UUDEN TYÖN MANIFESTISuomenSosialidemokraattinenPuolue
UUDEN TYÖN MANIFESTI.TYÖTÄ OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA.Sosialidemokraatit tavoittelevat yhteiskuntaa, jota luonnehtii oik...
Sosialidemokraatit tekevät valinnan vahvan kansainvälisen vaikuttamisen puolesta.Eurooppalaiset ja globaalit markkinat tar...
VAKAUS. UUDEN TYÖN KIVIJALKA.100 000 uutta työpaikkaaSuomessa on ensinnäkin pula työpaikoista. Toiseksi työvoiman kysyntä ...
Työelämän laatua ja työhyvinvointia kehittämällä alennammetyökyvyttömyyseläkkeelle joutumisen uhkaa. Jo pelkästään masennu...
Jokaisella työttömällä on oikeus henkilökohtaiseen palveluun. Tämä vaatii riittäviäresursseja työvoimapalveluille ja kunto...
Jotta palvelut vahvistuisivat ja kuntatyön tuottavuus paranisi, sitoudummekuntauudistuksen jatkamiseen. Tarvitaan työssäkä...
pidettävä kiinni. Keskeinen osa varhaiskasvatuksen sekä peruskoulun kehittämistäovat pienemmät ryhmäkoot sekä riittävät op...
Suomesta on tehtävä maailman kärkimaa uuden tieto- ja viestintäteknologiansoveltajana. Päällekkäiset ja jälkeenjääneet jul...
niin uudelle kuin jo olemassa olevalle elinkeinotoiminnalle. Yritysten toiminnankannalta tärkeää ennustettavaa ja vakaata ...
parannettava ja vientiteollisuuden kilpailuolosuhteet on saatettava keskeistenverrokkimaiden kanssa samalle tasolle.Energi...
Kasvua koko maahanMaan eri alueiden kilpailukyvystä on huolehdittava tukemalla alueiden omiavahvuuksia. Koko Suomen voimav...
UUDET PELISÄÄNNÖT TALOUTEEN JA TYÖMARKKINOILLE.Reilumpi globalisaatioVakaan talouskehityksen turvaamiseksi ja uusien finan...
Työehtojen valvonta kuntoonReilut työehdot ja yhdenvertainen asema kuuluvat kaikille. Tällä hetkellätyömarkkinat ovat jaka...
Työelämän reformi - turvaa ja valinnanvapauttaSosialidemokraattinen työelämän reformi rakentuu turvan ja jouston varaan.Vu...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Uuden työn manifesti

810 views

Published on

Sosialidemokraattien puoluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.–20.11.2010 Helsingissä SDP:n vaalitavoitteiden kasvu-, työllisyys- ja työelämälinjaukset. SDP tavoittelee tulevalla vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa sekä 75 prosentin työllisyysastetta vuosikymmenen loppuun mennessä.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
810
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Uuden työn manifesti

  1. 1. UUDEN TYÖN MANIFESTISuomenSosialidemokraattinenPuolue
  2. 2. UUDEN TYÖN MANIFESTI.TYÖTÄ OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA.Sosialidemokraatit tavoittelevat yhteiskuntaa, jota luonnehtii oikeudenmukaisuus,ihmisten välinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Jokaiselle ihmiselle kuuluumahdollisuus elää hyvää ja onnellista elämää. Näiden arvojen käytännöntoteutumisen edellytyksiä ovat työ ja taloudellinen kasvu.Jokaisella on oikeus merkitykselliseen ja mielekkääseen työhön. Työ on paitsitoimeentulon lähde, myös tapa kokea osallisuutta ja rakentaa hyvinvointia niinitselleen, läheisilleen kuin koko yhteiskunnalle. Työ on tapa kantaa vastuuta myösmuista ihmisistä.Taloudellinen kasvu ei ole itseisarvo, vaan väline tavoiteltaessa parempaayhteiskuntaa. Kasvu ja markkinat eivät luo oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta taitasa-arvoa itsestään. Tarvitaan demokraattista yhteiskuntaa, joka ohjaa markkinoitatoimimaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Se luo ihmisillemahdollisuuksia ja antaa turvaa muutoksessa.Tärkein väline kasvun rakentamisessa ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuudenedistämisessä on hyvinvointivaltio ja sen tarjoamat palvelut. Talouskasvun, työn jahyvinvointivaltion välillä on kiinteä yhteys. Hyvinvointi syntyy työstä, ilmanhyvinvointia ei synny kestävää kasvua ja työtä. Toimiva hyvinvointivaltio tukeeriskinottokykyä, yrittämistä ja uuden aloittamista. Sen suuri lupaus on jokaisellekuuluva oikeus luottaa toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan.Suomi ja muut pohjoismaat muodostavat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn osaltaylivoimaisen alueen koko maailmassa. Me haluamme, että näin on myöstulevaisuudessa. Se edellyttää määrätietoisia toimia pohjoismaisenhyvinvointivaltiomallin vahvistamiseksi kansallisella, pohjoismaisella jaeurooppalaisella tasolla.Globalisaation myötä monia tavoitteita ei voida edistää vain kansallisesti. Olemmeriippuvaisia muusta maailmasta ja muualla tehdyt ratkaisut vaikuttavat myösmeihin. Erityisen totta tämä on talouspolitiikassa. Suomen on vaikutettava vahvastiglobaalin talouden rakenteiden kehittämiseen erityisesti Euroopan unionin kautta.
