PAREMPIVAIHTOEHTO     - sosialidemokraattien     talous- ja budjettilinja              vuodelle 2011
SOSIALIDEMOKRAATTIEN TALOUS- JA BUDJETTILINJAVUODELLE 20111. Hallituksen vaalikauden 2007 - 2010 talouskehitysja talouspol...
lisääntyi, vaikka elvytyksellä kulutusta pyrittiin vahvistamaan. Elvytystoimet eivätole vaikuttaneet myöskään maa- ja vesi...
notoimistojen on ollut vaikea toteuttaa johdonmukaista työvoimapolitiikkaa. Aktii-visten työvoimapoliittisten toimenpiteid...
ovat olleet liian vähäisiä. Hallitus ei ole myöskään pitänyt lupauksiaan, joita se an-toi yliopistoille yliopistouudistuks...
Keskeisten veromuutosten vaikutus vuositasolla milj. euroaTaulukko 2:                                                 2008...
Tyly asenne merkitsee sitä, että kunnat joutuivat tekemään lamatalouden likaisettyöt: leikkaamaan tai karsimaan palveluita...
Hallinnonalan käyttöön jäävä säästö on kaudella 2012–2015 jopa 75 prosenttia, jol-loin henkilöstön vähennykset lähinnä luo...
Perustoimeentulon turvan perinteisillä toimeentuloturvan alueilla sekä koulutuk-sessa ja kuntoutuksessa on oltava kattava....
Sosialidemokraatit ovat johdonmukaisesti vaatineet kaikissa vaihtoehtobudjeteis-saan perusväylänpidon merkittävää parantam...
Kuntien auttaminenTyöttömyyden ollessa korkealla lisääntyy kuntapalveluiden tarve. Kunnilla ei oleedellytyksiä taata laadu...
Tehokkaiden täsmäelvytys- ja työllisyystoimiemme ansiosta työllistämme 27 000 –29 000 henkilöä vuodessa. Haluamme nuorisot...
joukkoliikennelain tavoitteita. Lisäksi dieselpolttoaineen veron nousu on nostamas-sa bussiliikenteen kustannuksia.Suomala...
Eräs epäkohta on se, että opintotukijärjestelmässämme on alle 20-vuotiaat itse-näisesti asuvat toisen asteen opiskelijat a...
monet ajautuvat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Pitkäaikaistyöttömientyöllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen eh...
4. Sosialidemokraattien painotukset ensi vuoden talousarvioon4.1 TulotEnsi vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esit...
Etävälittäjien verotuksen kiristäminenEtävälittäjien arvopaperikauppojen verotuksen kiristämisen tuotto on 150 miljoonaaeu...
Esitämme          -   Pääomaveron kiristämistä          -   Pörssikaupan verotuksen tehostamista          -   Windfall-ver...
Näillä toimilla verotulot lisääntyvät 150 miljoonaa euroa vuodessa.Puolustusministeriön materiaalihankinnatPuolustus- ja t...
varata riittävät voimavarat ja kehittämistyön tulee perustua ajantasaiseen tutki-mukseen.Vuosina 2007—2009 Suomi on saanut...
hallituksen lakkauttama KRP:n tutkintayksikkö. Talousrikostorjuntaan sijoitetut re-surssit korvautuvat moninkertaisesti ta...
Puolustusministeriön hallinnonala, pl 27Puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarinen seurantaryhmäkann...
työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Haluamme nuori-sotyöttömyyteen nollatoleranssin. Kunnissa ...
-   Lisäystä yliopistojen perusrahoitukseen           -   Koulurakennusten korjauksiin lisää määrärahojaMaa- ja metsätalou...
koliikennepalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen ei ole mahdollista ilman vah-vempaa julkista rahoitusta.Suomalaista tel...
Äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tukien vaikuttavuutta pitää lisätä. Yritystenja muiden toimijoiden tuet on tehtävä s...
työntekijöiden toimeentuloa kaupunkiseuduilla, sillä asumistuki on sidottu asumis-kustannuksiin, jotka ovat kaupungeissa i...
että työsuojeluhallinnossa on tavoitteena lisätä työpaikoille tehtäviä tarkastuksia50 % vuoteen 2011 mennessä (pitäen läht...
tavaksi. Ympäristöministeriön toimintamenoja on leikattu niin kovalla kädellä, ettäon herännyt epäilys sen hitaasta alasaj...
RYHMÄN TÄRKEIMMÄT MENOLISÄYSESITYKSET SEKÄVEROTULOESITYKSET VUODELLE 2011MI-    MENOT:                                    ...
Homekoulujen korjaus                                           20 000 000                                                 ...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

SDP:n vaihtoehtobudjetti 2011

900

Published on

SDP:n vaihtoehtobudjetti valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseksi panostaisi hallitusta enemmän työllisyyteen, mutta siinä otettaisiin puoli miljardia euroa vähemmän velkaa.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
900
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SDP:n vaihtoehtobudjetti 2011

  1. 1. PAREMPIVAIHTOEHTO - sosialidemokraattien talous- ja budjettilinja vuodelle 2011
  2. 2. SOSIALIDEMOKRAATTIEN TALOUS- JA BUDJETTILINJAVUODELLE 20111. Hallituksen vaalikauden 2007 - 2010 talouskehitysja talouspolitiikkaPorvarihallitus hukkasi hyvän perinnönEdellisten hallitusten politiikan seurauksena talouskasvu oli vahvaa vuosina2000 - 2007 Suomessa ja työllisyys kehittyi myönteisesti ennen tätä vaalikautta.Viime vaalikaudella onnistuttiin talouspolitiikan avulla luomaan vahva taloudellinenperintö, jonka pohjalta porvarihallituksella oli hyvät edellytykset aloittaa työnsä.Kokonaistuotanto kasvoi vielä vuonna 2007 5,3 prosenttia. Hallituskauden2003 – 2007 onnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan seurauksena työllisten mää-rä kasvoi vuoden 2007 loppuun mennessä noin 140 000 henkilöllä. Kesällä 2007valtiovarainministerikin intoutui toteamaan, että porvarihallituksella on historiallisenhyvä hetki aloittaa työnsä näistä lähtökohdista.Maailmanlaajuiseksi laajentunut finanssimarkkinoiden ja reaalitalouden kriisi jä-risytti talouden perustekijöitä ympäri maailman. Suomessakin kansantalouden ti-lanne heikentyi nopeasti. Vuonna 2008 kokonaistuotanto pysyi vaivoin plussalla jasupistui seuraavana vuonna rajut 8 prosenttia.Suhdannetilanne kääntyi nopeasti ja hallitus reagoi liian myöhään muuttuneisiinolosuhteisiin, joka pahensi julkisen talouden kestävyysvajetta. Suhdannetilanteenedellyttämiä nopeita ja tehokkaita elvytystoimia ei tehty. Hallitus juuttui ohjel-maansa kirjattuihin veronalennuksiin, jotka oli suunniteltu alun perin täysin erilai-seen suhdannetilanteeseen. Todellisten toimien sijasta keskityttiin arvostelemaansosialidemokraatteja pelottelusta ja liian synkistä tulevaisuuden arvioista.Elvytyksestä 90 prosenttia on ollut veronkevennyksiä, jotka eivät tuottaneet riittä-vän hyviä työllisyysvaikutuksia vaan velkaannutti Suomea turhaan. Hyvinvointiyh-teiskunnan rahoituspohja mureni ja palveluiden tuottaminen vaikeutui. Veron-kevennyslinja on johtanut myös siihen, että progressiivinen tuloihin sidottu verotuson keventynyt ja kuntien lähellä tasaveroa oleva verotus on kiristynyt. Suomi siirtyiasteittain kohti tasaveroa.Elvytykseltä puuttui tehoHallituksen lume-elvytykseen kiinnitettiin huomiota myös rajojemme ulkopuolella.Euroopan komissio moitti hallitusta tehottomasta elvytyksestä ja siitä, että elvytyk-sen pääpaino oli veroelvytyksessä. Lisäksi komissio moittii hallitusta kuntien talous-tilanteen laiminlyömisestä. EU:n komission Euroopan talouden elvytyssuunnitelmienmukaan elvytystoimien olisi pitänyt olla oikea- ja väliaikaisia, tarkkaan kohdennet-tuja sekä koordinoituja.Hallitus teki myönteisiä ratkaisuja, mutta liian myöhään. Rakennusalan elvytystoi-met ja alan elpyminen on koskenut lähinnä asuinrakentamista Etelä-Suomessa jamuualla maassa suuremmissa kasvukeskuksissa. Elvytyksen tehottomuus näkyi sii-nä, että vuonna 2009 yksityinen kulutus supistui ja kotitalouksien säästämisaste 1
  3. 3. lisääntyi, vaikka elvytyksellä kulutusta pyrittiin vahvistamaan. Elvytystoimet eivätole vaikuttaneet myöskään maa- ja vesirakentamiseen, joka on tämän vuoden al-kupuolella laskenut edelleen.Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan tehokkainta elvytystä olisi ollut jul-kisten menojen tilapäinen lisäys, erityisesti julkiset investoinnit ja kulutuskysyntääylläpitävät toimet olisivat tehonneet parhaiten. Myös julkisen alan työllisyyden tila-päinen lisäys ja kohdennetut veronalennukset olisivat elvyttäneet taloutta kaikkeintehokkaimmin.Hallitus ei antanut näille suunnitelmille arvoa. Talouden annettiin ajelehtia holtitto-masti eikä veropohjasta ja velkaantumisesta välitetty. Harjoitetulla talouspolitiikallavaltion budjettialijäämä kasvoi ja velkakehitys karkasi käsistä. Hallitusohjelmaa eivaatimuksestamme huolimatta päivitetty suhdannetilanteen edellyttämällä tavallaeikä hyväksytty yhteistyötarjoustamme opposition ja hallituksen välillä uhkaavantalous- ja työllisyyskriisin ehkäisemiseksi.Suomen talouden kasvua ja työllisyyttä on tukenut pääasiassa alhainen ja ennakoi-tavissa oleva korkotaso sekä heikentynyt euro. Vuodesta 2008 alkanut lama ja sitäseurannut korkojen nopea lasku on suurin kotimarkkinoita elvyttävä tekijä. Ilmanalhaista korkotasoa kotimarkkinoilla, rakentamisessa ja palvelualoilla sekä kaupas-sa ei olisi saavutettu nykyistä kysyntä- ja työllisyystasoa. Vientiä on puolestaanvauhdittanut kansainvälisen talouden elpymisen ohella heikentynyt euro vuoden2009 loppupuolelta alkaen. Syksyllä 2010 alhaisesta euron arvosta saatu hyötynäyttää häviävän dollarin arvon heikennyttyä uudelleen.Työllisyyden hoito on taka-alallaHallitukselta on puuttunut ote työllisyyden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Sitenhallitus on toistamassa osan 1990-luvun laman virheistä. Kysymys on ennen muutavälinpitämättömyydestä kasvavalle pitkäaikaistyöttömyydelle, josta uhkaa tulla uusitulevaa kasvua rajoittava tekijä.Tehottoman elvytyksen ja ylisuurten sekä epäoikeudenmukaisten veronkevennys-ten vaikutus on ollut heikko. Tämän seurauksena kokonaistuotanto laski Euroopanennätysluokkaa ja työttömyys kasvoi tarpeettoman suureksi. Tänä vuonna työttö-myysaste on keskimäärin 8,5 prosenttia. Ensi vuonna työttömyyden arvioidaan las-kevan tästä vuodesta vain vähän. Tavoite jää reilusti jälkeen hallitusohjelmassamainitusta alle 5 prosentin tavoitteesta. Erityisen huolestuttava ilmiö on ollut nuor-ten työttömien määrän kaksinkertaistuminen ja pitkäaikaistyöttömyyden selvä li-sääntyminen.Ahon porvarihallituksen veroista työttömyyden räjähdysmäistä nousua ei nyt nähty.Tähän vaikuttivat paitsi alhainen korkotaso (toisin kuin 90-luvun alussa, jolloinmarkan puolustamiseksi korot nousivat ennätyskorkealle) myös lomautusjärjestel-mä sekä työnhakijoiden vetäytyminen työmarkkinoilta.Hallituksen toiminta työvoimapoliittisissa toimissa on ollut kokoomuksen ideologi-sista tarpeista johtuen poukkoilevaa. Työllisyysmäärärahoja on vuorotellen leikattuja sitten paikattu lisämäärärahatarvetta lisäbudjeteilla. Tästä syystä työ- ja elinkei- 2
