3/2012                          3/2012                           / 0         Energonin Leif Ekholm:  Ympäristöteknologiast...
sisältö                                                                Pääkirjoitus .........................................
26.4. numero 3/2012                                                                Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja...
Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki    Onneksi suuriin riskeihin voi varautuahenkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäi-     ...
pääkirjoitus                  huhtikuu 2012                                                                               ...
uutisia                                               roja. Toinen tärkeä aihe voisi olla laajem-     suuntaista tietä täs...
neuvottelujohtajan palsta                                                                                                 ...
kolumni                                                                                 Jani-Petri Semi on Valkeakosken   ...
puheenjohtajan palsta                                huhtikuu 2012                                                        ...
edunvalvontaTeksti: Ilona Mäenpää | Kuvat: Hannu SalmiLahdesta cleantechin veturiCleantech ja teollinen muotoilu ovat Lahd...
gian pilotointiin. Vuokralaisia on jo kym-      giaklusterin ohjelmajohtaja Mika Sulkin-meniä, suurin niistä Oilon Oy. Lai...
edunvalvontaTeksti ja kuva: Ilona MäenpääNanotekniikka                                                                    ...
taa vihreisiin arvoihin ja uusiutuvien luonnonvarojen parempaankäyttöön.                                                  ...
edunvalvontaTeksti: Ilona Mäenpää | Kuva: Markus JokelainenEnergiatehokkuudestauusi kilpailutekijäOuman Kempeleessä satsaa...
Teksti: UIL ja TEK                                               Vesiosaaminen ja kierrätys tapetilla   Ohjaustekniikoiden...
edunvalvontaTeksti: Marketta Harinen | Kuva: Jari Rauhamäki     Vääntö-palkinnolla palkitun Tommi Pih-     lajasalon tietä...
ilmaista näkemyksiä, kun pelättiin työsuhteen puolesta.Tarve luottamusvaltuutetuille on selvästi olemassa.    Yritysyhdist...
edunvalvontaTeksti: Kirsi Tamminen | Piirros: Markku HaapaniemiEWC-pöydästätukea myöskriisihetkiinHyvän EWC-kokousedustaja...
män aikaa käsitellä kokouksen asioita.          olleet tyytymättömiä tiedotukseen eten-          luottamuksellisesti jo EW...
edunvalvontaTeksti: Birgitta Suorsa / UP | Kuvat: Annika RauhalaInsinööri tuo ostamiseenosaamista– Ratkaisuja asiakkaiden ...
Kaupan tuloksentekijät                                                                                             Kaupan ...
maailmaltaTeksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Akava | Kuva: Frank Rumpenhorst / DPA / LehtikuvaE...
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Insinoori 03 2012
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Insinoori 03 2012

1,162

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,162
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "Insinoori 03 2012"

  1. 1. 3/2012 3/2012 / 0 Energonin Leif Ekholm: YmpäristöteknologiastaSuomelle uusi vientivaltti
  2. 2. sisältö Pääkirjoitus ............................................... 5 Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8 Puheenjohtajan palsta ................................ 9 Edunvalvontaa ......................................... 10 Maailmalta .............................................. 22 Cleantech-liiketoiminta uudistaa 10 vanhaa teollisuutta ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Lahden tie- Osaaminen .............................................. 24 de- ja yrityspuisto johtaa Suomen ympäristöteknologian osaamis- klusteria, Risto Mauno kertoo. Potkua insinööriuralle muuntokoulutuksesta 26 Tutkittua ................................................. 28 Oikeutta.................................................. 30 18 Noin tuhannessa yrityksessä Euroopassa on aktiivisesti toimivia eurooppalaisia Uutisia ................................................... 32 Opiskelija-asiaa ....................................... 34 Jäsenetuna vakuutukset ........................... 36 yritysneuvostoja eli EWC- Politiikalla vaikutetaan järjestäytymisintoon 38 toimintaa. Kisat ...................................................... 40 Jäsenpalvelu ........................................... 41 Järjestöyhteydet....................................... 42 Mennen tullen ......................................... 43 Kannen kuva Hannu Salmi.2
  3. 3. 26.4. numero 3/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui- den tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Teknisen kaupan alalla insinööri Kirsi Tamminen 0201 801 81920 Matti Hotari kykenee käyttämään koulutustaan ja kokemustaan Taitto monipuolisesti ja vaihtelevasti. Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2012 7.6., 30.8., 4.10., 8.11., 13.12. Tarkastettu levikki 63 584 kpl (2.3.2012) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Palkansaajat osoittivat yhdessä mieltään Ilmoitukset ja tilaukset38 hallituksen ja työnantajan politiikkaa vas- Kirsi Tamminen 0201 801 819 taan vuonna 1991 Senaatintorilla. Yhä vie- lä politiikalla on vahva vaikutus järjestäyty- ISSN 1796-8178 misintoon. INSINÖÖRI 3UUSI
  4. 4. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki Onneksi suuriin riskeihin voi varautuahenkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäi- pienin panoksin. Tarkista heti, oletkosit, jos joutuisit yksin pitämään huoltaperheestäsi? Tee laskelma osoitteessa paan henkivakuutukseen*. Testaa las- kuria, katso hinta ja osta vakuutusvat yllättää. verkkokaupasta vaikka heti. * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011
  5. 5. pääkirjoitus huhtikuu 2012 Jari Rauhamäki päätoimittaja Työnteon kulut oikeaan osoitteeseen altiolla on pulaa verotuloista, joten hyvät neuvot toimivaksi, että läheskään kaikki voivat hoitaa päivittäi- V ovat arvokkaita. Uusia veronmaksajia ja verokoh- teita pitää löytää, mutta ne ovat kiven alla. Mo- nen poliitikon katse onkin kääntynyt heihin, jotka jo set työn tekemiseen liittyvät matkansa bussissa tai ju- nassa istuen. Esitys ei muutenkaan ollut loppuun saakka harkittu. nyt käyvät töissä ja maksavat veronsa sen enempää mu- Työntekoon pitää kannustaa ja sitä tulee helpottaa. Kyl- kisematta. Jos pelkkä veroprosentin nosto ei riitä, huo- lösen ehdotus toimii päinvastoin. Verottomien kilomet- mion voi aina kääntää verovähennyksiin tai työnanta- rikorvausten leikkaaminen jarruttaa työvoiman liikku- jan maksamiin verottomiin korvauksiin. Kukaties niitä vuutta ja heikentää näin työllisyyttä. Jos esitys menee läpikäymällä voi löytyä lisää euroja valtion rahakirstun läpi, paljon työssään ajava laitetaan verotuksen kautta pohjalle. maksamaan työantajalle kuuluvia, työn tekemisestä Näitä ideoita tupsahtaa julkisuuteen tasaiseen tah- aiheutuvia kuluja. Se ei ole oikein. tiin. Liikenneministeri Merja Kyllönen esitti muutama Kansanedustajien jos kenen pitäisi tietää, mitä työn viikko sitten matkatöitä tekevien verottomia kilometri- tekeminen Suomen kaltaisessa maassa maksaa, etenkin korvauksia pantaviksi verolle yli 15 000 kilometrin yli- jos työ vaatii paljon liikkumista. Maakunnista tulevilla menevältä osalta. Oman auton käytöstä korvataan tällä edustajilla lienee myös käsitys matkatöiden ihanuudesta hetkellä 45 senttiä kilometriltä ja sen on laskettu katta- ja kurjuudesta sekä vieraalla paikkakunnalla työskente- van autosta aiheutuvat kulut. Ministeri laskeskeli, että lyn hintavuudesta. Kustannuksia syntyy ja niitä pitää laittamalla verovapaudelle yläraja valtiolle kilahtaisi 70 korvata. miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Kansanedustajien osalta asia on järjestetty asuinpai- Liikenneministerillä oli ehdotusta tehdessään var- kasta riippuen noin 1 000–1 800 euron verottomalla masti hyviäkin tarkoitusperiä. Voi esimerkiksi ajatella, kulukorvauksella. Se kilahtaa tilille kerran kuukaudessa että muutos ohjaa työssään paljon liikkujia joukkolii- ilman vuokrakuitteja, ajopäiväkirjoja ja muita selityksiä. kenteen käyttäjiksi. Valitettavasti vain ajatus on hyvä, Erikoiselta tuntuu, jos nämä ihmiset ovat eturivissä vaa- toteutus ei vain toimi. Suomen kaltaisessa harvaan asu- timassa työn tekemisestä aiheutuvien kustannusten kor- tussa maassa joukkoliikennettä ei saada koskaan niin vauksia verolle. INSINÖÖRI 5 UUSI
