -tiedotus lisätietoineen verkossa ladattavissa mobiilisti • Mobiilioppiminen • osallistumisen vaivattomuus: tarjoilut ulkona, • Mobiilityökalut40    raportit 2012
  • 41. Vuonna 2011 toimintapisteet nimettiin keitaiksi, joissaoli useampia toimintapisteitä. Osallistujat saivat omankiinnostuksena mukaan liikkua vapaasti keitaalta japisteeltä toiselle. Keitaat olivat:• Mobiilioppiminen ja -ohjaus• Mobiilituottaminen• Mobiiliteknologia• Sosiaalinen mediaKartat ja liikkuminen alueellaMolempina vuosina osallistujille jaettiin alueen kartat,joihin oli merkitty mm. parkkipaikat, toimintapisteet/keitaat ja tärkeimmät rakennukset.Vuoden 2011 Mobiilikesäkoulussa osallistujien käytet-tävissä oli myös Google Mapsin avulla tehty mobiilikart-ta, johon oli merkitty myös mm. eri keitaat ja pisteet.Kartan avulla oli mahdollista suunnistaa alueella pai-kannuksen turvin. Kuva 1. Alueen keidaskartta PDF-versiona.Kuva 2. Google-kartta, johon oli merkitty keitaat, toimintapisteet, ruokailu ja muut tärkeät paikat.   raportit 2012 41
  • 42. Paikkalinkistä avautui kuva ja osasta myös videotie- dosto, esim. Vanhan opiston esittely: Kuva 3. Vanhan opiston esittely Google-kartalla. Eri toimintapisteet oli merkitty kyltein, joihin oli liitetty QR-koodit. QR -koodit johdattivat toimintapisteen inter- netsivulle. Kuva 4. Opaskyltit auttoivat esim. tehdä oppimisaihio tai järjestää mobiilikokous. oikean paikan löytämisessä. QR-koodien avulla pisteen Tavoitteena oli saada osallistujat oivaltamaan, miten materiaalit olivat luettavissa mobiili voi toimia oppimisen apuna. Mustialan puisto mobiililaitteella. oli oiva paikka toteuttaa tapahtuma autenttisessa op- pimisympäristössä. Oltiin irti perinteisestä luokkahuo- neista, valkokankaista, monisteista, kirjoista ja tietoko- neista. Molemmissa toteutuksissa pedagoginen malli rakentui eri teemojen ympärille rakennettuihin toimin- tapisteisiin. Yhteiset pohdinnat,yhteenvetotilaisuudet, Pisteillä tarjottiin ohjausta, jonka avulla osallistuja saa- kahvihetket ja retket varmistivat yhteisöllisyyden ja tu- teltiin syvemmälle aiheeseen. Osallistujat pääsivät kivat yhteisen näkemyksen muodostumista. käytännössä kokeilemaan erilaisia toimintatapoja ja hyödyllisiä sovelluksia. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Toteuttajien matka PEDAGOGINEN MALLI Tapahtuman toteuttajan kannalta Mobiilikesäkoulujen Mobiilikesäkoulun perusajatuksena oli tarjota osallis- rakentaminen oli usean kuukauden mittainen ponnis- tujille oppimispolku, joka johdatti eri teemojen kautta tus. Siihen osallistui projektihenkilökuntaa, yritysten oivaltamaan, miten mobiilia voidaan käyttää omassa edustajia ja muiden oppilaitosten mobiilioppimisen pa- työssä. Tapahtumassa annettiin perinteisten luentojen rissa toimivia henkilöitä. tai pitkien esittelyjen sijaan pieni johdatus teemaan. Oppiminen perustui omaan toimintaan ja omaehtoi- Ydinryhmän muodostivat Mobiilit oppimisessa ja vuoro- seen kokeiluun. Annetut tehtävät olivat ongelmaläh- vaikutuksessa -osahankkeessa toimivat avainhenkilöt. töisiä: osallistujien tuli toteuttaa jokin pieni tehtävä, Heidän vastuullaan oli Mobiilikesäkoulun42    raportit 2012
  • 43. • suunnittelutyön johtaminen ja organisointi Ohjelman ja toimintapisteiden kuvaaminen• tapahtuman budjetointi Mobiilikesäkoulun ohjelman rakentaminen oli vuonna• sivustojen (Mobiilikesäkoulu, Mobiilipolku) ja 2010 hyvin haastavaa. Toteuttajien oli vaikea pääs- lomakkeiden rakentaminen tä yhteisymmärrykseen siitä, mitkä ovat eri teemojen• tapahtuman markkinointi, ilmoitusten ja nimet ja mikä asia kuului minkäkin teeman alle. Täs- esitteiden tekeminen sä tuli ilmi se, miten eri tavalla asiakokonaisuudet voi• oheisohjelman ja kilpailun järjestäminen hahmottaa. Esimerkiksi mobiilityökalujen ja pedago-• käytännön järjestelyt tapahtumapaikalla giikan rajanveto oli yllättävän vaikeaa. Haasteena oli• materiaalien ja tuotosten kokoaminen myös saada ohjelman toteuttajat oivaltamaan, miten• raportointi, selvitykset ja palautteen analysointi ohjelman voi toteuttaa ilman perinteistä luokkaympä- ristöä. Miten voi oppia ja opettaa ilman luentoa?Muun toimijajoukon tehtävät Vuonna 2011 ohjelman sisällöllinen rakentaminen• suunnittelukokouksiin osallistuminen oli huomattavasti helpompaa, koska mukana oli samo-• omien tietoiskujen ja koulutusten järjestäminen ja toimijoita. Heille oli ensimmäisen Mobiilikesäkoulun pohjalta oli syntynyt käsitys siitä, mikä malli toimii hy- vin tällaisessa ympäristössä. Myös keitaiden nimeämi- nen ja sisältöjen rajanveto onnistui tällä kertaa hyvin kivuttomasti. Keskiviikko 9.6.2010 Torstai 10.6.2010 Perjantai 11.6.2010 8:00–9:00 Aamiainen Ilmoittautuminen Aamiainen uusille osallistujille 9:00–11.00 Ilmoittautuminen ja majoitus Toiminta pisteissä (3,5 h/piste) Kansallisen yhteistyön suunnittelu Yhteinen alustus • asiantuntijaryhmän kokoontumien 1. Piste: Mobiilioppiminen • mobiiliohjauksen kansallisen 2. Piste: Mobiiliohjaus hankkeen rakentaminen 3. Piste: Mobiilityökalut 11:00–12:00 Lounas Lounas Lounas 12:00–13:30 Kesäkoulun avaus Toiminta pisteissä jatkuu • alkuinfo 1. Piste: Mobiilioppiminen • AVO -hankkeen esittely 2. Piste: Mobiiliohjaus • esittäytyminen 3. Piste: Mobiilityökalut • ryhmiin jakautuminen ja ryhmäytyminen 13:30–17:00 Toiminta pisteissä Toiminta pisteissä (3,5 h/piste ryhmät kiertävät): (3,5 h/piste) Yhteinen alustus Yhteinen alustus 1. Piste: Mobiilioppiminen 1. Piste: Mobiilioppiminen 2. Piste: Mobiiliojaus 2. Piste: Mobiiliohjaus 3. Piste: Mobiilityökalut 3. Piste: Mobiilityökalut 17:00–18:00 Päivän parhaat palat Päivän parhaat palat – mitä omaan mobiilireppuun? – mitä omaan mobiilireppuun? Tarjolla hedelmiä ja virvoitusjuomia Tarjolla hedelmiä ja virvoitusjuomia 18:00 Iltaohjelma, rantasauna, makkaraa laavul- Retki Torronsuon kansallispuistoon. la, Ison Piipun antimia Tapahtuman taltiointia mobiilla. IltapalaKuva 5. Vuoden 2010 ohjelma.   raportit 2012 43
  • 44. Vuoden 2011 kesäkoulussa oli PDF-muotoisen ohjel- makokonaisuuden lisäksi tarjolla mahdollisuus raken- taa oma, henkilökohtainen sähköinen ohjelma. Räätä- löidyn ohjelman pystyi tulostamaan itselleen mukaan tai lukemaan mobiililaitteella. Molempien Mobiilikesäkoulujen ohjelma sisälsi ly- hyitä tietoiskuja, käytännön harjoituksia ja kokeiluja, ryhmäluentoja, yhdessä tekemistä sekä katsauksia tu- levaisuuden näkymiin. Ohjelma aloitettiin molempina vuosina yhteisellä ava- tulleet jo ”osaksi olemista, osaksi ihmistä”. Kännykäs- uksella, jossa kerrottiin tapahtuman kulku ja päivien tä on muodostunut väline, seitsemäs aisti, jonka kaut- keskeiset asiat. Vuoden 2010 avausteemana oli ”mo- ta voi havainnoida ympäröivää maailmaa aivan uudella biili vapauttaa”: enää ei tarvitse istua kangistumas- tavalla, muun muassa läsnäolotietoja hyödyntämällä. sa työpöydän ääressä, vaan työtä voi tehdä irrallaan Ollaan matkalla ”ubiq-maailmaan”, jossa tietojärjestel- pulpeteista, johdoista ja seinistä. Vuonna 2011 haas- mät sulautuvat arjen tekemiseen. tettiin osallistujat pohtimaan, miten mobililaitteet ovatKuva 6. Oppimistilanteet voivat olla rentoja.44    raportit 2012
  • 45. Lyhyet kuvaukset keitaista ja toimintapisteistäMobiilioppiminen ja mobiilipedagogiikkaKeitaalla pureuduttiin tilanteeseen, jolloin oppija onmobiili. Toimipisteillä sai vinkkejä ja pääsi käytännös-sä kokeilemaan mobiilioppimisprosessin suunnitteluaja toteutusta. Oppimisaihoiden tekeminen oli yksi toi-mintapisteen aktiviteetti. Kuva 7. Esimerkki: Tietoiskuun liittyvän paikkatietotehtävän kulku.Tuottaminen ja tiedotusOsallistujat saivat tuntumaa siihen, miten mobiililait-teella voi tuottaa, muokata ja jakaa aineistoja (esim. Tekijänoikeusluennon välittäminenblogit, kuvat, videot). Lisäksi tutustuttiin mobiiliohjauk- Vuoden 2011 Mobiilikesäkoulussa tarjottiin tietoisku-seen ja mobiilikonferensseihin. Mobiiliopiskelijan on jen ja kokeilujen lisäksi tekijänoikeusasiaa verkossa.mahdollista tuottaa esim. oppimispäiväkirjaa ja osal- Tarmo Toikkasen tekijänoikeusluento ”10 ohjetta ym-listua koulutuksiin mobiilisti. päristöään kuvaavalle” välitettiin verkkoluentona osal- listujille.TeknologiaTeknologian osalta osallistujille tarjottiin tietoa eri mo-biililaitteista ja niiden käyttöjärjestelmistä, kustan- Kuva 8. QR-koodi johdattaa te-nuksista sekä perussovelluksista, kuten kalenterista. kijänoikeusluentoonOsallistujat tutustutettiin myös pelillisiin käyttöliitty-miin, älypuhelinten lisäsovelluksiin, paikkatietoon, 3D-ympäristöihin ja sensoreihin sekä niiden hyötyihin op-pimisen kannalta.Sosiaalinen mediaToimintapisteillä tutustuttiin siihen, miten erilaiset Osallistujat saivat tekstiviestin vähän ennen luennonverkkopersoonat toimivat ja mitä voivat olla työrooli aloitusta. Osa osallistujista siirtyi keitaalle, osa juhla-ja henkilökohtainen rooli. Lisäksi tutustuttiin erilaisiin saliin ja osa kuunteli luentoa omasta laitteesta puistonsovelluksiin, joita voi hyödyntää mm. viestinnässä, tie- penkillä. Chatin kautta oli mahdollisuus esittää lisäky-dottamisessa sekä kuvien ja tekstin tuottamisessa, ja symyksiä, joihin vastattiin luennon aikana.siihen, miten hyödyntäminen tapahtuu erityisesti mobii-lilaitetta käyttäen. Toimintapisteillä tietoiskut sisälsivät lyhyen johdat-telun aiheeseen esimerkein mobiililaitteita hyödyntä-en. Tämän jälkeen osallistujat pääsivät omilla laitteil-laan tekemään aiheeseen liittyviä tehtäviä. Esimerkkinä on kuvattu paikkatietoon liittyvä teh-tävä. Tehtävään on mahdollista päästä käsiksi luke-malla QR-koodi mobiililaitteella. QR-koodin takaa avau-tuu linkki Google Maps -reittiin, jonka voi ladata omiinkarttoihinsa. Tämän jälkeen karttaa apuna käyttäen voisuunnistaa alueella seuraten reittipisteitä. Kuva 9. Osallistuminen tekijänoikeusluennolle omalla känny- källä.   raportit 2012 45
  • 46. Viestintä ja markkinointi kostoissa ja lehdissä. Lisäksi jaettiin painettuja mai- Koska tapahtuma oli hyvin monimuotoinen ja yksilölli- noskortteja erilaisissa tapahtumissa (esim. DCL-kon- nen, oli se viestinnän kannalta erittäin haasteellinen. ferenssi, ITK-päivät) ja postitettiin mainoksia useille Onnistuneen viestinnän takaamiseksi tapahtumalle teh- organisaatioille. Markkinoinnissa hyödynnettiin myös tiinkin erillinen markkinointi- ja viestintäsuunnitelma. blogeja, Twitteriä, Facebookia ja muita sosiaalisen me- Pääroolissa olivat kokoavat internetsivut. Vuonna dian palveluita. 2010 sivuilla oli kuvia Mustialasta sekä video, jossa Tapahtuman viestintä oli sähköistä: siinä käytettiin kerrottiin tapahtumapaikasta. Vuoden 2011 markki- ainoastaan sähköpostia ja tekstiviestejä, jotka oli in- noinnissa käytettiin vuoden 2010 aineistoa, kuvia, vi- tegroitu toisiinsa. Viestit, niiden sisältö ja lähetysai- deoita ja esimerkkejä oppimiaihioista. Lisäksi tehtiin kataulu suunniteltiin etukäteen. Tekstiviestien lähet- video, jossa hankkeen projektipäällikkö kertoi tapahtu- täminen ajastettiin etukäteen ja vastaanottajaryhmät masta ja kannusti osallistumaan tapahtumaan. Myös rakennettiin eri toimintoihin osallistuvien mukaisesti. keitaiden ja toimintapisteiden toiminnasta tehtiin esit- Näin varmistettiin, että viestit tavoittivat osallistujat ja telyvideoita. järjestävän henkilöstön juuri oikeaan aikaan. Osallistu- jat antoivat ilmoittautumislomakkeella suostumuksen- sa tekstiviestien lähettämiseen. Vain muutamaa poik- keusta lukuunottamatta lupa saatiin. Tekstiviestien lähettämisestä tehtiin oma suunnitelma ja tekstiviestit ajastettiin (liite 2). Palautteen keruu Molemmissa Mobiilikesäkouluissa kerättiin osallistuja- palautetta. Palaute kerättiin sähköisillä palautelomak- keilla, joihin oli mahdollisuus vastata joko tietokoneella tai mobiililaitteilla. Vuoden 2010 kesäkoulun osalta kerättiin palau- tetta sekä toimintapisteillä pistekohtaisesti että kesä- Kuva 10. Keitaiden toimintaa esiteltiin videoilla. koulun päätteeksi koskien koko tapahtumaa. Vuonna 2011 luovuttiin pistekohtaisesta palautteenkeruusta, Markkinoinnissa hyödynnettiin olemassa olevia yh- koska osallistujat kokivat sen liian työlääksi ja aikaa teyksiä eli toimijoiden omia kontakteja, verkostoja ja vieväksi, mutta palautetta koko tapahtumasta koottiin palveluita. Tapahtumaa markkinoitiin ilmoituksin ver- edelleen. Kuva 11. Mobiilius mahdollistaa oppimisen missä ja milloin vain.46    raportit 2012
  • 47. Käytännön järjestelytTapahtuman sujumisen kannalta oli äärimmäisen tär-keää, että osallistujat osasivat liikkua alueella ja ettäruokahuolto toimi. Koska osallistujia saapui eri aikoi-hin, oli ilmoittautumiseen ja siinä saatavaan opastuk-seen kiinnitettävä erityistä huomiota. Ilmoittautumisen yhteydessä jaettiin osallistujakan-siot sekä majoitustilojen avaimet. Samassa yhteydessätarjottiin sovellusten asennuspalvelua, mikä olikin var-sin kysyttyä. Kävi ilmi, että tähän toimintaan oli varattuliian vähän aikaa ja henkilökuntaa. Mobiilikesäkoulujenajan alueella oli käytettävissä myös kävelevien mobii- Kuva 12. Vuoden 2011 Mobiilikesäkoulusivusto.lioppaiden palvelua. Mobiilioppaat olivat käytettävissäopastukseen ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Kahvittarjoiltiin toimintapisteissä tai yhteisellä terassilla, mikäsekin oli merkittävä osa mobiiliutta.Osallistujan matkaMobiilikesäkoulu merkitsi osallistujalle matkaa. Kou-lutus oli kaksipäiväinen, mutta siihen oli mahdolli-suus osallistua myös yhtenä päivänä. Pääosa osallis-tujista oli mukana molempina päivinä. Tapahtuma olirakennettu Google Sivusto -palvelun avulla sivusto-kokonaisuudeksi. Matka alkoi Mobiilikesäkoulun mark-kinointisivustolta, jolta löytyi perustietoa tapahtumansisällöstä ohjelmatietoineen sekä linkki ilmoittautu-mislomakkeeseen. Kuva 13. Vuoden 2011 Mobiilipolkusivusto.Mobiilikesäkoulun sivuilta tapahtumaan ilmoittautu-neet johdatettiin Mobiilipolkusivustolle. Sivusto palvelisekä osallistujien että toteuttajien osalta materiaalien(kuten ohjeet, tunnukset, tehtävät) varastointipaikkana tävä herätteli osallistujaa pohtimaan omia käytännönsekä tapahtuman jälkeen Mobiilikesäkoulun tuotosten tarpeitaan liittyen mm. tietoon, mikä ei ole käden ulot-ja tulosten tallennuspaikkana. tuvilla, tärkeiden hetkien tallentamiseen tai ohjaami- seen.Osallistujille oli tarjolla laaja kirjo tietoiskuja. Vuonna Osallistujat ohjeistettiin myös varustautumaan riit-2010 osallistujat kulkivat ryhminä toimintapisteiltä tävällä tavalla laitteiden ja vaatetuksen osalta. Sivus-toiselle kiertäen kaikki tarjolla olevat pisteet. Vuonna tolla oli kerrottu, mitä sovelluksia kannatti asentaa2011 osallistujat saivat valita vapaasti toimintapis- etukäteen laitteeseensa ja millaisia henkilökohtaisiateet, joihin halusivat osallistua. tunnuksia tarvittiin.Osallistujien etukäteisvalmistelut Oma ohjelmaIlmoittautumisen jälkeen osallistujat saivat sähköpos- Vuoden 2011 Mobiilikesäkoulussa käytössä olleen pal-tin ja tekstiviestin, joissa pyydettiin siirtymään Mobiili- velun kautta osallistujan oli mahdollisuus luoda omapolulle. Siellä osallistujalle oli tarjolla lisätietoa, jossa ohjelmansa kirjautumalla ohjelmasivulle sähköpostito-annettiin ohjeet oman esittelyn tekemiseen, ennakko- soitteellaan. Sähköpostiosoite toimi oman ohjelmantehtävän tekemiseen sekä kyselyyn mobiilien käytöstä. tunnisteena. Osallistuja pystyi valitsemaan tämän jäl-Osallistujia pyydettiin ennen tapahtumaa kirjoittamaan keen mieleiset pisteet omaan ohjelmaansa. Ohjelmaaoma esittely nettisivuille. Pohjana toimi Google-doku- oli mahdollisuus lukea mobiililaitteella Mobiilikesäkou-mentti, jossa oli avoin kirjoittamisoikeus. Ennakkoteh- lun aikana tai sen voi tulostaa mukaan otettavaksi.   raportit 2012 47
  • 48. Jaettu materiaali Osallistujille jaettiin perinteiset pahvikansiot eli folde- rit, jotka sisälsivät osallistujien tarvitsemat tärkeimmät tiedot myös paperilla. Folderissa jaettiin myös kännyk- kää varten minigrip-pussi sateen varalle. Vuonna 2011 kaikki toimintapisteiden tehtävät tulostettiin osallistu- jafoldereihin. Kussakin tehtävässä oli oma QR-koodi, jonka kautta pääsi lukemaan kännykällä ohjeet myös internetin kautta. Tutustuminen ja paikallinen opastus Vuonna 2010 alueeseen tutustuttiin ryhmissä. Ryh- mänohjaajien avustuksella kierrettiin alue etukäteen läpi ja samalla kerrottiin alueen historiasta muuta- ma sana. Vuonna 2011 opastus tapahtui sähköisesti Google Mapsilla tehdyn kartan avulla. Karttalinkki lä- hettiin osallistujien kännyköihin. Yhteisen tutustumi- sen sijaan oli varattu aikaa oman reitin suunnitteluun. Jokaisella toimintapisteellä oli oma kyltti, jossa oli pisteen QR-koodi. Tämän kautta pääsi pisteen verkko- materiaaleihin käsiksi. Kuva 14. QR-koodirata johdatti mitä mielenkiintoisimpien kysymysten äärelle. Tuotokset Mobiilikesäkoulujen aikana syntyi runsaasti monenlai- sia tuotoksia osallistujien ja järjestäjien toimesta. Tuo- tokset olivat mm. videoita, valokuvia, twiittauksia, blo- gikirjoituksia, facebook-viestejä, paikkatietoa ja sen perusteella tallennettuja kuvia, ryhmämuistiinpanoja, tekstiviestejä ja oppimisaihioita. Kaikki tuotokset tal- lennettiin Mobiilikesäkoulua varten luoduille kanaville, jotka ovat avoimesti kaikkien nähtävissä ja hyödynnet- tävissä jälkeenpäin. Osallistujat sitoutuivat ilmoittautumisen yhteydes- sä tekijänoikeussopimukseen (liite 3), jonka perusteel- la kaikkea kesäkoulun aikana tuotettua materiaalia voidaan esittää julkisesti ja hyödyntää laajasti esimer- kiksi tulevien Mobiilikesäkoulujen markkinoinnissa. Kaikki tuotokset on koottu Mobiilipolkusivustoille. Oheisohjelma ja kilpailu Mobiilikesäkoulujen osallistujille oli järjestetty vapaa- ehtoista iltaohjelmaa kahtena iltana. Iltaohjelmassa oli saunomista, grillausta ja retki Torronsuolle. Torronsuon retkeen sisältyi opastettu kierros sekä lopuksi muurin- pohjalettujen paistoa. Iltaohjelman lomassa oli mah- dollisuus mm. verkottumiseen rennon yhdessäolonKuva 15. Muuripohjalettujen paistoa Torronsuon nuotiopaikalla. merkeissä.48    raportit 2012
  • 49. Ensimmäisen kesäkoulupäivän päätteeksi järjestettyyn ”Keinumisen perusteet” (http://www.youtube.com/ohjelmaan oli runsas osanotto. Toisen päivän jälkeen user/mobiilipolku11#p/u/2/SbpABzJA4HM).suurin osa osallistujista halusi jatkaa kotimatkaa hyvis- Vuonna 2010 voitti oppimisaihiovideo ”Avomobiilinsä ajoin ja iltaohjelmaan osallistuivat lähinnä verkosto- mäkistartti” (http://share.ovi.com/media/avomobiilit.kokoukseen osallistuvat. oppimisaihiot/avomobiilit.10043). Päivien aikana tuotettiin runsaasti erilaista mate-riaalia, kuten oppimisaihoita, kuvia, videoita ja blogi- OSALLISTUJAPROFIILIkirjoituksia. Kaikista tuotoksista esiraati valitsi kolme Tapahtuman osallistujat olivat pääosin ammatillisenparasta tuotosta yleisön äänestettäväksi. Äänestys koulutuksen opettajia. Vuoden 2010 osalta ammatil-tapahtui sähköisellä lomakkeella. Molempina vuosi- listen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen osuusna palkinto osui pedagogiikka-pisteellä tehdylle oppi- osallistujien työnantajana oli noin 77 %. Vuonna 2011misaihiolle. se oli noin 70 %, joten lievää hajontaa oli tullut. Tämä Vuoden 2011 Mobiilikesäkoulun Parhaat Palat Rep- osoittaa, että mobiilioppiminen kiinnostaa laajemminpuun -kilpailun voittajaksi selviytyi oppimisaihiovideo myös muilla oppilaitostasoilla. Työskentelen peruskoulussa tai... peruskoulussa tai lukiossa 3 4% ammatillisesa to... ammatillisesa toisen asteen oppilaitoksessa 14 17 % ammatillisessa ai... ammatillisessa aikuiskoul. oppilaitoksessa 6 7% ammattikorkeakoul... ammattikorkeakoulussa 50 60 % yliopistossa yliopistossa 3 4% olen yrittäjä olen yrittäjä 6 7% olen opiskelija olen opiskelija 5 6% Other Other 10 12 % 0 10 20 30 40 50 Käyttäjät voivat valita useamman kuin yhden valintaruudun, joten prosentit voivat nousta yli 100 %:iin.Taulukko 5. Mobiilikesäkoulun 2011 osallistujien työnantajat.Vuoden 2011 Mobiilikesäkoulussa 76 % osallistujista Palauteyhteenveto löytyy kokonaisuudessaan liit-oli paikalla kumpanakin päivänä. Vuonna 2010 kum- teestä 4.paankin päivään osallistujia oli 79 %. VERKOSTOPALAUTTEEN YHTEENVETO AVO-hankkeessa yksi tavoitteista oli luoda mobiili-Tapahtumasta pyydettiin palautetta sähköisellä lomak- oppimisen asiantuntijaryhmä. Ryhmä muodostettiinkeella heti koulutuksen päätyttyä. Palautteen antoi 35 kutsumalla valtakunnallisia asiantuntijoita kokoon.% osallistujista. Palautetta pyydettiin sekä koulutuk- Mobiilikesäkoulu oli asiantuntijaryhmän toiminnan laa-sesta että käytännön järjestelyistä. Kummastakin ta- jentamisen kannalta keskeinen. Tapahtuman kauttapahtumasta palaute oli erittäin myönteinen. Vuoden ryhmä laajeni verkostoksi, jonka puitteissa aloitettiin2011 tapahtuman palaute oli jonkin verran 2010 pa- laajempi kansallinen yhteistyö. Mobiilioppimisen ver-lautetta parempi. kosto on tällä hetkellä toimijaryhmä, jonka tavoitteena Yhtenä palautteen kohtana kysyttiin, miten mobiili on verkottaa oppilaitosten henkilökuntaa, yrityksiä, mo-toteutustapa toimii verrattuna perinteiseen toimintata- biilioperaattoreita sekä laitevalmistajia sekä kehittääpaan. Vuonna 2010 suurin osa oli sitä mieltä, että mo- mm. mobiilioppimisen yhteisiä hankkeita. Mobiilioppi-biili toteutustapa toimii yhtä hyvin, mutta vuonna 2011 misen verkoston työ jatkuu Mobiilisti-hankkeen koordi-pääosa vastaajista oli sitä mieltä että mobiili toteutus- noimana.tapa toimii perinteistä toteutustapaa paremmin.   raportit 2012 49