  4. 4. notoimistojen on ollut vaikea toteuttaa johdonmukaista työvoimapolitiikkaa. Aktii-visten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien prosenttiosuus työttömientyönhakijoiden määrästä on sekin siten vaihdellut.Työvoimapolitiikan toimeenpanoon tarkoitettujen määrärahojen riittämättömyydentakia on työllistämistoimenpiteillä esim. vuonna 2010 ollut selvästi vähemmän hen-kilöitä kuin edellisinä vuosina. Näin on ollut työttömien määrän suuresta kasvustahuolimatta. Vuoden 2010 ensimmäisellä vuosipuoliskolla aktivointiaste oli 23,9 %kun vastaava luku esimerkiksi vuoden 2007 alkupuoliskolla – jolloin käytössä olivatvielä Vanhasen I hallituksen laatiman budjetin määrärahat – oli 29,2 %.Taulukko 1:Työttömien aktivointiasteet:Vuosi 2007: 28,7 %Vuosi 2008: 28,6 %Vuosi 2009: 23,1 %Vuoden 2010 alkupuoliskolla 23,9 % *Vuoden 2011 arvio 24,5 %** Vuosien 2010 ja 2011 aktivointiasteita laskettaessa on laskettu mukaan myösomaehtoisessa koulutuksessa olevat, jotka opiskelevat työttömyysturvan turvin.Laiminlyönnit kuntapalveluissa, työvoimapolitiikassa ja sosiaaliturvan parantami-sessa kasvattavat tulo- ja terveyserojaBudjetin perusteiden kovimmat kasvuluvut eivät löydy viennin kasvusta, työlli-syysasteen noususta tai talouskasvun nopeutumisesta. Ne löytyvät köyhyyden jasyrjäytymisen kasvusta. Tällä vaalikaudella, vuosina 2008–2011 toimeentulotukeasaavien kotitalouksien määrä kasvaa 21 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömien määrä41 prosenttia.Hyvinvointi- ja terveyserot ovat jatkaneet kasvuaan. Suomessa on EU-kriteerienmukaan laskettuna noin 900 000 köyhää. Yhä useamman lapsiperheen taloudelli-nen tilanne on huonontunut työttömyyden seurauksena.Huolimatta sosiaaliturvan uudistamista pohtineen työryhmän työstä ei pienituloistenasemaan vaikuttavia konkreettisia sosiaaliturvan parannuksia ole tehty. Eriarvoi-suutta on päinvastoin kasvatettu heikentämällä samaan aikaan hyvinvointipalvelui-den rahoituspohjaa ja nostamalla terveyskeskusten ja hammashoidon asiakasmak-suja. Hallitus olisi vieläpä halunnut poistaa maksuttoman päivähoidon kaikkein pie-nituloisimmilta. Toisaalta taas terveydenhuollon maksukattojen alentamisessa – jo-hon olisi pikainen tarve pienituloisten, paljon sairastavien aseman kohentamiseksi –hallitus on pysynyt passiivisena.Myös työllisyyden näkökulmasta hallituksen toimet koulutukseen muun muassa ai-kuiskoulutuksen vahvistamisella ja nuorten työllisyyttä tukevilla koulutustoimilla 3
  5. 5. ovat olleet liian vähäisiä. Hallitus ei ole myöskään pitänyt lupauksiaan, joita se an-toi yliopistoille yliopistouudistuksen yhteydessä. Tarpeellisia koulujen, päiväkotienja kirjastojen peruskorjauksia on myös toteutettu liian heikosti.Valtiontalouden alijäämän annettiin kasvaa holtittomastiHallitus lähti ohjelmassaan siitä, että valtiontalouden alijäämä ei edes poikkeuksel-lisen heikon talouskehityksen oloissa saanut ylittää 2,5 prosenttia bruttokansan-tuotteesta. Mikäli alijäämä uhkasi ennusteiden valossa muodostua tätä suurem-maksi, hallituksen piti esittää viipymättä tarvittavat menojen vähentämistoimenpi-teet ja muut toimenpiteet ylityksen välttämiseksi.Suomen kokonaistuotanto supistui viime vuonna poikkeuksellisesti 8,0 prosenttiaedellisvuodesta. Valtion rahoitusalijäämä oli samana vuonna 2,4 prosenttia, ja tänävuonna alijäämän arvioidaan olevan noin 5,9 prosenttia. Alijäämä on tuntuvastisuurempi, kuin hallitusohjelmassa tavoiteltiin. Suuret veronalennukset pahensivatalijäämää ja synnyttivät kasvavaa kestävyysvajetta tuleville vuosille.Velka kasvaa hurjaa vauhtiaOikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan seurauksena valtionvelka kas-vaa tällä vaalikaudella rajusti. Vuoden 2007 lopulla valtionvelan määrä oli 56 mil-jardia euroa. Ensi vuoden loppuun mennessä velan arvioidaan kasvavan 85 miljar-diin euroon. Näin velkamäärä kasvaa porvarihallituksen aikanayli 50 prosentilla eli lähes 30 miljardilla eurolla. Jokaisella suomalaisella oli valtion-velkaa noin 10 000 (10 383) euroa per asukas vuonna 2007. Ensi vuonna sen mää-rä nousee lähes 16 000 (15 741) euroon per asukas.Tällä vaalikaudella on rapautettu veropohjaa keskeisten verojen osalta kumulatiivi-sesti laskettuna yhteensä vajaat 9,0 (8 853 miljoonaa euroa) miljardia euroa elihallitus on ilman käyttäytymisvaikutuksia lisännyt Suomen velkamäärää vastaavallamäärällä. Tuo kumulatiivinen kevennys on siis pois ensi vuoden lopulla verokerty-mästä.Ei ole siis ihme, että valtiovarainministeriö itsekin totesi Julkinen talous tienhaaras-sa–julkaisussa 8/2010 seuraavaa: "Julkisen talouden kehitys on osoittautunut kulu-neena vaalikautena paljon heikommaksi kuin hallituskauden alla arvioitiin. Tähänovat vaikuttaneet sekä arvioitua hitaampi talouskasvu että mm. hallitusohjelmanuudet, julkisia menoja lisänneet ja verotuloja heikentäneet talouspoliittiset ratkai-sut. Seurauksena on ollut kestävyysongelman kärjistyminen. Julkisen talouden kes-tävyysvajetta koskevat arviot ovat vuosi vuodelta synkentyneet." 4
  6. 6. Keskeisten veromuutosten vaikutus vuositasolla milj. euroaTaulukko 2: 2008 2009 2010 2011 miljoonaa euroaAnsiotulot (ml. inflaatiotarkistus) -700 -1 370 -1 060 -470Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut -260 -360 -130 -370Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut -400 -70 500 600Arvonlisävero 0 -40 346 300Energiaverot 300 0 0 700Muut valmisteverot 40 115 86 158Keskeisten veromuutosten kumulatiivinen vaikutus vaalikaudella sekä vuositasollamilj. euroa.Taulukko 3: 2008 2009 2010 2011 miljoonaa euroaAnsiotulot (ml. inflaatiotarkistus) -700 -2 770 -5 900 -9 500Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut -260 -880 -1 630 -2 750Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut -400 -870 -840 -210Arvonlisävero 0 -40 266 872Energiaverot 300 600 900 1900Muut valmisteverot 40 195 436 835 -8 853Suhdannetilanteen lisäksi velkaa on kasvattanut holtiton valtiontalouden hoito. So-sialidemokraattien varoituksista huolimatta hallitus harjoitti heti vaalikauden alustaalkaen hyvin löysäkätistä finanssipolitiikkaa. Hallituksella ei ole ollut kokonaisval-taista veropoliittista linjaa. Veropolitiikan määräävä tekijä on usein ollut eri etu-ryhmien suppeiden etujen myötäily, mikä on räikeimmillään näkynyt yritysten jamaatilojen perintöverohuojennuksen valmistelussa. Veropohjaa rapautettiin tavalla,jonka korjaaminen vie vuosia.Leikkaukset siirrettiin kuntien tehtäväksiHallitus jätti kunnat yksi talousongelmiensa kanssa eikä välittänyt huolehtia riittä-västä rahoituksesta palveluiden tuottamiseen. Valtakunnan tasolla hallitus keskittyilähinnä verojen keventämiseen. Se vähätteli talouskriisin vaikutusta kuntatalouteeneikä auttanut kuntia selviytymään kasvavista palveluhaasteista. Kuntien tukemisek-si suhdannetilanteessa tehdyt ratkaisut - kuten yhteisöveron jako-osuuden väliai-kainen muutos - eivät poistaneet kuntapalvelujen rahoituksen rakenteellista ongel-maa. 5
  7. 7. Tyly asenne merkitsee sitä, että kunnat joutuivat tekemään lamatalouden likaisettyöt: leikkaamaan tai karsimaan palveluita ja vähentämään henkilökuntaa sekä ot-tamaan lisää velkaa ja korottamaan kunnallisveroa. Palveluiden saatavuudessa janiiden alueellisessa tarjonnassa on suuria puutteita. Rapautuvat palvelut ovat vaka-va uhka kansalaisten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun kannalta.Opetustoimeen on toteutettu leikkauksia monissa kunnissa ja kuntien päätökset jasuunnitelmat uhkaavat perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumista.Opettajien lomautukset ja ryhmäkokojen kasvu heikentävät perusopetuksen laatua.Monet uudet velvoitteet kuten erityisopetuksen uudistus lisäävät kustannuksia. Hal-lituksella ei ole ollut kuitenkaan tahtoa parantaa valtionosuuksien kautta perusope-tuksen tilannetta.Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa kuntien tilanne on paikoin hälyttävä. Kuntiensäästöt ovat tarkoittaneet laiminlyöntejä peruspalveluissa – vanhusten, perheidenja omaishoitajien palveluissa, terveydenhuollossa ja lastensuojelussa. Samaan ai-kaan kunnille on asetettu uusia velvoitteita, joiden toteuttaminen vaatii lisäresurs-seja. Niitäkään hallitus ei kuitenkaan ole kunnille riittävässä määrin turvannut.Talouden lama aiheutti suuria ongelmia myös kokonaisille maakunta-alueille. Alu-eelliset erot ovat kasvaneet. Viennin hiipuessa erityisesti vientiteollisuudesta riippu-vaiset paikkakunnat ovat joutuneet koville.Tuottavuusohjelma leikkausohjelmaksiValtion tuottavuusohjelman tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla oikeasti lisätääntuottavuutta valtionhallinnon eri aloilla. Kun tuottavuusohjelma aloitettiin, nähtiintyön ja toimintojen uudelleen organisointi mahdolliseksi, sillä myös valtionhallin-nossa eläkkeelle siirtyminen kasvaa suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Toise-na liikkumavarana nähtiin vuosikymmenten aikana valtionhallintoon syntyneidenpäällekkäisyyksien purkaminen.Valtiontalouden tarkastusvirasto on suominut tuottavuusohjelman toteutustapaa.Hallituksen käsissä ohjelmasta on muodostunut lähinnä henkilöstön vähentämis- jaleikkausohjelma, eikä sillä pyritä tuotanto- ja palveluprosessien todelliseen tuotta-vuuden parantamiseen. Hallitus ei myöskään ole ottanut huomioon sitä kritiikkiä,jonka eduskunnan valiokunnat ovat kohdistaneet tuottavuusohjelman toteuttami-seen.Nykyisellään väen vähentäminen on noussut tuottavuuden lisäämistä tärkeämmäksitavoitteeksi ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan palveluiden laadun ja saatavuudenkustannuksella ylhäältä alas suuntautuvan ohjauksen varassa.Henkilötyövuosien vähennykset eivät ole täysin yhteydessä todellisiin tuottavuuttaparantaviin toimenpiteisiin. Tarkasteltaessa julkisten menojen vähentämispainettaperusteluna tuottavuusohjelmalle, Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksessahavaittiin, että laskennallinen säästö valtion budjetista on suuruusluokaltaan vain1,5 prosenttia, kun vähennykset on täysimääräisesti toteutettu. Lisäksi suuren osansäästöstä lohkaisee se, että kaudella 2007–2011 keskimäärin 40 prosenttia sääs-töstä jää hallinnonaloille. 6
