2.6. Ihmisen kehitys: biologisesta evoluutiosta kulttuurievoluutioonTähän asiakokonaisuuteen liittyviä asioita on kirjassa...
Kuva 15. Nykyisten kädellisten luokittelu noin öpaut.  Evoluutiotutkijoiden päänvaivana on selvittää, miten tähän tilantee...
Kädellisfossiilien luokittelun tekee vaikeaksi juuri se, että usein fossiilit voivatolla yhtä hyvin gorillan, simpanssin, ...
Homo sapiens                                                    sapiens (CroH                                             ...
1.      Atlasnivelen paikan siirtyminen niskasta kallon alapinnalleNelijalkaisesti liikkuvilla selkärankaisilla selkäydink...
leveneminen muuten olisi aiheuttanut: samalla, kun lantio leveni, reisiluunkaula lyheni (kuvat 17ja 18).    Alkuperäinen  ...
Kuva 18. Reisiluun kaulan lyheneminen                   siirryttäessä Homo erectus –vaiheesta Homo                   sapie...
Kuva 19. Ihmisen jalkaholvin lihaksisto                   ulottuu ukkovarmaan kärjestä                   kantapäähän asti ...
Kuva 20. Leukakaaren muoto Australopithecus-                 vaiheessa (vas.) ja nykyihmisellä (oik.).6.     Symbolifunkti...
symbolin ja todellisuuden eroa ei useimmiten tiedosteta tai ainakaan pidetämerkittävänä. Ajattelun onnistuminen tuntuu suo...
Geneettinen tieto                      Kulttuuritieto1) saadaan yhtenä annoksena                                       1) ...
seurausta lapsenomaisesta ihmettelystä, uteliaisuudesta ja kokeilunhalusta.Ihmisellä nämä piirteet säilyvät läpi eliniän.L...
06.ihmisen evol
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

06.ihmisen evol

1,047
-1

Published on

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,047
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

06.ihmisen evol

  1. 1. 2.6. Ihmisen kehitys: biologisesta evoluutiosta kulttuurievoluutioonTähän asiakokonaisuuteen liittyviä asioita on kirjassa selostettu sen verranperusteellisesti, että tyydyn tässä vain pariin pieneen täydennykseen.Ihmisen evoluutiota opiskellessasi muista, että se on tapahtunut samaanaikaan muiden kädellisten evoluution kanssa. Kädellisten evoluutio taaskäynnistyi samaan aikaan kuin muidenkin nisäkäslahkojen esim.siipijalkaisten (lepakot), petoeläinten, eväjalkaisten (hylkeet) jne. evoluutio.Tämä tapahtui vasta hirmuliskojen sukupuuton tapahduttua liitukaudenlopussa 65 miljoonaa vuotta sitten. Kädellisten lahkossa ihmisapinoihin(simpanssi, gorilla, oranki, gibboni, ihminen) johtaneet kehityslinjat erosivatyhteisestä kantamuodostaan ilmeisesti vasta n. 4-5 miljoonaa vuotta sitten.Ihmisapinoiden evoluutiota kehysti monista menneistä jääkausista viimeisin.Sen ydinalue pysytteli pohjoisnavan tuntumassa, mutta ainakin yksituolloisista jäätiköitymiskeskuksista oli Andien vuoristossa. Viimeisin jääkausipäättyi geologisesti ajatellen eilen, vain n.10 000 vuotta sitten. Monientutkijoiden mielestä se ei tosin vieläkään ole oikeasti päättynyt.Ihminen ei ole kehittynyt apinoista (englannin apes on ihmisapinat elihännättömät apinat ja monkeys häntäapinat), vaan apinat ja ihmiset ovatkehittyneet aikana, jolloin ei ollut sen kummemmin apinoita kuin ihmisiäkään.Molempien kädellisryhmien kehitys on tapahtunut rinta rinnan yhteisistäkantamuodoista. Hyvä lähtökohta ihmisevoluution opiskelulle onkin katsausnykyisten kädellisten luokitteluun. Sellainen löytyy WSOY:n Elämä-kirjansivulta 274 ja tässä alla olevasta kuvasta 15.
