bentuk-bentuk penyelesaian sengketa pada umumnya

1. BBEENNTTUUKK -- BBEENNTTUUKK
PPEENNYYEELLEESSAAIIAANN SSEENNGGKKEETTAA
PPAADDAA UUMMUUMMNNYYAA
DDiissaammppaaiikkaann ppaaddaa
PPEELLAATTIIHHAANN SSEERRTTIIFFIIKKAASSII
MMEEDDIIAATTOORR BBPP44
KKEEPPUULLAAUUAANN RRIIAAUU

2. PEMICU TTEERRJJAADDIINNYYAA SSEENNGGKKEETTAA
HHaall--hhaall yyaanngg mmeennyyeebbaabbkkaann tteerrjjaaddiinnyyaa
sseennggkkeettaa ppaaddaa uummuummnnyyaa aaddaallaahh::
aa..KKeessaallaahhppaahhaammaann
bb..PPeerrbbeeddaaaann ppeennaaffssiirraann
cc..KKeettiiddaakk--jjeellaassaann ppeennggaattuurraann
dd..KKeetteerrssiinngggguunnggaann
ee..KKeeccuurriiggaaaann
ff..MMeellaannggggaarr aattuurraann,, ccuurraanngg aattaauu ttiiddaakk jjuujjuurr
gg..KKeesseewweennaanngg--wweennaannggaann aattaauu kkeettiiddaakkaaddiillaann

3. TTeehhnniikk-- TTeehhnniikk
PPeennyyeelleessaaiiaann SSeennggkkeettaa
Tehnik Penyelesaian
Sengketa
Proses peradilan
(ajudikasi)
Proses konsensual
(non-ajudikasi)
litigasi
Arbitrasi
Alternatif
Penyelesaian
sengketa
Negosiasii
Mediasi
Konsiliasi
dll

4. KKaarraatteerriissttiikk lliittiiggaassii
aa..PPrroosseessnnyyaa ssaannggaatt ffoorrmmaall ((tteerriikkaatt ppaaddaa hhuukkuumm
aaccaarraa))
bb..PPaarraa ppiihhaakk bbeerrhhaaddaapp--hhaaddaappaann,,ssaalliinngg mmeellaawwaann,,aadduu
aarrgguummeennttaassii,,mmeennggaajjuukkaann aallaatt bbuukkttii
cc..PPiihhaakk kkeettiiggaa ((hhaakkiimm)) nneettrraall,,ttiiddaakk ddiitteennttuukkaann oolleehh
ppaarraa ppiihhaakk,,ddaann kkeeaahhlliihhaannnnyyaa bbeerrssiiffaatt uummuumm
dd.. PPrroosseessnnyyaa bbeerrssiiffaatt tteerrbbuukkaa
ee..HHaassiill aakkhhiirr bbeerruuppaa ppuuttuussaann,, ddiidduukkuunngg oolleehh
ppeerrttiimmbbaannggaann/ppaannddaannggaann hhaakkiimm

5. KKeelleebbiihhaann lliittiiggaassii
aa.. PPrroosseess bbeerraaccaarraa lleebbiihh jjeellaass
bb.. PPuuttuussaann mmeenneettuukkaann ssiiaappaa yyaanngg bbeennaarr ddaann
ssaallaahh mmeennuurruutt hhuukkuumm
cc.. PPuuttuussaann ddaappaatt ddiieekkssiikkuussii aattaauu ddiijjaallaannkkaann
sseeccaarraa ppaakkssaa