  3. 3. Sosialidemokraatit tekevät valinnan vahvan kansainvälisen vaikuttamisen puolesta.Eurooppalaiset ja globaalit markkinat tarvitsevat uusia, vahvempia pelisääntöjä.Vaihtoehtona on sulkeutuminen, näivettyminen ja vaikuttamatta jättäminen.SUOMEN TULEVAISUUDEN HAASTEET.Suomi on noussut hyvällä keskinäisellä yhteistyöllä ja uurastuksella yhdeksimenestyneimmäksi kansakunnaksi. Sosialidemokraatit ovat olleet kehityksen jayhteistyön keskeisin rakentaja ja ylläpitäjä. Olemme voittaneet monet vaikeudet silläyhtenäisyydellä, jota tarvitaan jälleen.Suomi tarvitsee tulevista haasteista selviytyäkseen vakaata kasvua. Julkisen taloudentila sekä ikärakenteen muutos korostavat talouden ja työllisyyden merkitystäseuraavan vaalikauden tavoitteenasettelussa ja julkisessa keskustelussa. Samallakysymys kestävästä kasvusta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta läpäisee kaikentoimintamme.Julkisen talouden nopea heikentyminen johtui talouskasvun romahduksesta, siitäseuranneesta verokertymien putoamisesta sekä laman aiheuttamien julkistenmenojen kasvusta. Tehoton, julkisten investointien sijasta varakkaidenveronkevennyksiin painottunut elvytyspolitiikka ei parantanut tilannetta.Seurauksena valtio velkaantui nopeasti.Maailmantalouden tulevaisuudennäkymä on edelleen epävarma. Finanssikriisinseurauksena kehittyneen laman jälkeinen kasvu on perustunut paljolti useidenvaltioiden elvyttävään talouspolitiikkaan. Elvytystoimien vähentyessä kasvu saattaauudelleen hidastua. Useimmat ennusteet lähtevätkin olettamasta, jonka mukaanedessä on pitkä hitaan kasvun kausi.Haasteista selviäminen vaatii aktiivista yhteiskuntaa ja päämäärätietoista politiikkaa.Inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan suunnattavilla julkisilla investoinneillavoidaan eritoten vaikuttaa myönteisesti myös taloudelliseen kasvuun. Pitkälläaikavälillä yhteiskunnan aktiivisuuden merkitys korostuu.Tulevien vuosien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu vahvistaa ympäristön huomioonottavaa kasvua, joka parantaa työllisyyttä. Jotta yhteiskunnallinenoikeudenmukaisuus vahvistuisi, on mahdollisimman monen työikäisen voitava ollatyössä.