  8. 8. Hallinnonalan käyttöön jäävä säästö on kaudella 2012–2015 jopa 75 prosenttia, jol-loin henkilöstön vähennykset lähinnä luovat uudelleen kohdennusvaraa hallin-nonalojen sisällä.Tuottavuusohjelma on palautettava palvelemaan alkuperäistä tarkoitustaan: henki-löstövähennysten on perustuttava todellisiin tuottavuutta tehostaviin toimenpitei-siin, eivätkä ne saa heikentää palveluiden saatavuutta tai laatua. Nykymuotoisestatuottavuusohjelmasta on luovuttava.Väyläinvestoinneilla ei toteutettu liikennepoliittisia tavoitteitaHallitus on koko toimikautensa toteuttanut päinvastaista liikennepolitiikkaa, kuin seon linjannut omassa liikennepoliittisessa selonteossaan. Tämä on näkynyt erityisestiperusväylänpidossa ja joukkoliikenteessä, mutta myös yksittäisissä väylähankkeis-sa. Samaan aikaan, kun hallitus peräänkuuluttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa,liikenneväylät rapistuvat, korjausvelka kasvaa, joukkoliikenne ei tue ilmastopoliitti-sia tavoitteita sekä yksittäisten jo aikaisemmin päätettyjen hankkeiden, kuten Sei-näjoki-Oulu rataosuuden rahoitus on takunnut pahasti. Tämä on näkynyt palvelujentason laskuna sekä liikenneturvallisuuden heikkenemisenä. Sitä kautta on myösmenetetty mahdollisuus tukea paremmin kuntien toimintamahdollisuuksia, kilpailu-kykyä sekä talouskasvua.Asiantuntijoiden mukaan perusväylänpidon välitön tarve on jopa 200 miljoonaa eu-roa. Eduskunnan valtiovarain- sekä liikenne- ja viestintävaliokunta ovat toistuvastija yksimielisesti vaatineet hallitusta lisäämään perusväylänpidon määrärahoja. Sa-ma pätee joukkoliikenteen tukemiseen. Eduskunnassa on vallinnut yksimielisyyssiitä, että joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja toimintavarmuutta ympäristöystä-vällisenä kuljetusmuotona tulee lisätä varmistamalla joukkoliikenteen riittävä rahoi-tustaso.Vaatimuksista ja hallituksen omista linjauksista huolimatta muutosta tilanteeseen eiole tullut. Perusväylänpitoon ei ole osoitettu riittävästi panostuksia. Suurten kau-punkien joukkoliikenteen tuki on ollut minimaalista ja haja-asutusalueilla on useitasatoja vuoroja jouduttu lakkauttamaan.2. Sosialidemokraattien talouslinjausvuosille 2007–2010Yleiset lähtökohdatSosialidemokraattien talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita budjettivaihtoehtojen laa-dinnassa ovat olleet mahdollisimman hyvä talouskasvu, korkea työllisyys, matalatyöttömyys, työurien pidentäminen, aktiivisen työvoimapolitiikan harjoittaminensekä tuloerojen kaventaminen.Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen järjestämisvastuu kuuluu julkisellevallalle. Palvelut lisäävät hyvinvointia, terveyttä ja osaamista. Ne helpottavat työnja perheen yhteensovittamista ja antavat vapautta toimia työelämässä ja yhteis-kunnassa. Sosiaaliturva ja progressiivinen verotus tasoittavat aidosti tulonjakoa. 7
  9. 9. Perustoimeentulon turvan perinteisillä toimeentuloturvan alueilla sekä koulutuk-sessa ja kuntoutuksessa on oltava kattava. Köyhyyttä ja syrjäytymistä on ehkäistä-vä ja vähennettävä aktiivisesti ja määrätietoisesti.Lasten ja lapsiperheiden palveluihin panostaminen on mielestämme vaikuttavintahyvinvointipolitiikkaa. Suomessa käytetään julkisiin hyvinvointipalveluihin, kutenkoulutukseen, sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon, vähemmän rahaa kuin muissaPohjoismaissa. Pidimme tärkeänä, että taloustaantuman varjolla lasten ja lapsiper-heiden palveluita ei leikata. 1990-luvun laman virheitä palveluiden leikkauksissa eipitänyt toistaa.Sosialidemokraattien mielestä veropolitiikan keskeinen tavoite on palveluiden ja tu-lonsiirtojen kestävä rahoittaminen. Veropohja olisi pitänyt pitää mahdollisimmanlaajana sekä yhtenäisenä. Verotuksen keskeisimpiä periaatteita ovat oikeudenmu-kaisuus ja veronmaksukyky. Oikein ajoitetulla ja kohdennetulla verotuksella voi-daan vaikuttaa työllisyyteen, tulonjakoon, ympäristöön, terveyteen sekä taloudenkilpailukykyyn.Painotimme elvytyksessä tehoa ja oikea-aikaisuuttaSosialidemokraatit ovat harjoittaneet vastuullista ja vaihtoehtoja sisältävää opposi-tiopolitiikkaa. Olemme esittäneet joka vuosi vaihtoehtobudjetin. Hallitukseen näh-den tehokkaammin pieni- ja keskituloisiin kohdennetut veronkevennykset sekä ve-ropohjan vahvistamiseen tähtäävät uudet veroesitykset ovat olleet veropolitiik-kamme keskeisiä osia. Pidämme hyvänä, että hallitus on ottanut esityksistämmekäyttöön rakennusalalle käännetyn arvonlisäveron sekä jäteveron laajennuksen yk-sityisille kaatopaikoille. Sen sijaan pääomaverotukseen ja rahoitusmarkkinoidentoimintaan liittyvät veroesitykset odottavat edelleen toteuttajaansa.Sosialidemokraattien mielestä julkisia investointeja olisi pitänyt vauhdittaa panos-tamalla rautateihin, tieverkkoon ja muihin logistisiin ratkaisuihin, joissa myös teolli-suuden tarpeet olisi huomioitu paremmin. Suomi tarvitsee tulevaisuusinvestointejaosaamiseen, tutkimukseen ja hyvinvointipalveluihin sekä ratkaisuja kohtuuhintaisenpuhtaan energian turvaamiseksi. Laajakaista ei vieläkään ole kaikkien ulottuvilla, jajulkisissa rakennuksissa oli ja on edelleen suuri korjausrakentamisen tarve.Pitemmän ajan kasvuedellytysten kannalta keskeisintä on, millaisia innovaatioitayrityksemme, tutkimuslaitoksemme ja yliopistomme tuottavat. Innovaatiojärjestel-mämme on hajanainen ja tehoton. Tarvitaan vahvaa niin yksityistä kuin julkista pa-nostusta sekä rahojen tarkempaa kohdennusta. Tutkimukseen tarkoitetusta rahastaliian suuri osa valuu tällä hetkellä hallinnointiin.Sosialidemokraattien mielestä hallituksen liikennepolitiikka on ollut haparoivaa.Samaan aikaan, kun yksittäisissäkin liikennehankkeissa on ollut vaikeuksia, on kui-tenkin suurimmaksi ongelmaksi noussut perusväylänpidon rapistuminen. Liikenne-politiikan on oltava pitkäjänteistä, ennustettavaa, luotettavaa ja ympäristöystäväl-listä investointipolitiikkaa. Pitkäjänteisyyden perusehto on uskottavuus ja määrära-hojen riittävyys. Liikenneväylien yksittäiset kehittämisinvestoinnit eivät riitä, jossamaan aikaan laiminlyödään muun väyläverkon palvelutason ylläpito ja kehittämi-nen. 8
  10. 10. Sosialidemokraatit ovat johdonmukaisesti vaatineet kaikissa vaihtoehtobudjeteis-saan perusväylänpidon merkittävää parantamista. Olemme olleet huolestuneita ra-tojen, teiden ja siltojen rapistumisista, liikennerajoituksien kasvusta sekä palveluta-son heikkenemisestä. Mielestämme väylänpitoon panostaminen olisi samalla tuke-nut kuntia ja työllisyyttä taloudellisen kriisin aikana.Olemme vaatineet myös huomattavasti voimakkaampaa panostusta joukkoliiken-teen kehittämiseen. SDP:n mielestä joukkoliikenteen houkuttelevuutta olisi tullutlisätä kehittämällä lippujärjestelmiä, joukkoliikenteen palvelujen yhteensopivuuttaja palvelutasoa koko maassa.Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei vahvistettuMetsäteollisuuden kriisi on vain syventynyt tämän hallituskauden aikana. Todellisiatoimia olisi pitänyt tehdä mm. metsäverotuksen uudistamisessa, jotta puuhuolto jametsäteollisuuden toimintaedellytykset olisi voitu turvata.Suomen meriteollisuuden työpaikkojen, osaamisen ja tulevaisuuden pelastamiseksiesitimme omassa vaihtoehdossamme valtion laivatilauksien aikaistamista telakka-teollisuustyöryhmän esitysten mukaisesti. Hallituksen esitykset jäivät kovin vaisuik-si.Esitimme omat pikaiset toimemme teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksivuosille 2010 ja 2011. Näillä toimilla pyrimme turvaamaan tuotannon ja työpaikko-jen säilymisen Suomessa.Esitimme konkreettisia panostuksia sosiaaliturvaanSosialidemokraatit ovat moneen kertaan tehneet esityksiä, joilla olisi ehkäisty köy-hyyttä, kannustettu työhön sekä saatu ihmisiä pois toimeentulotuen piiristä. Tällai-sia esityksiä ovat olleet kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto 3000 euroon,työttömyyspäivärahojen tasokorotus sekä asumistukijärjestelmän parantaminensilmälläpitäen lapsiperheitä ja pienituloisia eläkkeensaajia. Kaikkein pienituloisim-pien lapsiperheiden tukemiseksi olemme myös esittäneet lapsiperheiden toimeentu-lotuen korotusta.Vaikeaa työllisyystilannetta olisi pitänyt helpottaa panostamalla merkittävästienemmän rahoitusta ja resursseja työvoimapoliittisiin toimiin. Lisäpanostuksia olisitarvittu myös esimerkiksi aikuiskoulutukseen ja nuorisopajatoimintaan. Työllisyyttäja kuntien taloutta olemme halunneet tukea myös esittämällä resursseja koulujen,päiväkotien, terveyskeskusten ja vanhainkotien korjausrakentamiseen sekä osoit-tamalla jakamattomien veikkausvoittovarojen rahastosta ylimääräinen tuki kuntienliikunta-, kulttuuri- ja nuorisotilojen kunnostukseen. Yliopistolakiuudistuksen yhtey-dessä ja vaihtoehtobudjeteissaan sosialidemokraatit korostivat erityisesti kaikkienyliopistojen perusrahoituksen turvaamisesta ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa. 9
  11. 11. Kuntien auttaminenTyöttömyyden ollessa korkealla lisääntyy kuntapalveluiden tarve. Kunnilla ei oleedellytyksiä taata laadukkaita peruspalveluita tasapuolisesti kaikkialla maassa.Kunnat on käytännössä jätetty yksin vastaamaan kasvaviin palveluhaasteisiin.Esitimme jo vuoden 2009 alussa kuntatalouden ongelmien ratkaisemiseksi kolmenvuoden sillanrakennusohjelmaa, jolla kuntatalous olisi autettu yli laman. Ohjelmallaolisi turvattu palveluiden taso sekä vältetty henkilöstön irtisanomiset ja lomautuk-set. Esitimme mm. valtionosuuksien pysyvää korotusta ja kuntien verotulojen vah-vistamista sekä kuntien investointien vauhdittamista. Kuntien valtionosuuksiin eitehty hallituksen toimesta ylimääräisiä valtionosuuksien korotuksia, vaan lisäyksetperustuivat lakisääteisiin indeksikorotuksiin.Sosialidemokraattien tekemät työllisyyttä ja kasvua vahvistavat sekä sosiaalistaeriarvoisuutta torjuvat esitykset vaalikauden aikana Loppuvuosi 2007: Vahvan kasvun, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden vaihtoehtobudjetti. Syksy 2008: Yhteistyötarjous hallitukselle uhkaavan talous- ja työllisyyskriisin ehkäisemiseksi. Loppuvuosi 2008: Elvytysbudjetti vuodelle 2009. Kevät 2009: Kuntien pelastusrengasohjelma vuosille 2009 - 2011. Loppukevät 2009: Työllisyyslisäbudjetti. Loppuvuosi 2009: Työn, palveluiden ja oikeudenmukaisuuden elvytysbudjetti vuodelle 2010 ja teollisuuden tukiohjelma vuodelle 2010 - 2011. Loppuvuosi 2010: Kasvua ja työllisyyttä vahvistava täsmäelvytyksen sekä so- siaalista eriarvoisuutta ehkäisevien erityistoimien vaihtoehtobudjetti vuodelle 2011.Sosialidemokraattien vaihtoehdolla olisi tuettu taloutta tehokkaamman elvytyksenkautta ja turvattu hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa sekä parempi työllisyys.Työllisiä olisi ollut 50 000 – 70 000 enemmän ja julkisentalouden tasapaino olisi ol-lut 3 – 4 miljardia euroa parempi.3. Talouden näkymät ja valtion talousarvio vuodelle 2011 sekä sosialide-mokraattien linjauksetEsitämme ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa kasvua ja työllisyyttä edistäviä sekäsosiaalista eriarvoisuutta ehkäiseviämenonlisäyksiä välittömästi 800 miljoonaa euroa. Lisäksi jätämme eduskunnan lop-puvuoden budjettikäsittelyn tarpeisiin50 miljoonaa euroa. Teemme ensi vuoden talousarvioesityksen mietintöön vasta-lauseen, jossa yksilöimme kaikki menonlisäykset.Vahvistamme veropohjaa ja lisäämme verotuksen progressiota. Näillä toimilla kas-vatamme verotuloja runsaalla 1,3 miljardilla eurolla. Koska vaihtoehtobudjettimmeon selvästi ylijäämäinen, otamme vajaat 500 miljoonaa euroa vähemmän velkaakuin hallitus. 10