  6. 6. uutisia roja. Toinen tärkeä aihe voisi olla laajem- suuntaista tietä tässä mennään. Jos moot- Oletko ehdolla min miettiä luovasti, miten vientiin täh- tori- ja laitehuoltopalveluista nyt luovu- tääville Cleantech-yrityksille saadaan ko- taan, takaisin niitä ei tule, Juppi arvelee. kunnallisvaaleissa? timarkkinareferenssejä julkisten hankin- Arvoisa UIL:n jäsen, kerro tojen avulla, Häkämies jatkaa. ehdokkuudestasi muille liiton Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tekes jäsenille. ovat jo julkistaneet omat lupauksensa: Ammattikorkeakoulujen Esittelemme ehdokkaita TEM lupaa edistää Suomen nousua aloituspaikoista päätös ensi nettisivuilla. Lähetä tietosi kestävän talouden, vihreän kasvun ja vuodelle osoitteeseen viestinta@uil.fi: Cleantech-liiketoiminnan edelläkävijäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on päät- rohkeilla ja älykkäillä ratkaisuilla. Tavoit- tänyt ammattikorkeakoulujen koulutus- – nimi teena on Suomi, joka on maailman eturin- tarjonnan vähentämisestä. Ammattikor- – ikä tamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja keakoulujen koulutustarjontaa vähenne- – paikkakunta, jossa olet ehdolla materiaalitehokkaassa taloudessa. tään yhteensä 2 030 aloituspaikalla vuo- – puolue tai muu ryhmittymä Tekes lupaa vauhdittaa kestävää kas- desta 2013 alkaen. – ammatti vua tukevaa innovaatiotoimintaa suuntaa- Tekniikan alalla vähennys on 781 – linkki yhdelle nettisivullesi tai malla rahoitusta sellaisille aihealueille, paikkaa vuoteen 2011 verrattuna. Ensi sähköpostiosoitteesi jotka rakentavat kestävää taloutta Suo- vuonna aloituspaikkoja on 6 644. meen ja tarjoavat suomalaisyrityksille OKM esitti omat näkemyksensä viime merkittäviä uudistumisen ja kasvun mah- lokakuussa. ammattikorkeakoulut vasta- dollisuuksia. sivat niihin helmikuussa, minkä jälkeen OKM päätti aloituspaikoista maaliskuunLupauskampanja vauhdittaa lopussa.ympäristöliiketoiminnan Jyväskylän, Kajaanin, Keski-Pohjan-edelläkävijyyttä Finnair säästää väärästä päästä maan, Savonia- ja Turun ammattikorkea- Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tekes ovat Ylemmät toimihenkilöt YTN:n pu- koulujen aloituspaikat vähennys oli pie-käynnistäneet haastekampanjan, jossa eri heenjohtaja Pertti Porokari on huolis- nempi kuin OKM:n lokakuisessa esityk-organisaatioilta pyydetään konkreettisia saan Finnairin uusimmista käänteistä. Tä- sessä. Sen sijaan Mikkelin ja Satakunnanlupauksia siitä, millä tavalla ne sitoutuvat nään julkistetun aiesopimuksen mukaan ammattikorkeakouluissa paikat vähenivätedistämään Suomen edelläkävijyyttä ym- Finnair ulkoistaa moottori- ja laitehuolto- lokakuisesta esityksestä. Muissa ammatti-päristöliiketoiminnassa osana kestävää ta- palvelut sveitsiläiselle SR Technicsille: 280 korkeakouluissa tekniikan aloituspaikatlouskasvua. ihmistä saattaa joutua lähtemään. säilyivät ennallaan. Lupausprosessin ensimmäisessä vai- – Finnair on päässyt turvallisen ja luo-heessa mukaan haastettiin ministeriöt ja tettavan lentoyhtiön maineeseen äärim-julkisen sektorin organisaatioita. Annetut milleen hiottujen ja tarkkojen huoltopro-lupaukset julkistetaan 6.6.2012 Helsin- sessiensa ansiosta. Nyt Finnair säästää vää- Uusi nimi 3T:n julkaisijallegissä pidettävässä ”Green Growth Sum- rästä päästä, Porokari sanoo. Suomen Rakennuslehti Oy vaihtoi ni-mit” -tapahtumassa. Seuraavassa vaiheessa Hän huomauttaa, että lentotoimin- meään. SMF:n tytäryhtiön uusi nimi onlupausprosessiin haastetaan mukaan yri- nassa huollon luotettavuudella on ensiar- Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy.tykset, kunnat ja muut toimijat. voisen suuri merkitys. – Haastamme kaikki toimijat mukaan – Väistämättä tulee mieleen, pystyykölupausprosessiin, sillä vain kansallisella Finnair enää toimimaan riittävällä var-yhteistyöllä Suomi nostetaan Cleantechin muudella, kun väkeä vähennetään ulkois- Nimenvaihdos tuli ajankohtaiseksi,kärkimaaksi. Esimerkiksi monessa kun- tuksen lisäksi noin paljon. kun yhtiö alkoi julkaista tammikuussa Ra-nassa on jo hyvää toimintaa. Nyt sitä on Porokarin mukaan Finnairin moot- kennuslehden ja Kodinrakentajan rin-mahdollista esitellä lupausten muodossa tori- ja laitehuoltopalvelulla on sellaista nalla myös tekniikan viikkolehti 3T:tä.ja sitoutua kansalliseen tavoitteeseemme, osaamista, joka on nyt vaarassa hävitä – Uusi nimi kertoo kustannustoimin-sanoo elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Suomesta kokonaan. tamme laajenemisesta rakennusalan jul- – Konkreettinen esimerkki haastee- Finnairin ylempien toimihenkilöiden kaisuista tekniikkaan ja teollisuuteen sekäseen osallistuvan toimenpiteestä voisi olla luottamusmies Hannu Juppi kertoo, ettei tukee meitä tavoitteessamme kasvattaa lii-asteittainen siirtyminen sähköautoihin, ilmoitus yt-neuvotteluista tullut yllätyk- ketoimintamme. Nimi tuo meille uskot-joiden edellyttämän infrastruktuurin ke- senä. tavuutta ja hyötyä sekä nykyisten että po-hittämiseen myös TEM ja Tekes panosta- – Mutta on tuo vähennettävien määrä tentiaalisten yhteistyökumppaneiden sil-vat parhaillaan kymmeniä miljoonia eu- iso luku ja vakava paikka meille. Yksi- missä, kun yhtiömme yhdistetään välittö-6
  7. 7. neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtajamästi Sanoma-konserniin, toimitusjoh-taja Heikki Nurmela toteaa. Sanoma Tekniikkajulkaisut julkaiseeRakennuslehteä, 3T:tä ja Kodinrakenta- Työurasopimusjaa. SMF omistaa yhtiöstä 60 prosenttia.Muut omistajat ovat Rakennusinsinöörit jalkautettava kentälleja -arkkitehdit RIA ry, Suomen Raken-nusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennus-mestarit ja -insinöörit AMK RKL ry jaRakennusteollisuus RT ry. V iime kuun lopulla solmittiin kes- kusjärjestöjen välillä työurasopi- mus, jonka tarkoituksena on edesaut- putulokseen. Työurasopimus on siis jalkautettava kentälle, ihan niin kuin työehtosopimuksetkin. taa suomalaisten hyvinvointia niin, Eläkejärjestelmään ei vielä varsi- että meillä on tulevaisuudessakin va- naisesti nyt puututtu. Osapuolet si-Irtisanomisista on tullut raa julkisiin palveluihin suurin piir- toutuivat siihen, että työmarkkinaosa-muoti-ilmiö tein samassa mittakaavassa kuin nyt. puolet neuvottelevat eläkejärjestel- Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Näin olen asian taustat ymmärtänyt. män uudistuksesta siten, että uudis-Pertti Porokari paheksuu yritysten irtisa- Sopimuksessa sanotaan heti al- tukset tulisivat voimaan viimeistäännomisintoa. Hänen mielestään henkilös- kuun, että ”suomalaisen hyvinvoin- 2017. Varsinaiset ikävät asiat, kutentön vähennyksistä on tullut muoti-ilmiö, tiyhteiskunnan turvaaminen väestön eläkejärjestelmän ikärajat sekä eläke-jolla testataan jäljelle jäävien venymis- ikääntyessä edellyttää kilpailukykyisiä karttumista ja eläkemaksuista neuvot-kykyä. yrityksiä, nykyistä korkeampaa työl- teleminen siirrettiin tulevaisuuteen. – Irtisanomisia perustellaan pääasiassa lisyysastetta ja pidempiä työuria”. Välissä ovat myös vuoden 2015 edus-kahdella asialla, kilpailukyvyn ja tehok- Solmitulla sopimuksella yritetään siis kuntavaalit, joissa aihe nousee var-kuuden parantamisella. Työ ei siis ole paikata tätä yhtä kohtaa kolmen koh- masti yhdeksi vaaliteemaksi.oleellisesti ja pysyvästi vähentynyt. Suo- dan yhtälössä. Meille UIL:n jäsenille ehkä kaik-meksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että Sopimuksen eri osat puolestaan kein ikäviä lainsäädännöllisiä toimen-aikaisempaa pienempi porukka tekee vä- muodostavat kolme osa-aluetta: työ- piteitä sovittiin työnantajan vaati-hintään samat työntehtävät. Näin ei voi elämän laadullinen kehittäminen työ- muksesta kaksi. Ensimmäinen onloputtomasti jatkaa, Porokari sanoo. urien pidentämiseksi, sitoutuminen osa-aikaeläkkeen ikärajan korottami- Viimeksi tänään tietoliikenneyhtiö työeläkejärjestelmän kehittämiseen nen 61 vuoteen 1954 tai sen jälkeenDNA perusteli enimmillään 150 työnte- vuoteen 2017 mennessä ja välittömät syntyneillä. Ikäraja nousee yhdelläkijän vähennyksiä kilpailukyvyllä ja te- toimenpiteet vuosille 2014 ja 2015. vuodella.hokkuudella. Porokarin mukaan meno al- Näistä työurien pidentämisen kan- Toinen ikävä asia on lisäpäivä-kaa joillain aloilla muistuttaa 1990-luvun