  4. 4. VAKAUS. UUDEN TYÖN KIVIJALKA.100 000 uutta työpaikkaaSuomessa on ensinnäkin pula työpaikoista. Toiseksi työvoiman kysyntä ja tarjontaeivät kohtaa ammatillisesti eivätkä alueellisesti. Siksi uusien työpaikkojen luominenja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen ovat sosialidemokraattienkärkitavoitteet tulevissa vaaleissa.Tavoitteena on luoda Suomeen yli 100 000 uutta työpaikkaa vuosikymmenenpuoliväliin mennessä. Työllisyysaste on nostettava 75%:iin vuosikymmenen loppuunmennessä. Kasvulla ja täystyöllisyydellä turvataan suomalaisen hyvinvoinnin kestävärahoitus.Julkinen talous tasapainoon oikeudenmukaisestiJulkisen talouden tasapainottamiseksi on laadittava kahden vaalikauden mittainenohjelma. Välineitä ovat työllisyyspanostusten lisäksi tuottavuutta parantavatuudistukset mm. kuntarakenteessa sekä menojen uudelleenkohdentaminen.Yhteiskunnan tulopohjasta on huolehdittava. Laajamittaisia veronkorotuksia taileikkauksia emme halua tehdä.Valtion velkaantuminen on pysäytettävä vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteentoteutuminen edellyttää vaalikauden alussa vahvoja kasvupanostuksia, työllisyydennostamista kaikkea politiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi, työllisyysasteen kääntämistänousuun, viennin lisäämistä sekä kurinalaisuutta koko vaalikauden menotaloudessa.Julkista taloutta on hoidettava siten, että Suomen luottokelpoisuus säilyy hyvänä jakorkotaso alhaisena.Työuria pidennettävä – eläkeikää ei nostetaTyöuria on pidennettävä. Työssäolovuosien lisäämisessä erityispainopiste ontyöttömien työllistämisessä. Työurakeskustelussa on kiinnitettävä entistä enemmänhuomiota työuran alkupäähän ja nuorten työllistymismahdollisuuksiin.
  5. 5. Työelämän laatua ja työhyvinvointia kehittämällä alennammetyökyvyttömyyseläkkeelle joutumisen uhkaa. Jo pelkästään masennuksen vuoksieläkkeelle siirtyvien määrän puolittaminen nostaisi keskimääräistäeläkkeellesiirtymisikää tuntuvasti.Eläkeiän alarajaa ei tule nostaa. Mekaaninen korotus ei tuo uusia työpaikkoja eikäedesauta työssä viihtymistä eikä jaksamista. Nykyinen, hyviä tuloksia tuottavajärjestelmä on joustava ja kunnioittaa ihmisten omia valintoja.Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssiNuorten yhä varhemmin alkava syrjäytymiskehitys on torjuttava. Suomella ei olevaraa jättää ainuttakaan nuorta tyhjän päälle. Merkittävässä asemassa tässä työssäon nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen.Nuorisotyöttömyydelle on asetettava nollatoleranssi. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle javastavalmistuneelle voidaan taata työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka.Pitkäaikaistyöttömyys katkaistavaPitkään työttömänä olleiden määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Pitkittyvätyöttömyys altistaa niin taloudellisille kuin sosiaalisille ongelmille.Sitoudumme aktiiviseen ja laadukkaaseen työvoimapolitiikkaan.Työllisyysmäärärahojen tasoa on nostettava siten, että työttömyys voidaan katkaistanopeasti.Osatyökykyisten ihmisten mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille on parannettavakehittämällä välityömarkkinoita ja sosiaalisen yrittäjyyden malleja. Vastuuvaikeimmin työllistyvien ihmisten palveluista keskitetään työvoimanpalvelukeskuksiin.Laatua ja resursseja työvoimapalveluihinTyövoimakoulutukselle tarvitaan selkeät laatukriteerit. Koulutuksen on vastattavayksilön tarpeita ja tuettava yksilön nopeaa työelämään paluuta. Uusia palveluidentoimintamuotoja on otettava aktiivisesti käyttöön.
