1
Sisältö
1. Tiivistelmä.....................................................................................................
2
6.4 Jyväskylän yliopisto...................................................................................................
3
1. Tiivistelmä
Raportin sivuilta paljastuu, ettei jo useamman vuoden jatkunut talouden taantuma ole
vaikuttanut nuorten ...
4
Abstract
The report reveals that the ongoing recession has not had an effect on the employment rate
of the recent busine...
5
Sammanfattning
Ur rapporten framgår det att recessionen som varit rådande redan under flera års tid inte
påverkat de ung...
6
2. Johdanto
Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto on kehittänyt yliopistojen
yhteisen tutkimusm...
7
3. Viisi vuotta työelämässä olleiden työllisyystilanne on hyvä
Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden t...
8
1 Työmarkkina-asema kyselyhetkellä syksyllä 2013,%
Yksityisen sektorin suuret työnantajat näyttävät edelleen olevan suur...
9
51
15 14
5
1
6 3 3 3
0
0
10
20
30
40
50
60
Yksityinenyritystai
valtionyhtiö,yli249
työntekijää
Yksityinenyritystai
valti...
10
32
30
26
22
19
14
8
6 6 5 5 4
1 0
33
24
22 21
19
12 11
6 5 5 4 3
0 0
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Nykyisen päätyön luonne
E...
11
yleisimpinä työtehtävän luonteena ohi johto- ja esimiestehtävien. Muutoin vuonna 2007
valmistuneiden yleisimmät tehtävä...
12
tehtävänsä, sillä vastavalmistuneina vain hieman yli puolet (53%) koki työtehtävänsä
vastanneen koulutustasoaan.
6 Ensi...
13
0
10
20
30
40
50
60
Työ on
mielenkiintoista
Työ mahdollistaa
uralla
etenemisen
Työ mahdollistaa
osaamisen
kehittämisen
...
14
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Työ on henkisesti
liian kuormittavaa
Työtä on liikaa Työsuhteen
jatkuvuus on
epävarmaa
Työn...
15
10 Kokopäivätyössä olevien bruttokuukausipalkan (säännöllisine lisineen) jakauma yliopistotaustoittain
syksyllä 2012
Yl...
16
11 Bruttokuukausipalkka kokopäivätyössä säännölliset lisät mukaan lukien, %
12 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen pää...
17
Kuukausipalkkojen jakauma kulkee suhteellisen lähellä toisiaan vertailtaessa eri
pääainetaustaisten ekonomien bruttokuu...
18
palkkaa. Naiset myös pyytävät harvemmin palkankorotusta ja työskentelevät miehiä
yleisemmin erilaisissa tukitoiminnoiss...
19
14 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työnantajasektorin mukaan
15 Bruttokuukausipalkkojen mediaanit eri työnantajase...
20
Pohdittaessa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja voidaan yksi selitys löytää myös miesten
hivenen suuremmasta prosen...
21
17 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työtehtävien mukaan vuonna 2005 valmistuneilla syksyllä 2010
0
1000
2000
3000
4...
22
4. Kauppatieteiden maisterin tutkintoon ollaan tyytyväisiä
Neljännes kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista...
23
4.1 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet eivät aina
kohtaa
Kyselylomakkeeseen vastaajilta kysyttiin erilai...
24
0,9) sekä jossakin määrin myös oman alan teoreettisen osaamisen hyödyntäminen (erotus -
0,2).
Tutkimuksessa esitetty ve...
25
ajattelun taidot. Näiden taitojen keskiarvo on tutkimuksessa vähintään 5,3.5 On
havaitsemisen arvoista, että taidot ova...
26
21 Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten opiskelu kehitti kaikkia mainittuja tietoja ja taitoja
yhteensä
3.6
...
27
5. Valmistuneiden työllisyystilanne vuonna 2007 oli hyvä
80 prosenttia kyselyyn vastanneista oli työsuhteessa valmistum...
28
Pääainekohtainen vertailu osoittaa, että opintotausta on jonkin verran yhteydessä
työllistymisnopeuteen valmistumisvaih...
29
23 Naisten ja miesten työllisyys valmistumisvaiheessa, %
Suurimmalla osalla niistä vastaajista, jotka eivät aloittaneet...
30
työsuhdetta. Lähes kaksi kolmannesta eli 63 prosenttia vastavalmistuneista aloitti
varsinaisen työuransa suoraan vakitu...
31
25 Ensimmäisen työn päätyönantaja, %
Verrattaessa ensimmäisen työpaikan sijaintia opiskelupaikkakuntaan on helppo huoma...
32
26 Ensimmäisen työpaikan sijainti verrattuna opiskelupaikkakuntaan, %
5.1.1 Pääainetausta ohjaa valmistumisen jälkeisen...
33
27 Ensimmäisen työtehtävän pääasiallinen luonne, %
Vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri työllistyy yleisimmin eril...
34
Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen ensimmäisessä työssä näyttää vuonna 2007
valmistuneiden kohdalla toteutun...
35
30 Sukupuolten väliset erot ensimmäisen työn ja koulutustason vastaavuudessa, %
5.2 Joka neljäs vastaaja ollut työttömä...
36
verrattuna kahden vuoden takaisen kyselyn työttömyysaikojen pituuden mediaaniin.
Työttömyydestä kertovat luvut ovatkin ...
37
Vuonna 2007 valmistuneista kauppatieteilijöistä perhevapailla on ollut 29 prosenttia
kyselyyn vastanneista. 51 miesvast...
38
33 Osallistuminen koulutukseen vuoden 2007 tutkinnon suorittamisen jälkeen, %
Yleisimpiä ammatillisen erikoistumis- tai...
39
6. Yksikkökohtaisissa tuloksissa ei ole havaittavissa suuria
eroavaisuuksia
Joitakin yksikkökohtaisia tuloksia on jo tu...
40
valmistuneiden kohdalla osuudet näyttävät positiivisemmilta, sillä vain kuusi prosenttia
valmistuneista oli ilmoittautu...
41
35 Päätyönantaja kyselyhetkellä (%), Aalto-yliopisto
Kuten kuviosta 34 huomaa, jäävät lähes kaikki Aalto-yliopiston kau...
42
Tarkasteltaessa Aalto-yliopistosta valmistuneiden pääasiallisen työtehtävän luonteen
muutosta valmistumishetken ja viid...
43
38 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (%), Aalto-yliopisto
Työn sisältöön ja mielekkyyteen liittyvien väittämien osalt...
44
39 Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (%), Aalto-yliopisto
6.1.2 Palautetta opinnoista
Noin neljännes (23%) Aalto-yliopis...
45
taidoksi työelämässä. Vähiten merkitykselliseksi koettiin ruotsin ja muiden kielten
viestintätaidot, joiden vastausten ...
46
40 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (%), Aalto-yliopisto
”Merkitys työssä – opiskelu keh...
47
41 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" vastausten erotus, Aalto-yliopisto
6.2 Itä-Suomen yliopisto
Kyselyyn vastasi 3...
48
yksikään kyselyyn vastanneista Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista maistereista ei ollut
kyselyhetkellä työttömänä j...
49
43 Päätyönantaja (%), Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista noin puolet on jäänyt valmistuttuaan
...
50
Tarkasteltaessa muutoksia vuonna 2007 valmistuneiden pääasiallisissa työtehtävissä viiden
vuoden aikana käy ilmi, että ...
51
vastanneisiin Aalto-yliopistosta valmistuneisiin, joista lähes jokainen on jäänyt
pääkaupunkiseudulle työhön, on heillä...
52
47 Tyytyväisyys nykyiseen työhön (%), Itä-Suomen yliopisto
6.2.2 Palautetta opinnoista
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin ...
53
48 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Itä-Suomen yliopisto
”Merkitys työssä – opiskelu ke...
54
49 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" -vastausten erotus, Itä-Suomen yliopisto
6.3 Svenska handelshögskolan (Hanken)...
55
6.3.1 Sijoittuminen työelämään
Hankenilta valmistuneiden kauppatieteiden maisterien työtilanne on näyttänyt hyvältä kok...
56
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Hanken
Muut
Kyselyyn vastanneet hankenlaiset ovat työllistyneet keskimääräisesti vielä...
57
52 Hankenilta valmistuneiden työpaikan sijainti (%), Hanken
Neljännes kyselyyn vastanneista hankenlaisista oli kyselyhe...