  • 50. TEKNOLOGIAN KEHITYS Siirtyminen mobiiliuteen edellyttää halua oppia uutta, Teknologian kehityksen suurta harppausta ja mobiili- suhtautua muutokseen myönteisesti sekä halukkuutta alan muutoksia kuvastivat selkeimmin osallistujien lai- tunnistaa uusien laitemallien mukanaan tuomat hyö- tekannan muutokset. Vuonna 2010 pääosalla osallis- dyt. Tätä vaaditaan paitsi yksilöiltä, myös organisaa- tujista oli näppäimistöllä varustetut Nokian puhelimet. tioiden päättävissä asemissa toimivilta henkilöiltä ja Älypuhelinten osuus oli noin 64 %. Vuonna 2011 äly- elimiltä. puhelinten määrä oli kasvanut 96 prosenttiin. Useam- Yleinen näkemys oli, että mobiilius vapauttaa ajas- malla oli käytössä monta eri laitetta. Applen iPhonen ja ta ja paikasta. Tällä voi olla työntekoon ja yleiseen Android-puhelinten määrä oli selkeästi kasvanut. Kos- ajankäyttöön niin positiivisia kuin negatiivisia seurauk- ketusnäytöllisten laitteiden osuus oli vuoden 2011 Mo- sia. Mobiilia ja mobiiliutta kuvattiin kolmella adjektiivil- biilikesäkoulussa selvästi enemmistönä. la: ajankohtainen, tilannekohtainen, henkilökohtainen. Vuonna 2011 toimintapisteillä oli käytettävissä Seuraavaksi käydään tarkemmin läpi hamkilaisten Tablet-laitteita, joita ei edellisenä vuonna ollut vielä havaintoja liittyen mobiiliuden tuomiin uusiin toimin- lainkaan markkinoilla. Tablet-laitteet kiinnostivat, mut- tatapoihin, näiden omaksumiseen sekä mahdollisiin ta osallistujat kokivat, että oli kuitenkin hyvin tärkeää haasteisiin. päästä tekemään kokeilut omilla laitteilla. Tällöin pys- tyi heti opettelemaan asioiden tekemisen niin kuin sen Asenne jatkossakin tulee tekemään. Lainalaitteiden kokeilemi- Siirtyminen mobiiliin oppimiseen ja työntekoon vaatii nen innosti päivittämään omaa laitekantaa. sekä halukkuutta kehittää itseään ja työtään että ak- tiivisuutta muuttaa toimintatapojaan. Ihmisenä ja työn- tekijänä tulee seurata kehityssyklejä, jotka nopeutuvat jatkuvasti. Tässä vaiheessa verkostot ovat ensijaisen tärkeitä tuen ja tiedon lähteitä. Mobiilitoimistossa tun- tuvat kohtaavan ne, jotka ovat kiinnostuneet oppimaan uutta. Lisähaasteita tuo mahdollinen yleinen haluttomuus Mobiilius edellyttää käyttää mobiililaitteita. Laitteiden käyttökynnystä nos- tavat negatiivinen asenne tai pelko yleensä tekniikkaa muutosta asenteissa, ja teknisiä laitteita kohtaan sekä tekninen osaamat- toimintatavoissa ja tomuus. toimintakulttuureissa. Läsnä oleminen, sosiaalisuus Mobiilius tuottaa kokemuksen läsnäolon tunteesta pai- kasta riippumatta. Toisille mobiilius tarkoittaa sitä, et- tä työn tekemisen, oppimisen tai sosiaalisen kontaktin prosessissa ollaan koko ajan kiinni. Tekeminen ja ajat- KUSTANNUKSET JA RAHOITUS teleminen dokumentoituvat, ja ne ovat yhtä merkityk- Tapahtuman kokonaiskustannukset olivat noin 50 000 sellisiä kuin lopputulokset. Mobiilisti läsnä oleminen euroa. Suurin osa kustannuksista syntyi tapatuman to- on erilaista kuin kasvokkain tapaaminen. Mobiilissa teuttajien suunnittelun ja tapahtuman aikaisista palk- voi korostua usean asian samanaikainen tekeminen ja kamenoista. Ulkotilojen kuten telttojen ja langattomien hallinta. Mobiilissa voi myös siirtyä nopeasti asiasta verkkojen rakentaminen tapahtuman käyttöön aiheutti toiseen, olla läsnä tilanteessa ja samalla dokumentoi- jonkin verran lisäkuluja. Oleellista oli tapahtuman ate- da sitä. ria- ja majoituspalveluiden toimiminen sekä tilojen kiin- Mobiilius näyttää tänä päivänä tarkoittavan käytän- teä yhteys Mustialan idylliseen ympäristöön. nössä eri ihmisille eri asioita. Toisilla sosiaaliset kon- taktit lisääntyvät ja henkilökohtaistuvat esimerkiksi POHDINTA puhelimitse tai chat-keskusteluna tapahtuvaan ohja- Hankkeessa mukana olleet hamkilaiset tunnistivat mo- ukseen siirryttäessä, toiset taas näkevät mahdollisuu- biiliuden edellyttävän muutosta asenteissa ja toimintata- den suurempaan itsenäisyyteen tai fyysisen kontak- voissa, etenkin organisaatioiden toimintakulttuureissa. tin välttämiseen. Välineet ja uusi toimintakulttuuri50    raportit 2012
  • 51. mahdollistavat sekä läsnä olemisen että omassa ajas-saan ja paikassaan tekemisen. Mobiilius sinänsä einäyttäisi edellyttävän tai aiheuttavan sen paremmin so-siaalisuutta kuin epäsosiaalisuutta.PersoonatYksittäiselle ihmiselle mobiilius voi merkitä ajassa ole-mista, spontaaniuden mahdollisuutta, läsnä olemistamatkan päässä, itsestään hetkessä jakamista tai tie-tojen ja henkilöiden saatavuutta. Tämä tuo mukanaanpohdinnan identiteetistä, persoonasta ja rooleista se-kä työajan ja vapaa-ajan erottamisesta. Mobiilisti voiolla tuottaja, asiantuntija, ohjaaja, tutkija, kehittäjä.Samaan aikaan mobiililaitteet ovat hyvin henkilökoh-taisia. Tämä kysymys ei liity vain mobiileihin vaan ylei- Osaaminen ja oppiminensempään ammatillisen verkkoidentiteetin muodostami- Kivuton siirtyminen mobiiliin vaatii teknisesti ohjaus-seen tai muodostumiseen. ta, opastusta, vinkkejä ja tukea laitteiden parhaasta käytöstä ja hyödyntämisestä. Pitää tarjota käytännönTulemat, tuotokset ja tekeminen esimerkkejä siitä, missä mobiililaitteita kannattaa hyö-Mobiilia käytetään monin eri tavoin ja tulemat ovat eri- dyntää ja miten. Mobiililaitteet mahdollistavat muunlaisia. Toisilla mobiili tarkoittaa enemmän puhetta kuin muassa oppimisaihioiden tekemisen aidoissa tilan-tekstiä; toisilla kuvat ja videot ovat korvanneet teksti- teissa, paikkatiedon hyödyntämisen kuvaustilanteissatuotannon; toiset taas tuottavat esimerkiksi tabletilla (esim. alueen kartoittaminen) tai opiskelijan kanssaaivan yhtä pitkiä tekstejä kuin perinteisellä koneella. kommunikoinnin ja harjoittelun ohjaamisen, kun opis-Yleinen näkemys kuitenkin oli, että tuotoksia on mää- kelija suorittaa harjoitteluaan etäällä, tietokoneidenrällisesti enemmän kuin aiemmin, mutta ne ovat vä- saavuttamattomissa.hemmän viimeisteltyjä kuin perinteiset tuotokset. Ly- Esimerkkinä alla on kuvattu kasvion tuottaminenhyempi työstö ja huonompi tekninen laatu saattavat ennen ja mobiiliuden tuomat mahdollisuudet sen koko-korvautua reaaliaikaisella ja heti olemassa olevalla. amiseen nykypäivänä. Vielä nykypäivänäkin koululaisetAsenteellisesti tämä edellyttää ihmiseltä valmiutta käyttävät entisaikojen menetelmiä kooten kasvit luon-päästää käsistään keskeneräistä ja hetkessä kiinni nosta unohtamatta muistiinpanoja liittyen kasvupaik-olevaa. Mobiilius sopiikin mitä parhaiten oppimiseen, katietoihin ja päivämääriin, kuivaten ja prässäten nejossa prosessi ja työkalut ovat merkittävässä asemas- ja sitten kiinnittäen ne paperille tai pahville. Kun riittä-sa. vä määrä kasveja on koottu ja kiinnitetty, toimitetaan kasvio kokonaisuudessaan opettajalle arvioitavaksi.Tekniikka, laitteet Tämän jälkeen kasvio tyypillisesti unohtuu jonnekin hyl-Mobiililaitteita on nykypäivänä tarjolla laidasta laitaan; lyn perälle tai varastoon. Mobiilius mahdollistaa kasvu-myös hintatasoltaan. Laitteiden hankinnasta ja käy- paikan ja kasvien kuvaamisen paikkatietoineen sekätöstä aiheutuvat kulut voivat nostaa kynnystä laittei- kuvien siirtämisen vaikka välittömästi pilvipalveluus,den hankintaan. Organisaatioiden sisällä ei myöskään josta kuvat ovat haluttaessa kaikkien tarkasteltavissavälttämättä ymmärretä kaikkia mobiililaitteiden tuomia kartalla jo kuvaamispäivänä. Kasveihin voidaan liittäähyötyjä. tietoa, mikä ennen ei ollut mahdollista - tarkempaa tie- Haasteita uuden omaksumiselle tuovat mm. laittei- toa kasvupaikoista, linkkejä internetin yleisiin kasvitie-den erilaiset käyttöjärjestelmät ja sovellusten versiot, toihin, tietoja kasvin myrkyllisyydestä, jne. Kasvikuvi-jotka toimivat poikkeavasti. Ohjeet ovat joko laitekoh- en ja tietojen arviointi on helppoa netin kautta, jollointaisia tai sitten niin yleisellä tasolla, että niiden avulla myös muut kasvion kokoajat voivat antaa komment-toimenpiteistä suoriutuminen muodostuu haastavaksi. teja. Koottua kasviota paikkatietoineen voidaan myö-Tämä avaa kuitenkin mahdollisuuksia edelläkävijöille hemmin hyödyntää opetuksessa ja kasveja voidaanluoda käyttötapoja ja ohjeistuksia sekä rakentaa toi- käydä esimerkiksi tarkastelemassa jälkeen päin niidenmintamalleja, jotka ovat helposti omaksuttavissa. kasvupaikoilla.   raportit 2012 51
  • 52. lisuus vaikuttaa omaan oppimisprosessiinsa aktiivise- na osapuolena. Mobiilikesäkoulun tyyppisellä tapahtumalla on mahdollista tuoda osallistujille tarjolle käytännön käyt- tötapoja laajentaen osaamista ja avaten silmiä myös omaan kehittämiseen, käytännön kokeiluihin ja tiedon jakamiseen omissa verkostoissa. Tätä kautta tietoi- suus mobiilien käytöstä käytännön tekemisessä saa entistä lujemmin jalansijaa erilaisissa ympäristöissä. Kesäkoulukonseptia voidaan hyödyntää esimerkiksi asiantuntijoiden johdolla tapahtuvassa kunnan henki- löstön koulutuksessa tai kansalaisten opastamisessaKuva 16. Esimerkki: Kasvion toteuttaminen käsin ennen ja mobiilien käyttöön.mobiilisti nyt Mobiilioppimisen verkostolla on halu jatkaa Mobiili- kesäkoulun järjestämistä vuosittaisena tapahtumana. Myös arkipäiväisten asioiden tekeminen mobiilisti val- Verkosto jatkaa kokoontumisia puolivuosittain. Joka taa jalansijaa ja ideoita syntyy luonnostaan. Muistiin- toinen kokoontuminen on Mobiilikesäkoulun yhteydes- panot tehdään paperin ja kynän sijaan ottaen kuva tai sä. Esillä on ollut myös verkoston yhteinen esiintymi- video kännykällä. Päivän ohjelma kulkee mukana ver- nen ITK-päivillä. kon kautta, koska internetin käyttö on helppoa mistä vaan. Kello ei enää olekaan ranteessa vaan kännykän JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMINEN näytöllä. Mobiilikesäkoulu on hyvä osoitus siitä, miten oppimis- Mobiililaitteiden omistajat eivät myöskään hyödyn- ta voi tapahtua missä tahansa. Se on myös osoitus nä laitteitaan tehokkaasti. Pääosin laitetta käytetään siitä, miten verkossa tehty yhteistyö voi tuottaa onnis- yhä edelleen puhumiseen, tekstiviestien lähettämi- tuneen lopputuloksen. Mobiilikesäkoulussa tuotettuja seen ja kuvaamiseen. Osa hallitsee jopa sähköpos- materiaaleja, kuvia ja videoita on hyödynnetty mm. Mo- tin tai navigointipalveluiden käytön, mutta läheskään biilioppimisen oppaassa. Osaamisen yhdistämisellä kaikkia älypuhelinten ja muiden mobiililaitteiden omi- voimme saavuttaa synergiaetua, joka tuottaa menes- naisuuksia ei osata käyttää hyödyksi arkipäivän tilan- tystä jopa kansainvälisillä, globaalilla markkinoilla. Mo- teissa. Mobiilius ei ole myöskään vielä luonteva osa biilikesäkoululle perustettiin oma domain www.mobii- opiskelua. Nuoret esimerkiksi kokevat mobiililaitteiden likesakoulu.com, joka kokoaa eri toteutukset ja koko käytön enemmän leikkimisenä kuin asiallisena toimin- verkoston yhteen. tana. Käyttötottumukset muuttuvat hitaasti. Näkemyksemme mukaan tekniikka ei kuitenkaan LINKIT ole kynnyskysymys, vaan laitteiden käytön voi halutes- Mobiilikesäkoulu: www.mobiilikesakoulu.com saan oppia helposti. Asenteissa se vaatii kykyä myön- Mobiilioppimisen verkosto: https://sites.google.com/ tää osaamattomuutensa, kykyä epäonnistua, kykyä yrit- site/mobiilioppiminen/ tää uudestaan, kykyä keksiä toisia ratkaisuja, kykyä Mobiilisti-hanke: www.mobiilisti.com pyytää apua ja taitoa tehdä yhteistyötä. Ajan myötä ky- ky jakaa osaamistaan ja oppia yhdessä paranee. Mobiilikesäkoulu järjestetään vuonna 2012 Mustia- lassa 21.–22.5. TULEVAISUUS Näyttää siltä, että ”mobiiliuden vallankumous” on me- Mobiilioppimisen verkoston kokous pidetään sen jat- neillään ja tapahtuman myötä syntyneellä mobiiliasian- keena 23.5.2012. tuntijoiden verkostolla on edessään useita aktiivisen kehittämisen vuosia. Kehitystä voi verrata verkko-ope- LIITTEET tuksen kehittämiseen. Sitä on tehty noin 20 vuotta, Liite 1: Toteuttajat ja työ jatkuu edelleen. Mobiilius yhdistettynä sosiaa- Liite 2. Lähetetyt tekstiviestit lisen median palveluihin merkitsee verkko-opetuksen Liite 3. Tekijänoikeussopimus seuraavaa vaihetta, jossa opiskelijalla on aito mahdol- Liite 4. Palauteyhteenveto52    raportit 2012
  • 53. Liite 1, Toteuttajat Tiina Saarni Retkikeittiön palvelujen tuottaminen.Tapahtuman toteuttamiseen osallistuivat seuraavathenkilöt: Terhi Thuneberg Teknisenä tukihenkilönä toimiminen, testaaminen, ma-Outi Vahtila, projektipäällikkö teriaalin tuottamisessa avustaminen.Tapahtuman pääkoordinointi ja johto, kokonaissuun-nittelu, työnjako, materiaalin tuottaminen, tapahtuman Marko Rantanen taltiointi ja teknisten alustojen valmistelu, kouluttajana Koulutuksen sisällön ja toteutuksen suunnittelu. Kou-toimiminen, internet-sivujen rakentaminen, osallistumi- luttajana toimiminen, verkkojen ja sähköistyksen ra-nen verkostokokoukseen. kentaminen, koulutuspaikkojen rakentaminen ja purka- minen, teknisten alustojen testaaminen.Johanna Salmia, mobiiliasiantuntija Ohjelman suunnittelun tuki, yhteissuunnittelun koor- Ulla-Maija Knuutti dinointi ja järjestäminen, tapahtuman markkinointi ja Kouluttajana toimiminen, tekninen tukihenkilö.tiedotus, koulutusmateriaalin valmistaminen, tapahtu-man taltiointi, kouluttajana toimiminen, internet-sivujen Jaana Nuuttila rakentaminen, verkostokokoukseen osallistuminen. Koulutuksen toteutuksen suunnittelu, kouluttajana toi- miminen, materiaalin valmistaminen, osallistuminenLiisa Siivola, projektisihteeri verkostokokoukseen.Toiminnan suunnittelu, käytännön järjestelyjen suunnit-telu ja toteuttaminen, ilmoittautumisten vastaanotta- Heikki Peltoniemi minen, kutsujen, folderien yms. teko, sivujen teko, ra- Koulutuksen toteutuksen suunnittelu, toimintapisteenportointiin liittyvät asiat. toteuttaminen, materiaalin valmistaminenAnnika Michelson Jari Mustajärvi Sisällön ja toiminnan suunnittelu, sisältöjen ja palvelui- Koulutuksen sisällön ja toiminnan suunnittelu. Koulu-den testaaminen ja kehittäminen, aineistojen suunnit- tuksen toteuttaminen, materiaalin valmistaminen.telu ja valmistaminen. Sivujen teko, konseptin rakenta-minen, kouluttajana ja paikallisohjaajana toimiminen, Lotta Linko palautteet, materiaalin tuottaminen. Koulutuksen toteutuksen suunnittelu, kouluttajana toimiminen, materiaalin valmistaminen, tapahtumanRauno Laine markkinointi ja raportointi.Käytännön toiminnan suunnittelu, kouluttajana ja tuki-henkilönä toimiminen, koulutuspaikkojen valmistelu, Jukka Niinimäki palautteet, testaaminen. Koulutuksen toteutuksen suunnittelu, kouluttajana toi- miminen, materiaalin valmistaminen, verkostokokouk-Eero Jaakkola seen osallistuminen.Käytännön toiminnan suunnittelu, kouluttajana ja tuki-henkilönä toimiminen, koulutuspaikan valmistaminen, Pasi Silander palautteet, testaaminen, materiaalin tuottaminen. Asiantuntijatyö: sisällön ideointi, suunnittelu ja toteut- taminen, yhteissuunnitteluun osallistuminen, yhteisenIrina Salminen materiaalin tuottaminen (pohjat yhteisiin osuuksiin),Ilmoittautumiset, käytännön järjestelyt, tukihenkilönä koulutuksen toteuttaminen.toimiminen. Pasi Mattila Lassi Puupponen Asiantuntijatyö: sisällön suunnittelu ja toteuttaminen,Käytännön järjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen, yhteissuunnitteluun osallistuminen, koulutuksen to-teltat ja muut kalusteet ja tarvikkeet, retkikeittiön tar- teuttaminen, laitteiden järjestäminen tapahtuman käyt-joilujen tuottaminen, purkaminen. töön.   raportit 2012 53
  • 54. Antti Syvänen Annika Muurinaho Asiantuntijatyö: sisällön suunnittelu ja toteuttaminen, Tapahtuman käytännön toiminnan avustava työ yhteissuunnitteluun osallistuminen, koulutuksen toteut- (harjoittelija). taminen, laitteiden järjestäminen tapahtuman käyttöön. Iida Rasila Marko Mäkilä Tapahtuman taltiointi, videot ja valokuvat (harjoittelija). Asiantuntijatyö: sisällön suunnittelu ja toteuttaminen, yhteissuunnitteluun osallistuminen, koulutuksen to- Teuvo Laine teuttaminen. Tapahtuman käytännön toiminnan avustava työ (harjoittelija). Olli Korhonen Asiantuntijatyö: sisällön suunnittelu ja toteuttaminen, yh- Jan Pippingsköld teissuunnitteluun osallistuminen, koulutuksen toteuttami- Ulkoisten puitteiden rakentaminen, teltat, pöydät, penkit. nen, tekstiviesti- ja palautepalvelut, tekninen ympäristö. Timo Ahtola Riitta Lehtinen Ulkoisten puitteiden rakentaminen, teltat, pöydät, penkit. Koulutuksen sisällön ja toiminnan suunnittelu. Koulu- tuksen toteuttaminen, materiaalin valmistaminen. Eija Noki Ruokapalvelut, kokonaisvastuu. Mikä Setälä Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Leena Suonpää Kahvikeitaan tarjoilut. Katri Nyman Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Mervi Valtonen Paikallinen tiedotus ja toiminnan tuki. Otto Leskinen Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Miikka Ruusunen Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Petri Korpi Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Tommi Saksa Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Teemu Miettinen Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Raimo Hälinen Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Vesa Vilenius Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Jukka Orava Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Pauliina Mäkelä Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Anne-Mari Järvenpää Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Tarmo Toikkanen Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Pekka Pirttiaho Asiantuntijatyö: koulutuksen toteuttaminen. Jouko Lindroos Tapahtuman suunnitteluun osallistuminen, retken suun- Sanna Eeva nittelu, materiaalin tuottaminen ja oppaana toimiminen. Tapahtuman taltiointi, videot ja valokuvat (harjoittelija). Arto Nurmela Tapahtuman käytännön toiminnan avustava työ (harjoittelija).54    raportit 2012
