• Save
Aktivoivia opetusmenetelmiä
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Aktivoivia opetusmenetelmiä

on

  • 4,314 views

 

Statistics

Views

Total Views
4,314
Slideshare-icon Views on SlideShare
4,231
Embed Views
83

Actions

Likes
7
Downloads
0
Comments
3

3 Embeds 83

http://into.ttl.local 79
http://www.linkedin.com 3
http://fi.pinterest.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel

13 of 3 Post a comment

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Aktivoivia opetusmenetelmiä Aktivoivia opetusmenetelmiä Presentation Transcript

    • Aktivoivia opetusmenetelmiä Anu Ylitalo Tritonian EduLab 2012 © Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Aktivoivan opetuksen periaatteita (Lindblom-Ylänne&Nevgi, 2009)1. Opiskelijan sisäisten mallien selvittäminen ja aktivointi opiskelua varten  Opiskelijan aiempien tietojen ja ymmärryksen selvittäminen  Opetus näiden pohjalta2. Opiskelija oppimisprosessin tukeminen  Virheellisten käsitysten ja ongelmien selvittäminen jo kurssin aikana ennen esim. tenttiä  Opetuksen painopiste on oppimisprosessissa opiskelun lopputuloksen sijaan3. Palautteen antaminen ja väärinymmärrysten haastaminen  Rakentavan palautteen antaminen koko oppimisprosessinsa ajan (opettaja ja opiskelutoverit) (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Aktivoivia opetusmenetelmiä:opiskelijan lähtötason selvittäminen ja valmistautuminen tulevaan opiskeluun• Aktivoiva • Lappumenetelmä kirjoitustehtävä • Opiskelijoiden toivelista• Alkukoe • Tietopohjan kokoaminen• ”Kerro naapurillesi … ” • ”Viisi asiaa, jotka tiedät…”• K-W-L-H -tekniikka • Virittävät kysymykset• Käsitekartta • Väitelauseet• Käsitekartta ryhmässä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Aktivoivat kirjoitustehtävät (Lonka & Lonka, 1991)• Lyhyitä, esim. 5-10 min. kirjoitushetkiä• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan opiskeltavasta aiheesta opettajan tehtävänannon, esim. kysymyksen tai aiheen, mukaan • Esim. aiempia tietojaan tai osaamistaan opiskeltavasta aiheesta ja/tai heidän kiinnostuksen kohteitaan ja opiskelumotiivejaan• Tarkoituksena on aktivoida opiskelijan aiempia tietoja ja ymmärrystä tulevaa opiskelua varten• Tarkoituksena myös antaa opettajalle tietoa opiskelijan tiedoista ja ymmärryksestä  Toimii pohjana opetuksen suunnittelulle (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Alkukoe tai alkuessee (Kekäle, 1994)• Tehdään ensimmäisellä luentokerralla/tunnilla• Toimivat aktivoivien kirjoitustehtävien tavoin – tarkoitus ja tehtävänanto• Alkukokeeseen voidaan palata opintojakson lopussa, koska alkukoe havainnollistaa opiskelijan oppimisen ja ajattelun kehittymistä oppimisen aikana (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • ”Kerro naapurillesi … ” (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat saavat tehtäväksi kertoa vieressä istuvalle henkilölle 3-5 asiaa, jotka he muistavat 1. edelliseltä luennolta 2. Aiempia tietojaan liittyen tulevan luennon aiheeseen 3. käynnissä olevalla luennolla äsken käsitellyistä asioista• Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun tai luennon keskellä ydinasioiden kertaamiseen (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • K-W-L-H -tekniikka (Yksi versio tekniikasta: Kekäle, 1994)• Tekniikka ajattelun käynnistämiseksi ja aiempien tietojen aktivoimiseksi• Opiskelijat saavat tehtäväksi merkitä: 1. Mitä asiasta tiedetään etukäteen? (Know) 2. Mitä asiasta halutaan oppia? (Want) 3. Mitä tulee vielä oppia, jotta haluttu oppiminen saavutetaan? (Learn) 4. Kuinka/Miten voidaan oppia lisää? (How) (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Käsitekartta (ks. esim. Kekäle, 1994)• Käsitekartta voidaan tehdä esim. kuvaamaan tiettyä ilmiötä, käsitteiden välisiä suhteita, muistiinpanoja opiskeltavasta asiasta – auttaa jäsentämään opiskelijan omia ajatuksia ja hahmottamaan asiakokonaisuuksia sekä merkityssuhteita• Käsitekartta tehdään siten, että keskeinen käsite sijoitetaan keskelle paperia ja siitä