  12. 12. Tehokkaiden täsmäelvytys- ja työllisyystoimiemme ansiosta työllistämme 27 000 –29 000 henkilöä vuodessa. Haluamme nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssin.Nyt tarvitaan täsmäelvytystäSuomen talouden näkymät ovat kohentuneet kuluvan vuoden aikana. Vienti on el-pynyt kansainvälisen talouden parantumisen myötä. Vienti on kasvanut erityisestiRuotsiin, Saksaan ja Aasian maihin. Tämän vuoden kohtuullisen kokonaistuotannonkasvun jälkeen vauhti tasoittuu ensi vuonna.Kansainvälisen talouden näkymät eivät ole kuitenkaan pysyvästi kohentuneet jamonet riskit varjostavat kehitystä. Euroopassa, Suomi mukaan lukien, elpymistäuhkaa finanssipolitiikan kääntyminen kiristävämpään suuntaan, vaikka Euroopassakotimainen kysyntä ei ole piristynyt viennin tahdissa. Alueen maissa on edelleenvapaata tuotantokapasiteettia, joka sallisi nopeammankin talouskasvun kuin mitäon toteutumassa.Euroopan ohella myös USA:n talouskasvu on osoittanut viime aikoina selviä hidas-tumisen merkkejä elvytystoimien päättyessä. Maassa suunnitellaankin uusia suuriaelvytystoimia kasvun vahvistamiseksi tälle ja ensi vuodelle.Suomessa löysällä finanssipolitiikalla aloittanut hallitus on joutunut vaalikaudenloppupuolella kiristämää otettaan. Tänä vuonna on kiristetty arvonlisäveroa ja ensivuonna kiristyvät lisäksi energia- ja kunnallisverot. Kiristävät toimet heikentävätkäynnistymässä olevaa talouden elpymistä. Kun lisäksi kansainvälisen talouden el-pymisen tiellä on monia epävarmuustekijöitä ja kotimaassa työttömyys pysyy edel-leen suhteellisen korkealla, esitämme ensi vuodelle täsmäelvytystä.Liikennepolitiikan polttavimpaan ongelmaan perusväylänpitoon ei ole luvassa yh-tään helpotusta. Tämä tarkoittaa, että perusväylänpidon korjausvelka kasvaa jakaikki liikenneongelmat heijastusvaikutuksineen kasautuvat entisestään. Perus-väylänpito on jatkuvasti jäänyt jälkeen tarpeesta, kun määrärahat ovat pitkällä ai-kavälillä pysyneet samalla tasolla, mutta kustannukset ja toisaalta myös liikenne-määrät ovat nousseet. Kun välttämättömät hoitotoimet, kuten lumen poisto ja liuk-kauden torjunta, nielevät määrärahat, varoja ei riitä paikallisiin korjausinvestointei-hin. Se merkitsee enemmän huonokuntoisia teitä, siltoja ja rataosuuksia. Kuntienkannalta erityisesti ylläpito- ja korvausinvestointien sekä alueellisten määrärahojenvähyys merkitsee sitä, että monet kunnille tärkeät pienet hankkeet, kuten kevyenliikenteen väylät ja liikenneturvallisuutta parantavat ja maankäyttöä tukevat ris-teyshankkeet, edelleen siirtyvät tulevaisuuteen. Perusväylänpidon rahoitusta onvahvistettava ja myös EU-rahoitusta on hyödynnettävä.Myöskään joukkoliikenteen kehityksessä suunta ei ole parempi. Suurille kaupungeil-le osoitettu tuki ei vastaa lähellekään niitä tavoitteita joita joukkoliikenteen kehit-tämiselle on asetettu. Muille kaupungeille ja maaseudun joukkoliikenteelle tulevai-suus merkitsee hintojen nostoa ja palvelutason karsimista. Mikäli halutaan säilyttäänykyinen palvelutaso tai kehittää sitä, kunnat joutuvat maksumiehiksi. Jo nyt kes-kisuurissa kaupungeissa kuntien osuus lipputuista voi olla yli 70 %. Kun talousarvi-ossa ei oteta huomioon kustannustason nousua, valtio todellisuudessa lipeää vähi-tellen vastuusta joukkoliikenteen ylläpidossa Tämä on vastoin juuri hyväksytyn 11
  13. 13. joukkoliikennelain tavoitteita. Lisäksi dieselpolttoaineen veron nousu on nostamas-sa bussiliikenteen kustannuksia.Suomalaisella telakkateollisuudella on ollut synkät näkymät. Sosialidemokraatit ha-luavat tukea telakkateollisuutta ja työllisyyttä kohdentamalla määrärahoja ja val-tuuksia alushankintoihin. Telakat tarvitsevat oman pelastuspaketin, jolla turvataankaikki samat tukitoimet keskeisten kilpailijamaiden tapaan.Viime jouluna valtiosihteeri Marcus Rantalan vetämä työryhmää suositteli, ettäopintotuki sidotaan samalla indeksiin niin, että se nousisi automaattisesti elinkus-tannusten noustessa. Budjettiriihen tulos oli kuitenkin se, että työryhmän esittämättiukennukset toteutettiin, mutta opintuen sitomista indeksiin ei vaikka korotuksellaolisi myös positiivisia vaikutuksia valmistumiseen ja työuran alkuun. Budjetti riihes-sä päätettiin muiden etuuksien indeksiin kuten lapsilisien ja kodin hoitotuen sitomi-sesta indeksiin.Kasvun edellytyksiä on vaalittava pitämällä huolta inhimillisistä voimavaroista janiiden täyspainoisesta hyödyntämisestä toimivan koulutuksen avulla. Valtio on vii-me kädessä vastuussa kuntien mahdollisuuksista taata laadukkaat peruspalveluttasapuolisesti kaikkialla maassa. Tähän ei näytä olevan edellytyksiä edellisvuosiaparemmin. Päinvastoin kuntien vastuut, esimerkkinä erityisopetuksen uudistus,koulutuksessa kasvavat, mutta voimavarat puuttuvat. Tämä tarkoittaa muun muas-sa koulutuksellisen epätasa-arvon lisääntymistä ja ryhmäkokojen kasvamista. Vii-meisin huolestuttava ilmiö on, että osassa kouluja tukiopetusta ei enää anneta lain-kaan ja tukiopetuksen määrä kokonaisuudessaan väheni viime vuonna 25 prosent-tia. Peruskoulutuksen taso ja jatkokoulutuksen mahdollisuudet eri tasoilla ovat tur-vattava paremmin.Aikuiskoulutuksen joustavaa ja kattavaa tarjontaa on vahvistettava. Työtehtävien,työpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen voi tulla työuran aikana eteen yhäuseammin. Siksi osaamisesta on voitava huolehtia koko työuran. Suomessa onedelleen yli 400 000 työikäistä aikuista, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Tut-kintoa vailla olevat aikuiset tarvitsevat enemmän täsmätoimia ammattitutkinnonhankkimiseen. Julkisesti rahoitetun aikuiskoulutuksen on tarjottava parempia mah-dollisuuksia ammattitaidon parantamiseen ja ammatinvaihtamiseen. Hallitusohjel-man mukaisessa aikuiskoulutusuudistuksessa esitettiin, että tutkintoa vailla oleviltaaikuisilta poistetaan opiskelumaksut. Tätä ei ole valitettavasti vielä toteutettu.Hallituksen olisi vihdoinkin aika lunastaa yliopistoille antamansa lupaukset ja tur-vatta tasa-arvoinen ja kattava yliopistojärjestelmä. Hallitus hehkutti yliopistouudis-tustaan ja lupasi turvata perusrahoituksen, mutta todellisuus on ollut muuta. Yli-opistojen rahoitus on edelleen alimitoitettu. Tämä tulee korjata pitävällä tavalla jaottaen huomioon arvonlisäveron vaikutukset ja kaikki työnantajamaksut ja –vastuut ilman, että niistä joudutaan tekemään poikkeuksia lainsäädännöllä. Esimer-kiksi yliopistojen työnantajamaksuja ei ole kyetty kompensoimaan, kuten luvattiin.Tuottavuusohjelmaa puree yliopistoihin edelleen vaikka toisin väitettiin. Varsinkinmuutamat maakuntayliopistot ovat joutuneet ahtaalle ja väkeä on jouduttu irtisa-nomaan. Myös ammattikorkeakoulujen tukeminen on tarpeen. 12
  14. 14. Eräs epäkohta on se, että opintotukijärjestelmässämme on alle 20-vuotiaat itse-näisesti asuvat toisen asteen opiskelijat asetettu eriarvoiseen asemaan alle 20-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Alle 20-vuotiaat toisen asteen opiske-lijat saavat opintotukea ainoastaan tarveharkinnan mukaan vanhempien tulotasostariippuen, vaikka asuisivat itsenäisesti ja olisivat täysi-ikäisiä. Samoin ei ole korkea-kouluopiskelijoiden suhteen: he saavat täyden opintotuen ilman vanhempien tuloi-hin kytkeytyvää tarveharkintaa.Kuntataloutta on edesautettava koulujen, päiväkotien ja kirjastojen peruskorjausin-vestoinneilla. Näihin elvytyksenkin näkökulmasta tärkeisiin hankkeisiin ei ole halut-tu panostaa tarpeeksi. Monissa kouluissa ja päiväkodeissa lapset ja opettajat kärsi-vät rakennusten kosteus- ja homeongelmista.Suomen talouden elpymisestä huolimatta työttömyys pysyy tänä ja ensi edelleensuhteellisen korkeana. Erityisenä huolena ovat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyydensekä korkeakouluista valmistuneiden työttömyyden kasvu. Ensi vuonna työllisyys-poliittisten aktiivitoimien taso on pidettävä riittävällä korkealla. Hallitus ei ole kes-keyttänyt valtion tuottavuusohjelmaa sosialidemokraattien vaatimuksesta huolimat-ta. Esitämme edelleen ohjelman keskeytystä, koska siten voitaisiin helpottaa mm.korkeakouluista valmistuneiden työllistymistä.Työllisyysmäärärahojen leikkaus korkean työttömyyden aikana järjenvastaistaViimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys oli kasvanutvuoden takaiseen verrattuna liki 40 % ja nuorten työttömien määrä on edelleen yli30 000. Tästä huolimatta hallitus esittää työvoimapolitiikan rahoitusta leikattavaksi60 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Määrärahojentaso on alimitoitettu huomioiden, että työttömyyden ennustetaan ensi vuonna py-syvän keskimäärin 8 prosentissa. Hallitus suhtautuu siis välinpitämättömästi korke-aan työttömyysasteeseen.Liian niukka työllisyysmäärärahojen mitoitus merkitsee myös ongelmia työhallin-nossa: jos määrärahat loppuvat kesken vuoden, tulee työllistämistoimenpiteisiinturhia katkoksia ja työllisyyspoliittisten hankkeiden tavoitteet saada asiakkaat ta-kaisin mm. avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen heikkenevät.Palveluiden tehostamista varten on työ- ja elinkeinotoimistoille varmistettava riittä-vät henkilöstöresurssit.Me emme hyväksy nuorten syrjäytymistä tai rakenteellista työttömyyttä, joka seu-raa pitkäaikaistyöttömyyden myötä. Siksi työttömäksi jääneen tulee päästä mah-dollisimman pian aktiivitoimiin.Nuorten työttömyyden pitkittyminen on pystyttävä estämään. Jokaiselle nuorellevoidaan taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu, eli mahdollisuus kolmessa kuukau-dessa työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan. Haluammenuorisotyöttömyyteen nollatoleranssin.Niin ikään pitkäaikaistyöttömyyden katkaisun on kuuluttava keskeisesti työvoima-politiikan tavoitteisiin ensi vuonna. Vaarana on, että nyt pitkään työttömänä olleista 13
