Vuoropuhelua Verkossa
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Vuoropuhelua Verkossa

on

  • 1,911 views

 

Statistics

Views

Total Views
1,911
Views on SlideShare
1,906
Embed Views
5

Actions

Likes
3
Downloads
14
Comments
0

1 Embed 5

http://www.slideshare.net 5

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Vuoropuhelua Verkossa Vuoropuhelua Verkossa Presentation Transcript

    • Vuoropuhelua verkossa - haasteita ja mahdollisuuksia Auli Harju Journalismin tutkimusyksikkö, TaY [email_address] Verkottuvat kansalaiset julkisissa verkkopalveluissa -seminaari 7.4.2009 / Helsinki
    • Esityksen rakenne
      • Somus-hanke: Akatemiaprojekti verkossa
        • projektin esittely
        • toimintatavat
        • miten projektin toimintatavat muuttavat tutkijan työtä?
      • Kansalaisten ja hallinnon vuoropuhelusta
        • kansalaisuus = ?
        • kynnyskysymykset
        • sosiaalisen median haasteet ja mahdollisuudet
      • Kansalaistoiminnan esimerkkitapaus: Kiista värjäämörakennuksesta
        • toimintatavat (edustavuus, asiantuntijuus, julkisuus)
        • toiminnan ongelmakohdat
        • mitä sosiaalinen media olisi voinut antaa?
    • Kansalaismedia Somus
      • Suomen Akatemian MOTIVE-ohjelman ( Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä ) rahoittama tutkimusprojekti
      • Social media for citizens and public sector collaboration
      • 1.1.2009-31.12.2010
      • “ Miten sosiaalinen media muuttaa kansalaisuutta, julkisuutta ja osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osana jokapäiväistä arkea?”
      • Projektissa kehitetään ja arvioidaan uusia mediapalveluja kansalaisten ja julkisen sektorin yhteistyöhön
        • Kansalaislähtöisiä, vuorovaikutteisia, avoimia, eri tahojen yhteispeliä tukevia keveitä ratkaisuja
        • Palvelut ideoidaan, kehitetään ja testataan yhteistyössä eri käyttäjäryhmien kanssa
    • Somus: hanke
      • Tapaustutkimukset ja pilottikohteet
        • Osallistuva kansalaisviestintä (paikallisyhteisöjen kansalaisosallistuminen: koululaiset, ilmastonmuutos)
        • Välitön viestintä (hetkelliset tilanteet: joukkotiedotus, kollektiivinen tiedonkeruu)
        • Maahanmuuttajaviestintä
      • Menetelmänä osallistuva yhteisölähtöinen suunnittelu:
        • Eri osapuolet mukana koko prosessin ajan
      • Pilotit toteutetaan Mashup-palveluina
        • Eri tiedonlähteiden ja sovelluskomponenttien yhdistely
      • Tuloksena:
        • Kansalaisosallistumisen ja suunnitteluprosessin teoriat ja mallit
        • Vuorovaikutteisia mediapalveluja ja työkaluja omien mediapalvelujen tekemiseen
    • Tutkimusosapuolet
      • Jyväskylän yliopisto : Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
        • Esa Konttinen, Kari A. Hintikka
      • Tampereen yliopisto : Tiedotusopin laitos
        • Risto Kunelius, Auli Harju
      • Teknillinen korkeakoulu : Mediatekniikan laitos
        • Petri Vuorimaa, Antti Poikola, Teemu Ropponen
      • VTT : Mediateknologiat
        • Caj Södergård, Pirjo Näkki, Asta Bäck
      • Tutkimusparvi
        • Petri Kola et al.
    • Tutkimusta web 2.0:ssa
      • Tiedon, toiminnan ja tutkimuksen avoimuus pääperiaatteena
      • Hakemus Akatemialle tehtiin wikissä (Tutkimusparvi aloittajana)
      • Projekti toimii valtaosin sosiaalisen median välityksellä
        • suunnittelu: wiki http:// tutkimus.parvi.fi / index.php / Somus
        • keskustelu: wiki, jaiku (qaiku), skype-viikkokokoukset
        • raportointi, yhteis- ja mikroartikkelit: wiki
        • arkistointi: delicious (linkit), wiki
        • julkisuus, imago, pohdiskelu (kommentointimahdollisuus): blogi, http:// somus.vtt.fi
        • välittömät asiat, tiedottaminen, organisoituminen: jaiku (qaiku), sähköposti(listat), doodle
    • Kokemuksia
      • Mitä sosiaalisen median käyttö muuttaa tutkijan työssä?
        • uudenlainen julkaiseminen
          • keskeneräisetkin ajatukset ja tekstit julki kenen tahansa katsottavaksi ja uudelleen muokattavaksi