piirretään linkkeinä (puumaisesti) käsitteeseen liittyviä asioita – Olennaisimmat asia sijoitetaan sisemmälle ja yksityiskohdat laidalle• Yksi mahdollisuus on pyytää opiskelijoita tekemään käsitekartta ennen opintojakson alkua heidän aiempien tietojensa pohjalta• Opintojakson puolessa välissä ja lopussa opiskelijat saavat täydentää käsitekarttaa ja verrata opintojakson lopuksi, miten käsitekartta on muuttunut ja mitä he ovat siten oppineet opintojaksolla (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Käsitekartta ryhmässä (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä pienryhmissä omat käsitekartat tietyn käsitteen ympärille• Opettaja voi antaa eri käsitteet eri pienryhmälle ja kukin ryhmä tekee oman käsitekarttansa• Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman käsitekarttansa (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Lappumenetelmä (Vänskä, 1995)• Opiskelijat saavat tehtäväksi jonkun tehtävän tai kysymyksen, johon vastataan luettelemalla asioita (yhdelle lapulle kirjoitetaan yksi asia)• Kirjoittamisen jälkeen laput kerätään ja kiinnitetään seinälle tai taululle ja ryhmitellään niiden sisältöjen mukaan• Ryhmittelyn jälkeen keskustellaan aiheesta lappujen pohjalta• Lappuja voidaan siirrellä keskustelun aikana ja pyritään muodostamaan kokonaisnäkemys asiasta• Jos opiskelijoita on paljon, lappuja voidaan kirjoittaa ryhmissä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Opiskelijoiden toivelista (Kekäle, 1994)• Opettaja voi opintojakson aluksi koota listaa opiskelijoiden toiveista opintojaksolla käsiteltävistä asioista tai aiheista• Aiheita voidaan siten käsitellä opintojaksolla tavallista syvemmin• Huomioi kuitenkin OPS (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Tietopohjan kokoaminen (Lonka & Lonka, 1991)• Opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa opiskeltavaa aihetta koskevia ajatuksiaan tai tietojaan• Kirjoittamisen jälkeen opiskelijoista muodostetaan pienryhmiä, joissa kukin opiskelija kertoo, mitä on kirjoittaminen• Opiskelijoiden kirjoituksen kootaan yhteen ja pohditaan, jäikö jotain kysyttävää, johon he haluaisivat saada vastauksen• Lopuksi tehtävä puretaan opettajajohtoisesti, jolloin opiskelijoiden kirjoituksista ja kysymyksistä keskustellaan (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • ”Viisi asiaa, jotka tiedät… ” (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa viisi asiaa, jotka he tietävät opiskeltavasta aiheesta• Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Virittävät kysymykset (Lonka & Lonka, 1991)• Opiskelijoille esitetään virittäviä kysymyksiä tai virikeaineistoa ennen opetus- tai opiskelutilannetta• Opiskelijoilla on siten mahdollisuus miettiä asiaa ja aktivoida omia aiempia tietojaan• Kysymykset voidaan käsitellä suullisesti ja niistä voidaan keskustella (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Väitelauseet (Lonka & Lonka, 1991)• Opettaja antaa opiskelijoille väitelauseita luennon aiheeseen liittyen• Opiskelijoiden tulee vastata (esim. ”Kyllä” tai ”Ei”) väitelauseisiin kahdesti: 1. Ennen luentoa 2. Luennon jälkeen• Luennon lopuksi tarkastellaan opiskelijoiden vastauksia ennen ja jälkeen luennon (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Aktivoivia opetusmenetelmiä opintojakson aikana 1Yleisiä aktivoivan opetuksen Ryhmä- ja parikeskustelut eri sovelluksinmenetelmiä:  Opetuskeskustelu Aivoriihi  Pohdintahetket Ankkuroitu opetus  Vierustoverikeskustelut Case-opetus (tapausopetus)  Porinaryhmät Demonstraatio  Kumuloituvat ryhmät ”lumipallo/snowball”Luentomoniste ja -  Paneelikeskustelutmateriaalimahdollisuuksia:  Väittelyt Luentokalvot (”hand-outit”)  Kalamalja Aukkotehtävät luentomonisteissa  Sanomalehtiartikkeleiden tarkastelu Luentorungot  Cross-overgroups (vastavuoroiset Reaktiokirjoitus ryhmät) 3-2-1 -menetelmä Palapelimenetelmä Visuaalisia työskentelytapoja  Kuvan tarkastelu  Esineiden tarkastelu (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012  ”Mitä? Miksi? Missä? Miten?”