6. KKeekkuurraannggaann LLiittiiggaassii ((uummuummnnyyaa))
aa.. PPrroosseess yyaanngg bbeerrllaarruutt--llaarruutt aattaauu llaammaa uunnttuukk mmeennddaappaattkkaann
ppuuttuussaann yyaanngg ffiinnaall ddaann mmeennggiikkaatt..
bb.. MMeenniimmbbuullkkaann kkeetteeggaannggaann aattaauu rraassaa ppeerrmmuussuuhhaann ppaarraa
ppiihhaakk
cc.. TTiiddaakk ddaappaatt ddiirraahhaassiiaakkaann
dd.. KKuurraanngg mmaammppuu mmeennggaakkoommooddaassii kkeeppeennttiinnggaann ppaarraa ppiihhaakk
ee.. SSiissttiimm aaddmmiinniissttrraassii ddaann bbiirrookkrraassii ppeerraaddiillaann yyaanngg lleemmaahh
ff.. PPuuttuussaann hhaakkiimm mmuunnggkkiinn ttiiddaakk ddaappaatt ddiitteerriimmaa oolleehh ssaallaahh
ssaattuu ppiihhaakk yyaanngg mmeerraassaa ddiippeerrllaakkuukkaann ttiiddaakk aaddiill

7. AARRBBIITTRRAASSEE
AArrbbiittrraassee aaddaallaahh ccaarraa ppeennyyeelleessaaiiaann ssuuaattuu
sseennggkkeettaa ppeerrddaattaa ddiilluuaarr ppeerraaddiillaann uummuumm
yyaanngg ddiiddaassaarrkkaann ppaaddaa ppeerrjjaannjjiiaann aarrbbiittrraassee
yyaanngg ddiibbuuaatt sseeccaarraa tteerrttuulliiss oolleehh ppaarraa ppiihhaakk
yyaanngg bbeerrsseennggkkeettaa (( PPaassaall 11 aayyaatt ((11))
UUnnddaanngg--uunnddaanngg NNoo..3300 ttaahhuunn 11999999 tteennttaanngg
AArrbbiittrraassee ddaann AAlltteerrnnaattiiff ppeennyyeelleessaaiiaann
SSeennggkkeettaa))

8. KKaarraatteerriissttiikk AArrbbiittrraassee
aa.. ““ppeennggaaddiillaann sswwaassttaa”” pprroosseess ppeerraaddiillaann sseeccaarraa
sswwaassttaa//pprriivvaatt aattaauu ddiitteennttuukkaann sseennddiirrii oolleehh ppaarraa ppiihhaakk
bb.. SSeennggkkeettaa aakkaann ddiippuuttuuss oolleehh aarrbbiitteerr ((hhaakkiimm sswwaassttaa))
cc.. KKeewweennaannggaann uunnttuukk ppeennggaaddiillaann uunnttuukk mmeennggaaddiillii
ddiikkeessaammppiinnggkkaann ddeennggaann ppeerrjjaannjjiiaann aarrbbiittrraassee
dd.. PPuuttuussaann aarrbbiittrraassee mmeemmppuunnyyaaii kkeekkuuaattaann hhuukkuumm yyaanngg
ssaammaa sseeppeerrttii ppuuttuussaann ppeennggaaddiillaann yyaanngg tteellaahh bbeerrkkeekkuuaattaann
hhuukkuumm tteettaapp
ee.. KKeebbeerraaddaaaann aarrbbiittrraassee ddaann rruuaanngg lliinnggkkuupp sseennggkkeettaa yyaanngg
ddaappaatt ddiiaarrbbiittrraasseekkaann yyaanngg ddiiddaassaarrkkaann aattaass ppeerrjjaannjjiiaann
aarrbbiittrraassee