  • 55. Liite 2 Liite 3Lähetetyt tekstiviestit Tekijänoikeussopimus1. Ilmoittautumisvahvistus: ”Tervetuloa Mobiilikesä- Hyväksyn seuraavat ehdot:kouluun 2011! Ilmoittautumisesi on vastaanotettu. Li- 1. Osallistujana luovutan AVO-hankkeelle kesäkoulus-sätietoja seuraa lähempänä tapahtumaa. T. AVO-kesä- sa syntyvän aineiston käyttöoikeudet mukaan lukienkoulun väki” muunteluoikeudet oikeudet käyttää, muunnella ja liit- tää osaksi muuta aineistoa.2. Lisätietoja Mobiilikesäkoulusta: ”Katso lisätietoja Avointen sisältöjen osalta Creative Commons onMobiilikesäkoulusta 2011 täältä: yleisin lisensointijärjestelmä. CC BY-SA ehto vaatii, et-http://bit.ly/hD8qVL” tä teoksen tekijä tulee aina mainita teosta esitettäes- sä sekä, että julkaistut johdannaisteokset pitää jul-3. Movel -ohjeistus: ”Hei! Lataa Movel-sovellus Mo- kaista samalla avoimella lisenssillä.biilikesäkoulua varten klikkaamalla seuraavaa linkkiähttp://mkk.movel.fi/get tai käytä verkkoselaimen kaut- a. Käyttöoikeuksilla tarkoitetaan aineiston tai sen osanta osoitteessa http://mkk.movel.fi – lisäohjeita sovel- mitä tahansa hyödyntämistapaa, kuten aineiston hyö-luksen lataamiseen ja käyttöön sähköpostissasi. dyntämistä tallentamalla sen kappaleita tietokoneelle tai muulle välineelle, valmistamalla aineistosta kappa-4. Tervetuloa Mustialaan: ”Tervetuloa Mobiilikesä- leita millä tahansa tavalla, esittämällä tai näyttämälläkouluun. Osoite: Mustialantie 105, Tammela, kartta aineistoa, levittämällä aineistosta valmistettuja kappa-http://goo.gl/maps/t5fC. Ilmoittaudu Vanhalla Opis- leita millä tahansa tavalla.tolla 25.5. klo 9:30–11. b. AVO-hanke voi käyttää aineistoa ja siinä esitettyjä ideoita, tietoja, periaatteita ja menetelmiä kokonaan5. Muistutus retkestä Torronsuolle: ”Tervetuloa Mobii- uuden aineiston pohjamateriaalinalikesäkoulun Torronsuon -retkelle. Kokoonnumme Van- c.Valmistettaessa aineistosta kappaleita tai yhdistel-han Opiston edessä klo 17:55.” täessä aineistoa muuhun aineistoon aineiston tai sii- tä lainatun osan tekijä on mainittava aineiston käytön6. Muistutus tekijänoikeusosuudesta: ”Tekijänoikeuk- yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Tilaajan on muu-sien 10 kysymystä alkaa klo 13:30. Vetäjä Tarmo toinkin kunnioitettava tekijän tekijänoikeuslain mukai-Toikkanen. Osallistu keitaalla tai mene osoitteseen sia moraalisia oikeuksia.http://amk.adobeconnect.com/mobiilikesakoulu.” 2.Tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet tässä7. Muistutus saunasta: ”Tervetuloa saunaan ja illas- sopimuksessa tarkoitettuun aineistoon kuuluvat teki-tamaan Mobiilikesäkoulun merkeissä. Naiset 19–20, jälle. Tekijän tulee huolehtia, että ei käytä kolmansienmiehet 20–21. Laavulla makkaraa ja muuta purtavaa. osapuolten aineistoja.Loppuiltaa vietetään Piipussa.” 3. AVO-hanke saa oikeuden myöntää oikeuksia mukaan8. Kiitos osallistumisesta: Kiitos osallistumisesta Mo- lukien muunteluoikeudet, kolmansille.biilikesäkouluun. Täytäthän vielä palautelomakkeen:http://bit.ly/ka9s4B Mobiilia kesää! 4. Käyttöoikeuden luovutus ei rajoita tekijän oikeutta it- se hyödyntää aineistoa eikä tekijän oikeutta luovuttaa käyttöoikeuksia toiselle. 5.Mobiilikesäkoulussa tuotettu aineisto siirretään avoi- meen tietoverkkoon, josta kuka tahansa voi katsella tai ladata aineistoa omalle koneelleen. Lisäksi mobiilikeskäkoulun osallistuja antaa luvan jul- kaista materiaalia, jossa hän esiintyy (kuvat ja videot) julkisessa, avoimessa verkkopalvelussa.   raportit 2012 55
  • 56. Liite 4 Palauteyhteenveto Mobiilikesäkoulu 2010 ja 2011 2010: 30 palautevastausta 2011: 22 palautevastausta Olitko tyytyväinen mobiilikesäkoulusta Oliko ohjelman sisältö onnistunut? saamaasi ennakkotietoon? Oliko ohjelman toteutustapa onnistunut? Toimiko mobiili toteutustapa verrattuna perinteisiin mielestäsi: Oliko sillä merkitystä itsellesi, Kuinka hyödyllinen koulutus oli työsi kannalta? oliko kesäkoulussa käyttämäsi mobiililaite oma?56    raportit 2012
  • 57. Arvioi keidaskohtaisesti onnistuneisuutta: Arvioi toimintapistekohtaisesti onnistuneisuutta:Mobiilioppiminen ja -ohjaus (2011) Mobiilioppiminen (2010)Arvioi toimintapistekohtaisesti onnistuneisuutta: Arvioi keidaskohtaisesti onnistuneisuutta:Mobiiliohjaus (2010) Mobiilituottamisen keidas (2011)Arvioi keidaskohtaisesti onnistuneisuutta: Arvioi keidaskohtaisesti onnistuneisuutta:Mobiilityökalut (2010) / Mobiiliteknologiakeidas (2011) Sosiaalisen median keidasArvioi keidaskohtaisesti onnistuneisuutta: Arvioi keidaskohtaisesti onnistuneisuutta:Tekijänoikeusluento Tulevaisuuden näkymät   raportit 2012 57
  • 58. Jos aiot käyttää mobiililaitteita ja -sovelluksia jatkossa, minkälaisissa tilanteissa luulet käyttäväsi niitä? (2011) Mistä sait tiedon kesäkoulusta? (2011)58    raportit 2012
  • 59. Muistiinpanoja   raportit 2012 59
  • 60. 60    raportit 2012
  • 61. Joanna Kalalahti, Tampereen yliopisto Case: Viisautta wikin tekoon -vertaistuotanto loi uutta toimintamallia Tässä osaraportissa kuvataan Viisautta wikin tekoon -wikikirjan tuotantoprosessia. Työskentelyssä testattiin wikikirjoittamista ja vertaistuotannon toimintatapoja sekä etsittiin ratkaisuja työskentelyssä vastaan tulleisiin haasteisiin. Niiden pohjalta rakentui tässä raportissa kuvattu vertaistuotannon toimintamalli, jota muut voivat myös hyödyntää. Vertaistuotanto nähdään yhtenä niistä uusista työskentelytavoista, joita laajempaan Web 2.0 -muutokseen nähdään liittyvän. Projektissa on kehitetty erilaisia välineitä ja toimintatapoja työskentelyn ylläpitämiseksi, mm. säännölliset muistutukset, kannustaminen ja yhteiset parin tunnin verkkokokousistunnot, joiden aikana materiaalia tuotetaan samanaikaisesti eri puolella Suomea.Wikikirjan tuotantoprosessi hankkeita, joista tunnetuin lienee verkkotietosanakir-Kun sosiaalisen median ja avoimen sisällöntuotannon ja Wikipedia.työkalu wikit yleistyvät työpaikoilla ja kouluissa, havait- Vahvasti vaikutti myös siltä, että yksin ei kannattai-tiin tarve laaja-alaiselle ja täydentyvälle suomenkieli- si lähteä tuottamaan materiaalia, johon liittyy erilaisiaselle wikioppaalle. Tampereen yliopiston AVO-osapro- osa-alueita ja asiantuntemusta. Sen sijaan ajateltiinjektissa lähdettiin miettimään keväällä 2009, millaista voitavan saavuttaa enemmän kokoamalla joukko wi-materiaalia wikeistä kannattaisi tuottaa. keistä kiinnostuneita toimijoita, joilla on niihin liittyvää Yksi keskeinen vaatimus oli se, että materiaali jäisi asiantuntemusta.elämään AVO-hankkeen päätyttyäkin. Näin ollen ylläpi-dollisesti oli tarpeen miettiä materiaalin sijoituspaik- Ryhmän kokoaminenkaa. Materiaalin ei myöskään haluttu vanhentuvan ku- Wikikirjaprojektin tueksi koottiin 12 hengen sisällöl-ten verkkoon laitetuille staattisille materiaaleille usein linen kehittämisryhmä, joka koostui mm. erilaistenkäy. Materiaalin tuottamiseen tulisi myös olla helppo koulutusorganisaatioiden (esim. yliopisto ja lukio) jaosallistua kenen tahansa. Yhdessä AVO-hanketoimijoi- yritysten sekä yleisen kirjaston edustajista. Ryhmänden kanssa käydyn keskustelun kautta alkoi hahmot- toiminnan tavoitteena oli tuottaa Wikikirjastoon ensim-tua ajatus materiaalin laittamisesta kaikille avoimeen mäinen siemenversio wikioppaasta, jonka tuottami-Wikikirjastoon (http://fi.wikibooks.org/wiki/), joka on seen voisi kuitenkin kuka tahansa halukas osallistua joosa Wikimedia-säätiön avoimen sisällöntuotannon alkumetreilläkin. Työskentelyä koordinoiva taho aloitti   raportit 2012 61
  • 62. ryhmän kokoamisen kesäkuussa 2009, koska työs- Näitä tapaamisia tukemaan otettiin käyttöön ryhmäläi- kentelyn oli tarkoitus päästä alkamaan syksyllä sille sähköpostissa välitetyt viikkotiedotteet. Käytössä 2009. Ydinryhmään kutsuttiin wikien käytöstä kiin- oli myös wikialusta. nostuneita asiantuntijoita. Kantavana ajatuksena oli Verkkotapaamiset järjestettiin kerran kuussa hyö- alusta asti, että osallistujat tuottaisivat perussisäl- dyntäen yhteistuotantosessioissa Adobe Connect Pro töä niiltä alueilta, joihin heillä itsellään on kiinnostus- -verkkokokousjärjestelmää. Tapaamiset sovittiin yleen- ta ja asiantuntemusta, sekä täydentäisivät muiden sä käyttäen Doodle-aikataulutyövälinettä (http://www. tuottamia sisältöjä. Vinkkejä henkilöistä joita kannat- doodle.com), jonka avulla isonkin ryhmän on melko taisi kysellä mukaan saatiin mm. AVO-hanketoimijoil- helppo löytää ainakin suurimmalle osalle sopiva ta- ta ja Tampereen yliopiston henkilökunnalta, tiedotet- paamisajankohta. Ryhmäläiset kirjautuivat sovittuna ta asiasta laitettiin myös mm. Sometu-verkostoon. ajankohtana verkkokokousjärjestelmään, ja olivat sitä Ehdotettuihin henkilöihin otettiin yhteyttä ja kerrot- kautta video- ja ääniyhteydessä toisiinsa (tosin video- tiin heille projektista. Vaikka työskentelystä ei ollut yhteyttä ei juurikaan käytetty koska se aiheuttaa usein mahdollista maksaa palkkiota, kaikki mukaan pyyde- häiriöitä äänen kulkuun), myös järjestelmän chat-ruu- tyt näkivät työskentelyn itsessään tärkeäksi ja halu- dun kautta oli mahdollista kommunikoida. Tapaamis- sivat osallistua. ten pituudeksi varattiin kaksi tuntia, koska haluttiin, että wikikirjan työstäminen ei sido osallistujien aikaa Työskentelymuodot liiaksi. Lähityöskentely: Työskentely aloitettiin lokakuun 2009 Verkkotapaamisissa käytettiin ensimmäinen tunti lopulla, jolloin ryhmä kokoontui Tampereella kasvok- ryhmän jäsenten kuulumisten läpikäymiseen kirjan tuo- kain päivän mittaiseen työskentelysessioon. Aloitusta- tantoprosessin tiimoilta sekä koordinaattorien esittä- paaminen järjestettiin, koska kaikki ryhmäläiset eivät miin huomioihin kirjan työstämisen etenemisestä. As- tunteneet ennalta toisiaan, ja nähtiin tärkeäksi koota karruttavista asioista myös keskusteltiin (rakenne ja ryhmä fyysisesti yhteen. Työskentelyn uskottiin lähte- sen muokkaaminen, tavoitteet jne.). Toinen tunti oli va- vän paremmin alkuun, kun kaikki ovat kokoontuneet rattu kirjan työstämiseen siten, että osallistujien välinen yhteen ja voivat helpommin kommunikoida työskente- verkkokokousyhteys jätettiin auki – sen kautta pystyi lyprosessin käytännöistä ja esimerkiksi tuotettavan wi- kommentoimaan esim. pikaviestein muille tuottajille sa- kikirjan lähtökohdista saman pöydän ääressä. malla kun itse tuotti sisältöä. Ryhmän jäseniä rohkais- Aloitustapaamisessa oli alun perin tarkoitus eh- tiin myös käyttämään muita viestintäkanavia ja muo- tiä aloittamaan kirjan kirjoittamistakin konkreettises- dostamaan niin haluttaessa vaikkapa työskentelypareja ti, mutta tältä osin aikataulu petti. Koordinaattorit siir- työskentelysession aikana. Käytännössä tätä mahdolli- sivät hahmotellun perusrakenteen wikikirjan pohjaksi suutta kuitenkin käytettiin melko vähän ja harvoin. Wikikirjastoon hyvin pian aloitustapaamisen jälkeen, ja Tällainen reaaliaikaista yhteistyöskentelykanavaa työskentely pääsi alkamaan melko sujuvasti. hyödyntävä työskentelytapa synnytti ainakin koordinaat- Verkkotyöskentely: Koska yksi AVO-hankkeen aja- torien näkemyksen mukaan tunteen siitä, että kaikki tuksista on toimia mahdollisimman paljon verkos- todella työstävät yhteistä kirjaa samanaikaisesti yh- sa ja toisaalta myös sisällöllisen kehittämisryhmän dessä, vaikka olivatkin etäällä toisistaan. Myös kirjan jäsenet asuivat ja työskentelivät eri paikkakunnilla, sisältöä syntyi erityisesti ensimmäisessä työskentely- tuntui käytännöllisimmältä ratkaisulta hyödyntää ver- sessiossa paljon, ja osallistujat kyselivät jossakin mää- kon tarjoamia työvälineitä wikikirjan tuottamisproses- rin myös työskentelyn aikana asioita toisiltaan. Yhtei- sissa mahdollisimman pitkälle. Myös ryhmä itse oli sen työstämisajan varaaminen vaikutti osallistujienkin verkkotyöskentelyn kannalla, kun ensimmäisessä ta- mukaan hyvältä keinolta varata kalenteriin aikaa kirjan paamisessa sovittiin työskentelytavoista. Näin ollen kirjoittamiselle. työskentelyn organisointi verkkoon ja verkon kautta ta- Verkkotapaamisista laadittiin koordinaattoreiden pahtuvaksi tuntui luonnolliselta. Se asetti myös haas- toimesta myös yhteenveto, joka lähetettiin sähköpos- teita – pystytäänkö verkon kautta pitämään ryhmä titse kaikille tuotantoryhmän jäsenille – näin nekin, jot- koossa ja tuotantoprosessi käynnissä? ka eivät päässeet mukaan saivat tiedon yhdessä sovi- Kuukausittaiset verkkotapaamiset: Työskentelymuo- tuista ja tehdyistä asioista. doiksi valikoitui konkreettisemmin kuukausittaiset verk- Päätöstapaaminen: Aloitustapaamisen lisäksi pää- kotapaamiset verkkokokousjärjestelmän välityksellä. töstapaaminen haluttiin järjestää lähitapaamisena,62    raportit 2012
  • 63. koska ajateltiin olevan helpompi tehdä viimeisiä vii- Wikikirjan ydinryhmän toiveesta koordinaattorit al-lauksia saman pöydän ääressä keskustellen ja muu- koivat tuottaa ryhmäläisille viikoittaisia tiedotteita säh-tenkin arvioida työskentelyprosessia yhdessä keskus- köpostitse kooten yhteen työskentelyn etenemistä jatellen. Päätöstapaamisessa osallistujia oli kuitenkin siihen liittyviä yleishuomioita. Viikkotiedotteissa tiedo-paikan päällä lopulta vain muutama, suurin osa osallis- tettiin luonnollisesti myös verkkopalavereista ja koot-tui verkon kautta. Toisaalta ryhmä oli jo jollakin tavoin tiin muistio edellisistä verkkopalavereista niidenkintuttu toisilleen tässä vaiheessa työskentelyprosessia, tiedoksi, jotka eivät mahdollisesti itse päässeet osal-joten työskentely sujui hyvin etänäkin. listumaan. Viikkotiedotetta toivottiin, jotta wikikirjan Viimeistelyvastuita jaettiin osallistujille materiaalin työstäminen pysyisi aktiivisena kaikkien mielessä mui-osioiden mukaisesti, kun ensin oli käyty koordinaatto- den kiireiden lomassa. Toisaalta myös koordinaattorei-reiden esittelyn kautta läpi koko materiaali ja siitä vie- den näkökulmasta viikkokirje toi säännöllisyyttä ja ryt-lä puuttuneet ja ongelmalliset kohdat, joista haluttiin miä kirjan työstämiseen ja tapahtuneiden muutostenkeskustella yhdessä ryhmän kanssa. Myös ulkopuolis- seuraamiseen. Perinteinen sähköpostikanava tuntuiten arvioitsijoiden esiin nostamia asioita tuotiin esiin toimivan varsin hyvin.ja niistä keskusteltiin. Lisäksi keskusteltiin työskente-lyprosessin sujuvuudesta ja siitä opitusta. Materiaalin rakennetta muokattiin tietyiltä osinpäätöstapaamisessa, ja sisältöjä ryhmiteltiin osin uu-destaan. Muutama osuus jäi vielä päätöstapaamisenjälkeenkin kesken, näihin koordinaattorit pyysivät ko.alueista tietäviä toimijoita tuottamaan sisällöt mate-riaalin julkaisuaikataulun puitteissa. Koordinaattorithuolehtivat itse materiaalin loppusilauksesta ja toimit- Reaaliaikaista yhteistyöskentelykanavaativat sen painokuntoon. hyödyntävä työskentelytapa synnyttiTyöskentelyn tukena wiki ainakin koordinaattorien näkemyksenja viikkotiedotteet sähköpostillaRyhmän työskentelyn tueksi perustettiin jo ennen aloi- mukaan tunteen siitä, että kaikki todellatustapaamista oma sivusto hankkeen käytössä ole- työstävät yhteistä kirjaa samanaikaisestivaan Confluence-wikiin (http://wiki.eoppimiskeskus.fi/pages/viewpage.action?pageId=1804795). Sivusto yhdessä, vaikka olivatkin etäällä toisistaan.on nykyisin täysin avoinna kaikille. Wikikirjan työstämis-prosessin aikana se vaati rekisteröitymistä ja kirjau-tumista, mutta mahdollisti silti kenen tahansa pääsynrekisteröitymään ja sen jälkeen muokkaamaan wikiä. Sivustoa käytettiin ryhmän työskentelyssä synty- Materiaalin arviointineiden materiaalien taltioimiseen. Sen kautta halut- tuotantoprosessin loppuvaiheessatiin myös tarjota mahdollisuus keskustella sivun kom- Materiaalintuotannon loppuvaiheessa pyydettiin myösmentointiominaisuuksia hyödyntäen kirjan rakenteesta muutamia tuotantoryhmän ulkopuolisia henkilöitä lu-ja muutenkin työskentelyprosessista ja siinä esiin tul- kemaan materiaali ja arvioimaan sitä erillisellä lomak-leista ajatuksista. Sivustoa ei lopulta kuitenkaan hyö- keella, jotta materiaaliin ehdittäisiin vielä tehdä muu-dynnetty ryhmän työskentelyssä juurikaan – se toimi toksia, jos joitakin olennaisia puutteita tms. nousisienemmänkin koordinaattoreiden ilmoitustauluna, jon- esiin. Vastauksia saatiin neljältä testilukijalta, joillene lisättiin tietoa tulevista tapaamisista ym. Ehkä käyt- kaikille wikit olivat ennestään tuttuja. Palaute auttoitöä hankaloitti kirjautuminen erikseen wikiin ja sen eril- kehittämään kirjaa vielä tuotantoprosessin loppuvai-lisyys itse työnteosta, joka tapahtui Wikikirjastossa. heessa, vaikka kaikkia asioita ei välttämättä tässäToisaalta Wikikirjaston sivukohtaisen keskustelusivun vielä huomioitukaan. Kuva-aineiston lisääminen kir-käyttäminen taas ei ollut ryhmäläisille ilmeisesti tut- jaan nähtiin hyväksi kehittämisideaksi, vaikka kirjassatua, joten keskustelua ei syntynyt oikein missään etä- voisi edelleen olla enemmän kuvia. Vapaamuotoisentyöskentelyvaiheessa. ja toisaalta lähdeviitteitä käyttävän tekstin suhteen   raportit 2012 63
  • 64. näyttäisi olevan erisuuntaisia toiveita eri lukijoilla. ja kuten edellä mainittiin, pakotti pitämään työskente- Konkreettiset esimerkit koettiin hyviksi. Wikikirjan laa- lyä kaiken aikaa käynnissä: kirjan kehittymistä oli seu- dun kriteeriksi nähtiin palautteissa, saavuttaako se tie- rattava jatkuvasti, toisaalta havaittava myös ne kohdat, tyn vakiintuneen aseman ja muokkautuuko se eteen- jotka eivät olisi edenneet, ellei olisi patistanut osal- päin ajan kuluessa. Tämä jää nähtäväksi. listujia panostamaan niihin. Välillä oli pyydettävä suo- raankin tiettyjä asiantuntijoita tuottamaan näihin osioi- hin tekstiä, jos joku oli ko. alueen erityisasiantuntija. Tässä mielessä myös tuottajaporukan tietty sisäinen tuttuus oli tärkeää. Osallistujilta prosessi myös vaati Vertaistuotanto on käyttäjien paljon. Tiukat aikataulut näkyivät siinä, että tällaisesta vapaaehtoisuuteen perustuvasta prosessista tingittiin ja tuottajien dialogia, jota aina ensin, jos jotakin kiireellisempää ilmaantui. Osal- leimaa molemmin puoleinen listujat kokivat myös työskentelyn päätöstapaamises- sa yllättävän paljon huonoa omatuntoa omasta mieles- kiinnostus asiaan. tään vähäisestä osallistumisesta tuotantoprosessiin ja olivat kokeneet sitä myös koko prosessin kuluessa. Koordinaattorin näkökulmasta tähän ei kuitenkaan ol- lut syytä – pienikin panos kultakin mukanaolijalta oli ”Valmis” wikikirja koko prosessin onnistumisen kannalta merkittävä. Wikikirjasta tuotettiin valmiiksi ensimmäinen versio Olennaisiksi asioiksi tuotantoprosessissa voisi lis- ryhmän työskentelyn päättyessä. Sitä painettiin 400 tata kokemustemme ja palautekyselyn mukaan seuraa- kappaletta ja jaettiin Interaktiivinen tekniikka koulutuk- vat asiat: sessa (ITK) -konferenssissa huhtikuun 2010 lopulla Työskentelyn resursointi: Pyydettäessä ihmisiä mu- Hämeenlinnassa. kaan työskentelyyn on hyvä käydä läpi, mitä työskente- Syynä paperipainoksen teettämiselle oli ensisijai- ly heiltä edellyttää ajallisesti. Toisaalta kannattaa myös sesti tarve levittää tietoa materiaalista mahdollisim- miettiä, keitä ja miten paljon henkilöitä prosessiin mu- man laajalle, jotta sen eläminen turvattaisiin jatkos- kaan pyytää. Liian suuri ydinjoukko varmasti hankaloit- sakin, ei niinkään olla mikään valmis versio. Koska taa alkuun pääsemistä ja riittävän yhteisymmärryksen Wikikirjasto mahdollistaa materiaalin tulostamisen, syntymistä siitä mitä ollaan tekemässä, toisaalta osa ajatuksena oli, että oppaasta saisi kuka tahansa ha- alkuperäisestä ydinjoukosta karsiutuu helposti matkan lutessaan ajantasaisen paperiversion. Materiaalin koh- varrella vapaaehtoisuuteen perustuvassa osallistumi- deryhmää ei ole tiukasti rajattu, mutta ensisijaisesti sessa. Työskentelyyn kannattaa matkan varrella pyytää ajatuksena on ollut tuottaa perusmateriaalia wikeistä mukaan myös ydinryhmän ulkopuolisia henkilöitä, vaik- useille eri kohderyhmille kuten opettajille, kirjastoille ka vain tiettyjen rajattujen osioiden työstämiseen. ja erilaisille organisaatioille – viime kädessä kuitenkin Työskentelyn pohjustus (tutustuttaminen, yhteises- kansalaisille. Materiaalia voivat hyödyntää kaikki wi- ti pelisäännöistä sopiminen): On tärkeää luoda lähita- kien parissa työskentelevät ja niiden käytöstä kiinnos- paamisella yhteinen perusta työskentelylle erityisesti tuneet. jos tuottajaporukka ei tunne ennalta toisiaan. Lähita- Opas on elänyt hieman ydinryhmän tuotantoproses- paamisen tavoitteiksi on asetettava tutustuminen toi- sin jälkeenkin, mutta sivuissa tapahtuneiden muutos- siin, keskustelun käyminen tuotannon kohteena ole- ten seuraaminen osoittaa, että näin on tapahtunut vain vasta asiasta jotta luodaan siitä yhteinen ymmärrys, hieman. Ainakin yhtenä syynä voisi arvella olevan sen, työskentelyn pelisäännöistä ja käytännöistä sopiminen että on hankalaa mennä muokkaamaan toisten tuotta- sekä lisäksi saada jotakin konkreettista valmiiksi tuo- maa tekstiä. tantoprosessin sujuvaksi käynnistämiseksi. Erityises- ti pakkojen ja vastuiden käytöstä (ja minkä asteisesti) Palautetta ja kokemuksia on hyvä keskustella ja sopia tarkasti, etteivät ne muo- wikikirjan vertaistuotantoprosessista dostu työskentelystä vetäytymisen perusteiksi. Vapaa- Yhteenvetona voidaan todeta, että wikikirjan vertais- ehtoisuuden ja vastuuttamisen välillä on tällaisessa työskentelyprosessi oli varsin onnistunut kokeilu ja op- vapaaehtoisuuteen perustuvassa vertaistuotantopro- pimisprosessi. Se vaati koordinaattoreilta paljon työtä sessissa hiuksenhieno raja.64    raportit 2012