    • Aktivoivia opetusmenetelmiä opintojakson aikana 2Kinesteettisiä menetelmiä • Learning cafe (oppimiskahvila)• Ajatus- tai mielipidejanat • Tarkastelupyramidi tai -kolmio• Hevosenkenkä • Havainnollistaminen eri hahmojen tai kohteiden avullaYhteistoiminnallisia menetelmiä • Otsikoiden lukeminen• Oppimispäiväkirja • ”Mikä ei kuulu joukkoon?”• Ryhmäoppimispäiväkirja • Kerro uusi asia…• Ongelmalähtöinen oppiminen • Tarkkailukysymykset• Portfoliotyöskentely • Opiskeltavien asioiden yhdistäminen• Posterin tekeminen työelämän / arkielämän asioihin• Projektityöskentely • Sanatennis• Opetussimulaatio • Sanomalehden tekeminen• Roolipelit • Tauot luennolla• Silmukka • Tapausketju • SykliMuita aktivoivia menetelmiä • Jatkuva asteikko• ”Miltä X:stä tuntuu?” • Ongelman ratkaiseminen• ”Miten X kokisi tämän hyödyllisenä?” • Vertailu- ja/tai vastakohtataulukko• ”Mitä jos / seuraavaksi …?” • Vuorovaikutus ja verkostot (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Aivoriihi (ks. esim. Kekäle, 1994)• Tarkoituksena on kehittää ryhmässä luovia ideoita esim. jonkin ongelman ratkaisemiseksi• Aivoriihen kulku: 1. Aluksi opiskelijat esittävät pienryhmissä vapaasti ideoitaan ja näkemyksiään ongelman ratkaisemiseksi 2. Ideat kirjataan muistiin ryhmissä 3. Tämän jälkeen ideat kerätään yhteen ja niitä tarkastellaan yhdessä koko ryhmän/luokan kanssa 4. Ideoita kehitellään ja yhdistellään toimivien ratkaisujen löytämiseksi (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Ankkuroitu opetus (ks. esim. Kekäle, 1994)• Pedagoginen tekniikka, joka korostaa sitä, kuinka tärkeää on liittää (eli ankkuroida) luennolla opiskeltavat asiat todelliseen tai työelämään• Käsiteltäviä asioita voi ankkuroida esim. artikkeleiden, sanomalehtien, tarinoiden tai videoiden käytöllä opetuksessa (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Case-opetus (tapausopetus) (ks. esim. Kekäle, 1994)• Opiskelijat saavat tehtäväksi jonkin tapauksen (esim. työelämän tapauksen)• Opiskelijoiden tehtävänä on purkaa tapausta ja tehdä siitä johtopäätöksiä, selityksiä tai yleistyksiä• Tapaukset voivat olla: artikkeleita, kertomuksia, kuvauksia, malleja, sovelluk sia jne…• Opiskelijoille voidaan myös antaa tukikysymyksiä tapauksen purkamista varten (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Demonstraatio (ks. esim. Kekäle, 1994)• Tarkoituksena on opiskeltavaan asiaan liittyvien taitojen ja toimintatapojen opettaminen demonstraation eli havaintoesityksen avulla• Demonstraation kulku: 1. Tulevan havaintoesityksen esittely: Esitellään opiskelijoille demonstraation tarkoitus, keskeisimmät kohdat, vaadittavat etenemisvaiheet ja materiaalit 2. Demonstraation suorittaminen: Demonstraation etenemisvaiheet suoritetaan ja selitetään oikeassa järjestyksessä 3. Yhteenveto: Demonstraation kulku kerrataan päävaiheittain• Huom. myös opiskelijat voivat osallistua demonstraation suorittamiseen (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Luentokalvot (hand-outit) (ks. esim. Kekäle, 1994)• Luennon PowerPoint-kalvot voi ennen luentoa tai lähiopetusta viedä esimerkiksi oppimisalustalle luentomonisteiksi• Monisteisiin kannattaa jättää tilaa opiskelijoiden omille merkinnöille – esim. 3 kalvoa/sivu• Luentomonisteisiin voi lisätä lähdemateriaalia ja harjoitustehtäviä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Aukkotehtävät luentomonisteissa tai aktiivimoniste (ks. esim. Kekäle, 1994)• Luentomoniste, joka kattaa koko asia-alueen, mutta joitakin kohtia (esim. tärkeitä kohtia) jätetään tyhjiksi tai monisteeseen jätetään tilaa aukkotehtäville – esim. pohdintatehtäville tai muille keskeisille tiedoille• Opiskelijat saavat luennolla pohtia opiskeltavia asioita ja täydentää näitä kohtia luennon perusteella (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Luentorungot (ks. esim. Kekäle, 1994)• Luentorunko sisältää vain luennon olennaisimman aineksen• Merkinnät luentorungossa ovat lyhyitä – esim. avainsanoja tai olennaisia asioita• Luentorungon voi suunnitella siten, että se on opiskelijan kannalta lähes hyödytön, ellei opiskelija seuraa luentoa ja tee muistiinpanoja• Luentorunkoon myös tehtäviä, joita opiskelijat tekevät luennolla tai kotona (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Reaktiokirjoitus (Lonka & Lonka, 1991)• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi lukea opiskeltavaa asiaa koskeva artikkeli tai muu virikeaineisto• Lukemisen jälkeen opiskelijan tulee kirjoittaa lyhyt henkilökohtainen kannanotto ko. materiaalin sisältöön• Ohjataan opiskelijaa myös miettimään, mikä