  15. 15. monet ajautuvat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Pitkäaikaistyöttömientyöllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi heille tulee luoda pitkä-kestoisia tuettuja työmahdollisuuksia ja lisättävä koulutustoimenpiteitä. Lisäksi työ-hallinnon on tarkistettava, ettei työllistämistoimissa ja työvoimakoulutuksessa syrji-tä ikääntyneitä. Myös työttömyysturvan ns. lisäpäivien piirissä oleville on tarjottavatehostetusti työllistymistä edistäviä palveluja, kuten sosiaalitupossa on sovittu.On myös kiinnitettävä huomiota työvoimapoliittisen koulutuksen laatuun ja korjat-tava työvoimapoliittisen rahoituksen rakenteita. Työllisyysmäärärahoja on auto-maattisesti lisättävä, kun työttömyys uhkaa kasvaa. Nyt työttömyyden ehkäisemis-toimissa ollaan aina jäljessä.Myös kuntouttavan työtoiminnan laatuun on panostettava nykyistä enemmän. Kun-touttavan työtoiminnan tulee olla asiakaslähtöistä. Työttömien terveydenhoitoon onkohdennettava resursseja.Veropolitiikalla on tuettava taloutta ja vahvistettava veropohjaaJatkamme ensi vuoden veroesityksissä oppositiokaudella noudattamaamme linjaaverotuksessa. Ensi vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esitämme verotuk-sen progression lisäämistä ja veropohjan vahvistamista oikeudenmukaisella tavalla.Toimet on mitoitettu niin, että ne mahdollisimman neutraaleja elpyvän taloudenkannalta.Peruspalveluiden leikkaaminen jatkuuKireän rahoitustilanteen johdosta kunnissa on jouduttu tekemään rajuja sopeutus-toimia. Kuntaverotus uhkaa kiristyä kolmanneksessa kunnista ja ne joutuvat otta-maan lisää lainaa. Tehostamistoimet uhkaavat peruspalveluiden tuottamista ja nii-den laatua. Tämän vuoksi on perusteltua, että valtionosuuksia peruspalveluiden ra-hoittamiseksi korotetaan ensi vuonna.On tehtävä korjausinvestointeja lapsiperheiden ehkäiseviin palveluihin, ikäihmistenhoivaan ja terveydenhuoltoon. Kunnille tulee turvata niille asetettujen uusien vel-voitteiden vaatimat resurssit. Esimerkiksi vammaispalvelulain uudistus tuli voimaanvuoden 2009 syksyllä ja sen toimeenpano laajenee ensi vuonna, neuvolatoiminnanja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon säädöksiä täsmennetään, päihdeäitien hoidonjärjestämistä laajennetaan ja lapsiperheiden kotipalvelua aiotaan vahvistaa. Myöspitkään valmisteltu terveydenhuoltolaki pyritään saamaan voimaan. Tähän kaikkeenon varattu korotusta valtionosuuksiin 21,3 miljoonaa ensi vuodelle. Korotus on täy-sin riittämätön huomioiden kuntien palvelutarpeet. On huomioitava, että palvelui-den kehittämistarpeiden ohella on myös palvelutarve kunnissa kasvanut ikäraken-teen muuttumisen ja työllisyystilanteen myötä. Lisäksi mm. päihdeäitien hoidonmäärärahojen siirto valtionosuuksiin ilman mitään korvamerkintää sisältää riskinsiitä, että näitä palveluja joudutaan ajamaan rajusti alas. 14
  16. 16. 4. Sosialidemokraattien painotukset ensi vuoden talousarvioon4.1 TulotEnsi vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esitämme seuraavia veroja ja ve-romuutoksia. Lähtökohtana on verotuksen progression lisääminen, ympäristövero-tuksen kiristäminen ja veropohjan vahvistaminen.PääomaveroPääomavero on muutettava progressiiviseksi ja pääomaveroa on korotettava 2 pro-senttiyksiköllä 30 prosenttiin. Pääomatuloverotuksen tasoa kiristetään ja osinkotu-lojen verotus muutetaan progressiiviseksi siten, että pääomatulojen verotuksen ta-so lähenee ansiotulojen verotuksen tasoa. Pääomatulojen verotuksen kiristäminenvahvistaa verojärjestelmän progressiota ja on siten perusteltua oikeudenmukai-suussyistä: veronmaksukyky on suurin erityisesti suuria pääomatuloja saavilla.Pääomatuloverotuksen tuoton kasvattaminen on valtiontalouden kannalta vastuul-lista ja välttämätöntä julkisen talouden tasapainottamistalkoissa ja se osaltaan ta-kaa talkoiden taakan oikeudenmukaisen kohdentumisen. Veromuutokset lisäävättuloja 500 miljoonaa euroa vuodessa.TNS Gallup Oy selvitti SDP:n eduskuntaryhmän toimeksiannosta kansalaisten mieli-pidettä pääomatulojen kiristämisestä. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla24.–30.9.2010 päivien välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1118. Vas-taajat edustavat Manner-Suomen 15–74 vuotta täyttänyttä väestöä. Kysymys kuu-lui:Valtion velan ennustetaan ensi vuonna olevan noin 85 miljardia euroa. Pitäisiköpääomatulojen verotusta korottaa laman kustannusten kattamiseksi?" Selväenemmistö (57 %) kansalaisista kiristäisi pääomatulojen verotusta. SDP:n kannat-tajista 70 %, kokoomuksen 60 ja keskustan 49 % kiristäisi pääomatulojen verotus-ta. 15
  17. 17. Etävälittäjien verotuksen kiristäminenEtävälittäjien arvopaperikauppojen verotuksen kiristämisen tuotto on 150 miljoonaaeuroa. Arvopapereista saatujen myyntivoittojen verotus perustuu arvopaperikaup-poja välittävien välittäjien verottajalle antamiin vuosi-ilmoituksiin. Käytännössä ve-rottajan tietoon tulee noin 1/3 pörssissä tehtyjen kauppojen kokonaisarvosta, kos-ka valtaosa pörssin toimiluvan saaneista ulkomaisista etävälittäjistä ei anna vuosi-ilmoituksia, vaikka ostaja ja myyjä olisivat verovelvollisia Suomeen. Suomalaisenvälittäjän kautta tapahtuvat kaupat ja myyntivoitot/-tappiot ilmoitetaan välittäjänkautta suoraan verottajalle kerran vuodessa. Myös sijoittaja tekee samasta aineis-tosta tehdyn vuosi-ilmoituksen. Tämä järjestelmä toimii moitteettomasti, kun onkyseessä suomalainen sijoittaja ja Suomessa toimiva välittäjä.Windfall-veroWindfall-veron tuotto on noin 375 miljoonaa euroa. Veroja perittäisiin ennen vuotta1998 perustettujen vesi- ja ydinvoimalaitosten sähköntuotannosta ja voimalaitos-kiinteistöistä. Sähkövoimantuotantovero toteutettaisiin muuttamalla lakia sähkön jaeräiden polttoaineiden valmisteverosta ja voimalaitoskiinteistöjen verotus toteutet-taisiin muuttamalla kiinteistöverolakia.Veroilla kerättäisiin yhteiskunnalle osa siitä tietyille energiantuottajille, ennen vuot-ta 1998 perustetuille vesi- ja ydinvoimalaitoksille, kertyneestä ansiottomasta tulon-noususta, joka on aiheutunut sähkön hinnan kohoamisesta tasaisesti kaikilla tuo-tantosektoreilla, joilla tuotantokustannukset ja päästökauppamaksut eivät ole aihe-uttaneet vastaavia lisäkustannuksia. Näin ollen mainitut verot kohdistettaisiin ns.vanhaan ydin- ja vesivoimaan. Esitys on voimassa määräaikaisesti vuoden 2012loppuun asti. Määräaika perustuu Kioton ilmastosopimuksen ensimmäisen päästö-kauppajakson pituuteen.PakkausveroPakkausveron tuotto on noin 140 miljoonaa euroa. Pakkausveron tarkoituksena onvähentää pakkausmateriaalin aiheuttamaa ympäristökuormitusta kannustamallakuluttajia ja pakkausten valmistajia sekä maahantuojia suosimaan uudelleenkäytet-täviä pakkauksia ja vähentämään pakkausmateriaalien käyttöä silloin, kun se ontuotteen säilyvyyden ja suojaamisen kannalta mahdollista. Veron kohteena ovatjätelain tuottajavastuun mukaisesti ammattimaiset tuotteiden pakkaajat ja pakattu-jen tuotteiden maahantuojat. Pakkausvero koskee siten kaikkien kuluttajapakkaus-ten lisäksi ns. ryhmä- ja kuljetuspakkauksia. Ympäristösyiden lisäksi tätä edellyttääeri tuotteiden tasapuolinen kohtelu.Pakkausvero suosii materiaalitehokkaita ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia, sillä sekannetaan vain ensimmäistä kertaa käyttöön otettavilta pakkauksilta. Veron määräperustuu pakkausmateriaalin painoon, ja verotaso määräytyy ympäristöperusteineri materiaalien suuntaa-antavan elinkaarianalyysin perusteella. Siten se kannustaamateriaalitehokkuuteen myös tuotteiden pakkauksia valmistettaessa. Pakkausveronympäristönsuojelullisena päätavoitteena on kaikenlaisen pakkausjätteen määränvähentäminen. 16
  18. 18. Esitämme - Pääomaveron kiristämistä - Pörssikaupan verotuksen tehostamista - Windfall-veron käyttöönottoa - Pakkausveron käyttöönottoaMuut tulotOsuus Suomen Pankin voitostaViime vuosina Suomen Pankin voitosta on tuloutettu 250 miljoonaa euroa, mikä onollut noin 60 prosenttia edellisen vuoden voitosta. Vuoden 2011 talousarvioesityk-sessä ehdotetaan tuloutettavaksi 150 miljoonaa euroa. Mikäli pidetään kiinni edelli-sen vuoden tuloutustasosta, ensi vuoden summaa pitää nostaa 100 miljoonalla eu-rolla 250 miljoonaan.Harmaa talousViimeksi tehtyjen kattavien selvitysten mukaan harmaan talouden osuus Suomessaoli 1990-luvun puolivälissä 4 – 5 %:n kokonaistuotannosta eli noin 4 – 5 miljardiaeuroa. Tämän jälkeen kokonaistuotanto on lähes kaksinkertaistunut ja harmaa ta-lous ei ole merkittävästi vähentynyt vaan päinvastoin. Karkeasti arvioiden verotuk-sen ulkopuolelle jää tällä hetkellä noin 10 miljardin euron harmaa talous.Selvitysten mukaan harmaa talous ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisäänty-neet erityisesti rakennus- ravintola- ja kuljetusaloilla. Lisäksi 2000-luvulla Suomenharmaan talouden kansainvälistyminen on kiihtynyt merkittävästi. Suomalaisetkiertävät veroja kansainvälisten sijoitusmahdollisuuksien kautta, suomalaisyrityksethyödyntävät EU:n sisäkaupan valvontajärjestelmän aukkoja ja satoja miljooniaSuomessa tehdyn työn tuloksista siirtyy verottamatta ulkomaille.Harmaan talouden torjunta on useista talousrikostorjuntaohjelmista ja niiden yh-teydessä toteutetuista lainsäädännön parannuksista huolimatta suurissa ongelmissaerityisesti kohdealueen kansainvälistymisen, viranomaisten resurssien vähäisyydenja osin hampaattoman lainsäädännön seurauksena.Tämän johdosta pitäisi tehdä mm. seuraavat uudistukset: Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten neljännesvuosittain verohallinnolle antamien urakoitsijatietojen ja niitä täydentävien palkansaajatietojen säätäminen pa- kollisiksi. Hallintarekisteröityjen arvopapereiden viranomaisjulkisuuden toteuttaminen. Kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen yksikön perus- taminen verohallintoon 17