58
53 Työtehtävien luonne (%), Hanken
Hankenilta valmistuneiden bruttokuukausipalkat jakautuvat suhteellisen tasaisesti ka...
59
54 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Hanken
Hankenilta vuonna 2007 valmistuneiden tyytyväisyys nykyiseen työhöns...
60
6.3.2 Palautetta opinnoista
Hankenilta valmistuneiden kauppatieteiden maisterien mielestä työelämässä
merkityksellisimm...
61
56 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Hanken
Hankenilta vuonna 2007 valmistuneet jäivät v...
62
57 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" -vastausten erotus, Hanken
6.4 Jyväskylän yliopisto
Kyselyyn vastasi 79 Jyväsk...
63
saavuttaneet valtakunnallisen keskiarvotason niin, että eri työmarkkinatilanteissa olevien
prosenttiosuudet ovat lähes ...
64
59 Päätyönantaja (%), Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän seudulle opiskelujen jälkeen työskentelemään jäi lähes puolet vas...
65
Jyväskylästä valmistuneet kauppatieteilijät ovat valmistumisensa jälkeen työskennelleet
selvästi muiden koulutusyksikkö...
66
vastanneista Jyväskylästä valmistuneista on työllistynyt muualle kuin pääkaupunkiseudulle,
missä palkkataso on yleisest...
67
63 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Jyväskylän yliopisto
6.4.2 Palautetta opinnoista
Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 ...
68
64 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Jyväskylän yliopisto
”Merkitys työssä – opiskelu ke...
69
opetuksen suhteessa tarpeettoman laajaksi verrattuna työelämässä kohdattuihin
vaatimuksiin. Jyväskylästä valmistuneet k...
70
naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistuessa oli 31,3 vuotta, mikä on korkein keskiarvo
kaikkien eri koulutusyksikköje...
71
67 Päätyönantaja (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Yli puolet Lappeenrannasta valmistuneista työskenteli kyselyh...
72
68 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti
Valmistumishetkellä vuonna 2007 noin kolm...
73
69 Työtehtävien luonne (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden...
74
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2007 valmistuneet kauppatieteilijät kokevat
työnsä mielenkiintoiseksi j...
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti  final6 heidi_ kivelä
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti final6 heidi_ kivelä

335 views
233 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
335
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti final6 heidi_ kivelä

  1. 1. 1 Sisältö 1. Tiivistelmä...........................................................................................................................3 Abstract......................................................................................................................................4 Sammanfattning.........................................................................................................................5 2. Johdanto .............................................................................................................................6 3. Viisi vuotta työelämässä olleiden työllisyystilanne on hyvä...............................................7 3.1 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät yleisimpiä työtehtäviä ......................10 3.2 Vastaajat kokevat työnsä luonteeltaan itsenäiseksi ja vastuulliseksi...............13 3.3 Bruttokuukausipalkkojen mediaani on 4200 euroa...........................................14 4. Kauppatieteiden maisterin tutkintoon ollaan tyytyväisiä................................................22 4.1 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet eivät aina kohtaa .................23 5. Valmistuneiden työllisyystilanne vuonna 2007 oli hyvä...................................................27 5.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ aloitettiin usein jo opiskeluaikana .......29 5.1.1 Pääainetausta ohjaa valmistumisen jälkeisen työn luonnetta ..........................32 5.2 Joka neljäs vastaaja ollut työttömänä viisivuotisen työuransa aikana .....................35 5.2.1 Suurin osa kouluttautunut myös valmistumisen jälkeen ..................................37 6. Yksikkökohtaisissa tuloksissa ei ole havaittavissa suuria eroavaisuuksia ........................39 6.1 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ........................................................................39 6.1.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................39 6.1.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................44 6.2 Itä-Suomen yliopisto .................................................................................................47 6.2.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................47 6.2.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................52 6.3 Svenska handelshögskolan (Hanken)........................................................................54 6.3.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................55 6.3.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................60
  2. 2. 2 6.4 Jyväskylän yliopisto...................................................................................................62 6.4.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................62 6.4.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................67 6.5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto.........................................................................69 6.5.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................70 6.5.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................74 6.6 Oulun yliopisto ..........................................................................................................76 6.6.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................77 6.6.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................81 6.7 Tampereen yliopisto..................................................................................................83 6.7.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................84 6.7.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................89 6.8 Turun kauppakorkeakoulu ........................................................................................91 6.8.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................91 6.8.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................96 6.9 Vaasan yliopisto ........................................................................................................98 6.9.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................99 6.9.2 Palautetta opinnoista.......................................................................................103 6.10 Åbo Akademi ...........................................................................................................105 6.10.1 Sijoittuminen työelämään................................................................................106 6.10.2 Palautetta opinnoista.......................................................................................110 7. Taustatiedot....................................................................................................................113 7.1 Kyselyyn vastanneet................................................................................................114 Kuvioluettelo..........................................................................................................................116 Liite 1: Kyselylomake..............................................................................................................120
  3. 3. 3 1. Tiivistelmä Raportin sivuilta paljastuu, ettei jo useamman vuoden jatkunut talouden taantuma ole vaikuttanut nuorten ekonomien työllistymiseen. Pääset myös lukemaan, kuinka kauppatieteiden maisterit ovat valmistumisensa jälkeen suunnanneet erityisesti rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin ja kuinka palkkaerot naisten ja miesten välillä ovat yhä todellisuutta. Viisi vuotta työelämässä–kyselyyn vastaajien työllisyys- ja työttömyysluvut olivat syksyllä 2012 samat kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä, joka suunnattiin vuonna 2005 valmistuneille kauppatieteiden maistereille. Verrattaessa muilta akateemisilta aloilta viisi vuotta sitten valmistuneisiin kauppatieteilijät ovat työmarkkinoilla hyvässä asemassa, sillä yhden prosentin työttömyysluvullaan vain lääketieteellisen tai oikeustieteellisen koulutuksen käyneet ovat edellä nollan prosentin työttömyydellään. Työelämään liittyvissä kyselyissä palkkatason vaihtelut ovat monen uteliaisuuden kohteena. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn näyttää mediaanipalkan keskitaso nousseen noin 140 euroa ollen kyselyhetkellä 4 200 euroa. Kuten aiemminkin, naiset ansaitsevat edelleen miehiä vähemmän. Erityisen suuret palkkaerot ovat yksityisen sektorin suurissa yrityksissä, kun taas pienempiä julkisella puolella. Raportissa on pohdittu myös palkkaeroon johtavia syitä. Kyselyyn vastanneet ekonomit ovat pääosin tyytyväisiä yliopistotutkintoonsa kokonaisuutena. Kuitenkin arvioidessa yksittäisten, työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen kehittymistä yliopistoaikana löytyi paljon kehitettävää eri osa-alueilla. Esimerkiksi neuvottelutaidot nousivat jokaisen yliopiston kohdalla yhdeksi suurimmista kehityskohteista arvioitaessa koulutuksen työelämärelevanssia. Toisaalta, muun muassa oman alan teoreettinen osaaminen sekä ruotsin kielen taito nousivat esille asioina, joita yliopisto kehittää liikaa verrattaessa työelämässä kohdattuihin vaatimuksiin. Suurin osa vuonna 2007 valmistuneista kauppatieteiden maistereista on työllistynyt pääkaupunkiseudulle. Yleisimpänä työnantajana heillä on suuri, yli 250 henkeä työllistävä yksityinen yritys tai valtionyhtiö.
  4. 4. 4 Abstract The report reveals that the ongoing recession has not had an effect on the employment rate of the recent business school graduates. These graduates have after graduation mostly applied for roles within finance and accounting. The gap between male and female salary has also remained noticeable. The employment and unemployment rates of those who responded to the ‘first five years of career’ survey were similar in the autumn of 2012 as they were in the survey conducted two years before, targeting the business school graduates of 2005. In comparison to academic graduates from other fields of education, business school graduates have a fairly strong position in the labour market. With their 1 percent unemployment rate, business graduates are surpassed only by medical and law school graduates (0 percent unemployment). In career related surveys the fluctuations of salary levels are often a point of interest. In comparison to the previous survey conducted two years ago, the median salary seems to have increased by EUR 140 to EUR 4,200. As in the past, female business school graduates receive smaller compensations in general as their male peers. This gap is especially significant in the private sector. The report addresses the reasons behind the salary gap. The business school graduates that responded to the survey are in average satisfied with their university degree. However, the report shows multiple areas of improvement within the development of specific career related skills and knowledge during the studies. For instance, learning negotiation skills arose as one of the main points of improvement when assessing the career relevance of university education in all the universities. On the other hand, the theoretical skills within own subject of and language skills in Swedish were pointed out as areas that are overemphasized in academic education compared with the skills that are perceived a most relevant in work life.