nalta tärkein on ehdottomasti työelä- oikeuden (nk. työttömyysputki) ikä-lamavuosia, jolloin yritykset irtisanoivat män laadullinen kehittäminen. Sopi- rajan korottaminen myös yhdelläväkeä lähes paniikinomaisesti. muksessa on lueteltu monta tärkeää vuodella 1957 ja myöhemmin synty- – Vaarana on, että kilpailukyvyn, te- kokonaisuutta, kuten nuorten työelä- neillä.hokkuuden ja tuloksenteon tavoittelussa mään pääsyn helpottaminen, työssä Nostan nämä kaksi muutostayritykset laihduttavat itsensä hengiltä. jaksamista tukevien prosessien kehit- esille erityisestä syystä. UIL:n jäse-Henkilöstömäärä ajetaan pakolla liian täminen ja työhyvinvoinnin edistämi- nistä yli 55-vuotiaita on tilastommepieneksi, mikä alkaa vähitellen heijastua nen. Juuri näiden toimenpiteiden mukaan 23 prosenttia. Tiedän tämäntyöviihtyvyyteen, sairauspoissaoloihin, avulla työurien on realistista pidentyä. ikäryhmän olevan lähes poikkeuk-työssä jaksamiseen ja ennenaikaiseen elä- Työurasopimuksen henki on kui- setta yt-neuvotteluissa vähennettä-köitymiseen. tenkin enemmän ohjaava ja suosit- vien henkilöiden listan kärkipäässä. Porokari huomauttaa näiden tekijöi- tava, joten meille liittotasolle jää aika Näille jäsenille uudistukset ovat elä-den vaikuttavan haitallisesti myös työ- paljon vastuuta siitä, että nämä asia- vää elämää, eikä vain lukuja tauluk-urien pituuteen ja koituvan lopulta työn- kokonaisuudet oikeasti edistyvät ja kolaskennassa.antajille kalliiksi. työpaikoilla tosiaan tartutaan työhy- Jos työurien toivotaan yhteiskun- – Lisääntyvät sairauspoissaolot ja uu- vinvoinnin haasteeseen. Muutoinhan nassamme pidentyvän, on työn ky-puminen vain lisäävät kustannuksia ja olemme taas keskustelemassa vain synnän lisäännyttävä myös tässä ryh-heikentävät tehokkuutta. Eikö 1990-lu- vanhuuseläkeiän mekaanisesta nosta- mässä. Nyt heille on liian usein tar-vun huonoista käytännöistä ja kokemuk- misesta, joka ei johda toivottuun lop- jolla irtisanomisilmoitus.sista ole otettu yhtään opiksi, Porokari ih-mettelee. INSINÖÖRI 7 UUSI
  8. 8. kolumni Jani-Petri Semi on Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Ay-liikettä tarvitaan yhä T utkijoiden mukaan suomalainen ammattiyhdistys- löstöön kohdistuvat yt-neuvottelut ovat valitettavan yleinen liike on vaikeuksissa muuttuneessa yrityselämässä. keino korjata tulosta. Isommissa yrityksissä neuvottelut ovat Heidän mielestään yritysten globalisoituminen ja pe- ammattimaisia, usein lakimiesten johtamia, jolloin luotta- rinteisen duunarityön väheneminen näkyy ay-liikkeessä musmiehen keinot vaikuttaa asiaan ilman yhtenäistä jouk- neuvottomuutena. Samaan aikaan työntekijät näkevät ay- koa ovat heikot. Mikäli sopimisneuvottelut siirtyvät tulevai- liikkeen vain palkankorotusneuvottelijana sekä työttömyys- suudessa paikalliseen sopimiseen, korostuu järjestäytymisen turvana. Yleiskorotukset tulevat automaattisesti kaikille ja tärkeys entisestään työpaikoilla. työsopimusehdot ovat itsestäänselvyys. Järjestäytymätön in- Maailmalla, varsinkin maissa, joihin töitä Euroopasta sinööri kokee, ettei liiton jäsenyydestä saa suoraa hyötyä jä- nyt siirretään, ammattiyhdistysliikettä ei ole ja työehdot ja senmaksua vastaan. Työpaikoilla hiipuva yhteisöllisyys ei au- työolot ovat sen mukaiset. Kansainvälinen vaikuttaminen tomaattisesti aja insinöörejä liiton haaviin. Edellä mainitut on yksi suomalaisen ay-liikkeen keino tasoittaa eroja ja vä- asiat ovat johtaneet siihen, että alle 30-vuotiaista vain 20 hentää työnantajan halua siirtää työtä pois Suomesta. Toi- prosenttia on jonkun ammattiliiton jäsenenä. saalta Euroopassa on maita, joissa ay-liike on vahvempi Miksi järjestäytyminen kuitenkin on tärkeää? Ennen kuin Suomessa. Esimerk- vanhaan, kun liittoon kuuluminen oli lähes automaattista kinä voi mainita Saksan. ja järjestäytymisaste oli korkea, ulosmarssit olivat arkipäivää. Siellä Nokia sulki Bochu- Myös työnantaja- Yhtenäinen joukko ajoi vaikka yksittäisen henkilön asiaa min tehtaan ja joutui neu- osapuoli hyötyy siitä, miettimättä omaa etuaan. Sama yhtenäisyys on edelleen vottelujen tuloksena mak- vahva voimavara, jolla muutokset mahdollistetaan. samaan työntekijöille kor- että se voi neuvotella Myös työnantajaosapuoli hyötyy siitä, että se voi neuvo- vauksia satoja miljoonia sopimuksista yhden tella sopimuksista yhden työntekijöitä edustavan tahon euroja. kanssa yksittäisten yritysten sijaan. Mitä yhtenäisempi ja laa- Kansainvälisen edun- työntekijöitä jempi taustajoukko neuvottelijoilla on takanaan, sitä parem- valvonnan ohella pitää edustavan tahon mat neuvotteluasetelmat saavutetaan. huolehtia siitä, että suoma- kanssa yksittäisten Nykyiset kirjaukset työehtosopimuksessa eivät ole itses- lainen ay-liike pysyy vah- täänselvyyksiä. Työnantajapuoli ehdottaa joka neuvottelu- vana. Näin vältetään työ- yritysten sijaan. kierroksella heikennyksiä ja vastustaa jokaista parannusta ehtojen ajautuminen ta- viimeiseen asti. Palkallinen loma ja viisipäiväinen työviikko kaisin tasolle, josta ay-liike aikoinaan kumpusi. Jos näin kä- ovat asioita, jotka ay-liike on saanut neuvoteltua osaksi visi, kärsijöinä olisivat sekä järjestäytyneet että etuja auto- sopimuksia. maattisina pitävät insinöörit. Ay-liikettä tarvitaan yhä ja yk- Nykymallin mukaan vain se, mitä jää viivan alle, mer- sittäisen jäsenen panos tässä yhteisessä savotassa on tärkeä. kitsee. Mittaustiheys on tiivistynyt vuosineljänneksiin, mikä Yhdessä olemme enemmän. pakottaa työnantajat tekemään nopeita ratkaisuja. Henki-8
  9. 9. puheenjohtajan palsta huhtikuu 2012 Pertti Porokari Kaikilla on oikeus kunnon työoloihin ari viikkoa sitten Helsingin Sanomat uutisoi Kii- suomalainen PKC Group on saanut kyseenalaista mai- P nassa toimivan taiwanilaisen suuryrityksen Fox- connin parantaneen työoloja. Kyseinen yritys pii- pahti takavuosina Suomessakin, osti muutaman tehtaan, netta estäessään työntekijöitä vapaasti järjestäytymästä Meksikossa. Suomalaiset teollisuusliitot UIL mukaan lukien ovat puuttuneet tähän ongelmaan. Työolot ovat lakkautti ne hyvin nopeasti ja siirsi toiminnat maihin, kuitenkin jonkin verran jo kohentuneet Kiinassa, kun joissa ay-liike ja työlainsäädäntö ovat heikolla tasolla. henkilöstö on alkanut järjestäytyä oikeisiin ammattiliit- Muun muassa matkapuhelinjättien Nokian ja App- toihin, jotka ajavat heidän asioitaan. len alihankintaa tekevä Foxconn on lopulta taipunut Suomalainen sopimusyhteiskunta takaa vakaat olot kohentamaan työntekijöiden oloja Kiinassa. Työsken- niin työpaikoilla kuin laajemmin yhteiskuntarauhan telyolot olivat niin kehnot, että työntekijät joutuivat osalta. Suomalaisen työntekijän oikeudet, hyvinvointi- turvautumaan äärimmäisen epätoivoisiin tekoihin, jopa valtion säilymisen ja positiivisen kehityksen takaavat lukuisiin itsemurhiin, ennen kuin yritys saatiin neuvot- toimivat, sopimiseen perustuvat työmarkkinat. Suo- telemaan ay-liikkeen kanssa ja puuttumaan kurjiin työ- messa on 2,1 miljoonaa työntekijää, joiden etua ajavat oloihin. ainoastaan palkansaajaliitot, kuten UIL. Tätä toimivaa Kyseinen yritys on vain jäävuoren huippu Aasiassa järjestelmää on siis syytä tukea kannustamalla palkan- toimivien yritysten tilasta. Näissä yrityksissä työntekijät saajapuolta järjestäytymään muun muassa säilyttämällä ovat vailla oikeuksia ja täysin työnantajiensa armoilla. liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Työnanta- Työurien pituudet eivät ole montaa vuotta ja loppuun japuoli on järjestäytynyt lähes sataprosenttisesti ja naut- käytetyn työntekijän tilalle tulee aina uusi. Tilanne on tii sekin jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta. vieläkin kehnompi Afrikan ja Etelä-Amerikan mante- Palkansaajien, kuten ylempien toimihenkilöiden, reilla. järjestäytyminen on vastavoima työnantajille ja se tasa- Näissä maissa toimii usein yrityksille lojaaleja niin painottaa työmarkkinoiden oikeudenmukaisuutta. sanottuja yellow foot -liittoja, joihin yritykset liittävät Hyvää kevättä! työntekijänsä ilman, että he edes tietävät siitä. Myös INSINÖÖRI 9 UUSI