  19. 19. Näillä toimilla verotulot lisääntyvät 150 miljoonaa euroa vuodessa.Puolustusministeriön materiaalihankinnatPuolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarinen seurantaryhmäsaavutti ennen hallituksen selontekoa yksimielisyyden puolustusmenojen resursoin-nista. Seurantaryhmän mukaan menojen nykyinen taso tulisi turvata, mutta valti-ontalouteen kohdistuu niin merkittäviä haasteita, että puolustusmenojen muidenhallinnonalojen menokehitystä suurempi nosto ei ole käytännössä mahdollista.Seurantaryhmän mukaan: "Puolustusvoimia kehitetään osana muuta yhteiskuntaaja sen tarpeita. Tästä syystä seurantaryhmän mielestä ei ole tarkoituksenmukaistakasvattaa puolustusmenojen suhteellista osuutta valtion kokonaismenoista. Puolus-tusmenojen merkittävää kasvattamista ei puolla myöskään Suomen vakaa turvalli-suusympäristö. Seurantaryhmä pitää perusteltuna, että puolustusvoimien pitkäjän-teisen kehittämisen takia resursoinnin lähtökohdaksi otetaan nykyinen menotaso,jota korotetaan inflaation huomioivin tarkistuksin."Nykyisessä talouskriisissä Suomi on poikkeuksellinen EU-maa, joka on lisäämässäpuolustusmenojaan uusien varusteluohjelmien käynnistämiseksi. Esitämme - Suomen Pankin tuloutuksen korottamista - Tehostettuja toimia harmaan talouden torjuntaan - Puolustusministeriön ulkomaisten materiaalihankintojen leikkausta4.2 Menot pääluokittainUlkoasiainministeriön hallinnonala, pl 24Kehitysyhteistyön määrärahojen nykytahdilla voisi näyttää mahdolliselta, että Suo-mi saavuttaisi kansainvälisesti sovitun 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuudenvuoteen 2015 mennessä. Oletus perustuu kuitenkin varsin alhaiseen talouden kas-vuarvioon. Jotta kehitysyhteistyön määrärahat nousevat 0,7 prosenttiin vuoteen2015 mennessä, se edellyttää tasaisia euromääräisiä lisäyksiä vuosittain. Ensi vuo-den budjettiesityksessä on tarve täsmentää, mikä osuus määrärahoista on tarkoitussisällyttää kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen ja missä määrin Suomi tähtääkokonaan uuteen, aikaisempien sitoumusten lisäksi tulevaan rahoitukseen.Oikeusministeriön hallinnonala, pl 25Toimiva oikeusjärjestelmä on suomalaisen yhteiskunnan selkäranka, ja sen tuleenauttia kansalaisten luottamusta. Luottamuksen säilymisen kannalta on keskeistä,että Suomi turvaa jokaisen ihmisoikeudet kaikessa viranomaistoiminnassa, ja ettäkansalaisten luottamusta horjuttaneet korruptiotapaukset selvitetään perin pohjin.Sosialidemokraattien mielestä oikeuslaitoksen ja lainsäädännön kehittämiseen tulee 18
  20. 20. varata riittävät voimavarat ja kehittämistyön tulee perustua ajantasaiseen tutki-mukseen.Vuosina 2007—2009 Suomi on saanut yli 50 langettavaa tuomiota Euroopan ihmis-oikeustuomioistuimelta, ja sovintoon päättyneitä tapauksia on useita kymmeniä.Tuottavuusohjelman kurittama oikeuslaitos ei kykene kohentamaan oikeusturvantasoa pelkästään harmaan talouden ja talousrikollisuuden selvittämiseen suunnat-tujen lisäresurssien varassa. Esimerkiksi ulosoton erikoisperintään esitetystä lisä-määrärahasta huolimatta ulosoton määrärahatilanne ei parane, vaan korotuksetriittävät ainoastaan tasapainottamaan jo ennestään alijäämäistä budjettia. Tuomio-istuinten talousnäkymiä synkentävät mm. toimitila- ja tietotekniikkamenojen enna-koimaton kasvu. Syyttäjälaitos puolestaan kykenee sille vuoden 2011 talousarvio-esityksessä varatulla rahoituksella takaamaan korkeintaan nykyisen käsittelyaikata-son, mutta ei parantamaan sitä.Hallitus leikkaa jälleen oikeuspoliittisen tutkimuksen määrärahoja toisensuuntaisistalinjauksista huolimatta. Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen on tärkeääsäädösvalmistelun tason parantamiseksi ja rikosten ennaltaehkäisyn tehostamisek-si. Lisäksi oikeuspoliittisen tutkimuksen keinoin voitaisiin arvioida sitä, ovatko eririkoksista seuraavat rangaistukset oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden,ja vastaavatko ne kansalaisten oikeustajua.Jo valmiiksi syrjäytymisuhan alla olevien vankien asemaan suunnitellaan jälleenheikennyksiä, eikä hallitus panosta ennakoivasti rikosten ennaltaehkäisyyn ja rikos-seuraamusalan tulevaisuuden haasteisiin. Vankeinhoidossa tulee kiinnittää huomio-ta siihen, että rikosseuraamukset edistävät rikoksentekijän valmiutta normaaliinyhteiskuntaelämään. Siksi on tärkeää, että vankeuslain edellyttämät yksilöllisetrangaistusajan suorittamista koskevat suunnitelmat tehdään jokaiselle vangille.Vankeinhoitoa rasittaa edelleen vankilatilojen tilanahtaus, peruskorjausten tarve japaljuselliongelma, josta ei vieläkään ole kokonaan päästy eroon. Lisäksi valvonta-rangaistukseen ja vankikuljetuksiin liittyvät yksityistämissuunnitelmat ovat ongel-mallisia. Vankeinhoidon tulevaisuudenhaasteisiin kuuluu kysymys kieliongelmienlisääntymisestä vankiloissa. Ulkomaalaiset vangit ovat toistaiseksi pieni vähemmis-tö Suomen vankiloissa, mutta kieliongelmien lisääntymiseen on syytä varautua en-nakolta selvittämällä tulkkaustarpeita vankiloissa. Esitämme - Lisämäärärahaa oikeuspoliittiseen tutkimukseen - Lisäystä tuomioistuimien ja syyttäjien sekä rikosseuraamusviraston määrärahoihinSisäasiainministeriön hallinnonala, pl 26Talousrikollisuuden ja harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan vuosittain miljardi-en eurojen suuruiset vahingot. Harmaa talous on vallalla erityisesti rakennusalalla,jolla käytetään paljon ulkomaista työvoimaa. Siksi resursseja on suunnattava myösnimenomaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön selvittämiseen palauttamalla 19
  21. 21. hallituksen lakkauttama KRP:n tutkintayksikkö. Talousrikostorjuntaan sijoitetut re-surssit korvautuvat moninkertaisesti takaisin saatuna rikoshyötynä. Samalla voi-daan purkaa rakenteita, joiden varaan työmarkkinoiden eriarvioistuminen osin pe-rustuu.Sosialidemokraatit ovat pitäneet järjestelmällisesti esillä laajaa turvallisuuskäsitystäja mahdollisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyä niin kotimaassa kuin kansainvä-lisessä kriisinhallinnassa.Viimeisen parin kymmenen vuoden aikana tapahtuneiden toimintaympäristön muu-tosten vuoksi poliisin tehtävien arvioidaan lisääntyneen nettomäärältään 1500—2000 henkilötyövuoden verran. Työmäärä on lisääntynyt lainsäädännön muuttumi-sen, poliisille annettujen lisätehtävien ja rikollisuuden rakenteellisten muutostenvuoksi. Poliisin virkojen määrä ei toimintaympäristön muutoksista huolimatta olelisääntynyt. Tämän ja ensi vuoden aikana poliisien määrä putoaa jopa 300:lla. Kireämäärärahatilanne uhkaa jatkossa vähentää myös poliisien palvelupisteitä ja koulu-tusta. Jo nyt etenkin syrjäseudulla poliisin toimintavalmiusajat venyvät pitkiksi.Myös rajavartiolaitoksen tulevaisuuden toimintakyvystä on huolehdittava. Viimevuosina rajavartiolaitoksen määräraha-taso on laskenut niin, ettei laitoksen inves-tointeja ja rajaturvallisuutta voida riittävästi turvata.Kansalaisten turvallisuuden kannalta on tärkeää, ettei hätäkeskusuudistus vaarannaolemassa olevia turvallisuusrakenteita. Sosialidemokraatit ovat vaatineet hätäkes-kusuudistuksen kiireellistä uudelleenarvioimista erityisesti turvallisuuden ja alueja-on kannalta.Hallittu maahanmuuttopolitiikka edellyttää panostuksia mm. maahanmuuttajien ko-toutumiseen ja työllistymiseen sekä hakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseenMaahanmuuttovirastossa. Hakemusten nopea käsittely on sekä hakijan että kokoyhteiskunnan etu. Samoin kielteisistä turvapaikka- ja oleskeluluvista johtuvatmaasta poistamiset on pantava toimeen nykyistä nopeammin. Kuntien turvapai-kanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto kangertelee, ja kuntakorvausten taso on-kin nostettava vastaamaan kustannusten nousua samalla kun järjestelmää uudiste-taan. Esitämme - Ulkomaisen työvoiman tutkintayksikön perustamista KRP:iin - Lisäystä poliisin määrärahoihin - Lisäresursseja Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin hakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi - Pakolaisista kunnille maksettavien korvausten korottamista - Korotusta maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistä- misen määrärahaan 20
  22. 22. Puolustusministeriön hallinnonala, pl 27Puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarinen seurantaryhmäkannanoton jälkeen taloustilanne on vielä olennaisesti heikentynyt ja julkisen ta-louden ongelmat pahentuneet. Nyt esitettävä uusi pysyvä lisäys merkitsee asehan-kintamäärärahojen merkittävää korotusta tilanteessa, jossa monista kansalaistenperuspalveluista ollaan säästämässä.Puolustusmenojen nostoa on perusteltu asejärjestelmien kallistumisella. Puolus-tusministeriön hallinnonalan yleinen kahden prosentin reaalinen nousu onkin tarkoi-tus kohdistaa lähes kokonaisuudessaan asehankintoihin.Epärealistiset menonlisäyslupaukset ovat omiaan johtamaan ylimitoitettuihin han-kintaohjelmiin, joista on myöhemmin hankala irrottautua. Puolustusrahojen sitomi-nen pitkäaikaisiin ja ylisuuriin varusteluohjelmiin saattaa johtaa jo ensi vaalikaudel-la leikkauksiin puolustusvoimain muissa menoissa ja on osaltaan näin johtamassamyös esityksiin varuskuntien lopettamisista. Samanlaista varusteluohjelmista tin-kimistä tehdään parhaillaan maailmanlaajuisesti, eikä nykytason säilyttäminen vaa-ranna Suomen puolustuksen uskottavuutta myöskään jatkossa. Esitämme - Puolustusministeriön ulkomaisten materiaali- hankintojen leikkaamista.Valtiovarainministeriön hallinnonala, pl 28Kunnat lomauttavat, karsivat palvelujaan ja kohdentavat talouden tasapainottami-sen niihin palveluihin ja kuntalaisiin, jotka ovat kaikkein heikoimmilla. Kunnat eivätselviä peruspalveluistaan. Lomautukset koskevat suurimmaksi osaksi juuri sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstöä, mutta myös opettajia. Valtion vastuuta hyvinvoin-tipalveluista on nostettava. Kunnat tekevät nyt perusoikeuksien vastaisia ratkaisu-ja. Tätä ei voi katsoa sivusta. Hallituksen on vastattava ihmisten turvallisesta arjes-ta ja palveluiden toimivuudesta. Tuottavuusohjelman pitää keskeyttää VM:n alaisillatoimialoilla.Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin esitämme 190 miljoonan euron lisäystä.Lisävaltionosuuksilla pitää lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa sekämm. korjata huonossa kunnossa olevia sairaaloita ja vanhainkoteja. Opetustoimenvaltionosuuksia lisäämme 50 miljoonalla eurolla. Osa tästä tulee käyttää opettajienpalkkaamiseen.Nuorten syrjäytymistä ja rakenteellista työttömyyttä on torjuttavat tehokkain toi-min. Osoitamme korva-merkittyä valtionosuutta 60 miljoonaa euroa suoraan kunti-en kautta tapahtuvaan työllistämiseen. Kuntien ja TE-toimistojen yhteistyönä toteu-tettavan kuntouttavan työtoiminnan laatua on syytä parantaa huomioiden asiakas-näkökulma.Nuorten työttömyyden pitkittyminen on estettävä. Jokaiselle nuorelle tulee taataheille kuuluva yhteiskuntatakuu, eli mahdollisuus saada mahdollisimman nopeasti 21