  6. 6. Jokaisella työttömällä on oikeus henkilökohtaiseen palveluun. Tämä vaatii riittäviäresursseja työvoimapalveluille ja kuntoutukselle. Kaikkien palveluiden tulee löytyäyhdestä paikasta.Työllistymisen esteet poisTyö pitää olla mahdollista vastaanottaa. Työnteon on oltava aina kannattavaa.Byrokraattiset esteet ja kannustinloukut on purettava. Pienten lasten vanhempienkohdalla on varmistettava työelämän ja palveluiden joustaminen perheen tarpeidenmukaisesti. Hoitoa tulee olla saatavilla siten, että työn vastaanottaminen onmahdollista.Asuntopolitiikalla on merkittävä rooli työn ja sen tekijän kohtaamisenhelpottamisessa. Kohtuuhintaisten vuokra- ja omistusasuntojen tarjontaakasvukeskuksissa on lisättävä.KASVU. UUDEN TYÖN KESTÄVYYTTÄ.Hyvinvointivaltio luo pohjan kasvulleHyvinvoivat kansalaiset ovat Suomen tärkein menestystekijä. Kaiken kasvupolitiikankeskiössä on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Vahva,pohjoismaisen mallin mukaan toimiva hyvinvointivaltio on keskeinen kasvun avain jasosiaalisen pääoman luoja.Hyvinvointipalveluiden merkitys kasvulle ja työllisyydelle sekä yhteiskunnalliselleoikeudenmukaisuudelle on suuri. Kattavat ja laadukkaat terveyspalvelut, hyväsosiaaliturva, laadukas koulutus sekä julkinen vastuu hyvinvoinnista luovatedellytykset kestävälle taloudelliselle kasvulle. Kunnat ovat myös merkittävätyöllistäjä. Kuntien omassa toiminnassa on entistä enemmän kannustettavainnovaatioihin ja parempien toimintatapojen kehittämiseen.On tärkeää kyetä vahvistamaan yhteisiä, julkisia palveluita ja parantamaan niidenlaatua. Yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut voivat täydentää julkistapalvelutarjontaa. Kahden kerroksen palveluita ei saa syntyä.
  7. 7. Jotta palvelut vahvistuisivat ja kuntatyön tuottavuus paranisi, sitoudummekuntauudistuksen jatkamiseen. Tarvitaan työssäkäyntialueisiin perustuvia, vahvojaperuskuntia. Tarpeetonta hallintoa on karsittava ja siirrettävä resursseja palveluihin.Julkisten palveluiden henkilöstölle on taattava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.Valtion tuottavuusohjelma on muutettava henkilöstön leikkausohjelmasta kestävää,todellista tuottavuutta edistäväksi ohjelmaksi. Julkisen sektorin tuottavuudenmittaamiseen ja parantamiseen on luotava uusia, parempia mittareita.Luottamusta ja vakautta luova sopimuspolitiikka on oleellinen osa kasvunedellytysten vahvistamista. Sosialidemokraatit kannattavat sopimiseen perustuvaayhteistyötä työmarkkinaosapuolten välillä, mikä turvaa palkansaajien ostovoimanmyönteisen kehittymisen sekä parantaa tuottavuutta. Tuottavuus voi kehittyä vainsellaisessa ympäristössä, jossa työmarkkinaosapuolista molemmat sitoutuvat,menettelytavat ovat oikeudenmukaiset ja ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi.Tuloerojen kaventaminen on osa kasvupolitiikkaaTuloerot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten vuosien aikana. Palkkojen osuuskansantulosta on laskenut pitkään samalla kun sosiaaliturvan varassa eläviensuhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Tämä on vähentänyt kotimaista kysyntää, mikäon osaltaan lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Eroja on kasvattanut erityisestipääomatulojen osuuden nopea kasvu sekä niiden alhainen verotus.Tavoitteemme on vahvistaa ostovoimaa sekä kaventaa tuloeroja. Tämä on paitsioikeudenmukaista, myös tehokasta talouspolitiikkaa. Tulonjaonoikeudenmukaisuudella on myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnan hyvinvointiin japitkän aikavälin kasvuedellytyksiin.Kaikki mukaan koulutukseenSuomi tarvitsee kaiken osaamisen ja lahjakkuuden täyteen käyttöön. Siksi jokaiseenlapseen ja nuoreen on panostettava. Koulutuksen tulee olla yksilölle maksutontaperuskoulusta korkea-asteelle.Laadukas varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä ovat tulevaisuuden menestyksenkivijalka. Yhtenäisen peruskoulun vahvuuksista, ennen kaikkea tasa-arvosta, on