materiaalissa on olennaista ja tärkeää (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • 3-2-1 –menetelmä (ks. esim. Hakkarainen &al, 2005)• Opiskelijat (parit/ryhmät) saavat tehtäväksi kirjoittaa 3 asiaa, jotka muistavat edelliseltä luennolta tai tärkeää asiaa virikemateriaalista• Tämän jälkeen opiskelijat saavat kirjoittaa 2 todellisen elämän tapahtumaa tai omaa kokemusta näihin kolmeen asioihin liittyen• Lopuksi opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa 1 kysymyksen, jonka he haluaisivat tietää aiheeseen liittyen (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Palapelimenetelmä (ks. esim. Hakkarainen &al, 2005)• Opiskelijat jaetaan ryhmiin ja kullekin ryhmälle annetaan materiaali, joka on jaettu osiin• Kukin ryhmän jäsen saa oman osan materiaalista (palapeli)• Kukin ryhmän jäsen opiskelee oman osuutensa ja opettaa sen toisille• Kun jokainen on opettanut oman osuutensa, ryhmä kokoaa materiaalista kokonaiskuvan (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Opetuskeskustelut (Lonka & Lonka, 1991)• Tarkoituksena on esim. asian yhteinen pohtiminen ryhmässä syvällisen oppimisen mahdollistamiseksi tai ratkaisun tuottaminen johonkin ongelmaan• Keskusteltavan aiheen tulee olla ainakin osittain tuttu opiskelijoille, esim. aiempaa tietoa tai kokemusta aiheesta• Keskustelussa opiskelijoiden on hyvä sijoittua siten, että voivat nähdä toisensa• Aloitetaan esim. kysymyksellä tai jollakin virikkeellä (kysymys, alustus, video, tapausesimerkki)• Kulku: 1. Avaus- eli orientoitumisvaihe 2. Tilanteen selvittely eli tutkiminen 3. Tilanteen jäsentämisvaihe eli ymmärtäminen 4. Päätöksenteko eli yhteenvetovaihe (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Pohdintahetket (ks. esim. Kekäle, 1994)• Lyhyitä taukoja eli pohdintahetkiä luennolla, jolloin opiskelijat saavat pohtia asiaa• Opettaja voi myös pyytää opiskelijoita kirjoittamaan muistiinpanoja/tiivistelmän tai kysymyksiä käsitellystä asiasta• Tauon jälkeen voi opettaja tiedustella, haluavatko opiskelijat kysyä käsitellystä asiasta (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Vierustoverikeskustelut• Tarkoituksena saada aikaan keskustelua, esim. massaluennoilla• Keskustelun kulku: 1. Opettaja antaa opiskelijoille keskustelutehtävän jostakin aiheesta tai kysymyksestä 2. Tehtävänannon jälkeen opiskelijat saavat keskustella vierustoverinsa kanssa muutaman minuutin ajan tästä tehtävästä• Lopuksi keskustelu voidaan purkaa esim. käymällä läpi sitä, mistä opiskelijat keskustelivat tai opiskelijat voivat mainita yhden keskeisen asian keskustelussaan (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Porinaryhmät (ks. esim. Kekäle, 1994)• Tarkoituksena on herättää keskustelua ja aktivoida opiskelijoita• Kulku: – Noin 15–25 min. opetusjakson jälkeen muodostetaan opiskelijoista 3-4 hlö:n ryhmiä, joille annetaan lyhyt keskustelutehtävä – Keskustelutehtävän kesto voi olla muutamia minuutteja, jotta keskusteluun ryhdytään ripeästi ja aika hyödynnetään tehokkaasti pysyen annetussa tehtävässä – Keskustelun jälkeen ryhmissä käyty keskustelu voidaan purkaa opettajajohtoisesti• Porinaryhmät toimivat parhaiten tilanteessa, jossa keskustelun aihepiiri on osallistujille riittävän tuttu ja heillä on mielipiteitä aiheesta (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Kumuloituvat ryhmät ”Lumipallo/snowballing” (ks. Esim. Lonka & Lonka, 1991)• Tarkoituksena herättää keskustelua luennolla• On yksi yhteistoiminnallisen oppimisen malleista• Kulku: Lumipalloefekti saavutetaan, kun opiskelijat keskustelevat ensin pareittain opettajan antamasta aiheesta, kysymyksestä tai ongelmasta toisen opiskelijaparin kanssa neljän opiskelijan ryhmät keskenään• Lumipallon ei kannata antaa kasvaa liian suureksi: kahdeksan henkilöä on ryhmän maksimikoko (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Paneelikeskustelut (Kekäle, 1994)• Tarkoituksena antaa opiskelijoille tietoa opiskeltavaan aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista• Kulku: 1. Opiskelijat voivat esim. lukea luennon aiheeseen liittyvän tekstin tai artikkelin 2. Jaetaan eri näkökulmia edustaviin ryhmiin 3. Pidetään paneelikeskustelu tekstiin liittyvistä asioista. (Eri ryhmät esittelevät/puolustavat omaa näkökulmaansa asiaan.)