  • 65. Työskentelymuotojen ja -välineiden huolellinen valinta: PohdintaaTyöskentelymuodon/-muotojen valinta riippuu siitä, mi- Kuten on mainittu, wikimateriaali tuotettiin vertaistuo-ten hajallaan tai samassa paikassa ryhmä toimii fyysi- tantona. Auvisen (2009) tavoin vertaistuotanto voidaansesti ja miten paljon on mahdollista resursoida aikaa määritellä siten, että se sisältää digitaalisen sisällönyhteisiin tapaamisiin fyysisesti ja/tai verkon välineitä luomisen, muokkaamisen, rikastamisen vertaisten (ts.käyttäen. Olennaista on etätyöskentelyvaiheiden osal- samalla hierarkkisella tasolla olevien henkilöiden) toi-ta valita välineet, jotka tavoittavat varmasti kaikki toi- mesta. Vertaistuotanto on käyttäjien ja tuottajien dialo-mijat, joita kaikki osaavat käyttää ja jotka pitävät yllä ja gia, jota leimaa molemminpuolinen kiinnostus asiaan.havainnollistavat yhteistä keskustelua ja asian etene- Yleisesti tuotantoprosessista voidaan todeta, ettämistä. Tärkeää on myös kaiken aikaa arvioida työsken- aluksi sen raamit olivat väljempiä ja työskentelytapatelyn sujumista valituilla välineillä ja ottaa mahdollisesti hahmottui pitkälti vasta matkan varrella – kyseessä olikäyttöön uusia välineitä tai luopua joistakin käytettävis- ensimmäinen laatuaan oleva kokeilu, joten mitään vah-tä jos tarvetta ilmenee. Myös yhteisen ajan varaaminen vasti lukkoon lyötyä työskentelyprosessimallia ei edestyöskentelyyn (vrt. verkkotapaamiset) osoittautui tär- ollut. Aluksi kirjan tuottamiseen osallistuvat tuottivatkeäksi, tällöin osallistujat kokivat työstäneensä suuren kirjaa pitkälti itsenäisesti tai parityöskentelynä. Työs-osan omasta osuudestaan materiaaliin. kentelyn edetessä kohti päätöstään kokonaisuuden Koordinointi ja kokonaisvastuu: Koordinaattorien koordinointi vaati yhä enemmän huomiota, ja jonkun pi-on seurattava säännöllisesti työskentelyn etenemistä ti ottaa siitä vastuuta. Koordinaattorit kävivät kirjan si-ja oltava ajan tasalla tuotettavan yhteisen materiaalin sältöä yhä perusteellisemmin läpi ja muokkasivat sitäetenemisestä, mahdollisista ongelmakohdista ja osat- samalla yhtenäisempään suuntaan. Kirjoitusasuun jatava pyytää oikeita henkilöitä mukaan (myös ydinryh- kieleen sekä mahdollisten eri osioissa olevien päällek-män ulkopuolelta) tuottamaan osioita tekstistä. Posi- käisyyksien poistamiseen kiinnitettiin yhä enemmäntiivisen vireen ja motivaation ylläpitäminen on tärkeää. huomiota. Keskeneräisiä ja sisällöttömiä kohtia nos-Koordinaattoreiden on myös varauduttava itse tuotta- tettiin ryhmän jäsenten tietoisuuteen ja pyydettiin erik-maan eri osioita tai irrallisenoloisia tekstejä toisiin- seen ko. alueista mahdollisesti tietäviä jäseniä tuotta-sa sekä otettava vastuuta myös tuotoksen rakenteen maan sisältöä.muokkaamisesta ja yhtenäisenä kokonaisuutena pitä- Vertaistuotannon laatupuoleen on kiinnitetty tois-misestä, mikäli materiaali ei muuten nivoudu yhtenäi- taiseksi vähän huomiota. Yhtenä syynä tähän voidaanseksi kokonaisuudeksi. Näin ollen koordinaattoreiden nähdä, että vertaistuotantoprosessi perustuu infor-on myös itse oltava sisällöllisiä asiantuntijoita materi- maation vapaaseen virtaan, joten kaikki formaalit me-aalin kohteena olevan ilmiön osalta. kanismit voidaan nähdä ristiriitaisina. Vertaistuotanto Työskentelyn päättäminen ja yhteinen arviointi: Ko- tarvitsee kuitenkin mahdollistavat ja tukevat rakenteetkemuksemme mukaan myös yhteinen päätöstapaa- ja niiden tehokkaan hallinnan. (Auvinen 2009.)minen oli tärkeä erityisesti oppimisen kannalta. Oi- Vertaistuotannon laatua wikikirjan tuotantoproses-keastaan päätöstapaamisessa vasta syntyi parasta sissa voidaan tarkastella esimerkiksi sisällöllisen jakeskustelua materiaalista, ja tavallaan tuntui harmit- prosessin laadun näkökulmasta. Lisäksi voidaan kiin-tavalta päättää ydinryhmän työskentely juuri silloin. nittää huomiota laadukkaiden wikien tuottamista tuke-Yksi syy siihen, että keskustelua alkoi syntyä erityi- viin toiminta- ja menettelytapoihin.sesti vasta loppuvaiheessa oli varmaankin se, että Yksi wikien laadunhallinnan avainajatus on hyvänloppuvaiheessa materiaalia oli konkreettisesti jo pal- sisällön luominen. Wikipedian artikkelien laatukritee-jon ja sitä oli jo nivottu ja hiottu siinä vaiheessa pitkäl- reistä johtaen wikisisältöjen laatukriteereinä voidaanle. On helpompi keskustella olemassa olevasta kuin nähdä ainakin:vasta tulevasta. Voi myös olla, että ryhmän yhteiset • kirjoitetun aineiston laadun,kokemukset olivat tässä vaiheessa nivoneet tuottaja- • faktojen tarkistuksen japorukkaa sillä tavoin yhteen, että yhteinen keskustelu • luotettavat lähteet.oli helpompaa ja porukka toisilleen tutumpaa. Yhtei-sen oppimisen ja kokemusten jäsentäminen oli myös Sisällön luomisen lisäksi olennaista wikien laadunhal-antoisaa ja varmasti se toimi myös eräänlaisena palk- linnassa on myös aktiivinen ja perusteellinen vertais-kiona ryhmän yhteisestä työskentelystä kullekin osal- arviointityö. Sisällön laatu syntyy vertaistuotannon jalistujalle. vertaisarvioinnin vuorovaikutuksessa. Wikiä tuottavilla   raportit 2012 65
  • 66. vertaisilla on erilaisia rooleja tuotannon eri vaiheis- Wikikirjan tuotantoprosessissa benchmarkkausta ei sa. Paitsi wikien sisällön tuottaminen, myös tehdyn toteutettu perin systemaattisesti. Esimerkiksi vertai- sisällön jatkuva arviointi ja kehittäminen on vertais- lu johonkin muuhun wikikirjan tuottamisprosessiin olisi ten vastuulla – näin ollen tiedon tuottajat ovat sa- voinut olla avuksi. Osalla prosessin toimijoista oli aina- manaikaisesti myös tiedon tarkistajia. Vertaisarvi- kin palautekyselyn mukaan ennestäänkin kokemusta ointi voi sisältää benchmarkkausta (vertailua muihin vastaavantyylisistä tuotantoprosesseista, joihin he var- lähteisiin), vertaisarviointia (vertaisten tekemää sys- maankin itse prosessin etenemistä vertasivat. Muut temaattista sisällön arviointia), vertaisreflektiota (si- tuotantoprosessin vaiheet kyllä esiintyivät prosessin sällön reflektointia muiden vertaisten kanssa) ja ver- aikana toisiinsa kietoutuneina. taisoppimista (yhteistä oppimista ja kehittymistä Laadukkaiden wikien tuottaminen edellyttää myös jatkuvan arvioinnin avulla). (Auvinen 2009, Viisautta sisällön luomista ja päivittämistä tukevia toiminta- ja wikin tekoon 2010.) menettelytapoja, toimintaa tukevia prosesseja ja toi- Wikikirjan tuotantoprosessissa sisällön vertaisarvi- minnan tueksi tarjottavia työkaluja. Vertaistuotan- ointia tehtiin koko ajan, mutta melko epäsystemaatti- nossa tarvittavia tukirakenteita ovat seuraavat: sesti. Tiukan aikataulun vuoksi muiden tuottamia si- • Käytännöt eli mahdollisuuksien ja resurssien sältöjä ei varmastikaan käyty kovin syvällisesti läpi, järjestäminen (esim. johdon tuki, pääsy mutta kirjan muokkauksen yhteydessä paranneltiin digitaalisiin resursseihin) tekstejä resurssien mukaisesti. Lisäksi materiaalis- • Toimintatavat eli organisaation tuki vertais- ta pyydettiin loppuvaiheessa arvioita tuotantoproses- tuotannolle, periaatteet ja ohjeet vertais- sin ulkopuolisiltakin henkilöiltä. Toisaalta palautekom- tuotannolle ja -arvioinnille menteissa esiin tullut joidenkin osallistujien vahva • Prosessit eli käytäntöjen järjestäminen siten, usko prosessissa mukana oleviin asiantuntijoihin ja jo- että ne tukevat vertaistuotantoa, (esim. sovitut pa heidän jalustalle nostaminen saattoi estää sisältö- ja tuetut prosessit ja työnkulut) jen kriittistä tarkastelua ja parantamista, vaikka itsel- • Työkalut takaamaan tehokas ja sujuva yhteistyö. lä olisikin ollut arvokasta annettavaa. Tässä mielessä (Viisautta wikin tekoon 2010, Auvinen 2009) voisi myös kyseenalaistaa tässä selvityksessä edellä- kin mainittua näkemystä siitä, olivatko wikikirjan tuot- Laadukkaiden wikien tuottamista tukevia prosesse- tamisprosessissa mukana olleet täysin vertaisia toisil- ja voivat olla esimerkiksi erilaiset hyviä käytäntöjä ja leen. Yhteistä oppimista kuitenkin varmasti tapahtui, kokemuksia jakavat käytäntöyhteisöt, toimijoiden kou- erityisesti keskusteluissa sisältöihin liittyen (esim. sii- luttaminen ja kehittäminen sekä toimijoiden välisen tä, mikä wiki on). aktiivisen kommunikaation ja kokemusten vaihdon tu- Myös tuotantoprosessin laatuun on kiinnitettävä keminen (Viisautta wikin tekoon 2010). huomiota. Vertaistuotantoprosessissa on erilaisia vai- Kun wikikirjan tuotantoprosessia arvioidaan tukipro- heita, joiden järjestys voi vaihdella – vaiheet voivat olla sessien näkökulmasta, voidaan havaita siinä olleen myös toisiinsa kietoutuneita. Laadukkaan vertaistuo- paljon hyvää, mutta myös parannettavaa. Wikikirjan tantoprosessin vaiheina wikien osalta voidaan nähdä tuotantoprosessiin osallistuneilla oli oman työorgani- mm. seuraavat: saationsa tuki ainakin siinä määrin, että heille annet- • Benchmarkkaus – hyvien käytäntöjen sekä tiin mahdollisuus osallistua siihen. Käytännössä kui- myös puutteiden tunnistaminen tenkaan vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa ja tavallaan • Sisällöntuottaminen – esimerkiksi jaettu ylimääräistä työtehtävää ei ehkä ollut täysin ajallisesti kirjoittaminen resurssoitu osallistujien työaikaan, mikä näkyi kiireenä • Validointi – asiantuntijoiden hyödyntäminen, ja wikikirjan tuottamisesta lipeämisenä ensimmäisenä arviointi muiden kiireiden tieltä. Pääsy resursseihin saatiin tur- • Muokkaaminen – esimerkiksi oikolukeminen, vattua valitsemalla tuotantoalustaksi wikikirjalle kaikil- kääntäminen, arviointi jne. le avoin Wikikirjasto. Työvälineiden osalta tuli palaute- • Aineiston rikastaminen – esimerkiksi uuden kyselyssäkin esiin yksi kommentti siitä, että wikikirjan tiedon lisääminen tuotannossa verkkotapaamisissa käytetty Adobe Con- • Sisällön päivittäminen – olemassa olevien nect Pro aiheutti joitakin ongelmia hänen käyttämänsä tietojen korjaaminen – luodun sisällön seuranta käyttöjärjestelmän vuoksi, joka ei ole täysin yhteenso- ja ylläpitäminen ajan kuluessa piva ko. sovelluksen kanssa. Mikäli työvälineet eivät66    raportit 2012
  • 67. takaa pääsyä kaikille, tuotantoprosessi voi kärsiä. Toi- ominaispiirteisiin ja merkintäkieleen. MediaWikin jamintatapoja ja periaatteita, samoin kuin prosesseja ja Wikikirjastoon kirjoittamiseen opastaminen olisi voinuttyönkulkuja, jouduttiin hiomaan ja kehittämään tuotan- olla hyödyksi ja parantaa materiaalin laatua sekä roh-toprosessissa oikeastaan kaiken aikaa, joten ne eivät kaista myös tuottajia muokkaamiseen.välttämättä olleet täysin selkeät. Tämä tuli esiin muu- Vertaistuotannon laadusta pidettiin aloitustilaisuu-tamissa palautekyselyn maininnoissakin ainakin taus- dessa lyhyt alustus AVO-hankkeessa mukana olevantalla. Työkalujen ja toimintamallien osalta löydettiin kui- ko. aiheeseen keskittyvän osaprojektin toimesta, jokatenkin lopulta melko hyvä kombinaatio, jota tässäkin suuntasi hieman toimijoiden ajatuksia ottamaan laatu-raportissa on kuvattu, samoin kuin nostettiin jatkoa näkökulmia huomioon. Tuotannon edetessä olisi voinutajatellen esiin siihen liittyviä pieniä kehittämisajatuk- järjestää ehkä lyhyitä prosessin laatuarviointejakin, jot-sia (esim. sähköpostiviikkotiedotteen korvaaminen ta vertaistuotannon laatuajattelu olisi sisään rakentu-blogilla, josta voi kuitenkin saada sähköpostiin muistu- nut toimijoiden mieliin paremmin. Ainakin koordinaat-tuksen tai uudelleenohjauksen). Yksi prosessin tavoite torin kokemus oli, että nyt se jäi hieman irralliseksi,oli myös tuottaa toimiva vertaistuotantomalli tämänkal- vaikka yksittäiset toimijat tietysti tekivätkin jatkuvaataiseen materiaalin yhteistuottamiseen. arviointia sisältöä tuottaessaan. Toimijoiden välistä Käytäntöyhteisöjä työn tueksi varmasti löytyi wikikir- kommunikaatiota ja kokemustenvaihtoa tuettiin wikikir-jatuottajien omista toimintaympäristöistä, mutta myös jan tuotantoprosessissa kaiken aikaa monin tavoin –tuottajaporukan toimiminen eräänlaisena käytäntöyh- erityisesti aloitus- ja päätöstapaamisten järjestäminenteisönä oli tärkeä. Oikeastaan tuottajaporukasta hi- ja parin tunnin verkkotapaamisten ensimmäisen tunninoutui käytäntöyhteisö yhteisine tavoitteineen ym. käy- käyttäminen kokemusten vaihtoon – pyrkivät painotta-täntöyhteisölle tyypillisten piirteiden osalta (ks. esim. maan juuri tätä.Wender, McDermott & Snyder 2002, 12–14, 23–47)vasta prosessin kuluessa, ainakin joiltakin osin. Voi-daan myös spekuloida, vaatiko käytäntöyhteisökoke- Käytäntöyhteisöjä työn tueksimuksen (jos sellaista oli) syntyminen eri osallistujienosaamisalueiden sekä myös osallistujien ja työtapojen varmasti löytyi wikikirjatuottajienhahmottumista ja selkiytymistä. Palautelomakkeen yh- omista toimintaympäristöistä,dessä kommentissa arveltiin, että lopputulos olisi eh-kä ollut parempi, jos osallistujia olisi saatu sitoutettua mutta myös tuottajaporukanenemmän. Tämä varmasti onkin hankalin paikka, mi- toimiminen eräänlaisenakäli käytäntöyhteisöä ei ole vielä valmiiksi olemassa,vaan se on ulkoapäin luotu (erityisesti jos kaikkien ta- käytäntöyhteisönä oli tärkeä.voitteet ja odotukset eivät ole yhtä voimakkaat). Ky-syttäessä siitä, tunsivatko osallistujat ennestään toi-siaan ja miten se vaikutti, tuli yhdessä kommentissaesiin kokemus ulkopuolisuudesta, kun aluksi tuntui, et-tä muut tuntevat toisensa ja ovat tottuneita työsken-telytapaan. Tämän kommentin voisi nähdä myös liit- Sosiaalisesta mediasta, tai laajemmin Web 2.0:sta,tyvän vahvasti siihen, miten tärkeää yhteisötunteen puhutaan osana laaja-alaista muutosprosessia. Senluominen ja toisten tunteminen sekä luottamus ovat. nähdään liittyvän jopa paradigmamuutokseen, jossaNe varmasti vaikuttavat pitkälti myös käytäntöyhteisön oletukset todellisuuden luonteesta muuttuvat sosiaa-muotoutumiseen. Tässäkään prosessissa käytäntöyh- lisen median myötä. Wikit ovat yksi Web 2.0 -ajattelunteisöä ei voitu pakottaa, vaan sen muotoutuminen vaa- mukanaan tuoma väline. Välineiden voidaan toisaal-ti aikaa ja riittävää yhteistä kiinnostuksen kohdetta. ta ajatella itsessään olevan merkityksellisiä, toisaal- Toimijoiden kouluttamiseen ja kehittämiseen oli- ta olennaista ovat uudenlaiset toimintamallit, joitasi voinut kiinnittää enemmän huomiota. Aikaisemmin välineiden avulla voidaan tuottaa. Kun tarkastelunäkö-olikin mainittu, että alusta jolle wikikirjaa tuotettiin oli kulmana on toiminnan teoria ja sen ajatus toiminnanMediaWikille rakennettu Wikikirjasto. Sen käyttö ei ol- kehittymisestä välineiden ja toimintatapojen ”vuoropu-lut läheskään kaikille tuttua, eikä myöskään ylipäätään heluna”, tavoitetaan ehkä jotakin olennaista siitä, mi-tapa tuottaa wikiin materiaalia, joka liittyy esim. wikien ten sekä välineet että toimintatavat muuttavat asioiden   raportit 2012 67
  • 68. tilaa. Tällaisen näkemyksen avulla voidaan sanoutua tuottaa sivusto, joka sisältää hieman edistyneempiä irti mainituista teknologisen determinismin ja toisaal- toimintoja (vrt. esimerkiksi Wikispaces-wiki, joka sisäl- ta teknologian sosiaalisen konstruoinnin ääripäänäke- tää perinteisiin webbisivuihin nähden runsaasti myös myksistä. Sen sijaan voidaan pyrkiä löytämään näiden muunlaisia työvälineitä kirjoittamisvälineen lisäksi, ku- puolivälissä oleva näkemys, jossa huomioidaan sekä ten keskustelualueen). Toisaalta wikien avulla voidaan teknologian itsensä että kulttuuristen ja sosiaalisten myös helposti sallia usean käyttäjän muokkaavan web- tekijöiden vaikutus teknologiseen kehitykseen. Hearn bisivustoa, mikä helpottaa ylläpitotyötä. Käyttäjät saat- et al kutsuvat tätä co-evolutionaariseksi näkökulmaksi, tavat kuitenkin vastata edelleen suppeasti vain omista jonka mukaan teknologiat ja yhteiskunta kehittyvät yh- vastuualueistaan sivustolla ja tiukasti katsoen tuottaa dessä. Ajatuksellisesti se on hyvin samansuuntainen sisältöä edelleen yksin. Näiden esimerkkien valossa kuin toiminnan teorian ajatus toiminnan kehittymises- wikejä voidaan ajatella inkrementeaalisena parannuk- tä. (Ahonen, Engeström & Virkkunen 2000, 285–287; sena aikaisempaan tuotteeseen – webbisivujen tuot- Engeström 2004, 12–13; Hearn et al 2009, 22–27.) taminen on helppoa kenelle tahansa ja sivujen muok- Edellisen kaltaisen näkemyksen mukaan vallitsee kausoikeuksien jakaminen on helpompaa kuin ennen. yleensä kärjistetysti ja yksinkertaistetusti tilanne, jos- Kuitenkin radikaalimpi toiminnan kehittämisen aste in- sa joko välineet tai toimintatavat ovat toisiaan kehitty- novaation tapaan on mahdollista muuttamalla tuotan- neempiä ja vaativat siten muutoksia joko toimintata- to-/toimintaprosessia kokonaan. Tällöin hyödynnetään poihin tai kehittyneempiä välineitä. Ajattelutapa, jonka wikien tarjoamia mahdollisuuksia tuottaa aidosti yh- mukaan sosiaalisen median sovelluksia ei vielä osata dessä jotakin sivustoa siten, että sisältöjen tuottajia täysin hyödyntää, perustuu tarkastelutapaan, jonka mu- ei enää pystytä erottamaan toisistaan, kohteena ole- kaan välineet ovat liian kehittyneitä suhteessa toimin- va sisältö on tuottamisen keskiössä eivätkä niinkään tatapoihin. Näin ollen muutospaine kohdistuu nimen- sen tuottajat, ja lisäksi sisällössä tiivistyy usean eri te- omaan toimintatapojen kehittymiseen ja kehittämiseen kijän osaaminen ja asiantuntemus (ns. kollektiivinen ”välineiden tasolle”. Syitä toimintatapojen kehittymät- älykkyys). Tällaista uudenlaista toimintamallia kutsu- tömyyteen voidaan analysoida toiminnan teorian toi- taan vertaistuotannoksi, ja sen mahdollistajana voi- mintajärjestelmäajattelun avulla syvällisemmin ja yksi- daan nähdä juuri kaksisuuntaisen webin kehittyminen tyiskohtaisemmin, mutta yleisemmällä tasolla kuvaten (Auvinen 2009). syinä voidaan nähdä esimerkiksi puutteellinen tieto Uudenlaisten toimintamallien omaksuminen ei järkevistä käyttötavoista, vanhat totutut toimintamallit kuitenkaan ole helppoa. Uuden toimintamallin omak- jotka rajoittavat uusien välineiden (järkevää) käyttöä, sumisessa yksi keskeinen elementti on muutos. So- oman käyttötavan löytymättömyys ja sen selvittäminen siaalisen median, esimerkiksi wikien käyttöönotossa, mitä sosiaalinen media voi tarjota itselle. voidaan nähdä olevan kyse uudistumiseen tähtäävästä Edelliseen viitaten wikejä on periaatteessa mah- muutosprosessista, joka vaatii vanhojen toimintamal- dollista käyttää perinteisten verkkosivujen korvikkee- lien muuttamista niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. na ”Web 1.0” -tyylisesti sallimalla vaikkapa editoin- Esimerkiksi wikikirjoittaminen yhdessä muiden kans- ti vain sivuston ylläpitäjälle ja jopa rajoittamalla sen sa vaatii uudenlaista tapaa suhtautua omaan ja mui- käyttöä vain tietylle pienelle kohderyhmälle. Silloin wiki den tuottamaan tekstiin sekä tietynlaisen keskeneräi- toimii edelleen yksisuuntaisena julkaisumediana, ja ai- syyden hyväksymistä, jonka kautta voidaan päästä yhä noa saavutettu kehitysaste on esimerkiksi perinteisiin paranevaan lopputulokseen. Menemättä tässä sen webbisivuihin verrattuna helpompi ja nopeampi tapa syvemmälle muutoskeskusteluun voidaan todeta, et- tä myös wiki-vertaistuotantoa ja siihen liittyviä toimin- tamalleja pohdittaessa palataan siihen laajaan ja pit- kään jatkuneeseen keskusteluun, miten muutosta voitaisiin edistää, jotta opittaisiin uudenlaisia toimin- tamalleja. Viisautta wikin tekoon -wikikirjan tuottamisproses- sin pohjalta voisi todeta, että käytännössä kokeilemal- la oppii, ja yksi tie muutokseen käy juuri käytännön kokeilun kautta. Tuotantoprosessin laajalla tuottajajou- kolla oli paljon erilaista asiantuntemusta, ja apua oli68    raportit 2012