  8. 8. pidettävä kiinni. Keskeinen osa varhaiskasvatuksen sekä peruskoulun kehittämistäovat pienemmät ryhmäkoot sekä riittävät opetuksen tukipalvelut.Koulutuksesta putoamista on vähennettävä oppivelvollisuutta laajentamalla sekätoisen asteen opintojen valinnanvapautta lisäämällä. Oppisopimuskoulutusta sekämuita joustavia mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen tutkinto on lisättävä.Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on siirrettävä aloille, joilla tulevaisuudessaon suurin työvoiman tarve kuten hoito- ja hoiva-alat.Avoimet ja erilaisuutta arvostavat yhteisöt ovat paras kasvualusta luovuudelle.Kansainvälisyyttä ja monipuolisempaa kielten ja kulttuurien opetusta lisätäänkaikkeen koulutukseen aloittaen peruskoulusta.Aikuiskoulutusjärjestelmää uudistetaan. Tavoitteena on jatkuva uuden oppiminen jaoman osaamisen kehittäminen jo työuran aikana. Aikuiskoulutusta tulee kehittäähenkilökohtaisten koulutustilien mallin pohjalta, tavoitteena laajempivalinnanvapaus ja erityisesti niiden ihmisten saaminen koulutuksen pariin, jotkaeivät tällä hetkellä käytä aikuiskoulutuspalveluita. Uuden Noste-ohjelmankohderyhmänä ovat kaikkein vähiten koulutusta saaneet kansalaiset.Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita tuettavaJotta talous voi kasvaa ja elinkeinorakenne uudistua, on panostettava tieteeseen,tutkimukseen ja kehittämiseen. Näiden tuloksia on osattava hyödyntää tehokkaasti.Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus pidetään vähintään nykyisellä tasolla.Panosten vaikuttavuutta parannetaan. Vahvistusta tarvitaan erityisestiperustutkimuksen rahoitukseen, josta yhä suurempi osa tulee jakaa laadunperusteella. Samalla korkeakoulujen opettaja-opiskelijasuhdetta on kyettäväparantamaan.Julkinen innovaatiorahoitus organisoidaan uudelleen. Rahoitusta suunnataan entistäenemmän myös uusille aloille ja pienempiin yrityksiin. Erityishuomio on suunnattavapalveluelinkeinojen kehittämiseen.Tietoteknologialla lisää tuottavuutta
  9. 9. Suomesta on tehtävä maailman kärkimaa uuden tieto- ja viestintäteknologiansoveltajana. Päällekkäiset ja jälkeenjääneet julkisen sektorin sähköiset palvelut onsaatettava ajan tasalle. Julkisia sähköisiä palveluita ja tiedonhallintaprosesseja onkehitettävä keskitetysti. Niiden johtaminen on organisoitava yhteen paikkaan.Sähköistä asiointia on kehitettävä asiakkaiden näkökulmasta. Samalla julkisiatietovarantoja on avattava yhteiseen käyttöön. Teknologian avulla turvataan aitovuorovaikutus kansalaisten ja viranomaisten välillä. Nopeasti kehittyväntietotalouden ansiosta palvelujen käyttäjät voivat olla mukana niiden suunnittelussaja kehitystyössä.Julkisen vallan tulee turvata, että riittävän nopeat langattomat tietoliikenneyhteydetkattavat koko maan.Vihreää kasvuaTulevan taloudellisen kasvun on oltava taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisestikestävää. Suomen on pyrittävä kohti energiatehokasta, vähäpäästöistä jaluonnonvaroja säästävää talousmallia. Oleellinen osa vihreää kasvua ovatinvestoinnit infrastruktuuriin erityisesti rautateiden lisäämisen osalta. Tämän lisäksimerkittävässä roolissa ovat asuminen ja yhdyskuntarakenteen kehittäminentiiviimmäksi.Ympäristön ja ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen rakentaminen ja kehittäminenluovat uutta työtä kaikille aloille ja avaa merkittäviä vientimahdollisuuksia erityisestiympäristöteknologialle ja palveluille. Suomella on runsaasti käyttämättömiämahdollisuuksia ekologisen matkailun kehittämisessä ympäristön puhtauden jaluonnon monimuotoisuuden ansiosta.Osana laajempaa kasvukäsitystä bruttokansantuotteen rinnalle luodaan ja otetaankäyttöön mittareita, jotka mittaavat yhteiskuntien todellista kehitystä jahyvinvointia.Yrittäjyyden edellytykset kuntoonValtiolla tulee olla aktiivinen rooli uuden kasvun lähteiden etsimisessä jakehittämisessä sekä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kasvuhakuisessatalouspolitiikassa on kyse ennen kaikkea suotuisan toimintaympäristön luomisesta
