Vuoropuhelua Verkossa

Vuoropuhelua verkossa - haasteita ja mahdollisuuksia Auli Harju Journalismin tutkimusyksikkö, TaY [email_address] Verkottuvat kansalaiset julkisissa verkkopalveluissa -seminaari 7.4.2009 / Helsinki

Esityksen rakenne

Somus-hanke: Akatemiaprojekti verkossa

projektin esittely

toimintatavat

miten projektin toimintatavat muuttavat tutkijan työtä?

Kansalaisten ja hallinnon vuoropuhelusta

kansalaisuus = ?

kynnyskysymykset

sosiaalisen median haasteet ja mahdollisuudet

Kansalaistoiminnan esimerkkitapaus: Kiista värjäämörakennuksesta

toimintatavat (edustavuus, asiantuntijuus, julkisuus)

toiminnan ongelmakohdat

mitä sosiaalinen media olisi voinut antaa?

Kansalaismedia Somus

Suomen Akatemian MOTIVE-ohjelman ( Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä ) rahoittama tutkimusprojekti

Social media for citizens and public sector collaboration

1.1.2009-31.12.2010

“ Miten sosiaalinen media muuttaa kansalaisuutta, julkisuutta ja osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osana jokapäiväistä arkea?”

Projektissa kehitetään ja arvioidaan uusia mediapalveluja kansalaisten ja julkisen sektorin yhteistyöhön

Kansalaislähtöisiä, vuorovaikutteisia, avoimia, eri tahojen yhteispeliä tukevia keveitä ratkaisuja

Palvelut ideoidaan, kehitetään ja testataan yhteistyössä eri käyttäjäryhmien kanssa

Somus: hanke

Tapaustutkimukset ja pilottikohteet

Osallistuva kansalaisviestintä (paikallisyhteisöjen kansalaisosallistuminen: koululaiset, ilmastonmuutos)

Välitön viestintä (hetkelliset tilanteet: joukkotiedotus, kollektiivinen tiedonkeruu)

Maahanmuuttajaviestintä

Menetelmänä osallistuva yhteisölähtöinen suunnittelu:

Eri osapuolet mukana koko prosessin ajan

Pilotit toteutetaan Mashup-palveluina

Eri tiedonlähteiden ja sovelluskomponenttien yhdistely

Tuloksena:

Kansalaisosallistumisen ja suunnitteluprosessin teoriat ja mallit

Vuorovaikutteisia mediapalveluja ja työkaluja omien mediapalvelujen tekemiseen

Tutkimusosapuolet

Jyväskylän yliopisto : Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Esa Konttinen, Kari A. Hintikka

Tampereen yliopisto : Tiedotusopin laitos

Risto Kunelius, Auli Harju

Teknillinen korkeakoulu : Mediatekniikan laitos

Petri Vuorimaa, Antti Poikola, Teemu Ropponen

VTT : Mediateknologiat

Caj Södergård, Pirjo Näkki, Asta Bäck

Tutkimusparvi

Petri Kola et al.

Tutkimusta web 2.0:ssa

Tiedon, toiminnan ja tutkimuksen avoimuus pääperiaatteena

Hakemus Akatemialle tehtiin wikissä (Tutkimusparvi aloittajana)

Projekti toimii valtaosin sosiaalisen median välityksellä

suunnittelu: wiki http:// tutkimus.parvi.fi / index.php / Somus

keskustelu: wiki, jaiku (qaiku), skype-viikkokokoukset

raportointi, yhteis- ja mikroartikkelit: wiki

arkistointi: delicious (linkit), wiki

julkisuus, imago, pohdiskelu (kommentointimahdollisuus): blogi, http:// somus.vtt.fi

välittömät asiat, tiedottaminen, organisoituminen: jaiku (qaiku), sähköposti(listat), doodle

Kokemuksia

Mitä sosiaalisen median käyttö muuttaa tutkijan työssä?

uudenlainen julkaiseminen

keskeneräisetkin ajatukset ja tekstit julki kenen tahansa katsottavaksi ja uudelleen muokattavaksi

toisaalta: omien ajatusten rikastuminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa

Verkostoituminen nopeampaa, välittömämpää, ulottuvampaa

verkossa käytävä vuoropuhelu: sovittaminen tieteelliseen työhön, ajankäyttö

uusi osaaminen: sovellusten, toiminta- ja keskustelutapojen opettelu

Tutkimusprosessista entistä läpinäkyvämpi

prosessin eri vaiheet julkisia

eri kanavien käyttäminen -> eri yleisöt?

kommentointi- ja osallistumismahdollisuus myös ulkopuolisilla

tutkimuksen arviointi mahdollista tutkimuksen aikana (vs. loppuraportin perusteella)

Miten raportoida hankkeen prosessimaisuus?

Osallistuminen muutoksessa?

Osallistumismahdollisuudet lisääntyneet – samoin kansalaisten odotukset

ymmärrys osallisuuden alueesta muuttunut

Identiteettien moninaisuus ja ’notkeus’

asukas, asiakas, kansalainen, kuluttaja, kuntalainen, yleisön jäsen, fani…

Median genret ja sisällöt puhuttelevat erilaisia julkisia ja yksityisiä ”minuuksiamme”

Millaiset mediasisällöt ja –muodot kutsuvat meitä aktiiviseen kansalaisuuteen?

Käsityksiä kansalaisuudesta

Poliittinen kansalaisuus: oikeudet ja velvollisuudet, osallistuminen, rationaalisuus (valtiokansalainen)

” Arjen” (paikallinen) kansalaisuus: vaihtoehtojulkisuus, politiikan alueen ulkopuolisten asioiden politisointi

” Globaali verkkokansalaisuus”

Miten linkittyvät toisiinsa?

Vuoropuhelun kynnyskysymykset

Toimijat (kuka toimii?)

Edustavuus (millaista joukkoa toimijat edustavat?)

Osallisuus (onko oikeutettu toimimaan, toiminnan tilat ja kohteet?)

Asiantuntijuus (kuka on asiantuntija asiassa, millaista tietoa hänellä on?)

Intressit / motivaatio (miksi toimii?)

Vastuu (kuka vastaa toiminnasta, faktoista, tuloksista?)

Ymmärrys toiminnan keinoista, mahdollisuuksista ja seurauksista (miten toimii?)

Julkisuus (kuinka tieto toiminnasta välittyy?)

Roolit vuoropuhelussa

Sosiaalinen media julkisen ja yksityisen tiedon rajamailla

ihmiset eivät enää vastaanottavana yleisönä, vaan osallistuvat tiedon ”tekemiseen” identiteetteineen, monine arjen rooleineen

julkisten (esim. kansalainen) ja yksityisten roolien sekoittuminen kiinnostavalla tavalla

muuttuvatko esimerkiksi julkishallinnon edustajien roolit sosiaalisen median käytön myötä?

Miten kehittyy sosiaalisen median käytäntöjen lukutaito ja millaisiin paikkoihin kiinnittyvät millaisetkin toimintatavat?

Miten osallistujaroolit eriytyvät ja mitä se tarkoittaa? Kansalaispalvelut, viihdepalvelut….

Mahdollisuudet

Sellaisen tiedon kerääminen ja kehittyminen joka ei muuten löytyisi ja jota ei ehkä ilman sosiaalisen median käytäntöjä olisi edes olemassa

arjen elämismaailman kokemukset ja tiedot paremmin julki -> arjen asiantuntijuuden kehittyminen - ja legitimaatio?

Yhdessä tekeminen, vuoropuhelun oppiminen on palkitsevaa

uudenlainen kansalaisaktiivisuus?

osallistuminen sitouttaa

Avoimuus, läpinäkyvyys

prosessien seurattavuus, vapaa tiedonsaanti

Uudet työkalut tiedon uudenlaiseen muokkaamiseen

tietojen yhdistäminen uudella tapaa, asiakirjojen pilkkominen ja linkittäminen osiin, kommentit ja keskustelut relevantteihin yhteyksiin

Haasteet

Edustavuus -> mikä painoarvo sosiaalisen median kautta tuleville keskusteluille

Ketkä jäävät sosiaalisen median kautta tapahtuvan osallistumisen ulkopuolelle -> miten heidät huomioon?