  10. 10. edunvalvontaTeksti: Ilona Mäenpää | Kuvat: Hannu SalmiLahdesta cleantechin veturiCleantech ja teollinen muotoilu ovat Lahden tiede- ja yrityspuiston kärjet. Näille aloilleyrityshautomo etsii kasvavia ja globaaleille markkinoille pystyviä yrityksiä. Niille onmyös tarjolla rahoitusta ja tiimikumppanuutta kansainvälisiin ponnistuksiin, kertooyrityshautomon johtaja Risto Mauno. iinan markkinoilla kaupanteon K väylänä toimii Lahden tiede- ja yrityspuiston koordinoima FECC (Fin- nish Environmental Cluster for Chi- na). FECC:n toiminnassa on mukana jo noin 100 yritystä. Venäjän markkinoita varten on pe- rustettu sekä lahtelaisyritysten muo- dostama alueellinen Venäjä-klusteri että kansallisessa Cleantech-kluste- rissa toimivat jätehuolto- ja ener- giaklusterit. Venäjä-klustereissa on aktiivisesti mukana nyt noin 40 yri- tystä. Vesiosaamiskeskuksessa on koulutettu 1 000 ihmistä. < Risto Mauno on yrityshautomon johtaja. ahden tiede- ja yrityspuisto johtaa roolia näyttelevät Risto Maunon mukaan daltamaan jatkuvilla luennoilla myös am-L Suomen ympäristöteknologian osaa- misklusteria. Maailmalla sen clean-tech-osaaminen on jo tunnettu ja palkit- rahoitus ja kansainvälisille markkinoille lähteminen. Uutta toimintamallia pilotoidaan käy- mattikorkeakoulussa – Yrittäjyys on lisääntynyt kolmena pe- räkkäisenä vuotena, Mauno sanoo. Asen-tukin. Lahden ammattikorkeakoulun ym- tännössä tämän kevään aikana. Tosin jo teet ovat muuttuneet ja opiskelijat aktivoi-päristötekniikan linja on yksi neljästä nykyisinkin kannustetaan yrityksiä yh- tuneet. Yrittäjyys tarjoaa kenties sellaisencleantech-alan opetusta antavasta oppilai- teistyöhön kansainvälisissä ponnistuk- elämäntyylin, jota nuoret hakevat.toksesta paikkakunnalla. sissa. Oikeiden kumppanien kanssa maa- Lahden tiede- ja yrityspuisto tarjoaa ilman valloittaminen käy helpommin. Energonissa tutkitaankansainvälistymiseen liittyviä palveluja – Tiimiys korreloi menestyksen uusiutuvaa energiaaLahden alueella toimiville yrityksille ja kanssa, se on yrityshautomossa huomattu,yritysryhmille. Erityisen hyvät yhteydet Mauno sanoo. Lahden tiede- ja yrityspuiston rakennut-sillä on Kiinaan, Venäjälle ja Intiaan.  Hän mainitsee esimerkkeinä Demo- taman Energon-tutkimuskeskuksen ra- Nyt esihautomomallia ollaan muutta- lan, Protomon, Innovation Millin ja Ga- hoittivat Euroopan aluekehitysrahasto,massa. Liiketoimintaosaamisen, teknii- ragen, jotka näyttävät mallia yhteistyöstä. Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Lahdenkan, markkinoinnin ja rahoituksen toimi- Ikärakenteen muutos suosii Maunon ammattikorkeakoulu.joita yhdistetään tiimeiksi jo esihautomo- mukaan yrittäjyyttä; opiskelijat ryhtyvät Vuonna 2010 avattu tutkimuskeskusvaiheessa. Tämä tuo synergiaetuja ja no- yrittäjiksi ja työllistävät itsensä lisäksi tarjoaa huippuympäristön monipuoliseenpeuttaa yritysaihioiden kehitystyötä. muita, näin saadaan bruttokansantuo- uusiutuvan energian ja energiatehokkuu-Kiihdyttämön loppuvaiheessa tärkeintä tetta. Yrittäjyyden kynnystä pyritään ma- den tutkimukseen sekä uuden teknolo-10
  11. 11. gian pilotointiin. Vuokralaisia on jo kym- giaklusterin ohjelmajohtaja Mika Sulkin-meniä, suurin niistä Oilon Oy. Laitetek- oja Lahden tiede- ja yrityspuistosta.ninen kehitystyö kaupallisiksi tuotteiksi Sulkinojan mukaan alan seuranta onon yksi Energonin keskeisistä tavoitteista. vielä haasteellista, sillä monet teollisuuden Lahden ammattikorkeakoulun opis- ratkaisut, jotka esimerkiksi vähentävätkelijat voivat siellä suorittaa työharjoitte- energiankulutusta, eivät automaattisestilua ja tehdä päättötöitä uusiutuvan ener- näy tilastoissa. Helpompaa on seurata pe-gian eri prosesseissa. rinteistä ympäristöteknologiaa, siis vaik- – Testaamme täällä uusiutuvaa ener- kapa vedenpuhdistusta sekä muuta ”pii-giaa nestemäisessä, kaasumaisessa ja kiin- punpääteknologiaa”.teässä muodossa sekä kehitämme aurin- Cleantech Finlandin arvion mukaankoenergian hyödyntämiseen sopivia lait- koko globaali markkina olisi noin 1 600teita, maalämpö- ja ilmalämpöpumppu- miljardia euroa, josta Suomen osuus olisiratkaisuja sekä hybridiratkaisuja, kertoo 20 miljardia euroa. Suomen viennin osuusasiakaspalvelupäällikkö, insinööri Leif on näissä arvioissa 12 miljardia, eli noinEkholm. viidennes Suomen kokonaisviennistä. Tällä hetkellä suuri kiinnostuksen Suomen kärkinä ovat energiatehok-kohde niin Suomessa kuin maailmallakin kuus, uusiutuvat energiat, vedenkäsittely-on metsän biomassan käyttö polttoai- ratkaisut ja kaupunkien ympäristöongel- Leif Ekholm esittelee kiinnostuneilleneena. Pyrolyysiöljyä valmistetaan puu- mien ratkaiseminen. Vuonna 2011 alan tutkimuskeskus Energonia.jätteestä ensin pilkkomalla ja sitten kuiva- arvioitiin kasvaneen lähes 10 prosenttiatislaamalla hapettomassa tilassa. Riskirahan kanavointi cleantech start- Pyrolyysiöljyn hiilidioksidipäästöt uppeihin pitäisi Sulkinojan mielestä olla Päättötöitä haetaan ammattikorkea-voivat olla jopa 90 prosenttia alhaisemmat paljon voimakkaampaa. Tähän voisivat koulusta ja yliopistosta klusterin yrityksiin.kuin fossiilisten polttoöljyjen. Siitä pova- vaikuttaa muun muassa reilusti ekoetu- Yrityspuisto tarjoaa markkinointiapua.taan niille todellista haastajaa. kenossa olevat julkiset hankinnat. Halli- – Ottaa toki aikansa ennen kuin perin- Energonissa ovat Suomen oloissa ai- tuksen koko start-up- ja riskirahakent- teiset koneenvalmistajat saavat uusia näke-nutlaatuiset maa- ja ilmalämpöpumppu- tään kehysriihessä tekemät päätökset myksiä, mutta niin vain uusia ympäris-jen mittausjärjestelmät, joista saadaan T&K- verohelpotuksista ja verohelpo- töystävällisiä ratkaisuja on alkanut syntyä,erittäin pitkälle vietyä tietoa pumppujen tuksista sijoittajille listaamattomille on projektipäällikkö Aleksi Mäkelä kertoo.toiminnasta. Tehokkaan tutkimuksen ja suunnattu koko start-up -kentälle, ei eri- Hän on ollut yli kaksi vuotta kehittä-laitteiden kehityksen mahdollistaa myös koisesti cleantechille. mässä mekatroniikkaklusterin ympäristö-laaja valikoima erityyppisiä kattiloita ja liiketoiminta-alueita päämääränä muut-polttimia sekä erilliset säiliöt muun Mekatroniikasta apuri taa olemassa olevat tuotteet ympäristöys-muassa bioöljyille. Lisäksi poltinlaitosta tävällisemmiksi, siis energiatehokkaam-voidaan ajaa tietyiltä osin miehittämättö- Mekatroniikkaklusterissa Lahden seu- miksi, taloudellisemmiksi ja eliniältäänmänä. dulla aktiivisin ydinjoukko käsittää noin pitemmiksi.Cleantech-sijoittaminen kasvussa 50 yritystä, joissa on yli 4  000 henkeä Monet yritykset ovat jo tehneet täys- töissä. Tietotekniikan, robotiikan ja elekt- käännöksen tuotannossaan, Mäkelä mai-– Cleantech-sijoitusmaailma on kasvanut roniikan yhdistäminen ohjauksessa ja au- nitsee Oilonin, Ferroplanin ja Orferinkoko 2000-luvun, suurinta kasvu on ollut tomatisoinnissa cleantechin eduksi luo menestystarinat.aurinkoenergian, liikenteen ja energian entistä älykkäämpiä ratkaisuja ympäristön – Parhaiten menestyvät ne yritykset,toimialoilla, sanoo ympäristöteknolo- hyväksi. jotka alkavat tehdä vientiponnistuksia yh- dessä. Projektipääl- Kilpailukykyä puurakentamiseen likkö Ville Uimonen. Lahden tiede- ja yrityspuisto on mukana SouthWood Päijät-Häme -hankkeessa, joka kehittää yritysten kilpailukykyä tuottamalla tietoa puurakentamiseen si- doksissa oleville yrityksille. Kilpailuky- vyssä keskitytään energia- ja materiaalite- hokkuuteen, liimapuurakenteiden kehit- tämiseen sekä pientalorakentamisen ko- konaisuuksiin. Projektipäällikkönä on in- sinööri Ville Uimonen. INSINÖÖRI 11 UUSI