  • 69. aina saatavilla joltakulta. Kun edellytykset yhteistoi- apua muille, pohtimaan omaa suhtautumistaan siihenminnalle ovat kohdillaan, uskalletaan kysyä ja laittaa mikä tieto – ja millä kriteerein – on oikeaa ja parempaaoma itsensä alttiiksi, eikä tarvitse yksin pohtia ratkai- kuin jokin muu, opettelemaan keskeneräisyyden sietoasua jokaiseen ongelmaan. Tuotantoprosessissa vas- kun ei ole ehtinyt tuottaa kuin pienen pätkän tekstiätuu jakautui laajemmalle eikä kenenkään tarvinnut silloin tällöin, luottamaan että joku muu jatkaa siitä mi-kantaa liian suurta taakkaa. Wikikirjan tuottamispro- hin itse jäi, huomaamaan että wikikirjan sisältö todel-sessi oli kokeiluluontoinen, ja moni osallistuja lähtikin lakin kasvoi projektin kuluessa ja pienikin panostus it-siihen mukaan juuri avoimin ja kokeilunhaluisin mielin. seltä oli tärkeä osa kokonaisuutta. Oman työskentelynNäin ollen jokainen pystyi tietoisesti kokeilemaan ja ja kokemusten reflektoinnin sekä prosessissa opitunharjoittelemaan itse edellä mainittuja sosiaalisen me- yhteisen pohdinnan kautta jokainen varmasti myös tu-dian mukanaan tuomia toimintamallivaatimuksia: ko- tustui huomaamattaan omaan tapaansa käyttää wike-keilemaan miltä tuntuu itse muokata toisen aloittamaa jä, sekä niihin tuntemuksiin, mitä muutos ja uudenlai-tekstiä eteenpäin, kysymään apua muilta ja antamaan nen toimintatapa herätti itsessä.LähteetAhonen, H., Engeström, Y. & Virkkunen J. 2000. Engeström, Y. 2004. Ekspansiivinen oppiminen jaKnowledge Management – The Second Generation: yhteiskehittely työssä. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.Creating Competencies Within and Between WorkCommunities in the Competence Laboratory. Engeström, Y. 2001. Expansive Learning at Work:In Y. Malhotra (ed.) Knowledge Management and toward an activity theoretical reconceptualization.Virtual Organizations. (282–305). London: Idea Group Journal of Education and Work, 14 (1), 133-156.Publishing. Hearn G., Tacchi J., Foth M. & Lennie J. 2009. ActionAuvinen, A-M. 2009. Peer Production of e-learning and Research and New Media. Concepts, Methods andthe challenge of quality management. Conference Cases. Hampton Press Inc.: Cresskill, NJ 07626.paper presented in EDULEARN09 the InternationalConference on Education and New Learning Viisautta wikin tekoon. Hyvä wikimateriaali. 2010.Technologies, Barcelona (Spain), 6.–8.7.2009. Viitattu 12.8.2010. URL http://fi.wikibooks.org/wiki/ Viisautta_wikin_tekoon/Hyvä_wikimateriaaliBlanchard, A. L. & Markus, M. L. 2002.Sense of virtual community - maintaining the Wenger, E., McDermott, R. & Snyder, W.M. 2002.experience of belonging. In System Sciences, 2002. Cultivating Communities of Practice.HICSS. Proceedings of the 35th Annual Hawaii Harvard Business Press: Boston.International Conference on Volume, Issue,7–10 Jan. 2002, 3566-3575. Wikikirjasto. Etusivu. 2010. Viitattu 22.3.2010. URL http://fi.wikibooks.org/wiki/Cunningham, W. 2010. Wiki History. Viitattu22.3.2010. URL http://c2.com/cgi/wiki?WikiHistory Wikimedia Foundation. Etusivu. 2010. Viitattu 22.3.2010.Ellonen, H-K., Kosonen, M. & Henttonen, K. 2007. URL http://wikimediafoundation.org/wiki/EtusivuThe development of a sense of virtual community.International Journal of Web Based Communities Wikipedia. 2010. Wiki. Viitattu 22.3.2010.3(1), 114-130. URL http://fi.wikipedia.org/wiki/Wiki   raportit 2012 69
  • 70. 70    raportit 2012
  • 71. Riitta Liski, Päivi Svärd, Kansalaisfoorumi SKAF ry sekä Isto Huvila ja Kim Holmberg, Åbo Akademi Case: Second Life -virtuaalimaailma opetuskäytössä Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa järjestettiin käytännönläheistä koulutusta sekä virtuaalimaailmaa kouluttaville että sitä hyödyntäville asiantuntijoille. Palautteen ja tutkimuksen perusteella voi sanoa, että virtuaaliset maailmat ovat hyvin lupaavia, mutta ne eivät ole vielä opetuksen arkipäivää. Olemme kuitenkin nähneet useita onnistuneita projekteja ja oppineet paljon virtuaalisten maailmojen potentiaalista. Olemme selvästi oikealla tiellä.Sivistysliitto Kansalaisfoorumi toteutti vuonna 2009 Kurssien tavoitteena oli sukeltaa pintaa syvemmälleneljä Second Life kouluttajille -koulutusta. Koulutusten virtuaalisten ympäristöjen opetusmahdollisuuksiin jakesto oli neljä viikkoa, ja ne toteutettiin kokonaan ver- tarjota osallistujille mahdollisuus toteuttaa oma pro-kossa. Kullakin kurssilla järjestettiin viisi yhteistä ta- jekti, jota he voivat myöhemmin käyttää omassa ope-paamista Second Lifessa ja tapaamisten välillä työs- tuksessaan tai muussa toiminnassa.kenneltiin Moodle-verkko-opiskeluympäristössä. Käytännönläheiset koulutukset antoivat perustie- Taustaa Second Lifedot ja -taidot Second Lifessa opettamisesta. Niissä -virtuaalimaailman opetuskäytöstäperehdyttiin käyttöliittymän ominaisuuksiin, Second Kolmiulotteisten tietokonepohjaisten virtuaaliympä-Lifessa rakentamisen perusteisiin ja ympäristössä ristöjen opetuskäyttöä on tutkittu jo vuosikymmeniä.käytettäviin opetusvälineisiin. Lisäksi kurssin aikana Kuitenkin vasta 2000-luvun alussa tyypillisten toimis-tutustuttiin opetuskäytössä oleviin Second Life -ympä- totietokoneiden ominaisuudet saavuttivat tason, jokaristöihin ja pohdittiin juuri tähän uuteen ympäristöön mahdollisti tosiaikaisen ja vuorovaikutteisen vapaastisoveltuvia toimintatapoja ja opetusmetodeja. rakennetun kolmiulotteisen grafiikan esittämisen riit- Åbo Akademin Informaatiotutkimuksen laitos järjes- tävän luonnonmukaisesti käyttäjien näkökulmasta. Yh-ti vuosina 2009–2010 kaksi Second Life opetuksessa dysvaltalaisen Linden Research -yrityksen toteuttamaja koulutuksessa -asiantuntijakurssia. Kurssit aloitet- Second Life -maailma erottautui muista vuosituhan-tiin lähiopetuspäivällä, jolla taattiin kaikille osallistujille nen vaihteen tienoilla syntyneistä virtuaalimaailmois-Second Lifen perustaidot. Tämän jälkeen tapaamiset ta käyttäjälähtöisen sisällöntuotantofilosofiansa pe-olivat Second Lifen virtuaaliympäristössä. Kursseihin rusteella. Vapaus rakentaa kolmiulotteisia sisältöjäkuului luentoja, vierasluentoja, käytännön harjoituksia, virtuaalimaailman asiakassovelluksen verrattain yksin-tutustumiskäyntejä, sekä henkilökohtaisia projekteja, kertaisten mallinnustyökalujen avulla poikkesi merkit-joihin osallistujat saivat myös henkilökohtaista ohjausta. tävästi virtuaalimaailmojen valtavirrasta.   raportit 2012 71
  • 72. Vaikka Second Life avattiin käyttäjille jo vuonna myötä suomalaisille alan toimijoille luotiin Holmber- 2003, käyttäjämäärät alkoivat kasvaa merkittävästi gin ja Huvilan aloitteesta vuonna 2008 Suomen eOp- vasta 2006. Tällä hetkellä Second Life -maailmaan on pimiskeskus ry:n hallinnoimana EduFinland -yhteistyö- kirjautuneena vuorokauden jokaisena hetkenä 60 000 verkosto, jonka kautta oppilaitoksille alettiin tarjota –80 000 käyttäjää. Rekisteröityneiden käyttäjien mää- samalla mahdollisuutta vuokrata maata käyttöönsä. rä mitataan miljoonissa, joten Second Life on edelleen Vuonna 2011 EduFinland-yhteistyössä on mukana yli sekä laajin että käyttäjämäärältään suurin kolmiulottei- 30 toimijaa toisen asteen oppilaitoksista ammattikor- nen vapaasti navigoitava ei-juonellinen virtuaalimaail- keakouluihin, yliopistoihin ja vapaata sivistystyötä te- ma, jonka pääasiallinen käyttäjäkunta ovat aikuiset. keviin organisaatioihin. Yksittäisten verkostoon kuulu- Second Life on ollut pitkään suosituin virtuaalimaa- vien opettajien määrä on samaan aikaan noussut yli ilma myös opetuskäytössä. Sitä käyttää aktiivisesti neljäänsataan. maailmalla yli 6 000 opettajaa ja yli 600 oppilaitosta. Mukana on erilaisia opettavia ja oppimista tukevia or- Kurssien kuvaukset ganisaatioista kouluista maailman huippuyliopistoihin. Second Life kouluttajille -koulutus Oppimisen ja opettajien näkökulmasta Second Lifen (Kansalaisfoorumi) suosiota selittävät pitkälti samat ominaisuudet, jotka ovat tehneet siitä yleisesti suositun. Suhteellisen hel- Lähtötilanne pot työkalut ja suuri vapaus toteuttaa omia kolmiulot- Vuonna 2008 Second Lifen opetuskäyttö otti ensim- teisia rakenteita sekä ohjelmallisia toiminnallisuuksia, mäisiä askeliaan Suomessa. Samana vuonna oli avat- suhteellisen edulliset käyttökustannukset ja lisensoin- tu ensimmäinen suomalaisille oppilaitoksille varattu, ti, joka käyttäjämäärien sijasta perustuu virtuaalisen Suomen eOppimiskeskuksen ylläpitämä EduFinland- maan omistamiseen, sekä monipuoliset viestintämah- saari, jolta ensimmäiset oppilaitokset olivat vuokran- dollisuudet ja monimediaominaisuudet ovat hyödyllisiä neet tontteja käyttöönsä. Yleinen kiinnostus ja innos- myös opetuskäytössä. tus tätä uutta välinettä kohtaan oli suurta. Second Second Lifen on todettu sopivan erityisen hyvin Lifen opetuskäytöstä Suomessa oli vielä erittäin vähän etäopetukseen, jossa virtuaalimaailman kautta opis- kokemusta ja kaikille avointa Second Life -kouluttaja- kelijoille tarjoutuu mahdollisuus videoneuvottelua ja koulutusta ei ollut lainkaan tarjolla. Tällaiselle koulu- tekstipohjaisia verkko-oppimisympäristöjä todentun- tukselle oli siis suurta kysyntää. tuisempaan ryhmätyöskentelyyn ja ryhmäläsnäoloon Sivistysliitto Kansalaisfoorumi oli toiminut Second (Holmberg & Huvila, 2008). Second Lifen ryhmä- ja Lifessa vuodesta 2007 ja käyttänyt ympäristöä omien yhteistyöpotentiaalia lisää myös se, että ympäristö verkkopalavereidensa pitopaikkana. Järjestön työnteki- tukee sosiaalisen pääoman karttumista riippumatta jät oli koulutettu ympäristön käyttöön ja syksyn 2008 virtuaalimaailman ulkopuolisesta yhteisöllisyyden ko- aikana järjestettiin koulutusta myös ulkopuolisille. kemuksesta (Huvila, Holmberg et al., 2010). Ympäris- tö tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia myös erilaisten Koulutuksen suunnittelu ja sisältö todentuntuisten oppimistilanteiden simulointiin, visu- Muihin verkon ja sosiaalisen median välineisiin verrat- alisointiin sekä erityyppisiin roolipelillisiin harjoituksiin. tuna Second Life -virtuaalimaailma vaatii kouluttajalta Second Lifen pedagogiset mahdollisuudet ulottuvat aivan uudenlaisia taitoja. Pelkästään liikkuminen ympä- myös muodollisen oppimisen ulkopuolella toimiviin si- ristössä on kokemattomalle aluksi hankalaa, käyttöliitty- vistystyötä tekeviin organisaatioihin kuten kirjastoihin, mä on kohtuullisen monimutkainen ja virtuaalisen eikä museoihin ja esimerkiksi järjestöihin (Huvila & Holm- kolmiulotteisen ympäristön toimintalogiikka aukene no- berg, 2008). peasti. Ryhmän luotsaaminen virtuaalimaailmassa on Suomessa Second Lifen opetuskäyttö alkoi laajem- yllättävän erilaista verrattuna verkkokokoustyökaluihin min vuoden 2008 aikana. Yliopistoissa ensimmäise- tai luokkatilassa tapahtuvaan opetukseen. Lisäksi ohjel- nä ympäristöä alettiin käyttää Åbo Akademin Informaa- man laitteistovaatimukset asettavat oman haasteensa. tiotutkimuksen oppiaineessa keväällä 2007. Syksyn Näiden haasteiden vastapainoksi ympäristö tarjoaa 2007 ja kevään 2008 aikana aihe oli esillä useissa elämyksellisen ja uppouttavan opetusympäristön, joka opetusalan tapahtumissa ja kasvavan kiinnostuksen tarjoaa verrattomat mahdollisuudet erilaisten tilantei- den simuloimiseen ja havainnollistamiseen.72    raportit 2012
  • 73. Koulutus pyrittiin suunnittelemaan siten, että se Second Life kouluttajillevastaisi mahdollisimman hyvin näihin haasteisiin ja tar- -kurssin rakenne ja materiaalitjoaisi koulutettaville myös elämyksiä, joita ei muilla ver- (Moodlesta)kon välineillä ole mahdollista toteuttaa. Kurssi jakautuu neljään viikon mittaiseen jaksoon: Neljä viikkoa kestäneen koulutuksen kullekin viikol- 1. Perustaidotle suunniteltiin omat teemansa: 2. Rakentamisen perusteet• Ensimmäisellä viikon teemana olivat Second 3. Opetusvälineet Lifessa toimimisen perusteet. Koulutettavat 4. Opetusvälineet 2. osa, Miten oppilaitoksesi oppivat liikkumaan, kommunikoimaan sekä pääsee alkuun Second Lifessa muokkaamaan käyttäjäprofiiliaan ja ulkoasuaan. Kurssille osallistuminen ei siis vaatinut ennakko- Kurssilohkot Moodlessa rakentuvat siten, että kunkin tietoja Second Lifesta. viikon kohdalta löydät:• Toisella viikolla perehdyttiin Second Life • kyseisen viikon tehtävät -rakentamisen perusteisiin. Rakentamisen • tapaamisten jälkeen ohjeet eli yhteenvedot sijoittaminen näin aikaiseen vaiheeseen oli tapaamisissa opituista asioista kouluttajatiimimme mielestä välttämätöntä, • mahdollisen lisäinformaation koska se avasi käyttäjälle Second Lifen toimintalogiikkaa ja antoi hyvät valmiudet 1. Jakso – Second Life -perustaidot Second Life -opetusvälineiden käyttöön sekä Tällä viikolla pohdimme sitä mitä uutta odotamme Se- yksinkertaisten opetusta palvelevien cond Lifen tuovan opetukseemme ja opimme Second apuvälineiden rakentamiseen. Lifen perustoimintoja: liikkumista, kommunikointia ja• Kolmannen viikon teemoina olivat Second Life avatarin ulkoasun muokkaamista. -opetusvälineet ja opetukseen suunnitellut Monet tehtävistä suoritetaan Second Lifessa ja tä- ympäristöt. män jälkeen tehtävää kommentoidaan ja tehtävässä• Neljännellä viikolla jatkettiin välineiden käytön mahdollisesti annettuja kysymyksiä pohditaan keskus- harjoittelua ja koulutettavat saivat käytännön telualueella. Keskustelualueella on myös mahdollista neuvoja oman toimintansa aloittamiseen esittää kysymyksiä, jos jokin asia jäi epäselväksi. Second Lifessa sekä vinkkejä kouluttajille hyödyllisistä verkostoista. Tällä viikolla oli Tehtävät/keskustelualueet: poikkeuksellisesti kaksi Second Life -tapaamista, • Tehtävä 1.1. Esittele itsesi joista jälkimmäisessä kuultiin vierailijaluento • Tehtävä 1.2. Miten näet Second Lifen nyt? Second Lifen opetuskäytöstä. • Tehtävä 1.3. Ensimmäinen tapaaminen Second LifessaKoko koulutuksen läpäisevänä teemana oli yhteinen • Tehtävä 1.4. Kokeile oppimaasipohdinta siitä, mitä uutta Second Life tarjoaa opetta- • Tehtävä 1.5. Muuta avatarisi ulkoasuajalle ja mitä hänen on hyvä ottaa huomioon, jotta tämä • Tehtävä 1.6. Laadi avatarillesi profiiliväline palvelisi hänen opetustaan ja oppilaitostaan par- • Ohjeethaalla mahdollisella tavalla. Tämä teema pyrittiin nivo- • Second Life -perustaidotmaan mukaan myös mahdollisimman moneen käytän- • Second Life -perustaidot – pikaohjenön harjoitteeseen. • Lisäinformaatiota ja hyödyllisiä linkkejä • Second Life KnowledgebaseKoulutuksen käytännön toteutus • Edufinland.fi-sivuston linkit Second Life -oppaisiinKansalaisfoorumi toteutti vuoden 2009 aikana neljä • Yadni’s Junkyard Second Lifessaneljän viikon mittaista koulutusta, joiden suunnittelus- • Fabulously Free in SL -sivustota ja toteutuksesta vastasivat suunnittelija Riitta Lis-ki, koulutuspäällikkö Irma Syrén ja uusmediakouluttaja 2. jakso – Second Life -rakentamisen perusteetPäivi Svärd. Kullekin kurssille otettiin 10–12 opiske- Tällä viikolla opit perusteet Second Life -rakentamises-lijaa ja kaikkiaan neljään koulutukseen osallistui 43 ta ja pohdimme yhdessä mihin opettaja tätä taitoa tar-opiskelijaa. Koulutettavat olivat pääasiassa opettajia vitsee. Lisäksi tutustut Second Lifea käsitteleviin Sulaeri koulutusasteilta ja vapaan sivistystyön piiristä. Pinta podcasteihin.   raportit 2012 73
  • 74. Asiantuntija-alustaja Teemu Moilanen Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksesta on lennättänyt kurssilaiset kuuntelemaan luentoa. Tehtävät/keskustelualueet: • Ohjeet • Tehtävä 2.1. Toinen tapaaminen Second Lifessa • Kolmannen tapaamisen yhteenveto • Tehtävä 2.2. Kokeile oppimaasi – rakenna infotaulu • Angrybeth’s Education Tools -paketista • Tehtävä 2.3. Tutustu erilaisiin rakennelmiin ja • Lisäinformaatiota ja hyödyllisiä linkkejä ympäristöihin • Ilmaisia ja maksullisia opetusvälineitä sekä • Tehtävä 2.4. Sula Pinta Podcast informaatiota kouluttajille – ICT-kirjasto • Ohjeet • Ilmaisia opetusvälineitä Second Lifessa • Kuvien tuominen, rakentaminen, – EdunationII Starjunky’s Note Projector • SLoodle – Second Life + Moodle • Lisäinformaatiota ja hyödyllisiä linkkejä • Xstreet SL – Second Life nettikauppa • Ivory Tower Library of Primitives Second Lifessa • Edunation II:n hiekkalaatikko Second Lifessa 4. Jakso – Opetusvälineet 2. osa • EdTechin hiekkalaatikko Second Lifessa – Miten mukaan Second Lifeen? Tällä viikolla tutustumme uusiin opetusvälineisiin ja 3. Jakso – Opetusvälineet 1. osa opettajien tietolähteisiin ja verkostoihin ja saat infor- Tällä kolmannella viikolla perehdymme muutaman maatiota siitä miten sinä/oppilaitoksesi pääset toimin- opetusvälineen käyttöön ja tutustumme opetusympä- nan alkuun Second Lifessa. ristöihin. Tehtävät/keskustelualueet: Tehtävät/Keskustelualueet: • Tehtävä 4.1. Neljäs tapaaminen Second Lifessa • Tehtävä 3.1. Kolmas tapaaminen Second Lifessa • Tehtävä 4.2. Käy ICT-kirjastossa ja hanki • Tehtävä 3.2. Harjoittele oppimaasi opetusvälineitä – tee PowerPoint-esitys • Tehtävä 4.3. Tutustu opettajan tietolähteisiin ja • Tehtävä 3.3. Tutustu koulutusympäristöihin verkostoihin • Tehtävä 3.4. Millainen on hyvä opetusväline SL:ssa? • Tehtävä 4.4. Viides tapaaminen Second Lifessa74    raportit 2012
  • 75. Äänet on testattu ja koulutus on käynnistymässä. Etualalla Koulutettavat keskustelevat pareittain ja opettajat seuraavattilannetta vetää Päivi Svärd ja taustalla tarkkailee muu taustalla. Vihreä kuutio mittaa jäljellä olevaa keskusteluaikaa.koulutustiimi.• Ohjeet• Neljännen tapaamisen yhteenveto• Lisäinformaatiota ja hyödyllisiä linkkejä• EduFinland-saaren internetsivut• SLED-Fin sähköpostilista• Second Life -sivuston kouluttajille suunnattu osio• Second Life Eduscape Blog, Linden Labin uusi koulutusblogi• Second Life -wiki• SL Educators mailing list - SLED• SLED Search• The Educators Archives• SLED Blog Kurssilaiset purkavat pienryhmäkeskustelun tuloksia Note• Simteach wiki Projector -välineellä.• ISTE-saari Second LifessaHuolellinen suunnitteluosoittautui tärkeäksiKoulutuksen toteuttaminen Second Lifeen vaati huo-lellista ja pikkutarkkaa suunnittelua. Huomioon oliotettava monia sellaisia seikkoja, joita ei äkkiseltääntullut ajatelleeksi. Kansalaisfoorumin kouluttajatiimikäytti etukäteisvalmisteluihin ja suunnitteluun erittäinpaljon aikaa.Ennen koulutuksen alkuaKurssille haluavia opastettiin tarkistamaan jo ennenilmoittautumista, että heidän käytössään oleva lait- Ensimmäisellä oppitunnilla elämyksiä tarjosi yhteinenteisto täytti ohjelman korkeat laitteistovaatimukset. tutustumislento lentävällä matolla.   raportit 2012 75