  5. 5. 5 Sammanfattning Ur rapporten framgår det att recessionen som varit rådande redan under flera års tid inte påverkat de unga ekonomernas sysselsättning. Efter utexamineringen har ekonomie magistrarna sökt sig speciellt till finansierings- och ekonomiförvaltningsuppgifter. Löneskillnaden mellan män och kvinnor är fortfarande synlig. Sysselsättnings- och arbetslöshetsgraden för respondenterna i undersökningen Viisi vuotta työelämässä (Fem år i arbetslivet) är på samma nivå som i undersökningen från 2011, som riktade sig till ekonomie magistrar utexaminerade år 2005. I jämförelse med övriga personer, som avlagt akademisk examen för fem år sedan, har ekonomerna en stark ställning på arbetsmarknaden. Arbetslöshetsgraden är en procent. Endast de medicinska och juridiska utbildningarna har klarat sig bättre. Dessa har bägge en arbetslöshetsgrad på noll procent. Variationen i lönenivån i arbetslivsundersökningarna intresserar många. I jämförelse med undersökningen som gjordes för två år sedan har medianlönen stigit med ungefär 140 euro och låg vid svarstidpunkten på 4200 euro. Precis som tidigare förtjänar kvinnorna mindre än männen. Speciellt stora är löneskillnaderna i stora företag inom den privata sektorn. I rapporten dryftas också orsaker som ligger bakom löneskillnaden. Ekonomerna som besvarat enkäten är i huvudsak nöjda med sin universitetsexamen. Då de utvärderade enskilda kunskaper och färdigheter som behövs i arbetslivet, framkom det dock att undervisningen kunde utvecklas på många punkter. T.ex. förhandlingsteknik ansågs vara ett av de viktigaste utvecklingsområdena vid alla universitet. Å andra sidan tycks universiteten satsa mer på den egna branschens teoretiska kunnande och kunskaper i svenska än vad respondenterna upplevt att arbetslivet krävt. Största delen av de utexaminerade ekonomie magistrarna år 2007 är sysselsatta i huvudstadsregionen. Den vanligaste arbetsgivaren är ett stort, med över 250 anställda, privat storföretag eller ett statligt bolag.
  6. 6. 6 2. Johdanto Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto on kehittänyt yliopistojen yhteisen tutkimusmallin (uraseuranta), jonka avulla voidaan seurata korkeakoulutettujen työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Uraseurannan keskeisimpänä päämääränä on tuottaa tietoa ennen kaikkea akateemisesti koulutettujen työllistymisen laatuun liittyvistä tekijöistä. Suomen Ekonomiliitto SEFE seuraa säännöllisesti ekonomien sijoittumista työelämään. Yhteistyössä Aarresaari-verkoston kanssa on julkaistu raportti kahden vuoden välein (Viisi vuotta työelämässä, vuosina 2007, 2009 ja 2011). Tämä raportti on jatkoa edellä mainituille raporteille ja tässä esitetyt tiedot täydentävät kuvaa ekonomien työelämään sijoittumisesta. SEFE seuraa ja tuottaa säännöllisesti tietoa myös esimerkiksi vastavalmistuneiden tilanteesta työmarkkinoilla. Rissasen (2013) koostamaa raporttia vastavalmistuneiden kauppatieteilijöiden työllistymisestä on hyödynnetty tässä raportissa taustamateriaalina. Tässä raportissa tarkastellaan vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien työllistymistä, työuran alkua ja vastaajien mielipiteitä koulutuksesta. Raportin kolmannessa luvussa käsitellään viisi vuotta työelämässä olleiden kauppatieteilijöiden työllisyystilannetta sekä esimerkiksi palkkausta. Neljäs luku käsittelee kyselyyn vastaajien suhtautumista yliopistokoulutukseen erityisesti suhteutettuna työelämän tarpeisiin. Viidennessä luvussa pureudutaan tarkemmin vastaajien työuran alkuvaiheisiin sekä urakehitykseen kuluneiden viiden vuoden aikana. Kuudes luku puolestaan käsittelee kutakin kauppatieteellistä koulutusyksikköä kerrallaan pureutuen valmistuneiden vastauksiin koulutusyksiköittäin. Raportin loppupuolella esitellään tarkemmin aineistoa ja sen käsittelyä.
  7. 7. 7 3. Viisi vuotta työelämässä olleiden työllisyystilanne on hyvä Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden työllisyysaste oli kyselyhetkellä syksyllä 2012 hyvä. Vakituisessa kokopäivätyössä on 79 prosenttia vastaajista, kun taas toiseksi suurimman ryhmän, perhevapailla olevien, osuus on yhdeksän prosenttia vastaajista. 32 vastaajaa oli kyselyhetkellä määräaikaisessa työsuhteessa, mihin tavanomaisimpia syitä olivat luonteeltaan projekti- tai kausiluontoinen työ tai sijaisuudet. Työttömänä työnhakijana oli kuusi vastaajaa, eli vain 0,8 prosenttia vastaajista, mikä on hieman vähemmän verrattuna kahden vuoden takaiseen tutkimukseen. Verrattaessa kaikkien ekonomien yhteiseen työttömyystilanteeseen, viisi vuotta työelämässä olleiden tilanne näyttää aavistuksen paremmalta. Vuonna 2012 työttömänä oli 4,1 prosenttia kaikista ekonomitaustaisista työikäisistä.1 Näyttää kaiken kaikkiaan siltä, ettei talouden jatkuva epävarmuus ole vaikuttanut nuorten ekonomien työllisyystilanteeseen. Peilattaessa tätä kyselytulosta vuonna 2012 valmistuneiden kyselyn (Rissanen 2013) tuloksiin voi huomata, ettei työllisyystilanne talouden taantumasta huolimatta näyttänyt huonolta myöskään vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden näkökulmasta. 1 Akavan koulutusrekisteri 12/2011 ja Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvut keskimääräisesti vuoden 2012 aikana
  8. 8. 8 1 Työmarkkina-asema kyselyhetkellä syksyllä 2013,% Yksityisen sektorin suuret työnantajat näyttävät edelleen olevan suurimpia kauppatieteiden maistereiden työllistäjiä. Yli puolet eli 352 kyselyyn vastannutta ekonomia oli kyselyhetkellä työsuhteessa yli 249 työntekijää työllistävään yksityiseen yritykseen tai valtionyhtiöön. Verrattuna kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn päätyönantajaryhmien jakauma on pysynyt lähes samana. Tämän ja aiempien tutkimusten valossa voidaankin karkeasti sanoa, että noin puolet kauppatieteiden maistereista työllistyy suuriin yksityisiin yrityksiin tai valtionyhtiöihin. Verrattaessa tutkimuksen kohteena olevien vuonna 2007 valmistuneiden maisterien nykyistä työnantajaa suhteessa valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työnantajaan ei suuria eroja ole havaittavissa. Pienten ja keskisuurten yritysten joukosta on muutaman prosenttiyksikön verran siirtymää suuryritysten tai valtionyhtiöiden palvelukseen, mutta muiden ryhmien osalta tilanne on pysynyt lähes samana. 83% 1% 4% 1% 1% 9% 1% Vakituinen tai määräaikainen kokopäivätyö Vakituinen tai määräaikainen osa- aikatyö Itsenäinen yrittäjä/ ammatinharjoittaja/ freelancer Työtön työnhakija Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon tai arvosanaan) Perhevapaa (äitiys-/ isyys-/ vanhempain- / hoitovapaa) Muu tilanne %, N=713