Tiedon luotettavuuden arviointi?

Osallistumisen paikkojen löytäminen verkosta – sosiaalisen median kartat, kenen ”mailla” liikutaan, miten reitit yhdistyvät?

Aikataulu: keskusteluiden rönsyilevyys – sovittelu hankkeiden suunnitteluun?

Tekniset haasteet: kuka ylläpitää (kaupallinen vs. julkinen), miten tiedot tallennetaan ja arkistoidaan?

Värjäämön puolesta: Toimijat ja edustavuus

Värjäämöaktiivien ryhmä varsin pieni ja organisoitumaton

löyhä yksilöiden yhteenliittymä

muotoutui yhteisöksi

kuitenkin myös yksin toimivia ”ulkojäseniä”

mukana taustalla asiantuntijoita (mm. arkkitehtejä)

Yhdistysten kautta vaikuttaminen (lakiprosessi)

Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys

Rakennussuojeluseura

ym.

Vetoomus verkossa: nimien keruu nettiadressilla

Vastassa: Tampereen kaupunki (suunnittelu & päätöksenteko), rakennuttaja (Kiinteistö-Invest) ja vakuutusyhtiö (Varma-Sampo)

Vedottiin lisäksi mm. Museovirastoon, Ympäristöministeriöön, poliittisiin päättäjiin

Värjäämön puolesta: Julkisuus

Mediajulkisuus: tiedon välittyminen kansalaisille, poliittisille päättäjille sekä rakennussuojelun avaintoimijoille -> kysymyksen näkyvyys

Kotisivu http:// www.varjaamo.org /

Keskustelufoorumit netissä:

Mansefoorumi (yliopiston ylläpitämän Mansetori-sivuston osallistumisosio)

Mansetori nykyisin Tampereen kaupungilla: http:// www.mansetori.fi /

Polemiikki.net

Yhteydet mediaan (paikalliset lehdet, paikallisradiot + tv-kanava ja HS) nähtiin kaikkein tärkeimmiksi

suorat yhteydenotot toimittajiin, yleisönosastokirjoitukset

yhdistysten puheenjohtajat aktiivien ”julkisina kasvoina” -> julkisuuden hallinta, mediataidot?

Värjäämön puolesta: Asiantuntijuus

Asiantuntijuus lähinnä yhdistyksillä ja yksittäisillä henkilöillä

rakennushistorian harrastajat

rakentamisen ja suunnittelun ammattilaiset (arkkitehdit, suunnittelijat)

lainsäädännön tuntemus: yhdistyksillä kokemusta aiemmista suojelukiistoista

Asiantuntijuuden välittyminen?

jo osaavat tekivät, muut oppivat sivusta

Kansalaisten asiantuntijuus ei kuitenkaan tullut esiin mediajulkisuudessa

kansalaiset esitettiin aktivisteina, journalismin asiantuntijoita viralliset tahot -> kansalaisten tunteet vs. hallinnon tieto

(Sosiaalinen) media tiedon sfäärinä?

” Tavallaan ehkä tässä on tiedottamisen ja journalistiikan rooli, et kun ihmisen normaali arkirutiini liikkuu aika pienessä osassa kaupunkia, jos ajattelee, et se välittömästi havainnoi aika pientä osaa siitä, ni ehkä sitä voi ajatella et se media ois sellanen ikään kuin toinen, tästä arkirutiinista, tilallisesta arkirutiinista poikkeva tiedon sfääri, joka sitten vähän laajentais sitä näkemystä kaupungista, sen oman arkirutiiniympäristön ulkopuolelle. Et se ehkä mun mielestä ois sellanen ideaali. Et voi ajatella et on se nyt rakennussuojelijan näkemys, mutta media vois tehdä just sitä, et lisäis sitä tietoo ja tois uusia maisemia ihmisten nähtäväks. Koska se tieto, sitä kautta sitten rakentuu se arvostus ja kunnioitus, arvostus ja halu suojella.”

Värjäämön puolesta: ongelmia