  23. 23. työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Haluamme nuori-sotyöttömyyteen nollatoleranssin. Kunnissa on tehtävä etsivää työtä syrjäyty-misuhan alla olevien nuorten aktivoimiseksi sekä verkostoimiseksi paikallisiin yri-tyksiin tai oppilaitoksiin. On lisättävä toimenpiteitä työttömien työllistämiseksi kun-tiin ja kuntayhtymiin. Esitämme - 300 miljoonaa euroa kunnille peruspalveluiden järjestämiseen. Tästä kohdennetaan: o sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin 190 miljoonaa euroa o opetustoimen valtionosuuksiin 50 miljoonaa euroa o nuorisotyöttömyyden hoitoon 60 miljoonaa euroaOpetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, pl 29Opetusministeriön asettama työryhmä esitti opintotuen tuen sitomista indeksiin.Budjettiriihen tulos oli kuitenkin se, että työryhmän esittämät tiukennukset, kutenopintotuen kaksiportaisuus, tuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrännostaminen ja asumislisäkuukauden määritteleminen tukikuukaudeksi toteutettiin.Opintuen sitomista indeksiin ei kuitenkaan toteutettu vaikka korotuksella olisi myöspositiivisia vaikutuksia valmistumiseen ja työuran alkuun.Peruskoulutuksen taso ja laatu ovat heikentyneet. Tämä näkyy muun muassa ope-tuksen kasvavina ryhmäkokoina. Lisäksi uusien velvoitteiden puuttuvat määrärahatuhkaavat heikentää tilannetta entisestään.Aikuiskoulutuksen joustavaa ja kattavaa tarjontaa on lisättävä.Yliopistojen rahoitus on edelleen alimitoitettu ja yliopistoille annettuja lupauksia eiolla pidetty. Tämä ajaa eri yliopistot eriarvoiseen asemaan. Rahoitus tulee korjatapitävällä tavalla ja ottaen huomioon arvonlisäveron vaikutukset ja kaikki työnanta-jamaksut ja –vastuut ilman, että niistä joudutaan tekemään poikkeuksia lainsää-dännöllä. Myös ammattikorkeakouluille on suunnattava enemmän tukea.Kuntataloutta, työllisyyttä ja kuntalaisten hyvinvointia on edesautettava koulujen,päiväkotien ja kirjastojen korjauksina. Esitämme: - Että opintotuki sidotaan indeksiin ja siihen varataan tarvittavat mää- rärahat - Perusopetuksen korkeaa laatua tuetaan kuntien valtionosuuksien nos- tolla - Aikuiskoulutuksen voimavarojen vahvistetaan 22
  24. 24. - Lisäystä yliopistojen perusrahoitukseen - Koulurakennusten korjauksiin lisää määrärahojaMaa- ja metsätalousministeriön hallinnonala, pl 30Yhteisen maatalouspolitiikan oikeutus voi syntyä vain yhtenäisistä ja kestävistä se-kä oikeudenmukaisista periaatteista. Suomen maaseudun ja suomalaisen elintarvi-ketalouden etu on nyt voimistaa niitä EU-maatalouspolitiikan linjauksia, joissa yh-teisön tasolla määriteltäisiin elintarvikehygienia ja maatalouspolitiikan tukien yleis-periaatteet, mutta jäsenmaille annettaisiin oikeutus vastata itse maksatuksesta javarmistaa kansallisella päätöksenteollaan tärkeiden tuotantosuuntien asema. Tässäsuhteessa osittainen kansallistaminen turvaisi nimenomaan suomalaisen kotieläin-ja maidontuotannon säilymisen.Euroopan sosialidemokraattien linjaus maataloustukien suuntaamisessa on tukienyksinkertaistaminen, ylärajan asettaminen tuelle, pien- ja perhetilallisten toimeen-tulon turvaaminen, tukien läpinäkyvyys ja kontrolli ja se, että jäsenmaiden omattukijärjestelmät täydentävät esimerkiksi poikkeuksellisten luonnonolosuhteidentuomia haittoja niitä kompensoiden.Nuorten tuottajien tuotantokustannusten konkreettiseen alentamiseen tulee kiinnit-tää huomiota. On puututtava tukien suuntaamiseen näennäisviljelyyn sekä tukienirrottamiseen tuotannosta, sillä tämä on vaikeuttanut viljelijöiden edullisen lisä-maan hankintaa.Maamme metsätalouden kilpailuedellytykset pitää turvata. Energiaveropäätöksiä ontarkistettava kilpailukykyä heikentävien ratkaisujen osalta. Metsäverotusta on uu-distettava puukaupan vauhdittamiseksi. Samoin on turvattava puukuidun saatavuusmetsälakien ensiharvennusvelvoitteita tehostamalla. Puukauppaa on tehtävä jat-kossa markkinaehtoisesti eikä verohelpotuksilla pidä vääristää markkinoiden toi-mintaa puun saatavuuden ja hinnan osalta. Aktiivisemmalla Venäjä-politiikalla onvarmistettava koivukuidun kohtuuhintainen saatavuus.Haja-asutusalueiden vesihuolto on monelta osin puutteellinen ja vaatisi kiireisiätoimenpiteitä sekä lisää määrärahoja. Esitämme: - Metsähallituksen luontopalveluiden turvaamistaLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala, pl 31Perusväylänpito on jatkuvasti jäänyt jälkeen tarpeesta, kun määrärahat ovat pitkäl-lä aikavälillä pysyneet samalla tasolla. Tämä näkyy rapistuvina liikenneväylinä, lii-kennerajoitusten lisääntymisenä ja liikenneturvallisuuden heikkenemisenä.Toimiva joukkoliikenne on tärkeä asukkaille ja yrityksille palvelujen saavutettavuu-den varmistamiseksi. Joukkoliikennepalveluja tarvitaan myös valtakunnallisten so-siaali-, liikenne- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisten jouk- 23
  25. 25. koliikennepalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen ei ole mahdollista ilman vah-vempaa julkista rahoitusta.Suomalaista telakkateollisuutta ja työllisyyttä on tuettava paremmin. Esitämme - Perusväylänpitoon määrärahalisäystä - Joukkoliikenteeseen lisää valtion tukea - Liikenneministeriön hallinnonalalle määrärahoja alustilauksiinTyö- ja elinkeinoministeriön hallinnonala, pl 32Pitkäaikaistyöttömyyden rajusta kasvusta huolimatta hallituksen budjettiesityksessäesitetään työvoimapolitiikan rahoitusta vähennettäväksi noin 60 miljoonalla euroaverrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Emme hyväksy määrärahojen leikkaus-ta, vaan vaadimme työllisyysmäärärahojen tason korottamista. Tuottavuusohjelmatyö- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla on keskeytettävä.Tänä vuonna käyttöön otetulla ns. Sanssi- kortilla eli työllistämissetelillä nuori voihankkia avoimilta työmarkkinoilta työpaikan ja setelillä maksetaan työnantajalletukea palkkakustannuksiin. On tärkeää etsiä uusia keinoja nuorisotyöttömyydenkitkemiseen. Kuitenkin Sanssi-kortin hyöty on ollut kovin pieni: kortilla on työllisty-nyt vain noin joka seitsemäs kortin haltija. Noin 15 000 kortin saaneesta nuorestavain reilut 2000 on saanut työtä kortin avulla. Kortin käytön vaikutuksia tulee seu-rata ja harkita tämän pohjalta käytön jatkamista. Valtion ja kuntien tulee kantaavastuuta nuorisotyöttömyyden lieventämisestä ja palkata töihin nuoria, ja myös yli25-vuotiaita.Lisämäärärahaa tulee käyttää myös pitkäaikaistyöttömien aktivointiin – työvoima-koulutukseen ja tukityöllistämiseen. Budjettiehdotuksen määrärahoilla tukityöllistet-tyjen määrä pysyisi suunnilleen vuoden 2010 tasolla ja työvoimakoulutuksessa ole-vien määrä laskisi jopa noin 3000 henkilöllä. Jopa 41,5 prosenttia pitkäaikaistyöt-tömistä on pelkän perusasteen koulutuksen varassa, mutta työvoimapoliittiseenkoulutukseen osallistuvista pitkäaikaistyöttömiä on vain 6 prosenttia.Suomessa on myös turvattava yritysten toimintaedellytykset ja huolehdittava yri-tysten kilpailukyvystä, jotta teollisuus ja työpaikat pysyvät Suomessa. Kohtuuhin-taisen energian saanti on turvattava energiaveroesitystä korjaamalla. Telakkateolli-suustyöryhmä esitti erityisesti Varsinais-Suomeen kohdennettuja erityistoimia.Pitemmän ajan kasvuedellytysten kannalta tärkeää että yrityksemme, tutkimuslai-toksemme ja yliopistomme kykenevät tuottamaan hyviä ja toimivia innovaatioita.Innovaatiojärjestelmämme on tällä hetkellä hajanainen ja tehoton. Tarvitsemmeedelleen vahvaa yksityistä ja julkista panostusta sekä rahojen tarkempaa kohden-nusta. 24
  26. 26. Äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tukien vaikuttavuutta pitää lisätä. Yritystenja muiden toimijoiden tuet on tehtävä sellaisiksi, joilla voidaan reagoida nopeasti jatehokkaasti alueilla tapahtuviin rakenteellisiin muutoksiin. Kuluvalla vaalikaudellametsäteollisuuden kriisi on Suomessa syventynyt. Kielteisten vaikutusten lieventä-miseksi jatkossa EU:n tukia pitää voida myöntää myös metsäteollisuuden ongelmi-en ratkaisemiseksi.Työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista sekä valtiovarainministeriön ja opetus-ja kulttuuriministeriön valtionosuuksista pitää varata erillinen määräraha äkillistenrakennemuutospaikkakuntien myöhempää tukemista varten. Lisäksi työ- ja elinkei-noministeriön rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen käytettyjä määrärahojapitää lisätä 20 miljoonalla eurolla.Pidämme talous- ja velkaneuvonnan palveluiden tarjonnan tilaa huolestuttavana.Esitetyllä määrärahalla ei saavuteta asetettuja tavoitteita, ja kansalaiset joutuvatasuinpaikan mukaan eriarvoiseen asemaan. Esitämme: - 120 miljoonan euron korotusta työvoimapoliittisten määrärahojen tasoon. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi tarvitaan aktiivisia työllis- tämis- ja koulutustoimia. Lisäyksestä 60 miljoonaa euroa tulee käyttää nuori- sotyöttömyyden kitkemiseen. - Äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen 20 miljoonan euron lisä- määrärahaa.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, pl 33Kuntapalveluiden tila on huolestuttava. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovatjatkuvasti kasvussa ja lainsäädännön uudistukset lisäävät kuntien kustannuksia en-tisestään. Väestön ikääntyminen lisää palvelujen kysyntää ja kuntien menoja sekäpaineita veroprosenttien korottamiseen. Kuntien vastuulla olevat peruspalvelut tar-vitsevat riittävän rahoituspohjan tässä ja nyt. Kyse on myös yhdenvertaisuuden to-teutumisesta. Päivähoidon, koulutuksen, päihdepalvelujen, terveydenhuollon javanhustenhoivan saatavuus ja laatu on voitava turvata koko maassa. SDP on vaati-nut hallitukselta useasti vakavampaa otetta kuntatalouden hoitoon.Pienimpien etuuksien indeksiin sitominen tai takuueläke ei konkreettista parannustapienituloisimpien asemaan tuo, kun verot ja asiakasmaksut nousevat ja sosiaalitur-van etuuksien kuten työmarkkinatuen ja asumistuen jälkeenjääneisyyteen tai ter-veydenhuollon ns. maksukattojen tasoon ei puututa. Mm. työttömän peruspäivära-han ja asumistuen jälkeenjääneisyyden takia ihmisten toimeentuloa joudutaanpaikkaamaan usein toimeentulotuella.Köyhimpien lapsiperheiden toimeentulo on välittömästi parannettava. Mm. lapsi-lisän indeksiin sitominen ei hyödytä toimeentulotukiperheitä, sillä lapsilisän koro-tukset leikkaantuvat toimeentulotuesta pois.Yleistä asumistukea on parannettava silmälläpitäen mm. lapsiperheitä sekä pienitu-loisia työssäkäyviä. Asumistuki on tehokas tapa auttaa erityisesti pienipalkkaisten 25