  9. 9. 9 51 15 14 5 1 6 3 3 3 0 0 10 20 30 40 50 60 Yksityinenyritystai valtionyhtiö,yli249 työntekijää Yksityinenyritystai valtionyhtiö,alle250jayli 49työntekijää Yksityinenyritystai valtionyhtiö,alle50 työntekijää Kunta,kuntayhtymä, kunnallinenliikelaitos (esim.sairaanhoitopiiri) Ammattikorkeakoulu Valtio,valtionliikelaitos Yliopisto Järjestö,seurakunta,säätiö taivastaava,itsenäinen julkisoikeudellinenlaitos… Omayritys,vastaanotto, toiminimitms. Muutyönantaja % N=696 Verrattaessa naisten ja miesten keskinäistä sijoittumista työmarkkinoille voidaan sanoa miesten olevan erityisen vahvasti yksityiselle sektorille keskittyneitä. Naisia puolestaan on aavistuksen suurempi prosenttiosuus töissä julkisella puolella sekä niin sanotulla kolmannella sektorilla (järjestöt, säätiöt, yhteisöt). 3 Erot naisten ja miesten sijoittumisessa työmarkkinoilla, % 0 20 40 60 80 Yksityinen yritys, valtionyhtiö tai oma yritys Julkinen sektori (kunta, valtio) Kolmas sektori Miehet Naiset N: 1252 2 Työssäolleiden vastaajien jakautuminen erityönantajasektoreille, %
  10. 10. 10 32 30 26 22 19 14 8 6 6 5 5 4 1 0 33 24 22 21 19 12 11 6 5 5 4 3 0 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Nykyisen päätyön luonne Ensimmäisen päätyön luonne 3.1 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät yleisimpiä työtehtäviä Nykyisen työtehtävän luonne on useimmilla vastaajilla vaihtunut viiden vuoden aikana merkittävästi. Esimerkiksi johto- ja esimiestehtävien osuus on kasvanut 11 prosentista 26 prosenttiin vastaajien keskuudessa. Läpi viisivuotisen ekonomiuran yleisimpiä ekonomin tehtäviä ovat olleet rahoitus- ja taloushallinnon tehtävät.2 Tutkimuksen valossa voidaan sanoa, että neljä eri tehtäväkenttää erottuu selvästi tarkasteltaessa ekonomien erilaisia työtehtäviä. Rahoitus ja taloushallinto, suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät, johto- ja esimiestehtävät sekä markkinointiin ja myyntiin liittyvät tehtävät ovat yleisiä työtehtäviä niin vastavalmistuneiden kuin viisi vuotta työelämässä olleidenkin ekonomien parissa. Mainitut työtehtävät myös esiintyvät suosituimpina tarkasteltaessa eri yliopistojen välisiä trendejä työtehtäviin jakautumisessa, eikä suuria eroja eri yliopistoyksiköiden välillä tässä suhteessa esiinny. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät ovat kirineet 2 Kuviossa 4 vastaajat saivat valita useamman eri tehtäväalueen 4 Ensimmäisen ja nykyisen päätyön luonteiden vertailu, %
  11. 11. 11 yleisimpinä työtehtävän luonteena ohi johto- ja esimiestehtävien. Muutoin vuonna 2007 valmistuneiden yleisimmät tehtävät ovat samoja verrattuna vuonna 2005 valmistuneiden työtehtäviin. Sukupuolten väliset erot nykyisen päätyötehtävän luonteessa ovat pienehköjä, ainoastaan johto- ja esimiestehtävissä työskentelee lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi osuus miehiä kuin naisia. Mielenkiintoista on, että rahoituksen ja taloushallinnon tehtävissä työskentelee täsmälleen neljännes sekä kyselyyn vastanneista miehistä että naisista, joskin näiden tehtäväalueiden kirjo on laaja ja sen sisällä vastaajat voivat sijoittua monenlaisiin tehtäviin. 5 Sukupuolten erot nykyisten työtehtävien jakautumisessa, % Hieman yli puolet vastaajista (51%) eli 352 ekonomia kertoo hyödyntävänsä työssään jatkuvasti yliopistokoulutuksessa oppimiaan taitoja. Toinen puoli, (46%) vastaajista mainitsee hyödyntävänsä opiskelemiaan taitoja jonkin verran. Hieman vajaa 30 vastaajaa (4%) ei tunnusta tarvitsevansa opittua osaamistaan juuri lainkaan. Verrattuna valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työhön, jolloin 37% hyödynsi jatkuvasti ja 55% jonkin verran koulutuksessa oppimiaan taitoja, nykytyössään selvästi suurempi osa vastaajista voi jatkuvasti hyödyntää ekonomikoulutuksessa oppimiaan taitoja. Yli 70 prosenttia (74%) vastaajista sen sijaan kokee, että heidän nykyiset työnsä vastaavat heidän omaa koulutustasoaan hyvin. Myös tässä viiden vuoden työkokemus on tehnyt 0 5 10 15 20 25 30 Miehet Naiset
  12. 12. 12 tehtävänsä, sillä vastavalmistuneina vain hieman yli puolet (53%) koki työtehtävänsä vastanneen koulutustasoaan. 6 Ensimmäisen työn ja nykyisen työn sekä koulutuksen vastaavuus, % Vuonna 2007 valmistuneista ekonomeista noin viidesosa työskentelee tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan. Tähän on moninaisia syitä, joista päällimmäisenä esille nousee muutoin mielenkiintoinen työ, jonka tarjoamat haasteet ovat erilaisia kuin koulutukseen liittyviä. Muita esille nousevia syitä koulutustasoa alempiin työtehtäviin ovat muun muassa vaikeus saada koulutusta vastaavaa työtä, parempi palkka tai muut työehdot sekä jatkaminen samoissa tehtävissä kuin jo ennen valmistumista. Yliopistokohtaisia eroja ei niinkään ole havaittavissa verrattaessa eri yliopistoista valmistuneiden kauppatieteiden maisterien työtehtävien ja koulutustason vastaavuutta viiden vuoden työuran jälkeen. 2 16 74 8 13 28 53 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastasi hyvin koulutustasoa Työ oli koulutukseen nähden vaativampaa Nykyinen työ Ensimmäinen työ N: 713 (1.työ),692
  13. 13. 13 0 10 20 30 40 50 60 Työ on mielenkiintoista Työ mahdollistaa uralla etenemisen Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen Työtehtävät ovat monipuolisia Työ on itsenäistä ja vastuullista Työ tarjoaa sopivasti haasteita Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Hieman samaa mieltä Hieman eri mieltä 7 Syyt koulutustasoa vastaamattoman työn vastaanottamiseen, % 3.2 Vastaajat kokevat työnsä luonteeltaan itsenäiseksi ja vastuulliseksi Viisi vuotta työelämässä olleet ekonomit ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työnsä eri osa- alueisiin (kuvio 8). Lähes kaikki vastaajat kertovat työnsä olevan itsenäistä ja vastuullista. 14 18 29 15 3 3 17 0 5 10 15 20 25 30 35 Jatkaatyössä,jossa olijoennen valmistumista Eiolesaanut koulutustasoa vastaavaatyötä Työonmuuten mielenkiintoisempaa Palkkaja/tai työehdotovat paremmat Muukoulutuson ohjannutnykyisiin tehtäviin Eiolehalunnut toimiakoulutusta vastaavissatöissä Muusyy % N=150 8 Työhön liittyvät haasteet, %