9. KKeerraatteerriissttiikk AArrbbiittrraassee ((llaannjjuuttaann))
ff.. PPaarraa ppiihhaakk mmeemmppuunnyyaaii kkoonnttrrooll yyaanngg bbeessaarr aattaass
pprroosseess aarrbbiittrraassee
gg..KKeesseemmppaattaann mmeennggaajjuukkaann ppeemmbbeellaaaann ((tteerrmmaassuukk
aallaatt bbuukkttii)) bbiiaassaannyyaa lleebbiihh lluuaass ddiibbaannddiinngg lliittiiggaassii
hh..PPeemmeerriikkssaaaann bbiiaassaannyyaa lleebbiihh mmeenniittiikk bbeerraattkkaann
kkeeppaaddaa mmaassaallaahh ffaakkttuuaall ddiibbaannddiinngg mmaassaallaahh
hhuukkuumm
ii..AAttuurraann ppeemmbbuukkttiiaann lleebbiihh iinnffoorrmmaall
kk..PPaarraa ppiihhaakk ddaappaatt mmeemmiinnttaa kkllaarriiffiikkaassii//ppeennjjeellaassaann,,
kkoorreekkssii aattaauu ppuuttuussaann ttaammbbaahhaann aattaass ppuuttuussaann yyaanngg
ddiijjaattuuhhkkaann

10. KKeelleebbiihhaann AArrbbiittrraassee ((uummuummnnyyaa))
aa.. PPrroosseess lleebbiihh cceeppaatt ddaann sseeddeerrhhaannaa,, ddaappaatt ddiihhiinnddaarrii
kkeellaammbbaattaa kkaarreennaa mmaassaallaahh pprroossuudduurraall
bb.. BBeerrssiiffaatt pprriivvaatt ddaann lleebbiihh tteerrjjaammiinn kkeerraahhaassiiaaaannnnyyaa
cc.. KKeesseemmppaattaann mmeemmiilliihh aarrbbiitteerr yyaanngg mmeennuurruutt kkeeyyaakkiinnaannnnyyaa
mmeemmppuunnyyaaii ppeennggeettaahhuuaann ,, ppeennggaallaammaann ddaann iinntteeggrriittaass
lleebbiihh bbaaiikk
dd.. SSeennggkkeettaa ddiippeerriikkssaa ddaann ddiippuuttuuss oolleehh ffoorruumm yyaanngg nneettrraall,,
ttiiddaakk oolleehh ppeennggaaddiillaann nneeggaarraa ssaallaahh ssaattuu ppiihhaakk (( sseennggkkeettaa
iinntteerrnnaassiioonnaall))
ee.. FFlleekkssiibbiilliittaass ddaallaamm bbeerraaccaarraa ((tteerrmmaassuukk tteemmppaatt
aarrbbiittttrraassee,,aattuurraann ppeemmbbuukkttiiaann,, bbaahhaassaa))

11. KKeelleebbiihhaann AArrbbiittrraassee ((22))
ff.. DDaappaatt ddiihhiinnddaarrii kkeellaammbbaattaann kkaarreennaa mmaassaallaahh
pprroossoodduurraall ddaann aaddiimmiissttrraattiiff
gg.. PPuuttuussaann bbeerrssiiffaatt ffiinnaall ddaann mmeennggiikkaatt,, sseerrttaa
llaannggssuunngg ddiieekksseekkuussii
hh..FFlleekkssiibbiilliittaass ddaallaamm mmeemmiilliihh hhuukkuumm yyaanngg
bbeerrllaakkuu ((ddaallaamm hhaall sseennggkkeettaa iinntteerrnnaassiioonnaall))
ii.. PPuuttuussaann ddaappaatt ddiieekksseekkuussii ddiilluuaarr jjuurriissddiikkssii
ssuuaattuu nneeggaarraa (( sseennggkkeettaa iinntteerrnnaassiioonnaall))