  2. 2. Kuva 15. Nykyisten kädellisten luokittelu noin öpaut. Evoluutiotutkijoiden päänvaivana on selvittää, miten tähän tilanteeseen on päädytty. Tätä kuvaa ei ole tarkoitettu ulkoa päntättäväksi.Ihminen Hominidae- heimoSimpanssitGorilla Pongidae- Ihmisapinoiden heimo yläheimoOrankiGibboni Hylobatidae- heimo ApinatMarakatit Mikä lie (?) Vanhan heimo maailmanPaviaanit apinat Häntäapinoiden yläheimoTamariinit Kynsiapinoi- den heimoSaimirit Uuden maailman apinat Kädelliset Kierteishäntä-Mölyapina apinoiden heimoMakit LemuridaeLorit Lorisidae Puoliapinoiden yläheimo PuoliapinatKummitus-eläin TarsidaeSormieläin Taubento-(Ai-ai) niidaeIndrit Indriidae
  3. 3. Kädellisfossiilien luokittelun tekee vaikeaksi juuri se, että usein fossiilit voivatolla yhtä hyvin gorillan, simpanssin, paviaanin tai makin esi-isä siinä missäihmisenkin.Miten ihmistyminen ilmenee esi-isistämme tallentuneissafossiiliaineistoissa?Alla luettelen joitakin ”ihmistymiseen” viittaavia anatomisia ja henkisiätunnuspiirteitä. Koska viittaan tekstissä menneitten esi-isiemme nimistöönliitän tiedostoomme seuraavaksi kaavion, joka esittää yhtä mahdollistatulkintaa ihmislajin historiankulun vaiheista (kuva 16).
  4. 4. Homo sapiens sapiens (CroH Magnonin ihminen on Homo sapiensin Homo s. neander-O varhaisin talensisM eurooppalainen (→ sukupuuttoI Kuva 16. löytö n. 50 000 vs.) vasta n. 30 000 vs.)N Hominoidea-yläheimonO (= ihmisapinoiden) evoluutio.I Kaikki Australopithecus- ja Homo-suvun edustajat Homo sapiens Homo s.D puolestaan kuuluvat ihmisten sapiens (E-Afrikka neandertalensisE n. 120 000 vs.) (200 – 100 000 vs.) heimoon Hominidae. Huomaa,A että Australopithecus-vaiheessa eli useita rinnakkaisiaY ihmislajeja. Homo erectus (Heidelbergin ihminenL Euroopassa) (1, 5 –Ä 300 000 vs.)HEI Homo habilisMO Australopithecus Australopithecus Australopithecus boisei Australopithecus ? robustus africanus (?) (2,5 mvs.) africanus (?) (2,5 mvs.) Australopithecus afarensis (=Lucy) Hylobatidae Pongidae (Gorillojen, Hominidae (Ihmisten (Gibbonien heimo) simpanssien ja heimo) orangien heimo) Puuttuva rengas eli ihmisapinaheimojen yhteinen kantamuoto (n. 5 mvs.). Niin sanottu fossiilityhjiö (8 – 3 Ramapithecus (n. 10 mvs.) mvs.) Dryomorfit Ramamorfit (= Puoliapinoiden (= hännällisten hännättömien eli kehityslinja pysynyt apinoiden esi-isät) ihmisapinoiden esi-isät) pisimpään erillisenä kädellisten ryhmänä. n. 30 mvs. Aegyptopithecus Lahko kädelliset (Primates) n. 50 mvs.