• Opettaja voi rohkaista yleisönä olevia opiskelijoita osallistumaan keskusteluun, keskeyttämään ja esittämään kysymyksiä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Väittelyt (Kekäle, 1994)• Tarkoituksena antaa opiskelijoille tietoa opiskeltavaan aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista• Väittelyn kulku: 1. Valitaan kuka/ketkä puolustavat tiettyä väitettä/näkökulmaa 2. Ensimmäinen väittelykierros: alustuskierros, jolloin eri näkökulmat esitellään perusteluineen 3. Toinen väittelykierros: puheenvuorot siirtyvät vuoronperään puolustajille ja vastustajille 4. Yhteenveto: väittelyn osapuolet tekevät yhteenvedon omasta näkökulmastaan ja siihen liittyvistä perusteluista 5. Väittelyn loputtua sen lopputuloksesta voidaan äänestää (yleisö äänestää)• Huom. opiskelijat voivat väitellä myös pareittain (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Kalamalja (Kekäle, 1994)• Opetusryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin, joille annetaan keskustelutehtävä• Osa ryhmästä toimii keskustelun seuraajina• Pienissä ryhmissä käytyjen keskustelujen jälkeen keskustellaan yhdessä ja kaikki saavat osallistua (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Sanomalehtiartikkeleiden tarkastelu (Best & Thomas, 2008)• Pyydä opiskelijoita etsimään seuraavalle luennolle sanomalehtiartikkelin opintojaksolla parhaillaan käsiteltävästä aiheesta ja tuomaan niitä mukanaan luennolla• Ko. luennon aikana pyydä opiskelijoita työskentelemään pareittain tai pienryhmissä ja tiivistämään toisilleen kolme ydinasiaa ko. artikkelista• Hyvä keino soveltaa luennolla opiskeltavia asioita käytäntöön (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Cross-overgroups (vastavuoroiset ryhmät) (ks. esim. Kuittinen, 1994)• Opiskelijat jaetaan aluksi ryhmiin (= kotiryhmät), joissa kussakin on tietty määrä jäseniä (esim. A, B, C, D, E, F)• Kaikille ryhmille annetaan sama tehtävä, jossa on viisi osatehtävää• Kunkin ryhmän A:t, B:t, jne. muodostavat asiantuntijaryhmän, jotka tekevät samaa osatehtävää• Osatehtävien tekemisen jälkeen kukin asiantuntijaryhmän- jäsen menee kotiryhmäänsä ja raportoi muille jäsenille oman osatehtävänsä ja tehtävien tulokset kootaan yhteen• Lopuksi voidaan keskustella tehtävän ja osatehtävien tuloksista koko ryhmän kesken• On yksi yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmistä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Kuvan tarkastelu (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon aiheeseen liittyvän kuvan/kuvia• Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa kolme asiaa, joita heillä tulee kuvasta mieleen opiskeltavaan asiaan liittyen (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Esineen tarkastelu (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat saavat katsottavaksi/opiskelijoille näytetään luennon aiheeseen liittyvä /liittyviä esineitä• Opiskelijoiden tehtävänä on arvata, miten esine/esineet liittyvät tulevan luennon aiheeseen• Opiskelijat voivat myös kertoa, mitä ajatuksia heillä tulee näistä esineistä liittyen tulevan luennon aiheeseen• Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • ”Mitä? Miksi? Missä? Miten?” (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon aiheeseen liittyvän kuvan/esineen• Opiskelijoiden tehtävänä on esittää kysymyksiä, joita heillä tulee mieleen tästä kuvasta/esineestä
    • Ajatus- tai mielipidejanat (Best & Thomas, 2008)• Voit merkitä lattiaan tai kertoa opiskelijoille, että muodostetaan salin lattialle ajatus- tai mielipideviiva, jonka toisessa päässä on tietty ajatus tai mielipide. Viivan keskivaiheilla on ”EOS”.• Pyydä opiskelijoita menemään siihen kohtaan viivaa, mitä he ajattelevat opiskeltavasta asiasta.• Lopuksi viivan eri osissa olevia opiskelijoita voi esittää ajatuksiaan ko. asiasta. (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Hevosenkenkä (Best & Thomas, 2008)• Sama kuin edellinen, mutta tässä versiossa tehdään viiva hevosenkengän muotoon• Voit pyytää hevosenkengän eri puolilla olevia opiskelijoita perustelemaan toisilleen oman näkemyksensä asiasta (esim. ryhmänä tai pareittain). (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Oppimispäiväkirja (ks. esim. Lonka & Lonka, 1991)• Opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa oppimispäiväkirjaan oppimiskokemuksiaan, ajatuksiaan ja pohdintoja opiskeltavasta asiasta• Oppimispäiväkirjaa voidaan käyttää opiskelijat ja opettajan vuoropuhelukanavana (esim. blogit)• Luennon lopussa voidaan varata 5-10 min. siihen, että opiskelijat voivat kirjoittaa oppimispäiväkirjaa (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Ryhmäpäiväkirja (Olkkonen & Vanhala, 1997)• Opiskelijat voivat kirjoittaa oppimispäiväkirjaa myös pienryhmässä• Ryhmäpäiväkirjaa kirjoitettaessa kukin pienryhmän jäsen kirjoittaa päiväkirjaa vuorollaan• Toisten