  10. 10. niin uudelle kuin jo olemassa olevalle elinkeinotoiminnalle. Yritysten toiminnankannalta tärkeää ennustettavaa ja vakaata toimintaympäristöä tukee työmarkkinoitavakauttava sopimuspolitiikka.Elinkeinopoliittiset toimet tulee kohdistaa eniten tuottavuutta lisääville aloille jasiten, että ne luovat parhaat mahdolliset edellytykset talouskasvulle, työllisyydelle jayrittäjyydelle sekä monipuolistavat suomalaista elinkeinorakennetta. Erityistävahvistamista tarvitaan suomalaisessa liiketoimintaosaamisessa sekä innovaatioidenkaupallistamisessa.Yrityspalveluita ja –rahoitusta on koottava erityisesti aloittavien ja kasvuyritystentukemiseksi. Pienyrittäjien koulutusta ja turvaa on parannettava.Suomi elää viennistäTuorein talouskriisi osoitti, että olemme liian riippuvaisia yksittäisistä toimialoista janiiden kilpailukyvystä. Tarvitsemme lisäksi uusia kasvun vetureita olemassa olevienvientivahvuuksiemme lisäksi. Suomalaista elinkeinorakennetta on monipuolistettavaja kasvatettava erityisesti palvelusektoria. Palvelut, korkea teknologia ja luovat alattarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia.Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä. Kasvun kannalta ratkaisevaa onSuomen perinteisten vientimaiden talouskehitys sekä, miten hyvin valloitetaan uusiamarkkina-alueita. Tarvitaan aktiivista ja strategista vienninedistämispolitiikkaa.Suomen on onnistuttava lisäämään vientiään kasvaviin talouksiin erityisestiKaukoidässä. Myös lähialueiden, kuten Venäjän, tarjoamat mahdollisuudet onhyödynnettävä täysimääräisesti.Uutta teollisuuspolitiikkaaSuomi on siirtymässä palveluteolliseen yhteiskuntaan, jossa teollisuuden japalveluiden rajapinnat hämärtyvät. Teollisuus tuottaa tuotteiden ohella entistäenemmän palvelukonsepteja. Palveluteolliset innovaatiot tarjoavat tulevaisuudessamerkittäviä mahdollisuuksia uuteen kasvuun.Myös perinteisen teollisuuden toimintaedellytyksistä on huolehdittava. On luotavakansallinen strategia teollisuuden jalostusarvon nostamiseksi ja tuotevalikoimanmonipuolistamiseksi. Perinteisten vientituotteiden hintakilpailukykyä on
  11. 11. parannettava ja vientiteollisuuden kilpailuolosuhteet on saatettava keskeistenverrokkimaiden kanssa samalle tasolle.Energian saanti kilpailukykyiseen hintaan turvataan. Energian hintaan vaikuttavatenergiaveropäätökset tehdään kauaskantoisesti, ottaen huomioon ilmastonsuojelu-ja energiansäästötavoitteet. Yrityksiä kannustetaanenergiatehokkuusinvestointeihin. Energian tuotannon tulee olla monipuolista jamahdollisimman omavaraista. Uuteen energiateknologiaan ja uusiutuviinenergiamuotoihin panostetaan voimakkaasti ja kustannustehokkaasti.Julkisen sektorin on oltava edelläkävijä ja suosittava omassa toiminnassaanympäristön kannalta kestäviä vaihtoehtoja. Näin luodaan uusia markkinoitaympäristöystävällisille tuotteille, prosesseille ja toimintatavoille sekä kannustetaanuusiin innovaatioihin. Erityisenä painopisteenä on energiatehokkuudenparantaminen.Monipuolistuvan metsäteollisuuden mahdollisuudet bioenergian tuotannossa onhyödynnettävä täysimääräisesti. Metsäteollisuudessa puulle on löydettävissä uusiatyöllistäviä mahdollisuuksia erityisesti rakentamisessa sekä muissa uusissatuotteissa.Uusista perusteollisuuden aloista erityisesti kaivosteollisuus tarjoaa merkittäviämahdollisuuksia niin suorina työpaikkoina kuin alan ympärille syntyvissä palveluissasekä jatkojalostuksessa. Suomesta on tehtävä mineraalien kestävän hyödyntämisenglobaali edelläkävijä. Kaikissa tuotantoketjun vaiheissa tarvitaan vahvaa kansallistaja valtion osuutta.Uutta ajattelua valtion omistajapolitiikkaanKansallisvarallisuudesta on huolehdittava. Valtion omistajapolitiikan on oltavapitkäjänteistä, yhteiskuntavastuullista ja tähdättävä työllisyyden sekä omaisuudenarvon kasvattamiseen. Valtion on harjoitettava aktiivista omistajaohjausta jaesimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa.Valtion on suunnattava omia panostuksiaan myös uusille aloille ja kasvuyrityksiin,jotka voivat olla tulevaisuuden menestyjiä.