  5. 5. 1. Atlasnivelen paikan siirtyminen niskasta kallon alapinnalleNelijalkaisesti liikkuvilla selkärankaisilla selkäydinkanavan aukko (Foramenmagnum) sijaitsee kallon niskaosassa. Tämä on paikka, johon kiinnittyyylimmäinen selkänikama Atlas. Kahdelle jalalle siirryttäessä Atlas-nivelenpaikan täytyi siirtyä kallon alapinnalle. Aukko ei siirtynyt yhtäkkiä, vaanvähittäin ihmisen esi-isissä Australopithecus africanuksen ja Homo habilis –vaiheen välisenä aikana.2. Lantion muuttuminen maljakkomaiseksiNelijalkaisilla lajeilla suoliston paine jakautuu tasaisesti vatsaontelon kokoseinämälle. Kahden jalan varaan noustaessa samainen paine kohdistuupaljon pienemmälle pinta-alalle vatsanpohjan ja peräaukon alueelle. Siksilantion luut (suoliluu, istuinluu, häpyluu) ovat ihmisellä kaareutuneetmaljakkoa muistuttavaksi kokonaisuudeksi.Tyräksi kutsutun sairauden yleisyys ihmisellä on osoitus siitä, että sisäelintenpainojakaumaongelmaa ei lantion rakenteen muutoksista huolimatta oleonnistuttu tyydyttävästi ratkaisemaan. Tyrä on suolenmutka, joka onkarannut vatsaontelon seinämiä tukevien lihasten lävitse vatsaontelonulkopuolelle ihon alle pullistelemaan.3. Pään suureneminen, synnytyskanavan laajeneminen ja reisiluun kaulan lyheneminenReisiluu niveltyy lantiossa olevaan nivelkuoppaan pallonivelellä. Pallonivelentyveä kutsutaan reisiluun kaulaksi. Ihmislapsen suuri pää edellytti muitakädellisiä laajempaa synnytyskanavaa, siis leveätä lantiota. Tämä taas olisimerkinnyt sitä, että esi-isänaaraidemme (paradoksaalisesti siisnaaraspuolinen isä!) oikea ja vasen jalka olisivat lähteneet lantiosta hyvinkaukana toisistaan. Tuloksena olisi ollut leveä askelkuvio ja hölköttävä,hidas ja epätaloudellinen kävely.Ihmisen esi-isillä oli kuitenkin vielä Homo erectus –vaiheessa varsin pitkäreisiluun kaula. Tämä tarjosi mahdollisuuden vähentää haittoja, joita lantion
  6. 6. leveneminen muuten olisi aiheuttanut: samalla, kun lantio leveni, reisiluunkaula lyheni (kuvat 17ja 18). Alkuperäinen synnytyskanava Nykyinen synnytyskanava Reisiluu Reisiluun nivelnasta Kuva 17. Synnytyskanavan laajentumisen ja reisiluun nivelnastan lyhenemisen välinen yhteys.
  7. 7. Kuva 18. Reisiluun kaulan lyheneminen siirryttäessä Homo erectus –vaiheesta Homo sapiens –vaiheeseen. H. erectus vasemmalla, H. sapiens oikealla.4. Jalkaholvi ja isovarpaan siirtyminen jalkaterän suuntaiseksiNelijalkaisilla eläimillä paino jakautuu kahdelle tai kolmelle jalalle. Sen sijaanihmisen tapaan kahdella jalalla liikuttaessa koko vartalon paino kohdistuuainoastaan yhdelle jalalle kerrallaan. Jotta kävelystä ei olisi tullut köpöttävää,jalkapohjaan tarvittiin askelta pehmentäviä voimakkaita lihaksia. Näidentehtävänä oli vastata siitä, että jalkaholvi säilytti kaarevan muotonsa. Näinjalkaholvi alkoi toimia litistymistä vastustavana lehtijousena, joka pehmensiaskeleita.Parhaiten joustaminen onnistui, kun lihakset kiinnittyivät toisesta päästäänkantapäähän ja toisesta päästään varpaiden (erityisesti jalkateränsuuntaiseksi siirtyneen ukkovarpaan) kärkeen (kuva 19). Edellä kuvatunrakennemuutoksen tärkeyttä kuvaa se, että ukkovarpaan amputaatio johtaaaina kävelyn huomattavaan vaikeutumiseen.