  14. 14. 14 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Työ on henkisesti liian kuormittavaa Työtä on liikaa Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino Työura on tavoitteiden mukainen Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Hieman samaa mieltä Hieman eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Hieman yllättäen useimmat vastaajat kokivat työsuhteen jatkuvuutensa varmaksi. Lähes koko valmistumisensa jälkeisen ajan jatkunut taloudellinen epävarmuus ei ole viiden valmistumisen jälkeisen vuoden aikana näyttänyt vaikuttavan vuonna 2007 valmistuneisiin ekonomeihin. Suurin osa vastaajista myös kokee, että työn ja muun elämän välillä vallitsee tasapaino. Ajateltaessa yhä kovenevia työelämän paineita sekä kiristyvää tilannetta työmarkkinoilla tämä tutkimustulos on positiivinen uutinen. Työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että työ ja vapaa-aika kulkevat tasapainossa keskenään. 3.3 Bruttokuukausipalkkojen mediaani on 4200 euroa Kokopäivätyössä olevien, viisi vuotta sitten valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden bruttokuukausipalkan mediaani säännöllisine lisineen syksyllä 2012 oli 4200 euroa. Mediaani on 140 euroa korkeampi kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa vuonna 2005 valmistuneista. Tarkasteltaessa eri yliopistoista valmistuneiden palkkojen mediaaneja näyttävät Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneet olevan hivenen edellä muualta maasta valmistuneita (palkkojen mediaani 4700 euroa). 9 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, %
  15. 15. 15 10 Kokopäivätyössä olevien bruttokuukausipalkan (säännöllisine lisineen) jakauma yliopistotaustoittain syksyllä 2012 Yleisellä tasolla tarkasteltuna palkkaluokat näyttävät jakautuvan tasaisesti melko laajalle asteikolle. 20 prosenttia vastaajista ansaitsee yli 5500 euroa, mutta noin 20 prosenttia vastaajista ansaitsee alle 3500 euroa palkkataulukon mediaanin ollessa 4200 euroa. Palkkojen laaja vaihtelevuus viisi vuotta työelämässä olleiden keskuudessa vaihtelee paitsi opiskellun pääaineen ja työsektorin mukaan, myös erilaisten urapolkujen ja erivauhtisen työtehtävissä etenemisen myötä. 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 Aalto BIZ (N=115) Tampere (N=42) Turku (N=55) Hanken (N=72) Lappeenranta… Itä-Suomi (N=31) Oulu (N=39) Vaasa (N=111) Jyväskylä (N=66) Åbo (N=23) Alakvartiili - mediaani - yläkvartiili
  16. 16. 16 11 Bruttokuukausipalkka kokopäivätyössä säännölliset lisät mukaan lukien, % 12 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen pääainetaustoittain, % 7 12 20 18 13 10 20 0 5 10 15 20 25 Alle 3000 e 3000-3499 e 3500-3999 e 4000-4499 e 4500-4999 e 5000-5499 e 5500 e- % N=601 2000.0 2500.0 3000.0 3500.0 4000.0 4500.0 5000.0 5500.0 6000.0 keskiarvo mediaani
  17. 17. 17 Kuukausipalkkojen jakauma kulkee suhteellisen lähellä toisiaan vertailtaessa eri pääainetaustaisten ekonomien bruttokuukausipalkkoja. Korkeimpiin bruttotuloihin ovat päässeet rahoitustaustaiset vastaajat. 13 Naisten ja miesten väliset kuukausipalkkaerot Verrattaessa kahden vuoden takaiseen kyselyyn, eivät naisten ja miesten väliset palkkaerot ole juurikaan kaventuneet. Erot sekä palkkakeskiarvoissa että palkkojen mediaaneissa ovat lähes täsmälleen samaa luokkaa kuin vuonna 2011 toteutetussa kyselyssä. Huomattavaa on, että miesten palkkakeskiarvoa vetää ylöspäin eniten ansaitsevat, jotka 10 000 – 16 000 euron kuukausiansioillaan saavat huomattavasti suurempia tuloja kuin eniten ansaitsevat naiset (7000 – 12 000 euroa). Kahden vuoden takaisen kyselyn tapaan suurin palkkaero sukupuolten välillä on yksityisen sektorin isoissa yrityksissä, kun taas pienin kunnan ollessa työnantajana. Kuntasektorilla palkkaeroja tasaa nimenomaan palkkahaitarin yläpää, joka ei nosta palkkoja yhtä korkealle kuin yksityisellä sektorilla. Viisi vuotta työelämässä olleiden kohdalla syyt palkkaepätasa-arvoon vaikuttavat olevan samantyyppisiä kuin muillakin kauppatieteiden maistereilla. Ekonomiliiton selvityksissä on huomattu, että naiset pyytävät jopa useita satoja euroja vähemmän palkkaa kuin miehet. Siinä missä mies pyytää mahdollisimman paljon, nainen pyytää palkkahaarukan alaosan 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 keskiarvo alakvartiili mediaani yläkvartiili naiset miehet
  18. 18. 18 palkkaa. Naiset myös pyytävät harvemmin palkankorotusta ja työskentelevät miehiä yleisemmin erilaisissa tukitoiminnoissa, kuten henkilöstöhallinnossa, viestinnässä tai markkinoinnissa. Näissä tehtävissä palkkataso on alempi kuin talous- ja liiketoimintatehtävissä, joihin miehet yleisemmin suuntaavat. Jakautuminen eri työtehtäviin näkyy jo opiskeluvaiheessa, kun miehet tyypillisemmin suuntautuvat ”kovien aineiden” kuten laskentatoimen ja rahoituksen pariin, kun taas naiset valitsevat mieluummin esimerkiksi markkinointia ja johtamista. Lisäksi yksi merkittävimmistä syistä palkkaeroille on, etteivät naiset pyri yhtä aktiivisesti vaativampiin tehtäviin kuin miehet. Uravalmentajat ja rekrytoijat ovat todenneet, että miehelle avoimen työtehtävän hakemiseen riittää, jos hän täyttää yhdenkin vaatimuksen viisikohtaisesta listasta. Nainen puolestaan epäröi hakemista ja osaamistaan, mikäli täyttää vain neljä viidestä tehtävässä vaaditusta osaamisalueesta. Tarkasteltaessa työsektorin mukaista palkkausta, näyttäytyy julkisen sektorin matalampi palkkataso selkeänä. Tällä sektorilla, mukaan lukien kunnat, kuntayhtymät, eri korkeakoulut sekä valtio, kuukausipalkkojen keskiarvo jää alle 4000 euron. Vastaavasti yksityisessä yrityksessä työskentelevien bruttokuukausipalkkojen keskiarvo ylittää 4000 euroa yrityksen koosta riippumatta. Korkeimpiin palkkoihin näyttävät yltävän suurissa, yli 250 työntekijää työllistävissä yksityisissä yrityksissä tai valtionyhtiöissä työskentelevät ekonomit. Oman yrityksen tai toiminimen nimiin täyspäiväisesti työskenteleviä ei viisi vuotta työelämässä olleista kauppatieteiden maistereista löydy kuin 20, mutta heidän mediaanikuukausipalkkansa pärjää hyvin vertailussa muilla tahoilla työskenteleville. Toki palkkojen keskihajonta on yrittäjien keskuudessa kaikista sektoreista suurin: kuukausipalkat voivat olla mitä tahansa nollasta eurosta kymmeneen tuhanteen euroon tai yli.