  • 76. Oppitunnin eri vaiheisiin varattavaa aikaa oli vaikea ar- vioida, koska siihen vaikuttivat opiskelijoiden erilainen kyky omaksua uusia asioita ja yllättävät tekniset on- gelmat. Helmasyntimme oli haalia liikaa asiaa yhdelle tunnille, mikä toisinaan aiheutti kiireen tuntua oppitun- nin aikana. Jos oppitunnin aikana oli tarkoitus siirtyä paikas- ta toiseen Second Lifessa, oli tämä siirtyminen suun- niteltava erityisen huolellisesti. Yhteinen kävely vir- tuaalimaailmassa ei suju yhtä mutkattomasti kuin todellisuudessa. Kokemattomien käyttäjien on vaikea seurata muiden liikkeitä ja he eksyvät helposti virtuaa- lisiin pensaisiin ja muihin rakennelmiin. Näissä tilan- teissa käytimme apuna mm. opettajan perässä vedet- täviä istuimia, joilla koko ryhmän sai kätevästi siirrettyä paikasta toiseen. Kukin kouluttaja testasi etukäteen kaikki tarvittavat Kurssin aikana vierailtiin kohteissa, joissa oli jaossa ilmaisia käyttöliittymän ominaisuudet ja käytettävät välineet. opetusvälineitä kouluttajille. Välineiden käyttöä harjoiteltiin Huomasimme, että kouluttajalla on hyvä olla useampia oppitunneilla ja välitehtävissä. avatareja, joilla on erilaisia toiminta- ja käyttöoikeuk- sia. Jos jotain koulutukseen suunniteltua välinettä testasi vain sen omistajana, tuli oppitunnilla helpos- ti ongelmia, koska opiskelijoiden oikeudet eivät riittä- Kurssilaisille lähetettiin kehotus ja ohje avatarin luomi- neetkään välineen käyttämiseen. sesta ja ohjelman asentamisesta koneelleen hyvissä Kouluttajatiimille tutuissakin vierailukohteissa käy- ajoin ennen kurssin alkua. Avatar on Second Lifen asu- tiin aina etukäteen tarkistamassa, että kohteet olivat kas eli virtuaalinen hahmo, jolle sen omistaja antaa ni- käyttökelpoisia ja että ne eivät olleet muuttuneet oppi- men ja määrittää haluamansa ulkoasun. Kurssilaiset tunnin ajankohtaan mennessä. Tarvittaessa tilalle et- tarvitsivat myös kuulokemikrofonisetin. sittiin uusia kohteita, jotka vastasivat opetussuunnitel- Koska puheäänen käyttö Second Lifessa tuotti eri- man tavoitteita. tyisen paljon ongelmia, päätettiin, että kaikkien kou- Myöskin oli otettava huomioon, että koulutettavat lutukseen osallistuvien kanssa tehdään äänitesti Se- tarvitsivat kurssin aikana pienen määrän Second Lifes- cond Lifessa jo ennen ensimmäistä kurssitapaamista. sa käytettävää valuttaa eli Linden dollareita. Tämä asia Tämä osoittautui oikeaksi toimintatavaksi. Ilman näi- ratkaistiin siten, että yksi kouluttajista jakoi koulutetta- tä tapaamisia, joissa voitiin rauhassa kahden kesken ville tarpeellisen määrän työnantajan luottokortilla os- kunkin kurssilaisen kanssa tarkistaa äänen toimivuus tamaa virtuaalista valuuttaa. ja tarkistaa ääniasetukset, olisi ensimmäisestä yhtei- sestä Second Life -tapaamisesta todennäköisesti suu- Kolme kouluttajaa oli etu ri osa kulunut ääniongelmien ratkaisemiseen. Olimme onnellisessa asemassa, koska kouluttajia oli kolme. Tämä saattaa tuntua liioittelulta kun opiskelijoi- Ennen kutakin tapaamista ta oli kullakin kurssilla 10–12, mutta ratkaisu oli erit- Second Lifessa täin toimiva. Myös kukin 1,5 tunnin Second Life -koulutussessio Oppitunneilla saatoimme vaativissa toiminnallisis- suunniteltiin huolellisesti. Suunnittelutapaamiset to- sa tilanteissa jakaa koulutettavat pienryhmiin ja pys- teutettiin Second Lifessa, jossa ideoita voitiin testata tyimme yleensä huolehtimaan myös niistä opiskelijois- ja kehittää kouluttajien kesken jo suunnitteluvaihees- ta, joilla oli teknisiä tai muita vaikeuksia ilman, että sa. Kouluttajien työnjaosta sovittiin ja oppitunneille koko ryhmä joutui odottamaan kohtuuttoman kauan. tehtiin tarkka käsikirjoitus ja aikataulu. Aikatauluun Lisäksi meillä oli paikkaaja valmiina, jos tekniset on- varattiin myös joustoa, tehtiin varasuunnitelmia ja gelmat – esim. äänen kanssa – osuivat kouluttajan vähiten tärkeät asiat sijoitettiin oppitunnin loppuun. omalle kohdalle. Usean kouluttajan voimin pystyimme76    raportit 2012
  • 77. Koulutuksessa syntyneitä oivalluksia Second Life -kouluttajan kymmenen käskyä 1. Ole rauhallinen ja kärsivällinen • Ohjaa ja neuvo rauhallisesti ja maltilla, toista. Ensimmäisen koulutuksen • Seuraa ja tarkkaile tilannetta, kysy ja kuuntele. osanottajat koostivat koulu- • Etene ryhmän tahtiin. tuksen kuluessa Second Life 2. Ole selkeä -kouluttajan 10 käskyä, jotka • Ohjeista selkeästi sekä suullisesti 1. Ole rauhallinen! ovat tässä kuvassa tärkeys- että kirjallisesti. järjestyksessä. Me koulut- • Käytä yhteneviä termejä. tajat pystyimme yhtymään 3. Hallitse tekniikka näihin kymmeneen käskyyn • Harjoittele, testaa ja ennakoi. varauksetta. 4. Innosta • Ole positiivinen ja kannusta. 5. Varaudu teknisiin ongelmiin 2. Ole selkeä! • Varmista ja taas varmista etukäteen. • Varaa aikaa. • Tee varasuunnitelma. 6. Opettele uutta, etsi ja löydä • Ota selvää uusista asioista. • Ota talteen hyödylliset paikat, asiat ja käytänteet. 7. Verkostoidu 3. Hallitse tekniikka! • Suhtaudu avoimesti uusiin ihmisiin. 8. Älä toimi yksin • Jaa vastuuta, useampia ohjaajia ja selkeä työnjako. 9. Mieti ryhmäkoot • Käytä pieniä ryhmiä jos vaaditaan osallistumista. • Laita välitehtäviin työpari matkaan. 10. Ole armollinen itsellesi • Opi virheistä, moka on lahja. • Kaikkiin teknisiin ongelmiin et voi itse vaikuttaa. Second Life -opiskelijan huoneentaulu 1. Harjoittele paljon • Harjoittele ahkerasti uusia taitojasi. • Opi tekemällä, yritä uudestaan. 2. Tee yhdessä 1. Harjoittele! • Opi yhdessä, jaa kokemukset. • Seikkaile kaverin kanssa. Toisella kurssilla vaihdettiin 3. Ole rohkea näkökulmaa ja opiskelijat • Kulje, ihmettele ja kokeile rohkeasti. pohtivat Second Life -koulu- • Kysy ja pyydä apua. tuksen onnistumisen edelly- 4. Ole rauhallinen ja kärsivällinen • Ota huomioon tilanne ja muut henkilöt. tyksiä Second Life -opiske- 2. Tee yhdessä! • Ole kohtelias, pyydä puheenvuoroa. lijan näkökulmasta. Myös 5. Varaa aikaa ja rauhallinen paikka näihin ohjeisiin on helppo • Sulje puhelin ja työhuoneen ovi. yhtyä. 6. Laita tekniikka kuntoon • Tarvitset kunnollisen yhteyden, tehokkaan tietokoneen ja toimivan kuulokemikrofonin. 3. Ole rohkea!   raportit 2012 77
  • 78. myös helpommin varmistamaan, että kaikki opiskelijat sisälsivät myös tutustumisretkiä tulevien Second Li- pysyivät paikasta toiseen siirryttäessä mukana. fe -kouluttajien kannalta mielenkiintoisiin ja hyödylli- siin kohteisiin ja tutustumista verkon tietolähteisiin. Oppitunnit olivat toiminnallisia Välitehtäviin kuului myös avatarin ulkoasun muokkaa- Neljän viikon kurssin aikana järjestettiin viisi 1,5 tunnin minen: valmiiksi säädettyjä ulkoasuja on rajallinen oppituntia Second Lifessa. Oppituntien alussa joudut- määrä, eivätkä ne välttämättä miellytä käyttäjiä sellai- tiin aina käyttämään jonkin verran aikaa sen varmista- senaan; toisaalta oppitunneilla oli eduksi se, että ava- miseen, että kaikkien läsnäolijoiden ääniominaisuu- tarit eivät olleet keskenään samannäköisiä. det toimivat. Kunkin koulutuksen alussa sovittiin, että Välitehtäviä oli yleensä kaksi kutakin kurssijaksoa kouluttajat ja osallistujat käyttävät oppituntien aikana kohden. Välitehtävät suoritettiin parin kanssa. Tämä avatar-nimiä puhutellessaan toisiaan ja viitatessaan osoittautui hyväksi käytännöksi, josta saimme kurs- toisiinsa. Näin pyrittiin vähentämään sekaannuksia ja silaisilta paljon positiivista palautetta. Parin kanssa pienentämään muistikuormaa toisilleen vieraiden ih- työskentely oli helpompaa ja ennen kaikkea se koettiin misten kesken – oletusarvon mukaisesti nimi näkyy hauskemmaksi kuin yksinäinen puurtaminen oudossa käyttöliittymässä avatarin pään päällä ja nimen voi ai- ympäristössä. Välitehtävissä syntyneitä tuotoksia lai- na myös tarkistaa avatarin profiilista. tettiin esiin ryhmän luokkatilaan Second Lifessa tai Opetustilanteessa rauhallisuus oli valttia. Pyrim- tehtävistä raportoitiin kurssin Moodlessa. me antamaan kaikki ohjeet mahdollisimman selkeästi ja käyttämään mahdollisimman loogisia ja johdonmu- Moodle täydensi ja jäsensi kaisia termejä. Aika ajoin tarkistimme suullisesti, että Oppituntien aikana läpikäytyjen toimintojen ohjeet, kaikki olivat vielä kärryillä, ja toiminnallisissa tilanteis- suuri määrä hyödyllisiä linkkejä ja välitehtävät koottiin sa tarkkailimme konkreettisesti avatarien sijoittumista Moodleen. Moodlen keskustelupalstoilla oli koulutuk- ja työn edistymistä. sessa tärkeä merkitys, niillä kurssilaiset voivat antaa Oppitunnit olivat hyvin toiminnallisia ja niissä kes- palautetta, esittää kysymyksiä ja pohtia rauhassa asi- kityttiin käyttöliittymän ja eri välineiden käytännön har- oita, joihin ei tunneilla jäänyt aikaa. Myös välitehtävien joitteluun. Pitkiä alustuksia vältettiin, ja ryhmäkeskus- suorittamisesta raportoitiin keskustelupalstoilla. telut Second Lifessa olivat lyhyehköjä. Halusimme Moodle täydensi Second Lifessa tapahtuvaa opetus- käyttää yhteiset Second Life -sessiot mahdollisimman ta, sen avulla tieto saatiin jäsenneltyä johdonmukaisesti tehokkaasti käytännön taitojen opettamiseen. Laajem- ja kaikki materiaali koottua yhteen paikkaan. Kolmiulot- piin keskusteluihin, pohdintaan ja kysymyksiin kurssi- teinen virtuaalinen ympäristö ei ole paras väline tähän laisille tarjoutui mahdollisuus Moodlessa. tarkoitukseen. Kurssimoodle koettiin tärkeäksi ja jokai- Useimmille kurssilaisille toimiminen virtuaalimaail- sen kurssin lopussa osallistujat toivoivat, että se pidet- massa oli täysin uutta ja oppitunti oli heille hyvin in- täisiin jonkin aikaa auki vielä kurssin päätyttyäkin. tensiivinen kokemus. Oppitunteihin pyrittiin myös li- säämään joitain sellaisia elämyksellisiä elementtejä, Palaute ja koulutuksessa joiden toteuttaminen muilla välineillä olisi ollut mah- kertynyttä aineistoa dotonta. Kurssilaisten palaute Oppitunneilla sattui usein kommelluksia, ja absur- Kunkin kurssin jälkeen kurssilaisilta kerättiin palautet- deja tilanteita syntyi tiuhaan. Nämä tilanteet olivat kou- ta Webropol-kyselyllä. Kyselyihin vastasi 25 henkilöä. lutuksen suola ja tekivät opiskelusta usein ratkiriemu- Kiitettävän yleisarvion kurssista antoi 52,1 %, hy- kasta. Uudessa ympäristössä virheitä ja kohelluksia vän 42,7 % ja tyydyttävään päätyi 5,2 % vastanneista. sattui sekä opiskelijoille että opettajille, niistä pyrittiin Kurssin kokonaiskestoa piti hyvänä 68 % ja liian ly- ottamaan oppia periaatteella ”Moka on lahja”. hyenä 32 % vastanneista. Tehtävien määrään oltiin erit- täin tyytyväisiä, peräti 92 % piti niiden määrää sopiva- Välitehtävissä harjoiteltiin na ja vain 8 %:n mielestä niitä oli liikaa. uusia taitoja Opetuksen ja ohjaamisen laatua piti kiitettävänä Second Lifen käytön oppiminen vaatii runsaasti oma- 84 % vastanneista ja hyvänä 16 %. Tehtävien laatu oli kohtaista harjoittelua, joten kukin jakso sisälsi myös kiitettävä 56 %:n mielestä ja hyvä 44 %:n. Oppimate- välitehtäviä, joiden avulla opiskelijat kertasivat ja har- riaalin ja tietolähteiden laatua piti kiitettävänä 52 %, joittelivat oppitunneilla läpi käytyjä asioita. Tehtävät hyvänä 44 % ja tyydyttävänä 4 % vastanneista.78    raportit 2012
  • 79. Second Life -oppimisympäristön laatua piti kiitettä- aktiivisuus, palautteen anto ja kaikkienvänä 36 %, hyvänä 52 % ja tyydyttävänä 12 %. Moodlen mukana olijoiden huomioiminen.kohdalla vastaavat luvut olivat: kiitettävä 52,2 %, hyvä • Ohjaus Second Lifessä oli hyvää ja rauhallista,41,7 % ja tyydyttävä 4,2 %. kukaan ei tuntenut itseään tumpeloksi. Kurssin hyödyllisyyttä oman oppimisen/työn kan- • Oppimistani edistivät opetuksen sopiva vaiheistus,nalta vastaajat arvioivat seuraavasti: 48 % kiitettävä, paritehtävät, henkilökohtaiset palautteet,44 % hyvä ja 8 % tyydyttävä. vuorovaikutus ja ryhmässä oppiminen.Vapaamuotoinen palaute Oppimista ja tavoitteidenVapaamuotoisessa palautteessa vastaajat erittelivät saavuttamista haittaavia tekijöitäoppimistaan ja tavoitteiden saavuttamista edistänei- Ylivoimaisesti suurin oppimista haittaava tekijä oli opis-tä ja haitanneita tekijöitä sekä antoivat kurssin järjes- kelijoiden aikapula, joka vaikutti tehtävien suorittami-täjille kehittämisideoita ja parannusehdotuksia. Kursi- seen, materiaaleihin perehtymiseen ja vaikeutti sopivanvoidut tekstit ovat editoituja otteita vapaamuotoisesta ajankohdan löytämistä paritehtäville. Lisäksi kaksi kurs-palautteesta. sitapaamista viimeisellä kurssiviikolla sai kritiikkiä. • Opiskelu oli hyvin intensiivistä, millä on omatOppimista ja tavoitteiden hyvät puolensa. Koska kurssi sijoittui kevät-saavuttamista edistäneet asiat kaudelle ja töiden ohella joutui perehtymäänHyvä ryhmähenki ja koulutuksessa vallinnut mukava täysin uuteen, ei kurssin antia pystynyt täysintunnelma nousi palautteessa erittäin selkeästi esiin. hyödyntämään.Parityöskentely välitehtävissä sai myös runsaasti kiit- • Parityö oli antoisaa, mutta vaati aikataulujentävää palautetta: yhteensovittamista, siksi välillä vain• Hyvä ryhmä ja mukava oppimista edistävä teeskentelimme yhteistyötä. ilmapiiri ja huumori! • Toukokuu on opettajille kiireinen kuukausi,• Parin kanssa työskennellessäni opin joten kurssitapaamisia saisi olla korkeintaan enemmän kuin olisin oppinut yksin. kerran viikossa. Paritehtävinä suoritettaviin• Parityöskentely pakotti varaamaan aikaa kotitehtäviin on muuten melkein ylivoimaista tehtävien tekemiselle. järjestää aikaa.• Tehtävien tekeminen parin kanssa oli mukavaa • Aikapula on aina ongelma, nyt olin kuitenkin ja auttoi ratkomaan yhdessä ongelmia. Yhdessä vetänyt kalenteriin selkeät tilat tälle tuli selviteltyä muitakin mielenkiintoisia kysymyksiä. koulutukselle ja se toimi.Pienryhmätyöskentely oppituntien aikana sai myöskiitosta:• Kolme kouluttajaa vetämässä jokaista lähisessiota varmisti, että kaikki osallistujat saivat tasonsa mukaista yksilöllistä huomiota.• Jako pienryhmiin helpotti uusien asioiden oppimista, opettajilla oli aikaa katsella ja kuunnella kunkin tekemisiä.Moodlen käyttö Second Lifen rinnalla koettiin toimivak-si ratkaisuksi ja keskustelut Moodlessa ja myös Se-cond Lifessa antoisiksi. Tekniset ongelmat saivat myös mainintoja, mutta nii- Kurssikokonaisuus yleensä, eli ohjaus Second den merkitys oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuinLife -sessioissa, se miten asiat oli jäsennelty, teh- aikapulan:tävät ja niiden taso, materiaalit, vinkit ja linkit, sai- • Ääniongelmat turhauttivat. Niihin ei voinutvat tasaisesti positiivisia mainintoja palautteessa, vaikuttaa ja ne estivät osallistumiseni kolmanteensamoin kuin opettajien ammattitaito, ystävällisyys, lähijaksoon ja lisäksi paritehtävien tekoon.   raportit 2012 79
  • 80. Opiskelijoiden erilainen lähtötaso ja lähiopetussessioi- Kurssien lähtökohtana oli, että osallistujilla on aikai- den tempo sai myös mainintoja: sempaa kokemusta Second Lifesta tai vastaavan tyyp- • Mukana oli eritasoisia opiskelijoita. Itse olin pisistä ympäristöistä sekä halua kehittää ja syventää ensikertalainen ja välillä oli vaikeuksia pysyä omaa osaamistaan ja asiantuntemustaan projektityös- mukana. Tämä toisaalta asetti hyviä haasteita kentelyn ja teoreettisemman pohdinnan kautta. Kurssi eikä opiskelu missään vaiheessa tuntunut liian vastasi 3 opintopisteen yliopistollista opintosuoritus- helpolta tai turhauttavalta. ta. Periaatteellisesta lähtötasovaatimuksesta huoli- • ”Lähiopetussessiot” Second Lifessa tuntuivat matta kurssit aloitettiin lähiopetuspäivällä, jossa käy- joskus liiankin lyhyiltä, koska asioita mentiin tiin läpi Second Life -asiakasohjelman ominaisuudet ja melko nopeasti läpi. Onneksi apua ja ohjausta peruskäyttö. sai Moodlessa session jälkeen. Koulutuksen Kehittämisideoita ja parannus- suunnittelu ja toteutus ehdotuksia kouluttajille Kurssi koostui kahdesta pääjaksosta, joista ensimmäi- Kehittämisideoissa ei noussut yhtä selkeästi esiin usei- sen aikana opiskelijat tutustuivat lähemmin Second Li- ta kaikkia vastaajia yhdistäviä toiveita. Moni vastaajista fen opetus- ja koulutuskäytön teoriaan ja käytäntöön. oli tyytyväinen kokonaisuuteen sellaisenaan ja toivoi li- Toisen jakson aikana opiskelijat toteuttivat oman pro- sää samanlaista tai jatkokoulutusta. Osassa vastauksia jektityön kurssin kouluttajien ohjauksessa sekä koosti- ajanpuute nousi jälleen selkeästi esille ja kurssin aika- vat projektista raportin, jonka tarkoituksena oli syven- tauluun toivottiin enemmän väljyyttä ja esim. koulutuk- tää käytännössä opittuja taitoja ja tehtyjä huomioita. sen jakautumista pidemmälle ajanjaksolle. Ensimmäiseen pääjaksoon sisältyi Second Life -pe- ruskäytön lisäksi luentoja ja harjoituksia rakentamises- ta ja ohjelmoimisesta Second Life -ympäristössä, laaja katsaus Second Lifen opetuskäytön parhaisiin käytän- töihin Suomessa ja maailmalla sekä syventävä katsa- us virtuaalimaailmojen opetuskäytön teoriaan. Tämän Second Lifen ja muiden lisäksi kursseilla käytettiin kansainvälisesti tunnettu- ja ulkomaisia vierailuluennoitsijoita, jotka osallistuivat virtuaalisten ympäristöjen opetukseen Second Lifen välityksellä. Opetuksen lisäk- vahvuudet ovat osin voimak- si kurssin aikana tehtiin tutustumiskäyntejä Second Li- fen sisällä erityyppisiin opettamisen ja kouluttamisen kaassa läsnäolon tunteessa ja kannalta relevantteihin kohteisiin ja ympäristöihin, jois- osin virtuaalisen ympäristön ta osa oli oppilaitosympäristöjä ja osa oppimisen kan- nalta hyödyllisiä esimerkkiympäristöjä. rajoittamattoman käytön Projektityöskentelyssä opiskelijat saivat henkilökoh- mahdollisuuksissa. taista ohjausta sekä ryhmäohjausta oman projektiaja- tuksensa tueksi. Projektien aiheet vaihtelivat suuresti kulttuurien välisen kommunikaation opettamisesta Se- cond Life -opetustyökalujen tuottamiseen ja opettavan organisaation sisäisen yhteistyön parantamiseen sekä laajoihin kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin. Opiskeli- joiden projektien menestyksen kannalta keskeistä vai- Second Life opetus- ja koulutuskäytössä kutti olevan henkilökohtaisen innostuksen lisäksi ai- – asiantuntijakurssi (Åbo Akademi) heen selkeys ja konkreettisuus sekä erityisesti oman opetuksellisen ajatuksen selvä yhteys Second Life Lähtötilanne -virtuaalimaailman tiettyihin ominaisuuksiin ja erityis- Åbo Akademin Informaatiotutkimuksen oppiaine toteut- mahdollisuuksiin, jotka erottavat sen fyysiseen läsnä- ti AVO-hankkeen yhteydessä pidemmälle ehtineille Se- oloon perustuvasta ympäristöstä. Ryhmätyöskentelyyn cond Life -opettajille ja kouluttajille suunnattuja Second ja kansainväliseen yhteistyöhön perustuvat konseptit Life opetus- ja koulutuskäytössä -asiantuntijakursseja. toimivat tyypillisesti ilman vaativaa teknistä valmiste-80    raportit 2012
  • 81. Keskustelu käynnissä Suomi ry -saaren pienryhmätilassa.lua, mutta projektit osoittivat myös sen, että verrattain syventämään käsitystään Second Lifen opetus- ja kou-yksinkertaisella kolmiulotteisen ympäristön muokkaa- lutuskäytöstä tavalla, joka auttoi heitä kyseenalaista-misella on mahdollista toteuttaa käsitteellisesti vaati- maan sekä ympäristön että yleisesti kolmiulotteistenvia kokonaisuuksia, jotka hyödyntävät laajasti Second virtuaaliympäristöjen käyttöön liittyviä oletuksia. On eriLifen tarjoamia erityisominaisuuksia. Virtuaaliläsnäolo asia ”viedä” oppilaitos tai muu oma organisaatio vir-ja Second Lifen erillisyys fyysiseen läsnäoloon perus- tuaalimaailmaan kuin käyttää ympäristöä merkityksel-tuvasta todellisuudesta auttoi myös esimerkiksi yrittä- lisesti organisaation tavoitteiden toteuttamiseen. Toi-jyyskasvatukseen liittyvissä projekteissa, joissa lähtö- saalta tietyntyyppisten oppimistilanteiden luominenkohtana oli antaa kurssille osallistuville opiskelijoille Second Life -ympäristössä ei ole eikä voi olla fyysiseentietyt lähtökohdat yritystoiminnan perustamiseen virtu- läsnäoloon perustuvan todellisuuden mukaisten koke-aalimaailman sisällä. musten ja tilanteiden mallintamista ja siirtämistä sel- Kurssilla kouluttajina toimivat Isto Huvila ja Kim laisenaan uuteen ympäristöön.Holmberg, avustavana kouluttajana keväällä 2010 Kat- Yksi kurssilaisista pohti projektiraportissaan ”ren-ja Hilska-Keinänen sekä joukko ulkopuolisia vierailevia touttavan ympäristön” käsitettä ja totesi, ettei se oleopettajia, mm. FT Sheila Webber (University of Sheffield) kovinkaan yksiselitteinen tehtävä.ja Professori Terry Beaubois (Montana State University). Haasteita oppimistilainteiden onnistumiselle syn-Käytännön toteutuksessa suurena etuna oli, että kaikil- tyi kurssilaisten lähtötasosta ja kurssilla ilmenneis-la kouluttajilla oli paljon henkilökohtaista kokemusta Se- tä teknisistä ongelmista. Osallistujien (oppilaiden jacond Lifen käytön opettamisesta eri yhteyksissä sekä opettajien) yhteysvaikeudet sekä asiakasohjelman va-Second Lifen opetuskäytön kentän laajaa tuntemusta. kausongelmat olivat valitettavan arkipäiväisiä, ja ne hankaloittivat selvästi virtuaalimaailmaopetuksen ke-Kokemuksia ja oivalluksia hittämistä. Samala ne kielivät siitä, että virtuaalimaa-Kurssien aikana toistuivat monet samat kysymykset. ilmojen opetus- ja koulutuskäyttö ovat vielä suhteelli-Kurssin tavoitteiden mukaisesti kurssilaiset onnistuivat sen uutta.   raportit 2012 81