pienryhmien on myös mahdollista lukea toistensa päiväkirjoja, jos päiväkirjat ovat esimerkiksi verkkoympäristössä• Myös opettaja voi seurata ryhmäpäiväkirjan etenemistä ja antaa siitä palautetta (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)• Tarkoituksena oppia asettamalla ja ratkaisemalla jonkin ongelma• Kulku: 1. Aloitetaan tutustumalla ongelmaa kuvaavaan virikkeeseen, esim. kysymys, alustus tai tapausesimerkki tekstinä, kuvana tai videona jne. 2. Käsitteiden selventäminen 3. Ongelman määrittäminen 4. Aivoriihi 5. Ongelman analysointi ja selitysmallin rakentaminen 6. Oppimistavoitteiden muodostaminen 7. Itseopiskelu 8. Purku ja arvointi (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Portfoliotyöskentely (ks. esim. Olkkonen & Vanhala, 1997)• Portfoliotyöskentelyssä opiskelijat saavat tehtäväksi työstää koko opintojakson (opintojen ajan) erilaisia oppimistuotoksia, joista he saavat valita portfolioonsa haluamansa tehtävät tai niiden kokoelmat• Portfolioon tulevien tehtävien tulee edustaa opiskelijan omaa osaamista• Portfolioon voi koota erilaisia tuotoksia esim. suunnitelmia, raportteja, käsitekarttoja, esseitä, kuvia, videoita jne…• Käynnössä on olemassa kaksi eri portfoliotyyppiä: 1. Työportfolio (kaikki tuotokset) 2. Näyteportfolio (valitut tuotokset) (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Postereidentekeminen (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä pienryhmässä posterin tai tietojulisteen opintojaksolla käsiteltävistä aiheista• Voivat tehdä esim. paperiposterin tai sosiaalisen median välineillä (esim. EduGlogster)• Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman posterinsa (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Projektityöskentely (Lonka & Lonka, 1991)• Projektityöskentelyssä opiskelijoille annetaan (tai saavat itse valita) jonkin aiheen, hankkeen tai tavoitteen, jonka toteuttamistavan he saavat itse suunnitella (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Opetussimulaatio (Kuittinen, 1994)• Opetussimulaatiossa opetukseen voidaan tuoda lähes aidontuntuisia sosiaalisia tilanteita• Tilanteita voidaan mallintaa simulaatioiden avulla• Simulaation on oltava helppo omaksua, helposti ymmärrettävä, mutta myös riittävän monimutkainen ollakseen haastava ja tarpeeksi lyhyt, jotta sitä voidaan käyttää opetuksen aikana• Simulaatioita voidaan toteuttaa esimerkiksi tietokoneohjelmina (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Roolipelit (ks. esim. Kekäle, 1994)• Voidaan tutkia esimerkiksi ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä ongelmia, selventää ongelmia sekä löytää ja testata erilaisia ratkaisuja ongelmiin• Roolipelin kulku: 1. Ennen: kerrotaan roolipelin tarkoitus, kuvataan esitettävä tilanne ja jaetaan roolit 2. Aikana: opiskelijat ottavat sovitut roolit ja esittävät tilanteen seurauksineen 3. Jälkeen: yhteenveto roolipelistä• Roolipelin kesto voi vaihdella• Rooleja voidaan myös vaihtaa näkökulmien monipuolistamiseksi (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Silmukka (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat seisovat piirissä salin lattialla.• Jokaiselle opiskelijalle annetaan kortti, jonka toisella puolella on kysymys ja toisella puolella on vastaus eri kysymykseen.• Joku opiskelijoista aloittaa kysymällä toisilta kysymyksen, joka hänellä on kortissaan. Se, jonka kortissa on oikea vastaus, vastaa tämän vastauksen ja kysyy sitten kortissaan olevan kysymyksen.• Näin jatketaan, kunnes kaikki kortit on käyty läpi• Vaatii enemmän ennakkovalmistelua…
    • ”Miltä X:stä tuntuu?”… ”Miten X kokisi tämän hyödyllisenä?” (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi pohtia opiskeltavaa asiaa henkilön X näkökulmasta ja kertoa • miltä opiskeltava asia tuntuu henkilöstä X? • miten henkilö X kokisi tämän hyödyllisenä?• Tarkoituksena on laajentaa opiskelijoiden tietoja ja ajattelua asettumalla henkilön X rooliin (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • ”Mitä jos / seuraavaksi …?” (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi pohtia erilaisia: ”Mitä jos / seuraavaksi …?” -skenaarioita• Tarkoituksena on, että opiskelijat hahmottavat erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita ja pohtivat opiskeltua asiaa eri näkökulmista (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Learning café (ks. esim. Hyppönen & al., 2009)• Opetustila järjestetään kahvilan pöydiksi ja jokaiseen pöytään tulee iso fläppipaperi ja kyniä, joilla voi kirjoittaa• Opetusryhmä jaetaan näihin pöytiin ja jokaisesta