12. Persamaan lliittiiggaassii ddaann AArrbbiittrraassee
aa..MMeemmaakkssaa ppaarraa ppiihhaakk ppaaddaa ppoossiissii yyaanngg ssaalliinngg mmeennyyeerraanngg
bb..PPuuttuussaann aakkaann mmeenneennttuukkaann ssiiaappaa yyaanngg bbeennaarr ddaann ssiiaappaa
yyaanngg ssaallaahh
cc..PPuuttuussaann aakkaann mmeenneennttuukkaann ssiiaappaa yyaanngg mmeennaanngg ddaann ssiiaappaa
yyaanngg kkaallaahh
dd..TTiiddaakk bbeerrwweennaanngg mmeemmuuttuuss hhaall--hhaall ddiilluuaarr yyaanngg
ddiisseennggkkeettaakkaann oolleehh ppaarraa ppiihhaakk
ee..PPaarraa ppiihhaakk ttiiddaakk lleelluuaassaa aattaauu sseeccaarraa bbeebbaass mmeennddiisskkuussiikkaann
sseeggaallaa ppeerrmmaassaallaahhaann ddaann hhaarraappaann--hhaarraappaann mmeerreekkaa,,
kkhhuussuussnnyyaa yyaanngg bbeerrssiiffaatt nnoonn hhuukkuumm

13. JJEENNIISS AARRBBIITTRRAASSEE
11.. AArrbbiittrraassee AAdd HHoocc//iinnsseeddeennttiill,, yyaaiittuu AArrbbiittrraassee yyaanngg
ddiibbeennttuukk kkhhuussuuss uunnttuukk mmeennyyeelleessaaiikkaann aattaauu mmeemmuuttuuss
sseennggkkeettaa tteerrtteennttuu.. SSeetteellaahh sseennggkkeettaa ddiippuuttuuss,, kkeebbeerraaddaaaann
ddaann ffuunnggssii aarrbbiittrraassee tteerrsseebbuutt bbeerraakkhhiirr ddeennggaann sseennddiirrii..
22.. AArrbbiittrraassee iinnssttiittuussiioonnaall (( ppeerrmmaanneenn)) sseennggkkeettaa aakkaann
ddiisseelleessaaiikkaann oolleehh ssuuaattuu lleemmbbaaggaa//bbaaddaann aarrbbiittrraassee
mmeennuurruutt ppeerraattuurraann aaccaarraa yyaanngg ssuuddaahh aaddaa,, kkeeccuuaallii
ddiitteennttuukkaann llaaiinn oolleehh ppaarraa ppiihhaakk.. LLeemmbbaaggaa//bbaaddaann
aarrbbiittrraassee ssuuddaahh aaddaa sseebbeelluumm sseennggkkeettaa ttiimmbbuull,, ddaann tteettaapp
bbeerrddiirrii aattaauu ttiiddaakk bbuubbaarr mmeesskkiippuunn sseennggkkeettaa yyaanngg
ddiittaannggaannii sseelleessaaii ddiippuuttuuss..

14. CCoonnttoohh AArrbbiittrraassee
DDii IInnddoonneessiiaa
 BBAANNII (( BBaaddaann AArrbbiittrraassee NNaassiioonnaall IInnddoonneessiiaa
 BBAAPPMMII ((BBaaddaann AArrbbiittrraassee PPaassaarr mmooddaall IInnddoonneessiiaa))
 BBaassyyaarrnnaass ((BBaaddaann AAddmmiinnssttrraassee SSyyaarriiaahh NNaassiioonnaall))
DDii lluuaarr IInnddoonneessiiaa
**IInntteerrnnaassiioonnaall cchhaammbbeerr ooff ccoommmmeerrccee ((IICCCC))
**IInntteerrnnaassiioonnaall CCoouurrtt ooff AArrbbiittrraattiioonn
**LLoonnddoonn CCoouurrtt ooff IInntteerrnnaassiioonnaall AArrbbiittrraattiioonn ((LLCCIIAA))
**SSiinnggaappuurree IInntteerrnnaattiioonnaall AArrbbiittrraattiioonn ((LLCCIIAA))