  • 82. ominaisuudet jäävät käyttämättä, jos opetuksessa tyy- Johtopäätökset dytään pelkkään luennointiin ja kalvoihin. Tutustuminen toisiin ihmisiin Second Lifessa tun- Second Lifen tuu hyvin aidolta. Tämä tukee ryhmäytymistä, joka tun- vahvuudet opetuskäytössä tuukin onnistuvan paremmin kuin perinteisessä verk- Perinteisiin tekstipohjaisiin oppimisympäristöihin tai kopohjaisessa oppimisympäristössä. Niissä opiskelijat videoneuvottelusovelluksiin verrattuna Second Lifen tuntevat itsensä hyvin yksinäisiksi, koska synkroni- vahvuus opetuskäytössä on sen monipuolinen toimin- nen viestintä muiden opiskelijoiden ja opettajan välil- nallisuus ja reaalimaailmaa muistuttava, mutta silti lä puuttuu. Tämä johtaa toisinaan keskeytyksiin. Voi- todellisuuden rajat ylittävä visuaalisuus sekä opiske- makas läsnäolon tunne virtuaalisessa ympäristössä lijoiden voimakkaasti tuntema läsnäolon tunne. Opis- saattaa parhaassa tapauksessa jopa vähentää kes- kelijoita voidaan aktivoida ja osallistaa samankaltaisil- keytysten määrää, mutta tälle päätelmälle ei vielä ole la yhteistoiminnallisilla menetelmillä, joita käytetään tieteellistä tukea. reaalimaailman tilanteissa. Myös pienryhmätyöskente- Oppimistilanteissa Second Life antaa sekä opiske- lyn organisoiminen on Second Lifessa luontevaa, kun lijalle että opettajille mahdollisuuden toteuttaa itseään ryhmiin järjestäytymistä voidaan ohjeistaa visuaalisten ja omaa persoonaansa. Toisaalta ympäristö tuottaa vä- kiintopisteiden mukaan (esimerkiksi tuoliryhmät, tyynyt hän väliä erilaisia yllättäviä, koomisia ja absurdejakin ja pienryhmätilat). Näin opetuksessa voidaan huomi- tilanteita, joita kukaan ei ole osannut ennakoida tai suunnitella. Opetustilanteissa vallitsee hauskuuden ja rentouden ilmapiiri, kun yllätyksiin suhtaudutaan jous- tavasti ja huumorilla. Opetustilanteissa toimivaksi rat- kaisuksi on havaittu yhteiskouluttajuus, jossa kussakin tilanteessa on yksi aktiivinen kouluttaja sekä yksi tai kaksi taustalla toimivaa tukihenkilöä, jotka tarkkailevat Virtuaaliset maailmat tilannetta ja opastavat tarvittaessa. Rooleja kannat- taa myös vaihtaa kouluttajien ja tukihenkilöiden kes- ovat lupaavia, ken. Opettaminen Second Lifessa on intensiivistä toi- mutta eivät ole vielä mintaa, ja roolien vaihtaminen tukee kouluttajien omaa vireyttä ja keskittymiskykyä. Samalla se tuo opetusti- opetuksen arkipäivää. lanteisiin vaihtelua. Toiminnallisissa tilanteissa use- amman ohjaajan käyttö lisäksi mahdollistaa opiskeli- joiden jakamisen pienryhmiin. Second Lifen ja muiden virtuaalisten ympäristöjen vahvuudet ovat osin voimakkaassa läsnäolon tuntees- sa ja osin virtuaalisen ympäristön rajoittamattoman käytön mahdollisuuksissa. Opettajat voivat virtuaali- sessa maailmassa rakentaa, luoda, simuloida ja esit- tää sellaisia asioita, jotka olisivat hyvin vaikeita tai jo- pa mahdottomia perinteisessä luokkahuoneessa. Jo oida erilaisten opiskelijoiden tapoja oppia, etenkin jos tästä syystä on tärkeää, että virtuaalisten maailmojen Second Lifen lisäksi opetuksessa käytetään perinteis- mahdollisuuksia tutkitaan, jotta löydetään parhaat ta- tä verkko-oppimisympäristöä. Virtuaalimaailman ja re- vat hyödyntää näitä uusia ympäristöjä opetuksessa. aalimaailman samankaltaisuuksista on etua Second Lifen käyttöä suunniteltaessa erityisesti opetuksen ja Second Life -ympäristön haasteet oppimisympäristöjen suunnittelun alkuvaiheessa, jol- Suurimmat vaikeudet oppimistilanteissa liittyvät tek- loin sekä opettajilla että oppijoilla on vähän kokemus- niikkaan: verkkoyhteyksien hitauteen tai katkeiluun, ta virtuaalisesta ympäristöstä. Samalla Second Lifea äänien toimivuuteen ja tietokoneiden kapasiteettiin. käytettäessä on oltava kuitenkin herkkä myös niiden Pahimmillaan opiskelija tai opettaja ei voi osallistua eroille. Vaikka Second Life soveltuu myös luentojen oppituntiin lainkaan, koska äänet eivät kuulu, ava- järjestämiseen ja grafiikan esittämiseen, sen parhaat tar ei suostu liikkumaan tai näytöllä ei näy kohteita,82    raportit 2012
  • 83. joiden parissa on tarkoitus toimia. Myös osallistujien ei ole liikaa latautumiskuormaa. Näin pyrittiin minimoi-tietojenkäsittelyn perusosaamisen ja laitteistotunte- maan heikkotehoisten laitteistojen ja hitaiden verkko-muksen puutteet haittaavat mukaantuloa Second Life yhteyksien aiheuttamia ongelmia oppimistilanteissa.-koulutuksiin. Etenkin tietokoneen ääniominaisuuksien Kokonaisuutena tilasuunnittelussa ja rakentamisessasäätäminen on osoittautunut alueeksi, jota kaikki eivät lähdettiin siitä, mihin ja miten tilaa on tarkoitus käyt-hallitse. Osaamiseen liittyviä ongelmia voidaan ratkoa tää oppimisen ja kokoustyöskentelyn tukena, ei ylen-erillisillä tukipalveluilla ja ohjeilla, mutta ulkopuolisista palttisesta visuaalisuudesta ja näyttävistä rakennerat-teknisistä rajoituksista johtuviin vaikeuksiin vaikuttami- kaisuista.nen on hankalampaa. Vuonna 2009 oli etenkin tekstien kirjoittaminen yh- Lopuksidessä ja toisten nähtäville Second Lifessa hankalaa. Virtuaaliset maailmat ovat hyvin lupaavia, mutta ne ei-Sittemmin tilanne on parantunut verkkosivujen näyttä- vät ole vielä opetuksen arkipäivää. Virtuaalisista maa-miseen perustuvien mediapintojen myötä. Kokonaan ilmoista ja niiden mahdollisuuksista tarvitaan vielä pal-ongelma ei ole ratkennut vieläkään, sillä Second Li- jon lisätietoa tutkimuksen ja kokeilujen kautta ennenfea käytetään erilaisilla asiakasohjelmilla, joista osa ei kuin ne voidaan integroida osaksi opetuksen arkea.näytä mediapintoja oikein. Olemme kuitenkin nähneet useita onnistuneita projek- Reaaliaikainen puheääni Second Lifessa on kes- teja ja oppineet paljon virtuaalisten maailmojen poten-keinen ominaisuus, joka tukee sen käyttöä oppimisym- tiaalista. Olemme selvästi oikealla tiellä.päristönä. Kuitenkin äänen toistossa esiintyvät viiveetja puhumisaikomuksen visuaalisten merkkien puuttu-minen aiheuttavat päällekkäin puhumisen ongelmaa.Pahimmillaan tämä saattaa aiheuttaa etenkin isossaryhmässä haluttomuutta osallistua puhumalla käytyynkeskusteluun. Linden Labin huoltotunnit ja palvelinten uudelleenkäynnistämiset on myös otettava huomioon koulutuk-sen aikataulua suunniteltaessa. Valitettavasti ennak-kotietoa huoltoaikatauluista ei aina ole käytettävissä.Siksi on hyvä sopia oppilaiden kanssa etukäteen me-nettelytavoista sellaisissa tilanteissa, joissa oma toi-mintaympäristö sulkeutuu kesken oppitunnin. Second Lifen haltuun ottaminen vie väistämättäaikaa. Jos oppilaitos suunnittele koulutusta SecondLifeen, on sen varauduttava siihen, että koulutuksentoteuttajille annetaan mahdollisuus käyttää riittävästiaikaa ympäristöön tutustumiseen ja tarvittavien taito-jen omaksumiseen. Myös riittävän tehokkaisiin tietoto-koneisiin ja nopeisiin verkkoyhteyksiin on satsattava.Kokemukset antoivat eväitä”esteettömän” Second Life-oppimisympäristön suunnitteluunKansalaisfoorumi alkoi vuoden 2009 loppupuolellasuunnitella oman Second Life -saaren hankkimista.Vuoden 2010 alussa avatun Suomi ry:n rakennussuun-nitelma perustui siihen, mitä koulutuksissa oli koettu.Tilaan haluttiin avaraa maisemaa, jossa ei ole liikaanäköesteitä. Pienryhmätyöskentelyä varten rakennet-tiin äänieristetyt, värikoodatut tilat, joiden välillä olihelppo siirtyä. Kaikki tilat toteutettiin niin, että niissä   raportit 2012 83
  • 84. 84    raportit 2012
  • 85. Elias Aarnio, Innopark Programmes Oy / Educoss Case: Educoss edisti onnistuneesti vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (VALO) opetuskäyttöä Educoss-toiminnassa on edistetty vapaiden ja avoimien ohjelmistojen käyttöä opetuksessa. Tässä raportissa kerrotaan tiiviisti, mitä nämä ohjelmistot ovat, ja kuvataan kolmen esimerkin avulla minkälaista käytännön toiminta on ollut ja mitä sillä on saavutettu.Ensimmäinen tapauksista on Kemin perusopetuksen 1. Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä jasiirtyminen käyttämään Linux-ohutpäätejärjestelmää välitettävissä.oppilastyöasemissa. Toinen on avoimien ohjelmistojen 2. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukanakäyttöä tukevan Educoss-sähköpostilistan perustami- tai olla vapaasti saatavissa.nen ja siitä saadut tulokset. Kolmantena esimerkkinä 3. Myös johdettujen teosten luominen ja levityskuvataan Kauniaisten avointen ohjelmistojen käyttöä pitää sallia.Kauniaisten Unelmakoulu-hankkeessa, jossa Educoss 4. Lisenssi voi rajoittaa muokatun lähdekoodin levit-on ollut keskustelukumppanina. Varsinainen kehitys- tämistä vain siinä tapauksessa, että lisenssi salliityö Kauniaisissa oli aloitettu jo ennen AVO-hankkeen erillisten korjaustiedostojen ja niiden lähdekoodinkäynnistymistä, joten AVO:lla ei ole ollut aktiivista roo- levittämisen. Voidaan myös vaatia, ettei johdettualia Unelmakoulun toiminnassa. Intressien ja tavoitteiden teosta levitetä samalla nimellä tai versionumerollayhteisyys ja toimiva vuoropuhelu olivat syynä siihen, että kuin lähtöteosta.allekirjoittanut kävi esittelemässä Unelmakoulun toimin- 5. Yksilöitä tai ihmisryhmiä ei saa asettaatamallia Online Educa 2011 -konferenssissa Berliinissä. eriarvoiseen asemaan. 6. Käyttötarkoituksia ei saa rajoittaa.Mistä VALOn oppilaitoskäytössä on kyse? 7. Kaikilla ohjelman käsiinsä saaneilla onEducoss-toiminnan tehtävä on ollut edistää avoimen samat oikeudet.lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä opetuksessa ja op- 8. Lisenssi ei saa olla riippuvainen laajemmastapimisessa. Avoin lähdekoodi on suomennos käsittees- ohjelmistokokonaisuudesta, jonka osana ohjelmaatä Open Source. Se tarkoittaa ohjelmistoja, jotka täyt- levitetään, vaan ohjelmaan liittyvät oikeudettävät Open Source Iniativen määritelmän1: säilyvät, vaikka se irrotettaisiin kokonaisuudesta.1 http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_l%C3%A4hdekoodi#Avoimen_l.C3.A4hdekoodin_m.C3.A4.C3.A4ritelm.C3.A4   raportit 2012 85
  • 86. 9. Lisenssi ei voi asettaa ehtoja muille ohjelmille. Toinen ongelma liittyi siihen, että suuri osa ei halun- Ohjelmaa saa levittää myös yhdessä sellaisten nut painottaa niin paljon ohjelmistojen avoimuuden yh- ohjelmien kanssa, joiden lähdekoodi ei ole avointa. teiskuntafilosofista merkitystä vaan piti sitä painolasti- 10. isenssin sisällön pitää olla riippumaton L na. Siksi haluttiin keksiä käsite, joka painottaisi asiaa teknisestä toteutuksesta. Oikeuksiin ei saa ohjelmistojen kehittämisen kannalta. Ohjelmiston läh- liittää varaumia jakelutavan tai käyttöliittymän dekoodi on kuin rakennepiirros, jonka pohjalta talo on varjolla. tehty. Siksi lähdekoodin avoimuutta, saatavuutta ja uu- delleenkäytettävyyttä painottava käsite Open Source, Olennaisinta ohjelmiston käyttäjän kannalta on se, että suomeksi avoin lähdekoodi, voitti äänestyksen 1998 monta tekijänoikeuslain mukaan tavallisesti ohjelmis- järjestetyssä alan kokoontumisessa3. ton tekijälle kuuluvaa oikeutta, kuten oikeus kopioida, muokata ja levittää ohjelmistoa, siirretään ohjelmiston Free Software Foundationin määritelmä vapaalle ohjel- käyttäjälle. Tästä seuraa: malle on lyhyt: 1. suuremmat toimintavapaudet ohjelmiston • vapaus 0: ohjelmaa saa käyttää mihin tahansa käytön, muuntelun ja jakelun suhteen ja tarkoitukseen 2. ohjelmistojen maksuttomuus. Kun kenellä • vapaus 1: ohjelman toteutustapaa saa tutkia, tahansa on oikeus levittää ohjelmistoa, ja ohjelmaa saa muokata omien tarpeiden ohjelmistoista tulee käytännössä ilmaisia. mukaiseksi Vaikka mikään tai kukaan ei kiellä myymästä • vapaus 2: ohjelman kopioita saa jakaa edelleen avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, se on lähimmäisen auttamiseksi vaikeaa sillä kuka tahansa saa jaella sitä myös • vapaus 3: ohjelman muokattuja versioita saa jakaa ilmaiseksi. Useimmiten menetellään näin ja muille, niin että niistä on hyötyä koko yhteisölle.4 avoimien ohjelmistojen ympärille rakentuvat liiketoimintamallit perustuvat tuen ja ylläpidon Käyttäjän kannalta on olennaisinta tietää, että käytän- tarjoamiseen sekä ohjelmistojen tarjoamiseen nössä vapaan ohjelmiston ja avoimen lähdekoodin oh- palveluina ja ohjelmistojen räätälöintiin. jelmiston käsitteet ovat lähes identtiset. Kahden rin- nakkaisen käsitteen rinnakkaiselo liittyy historiaan, Käsite Open Source on uudehko käsite. Se keksittiin organisaatioihin ja henkilökemioihin. On täysin oikeu- vuonna 1998 korvaamaan tai täydentämään vanhem- tettua käyttää nämä kaksi perinnettä rinnastavaa kä- paa käsitettä Free Software, suomeksi vapaat ohjel- sitettä ”vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot” mistot. Vuonna 1983 Free Software-liikkeen käynnistä- eli VALO-ohjelmistot. Vastakohtana VALO-ohjelmistoille neen Richard Stallmanin kehittämällä käsitteellä Free käytetään yleisesti ilmaisua suljetut ohjelmistot, eng- Software2 oli kaksi ongelmaa. Sana ”free” tarkoittaa lanniksi ”proprietary software”. paitsi vapaata (libre), myös ilmaista (gratis). Tästä syys- Oppimisen ja koulutuksen kannalta VALO-ohjelmis- tä henkilöt ja tahot, jotka eivät näe tai ymmärrä edel- tojen edut voidaan jakaa karkeasti kahteen eri tasoon: lä lueteltujen Open Source-määritelmän tai vastaavien 1) lähtötaso, jolla ohjelmistojen ilmaisuus on olennai- Free Software-vapauksien merkitystä ja etuja käyttäjien sin etu ja 2) taso, jossa ohjelmistojen lisenssin sane- kannalta, ovat taipuvaisia luokittelemaan ”ilmaisohjel- lemista vapauksista koituu todellista hyötyä. Esimerk- miksi”. Ohjelman ilmaisuus ei kuitenkaan tarkoita si- ki ensimmäisestä tasosta on jonkin VALO-ohjelmiston, tä, että sen lähdekoodi olisi saatavissa tai että muut esimerkiksi Firefox-selaimen, LibreOffice -toimisto-ohjel- avoimen lähdekoodin vaatimukset täyttyisivät. Siksi mistopaketin tai GIMP-kuvankäsittelyohjelmiston asen- vapaista ja avoimen lähdekoodin ohjelmista eli VALO- nus kaikkien kouluyhteisön käyttäjien käyttöön. Toisen ohjelmista puhuttaessa edelleenkin toistellaan ja te- tason käytön suomalainen malliesimerkki on koulujen roitetaan väsymiseen saakka eroa ilmaisen ja vapaan Linux-ohutpäätekäyttö. Tämä tarkoittaa sitä, että kou- ohjelman välillä. Stallmanin sanoin: ”free” as in ”free luissa ei enää käytetä PC-tietokoneita, joihin jokai- speech,” not as in ”free beer”. seen on asennettu kiintolevylle käyttöjärjestelmä. Ko- neeseen asennetun massamuistin sijaan työasemat käynnistävät itsensä paikallisverkon kautta. Käyttöjär- 2 http://en.wikipedia.org/wiki/Free_software 3 http://en.wikipedia.org/wiki/Open_source jestelmän ydinkomponentit ladataan työaseman muis- 4 http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa_ohjelmisto tiin ja sovellukset ajetaan pääosin kaikkia käyttäjiä86    raportit 2012
  • 87. palvelevalta keskuskoneelta. Etuna on halvempi ylläpito, Tapaamisen jälkeen jatkettiin konsultoivan ajatus-käyttäjän oman työpöydän ja asetusten saatavuus mil- tenvaihdon ja suunnittelun merkeissä. LTSP-järjestel-tä tahansa työasemalta sekä keskitetty ylläpito: satojen män laajentaminen koko perusopetuksen laajuiseksierillisten PC-koneiden sijaan saadaan verkko, jossa on järjestelmäksi oli mielenkiintoinen haaste. Kun tiedet-vain yksi ylläpitoa vaativa palvelin tai palvelinrypäs. tiin, että tullaan käyttämään Linux-käyttöjärjestelmää, erilaisten AV-laitteiden kuten dokumenttikameroidenCase: Kemin perusopetus ja videoprojektorien yhteensopivuus Linux-käyttöjärjes-siirtyi Linux-ohutpäätteisiin telmän kanssa oli varmistettava ja kuvattava tarjous-Yhteistyö Kemin perusopetuksen tietotekniikkauudis- pyyntöihin.tusten kanssa alkoi hankkeen alkumetreillä. Educoss-toiminnan vetäjänä tapasin syksyllä 2009 Kemin kau-pungin perusopetuksessa Linux-ohutpäätekokeiluntoteuttaneen Antti Turusen. Päämotiivi oli saada käyt- LTSP:n perusidea on yksin-töön kohtuullisella vaivalla ylläpidettävä järjestelmä, jo-ka toimisi olemassa olevassa konekannassa, josta yli kertainen: työasemissa eipuolet oli yli seitsemän vuoden ikäisiä5. Kemiläisten ole lainkaan käyttöjärjestel-ongelma oli se, että vanha ja heterogeeninen konekan-ta vaati paljon ylläpitotyötä. Käytössä oli keskitetty yl- mää tai ohjelmistoja asen-läpitojärjestelmä, mutta koneiden vanheneminen lisäsi nettuna kiintolevylle.vikatiheyttä ja ne alkoivat olla liian vanhoja ja tehotto-mia uusien raskaampien käyttöjärjestelmien ja sovel-lusten ajamiseen. Haluttiin löytää ratkaisu, joka jatkai-si myös vanhojen työasemien elinkaarta ja takaisi erikoulujen oppilaille tasavertaisemman mahdollisuudenkäyttää toimivaa tietotekniikkaa. Siksi Turunen oli al-kanut kokeilla Linux Terminal Server Project-6 eli LTSP- Muiden LTSP-järjestelmää harkitsevien kannaltajärjestelmää. olennaisin keskustelu liittyi siihen, kannattaako ylläpi- LTSP:n perusidea on yksinkertainen: työasemis- to tehdä itse vai ostaa palveluna. Ylläpitoon kuluvansa ei ole lainkaan käyttöjärjestelmää tai ohjelmistoja työmäärän arvioiminen on kuitenkin vaikeaa. Ensim-asennettuna kiintolevylle. Päätteet käynnistyvät tieto- mäinen haaste liittyy siihen, että LTSP:n testikäyttö onverkon kautta ja ohjelmistojen suorittaminen tapahtuu tekniikasta pitävälle palkitsevaa ja kouluttavaa. Muka-pääosin palvelimella. Pääte on kuin tietoverkkoyhtey- vaa työtä tehdessä tunteja ei tule laskettua kovin tark-den päässä oleva ”ikkuna” palvelimella tapahtuvaan kaan. Toinen tekijä on LTSP-käytön ympärille muodos-toimintaan. Käyttäjän kokemus on kuitenkin kuin käyt- tuneen yhteisön antama tuki ja sosiaalinen viitekehys,täisi ”tavallista tietokonetta”. jotka synnyttävät toimijalle kokemuksen kuulumises- PC-koneiden laajaan uusimiseen ei ollut resursseja. ta yhteisöön. Tällaisen innostuksen vallassa on help-LTSP tuntui tarjoavan paljon etuja erityisesti käyttäjäl- po arvioida ylläpitoon tarvittava työ hieman alakanttiin.le. Turusen kokemukset kokeilusta olivat rohkaisevia: Toinen asia, jota itse tehdessä ei välttämättä tule aja-kaikki vanha kalusto oli pystytty hyödyntämään uudes- telleeksi, on se, että kokonaisuus ei saisi olla riippuvai-sa järjestelmässä päätteinä, ja ainoa hankittu uusi lai- nen vain yhden ylläpitäjän osaamisesta. Valtavirrastate oli noin 3000 euron hintainen palvelin. Testipalveli- poikkeavan järjestelmän ylläpidon täytyy toimia ylläpi-men asennuksen Turunen teki muun työn ohessa. täjän sairaudenkin aikana tai tämän siirtyessä toisiin Syksystä 2009 alkoi vuoropuhelu Turusen ja Aarni- tehtäviin. Rutiiniluonteinen ylläpito on lisäksi erilaistaon välillä. Ajatuksia vaihdettiin muun muassa erilaisista toimintaa kuin opetuksen tieto- ja viestintäteknologiantoteutusmalleista, kustannusten muodostumisesta ja kokonaisvaltainen kehittäminen. Siksi täytyy huolehtia,tekniikasta. Tammikuun 13. päivänä 2010 järjestettiin ettei koko työaika kulu ylläpitoon vaan että myös kehit-Kemin opetustoimen henkilöstölle seminaari VALO-oh- tämiseen jää aikaa.jelmistojen käytöstä ja perehdyttiin erityisesti LTSP-jär-jestelmän luonteeseen. Paikalla oli parisenkymmentä 5 http://avoinkoulu.coss.fi/images/7/72/Antti_Turunen_Avoin_koulu.pdfhenkilöä kouluista, koulutoimesta ja tietohallinnosta. 6 http://www.ltsp.org/   raportit 2012 87