  19. 19. 19 14 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työnantajasektorin mukaan 15 Bruttokuukausipalkkojen mediaanit eri työnantajasektoreilla 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 keskiarvo alakvartiili mediaani yläkvartiili 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 Yksityinenyritystai valtionyhtiö,yli250… Yksityinenyritys,50-249 työntek. Yksityinenyritys,alle50 työntek. Kunta Valtio AMK Yliopisto Järjestö,säätiö Omayritys,toiminimi mediaani
  20. 20. 20 Pohdittaessa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja voidaan yksi selitys löytää myös miesten hivenen suuremmasta prosenttiosuudesta yksityisen sektorin palveluksessa, jossa palkkataso vaikuttaa olevan julkista puolta sekä kolmatta sektoria korkeampi. Kuten kappaleessa 2.0 olevasta kuviosta 3 käy ilmi, naiset ovat hieman miehiä enemmän työllistyneet matalampien palkkaluokkien työmarkkinasektoreille. Tarkasteltaessa bruttokuukausipalkkojen jakautumista pääasiallisimman työtehtävän mukaan nousevat johto- ja esimiestehtävissä työskentelevät odotetusti palkkatasoltaan korkeimmalle. Keskimääräisesti matalimmat kuukausipalkat ovat tutkimustyössä, asiakas- ja potilastehtävissä sekä toimistotehtävissä työskentelevillä. Kuvioissa 16 ja 17 voi verrata bruttokuukausipalkkojen jakautumisen vaihtelua vuonna 2005 ja 2007 valmistuneiden kohdalla viiden vuoden kuluttua valmistumisesta.3 16 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työtehtävien mukaan 3 Vuonna 2005 valmistuneiden kohdalla ei ole saatavilla kaikkia kvartiilitietoja (kuvio 17) 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
  21. 21. 21 17 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työtehtävien mukaan vuonna 2005 valmistuneilla syksyllä 2010 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
  22. 22. 22 4. Kauppatieteiden maisterin tutkintoon ollaan tyytyväisiä Neljännes kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista kertoo olevansa erittäin tyytyväisiä yliopistokoulutukseen työuransa kannalta. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet eli 91% vastaajista kokee tutkintonsa positiivisena ollen siihen erittäin tyytyväisiä (25%), tyytyväisiä (44%) tai melko tyytyväisiä (22%). 18 Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta, % Tarkasteltaessa tyytyväisyyttä yliopistotutkintoon yliopistokohtaisesti antavat Tampereen yliopistosta valmistuneet maisterit korkeimman keskiarvon (5.0) tutkinnolleen.4 Tosin hajonta kaikkien yliopistojen sisällä vaihtelee välillä 4,6 – 5,0, joten yliopistokohtaiset erot ovat pienet. Tampereelta valmistuneista 72 prosenttia oli erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen tutkintoonsa, kun taas heikoimman keskiarvon saavuttaneesta Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden joukosta 59 prosenttia on erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä tutkintoonsa. 4 Kyselyssä käytetty asteikko 1-6, jossa 1=erittäin puutteellisesti,2=puutteellisesti,3= melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti 1 1 7 22 44 25 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen % N=711
  23. 23. 23 4.1 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet eivät aina kohtaa Kyselylomakkeeseen vastaajilta kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu kyseisiä tietoja ja taitoja kehitti. Saadut vastaukset mahdollistavat koulutuksen työelämärelevanssin arvioinnin, joskin on muistettava, että vastaajien opiskeluajasta on kulunut yli viisi vuotta ja tänä aikana koulutuksessa on tapahtunut varmasti monenlaisia muutoksia. 19 Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen Kyselyn perusteella näyttää siltä, että sekä neuvottelutaidot (keskiarvojen erotus 1,7) että organisointi- ja koordinointitaidot (keskiarvojen erotus 1,5) ovat työelämässä tarvittavia valmiuksia, johon yliopistokoulutus on antanut heikoimmat valmiudet suhteessa koettuun tarpeeseen. Osuvimmin yliopistokoulutus on valmistanut opiskelijoita englannin kielen viestintätaitojen käyttäjiksi (keskiarvojen erotus 0,3) sekä taloussuunnittelun, budjetoinnin ja yritystoiminnan perusteiden tuntijoina (erotus 0,1). Yliopisto on myös kehittänyt valmiuksia, joille kyselyyn vastaajat eivät viiden vuoden työuransa aikana ole juuri käyttöä löytäneet. Tällaisia valmiuksiaovat olleet ruotsin kielen viestintätaidot (keskiarvojen erotus - 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 Merkitys työssä Yliopisto kehitti
  24. 24. 24 0,9) sekä jossakin määrin myös oman alan teoreettisen osaamisen hyödyntäminen (erotus - 0,2). Tutkimuksessa esitetty vertailu vastausten ”merkitys työssä – opiskelu kehitti” välillä antaa mahdollisuuden peilata saatuja keskiarvoja keskenään ja tulkita tuloksista työelämässä vaadittavia osa-alueita, joihin yliopistokoulutus on tai ei ole pystynyt vastaamaan. Kuten mainittua, on muistettava, että kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden vastaukset koskevat yli viiden vuoden takaista opiskeluaikaa. 20 "Merkitys työssä - opiskelu kehitti" keskiarvojen erotus KTM -tutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden mielestä kuviossa 16 esitellyistä vaihtoehdoista työtehtävissä tärkeimmät taidot ovat ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot ynnä muut sosiaaliset taidot, organisointi- ja koordinointitaidot sekä analyyttiset, systemaattisen -1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taidot Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisutaidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Esimiestaidot Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelun ja budjetoinnin tuntemus Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Tieto- ja viestintätekniikan taidot Suomen kielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot Englannin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot Esiintymistaito Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
  25. 25. 25 ajattelun taidot. Näiden taitojen keskiarvo on tutkimuksessa vähintään 5,3.5 On havaitsemisen arvoista, että taidot ovat täysin samat kuin vuonna 2011 toteutetussa kyselyssä lähes samoin keskiarvoin. Myös sukupuolten väliset, pienehköt mielipide-erot työssä merkityksellisten taitojen osalta ovat säilyneet ennallaan kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Miehet kokivat esimiestaidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemisen sekä englannin kielellä viestimisen hivenen merkityksellisemmiksi taidoiksi työelämässä kuin naiset, jotka puolestaan painottivat organisointi- ja koordinointitaitoja, tiedonhankintataitoja, tieto- ja viestintätekniikan taitoja sekä projektinhallintataitoja enemmän kuin miehet. Tutkimukseen vastanneiden kauppatieteiden maisterien mielestä yliopisto-opinnot kehittivät parhaiten tiedonhankintataitoja, analyyttisia, systemaattisen ajattelun taitoja, englannin kielen viestintätaitoja sekä oman alan teoreettista osaamista. Näiden keskiarvot olivat vähintään 4,4. Annetuista vaihtoehdoista vähiten yliopisto-opinnot kehittivät esimiestaitoja, neuvottelutaitoja sekä opetus-, koulutus- tai ohjaustaitoja. Muutoksia kahden vuoden takaiseen kyselyyn ei ole havaittavissa. Opiskelupaikkakunnittain tarkasteltuna yliopistojen väriset erot lomakkeessa mainittujen tietojen ja taitojen kehittäjinä ovat kymmenysten sisällä. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna Åbo Akademi on nostanut sijoitustaan viimeiseltä sijalta parhaat keskiarvot saaneeksi yliopistoksi. Myös Hanken, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu sekä Turun kauppakorkeakoulu ovat vuonna 2007 valmistuneiden opiskelijoidensa mielestä onnistuneet hienosti lomakkeessa kysyttyjen tietojen ja taitojen kartuttamisessa. Yliopistojen välisiin painotuseroihin opintojen aikana kehittyneissä taidoissa perehdytään tarkemmin kunkin koulutusyksikön kohdalla luvussa 5. 5 Asteikko 1-6; 1=erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3= melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti
  26. 26. 26 21 Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten opiskelu kehitti kaikkia mainittuja tietoja ja taitoja yhteensä 3.6 3.7 3.8 3.9 4.0 4.1
  27. 27. 27 5. Valmistuneiden työllisyystilanne vuonna 2007 oli hyvä 80 prosenttia kyselyyn vastanneista oli työsuhteessa valmistumishetkellään vuonna 2007. Vastaajista 11 prosenttia jatkoi opiskelun loputtua työttömänä työnhakijana ja seitsemän prosenttia puolestaan opiskelijoina. Työttömyysprosentti vuonna 2007 vastavalmistuneiden kohdalla on pudonnut verrattuna kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn jolloin se oli 15,1. On mielenkiintoista, että verrattaessa vuonna 2012 valmistuneille suunnattuun kyselyyn (Rissanen 2013) työllisyysluvut ovat lähes samat kuin vuonna 2007 valmistuneilla. Vuonna 2007 yleinen taloustilanne oli aivan eri kuin vuonna 2012. Vuonna 2007 ekonomien yleinen työttömyysprosentti oli 3,7 prosenttia6, joten vastavalmistuneet eivät aivan yltäneet kaikkien ekonomitaustaisten työssäkävijöiden yleiselle työllisyystasolle. Toisaalta tilanne on korjaantunut viiden vuoden aikana, sillä kyselyhetkellä vuonna 2007 valmistuneiden maisterien työttömyysprosentti oli ekonomien yleistä työttömyysprosenttia alemmalla tasolla. 22 Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien tilanne valmistumishetkellä 6 Akavan koulutusrekisteri 12/2011 ja Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvut keskimääräisesti vuoden 2012 aikana 80 11 7 2 0 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Työssä Työtön työnhakija Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon tai arvosanaan) Perhevapaa (äitiys-/ isyys-/ vanhempain-/ hoitovapaa) Työskentely apurahalla Muu tilanne %
  28. 28. 28 Pääainekohtainen vertailu osoittaa, että opintotausta on jonkin verran yhteydessä työllistymisnopeuteen valmistumisvaiheessa. Rahoituksen tai tilintarkastuksen opiskelijoista kukaan ei ollut työttömänä työnhakijana valmistuessaan vuonna 2007. Huomionarvoista on myös kansantalouden pääaineesta valmistuneiden maistereiden korkea työttömyyslukema valmistumisvaiheessa. Yli 30 % tästä ryhmästä ilmoittautui valmistuessaan työttömäksi työnhakijaksi. Verrattuna vuonna 2005 valmistuneisiin maistereihin näyttää vuonna 2007 valmistuneilla olleen paremmat näkymät työmarkkinoilla. Siinä missä vuonna 2005 valmistuneista oli valmistumishetkellä työsuhteessa 72,7 % ja työttömänä työnhakijana 15,1 %, olivat vastaavat osuudet vuonna 2007 valmistuneiden kohdalla 80,0 % (työsuhteessa) ja 10,6 % (työnhakijana). Tarkasteltaessa valmistumishetken tilannetta yliopistoittain yleisimmin töitä olivat löytäneet Tampereen (92%) ja Vaasan (85%) yliopistoista valmistuneet. Matalimmat työssä olevien valmistuneiden osuudet olivat Itä-Suomen (67%) ja Jyväskylän (71%) yliopistoista valmistuneilla. Mielenkiintoista on, että kahden vuoden takaisessa kyselyssä Jyväskylän yliopistosta vuonna 2005 valmistuneet olivat parhaiten työllistettyjä valmistumishetkellä (82%), mutta nyt työssä olevien prosenttiosuus oli pudonnut yhdeksi matalimmista ja työttömien työnhakijoiden osuus kasvanut suurimmaksi (23%) vertailtaessa muihin yliopistoihin. Matalimmat työttömien työnhakijoiden osuudet olivat Aalto-yliopistosta (6%), Hankenilta (6% ) tai Tampereen yliopistosta (6%) valmistuneilla. Sukupuolten väliset erot työllistymisessä näyttävät kyselyn perusteella olleen vähäisiä vuonna 2007. Naiset näyttävät olleen hieman yleisemmin työsuhteessa, mutta toisaalta valmistumisvaiheessa naisia on ollut suurempi osuus myös työttöminä työnhakijoina. Miesten osalta on mielenkiintoista huomata heistä reilun kymmenesosan jääneen valmistumisvaiheessa työvoiman ulkopuolelle jatkaen päätoimisina opiskelijoina tai ollen perhevapaalla. Kyselyssä ei eroteltu työvoiman ulkopuolelle jäämisen syytä, mutta voi olettaa suurimman osan työvoiman ulkopuolelle jääneistä miehistä jatkaneen päätoimisina opiskelijoina, eikä niinkään perhevapaalla.