15. Alternatif PPeennyyeelleessaaiiaann sseennggkkeettaa
((AAPPSS))
““AAlltteerrnnaattiiff PPeennyyeelleessaaiiaann SSeennggkkeettaa aaddaallaahh lleemmbbaaggaa
ppeennyyeelleessaaiiaann sseennggkkeettaa aattaauu bbeeddaa ppeennddaappaatt
mmeellaalluuii pprroosseedduurr yyaanngg ddiisseeppaakkaattii ppaarraa ppiihhaakk,, yyaakknnii
ppeennyyeelleessaaiiaann ddiilluuaarr ppeennggaaddiillaann ddeennggaann ccaarraa
kkoonnssuullttaassii,,nneeggoossiiaassii,,mmeeddiiaassii,,kkoonnssiilliiaassii,, aattaauu
ppeenniillaaiiaann ppaarraa aahhllii (( ppaassaall 11 aayyaatt 1100 UUnnddaanngg--
uunnddaanngg NNoo..3300 ttaahhuunn 11999999 tteennttaanngg AArrbbiittrraassee ddaann
AAlltteerrnnaattiiff ppeennyyeelleessaaiiaann SSeennggkkeettaa))

16. KKaarraakktteerriissttiikk AAPPSS
aa.. pprriivvaatt,,ssuukkaarreellaa ddaann kkoonnsseennssuuaall ((ddiiddaassaarrkkaann aattaass
kkeesseeppaakkaattaann ppaarraa ppiihhaakk))
bb.. KKooooppeerraattiiff,, ttiiddaakk aaggrreessiiff//ttiiddaakk bbeerrmmuussuuhhaann ddaann
tteeggaanngg
cc.. FFlleekkssiibbeell ddaann ttiiddaakk ffoorrmmaall//ttiiddaakk kkaakkuu
dd.. KKrreeaattiiff
ee.. MMeelliibbaattkkaann ppaarrttiissiippaassii aakkttiiff ppaarraa ppiihhaakk ddaann
ssuummbbeerr ddaayyaa yyaanngg mmeerreekkaa mmiilliikkii
ff.. BBeerrttuujjuuaann uunnttuukk mmeemmppeerrttaahhaannkkaann hhuubbuunnggaann
bbaaiikk

17. KKeelleebbiihhaann AAPPSS UUmmuummnnyyaa
aa.. CCeeppaatt ddaann mmuurraahh
bb.. KKoonnttrrooll ppaarraa ppiihhaakk tteerrhhaaddaapp pprroosseess ddaann
hhaassiill
cc.. DDaappaatt mmeennyyeelleessaaiikkaann sseennggkkeettaa sseeccaarraa
ttuunnttaass//hhoolliissttiikk
dd.. MMeenniinnggkkaattkkaann kkuuaalliittaass kkeeppuuttuussaann yyaanngg
ddiihhaassiillkkaann ddaann kkeemmaauuaann ppaarraa ppiihhaakk uunnttuukk
mmeemmeelliihhaarraannyyaa

18. KKeekkuurraannggaann AAPPSS
aa.. KKeetteerrbbaattaassaann dduukkuunnggaann yyuurriiddiiss tteerrhhaaddaapp
pprroosseess ddaann hhaassiillnnyyaa,, tteerrmmaassuukk tteerrhhaaddaapp
eekksseekkuussii ppeerrjjaannjjiiaann ppeennyyeelleessaaiiaann
sseennggkkeettaa ((ppeerrddaammaaiiaann)) yyaanngg ddiihhaassiillkkaann
bb.. PPrroosseess ddaann kkeeppuuttuussaann yyaanngg ddiihhaassiillkkaann
ttiiddaakk ddaappaatt ddiippaakkssaakkaann

19. KKoommbbiinnaassii TTeekknniikk PPeennyyeekkeessaaiiaann
PPeerrkkaarraa
 DDaallaamm ppeerrkkeemmbbaannggaannnnyyaa mmuunnccuull bbeennttuukk
llaaiinn yyaanngg mmeennggggaabbuunnggkkaann ddaarrii tteekknniikk--
tteekknniikk ppeennyyeelleessaaiiaann sseennggkkeettaa
-- MMeedd –– AArrbb
-- MMeedd -- LLiitt

20. SSEEKKIIAANN DDAANN WWAASSSSAALLAAMM