  12. 12. edunvalvontaTeksti ja kuva: Ilona MäenpääNanotekniikka Kalle Hasu esittelee aurinkosähkölasin koelinjaa.on Beneqin cleantech-korttiVuonna 2005 perustettu Beneq on lyhyessä ajassa raivannut manlaajuisesti nousevaa kysyntää. Uu-tiensä maailman puhtaan tekniikan kehittäjien kärkeen. siutuvien luonnonvarojen hyödyntämi- sen ja energiatehokkuuden tärkeyteen on– Ohutkalvotekniikka on ollut meidän cleantech-korttimme, herätty niin EU-maissa kuin myös Aa-sanoo suunnittelupäällikkö Kalle Hasu. siassa. Beneqillä on menossa useita projekteja maailmalla, joissa teollinen tuotanto aje- vainkysymys yritystä perustettaessa osaamista cleantech-korttinamme, Kalle taan käyntiin. Suurimmat, jopa sata met-A oli, mitä kaikkea ohutkalvo- eli na- nomittakaavan pinnoituksella voi-daan saada aikaan. Hyvin nopeasti selvisi, Hasu kertoo. Liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosittain. Siihen on tarvittu uskollisia riä pitkät lasin pinnoituskoneet valmiste- taan Suomessa yhteistyössä tamperelaisen Glastonin kanssa.että muun muassa aurinkoenergiateolli- yhteistyökumppaneita ja rahoitusta. Niitä Ensimmäinen ohutkalvopinnoitetunsuudessa oli kasvava ohutkalvo-osaami- on löytynyt, mutta töitä sen eteen on lasin tuotantolinja aloittaa tuotannon Kii-sen kysyntä. myös tehty. nassa tänä vuonna. Se vastaa ohutkalvo- Niinpä Beneq keskitti osaamisensa tä- tekniikan kysyntään maan kovaa vauhtiamän alan tutkimiseen ja sen valmistuslait- Aurinkosähkölasia aurinkokennoihin kasvavassa aurinkoenergiateollisuudessa.teistojen kehittämiseen. Aurinkosähkölasia tehdään aurinkoken- Siitä alkoi yrityksen hurja kehitys ja Automaatioinsinööri Kalle Hasu toimii noihin.kasvu. Kymmenen hengen yrityksenä suunnittelupäällikkönä Beneqillä. Vastuu-startannut Beneq työllistää yli 80 henki- alueena hänellä on aerosol-tuoteryhmän Mielikuvitus rajanalöä Suomessa ja yli 30 edustajaa eri puo- ohjelmistosuunnittelu ja resurssointi.lilla maailmaa. – Aurinkosähkötekniikka menee nyt Beneq panostaa nyt täysillä aurinkosätei- – Olemme menneet aallonharjalla jättiharppauksin eteenpäin, Hasu sanoo. lyn hyödyntämiseen aurinkokennoteknii-viime vuodet ja käyttäneet nanotekniikan Cleantechin eri tekniikoilla on maail- kalla. Perusteluna on se, että yritys panos-12
  13. 13. taa vihreisiin arvoihin ja uusiutuvien luonnonvarojen parempaankäyttöön. Suomi Cleantechin kärkimaaksi Nanotekniikkaa voidaan tosin käyttää lasin lisäksi muiden- Cleantech-liiketoimintakin materiaalien pinnoittamiseen. Nanometrin paksuinen kalvo on Suomessa jo samaamitä tahansa materiaalia minkä tahansa pinnan – paperin, muo- kokoluokkaa kuin metsä-vin, kankaiden – pinnoittamisessa saa aikaan uusia ominaisuuk- teollisuus, noin 18 mil-sia, joita vasta tutkitaan. jardia euroa. Suurin osa Nanopinnoitteella saadaan aikaan haluttuja ominaisuuksia, liikevaihdosta on synty-kuten lasin pintaan sähköä johtava kerros tai valonsäteen hajaan- nyt perinteisen teollisuu-tumista eli sirontaa. den uudistuessa ja löy- Kun sirontaa saadaan aikaan tietyntyyppisessä aurinkoken- täessä uusia liiketoimin-nossa, parannetaan sen hyötysuhdetta ja saadaan enemmän va- ta-alueita Cleantechista.loa sisään. – Suomessa on nope- Päinvastaisessa tapauksessa lasin pinta saadaan heijastamaan asti vastattu kansainvä- lisen markkinatilanteenvalo pois pinnasta, jolloin se ei ime valoa. ja energian hinnan nou- – Mahdollisuuksia on rajattomasti, vain mielikuvitus asettaa sun asettamiin haastei-rajat, Hasu sanoo. siin, sanoo hallituksen ympäristöliiketoiminnan strategi- Ja mainitsee esimerkkeinä tapetin, jossa on valot, paperin- sen ohjelman johtajana helmikuussa aloittanut dosenttiohuen television ja reppuun liimattavan taipuisan aurinkolatu- Mari Pantsar-Kallio.rin. Näiden markkinoille tuloa saadaan kuitenkin odottaa vielä Hän on aiemmin toiminut Suomen ympäristötekno-muutama vuosi. logiaklusterin ohjelmajohtajana Lahden tiede- ja yritys- puistossa.Tiimissä sen salaisuus Cleantech-liiketoiminta on asetettu yhdeksi Suomen elinkeinopolitiikan painopisteeksi. Myös hallitusohjel-Beneqillä fyysikot, kemistit, teknikot ja insinöörit toimivat tii- maan on kirjattu tavoitteeksi nostaa Suomi ympäristölii-meissä. Erityisen tärkeätä on ohjelmistosuunnittelijoiden – au- ketoiminnan ja Cleantechin kärkimaaksi.tomaatio-, sähkö-, prosessi- ja mekaniikkainsinöörien – tiivis yh- – Yhteistyötä useiden julkisesti toimivien organisaatioi-teistyö. Paraskin yksilö tarvitsee tiimin antaman tuen. den välillä on tarkoitus tiivistää ja lisätä, Pantsar-Kallio – Tieteellinen lähestyminen ja konkreettinen työ kulkevat sanoo. Myös isojen ja pienten yritysten yhteistyötä var-näin koko ajan käsi kädessä ja asiakas saa haluamansa prosessin, sinkin kansainvälisissä projekteissa on tarkoitus tiivistää.Hasu kertoo. Tähän ollaan luomassa selkeää strategiaa sekä indi- Hänellä on aiempaa kokemusta paperi- ja elintarviketeolli- kaattoreita sille, miten monta työpaikkaa alalle on syn-suudesta. Nyt hän on nanotekniikan palveluksessa. tynyt ja mitkä ovat tavoitteet tulevaisuuteen. Myös tuki- Insinööriosaaminen ei ole kiinni siitä, mitä se osaaminen on, muotojen tehokkuutta on tarkoitus arvioida.vaan siitä, miten sitä voidaan soveltaa eri teollisuudenaloille, hän Pantsar-Kallion mukaan Suomessa on jo noin 50 000tiivistää. työpaikkaa tällä sektorilla. Kasvu on ollut noin 10 pro- senttia vuosittain. Uusia työpaikkoja syntyy lähinnä teol- lisuuden uudistuessa, yritysten kasvaessa ja uusien yri- Beneq ykkönen kansainvälisessä tysten perustamisten myötä. Vanhoilla toimintamalleilla ja -tuotteilla ei yksinker- cleantech-kilpailussa taisesti enää pärjätä. Vanhoja prosesseja on uusittava Maailman eturivin cleantech-klustereiden yhdistys Global energiatehokkaammiksi ja samalla kehitettävä uusia ym- Cleantech Cluster Association (GCCA) järjestämässä kansain- päristön kannalta parempia energiaa ja materiaaleja sääs- välisessä Later Stage Award -kilpailussa Uudet materiaalit täviä tekniikoita. -kategorian voitti teollisuuden ohutkalvopinnoitteisiin laittei- Pantsar-Kallion mukaan monet rakennemuutoksen ta, tekniikoita ja sovelluksia toimittava Beneq Oy. kourissa elävän ict-alan osaajat ovat löytäneet cleantech- Finaaliin valittiin 30 parasta cleantech-yritystä 4 000 alan yrityksistä itselleen uuden työpaikan. eurooppalaisen, pohjoisamerikkalaisen ja aasialaisen yhtiön Ict-alan osaajien vahvuus on siinä, että he tuovat joukosta. Voittajien valinnan kriteereinä olivat muun muassa oman osaamisensa – mittaamisen, analysoinnin ja op- liiketoimintamalli, markkina-asema, kannattavuus sekä kyky timoinnin – hyödyntämään energiatehokkuuttaan paran- luoda ja vallata markkinaosuuksia. tavia yrityksiä. Tekes on rahoittanut Beneq Oy:n tutkimus- ja kehitystoi- Tämä on jo synnyttänyt uutta business-osaamista mintaa useassa vaiheessa. muun muassa Oulun seudulle, jota alan rakennemuutos ehkä pahiten on kohdannut. Beneq sai myös Tasavallan presidentti Tarja Halosen kansain- välistymispalkinnon vuonna 2012. Teksti: Ilona Mäenpää INSINÖÖRI 13 UUSI
  14. 14. edunvalvontaTeksti: Ilona Mäenpää | Kuva: Markus JokelainenEnergiatehokkuudestauusi kilpailutekijäOuman Kempeleessä satsaa eljännesvuosisadan älykästä ja osaajia omaan yritykseensä ja uudelle työ-energiatehokkuuden paranta-miseen lämmönsäädössä jailmastointiratkaisuissa. Yritys N helppokäyttöistä kiinteistöauto- maatiota valmistanut Ouman Kempeleessä Oulun kupeessa tähtää nyt uralle. – Energiatehokkuuden tulevaisuuden mahdollisuudet ja jatkuvan kasvun näky- kansainvälisille markkinoille. Viennin mät uusine bisnessmahdollisuuksineenon saanut Nokialta vapautuneita osuutta on tarkoitus kasvattaa. houkuttelevat, Jokelainen visioi.ict-alan osaajia vahvistamaan – Tähtäämme kotimarkkinoiden lisäksi Hän on vakuuttunut siitä, että ener- kansainvälisille markkinoille, lähinnä Itä- giatehokkuuteen liittyvät ratkaisut ovatpääsyään kansainvälisille mark- meren ympärille Ruotsiin, Venäjälle, Puo- Suomen uusin myyntivaltti.kinoille, kertoo yrityksen toimi- laan ja Baltian maihin, Martti Jokelainen Suomalainen kaukolämpöosaaminentusjohtaja Martti Jokelainen. sanoo. on jo maailman huippua. Potentiaalia on Vientiponnistelujen vauhdittamiseksi Jokelaisen mukaan kuitenkin talotekniikan hän on onnistunut rekrytoimaan Nokiasta eri järjestelmien järkevässä yhteiskäytössä.Martti Jokelainen yhdessä palveluliiketoiminnan johtajan Timo Huttusen (oik.) ja varatoimitusjohtajan Pekka Hintikan (vas.) kanssa.14