  12. 12. Kasvua koko maahanMaan eri alueiden kilpailukyvystä on huolehdittava tukemalla alueiden omiavahvuuksia. Koko Suomen voimavarat on saatava tehokkaaseen käyttöön.Erityishuomio on suunnattava rakennemuutospaikkakuntiin.Rakennemuutospaikkakunnat tarvitsevat ylimenokausiksi joustavampaa jamonipuolisempaa työkalupakkia, joka edistää uutta yritystoimintaa ja kasvua. EU-rakennetukia on voitava soveltaa kaikenkokoisiin yrityksiin ja investointeihin.Rakennemuutoksen vaikutuksia voidaan ehkäistä myös ennakoivalla politiikalla.Pääkaupunkiseudun metropolialue on Suomen kasvun veturi. Metropolinerityishaasteisiin maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on vastattavatehokkaalla, kuntarajat ylittävällä metropolipolitiikalla ja -hallinnolla.Kasvu vaatii ensiluokkaista infrastruktuuria. Jotta liikenne säilyy sujuvana jaturvallisena ja ympäristöpäästöt vähenevät, on liikenneväylien kuntoa kehitettävä japerusväylänpito turvattava.Etusijalla ovat kasvua tukevat, suuria liikennemääriä palvelevat, isot maakunnallisetja kustannushyötysuhteeltaan parhaat hankkeet. Myös rajat ylittävän liikenteensujuvuus on turvattava. Liikennehankkeiden toteutukseen on kehitettävä uusiarahoitusmalleja.Työllisyyttä tukeva verolinjaVerotuksen on oltava selkeää ja ennustettavaa. Tavoitteena on julkisten menojenrahoituksen turvaava, talouskasvua ja työllisyyttä tukeva sekä tulo- javarallisuuseroja kaventava kokonaisverouudistus.Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verottamisesta pääomatulojen javarallisuuden progressiiviseen verottamiseen. Laaja ja kattava veropohjamahdollistaa kohtuulliset veroasteet.Yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat, merkittävät veropäätökset on tehtäväheti vaalikauden alussa.Yhteisövero tulee säilyttää jatkossakin nykyiseen tapaan riittävän kilpailukykyisellätasolla.
  13. 13. UUDET PELISÄÄNNÖT TALOUTEEN JA TYÖMARKKINOILLE.Reilumpi globalisaatioVakaan talouskehityksen turvaamiseksi ja uusien finanssikriisien ehkäisemiseksiedistämme aktiivisesti ylikansallisia ratkaisuja, joilla globaalia taloutta kyetäänohjaamaan oikeudenmukaisempaan ja kestävää kasvua tukevaan suuntaan. Suomenvahvuus tässä työssä on pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli ja tärkein työvälineEuroopan unioni.Keskeisin lyhyen aikavälin tavoitteemme on saada aikaan spekulatiivisiapääomaliikkeitä rajoittava rahoitusmarkkinavero. Mahdollisten kriisien aiheuttajienon kannettava vastuunsa aiheuttamistaan ongelmista.Avoimet ja yhtenäisesti toimivat rahoitusmarkkinat ovat Suomen etu. Ne turvaavatennen kaikkea luotto- ja pääomamarkkinoiden maksuvalmiutta. Pankeilta tuleevaatia nykyistä suurempaa vakavaraisuutta eli omaa pääomaa. Jotta talouskasvua eivaaranneta, kasvavat vakavaraisuusvaatimukset täytyy ottaa käyttöön asteittainnoususuhdanteessa.Globalisaatio on kestävää vain, mikäli kaikki pääsevät nykyistä tasapuolisemmin seneduista osallisiksi. Tämä edellyttää maailmanlaajuisen köyhyyden lievittämistä sekämaailman kauppajärjestelmän pelisääntöjen kehittämistä. Työelämän perusoikeudeton turvattava kaikkialla maailmassa.Harmaa talous kuriinVeronkierto ja muu talousrikollisuus aiheuttaa vuosittain miljardiluokan tappiotyhteiskunnalle. Tästä kärsivät rehelliset yritykset, joiden kilpailuasetelma heikkenee.Samoin veronmaksajat, joiden verorasitus nousee korkeammaksi kuin tilanteessa,jossa kaikki hoitaisivat lainmukaiset velvoitteensa.Harmaata taloutta on torjuttava tehokkaasti. Sitä valvoville viranomaisille ontaattava riittävät resurssit ja lainsäädäntöä on tarkistettava siten, ettäväärinkäytökset voidaan estää. Suomen on toimittava aktiivisesti kansainvälisessäyhteistyössä veroparatiisien lakkauttamiseksi.