  8. 8. Kuva 19. Ihmisen jalkaholvin lihaksisto ulottuu ukkovarmaan kärjestä kantapäähän asti (katkoviiva).5. Leukakaaren pyöristyminenMuilla kädellisillä ja ihmisen kehityslinjan varhaisilla edustajilla suun seutu onkuonomainen. Ihmisellä kuono on litistynyt kasvoiksi. Tämä on muuttanutmyös leukojen rakennetta. Hampaistomme on edeltäjiämme sirompi,kulmahampaat ovat pienentyneet lähes olemattomiin ja leukakaaremmekaartuu tasaisesti vailla kulmahampaiden seudulla olevaa jyrkkää mutkaa(kuva 20).
  9. 9. Kuva 20. Leukakaaren muoto Australopithecus- vaiheessa (vas.) ja nykyihmisellä (oik.).6. SymbolifunktioKatso kuvaa 21. Aurinkohan se siinä! Jos samaa kuvaa näytettäisiintalitiaiselle tai simpanssille, ne eivät ikimaailmassa erehtyisi luulemaan kuvaaauringoksi. Korkeintaan ne tokaisisivat, että kyseessä on kuva, joka esittääaurinkoa. Kuva 21. Aurinkoko?Kun aikuinen lukee kuvakirjaa pikkulapselle, hän sanoo: ”Tuolla on auto” tai”Tuossa on kissa”. Auton ja kissan kuvat ovat niin eläviä symboleja, että
  10. 10. symbolin ja todellisuuden eroa ei useimmiten tiedosteta tai ainakaan pidetämerkittävänä. Ajattelun onnistuminen tuntuu suorastaan edellyttävänsymbolin kokemista todellisena, kykyä asettua symbolin rooliin. Tämä omituisuus, on ihmisen ominaispiirteistä tärkein. Sen varaanrakentuvat tiedolliset valmiutemme. Se on oppimisen ja tiedon yhteisöllisenjakamisen eli kulttuurin perusta.Nykyihmisen ajattelu perustuu suurelta osin kieleen, puhuttuun taikirjoitettuun. Puhutut ja kirjoitetut sanat ovat edellisen kuvaesimerkkienlähisukulaisia, hieman vain syvemmin abstrahoituja ajattelun välineitäsanoiksi muuttuneita ”kuvia” auringoista, autoista ja kissoista.7. KulttuurievoluutioIhmislajin menestys siis perustuu symbolifunktion olemassaoloon.Symboleihin perustuvan ajattelumme avulla olemme käytännössävapautuneet luonnonvalinnan melko mekanistisista lainalaisuuksista jakäynnistäneet uudenlaisen evoluutioprosessin: kulttuurievoluution.Luonnossa esiintyy kahdenlaista tietoa:1) geneettistä (DNA)2) kulttuurista (ajatukset)Ihmisen tekee ihmiseksi eivät niinkään geenit , vaan kyky ajatusten elikulttuurisen tiedon tuottamiseen ja siirtämiseen.Seuraavassa on vertailutaulukko tiedon päätyyppien keskeisimmistäominaisuuksista:
  11. 11. Geneettinen tieto Kulttuuritieto1) saadaan yhtenä annoksena 1) saadaan koko elämän ajantsygoottiin2) siirtyy vain vanhemmilta 2) siirtyy vapaasti yksilöidenjälkeläisille välillä3) hankitut ominaisuudet eivät 3) hankittu tieto siirtyy vapaastiperiydy4) tieto siirtyy hitaasti 4) siirtyy nopeasti5) yksilö ei voi vaikuttaa 5) yksilö voi valikoidasaamaansa tietoon omaksumaansa tietoaGeneettisen tiedon kertymisnopeutta luonnehtii lineaarisuus kun taaskulttuuritiedon kasautumista eksponentiaalisuus:Ihmisen evoluutiossa merkityksellisin periytyvä yksikkö on ajatus. Biologisiltaominaisuuksiltaan mitättöminkin ihminen voi