  29. 29. 29 23 Naisten ja miesten työllisyys valmistumisvaiheessa, % Suurimmalla osalla niistä vastaajista, jotka eivät aloittaneet heti valmistumisensa jälkeen työelämässä, kului alle puoli vuotta työelämään siirtymiseen. Työllistymiseen saakka jatkuneen päätoimisen opiskelun tai perhevapaiden lisäksi vastaajat ilmoittivat syiksi työllistymisen venymiselle muun muassa myöhemmin alkamaan sovitut työsuhteet, ulkomaille muuton sekä kesätöissä toimimisen. Lisäksi muutama vastaaja oli suorittanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon eläkkeellä ollessaan, eikä näin enää siirtynyt työelämään valmistuttuaan. Alueelliset työmarkkinat heijastuvat voimakkaasti työllistymiseen uran alkuvaiheessa. Alueelliset työmarkkinat myös vaikuttavat opintojen aikaisen työkokemuksen laatuun, mikä puolestaan heijastuu valmistumisen jälkeiseen työllisyyteen. Niinpä eri yliopistoista valmistuneiden työllistymisen vertailusta heti valmistumisen jälkeen ei kannata vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 5.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ aloitettiin usein jo opiskeluaikana Kuten edellä on mainittu, neljä viidestä vastaajasta oli jo valmistumishetkellään vuonna 2007 työsuhteessa. Siksi on hyvä huomata, että otsikon mukainen ”ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ” tarkoittaa monen kohdalla jo opiskeluaikana aloitettua 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Työssä Työttömänä Työvoiman ulkopuolella Muu tilanne Naiset (N: 415) Miehet (N: 272)
  30. 30. 30 työsuhdetta. Lähes kaksi kolmannesta eli 63 prosenttia vastavalmistuneista aloitti varsinaisen työuransa suoraan vakituisessa kokopäivätyössä, kun taas vajaa kolmannes siirtyi opinnoistaan määräaikaiseen työsuhteeseen. Vakituisissa työsuhteissa aloittaneiden osuus oli vuonna 2007 valmistuneiden joukossa jopa korkeampi kuin vuonna 2005 valmistuneiden kohdalla, jolloin osuus oli 57 prosenttia. 24 Ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonne, % Vakituisissa työsuhteissa aloittaneiden osuus on korkea verrattuna monelta muulta koulutusalalta valmistuneisiin. Yhtenä merkittävimmistä selittäjistä on työnantajasektori, sillä kauppatieteilijät työllistyvät pääasiallisesti yksityiselle sektorille, jossa vakituiset työsuhteet ovat tutkimusten (esimerkiksi Korhonen ja Sainio 2006) mukaan huomattavasti yleisempiä kuin julkisella puolella. Kuten mainittu, kauppatieteilijät työllistyvät pääsääntöisesti yksityiselle sektorille. Vuonna 2007 valmistuneista peräti 81 prosenttia löysi ensimmäisen työpaikkansa yksityisestä yrityksestä tai valtionyhtiöstä. Verrattaessa vastaajien nykyisiin työnantajiin on suhde yksityisten työnantajien ja muiden välillä pysynyt lähes ennallaan, sillä syksyllä 2012 80 prosenttia vastaajista työskenteli yksityisessä yrityksessä tai valtionyhtiössä. Verrattuna ekonomiuran alkuvaiheisiin vastaajien urapolut ovat hivenen kallellaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä suuryrityksiin ja valtionyhtiöihin. 63 2 31 2 2 1 0 10 20 30 40 50 60 70 Vakituinen kokopäivätyö Vakituinenosa- aikatyö Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikainenosa- aikatyö Itsenäinenyrittäjä/ ammatinharjoittaja/ freelancer Työllistetty/ työharjoittelu % N=713
  31. 31. 31 25 Ensimmäisen työn päätyönantaja, % Verrattaessa ensimmäisen työpaikan sijaintia opiskelupaikkakuntaan on helppo huomata, kuinka pääkaupunkiseudun työmahdollisuudet vetävät vastavalmistuneita kauppatieteiden maistereita puoleensa. Erityisen selkeä trendi muutossa työn perässä pääkaupunkiseudulle näkyy Turussa, Tampereella ja Lappeenrannassa opiskelleilla, kun taas kauempana pääkaupunkiseudusta opiskelleille (Itä-Suomi, Oulu) muutto on näyttänyt olevan hieman isompi kynnys ja suurehko osuus heistä on jäänytkin opiskelumaakuntaansa valmistumisen jälkeen. Työn perässä ulkomaille muuttaneita on noin 10 prosenttia molempien ruotsinkielisten yliopistojen (Hanken, Åbo Akademi) opiskelijoista, muista yliopistoista ulkomaille on muuttanut huomattavasti pienempi osuus. Hankenin kohdalla on hyvä huomata, ettei kyselyssä ole eroteltu Helsingissä ja Vaasassa opiskelleita, minkä vuoksi ei voida tarkasti tietää, jäikö opiskelija opiskelumaakuntaansa vai muuttiko muualle Suomeen. 47 16 18 4 0 4 5 3 2 0 0 10 20 30 40 50 % N=715
  32. 32. 32 26 Ensimmäisen työpaikan sijainti verrattuna opiskelupaikkakuntaan, % 5.1.1 Pääainetausta ohjaa valmistumisen jälkeisen työn luonnetta Ensimmäisen työpaikan pääsääntöistä työtehtävien luonnetta on avattu jo luvussa 2.1. Suurin muutos verrattuna ensimmäistä ja nykyistä työtehtävien luonnetta on tapahtunut selkeässä siirtymisessä kohti johto- ja esimiestehtäviä sekä suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtäviä. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat
  33. 33. 33 27 Ensimmäisen työtehtävän pääasiallinen luonne, % Vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri työllistyy yleisimmin erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Alla olevassa taulukossa on esitetty erilaisilla pääainetaustoilla valmistuneiden maistereiden kaksi yleisintä ensimmäisen työtehtävän pääsääntöistä luonnetta. Pääainetausta Ensimmäisen työn pääluonne Johtaminen ja organisointi (N:106) Markkinointi ja myynti, suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät Markkinointi (N:118) Markkinointi ja myynti, toimistotehtävät Kansantaloustiede (N:33) Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, tutkimus Tietojärjestelmätiede (N:50) Suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät, konsultointi tai koulutus Laskentatoimi ja rahoitus (N:163) Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, konsultointi tai koulutus Yritysjuridiikka, talousoikeus (N:45) Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, toimistotehtävät Yrittäjyys (N:14) Opetus tai kasvatus, johto- ja esimiestehtävät Logistiikka (N:27) Konsultointi tai koulutus, johto- ja esimiestehtävät Kansainvälinen liiketoiminta (N:18) Suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät, markkinointi ja myynti, toimistotehtävät 28 Ensimmäisen työn luonne pääaineittain 4 3 7 11 4 15 13 1 10 0 2 0 26 4 0 5 10 15 20 25 30 % N=714