  27. 27. työntekijöiden toimeentuloa kaupunkiseuduilla, sillä asumistuki on sidottu asumis-kustannuksiin, jotka ovat kaupungeissa isot. Nykyisellään asumis-tuki alkaa leik-kautua pois jo toimeentulotuen tasoisilla tulomäärillä, ja esimerkiksi puolisoiden yh-teenlasketuilla n. 3000 euron bruttotuloilla asumistukea ei saa lainkaan. Asumistu-en saajista huomattava osa täydentää tukea toimeentulotuella, joten parannuksenmyötä pienenisivät toimeentulotukimenot.Vaikka takuueläke on sinänsä myönteinen uudistus sen parantaessa pienituloisim-pien toimeentuloa, leikkaa takuueläke myös eläkkeensaajan asumistukea n. 45 000yksinäiseltä henkilöltä ja 7 600 avio- tai avoliitossa olevalta. Asia olisi voitu korjataarviolta noin 8 miljoonalla eurolla.On myös huomautettava, että takuueläkkeen ulkopuolelle jää satoja tuhansia ihmi-siä, jotka saavat pientä työeläkettä. He tarvitsevat niin ikään tukea elämiseensä.Heidän asemaansa huonontavat mm. asumismenojen kasvu ja korkeat terveyden-huoltokulut.Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyajat ovat edelleen perusoikeuk-sien vastaisia. Apulaisoikeuskansleri on toistuvasti huomauttanut käsittelyajoista.Hallitus ilmoittaa nopeuttavansa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsitte-lyaikoja. Tätä varten on lautakunnalle turvattava myös riittävät määrärahat.Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneiden ensikotien ja avopalveluyksiköiden toimin-taa on kehitetty Raha-automaatti-yhdistyksen (Ray) tuella. Rahoitusvastuun päih-deäitien kuntoutuksesta piti siirtyä valtiolle tämän vuoden lopussa. Näin ei kuiten-kaan käynyt. Ensi vuoden budjettiin päihdeäitien kuntoutukseen tarvittavat varataiotaan kohdentaa yleisenä valtionosuutena kunnille. Tämä rahoitusmalli lopettaapitkään kehitetyn ja tuloksellisen kuntoutusjärjestelmän, jonka rakentamiseen onkäytetty 30 miljoonaa euroa Ray:n myöntämiä varoja. Kuntien rahoitustarpeet ovatniin suuret, ettei rahoituksen kohdentumista päihdeäitien hoitoon kuntien yleisestävaltionosuudesta voida taata.Rintamaveteraanien keski-ikä oli viime vuoden lopussa 87 vuotta. Veteraanien kun-toutustoiminnan tavoitteena on tukea itsenäistä selviytymistä ja siten lisätä ikään-tyvien veteraanien ja näiden puolisoiden mahdollisuuksia asua kotona mahdolli-simman pitkään. Kuntoutustoiminnan määrärahaa on nostettava hallituksen esittä-mästä.Kaikki sotainvalidit ovat jo ikääntyneitä, ja heidän vaivansa saattavat olla hyvinkinmoninaisia. Sotilasvammalaissa olevien haitta-asterajojen lieventämiseen on suuritarve. Esitämme sotainvalidien ns. haitta-asterajan alentamista avopalveluissa. Jat-kossa haitta-asterajat on syytä poistaa kokonaan.Jotta työelämässä jaksetaan jatkaa nykyistä kauemmin, tarvitaan entistä merkittä-vämpiä panostuksia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä työhyvinvoinninedistämiseen. Emme myöskään voi sallia tilanteita, joissa esimerkiksi osa yrityksentyöntekijöistä työskentelee harmaana työvoimana tai halpatyövoimana ilman työ-lainsäädännön ja työehtosopimusten turvaa. Työsuojeluviranomaiset tekevät tärke-ää työtä työehtojen valvonnassa ja harmaan talouden kitkemisessä, työtapaturmienehkäisemisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Hallituksen esittämissä määrära-hoissa työsuojeluviranomaisten ensi vuoden toimintamenoihin on vajaus. Ellei työ-suojelun määrärahoja turvata, ovat edessä lomautukset. Kun otetaan huomioon, 26
  28. 28. että työsuojeluhallinnossa on tavoitteena lisätä työpaikoille tehtäviä tarkastuksia50 % vuoteen 2011 mennessä (pitäen lähtötasona vuotta 2006) ja parantaa niidenvaikuttavuutta, sekä että työtapaturmia on tarkoitus vähentää 40 prosentilla, onvain ihmeteltävä hallituksen linjausten ristiriitaisuutta. Työsuojelutarkastajien mää-rää tulee päinvastoin lisätä, ei leikata resursseja työsuojelusta. Esitämme: - Korotusta työmarkkinatukeen ja työttömän peruspäivärahaan työttö- mien taloudellisen aseman parantamiseksi ja toimeentulotukiriippu- vuuden vähentämiseksi. Peruspäivärahan nosto korottaa myös ansio- päivärahaa. - Puolison sekä vanhempien tulojen vaikutuksen poistamista työmark- kinatuesta. Tämä on tarpeen jo tasa-arvosyistä. - Kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden toimeentulotuen korottamis- ta. - Yleisen asumistuen kehittämistä mm. tarkistamalla asumistuessa huomioitavia tulorajoja, korottamalla tuen perusteena olevien asumis- tukimenojen enimmäismääriä ja lieventämällä asunnon pinta-alaan liittyviä rajoituksia. Muutosten kustannukset ovat noin 50–60 miljoo- naa euroa vuositasolla. - Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän yhteensovittamista takuu- eläkkeen kanssa siten, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat sen täysimääräisenä. - Eläkkeensaajien asumistuen uudistamista mm. korjaamalla asumistu- en korvaustasoa ja asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismääriä. - Terveydenhuollon maksukattojen yhdistämistä. - Että päihdeäitien kuntoutukseen varataan erillinen määräraha ja että huolehditaan sn käyttämisestä nimenomaan päihdeäitien palveluihin - Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikojen nopeut- tamiseksi on lautakunnalle turvattava sen tarvitsemat määrärahat. - Määrärahaa jaksottaisen hoidon järjestämiseen myös 10-15 prosentin haitta-asteen sotainvalideille. - Rintamaveteraanien kuntoutukseen tarvittavien määrärahojen korot- tamista. - Työsuojelun resurssien vahvistamistaYmpäristöministeriön hallinnonala, pl 34Hallitusta ei ole turhaan luonnehdittu historian ympäristökielteisimmäksi. Vihreäksikutsuttu energiaverouudistus on paljastumassa mustaksi ja sosiaalisesti eriarvois- 27
  29. 29. tavaksi. Ympäristöministeriön toimintamenoja on leikattu niin kovalla kädellä, ettäon herännyt epäilys sen hitaasta alasajosta. Ympäristöhallintoa on ajettu ahtaalle joaluehallinnon uudistuksessa ja ympäristöjärjestöjen resurssit ovat olleet jokaisenbudjetin yhteydessä leikkausuhan alla. Nyt hallitus esittää lisäksi Metsähallituksenluontopalveluiden leikkaamista.Ympäristöhallintoa on vahvistettava ja panostettava ympäristön- ja luonnonsuoje-luun lisäämällä voimavaroja ympäristötöihin ja ympäristöjärjestöjen resursseihin.Luontopalveluiden rahoitusta ei saa leikata. Ympäristöministeriö on säilytettävä eril-lisenä, itsenäisenä ministeriönä.Suomen tulee tehdä omalta osaltaan kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksija luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä toimia edelläkävijänä kestäväänkasvumalliin siirtymisessä. Suomen tulee säätää kansallisesti velvoittava ilmastolakija edistää sellaisten kansainvälisten sopimusten aikaansaamista, joilla ilmaston-muutosta voidaan tehokkaasti hillitä.Kohtuuhintainen asuminen on tärkeä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ylläpitävätekijä. Valtion asuntorahastosta tuettavien korkotukilainojen tasoa on syytä nostaahallituksen esittämästä, jotta pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista voidaanlievittää. Lisäksi sosialidemokraatit esittävät, että valtio valmistelisi takausmallin,jossa omistusasuja saa väliaikaista joustoa asuntovelan maksukustannuksiin tilan-teissa, joissa tulotaso romahtaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai konkurssinvuoksi.Sosialidemokraatit esittävät ARA-vuokra-asuntojen uustuotannon ja perusparan-nusjärjestelmän uudistamista kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi ja energia-tehokkuuden parantamiseksi. Korkotukilainoituksen ehtoja tulee korjata siten, ettäuustuotannolle myönnettävän käynnistysavustuksen lisäksi korkotuen nykyinenomavastuukorko, nykyisellään 3,4 prosenttia, puolitetaan, ja perusparannustenkorkotukilainoitus sidotaan energiatehokkuuteen.Esitämme - Lisämäärärahaa ympäristöministeriön tutkimuksen, kehityksen ja suunnittelun määrärahoihin - Ympäristötöiden lisäämistä - Metsähallituksen luontopalveluiden rahoituksen turvaamista - Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämistä - Korkotukilainoituksen ehtojen parantamista omavastuukorko puolit- tamalla ja tuen sitomista energiatehokkuuteen 28
  30. 30. RYHMÄN TÄRKEIMMÄT MENOLISÄYSESITYKSET SEKÄVEROTULOESITYKSET VUODELLE 2011MI- MENOT: milj. €NIS-TE-RIÖVM Valtionosuus kunnille peruspalveluiden järjestämiseen 300 000 000 - sos.- ja terveystoimen valtionosuudet 190 000 000 - opetustoimen valtionosuudet 50 000 000 - korvamerkitty nuorisotyöttömyyden hoitoon 60 000 000 Kv-verotarkastusyksikön perustaminen 2 000 000 302 000 000LVM Perusväylänpitoon 60 000 000 Joukkoliikenne 10 000 000 Alushankinnat, jäänmurtaja 25 000 000 YLE:n rahoitukseen 10 000 000 105 000 000TEM Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin, pitkäaikaistyöt- 60 000 000 tömyyden ehkäisyyn ja hoitoon Nuorisotyöttömyyden hoitoon 60 000 000 Rakennemuutospaikkakuntien lisätuki 20 000 000 140 000 000STM Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison ja lasten osalta 30 000 000 Yleisen asumistuen parantaminen 50 000 000 Työmarkkinatuen ja muiden työttömyyspäivärahojen ko- rottaminen 95 000 000 Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen 35 000 000 Eläkkeensaajien asumistuen parantaminen 60 000 000 Toimeentulotuen lapsikorotuksen nosto 16 000 000 Päihdeäitien kuntoutus 3 500 000 Sotainvalidien haitta-asterajan lasku 11 000 000 Rintamaveteraanien kuntoutus 3 500 000 SOMLAn valitusten käsittelyn nopeuttaminen 1 000 000 Työsuojelu 2 000 000 Työttömyyden kohentuminen vähentää työttömyystur- -90 000 000 vamenoja 217 000 000OKM Opintotuen sitominen indeksiin 2 500 000 Koulutus 32 500 000 - Aikuiskoulutus - Yliopistot, perusrahoitus tasa-arvonäkökulmasta, työttömyysvakuutusmaksut - Ammattikorkeakoulut, kehittäminen 29
  31. 31. Homekoulujen korjaus 20 000 000 55 000 000MMM Metsähallituksen luontopalvelujen turvaamiseen 2 500 000 2 500 000OM Syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 1 500 000 Vankeinhoitopalveluiden kehittämiseen ja vankiloiden peruskorjaukseen 4 000 000 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustoimintaan 1 000 000 Käräjätuomari-sihteeri –työparien palkkaamiseksi pa- himmin ruuhkautuneisiin käräjäoikeuksiin 2 000 000 8 500 000SM Ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikön uudel- leen perustamiseksi 500 000 Poliisitoimen toimintamenoihin 5 500 000 Pakolaisista kunnille maksettavien laskennallisten kor- vausten korottamiseksi 2 500 000 Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin 2 000 000 10 500 000YM Metsähallituksen luontopalvelut 2 500 000 Ympäristötyöt 5 000 000 Ympäristöministeriön tutkimus-, kehitys- ja suunnittelu- määrärahat 2 000 000 9 500 000PLM Ulkomaiset materiaalihankinnat -50 000 000 Jakamaton varaus; varattu talousarvion eduskuntakäsit- telyn muutostarpeisiin 50 000 000 MENOT YHTEENSÄ 850 000 000 TULOT: milj. € Pääomaverotus 500 000 000 Windfall-vero 375 000 000 Pörssikaupan vero 150 000 000 Pakkausvero 140 000 000 Suomen Pankin tuloutus 100 000 000 Harmaan talouden torjunta 150 000 000 Jäteveron tuotto ohjataan kunnille -90 000 000 TULOT YHTEENSÄ 1 325 000 000MUITA HUOMIOITA BUDJETTIIN 1. Jäteveron tuotto ohjataan kunnille ja sillä kompensoidaan perusvähennyksen korotusta 2. Vaihtoehdossa ei käsitellä työnantajien Kela-maksun palautusta eikä energiaveroja. Näi- hin palataan myöhemmin. 3. ARAn rahoituksen kautta rakennetaan ja korjataan asuntoja. 4. Pienituloisten auttamiseksi perusvähennys korotetaan 3000 euroon. 30

×