ryhmästä valitaan kirjuri• Pöydille annetaan erilaiset keskustelutehtävät, jotka käynnistetään alustuksella tai virikkeellä• Pöydät keskustelevat omasta aiheestaan ja kaikki pöydän ääressä istuvat voivat kirjoittaa paperiin• Keskustelulle otetaan aikaa ja tasaisin väliajoin ryhmä, paitsi kirjuri, vaihtaa pöytää• Uudessa pöydässä aloitetaan uusi keskustelu kirjurin esittelyllä siitä, mitä edellinen ryhmä keskusteli• Keskusteluja käydään niin kauan, että kaikki pöydät on käyty läpi (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Yhteistoiminnallinen oppiminen (ks. esim. Hyppönen & al., 2009)• On ryhmätyöskentelymenetelmä, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on samanlainen vastuu työskentelystä• Yleensä ryhmälle annetaan tehtävä tai ongelma, jota se alkaa työstää• Tällöin yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat merkittävässä asemassa ryhmän toimimisen kannalta• Yhteistoiminnallisessa oppimisessa ydinajatuksena on, että jokaisen osallistujat työskentelypanos pyritään hyödyntämään• Yhteistoiminnallinen oppiminen voi olla osa esim. ryhmä- tai projektityötä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Tarkastelupyramidi tai -kolmio (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijoille annetaan pohdittavaksi ja vastattavaksi seuraavia asioita tai kysymyksiä (voidaan esittää pyramidin tai kolmion muodossa): 1. Mitä kysymyksiä sinulla on opiskeltavasta aiheesta? 2. Mitä asioita olet muistanut tänään? (opiskeltavaan aiheeseen liittyen) 3. Mitä asioita olet oppinut tänään? (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Havainnollistaminen eri hahmojen tai kohteiden avulla (Best & Thomas, 2008)• Opiskeltavaa asiaa voi havainnollistaa tekemällä siitä yhteenvedon jonkun hahmon tai kohteen muotoon (esim. eläimet, talo, rakennukset, puut, jne…)• Opiskelijoita voi pyytää myös itse tekemään yhteenvedon opiskeltavasta asiasta jonkin hahmon tai kohteen muotoon• Tukee asioiden ymmärtämistä ja kokonaiskuvan hahmottamista (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Otsikoiden lukeminen (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon aiheeseen liittyvän otsikon/otsikoita• Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa ajatuksiaan otsikkoon/otsikoihin liittyen tai tehdä esim. käsitekartta otsikon pohjalta opiskeltavaan aiheeseen liittyen
    • ”Mikä ei kuulu joukkoon?” (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijoille näytetään sarja kuvia/esineitä/käsitteitä• Opiskelijoiden tehtävänä on tunnistaa, mikä yksi kohde ei kuulu joukkoon• Lisäksi voidaan kysyä, mikä vaihtoehtoinen kohde voisi kuulua joukkoon?• Voidaan käyttää esim. luennon keskellä ydinasioiden kertaamiseen
    • Kerro uusi asia… (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi kertoa vieressä istuvalle/pienessä ryhmässä heille mieleen tuleva jokin uusi asia/näkökulma/ajatus opiskeltavaan asiaan liittyen• Tarkoituksena on laajentaa opiskelijoiden tietoja ja ajattelua liittyen opiskeltavaan asiaan ja liittää entuudestaan tunnistamattomia tietoja opiskeltavaan asiaan
    • Tarkkailukysymykset (Best & Thomas, 2008)• Opettaja antaa opiskelijoille luennon alussa tarkkailukysymyksen/-kysymyksiä• Luennon aikana käsitellään kysymyksen aihetta ja luennon lopussa opiskelijoiden tulee vastata opettajan asettamaan kysymykseen
    • Opiskeltavien asioiden yhdistäminen työelämän / arkielämän asioihin (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi etsiä tai tunnistaa esim. sanomalehdistä, tv:stä, radiosta opiskeltavaan asiaan liittyvä asia, aihe, otsikko tai kysymys• Tarkoituksena on yhdistää luennolla käsiteltäviä aiheita ja työelämän/ arkielämän tapahtumia
    • Sanatennis (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat saavat tehtäväksi pallotella käsitteillä, näkökulmilla tai visioilla tietystä aiheesta• Voidaan käyttää myös tennispalloja tai vastaavia välineitä apuna• Se, jolla parista tämä esine tai puheenvuoro on, sanoo oman käsitteensä tai näkökulmansa. Tämän jälkeen on toisen opiskelijan vuoro• Hyvä keino opiskella käsitteitä tai erilaisia näkökulmia
    • Sanomalehden tekeminen (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä sanomalehden tai julkaisun opintojaksolla käsiteltävistä aiheista• Voi käyttää sosiaalisen median palveluita (Scoop.it; Paper.li; Zitejne…)• Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman sanomalehtensä
    • Tauot luennolla (ks. esim. Kekäle, 1994)• Jos opettaja on käsitellyt luennolla jotain tiettyä asiakokonaisuutta, voi opiskelijoille antaa lyhyen tauon• Halutessasi voit pyytää opiskelijoita tekemään muistiinpanoja äsken käsitellyistä asioista• Kysy sitten opiskelijoilta, onko heillä kysymyksiä aiheesta