  • 88. Kemissä laskettiin erilaisten toteutusmallien koko- käyttöjärjestelmässä-hankkeessa on syksystä 2010 naisukustannuksia. Ylläpidosta pyydettiin tarjoukset alkaen etsitty sopivaa oppimisalustaa LTSP-ympäris- julkisina tarjouspyyntöinä. Tarjouspyyntöön saatiin kak- töön8. Tähän hankkeeseen liittyen Kemissä järjestet- si tarjousta, joista toinen ei kuitenkaan täyttänyt vaa- tiin lokakuussa 2012 kaksipäiväinen seminaari9, joka timuksia. Tarjouskilvan voitti Opinsys Oy, jonka tarjo- keräsi runsaat 40 osallistujaa paikan päälle ja verk- us takasi huomattavasti alemman kustannustason koon toistakymmentä osallistujaa. työasemaa kohden verrattuna siihen, mihin kustan- nuksiin aiemassa toimintamallissa oli päädytty. Turu- Arviointia sen tammikuussa 2010 kirjoittaman muistion mukaan Kemin tapauksen tukeminen oli sikäli helppoa ja sel- aiemman Windows-mallin kustannukset olisivat olleet keää, että siellä oli jo tehty tekninen pohjatyö. Kun- seuraavan viiden vuoden aikana 504 700 euroa, itse tarajojen yli suuntautuvan toiminnan tukeminen liittyi toteutetun LTSP-järjestelmän 388 300 ja palveluna os- lähinnä lisäkontaktien hankkimiseen ja verkostoitumi- tetun LTSP-järjestelmän 342 510 euroa. seen. Paikallisella tasolla tukeminen oli alussa asian- Kemissä päädyttiin hankkimaan Opinsys Oy:n toi- tuntijuuden tarjoamista: vaikka Kemissä osattiin asiat mittama LTSP-järjestelmä. Kirjoittamishetkellä ensim- aivan yhtä hyvin kuin minä osaan, tarvittiin ulkopuoli- mäinen sopimuskausi on päättymässä ja Kemissä nen ”oraakkeli” paikalle puhumaan samaa kieltä, jot- punnitaan tilannetta uudestaan. Valitun järjestelmän ta saatiin varmuus, että useimmille paikallisille outo hyvistä puolista huolimatta on esiintynyt myös jonkin Linux-ohutpäätehanke ei ollut pelkästään muutaman verran hankaluuksia. Windows-käyttöjärjestelmä on paikallisen toimijan omituinen päähänpisto. Vaikutta- niin paljon suositumpi, että jotkut ohjelmat tai lisä- minen mitä ilmeisimmin onnistui. laitteet on saatavina vain Windowsille. Onneksi myös Syväkankaan uuden koulun varustaminen sujui Linux-yhteensopivia vaihtoehtoja löytyy. Lisäksi kun hyvin ja koulussa on oltu hyvin tyytyväisiä TVT:n ta- opetuksen työasemat toteutetaan muusta kaupungin soon ja suorituskykykyyn10. Prosessissa on opittu se, tietotekniikasta eroavalla tavalla, tarvitaan kuitenkin että LTSP-toteutusta ei tule nähdä erillisenä saarek- aktiivista viestintää tietohallinnon kanssa, koska LTSP- keena. Aiemmin kuvatun innostuneisuuden aiheutta- järjestelmä ei ole mikään eristyksissä oleva saareke. man ylipositiivisuuden lisäksi vaarana nähdä toteu- Käyttääähän se muun muassa hyväkseen kaupungin tus ulkoistamisena ja pitää sitä hyvänä esimerkiksi tietoverkkoa. Kemissä tämä yhteydenpito ei kaikilta siksi, että ulkoistamisella on tehokkuuden leima. Hä- osin sujunut kitkatta. täisesti toteutettu ulkoistus on usein vielä kehnom- Suuremman kustannustehokkuuden ja keskitetyn pi vaihtoehto kuin vallitseva tila. Olipa toteutusmalli ylläpidon myötä Kemissä on päästy työasemien mää- mikä tahansa, kokonaisuuden suunnitteluun on uh- rässä huomattavasti aiempaa korkeammalle tasolle. rattava aikaa ja vaikka toteutettava LTSP-järjestelmä Ennen LTSP-järjestelmän käyttöönottoa perusopetuk- olisi oma lempilapsi, kannattaa ottaa huomioon, et- sen puolella oli 250 PC-konetta ja lukiossa 80. Loka- tä sen pitää nivoutua yhteen ympäröivän maailman kuun 2011 alussa määrä oli kasvanut siten, että pe- kanssa. rusopetuksessa oli 425 päätettä ja lukiossa samat 80 päätettä tai konetta7. LTSP-päätteiden määrä alkaa ol- Case: Educoss-sähköpostilista la jo niin suuri, että Kemin kaupungille saattaa olla jat- vertaistuen välineenä kossa edullisempaa järjestää ylläpito itse. Jo AVO-hanketta aloitettaessa oli tiedossa, että VA- LTSP-käyttöönoton jälkeen Kemissä on jatkettu avoi- LO-ohjelmistoja käytetään kouluissa paikka paikoin mien ohjelmistojen käytön tutkimista. Opetushallituk- hyvin aktiivisesti. Erityisesti LTSP-käytön ympärille oli sen rahoittamassa Oppimisympäristö vaihtoehtoisessa muodostunut aktiivinen yhteisö, joka järjesti hyvin ke- vyellä organisaatiolla vuosittaisen LTSP-työpajaviikon- 7 http://koti.kapsi.fi/~elias/Keminseminaari/KEMI_peruskoulut_ja_ lopun11. Ydinporukka tunsi toisensa hyvin ja toiminta lukio_kayttavat_Linux_jarjestelmaa.pdf oli aktiivista. Samalla viestintä kulki kuitenkin aktii- 8 http://edukemix.blogspot.com/ 9 http://edukemix.blogspot.com/2011/06/seminaari-kemissa- viporukan kesken sähköpostilla ja osin Linux-harras- 5-6-10-2011.html tajafoorumeilla, joille tieto siroutui tapauskohtaisesti. 10 http://prezi.com/_m67r67mmz4b/syvakankaan-koulu-eduke VALO-ohjelmistojen opetuskäytön kannalta olennaisin- mix-05102011/ 11 Ks. esim. vuoden 2010 työpajan sivu http://wiki.ubuntu-fi.org/ ta olisi ollut kerätä mahdollisimman paljon viestintää LTSP5_Ty%C3%B6paja_2010 yhteen paikkaan.88    raportit 2012
  • 89. Syksyllä 2009 sosiaalinen media ei ollut lyönyt it- Arviointiaseään vielä läpi massojen viestintävälineenä. Koska Listaa on osoittautunut hyväksi keinoksi koota yhteenkaikkien kohderyhmään kuuluvien päivittäisenä työvä- VALO:n opetuskäyttöä koskevaa keskustelua. Sähkö-lineenä oli sähköposti, päädyttiin perustamaan sähkö- posti viestintävälineenä on ehkä teknisesti jäänyt hou-postilista. Innopark Oy:llä ei ollut käytössään yhtään kuttelevuudeltaan sosiaalisen median varjoon. Säh-Linux-palvelinta, jolle yleisesti käytetyn Mailman-säh- köpostiviestiä ei tule jaettua eteenpäin sosiaalisenköpostilistaohjelmiston olisi voinut asentaa. Luonteva median kanavia käyttäen, vaikka siihen olisi mahdol-yhteistyökumppani oli Suomen avoimen lähdekoodin lisuus julkista lista-arkistoa käyttäen. Syynä on ilmei-keskus COSS12, jolla oli käytössään jo useita sähkö- sesti syvään juurtunut käsityksemme siitä, että sähkö-postilistoja. COSS pystyi siksi tarjoamaan teknisen posti on luonteeltaan yksityistä viestintää.alustan kustannuksitta. COSSin järjestelmän käyttä- Sähköpostin käyttö päivittäisen viestinnän työkalunaminen oli sikälikin perusteltua, että COSSin toiminnan on toisaalta edelleenkin pienin yhteinen nimittäjä. Hyvinsaattoi olevan pidempään jatkuvaa kuin AVO-hankkeen teknisesti suuntautuneet käyttäjät eivät ole koskaan siir-kestoaika. Jos lista olisi perustettu AVO-hankkeen ra- tyneet käyttämästä IRC:a16 pääasiallisena sosiaalisenahoilla vuokrattuun palveluun, hankkeen päättyessä oli- viestintävälineenä. Suurin osa opettajista ei ehdi eikäsi tullut ongelma siitä, kuka laskun jatkossa maksaa jaksa käyttää ainakaan useampaa sosiaalisen mediantai mihin lista siirretään arkistoineen. Näin on tyypilli- kanavaa viestimiseen. Sähköposti on yksinkertaisestisesti käynyt kaikille hankerahoilla pystytettyjen WWW- vieläkin pienin yhteinen nimittäjä. Osaava sähköpostinsivustojen osoitteille ja sisällöille. Nyt listan toiminta käyttäjä osaa suodattaa listaviestinsä omaan alakan-jatkuu entisellään hankkeen päättymisestä huolimatta. sioon, josta ne voi lukea kun siihen on sopiva aika. It-Lista perustettiin 2009 maaliskuussa13. se asiassa yksi olennaisim- Ohjelmistolla toteutettu sähköpostilista mahdollis- mista syistä käyttää kunnontaa julkisen lista-arkiston ylläpitämisen. Kaikki arkis- sähköpostiohjelmaa on juuritoidut viestit on luettavissa WWW-sivun kautta. Lisäksi tämä. Olemmekin VALO-ak- Sähköposti viestintä-käyttäjät voivat liittyä ja poistua listalta omatoimisesti tivistien kanssa pohtineet, välineenä on ehkä teknisestiesimerkiksi sähköpostiosoitteen vaihtuessa ja säätää onko yksi suuri syy sähkö-omia asetuksiaan esimerkiksi sen suhteen, haluavat- postin vieroksumiseen ”te- jäänyt houkuttelevuudeltaanko jokaisen viestin heti vai listalta koosteen päivit- hottomana” ja ”kuormitta- sosiaalisen median varjoon.täisistä viesteistä. Suurin etu julkisessa listassa toi- vana” työkaluna se, ettäminnasta viestimisen kannalta on vakio-osoitteessa käytetyt sähköpostiohjelmis-sijaitseva listan tilaussivu, jolta on myös linkki listan tot eivät sisällä tällaisia te-arkistoon14. Näin tietoa listan tilaamisesta ja sen sisäl- hokkaan toiminnan kannaltalöstä voidaan levittää myös eri kanavia käyttäen. olennaisia työkaluja. Listan liikenteen määrä on vaihdellut voimakkaas- Aika on toisaalta ajanut sähköpostilistan ohi tek-ti. Kesäkuukausina koulujen loma-aikoina liikenne on nisesti. Erilaisten kuvien ja muiden liitetiedostojen lä-jäänyt tyypillisesti alle kymmeneen viestiin. Vilkkaimpi- hettely listan kautta suurelle vastaanottajajoukolle onna kuukausina viestien määrä on kivunnut yli sadan15. mieletöntä. Vielä tärkeämpää on integroida viestintäTilaajien määrästä ei ole takautuvaa tilastoa. Heti pe- tekemiseen: viestintäjärjestelmän tulisi mahdollistaarustamisen jälkeen tieto listasta lähetettiin LTSP-yhtei- myös yhteinen dokumenttien kirjoittaminen ja muusölle ja monille VALO-aiheisille listoille ja foorumeille ja vastaava toiminta. Sopiva olisi jonkinlainen wikin, net-listalle tuli muistaakseni reilut 40 tilaajaa. Tätä kirjoi- tifoorumin ja sähköpostin hybridi yhdistettynä käyttäjä-tettaessa listalla on 68 tilaajaa. kohtaisine muokkausmahdollisuuksineen sosiaalisen Listan viestintä on painottunut LTSP:tä koskevien median jakamismahdollisuuksiin. Olennaista kuiten-kysymysten ratkomiseen. Tämä johtunee enimmäk- kin on, että tällainen voitaisiin toteuttaa siten, ettäseen siitä, että listaa mainostettiin perustamisen jäl-keen nimenomaan LTSP-yhteisölle. Muitakin teemoja 12 http://coss.fi/on ollut. Niille kuitenkin on yhteistä korkea tekninen 13 http://lists.coss.fi/pipermail/educoss/2009-March/002287.htmltaso. Listalla ei juuri ole liikkunut henkilöitä, jotka olisi- 14 http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss 15 Ks. esim. lokakuun 2009 arkisto: http://lists.coss.fi/pipermail/vat vasta aivan vasta-alkajia VALO-ohjelmien käytössä educoss/2009-October/date.htmltai ainakaan he eivät ole tuoneet sitä julki. 16 http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC   raportit 2012 89
  • 90. kokonaisuudessa ei ole osia, jotka voivat muuttua tai lakata olemasta milloin tahansa. Siksi vastikkeettomi- en internet-palveluiden yhdistäminen sopivaksi koko- naisuudeksi ei siksi ole toimiva ratkaisu. Isojen muu- tosten todennäköisyys on liian ilmeinen. Case Kauniaisten Unelmakoulu: tietotekniikka on oppimiseen hankittavaa palvelua Kuten jo mainittiin, AVO-hankkeella ei ole ollut aktiivis- ta roolia Unelmakoulun varsinaiseen aikaansaannok- seen. Sen sijaan Kauniaisissa havaittujen hyvien toi- mintamallien levittämistä hankkeessa on tehty. Tämän tapauksen kuvaus on kirjoitettu asiaan hyvin perehty- neen myötäkulkijan näkökulmasta. Kauniaisissa on oltu 1980-luvun puolivälistä alkaen kiinnostuneita tietotekniikan opetuskäytöstä. 2000-lu-Unelmakoulun palveluiden tekninen rakenne (Allan Schneitz, 2011 Dream School). vun taitteessa kouluissa oli hankala tilanne: suuri osa työasemista oli rikki tai korjausjonossa. Koneita oli niin vähän, että niiden opetuskäyttö oli vaikeaa, kun konei- ta ei riittänyt kunnolla edes parityöskentelyyn. Koulutoi- messa alettiin pohtia, voisiko asiat hoitaa toisin. Kou- lut ja koulutoimi halusivat suuremman vallan siihen, minkälaista tietotekniikkaa kouluissa käytetään. Unelmakoulun ydinajatus on nähdä koulu oppi- mista palvelevana rakenteena. Oppijat, niin oppilaat kuin opettajatkin kanssaoppijoina, ovat niitä subjek- teja, joita varten koulu ja sen rakenteet ovat olemas- sa. Kaiken tulee palvella oppimista. Koulun tehtävä on antaa oppijoille paitsi tietoja myös valmiuksia, joita he tarvitsevat myöhemmin elämässään. Unelmakou-Unelmakoulussa oppija on kaiken keskipiste (Allan Schneitz, 2011 Dream School). lu on nojaa humanistiseen ihmiskäsitykseen ja kes- tävään kehitykseen sen laajassa merkityksessä. Eko- logisuuden mukaan koulu tukee myös sosiaalisesti kestävää kehitystä. Turha koneiden kunnioittaminen pois Muuttuvassa maailmassa taito etsiä, ymmärtää, käsi- tellä ja yhdistellä tietoa on tärkeä. Tietotekniikka on tiedon käsittelyn työkalu. Unelmakoulun lähtökohta suhteessa tietotekniikkaan on käsittää se työkaluk- si, jonka tehtävä on palvella oppimista. Turhanaikai- nen kunnioittava suhtautuminen poistetaan tietotek- niikan ympäriltä. Karvaat kokemukset tietotekniikan tökkimisestä johtivat ajattelu-, suunnittelu-, ja määrit- telyprosessiin, jossa mietittiin miten asioiden pitäisi olla, mitä todella tarvitaan ja halutaan. Tiedettiin, et- tä onnistuneiden hankintojen tekeminen edellyttää tar- peiden perusteellista pohtimista ja kuvaamista. HaluUnelmakoulun palveluiden kehitysmalli. parantaa tietotekniikan opetuskäytön mahdollisuuksia90    raportit 2012
  • 91. LTSP-työpaja: LTSP-työpaja Päivölän kansaopistossa toukokuussa 2010.Taustalla kuvat 2009 Kokkolan ja 2008 Valamon luostarin työpajoista.motivoi opettelemaan myös asiassa tarvittavaa hankin- muokata ja käyttää ohjelmistoja esimerkiksi toimitta-taosaamista. jan mahdollisen konkurssin tai liiketoimintastrategian Kauniaisissa on ymmärretty se, että on parempi muuttumisen myötä. Kuvitteellinen käytännön esimerk-rakentaa kokonaisuutta pala kerrallaan kuin koittaa ki valaisee asiaa: oppilaitoksella on käytössään ohjel-määritellä hankittavaksi kerralla valtavan suuri koko- mistot A ja B (esimerkin vuoksi oppimisalusta ja jonkinnaisuus. Huomio kiinnittyi myös siihen, miten tärke- vieraan kielen sanojen harjoitteluun käytettävä sovel-ää on lähteä koulun tarpeista kun kehitetään teknis- lus). Niiden valmistajat ovat keskenään toteuttaneettä ympäristöstä. Yleensä luotetaan siihen, että kun ohjelmistojen välisen yhteentoimivuuden. Kuvitellaan,käyttää yleisesti käytössä olevia ohjelmistoja, niiden että toinen yhtiöistä menee konkurssiin. Jos kaikki tek-yhteentoimivuus on taattu pelkästään koska ”kaikki” ninen tietotaito ja oikeudet sen hyödyntämiseen ovatkäyttävät niitä. Kun tehdään tarkempaa työtä, on syy- yrityksillä, asiakkalle jää luu vetävän käteen. Tämätä pilkkoa kokonaisuus pienempiin toiminnallisiin osiin kaikki on vältettävissä käyttämällä Open Source-lisens-ja erityisesti kun poiketaan yleisesti käytössä olevis- sejä, jotka antavat ohjelmiston käyttäjälle oikeudetta ”bulkkiratkaisuista”, selusta kannattaa varmistaa. käyttää ohjelmistoa haluamallaan tavalla ja muokataVarmistaminen tapahtuu ottamalla järjestelmätoimit- sitä. Liike-elämässä käytetään myös nk. escrow-ehtoa:tajilta tiettyjä oman aseman ja päätöksenteon vapau- jos ohjelmiston toimittaja menee konkurssiin tai muuden takaavia oikeuksia itselle, muun muassa oikeudet vastaava sovittu kriteeri täyttyy, asiakas saa käyttää   raportit 2012 91
  • 92. ohjelmiston lähdekoodia. Escrow-menettely on pienis- sä hankinnoissa kallis, koska sopimuksen tekeminen vaatii kaikilta asiantuntijatyötä ja aikaa. Open Source- lisenssit ovat kuitenkin tilaajan kannalta parempi vaih- toehto: niissä oikeus käyttää lähdekoodia on sisäänra- kennettu oletus. Uusinta uutta Kauniaisten Unelmakoulun tietotek- niikassa on Unelmakoulu-alusta, integraatioalusta, jo- hon kaikki erikseen hankitut palaset voidaan liittää. Kun kokonaisuuteen hankitaan osia, toimittajalle an- netaan tekniset vaatimukset, jotka varmistavat, että osa on saumattomasti liitettävissä kokonaisuuteen. Kun tekninen kuvaus on tilaajan tekemä, omistukses- sa tai hallinnassa, teknisen kuvauksen määrittelyyn liittyvä valtakin on tilaajalla. Toimittaja toimittaa koko- naisuuteen sopivan osan eikä kuten monesti valitet- tavasti tehdään: ostaja tuskailee ostetun uuden jär- jestelmän osan huonoa yhteentoimivuutta aiemmin hankittujen osien kanssa. Unelmakoulu-alustan raja- pinnat ja tekninen kuvaus ovat julkisia. Tämä nopeut- taa ja helpottaa tietojen antamista mahdollisille yh- teistyökumppaneille. Linux-päätejärjestelmä toimii sujuvasti Unelmakoulun työasemat ovat Linux-ohutpäätteitä. Käytössä on siis sama malli kuin Kemissä. Kauniaisis- sa vertailtiin eri toteutusmalleja ja päädyttiin LTSP-jär- jestelmään pragmaattisista syistä: käytettyjä PC-konei- ta voitiin hyödyntää päätteinä uudessa järjestelmässä. Tämä on kustannustehokasta ja ekologista. Lisäksi kun päätteessä ei ole kiintolevyllä käyttöjärjestelmää, päätteen vikaantuessa irroitetaan virta-, näppäimistö-, hiiri- ja näyttökaapelit, kytketään tilalle toinen pääte, painetaan käynnistysnappia ja odotetaan käynnistymi- seen kuluva minuutti tai puolitoista. Harjaantumaton- kin suoriutuu laitteen vaihdosta viidessä minuutissa. Kauniaisten Kasavuoren koulun rehtori kuvaa ohutpää- tejärjestelmän olennaisinta piirrettä: ”Se vain toimii.” Oppilaille on aivan sama onko koneessa Linux- vai Win- dows-käyttöjärjestelmä. Käyttö vain sujuu. Opettajatkin tottuvat pieniin eroihin nopeasti. Käyttökokemuksen kannalta olennaista on se, että itse muokattu työpöytä tiedostoineen ja sisältöineen on käytettävissä miltä ta- hansa päätteeltä ja samat ohjelmistot ja työkalut ovat käytettävissä myös kotoa käsin.92    raportit 2012
  • 93. Muistiinpanoja   raportit 2012 93
  • 94. 94    raportit 2012
  • 95. Kirjoittajat1. Koordinoinnin kulmakivet ja yhtei- Lotta Linko, verkkoviestintäpäällikkönen viestintä AVO-verkostohankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMKTiina Front-Tammivirta, kehittämispäällikkö, www.mobiilikesakoulu.comSuomen eOppimiskeskus ry 5. Nettiajan kansalaisyhteiskunnanAnne Rongas, projektisuunnittelija, verkosto kokeili ja kehitti uusiaSuomen eOppimiskeskus ry toimintamallejahttp://opeblogi.blogspot.com Antti Poikola, verkostokätilö Otavan OpistoTiti Tamminen, kehittämispäällikkö, www.mahdollista.fiSuomen eOppimiskeskus rywww.eoppimiskeskus.fi/avo 6. Second Life -virtuaalimaailma opetuskäytössä2. AVO-hanketoimijoiden Riitta Liski, verkkokoulutuksen jayhteinen etäkeskusteluväline -viestinnän suunnittelijaJoanna Kalalahti, projektitutkija Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ryTampereen yliopistohttp://avoimestitutkien.wordpress.com Päivi Svärd, tieto- ja viestintätekniikan tuntiopettaja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry3. Opettajien sosiaalisen mediankoulutus ja sen kehittäminen, Kim Holmberg, tutkijaAri-Matti Auvinen, toimitusjohtaja Åbo AkademiHCI Productions Oy Isto Huvila, tutkijaKaisa Honkonen-Ratinen, projektipäällikkö Åbo AkademiHCI Productions Oy 7. Wiisautta wikin tekoon – vertais-4. ”Me oltiin ihan pihalla, ulkona tuotanto loi uutta toimintamallialuokkahuoneista – ja me opittiin!” Joanna Kalalahti, ks. kohta 2Outi Vahtila, koulutuspäällikköHämeen ammattikorkeakoulu, HAMK 8. Educoss edisti onnistuneesti vapaiden ja avoimen lähdekoodinJohanna Salmia, projektisuunnittelija ohjelmistojen (VALO) opetuskäyttöäHämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Elias Aarnio, vapaat ja avoimet ohjelmistot opetuksessa -asiantuntijaAnnika Michelson, lehtori Innopark Programmes OyHämeen ammattikorkeakoulu, HAMK http://educoss.blogspot.com   raportit 2012 95
  • 96. 96    raportit 2012
  • 97. Muistiinpanoja   raportit 2012 97
  • 98. 98    raportit 2012
  • 99. Pulahduksia AVO-vesillä – Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011sisältää kahdeksan kertomusta, joista kukin valottaa hankkeen käytännöntoteutuksia eri näkökulmista. Raportti on suunnattu sekä asiantuntijoille ettäasiasta kiinnostu­ eille. Teemat käsittelevät avointa oppimista, avointa toiminta­ nkulttuuria, yhteisöllistä mediaa ja sisällöntuotantoa. Niin ikään virtuaalimaailmojenja mobiililaitteiden opetuskäyttö sekä vapaiden ja avoimien ohjelmistojen käyttöopetuksessa ja organisaatioissa ovat esillä kuvauksissa. Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanke toteutettiin vuosina 2008–2011valtakunnallisessa Manner-Suomen ESR-kehittämisohjelman toimintalinjassa 3:Avoimissa oppimis­ mpäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi. Rahoittajana on toiminut yLapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry ja mukana olikaikkiaan 11 organisaatiota. Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeen raportit Oili Salminen & Tiina Front-Tammivirta (toim.) Pulahduksia AVO-vesillä Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 AVO-hankkeen raportteja 1/2012 Joanna Kalalahti: AVOimesti törmäyskurssilla Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämisessä AVO-hankkeen raportteja 2/2012 Joanna Kalalahti & Riina Ojanen: AVO:n laineet liplattavat Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus AVO-hankkeen raportteja 3/2012 ISBN 978-952-67714-0-3 (painettu julkaisu) ISBN 978-952-67714-1-0 (sähköinen julkaisu)

×