          • toisaalta: omien ajatusten rikastuminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa
        • Verkostoituminen nopeampaa, välittömämpää, ulottuvampaa
        • verkossa käytävä vuoropuhelu: sovittaminen tieteelliseen työhön, ajankäyttö
        • uusi osaaminen: sovellusten, toiminta- ja keskustelutapojen opettelu
      • Tutkimusprosessista entistä läpinäkyvämpi
        • prosessin eri vaiheet julkisia
        • eri kanavien käyttäminen -> eri yleisöt?
        • kommentointi- ja osallistumismahdollisuus myös ulkopuolisilla
        • tutkimuksen arviointi mahdollista tutkimuksen aikana (vs. loppuraportin perusteella)
      • Miten raportoida hankkeen prosessimaisuus?
    • Osallistuminen muutoksessa?
      • Osallistumismahdollisuudet lisääntyneet – samoin kansalaisten odotukset
        • ymmärrys osallisuuden alueesta muuttunut
      • Identiteettien moninaisuus ja ’notkeus’
        • asukas, asiakas, kansalainen, kuluttaja, kuntalainen, yleisön jäsen, fani…
        • Median genret ja sisällöt puhuttelevat erilaisia julkisia ja yksityisiä ”minuuksiamme”
      • Millaiset mediasisällöt ja –muodot kutsuvat meitä aktiiviseen kansalaisuuteen?
    • Käsityksiä kansalaisuudesta
      • Poliittinen kansalaisuus: oikeudet ja velvollisuudet, osallistuminen, rationaalisuus (valtiokansalainen)
      • ” Arjen” (paikallinen) kansalaisuus: vaihtoehtojulkisuus, politiikan alueen ulkopuolisten asioiden politisointi
      • ” Globaali verkkokansalaisuus”
      • Miten linkittyvät toisiinsa?
    • Vuoropuhelun kynnyskysymykset
      • Toimijat (kuka toimii?)
      • Edustavuus (millaista joukkoa toimijat edustavat?)
      • Osallisuus (onko oikeutettu toimimaan, toiminnan tilat ja kohteet?)
      • Asiantuntijuus (kuka on asiantuntija asiassa, millaista tietoa hänellä on?)
      • Intressit / motivaatio (miksi toimii?)
      • Vastuu (kuka vastaa toiminnasta, faktoista, tuloksista?)
      • Ymmärrys toiminnan keinoista, mahdollisuuksista ja seurauksista (miten toimii?)
      • Julkisuus (kuinka tieto toiminnasta välittyy?)
    • Roolit vuoropuhelussa
      • Sosiaalinen media julkisen ja yksityisen tiedon rajamailla
        • ihmiset eivät enää vastaanottavana yleisönä, vaan osallistuvat tiedon ”tekemiseen” identiteetteineen, monine arjen rooleineen
        • julkisten (esim. kansalainen) ja yksityisten roolien sekoittuminen kiinnostavalla tavalla
        • muuttuvatko esimerkiksi julkishallinnon edustajien roolit sosiaalisen median käytön myötä?
      • Miten kehittyy sosiaalisen median käytäntöjen lukutaito ja millaisiin paikkoihin kiinnittyvät millaisetkin toimintatavat?
      • Miten osallistujaroolit eriytyvät ja mitä se tarkoittaa? Kansalaispalvelut, viihdepalvelut….
    • Mahdollisuudet
      • Sellaisen tiedon kerääminen ja kehittyminen joka ei muuten löytyisi ja jota ei ehkä ilman sosiaalisen median käytäntöjä olisi edes olemassa
        • arjen elämismaailman kokemukset ja tiedot paremmin julki -> arjen asiantuntijuuden kehittyminen - ja legitimaatio?
      • Yhdessä tekeminen, vuoropuhelun oppiminen on palkitsevaa
        • uudenlainen kansalaisaktiivisuus?
        • osallistuminen sitouttaa
      • Avoimuus, läpinäkyvyys
        • prosessien seurattavuus, vapaa tiedonsaanti
      • Uudet työkalut tiedon uudenlaiseen muokkaamiseen
        • tietojen yhdistäminen uudella tapaa, asiakirjojen pilkkominen ja linkittäminen osiin, kommentit ja keskustelut relevantteihin yhteyksiin
    • Haasteet
      • Edustavuus -> mikä painoarvo sosiaalisen median kautta tuleville keskusteluille
      • Ketkä jäävät sosiaalisen median kautta tapahtuvan osallistumisen ulkopuolelle -> miten heidät huomioon?
      • Tiedon luotettavuuden arviointi?
      • Osallistumisen paikkojen löytäminen verkosta – sosiaalisen median kartat, kenen ”mailla” liikutaan, miten reitit yhdistyvät?
      • Aikataulu: keskusteluiden rönsyilevyys – sovittelu hankkeiden suunnitteluun?