  15. 15. Teksti: UIL ja TEK Vesiosaaminen ja kierrätys tapetilla Ohjaustekniikoiden nivominen yh- Green Growth -Osaamisfoorumissateen automaation avulla lisää käyttäjäys-tävällisyyttä ja tuo myös tehokkuutta uoli turvallisuudesta, ympäris-energiankäyttöön. H töstä, puhtaudesta ja energiahuol- losta kasvaa. Myös luonnonvarojenTutkimus ja tuotekehitys a ja o käyttöön kiinnitetään yhä enemmän yhteiskunnallista huomiota. Clean-Ouman satsaa jopa viidenneksen liike- tech-liiketoiminta kehittyy voimak-vaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehi- kaasti ja tarjoaa sekä uusia markkinoitatykseen. Kiinteistöjen internet-pohjaiset että hyvinvointia suomalaisille.etäohjaus- ja säätöjärjestelmät ovat tule- Uuden Insinööriliiton ja TEKinvaisuuden juttu. Niiden on oltava myös julkaisemassa Insinöörien ilmasto-ohjel-helppokäyttöisiä. massa (2009 ja 2011) nousi merkittä- – Säätö- ja ohjaustekniikka sekä niihin vänä tekijänä esiin jätteiden vähentä-liittyvät palvelut ovat meillä tärkeimmät minen ja syntyvän jätteen hyödyntämi-kehittämisen kohteet, yrityksen perustaja nen esimerkiksi energiana. Vesiosaami- Heidi Husari.Martti Jokelainen sanoo. sen merkitys taas korostuu globaalilla Elektroniikka- ja ohjelmistosuunnit- tasolla tulevaisuudessa. Osaamisfoorumi kierrätystaloudestatelijoilta vaaditaan korkeatasoista osaa- Insinöörien ilmasto-ohjelman mu-mista. Nokialta Oulusta on viime aikoina kaan on perusteltua olettaa, että Suo- UIL, TEK sekä Tekes järjestävät yhteis-vapautunut ammattitaitoisia ja kansainvä- messa kestävän teknologian kasvu on lä- työssä sosiaalista mediaa hyödyntävänlistä kokemusta omaavia työntekijöitä, hellä kansainvälisen kasvuarvion 10–30 osaamisfoorumin. Siellä etsitäänjoita yritys on rekrytoinut. prosentin maksimia. Merkittäviä aju- ideoita globaalin vihreän talouden ke- – Energiatehokkuuden kehittämisessä reita ovat teknologian kehittyminen, hityspoluista, sen synnyttämästä liike-tarvitaan juuri kansainvälisen toiminnan kuluttajien arvojen muuttuminen ja po- toiminnasta sekä insinöörikunnan laa-ja tuotekehityksen ammattilaisia, ja sellai- liittinen ohjaus, jotka lisäävät muun dukkaan osaamisen luomasta kilpailu-sia olemme saaneet Nokialta, Jokelainen muassa säästävien energiaratkaisujen kyvystä.kertoo. roolia tulevissa investoinneissa. Ensimmäisen osaamisfoorumin ai- Muutoksen mittasuhde on yksi heena on kierrätystalous, joka käsite-Huomattaviin säästöihin historian suurimmista ja verrattavissa tään veden ja jätteen tehokkaana käyt- teollistumisen ja digitalisaation seu- tönä, suljettuina kiertoina sekä näihinKerros- ja rivitalojen automaatiojärjestel- rannaisvaikutuksiin. Tämän muutok- liittyvinä palvelu- ja teknologiaratkai-mät ja palvelut ovat Oumanin tärkeintä sen vaikutuspiirissä on tavalla tai toi- suina.markkina-aluetta. Siellä on suuri säästö- sella lähes jokainen insinööri.potentiaali olemassa, tapauksesta riippuen Uusien suomalaisyritysten murtau-säästöt voivat olla 10–30 prosenttia vuo- tuminen kansainvälisen kehityksentuisesta energian kulutuksesta. kärkeen myös globaaleilla markkinoilla Vihreän talouden – Tämä näkyy jo taloyhtiön hoitovas- voi mahdollistaa ennakoitua voimak- osaamisfoorumitikkeessakin, Jokelainen sanoo. kaamman suomalaisen insinööriosaa- Osaamisfoorumi koostuu kolmesta toisiaan Rakennusten lämmitystarve vaihtelee misen kysynnän. täydentävästä tapahtumasta.jatkuvasti ulkolämpötilan mukaan. Aa- – UIL ja TEK ovat luonnollisesti 31.5.2012 toteutetaan etäyhteyksiämulla saattaa olla vesikeli ja seuraavana kiinnostuneita insinöörien roolista hyödyntäen seminaareja, joissa asian-yönä pakkanen paukkuu nurkissa. Talot, tässä kehityksessä, siis työpaikkojen tuntija-alustusten ja case-esimerkkienjoissa lämmitystä ja ilmastointia ei ole op- luomisesta ja työmahdollisuuksien pohjalta tarkastellaan vihreän taloudentimoitu todellisen tarpeen mukaiseksi, hyödyntämisestä, sanoo elinkeinoasioi- nykytilaa, parhaita käytäntöjä ja kehitty-hukkaavat lämpöä ja energiaa lähes hallit- den päällikkö Heidi Husari. mismahdollisuuksia.semattomasti. Jo yhden asteen lisäys huo- Liitot pyrkivät tuomaan esille insi- 12. ja 14.6.2012 järjestetään tee-nelämmössä kasvattaa energiankulutusta nöörien ja insinöörityön merkitystä moitetut ja fasilitoidut verkkotapahtu-noin 5 prosenttia. isojen kysymysten ratkaisemisessa. Sa- mat, ns. verkkojamit. Kuka tahansa voi Oumanin osaaminen tähtää kiinteis- malla voidaan parantaa insinöörityön tulla mukaan verkkokeskusteluun, näke-töjen energiankulutuksen parantamiseen arvostusta ja insinöörien vaikutta- myksiään voi esittää esimerkiksi semi-kehittyneen automaation avulla. vuutta yhteiskunnassa. naarissa esille nousseista kysymyksistä. INSINÖÖRI 15 UUSI
  16. 16. edunvalvontaTeksti: Marketta Harinen | Kuva: Jari Rauhamäki Vääntö-palkinnolla palkitun Tommi Pih- lajasalon tietä Vapon ylempien toimi- henkilöiden yritysyhdistyksen puheen- johtajaksi on pohjustanut aktiivinen toi- minta Insinööriopiskelijaliitto IOL:ssä. Organisaattorina työssä ja edunvalvonnassaTommi Pihlajasalo sanoo olevan- lemmät toimihenkilöt YTN:n yri- löiden edunvalvontaa tavallista haasta-sa luonteeltaan määrätietoinenorganisoija. Sekä työssään että Y tysyhdistysryhmän vuoden 2011 Vääntö-palkinnon maaliskuun lo- pussa pokannut Tommi Pihlajasalo on vimmissa oloissa, sillä mekaanisessa met- säteollisuudessa ei ole työehtosopimusta turvana.ylempien toimihenkilöiden otettu saamastaan tunnustuksesta. Pihlajasalon mukaan yritysyhdistysedunvalvojana hän on päässyt – Onhan tämä mukava kannustin, edusti aiempina vuosina koko ylempien joka toivottavasti innostaa muitakin otta- toimihenkilöiden joukkoa esimerkiksi yt-ratkaisemaan isoja haasteita, maan tärkeitä asioita esille työpaikallaan, neuvotteluissa, mutta ilman statusta taineuvottelemaan tuloksia ja hän tuumaa. turvaa.viemään suunnitelmiaan Vapon ylempien toimihenkilöiden – Yt-neuvottelut olivat melkoisia tori-käytäntöön. yritysyhdistyksen puheenjohtajana Pihla- kokouksia, kun kellään ei ollut selkeää sta- jasalo on edistänyt ylempien toimihenki- tusta edustaa toisia. Toisaalta ei uskallettu16
  17. 17. ilmaista näkemyksiä, kun pelättiin työsuhteen puolesta.Tarve luottamusvaltuutetuille on selvästi olemassa. Yritysyhdistys ajoi Vapossa luottamusvaltuutettujen Akavalaisten määrävaalin järjestämistä. Työnantaja ymmärsi, että ylemmättarvitsevat oman edustajansa, vaikka yrityskohtaiseen työ- kasvoi reippaastiehtosopimukseen ei ollutkaan halua. Luottamusvaltuutetuille sovittiin myös kuukausittai- kavan jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä jatkoinen korvaus, joka vaihtelee 110 eurosta 200 euroon edus-tettavien määrästä riippuen. Luotot saivat irtisanomissuo- A reipasta kasvuaan vuonna 2011. Kun mukaan laske- taan huhtikuussa Akavaan liittyneen Suomen Terveyden-jan ja kuuden kuukauden jälkisuojan. Lisäksi ajankäytöstä hoitajaliitto STHL:n jäsenet, akavalaisia on yhteensäpäästiin yhteisymmärrykseen. 573 400. Kasvua vuoden takaiseen on yli 14 000 jäsentä. Vapon ja Vapo Timberin ensimmäiset ylempien toimi- Uusi Insinööriliitto UIL, Tradenomiliitto TRAL, Suo-henkilöiden luottamusvaltuutetut aloittivat pestinsä vuo- men Ekonomiliitto SEFE, Akavan Erityisalat ja Sosiaa-den vaihteessa. lialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia kasvat- – Hyvä oli, että saimme heidät. Uudet yt-neuvottelut tivat jäsenmääräänsä lukumäärällisesti eniten. Uusi Insi-alkoivat heti tammikuussa. nööriliitto kasvoi myös suhteellisesti eniten, 12 prosenttia. Merkittävin tekijä oli Tietoalan Toimihenkilöiden siirty-Pelkkää iloa aktiivisuudesta minen syksyllä 2011 sen jäsenjärjestöksi. Kaikkiaan 24 aka- valaisen liiton jäsenmäärä kasvoi. Kymmenellä liitolla oliVapon Biofuels liiketoiminta-alueella Oulun yksikössä hienoista laskua.operaatiopäällikkönä työskentelevän Pihlajasalon vastuulla – Akavalaiset liitot ovat ammattikorkeakoulussa tai yli-on tilaus/toimitusketju ja sen toiminta. opistossa opiskeleville sekä niistä valmistuneille luonteva Toimitustiimin esimiehen toimenkuva on monipuoli- valinta järjestäytymiselle. Liitot kiertävätkin paljon korkea-nen. Pihlajasalo tekee sopimukset toimitusyrittäjien kanssa kouluja ja tekevät itseään tutuksi opiskelijoille, Akavan joh-ja huolehtii biopolttoaineiden toimittamisesta kaupun- taja Risto Kauppinen toteaa.kien, kuntien ja teollisuuden energialaitoksille. Pihlajasalon vetämän tiimin vastuulla ovat pohjoisenalueen bioenergiatoimitukset: polttoturpeet, puuenergia- Akavan opiskelijamäärän kehityshakkeet ja muut biopolttoaineet on toimitettava ajallaan 1 000 henkilöä 110 107tilaajille. 101 100 – Työssä ja edunvalvonnassa pätevät samat asiat. 91 90Onnistuminen kumpuaa yhteisestä tavoitteesta, hyvästä 80tiimityöskentelystä ja yhteistyöstä, Pihlajasalo toteaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta tuotantotalouden 70 64insinööriksi 2005 valmistunut Pihlajasalo on ollut nyt 60 49Vapolla 4,5 vuotta. Vapon 100-jäsenisen yritysyhdistyksen 50puheenjohtaja hänestä tuli kaksi vuotta sitten. 40 – Aktiivisesta toiminnasta ei ole ollut haittaa, päinvas- 30toin! Tämä on ollut hyvä rooli opetella henkilöstöpolitiik- 20kaa ja neuvottelutaitoja. Näkee, mitä pitäisi tehdä ja mi- 10ten ei kannata toimia. On päässyt verkostoitumaan ja op- 0 1996 2000 2005 2010 1.4.12pinut ymmärtämään yhtiön toimintaa kokonaisuudes-saan, Pihlajasalo tuumaa. Hän on myös ollut ylempien edustajana yt-neuvotte- Palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työt-lutoimikunnassa ja Vapon hallintoneuvostossa henkilös- tömyysturva ovat akavalaisille merkittävimmät syyt kuuluatön edustajana. 