    • Aktivoivia opetusmenetelmiä: Luennon tai lähitapaamisen lopuksi• Tietoportaat• Yhteenvedot• ”Kyllä” ja ”Ei”• Markkinointiharjoitus (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Tietoportaat (Best & Thomas, 2008)• Luennon lopuksi opiskelijat saavat täyttää opettajan antaman lomakkeen, jossa on esim. seuraavia kohtia ”Tämän luennon jälkeen minä - Tiedän - Ymmärrän - Voin käyttää tätä tietoa seuraavissa tilanteissa - Huomasin seuraavia eroja tai yhtäläisyyksiä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • Yhteenvedot (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijoiden tehtävänä on tehdä yhteenveto luennolla opiskelluista asioista (yksin tai pienryhmässä)• Yhteenvedot voivat olla kirjoituksia, piirustuksia, suullisia esityksiä jne…• Voidaan käsitellä yhdessä tai jäädä opiskelijalle itselleen• Tätä voidaan käyttää luennon lopussa vahvistamaan opiskelijan oppimista ja ymmärrystä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
    • ”Kyllä” ja ”Ei” (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat saavat tehtäväksi kysyä toisiltaan opiskeltavaan aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joiden voi vastata sanomalla ”kyllä” tai ”ei”• Tätä voidaan käyttää esim. luennon keskellä ydinasioiden kertaamiseen
    • Markkinointiharjoitus (Best & Thomas, 2008)• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä luennon lopuksi markkinointi- tai tiedotusesityksen luennolla käsitellyistä aiheista• Tai luennon ydinasioista• Voi vaatia enemmän ennakkovalmistelua…
    • Tapausketju (ks. esim. Kekäle, 1994)• Opiskelijoiden tehtävänä on kuvailla tietyn tapahtuman kulkua tai eri vaiheita• Tukikysymyksiä: – Mikä asia aloittaa tapahtuman? – Mitkä ovat sen vaiheet? (vaihe vaiheelta) – Mikä on lopputulos• Käytetään edistämään asioiden vaiheita, prosessien vaiheita tai tapahtumien kulkua Sykli (ks. esim. Kekäle, 1994)• Sama kuin yllä, mutta kyseessä on tapahtumasykli (tuottaa saman kiertokulun aina uudestaan)• Tukikysymyksiä: - Mikä asia aloittaa syklin? - Mitkä ovat sen vaiheet? (vaihe vaiheelta) - Mitkä ovat syklin olennaiset tapahtumat? - Miten ne ovat yhteydessä toisiinsa? - Mikä on lopputulos?
    • Jatkuva asteikko (ks. esim. Kekäle, 1994) • Jana, joka kuvaa tietyllä asteikolla jotakin tapahtumaa (esim. historiallista tapahtumaa, ikää, astetta, arviointia) • Tukikysymyksiä: – Mikä asia tulee janalle? – Mistä asia alkaa? – Mitkä ovat sen vaiheet/asteet? – Mihin asia päättyy? • Sosiaalisen median mahdollisuuksia: Dipiti.com; Timerine.com Ongelman ratkaiseminen (ks. esim. Kekäle, 1994)• Sama kuin yllä, mutta käytetään määrittelemään ongelmaa, vaihtoehtoisia ratkaisuja ja lopputulosta• Tukikysymyksiä: - Mikä on ongelma? - Miksi se on ongelma? - Miten ongelmaa voisi ratkaista? (eri vaihtoehtoja) - Mitkä ovat ratkaisujen vaiheet? - Mikä on ongelmanratkaisun lopputulos?
    • Vertailu- ja vastakohtataulukko (ks. esim. Kekäle, 1994) • Opiskelijoiden tehtävänä on kuvata kahden asian samankaltaisuuksia tai eroja • Tukikysymyksiä: – Mitä asioita verrataan? – Mitkä ovat niiden keskeiset samankaltaisuudet tai erot (asioiden ominaisuudet) Vuorovaikutus ja verkostot (ks. esim. Kekäle, 1994)• Käytetään kuvaamaan erilaisten ilmiöiden tai ryhmien jne. hierarkkisia tasoja ja eri osien vuorovaikutusta• Tukikysymyksiä: - Mitä eri tasoja ilmiöön liittyy? - Kuinka monta tasoa on? - Miten ne liittyvät toisiinsa? - Millaista on ilmiön eri osien tai tasojen välinen vuorovaikutus? - Mikä on vuorovaikutuksen lopputulos?
    • Lähteitä ja lukuvinkkejä:• Best, B. & Thomas, W. (2008). The Creative Teaching& Learning Resource Book.• Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K. (2005). Tutkiva oppiminen käytännössä – matkaopas opettajille.• Hyppönen, O. & al. (2009). Opettajan käsikirja - opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi• Kekäle, J. (1994). Luento-opetuksen kehittäminen. Vähemmällä luennoimisella parempiin tuloksiin. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali. Oulu.• Kupias, P. (2000). Oppia opetusmenetelmistä.• Lindblom-Ylänne, S. &Nevgi, A. (toim.) (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja.• Lonka, K. & Lonka, I. (1991). Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille.• Opiskelijan pitäminen oppimistyössä. http://www.oulu.fi/opetkeh/pdf/opetuksen_perusasiat_kansio_b.pdf (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012