      • Tekniset haasteet: kuka ylläpitää (kaupallinen vs. julkinen), miten tiedot tallennetaan ja arkistoidaan?
    • Värjäämön puolesta: Toimijat ja edustavuus
      • Värjäämöaktiivien ryhmä varsin pieni ja organisoitumaton
        • löyhä yksilöiden yhteenliittymä
        • muotoutui yhteisöksi
        • kuitenkin myös yksin toimivia ”ulkojäseniä”
        • mukana taustalla asiantuntijoita (mm. arkkitehtejä)
      • Yhdistysten kautta vaikuttaminen (lakiprosessi)
        • Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys
        • Rakennussuojeluseura
        • ym.
      • Vetoomus verkossa: nimien keruu nettiadressilla
      • Vastassa: Tampereen kaupunki (suunnittelu & päätöksenteko), rakennuttaja (Kiinteistö-Invest) ja vakuutusyhtiö (Varma-Sampo)
      • Vedottiin lisäksi mm. Museovirastoon, Ympäristöministeriöön, poliittisiin päättäjiin
    • Värjäämön puolesta: Julkisuus
      • Mediajulkisuus: tiedon välittyminen kansalaisille, poliittisille päättäjille sekä rakennussuojelun avaintoimijoille -> kysymyksen näkyvyys
      • Kotisivu http:// www.varjaamo.org /
      • Keskustelufoorumit netissä:
        • Mansefoorumi (yliopiston ylläpitämän Mansetori-sivuston osallistumisosio)
          • Mansetori nykyisin Tampereen kaupungilla: http:// www.mansetori.fi /
        • Polemiikki.net
      • Yhteydet mediaan (paikalliset lehdet, paikallisradiot + tv-kanava ja HS) nähtiin kaikkein tärkeimmiksi
        • suorat yhteydenotot toimittajiin, yleisönosastokirjoitukset
        • yhdistysten puheenjohtajat aktiivien ”julkisina kasvoina” -> julkisuuden hallinta, mediataidot?
    • Värjäämön puolesta: Asiantuntijuus
      • Asiantuntijuus lähinnä yhdistyksillä ja yksittäisillä henkilöillä
        • rakennushistorian harrastajat
        • rakentamisen ja suunnittelun ammattilaiset (arkkitehdit, suunnittelijat)
        • lainsäädännön tuntemus: yhdistyksillä kokemusta aiemmista suojelukiistoista
      • Asiantuntijuuden välittyminen?
        • jo osaavat tekivät, muut oppivat sivusta
      • Kansalaisten asiantuntijuus ei kuitenkaan tullut esiin mediajulkisuudessa
        • kansalaiset esitettiin aktivisteina, journalismin asiantuntijoita viralliset tahot -> kansalaisten tunteet vs. hallinnon tieto
    • (Sosiaalinen) media tiedon sfäärinä?
      • ” Tavallaan ehkä tässä on tiedottamisen ja journalistiikan rooli, et kun ihmisen normaali arkirutiini liikkuu aika pienessä osassa kaupunkia, jos ajattelee, et se välittömästi havainnoi aika pientä osaa siitä, ni ehkä sitä voi ajatella et se media ois sellanen ikään kuin toinen, tästä arkirutiinista, tilallisesta arkirutiinista poikkeva tiedon sfääri, joka sitten vähän laajentais sitä näkemystä kaupungista, sen oman arkirutiiniympäristön ulkopuolelle. Et se ehkä mun mielestä ois sellanen ideaali. Et voi ajatella et on se nyt rakennussuojelijan näkemys, mutta media vois tehdä just sitä, et lisäis sitä tietoo ja tois uusia maisemia ihmisten nähtäväks. Koska se tieto, sitä kautta sitten rakentuu se arvostus ja kunnioitus, arvostus ja halu suojella.”
    • Värjäämön puolesta: ongelmia
      • Vaikuttamaan lähdettiin liian myöhään
      • ” Äänekäs vähemmistö” –ajatteluun törmääminen
      • Ryhmän näkemykset eivät nousseet laajasti näkyviksi
      • Näkemyksiä ei pidetty uskottavina tai niitä ei otettu huomioon
      • Tietoa ei pystytty esittämään, vaikka sitä oli runsaasti
      • Resurssien puute
      • Toiminta kasautui harvojen harteille
      • Ei syntynyt laajaa kansalaiskeskustelua
    • Toimijuus sosiaalisessa mediassa
      • Edustavuus
        • osallistumisella, kiinnostuksella mitattua, verkostoituvat ryhmät
          • Osallistuminen päätöksenteon pohjana ja laadunvarmistajana?
      • Asiantuntijuus
        • prosessissa neuvoteltua, jaettua, arjen kokemukset esiin
          • Arjen asiantuntijuuden legitimaatio?
      • Julkisuus
        • itse tuotettua, moniäänistä ja -kanavaista, keskustelua toimittajavetoisen mediajulkisuuden rinnalle
          • Arkijulkisuus esiin, kansalaismedia?