olla ihmiskunnan kehityksenkannalta arvaamattoman arvokas edellyttäen, että hän saa yhdenkin riittävänhyödyllisen ajatuksen (esim. miten tuottaa fuusioreaktio tiskikoneessa).Kulttuuri syntyy leikistäKoiranpennut ja monet muut eläinlapset ovat uteliaita ja leikkisiä, aikuisetkoirat vain harvoin. Sama koskee lähisukulaisiamme ihmisapinoita. Aikuistenihmisapinoiden käyttäytymistä voidaan pitää suorastaan kaavamaisena japoroporvarillisena, jos ihmistä käytetään vertailukohteena. Luomiskyky on
  12. 12. seurausta lapsenomaisesta ihmettelystä, uteliaisuudesta ja kokeilunhalusta.Ihmisellä nämä piirteet säilyvät läpi eliniän.Lapsekkaiden ominaisuuksien säilymiseen aikuisiässä (ilmiötä kutsutaanneoteniaksi) on kiinnitetty huomiota myös ihmisen fyysisten ominaisuuksienkohdalla (suuri pää, heikosti kehittynyt karvapeite, lyhyet ja sopusuhtaisetraajat, yleinen liikeiden kömpelyys).On tärkeätä huomata, että juuri henkisesti pitkittynyt lapsuus mahdollistaakulttuurin kehittymisen. Kulttuuri on henkisesti neoteenisen ihmisen luomus.Missä määrin biologinen evoluutio ja kulttuurievoluutio eli kulttuurien kehitysovat toisiinsa verrattavia prosesseja? Kulttuuri muuttuu vähitellen aivan niinkuin luontokin, ja tämä muutos perustuu olemassa oleviin valmiuksiin javaihtoehtoihin, joiden välillä tapahtuu valikoitumista. Kulttuureissa havaittavaavalikoitumista voidaan verrata eliölajien kehityksessä tapahtuvaanluonnonvalintaan.Kulttuureista löytyy organismien geenejä vastaavia valinnan perusyksiköitä,joiden kohtaloita seuraamalla kulttuurien evoluutiota voidaan tutkia. Näitäkutsutaan meemeiksi (to meme = matkia). Arkikieleen ja ymmärrykseenparemmin sopivaa olisi kutsua kulttuurin geenejä yksinkertaisesti ajatuksiksi.Ajatukset voivat myös aineellistua erilaisiksi esineiksi tai toimintatavoiksi.Vaikkapa kivikirveet, saviruukut tai henkilöautot ovat tällaisia ruumiillistumia.Näin ajatukset ovat rinnastettavissa geeneihin ja niiden pohjalta syntyneetesineet ja toimintatavat proteiineihin eli solujen työkaluihin.Meemit ”elävät elämäänsä” hyppimällä aivoista aivoihin matkimiseksikutsutun luonnonilmiön tuloksena. Lisäksi Richard Dawkinsin mukaantoisiinsa liittyneet meemiryhmät kehittyvät samantapaisella mekanismilla kuintoisiinsa kytkeytyneet geeniryhmät (geenien kytkeytymisestä tulee puhettabilsan kolmoskurssilla).Kumpaakin evoluution lajia yhdistää yksilöiden käyttäytymisen sopeutuminenelinympäristöön. Biologinen sopeutuminen muovautuu peräkkäisissäsukupolvissa luonnonvalinnan tuottamien perinnöllisten muutosten kautta.Kulttuurievoluutiossa on puolestaan kysymys oppimisen tuottamistakäyttäytymissopeutumista. Opitut käyttäytymispiirteet siirtyvät yksilöltä toisellematkimalla. Kulttuurievoluutio edustaakin näin ollen pikemminkinlamarckistista (=hankitut ominaisuudet periytyvät) kuin darwinistista(=hankitut ominaisudet eivät periydy) evoluutiomallia.

×