700 miljoonan liikevaihdon ja 1 300 hen- ammattiliittoon. Turvan lisäksi jäsenyydessä pidetään tär-keä suoraan työllistävän yrityksen hallintoneuvosto on nä- keinä mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen, verkos-köalapaikka, josta koituu iloa joka lähtöön – omalle ural- toitumiseen ja henkilökohtaiseen apuun työelämän ongel-lekin. matilanteissa. – Luottamuksellisista ja hyvistä suhteista yrityksen joh- Akavalaisten mielestä keskusjärjestö on onnistunuttoon on apua kaikissa tilanteissa. Silloin on helpompi ot- edunvalvonnassa viimeisen neljän vuoden aikana selvästitaa asioita rohkeasti puheeksi ja viedä niitä eteenpäin, Pih- aikaisempaa paremmin. Lisäksi akavalaisten usko omanlajasalo sanoo. keskusjärjestön vaikutusvallan kasvuun on noussut. Tämän Vääntö-palkinnon tuhannella eurolla hän aikoo ujut- taustalla on myös liittojen jäsenmäärän kasvu: Akava ontautua kesään jo ennakkoon, vaikka sitten Välimeren au- maksavissa jäsenissä mitattuna noussut jo toiseksi suurim-ringon alla. maksi palkansaajien keskusjärjestöksi. INSINÖÖRI 17 UUSI
  18. 18. edunvalvontaTeksti: Kirsi Tamminen | Piirros: Markku HaapaniemiEWC-pöydästätukea myöskriisihetkiinHyvän EWC-kokousedustajan pitää tun-tea konsernin sisäisiä, oman maansaasioita ja saada suunsa auki kokouksissa– kielitaidolla ei ole väliä. Kyllä koodariaina sen verran englantia osaa. un tietotekniikkkayritykset, suo- johto on erillään. Tämä koskee niin Suo- edustajia Suomesta ja Ruotsista sekä muu-K malainen Tieto ja ruotsalainen Enator yhdistyivät 1990-luvun lo-pulla, uuteen yritykseen perustettiin eu- men kuin muidenkin maiden organisaa- tioita. Yhteensä EWC-pöydässä on parisen- tama poikkeus muista maista. – Silloin mukana saattoi olla ihmisiä, jotka olivat vuosikausia mukana, muttarooppalainen yritysneuvosto eli EWC. kymmentä henkilöä. Sopimuksen mu- eivät puhuneet sanaakaan – edes pyydet-Silloin tehty EWC-sopimus on edelleen kaan henkilöstöllä on korkeintaan 30 täessä, Koskinen kertoo.voimassa. Organisaatiomuutosten yhtey- paikkaa. Vajaaedustus syntyy pienempien Hän arvioi, että osittain puhumatto-dessä siitä on päivitetty ja siihen on tullut maiden innottomuudesta osallistua. muus johtui arkuudesta käyttää vierastamuutama lisäpöytäkirja. Tiedon isoista maista kuten Ruotsista, kieltä, osittain osa ihmisistä ei puhunut – Pari vuotta sitten sopimuksen nimi Saksasta, Suomesta ja Tsekistä on kaksi suomenkielisissäkään kokouksissapäätettiin virallisesti muuttaa EWC-sopi- edustajaa. Ruotsissa ja Suomessa järjestäy- – Turha olla liian paljon osallistujia,mukseksi, sillä siitähän on ollut koko ajan tymisaste on hyvä ja ammattiyhdistysliike jos osa ei puhu lainkaan.kyse, sanoo Tieto konsernin EWC:n pu- osallistuu yrityksen toimintaan muuten-heenjohtaja Esa Koskinen. kin. Sen tähden kummankin maan järjes- Ilman tulkkia selvitään Tieto Oyj:ssä väkeä oli noin 18 000 töt saavat kaksi lisäpaikkaa.vuoden vaihteessa. Noin kymmenestä Kullakin maalla on omat käytäntönsä Konsernin virallinen kieli on englanti jamaasta henkilöstönedustaja voisi olla mu- valita edustajansa ja valintakriteerit poik- EWC-sopimuksen mukaan myös kokouk-kana EWC-pöydässä, mutta kaikista ei ole keavat toisistaan. Saksassa henkilöstö va- sissa käytetään englantia. Kokouksissa eisaatu edustusta. Varsinkin niistä eteläeu- litsee edustajat omille paikoilleen. Jostain ole järjestetty tulkkausta, vaikka EU:n di-rooppalaisista maista, joissa Tiedolla on pienemmästä maasta johto on saattanut rektiivin mukaan pitäisi olla tulkkaus.vähän työntekijöitä, ei ole ilmaantunut valita johdon sihteerin osallistujaksi ko- Koskinen perustelee käytäntöä parillaedustajia. koukseen. eri syyllä. Tulkkaus vaatii kokouksiin kon- Suomalaisten neljä paikkaa jakaantu- sernin ulkopuolisia ihmisiä.Pienistä maista hankala saada vat siten, että kaksi valitaan yhteistoimin- – Kuinkahan paljon toimitusjohtajaedustajia taneuvottelukunnassa ja kaksi on Tieto- kertoisi siinä vaiheessa vielä luottamuksel- väen eli henkilöstöyhdistyksen valitsemia. lisista asioista, Koskinen aprikoi.Tietotekniikka-alalla henkilöstöä ei jao- TietoEnatorin EWC-kokousten alku- Tulkkaus vie jonkun verran myös lisä-tella eri henkilöstöryhmiin, ainoastaan taipaleella kokouksissa oli usein runsaasti aikaa, joten ilman tulkkausta jää enem-18
  19. 19. män aikaa käsitellä kokouksen asioita. olleet tyytymättömiä tiedotukseen eten- luottamuksellisesti jo EWC-kokouksessa, – Ei meillä suomalaisillakaan ole to- kin useiden organisaatiomuutosten yhtey- vaikkei sitä vielä ollut edes vahvistettu hal-della hyvää kielitaitoa, mutta ymmär- dessä. lituksessa ja siten myöskään tiedotettu jul-rämme ihan hyvin keskustelua. On enem- Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa kisuudessa, Koskinen sanoo.mänkin kysymys siitä, että uskaltaa pu- työnantajan täytyy esitellä uudet johtajat – Henkilöstön vähennystarpeista eihua. etukäteen. Henkilöstönedustajilla on ol- tässä yhteydessä keskusteltu. Tiedossa varsinaisia EWC-kokouksia tava aikaa tutustua asiaan ja kokoontua Konsernissa on käynnissä nyt yhteis-on kaksi kertaa vuodessa, lisäksi on puhe- päättämään näkemyksistään. toimintaneuvottelut. Kaikkiaan yt-neu-linkokouksia sekä työvaliokunnan puhe- Koskisen mukaan muutaman kerran vottelut voivat johtaa 1300 henkilön irti-linkokouksia. Kokouksia on vuorotellen näissä asioista on oikaistu, koska Suomes- sanomiseen: Suomessa 500 henkilöä voiSuomessa, vuorotellen Ruotsissa. sahan ei ole vastaavaa käytäntöä ei ole. menettää työpaikkansa. – Siitä ruotsalaiset ja saksalaiset ovat – Työvaliokunnassa meillä on yhtei-Saksalaiset ja ruotsalaiset vaativat olleet käärmeissään: varsinkin saksalaiset sesti todettu tarve vähintäänkin käydä ti-enemmän tietoa haluavat pitää kiinni oikeudestaan saada lanne kokonaisuudessaan läpi, koska tietoa riittävän ajoissa. maittain työntekijöillä ei ole selvää kuvaa,Viime kesänä saatiin Suomen lainsäädän- mikä tilanne muissa maissa on, Koskinentöön muutama vuosi sitten uudistettu Kokouksissa vallitsee avoimuus kertoo.EU-direktiivi. Tärkeimmät muutokset Varsinaista yhteistyötä eri maidenkoskivat tiedottamista ja kuulemista. Esa Koskinen on ollut neljän toimitusjoh- työntekijöillä ei ole ollut, sillä neuvottelut Tiedossa on erittäin vahva edustus tajan aikana tilaisuuksissa. Hän arvioi, ja niiden aikataulut ovat maakohtaisia.Saksasta ja Ruotsista. Molemmissa on pe- että EWC-pöydän ihmisiä on arvostettu Maakohtaiset laitkin eroavat toisistaanrinteisesti tiedottamisvelvollisuus ja -sään- ja heihin on luotettu. Kaikki toimitusjoh- paljon.nöt tarkemmat kuin Suomessa. Koskinen tajat ovat olleet erilaisia ihmisinä, mutta – Myös eri maiden liitot eivät näkö-sanoo, että Tiedossa on noudatettu jo pi- yhteistä heille on, että he ovat oikeasti ker- jään näe hyväksi rajojen ylitse meneväädempään suomalaista käytäntöä tiukem- toneet luottamuksellisia asioita ja vastan- yhteistyötä, Koskinen harmittelee.paa tiedottamista. neet suoraan kysymyksiin. – Aika ajoin olemme törmänneet sii- – Tiedon uudesta, maaliskuussa jul-hen, että saksalaiset ja ruotsalaiset ovat kaistusta strategiasta meille kerrottiin INSINÖÖRI 19 UUSI