  14. 14. Työehtojen valvonta kuntoonReilut työehdot ja yhdenvertainen asema kuuluvat kaikille. Tällä hetkellätyömarkkinat ovat jakaantumassa kahtia ja tietyillä aloilla työntekijöiden asema onerittäin heikko. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ulkomaalaiset työntekijät,joiden oikeuksia poljetaan säännönmukaisesti.Suomessa tehtävässä työssä on aina noudatettava suomalaisia työehtoja.Työehtojen valvontaa on lisättävä epäreilun kilpailun estämiseksi ja työntekijöidenoikeuksien vahvistamiseksi. Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus jatilaajavastuulakia on vahvistettava osana työmarkkinoiden oikeudenmukaisuudenvahvistamista.UUSI TYÖ. MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ.Hyvä työelämä ihmisten ehdoillaKoska työ on keskeinen osa elämäämme, on työssä ja työpaikoilla voitava hyvin.Ilman hyvää työelämää ja ilman työstään innostuneita, sitoutuneita jamotivoituneita työntekijöitä emme voi menestyä emmekä luoda hyvääyhteiskuntaa.Hyvä työelämä joustaa ihmisten ehdoilla. Sosialidemokraattien tavoitteena ontoteuttaa laajamittainen työelämän reformi, jonka puitteissa työelämän laatua,työssä viihtymistä ja hyvinvointia parannetaan. Suomalaisesta työelämästä ontehtävä maailman paras. Työelämän laadun kehittäminen pidentää työuria, lisäähyvinvointia ja vähentää aikaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.Pätkä- ja silpputyön teettämiseen sekä itsensä työllistävien asemaan liittyvätongelmat on ratkaistava. Tavoitteena on työnmuodosta riippumatonyhdenvertaisuus lain ja sopimusten edessä. Työn tulee olla teettäjälleensamanhintaista riippumatta teettämisen ja tekemisen tavasta. Sukupuolten välisetperusteettomat palkkaerot on poistettava sekä lisättävä isien mahdollisuuksiakäyttää perhevapaita. Työstä saadulla palkalla on voitava elää. Emme hyväksy työtätekevien köyhien luokan juurtumista Suomeen.
  15. 15. Työelämän reformi - turvaa ja valinnanvapauttaSosialidemokraattinen työelämän reformi rakentuu turvan ja jouston varaan.Vuokratyöntekijöiden asemaa parannetaan vahvistamalla työsuhdeturvaa sekätakaamalla varallaolokorvauksen kaltainen takuupalkka. Pätkä- jasilpputyöntekijöiden oikeus lomaan ja elpymiseen turvataan lomapankkienkäyttöönotolla. Mahdollisuudet jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uudenoppimiseen antavat paitsi eväitä oman työn tekemiseen entistäkin paremmin, myösturvaa. Samalla ne vähentävät riippuvuutta yhdestä työnantajasta.Oleellinen osa parempaa työssä jaksamista ja viihtymistä ovat työntekijöidenvapautta lisäävät joustot mm. työajoissa. Vapaaehtoista siirtymistä osa-aikatyöhönhelpotetaan. Työaikapankit, joiden puitteissa työntekijät voivat räätälöidätyöaikansa omaan elämäntilanteeseensa sopivaksi on otettava käyttöön. Samallavuorotteluvapaan ehtoja on parannettava.Erityisen kehittämisen kohteena on suomalainen johtaminen. Työntekijällä onoikeus reiluun esimieheen ja esimiehellä oikeus valmiuksiin olla hyvä esimies. Hyvätyöyhteisö panostaa jokaisen jäsenensä työelämätaitoihin.Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä työntekijöiden ja työnantajien korkeaajärjestäytymisastetta. Työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa ja oikeuksia onvahvistettava, sekin on osa reilumpaa työelämää.

×