  20. 20. edunvalvontaTeksti: Birgitta Suorsa / UP | Kuvat: Annika RauhalaInsinööri tuo ostamiseenosaamista– Ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin ja oikeanlaisia tuotteita tarjollesopiva määrä, kiteyttää insinööri Matti Hotari tuotepäällikön tehtä-vänsä. Kaupan alalla insinöörikoulutuksesta on hänen mukaansahyötyä etenkin tuotteiden ostamisessa. uotepäällikkö Matti Hotari kulkee peiden ja tuotteiden tuntemusta. Kaup-T Hyvinkään Ahlsellin jättimäisessä varastossa esitellen jakoavaimia, hit-sauspuikkoja ja laakereita. Hän painottaa, pakoulutus ei Hotarin mukaan anna riit- täviä taitoja. – Kun asiakas tulee, hänellä ei ole os-että oikeat tuotteet ja tavaramäärän oikea toslistaa mukanaan, vaan ratkaisua vaativamitoitus pitävät varaston liikkeessä. ongelma, Hotari kertoo. Jättimäistä myymättömän tavaran ka- Tulilinjalle joutuvat myyjät, joista mo-saa, monumenttia, ei ole päässyt synty- nella on insinöörin koulutus. Varmistuk-mään hänen jäljiltään tänne eikä hänen sena on kolmen tuotepäällikön tiimi,edellisellekään työpaikalle Rautakeskolle. joista ainoastaan Hotarilla on insinööri- – Insinööritaitoa tarvitaan, jotta tava- koulutus. Hänen vastuullaan ovat työka-rat osataan ostaa oikein. Tässä Suomella lut ja koneet.olisi kasvun paikka. – Keräämme tiimissämme valtavasti tietoa markkinoista ja tuotteista, jonkaAsiakas hakee ratkaisuja ”pureskelemme valmiiksi näille linnunpo- jille”, Hotari vertaa.Palveluasteen pitämiseen oikealla tasolla Hän järjestää myyjille koulutusta ja si-tarvitaan markkinoiden, asiakkaiden tar- säistä markkinointia uusista tuotteista, toisinaan tuotevalmistajan kanssa. Tuotekehittelyä ja ideointia Myös tavaravirran toisessa päässä tarvi- taan teknistä osaamista. – Tuotteita ei voi valikoida pelkästään – Insinööritoimistossa en olisi nähnyt näin tavarantoimittajan hinnastosta. Kun ol- monta tehdasta ja näin monta alaa. laan teknisellä alalla, tuotteissa on oikeasti Minulle on avattu ovet vaikka mihin ja vaikeusasteita, Hotari toteaa. kerrottu tekeillä olevista tuotteista, Hotari kertoo. Tavarantoimittajiin täytyy luoda hyvät suhteet. – Meidän täytyy tietää, mitä laatuta- soa meille tarjottavat tavarat ovat. Meidän hän toi työkavereidensa kanssa halkojen pitää osata kertoa, millaiseen käyttöön ja pilkkomiskoneen, vaikka Suomessa klapit kulttuuriin tuote tulee. Näillä leveysas- pilkottiin kirveellä. Nyt markkinat vetä- teilla työkalupakin pitää kestää kovatkin vät, koska nuoret eivät pilko puita ja van- pakkaset, joten muoviin täytyy lisätä fla- hat eivät jaksa heiluttaa kirvestä. taatteja. – Työhön kuuluu myös syvempää bis-Asiakkaille on Hotarin mukaan löydyttävä Hotarin uralle on sattunut monta vas- nesalueen pohdiskelua, jotta valikoimakoko tuotepaketti, vaikkapa jakoavaimet taavaa tapausta. Joskus tarvitaan myös us- kykenee tarjoamaan asiakkaalle ehjän tar-5 millistä 50 milliin. kallusta. Yhdeltä työmatkaltaan Italiaan joaman eli että asiakas saa meiltä kaiken.20
  21. 21. Kaupan tuloksentekijät Kaupan tuloksentekijät -kampanja kiersi alkuvuonna alan yrityksissä ta- paamassa ylempiä toimihenkilöitä. Tilaisuuksissa käytiin vilkasta kes- kustelua alan tulevaisuudesta sekä työhyvinvoinnista. Pohdintaa aiheut- tivat myös ylitöiden korvaaminen se- kä palkkaan liittyvät kysymykset. Kampanjan aikana saatiin aja- tuksia kaupan alan edunvalvonnan kehittämiseksi. Kaupan alan edunvalvontaa YTN:ssä linjaa taustaryhmä, joka va- litaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Taustaryhmän jäsenet ovat järjestäy- tyneet akavalaisiin liittoihin ja he työskentelevät ylemmän toimihen- kilön tehtävissä kaupan alalla.Markkinointi innosti heti – Se oli myynnin korkeakoulu, hän Palkkakuopassa ei tarvitse olla tuumii.Hotari valmistui vuonna 1982 autoinsi- Parin vuoden kuluttua hän siirtyi Rau- Ahlsellille Hotari siirtyi vuonna 2008nööriksi. takeskolle, jossa vierähti 24 vuotta. juuri taantuman alla. Elokuussa pidettyi- – Viimeisenä opintovuonna Harri Autoinsinöörin koulutuksessa saa Ho- hin läksiäisiin Rautakeskolla kuuluivatNykänen kertoi meille valmistuville insi- tarin mukaan paljon osaamista, jota voi vielä kahvit ja kukat, marraskuussa kolle-nööreille markkinoinnista. Silloin pää- käyttää ostoissa. gat joutuivat yt-neuvotteluihin.häni syttyi lamppu: Tätä haluan tehdä. – Koulutuksessa tutustutaan sähköön, Palkkapyyntö pitää Hotarin mukaan Valintaa helpotti, että Suomessa auto- lujuusoppiin, materiaalitekniikkaan ja tie- asettaa tilanteen mukaan. Vaikka Ahlsel-insinöörille on Hotarin mukaan tarjolla tysti autotekniikkaan. Myös logistiikan lillä noudatetaan kaupan työehtosopi-vain vähän mielenkiintoisia tehtäviä. In- opinnoista on näissä töissä hyötyä. musta, Hotari kertoo ansioidensa ylittä-sinööritoimistossa istumisen ja perävau- Hotari kertoo, että Ahlsell toimittaa ta- vän insinöörien keskipalkan.nun runkopalkkien lujuuslaskelmien laa- varan asiakkaan ovelle vuorokauden ku- – Ei kaupan alan insinöörin tarvitsetimisen sijaan Hotari ryhtyi myymään lii- luessa tilauksesta. Suomessa yhtiöllä on 36 olla palkkakuoppalainen.kennöitsijöille linja- ja kuorma-autoihin myyntipistettä ja liki 600 työntekijää. Va-keskusvoitelulaitteita. rasto ja pääkonttori sijaitsevat Hyvinkäällä. INSINÖÖRI 21 UUSI
  22. 22. maailmaltaTeksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Akava | Kuva: Frank Rumpenhorst / DPA / LehtikuvaEU:n kriisi testaa työmarkkina-järjestöjen uskottavuuttaETUCin liittosihteeri Patric Itschertin mielestä työmarkkinajärjestöton otettava tiiviisti mukaan EU:n taloustalkoisiin. uroopan unionin talouskriisi ja po- – Ensimmäiseksi on tartuttava nuo- jossa vaadittiin työmarkkinaneuvottelu-E liittiset vaikeudet ovat saaneet kat- seet kääntymään myös työmarkki- naosapuoliin. Monilla tahoilla pohdi- risotyöttömyyteen. Lisäksi selvitämme yhdessä työnantajien kanssa, miksi joi- denkin maiden työmarkkinapolitiikka on jen hajauttamista. – Eivätkö neuvottelujen tulokset ole ratkaisevampia kuin neuvottelumalli, taan, mikä EU:n tehtävä ylipäänsä on ja ollut onnistuneempaa kuin muilla. Eri- haastaa Itschert, joka toimii ETUCin mikä työmarkkinajärjestöjen asema on tyistä kiinnostusta herättää tällä hetkellä neuvottelupäällikkönä. tällaisessa tilanteessa. Saksa, joka on uudistanut talouttaan ja Itschert haluaa, että sosiaalinen puoli Euroopan palkansaajien keskusjärjes- työmarkkinoitaan jo usean vuoden ajan, otettaisiin eurooppalaisessa talouskeskus- tön ETUCin liittosihteerin Patric Its- Itschert mainitsee. telussa paremmin huomioon. Tähän asti chertin mukaan työmarkkinajärjestöjen EU-tason työmarkkinaosapuolet, eli keskusteluja on käyty lähinnä valtiova- tehtävänä on olla mukana saattamassa palkansaajia edustava ETUC ja työnanta- rainministerien kesken, mutta muitakin unioni takaisin raiteilleen. jien BusinessEurope, ovat valmistelleet toimijoita on saatava mukaan. Lisäksi It- yhteisen toimintaohjelman vuosille schert muistuttaa, että työmarkkinajärjes- 2012–2014. Osapuolten tavoitteena on töjen ja Euroopan keskuspankin niin sa- myös selvittää, mitä siirtyminen niin sa- nottua makrotaloudellisesta vuoropuhe- EU-tason kolmikanta nottuun vihreään talouteen vaatii. Siihen lua on tarpeen vahvistaa. Euroopan unionissa on monia kolmi- kuuluu esimerkiksi tuotannon hiili- ja ve- kantaisia rakenteita. Se onkin yksi sijalanjälkien kartoitusta. Siirtyminen Työaikaneuvottelut liikkeelle maailman kolmikantaisimmista kan- vihreään talouteen edellyttää uusia tietoja sainvälisistä yhteisöistä. Komission ja valmiuksia sekä työnantajilta että työn- EU-tason työmarkkinaosapuolet käyvät lausuntopyyntöjen ja järjestösopimus- tekijöiltä. parhaillaan neuvotteluja työaikadirektii- ten neuvostohyväksymisten lisäksi so- vin tarkistamisesta. Kun asiasta ei päästy siaalinen huippukokous kokoaa työ- Talouskeskustelua laajennettava sopuun jäsenmaiden hallituksissa ja Eu- markkinajärjestöjen, EU:n toimielin- roopan parlamentissa, komissio antoi sen ten ja jäsenmaiden korkeinta johtoa Päivänpolttava aihe on edelleen talouspo- järjestöille neuvoteltavaksi. Tuloksia keskustelemaan säännöllisesti ajan- litiikka, joka on yksi työmarkkinajärjestö- odotetaan tämän vuoden loppuun men- kohtaisista aiheista. jen toimintaohjelman painopistealueista. nessä. Komission yhteydessä toimii mo- Itschertin mielestä on myönteistä, että – Työantajapuoli on lähtenyt liikkeelle nia kolmikantaisia komiteoita, kuten työnantajat ovat valmiita keskustelemaan kapealla neuvottelulistalla. Se haluaa ensi- työntekijöiden liikkuvuutta tai raken- talousasioista kaksikantaisesti. Asetelmat sijaisesti käsitellä esimerkiksi päivystysai- nerahastoja valvovat komiteat. EU:lla ovat silti vaikeat. kakysymyksiä, eli milloin päivystys on on myös kolme kolmikantaisesti hal- – Eurooppalaiset toimielimet ovat as- työtä ja milloin ei, sekä EU:n tuomioistui- linnoitua laitosta: työsuojelukeskus tuneet työmarkkinajärjestöjen perintei- men päätösten vaikutusta työaikakäytän- Bilbaossa, ammatillisen koulutuksen sille toimialueille, eivätkä mielestämme töihin. Palkansaajapuoli on liikkeellä kun- keskus Thessalonikissa ja työelämä- aina myönteisellä tavalla. Hampaanko- nianhimoisemmalla listalla. Se vaatii, että keskus Dublinissa. loon on jäänyt muun muassa Euroopan neuvotteluihin saataisiin mukaan muun keskuspankin kirje Italian pääministerille, muassa viikoittainen enimmäistyöaika.22

×