  34. 34. 34 Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen ensimmäisessä työssä näyttää vuonna 2007 valmistuneiden kohdalla toteutuneen erinomaisesti. 29 Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen ensimmäisessä työssä, % 53 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi ensimmäisen työnsä vastanneen vaatimustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. 41 prosenttia vastaajista puolestaan arvioi työn olleen vaativuustasoltaan selvästi tai osittain koulutustasoa alhaisempaa, vain viisi prosenttia aloitti valmistumisen jälkeen koulutustasoaan vaativammissa tehtävissä. Verrattaessa sukupuolten välisiä eroja valmistumisen jälkeisen työtehtävän vaativuudessa on hivenen suurempi osuus miehistä työllistynyt koulutustasoa vastaavaan tai hivenen haastavampaan työhön kuin naiset. Naisista puolestaan hieman miehiä suurempi osuus on ensimmäisessä työpaikassaan työllistynyt koulutustasoaan selvästi tai osittain alhaisempaan työhön. 8 55 37 0 10 20 30 40 50 60 Ei ole voinut hyödyntää juuri lainkaan Hyödynsi jonkin verran/ osittain Hyödynsi jatkuvasti % N=713
  35. 35. 35 30 Sukupuolten väliset erot ensimmäisen työn ja koulutustason vastaavuudessa, % 5.2 Joka neljäs vastaaja ollut työttömänä viisivuotisen työuransa aikana Viisi vuotta valmistumisesta –kyselyyn vastatessaan kauppatieteilijät olivat olleet työelämässä valmistumisensa jälkeen keskimäärin neljä vuotta ja 11 kuukautta. Koulutusta vastaavaa työtä tutkimukseen vastanneet maisterit ovat tehneet keskimäärin neljä vuotta ja seitsemän kuukautta. Viiden vuoden työelämän aikana kauppatieteiden maistereilla on ollut keskimäärin kaksi työsuhdetta. Erillisiä työ- tai virkasuhteita puolestaan oli keskimäärin 2,8, mikä on jopa hieman vähemmän kuin kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa. Aiemmissa vastaavissa kyselyissä on käynyt ilmi, että verrattaessa kaikilta eri aloilta valmistuneisiin akateemisiin korkeakoulutettuihin mainitut luvut ovat kauppatieteilijöiden kohdalla yleistä keskiarvoa alempana, mistä voidaan vetää johtopäätös KTM-tutkinnon tarjoamasta vakaasta alustasta työuralle. Joka neljäs vastaaja on ollut työttömänä työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Osuus on pysynyt ennallaan kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn verrattuna. Kolme neljästä työttömyysjakson kokeneesta on kuitenkin ollut työttömänä vain kerran. Työttömyysajan mediaani työttömillä on ollut kolme kuukautta, mikä on täsmälleen sama 0 10 20 30 40 50 60 Työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastasi hyvin koulutustasoa Työ oli koulutukseen nähden vaativampaa Miehet Naiset
  36. 36. 36 verrattuna kahden vuoden takaisen kyselyn työttömyysaikojen pituuden mediaaniin. Työttömyydestä kertovat luvut ovatkin pysyneet samoina sekä tässä että vuosien 2009 ja 2011 kyselyissä, mikä kertoo kauppatieteiden maisterien vakaasta asemasta työmarkkinoilla heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Työllistymistä vaikeuttaneita asioita eritellessä esille nousivat puutteelliset suhdeverkostot, alueellinen työmarkkinatilanne sekä työkokemuksen puute vastaajien kokemuksen mukaan muita syitä tärkeämmiksi tekijöiksi. Kohdan ”Jokin muu syy työllistymisvaikeuksiin” vastanneet kertoivat työttömyyden aiheuttajiksi muun muassa ylikoulutuksen, minkä johdosta työnantajat eivät ole uskaltaneet palkata koulutustasoa alhaisempiin tehtäviin työntekijän pikaisen kyllästymisen pelossa. Jotkut vastaajat ovat kokeneet hankaliksi yritykset vaihtaa alaa opiskeluja vastaaviin työtehtäviin, joista kuitenkaan ei ole mittavaa työkokemusta. Negatiivista palautetta keräsi myös suomalaisen työelämän epärealistinen olettamus siitä, että yliopistosta valmistuessaan tuoreilla maistereilla tulisi olla monen vuoden työkokemus spesifiltä alalta. 31 Työllistymisvaikeuksia aiheuttaneet tekijät 3.5 1.9 3.3 2.1 1.5 2.8 3.1 1.6 1.6 2.3 2.4 2.4 1.6 1.7 1.6 4.6 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 5.0 Työkokemuksen puute Puutteelliset työnhakutaidot Puutteelliset suhdeverkostot Tutkinto ja sen aineyhdistelmä Tutkinnon huono tunnettuus Alan heikko työmarkkinatilanne Alueellinen työmarkkinatilanne Katkot määräaikaisissa työsuhteissa Puutteellinen työelämätietous Omien tavoitteiden epätietoisuus Oman osaamisen epävarmuus Ei ole löytynyt itseä kiinnostavaa työtä Sukupuoli Perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä… Valmistumisajankohta Jokin muu syy työllistymisvaikeuksiin
  37. 37. 37 Vuonna 2007 valmistuneista kauppatieteilijöistä perhevapailla on ollut 29 prosenttia kyselyyn vastanneista. 51 miesvastaajaa eli 16,9 prosenttia miehistä on ollut perhevapaalla viisivuotisen työuransa aikana. Heillä yleinen perhevapaallaoloaika on ollut 1-2 kuukautta. Naisvastaajista 32,9 prosenttia on puolestaan ollut viiden valmistumisen jälkeisen vuotensa jälkeen perhevapaalla. 32 Naisvastaajien perhevapaillaoloaika, % 5.2.1 Suurin osa kouluttautunut myös valmistumisen jälkeen Kaksi kolmannesta vastaajista ilmoitti osallistuneensa valmistumisensa jälkeen jonkinlaiseen koulutukseen. Suurimmalla osalla näistä kyseessä oli työnantajan järjestämä tai kustantama koulutus. Nämä osuudet ovat pysyneet lähes samoina verrattuna viime vuosien vastaaviin kyselyihin. Koulutuksiin osallistumisessa ei ole suuria eroja verrattuna eri sukupuolten tai eri ikäryhmien kesken, joskin naiset ovat viime vuosina olleet muutaman prosenttiyksikön verran aktiivisempia koulutuksiin osallistujia. 0 10 20 30 40 50 60 alle 1 vuoden 1v-2v 2v-3v 3v-4v Yli 4v
  38. 38. 38 33 Osallistuminen koulutukseen vuoden 2007 tutkinnon suorittamisen jälkeen, % Yleisimpiä ammatillisen erikoistumis- tai pätevöitymiskoulutuksen opiskelualoja ovat olleet opettajaksi tai KHT-tilintarkastajaksi7 pätevöityminen sekä ns. APV-näyttökoe.8 Ne vastaajat, jotka ilmoittivat suorittaneensa opintoja tähtäimessään toinen korkeakoulututkinto, ovat yleisimmin suunnanneet oikeustieteelliselle alalle, joskin myös kasvatustieteet, tietojenkäsittelytieteet sekä teknillinen ala ovat olleet suosittuja. Tieteellisiä jatko-opintoja suorittaneita on vuonna 2007 valmistuneista vain seitsemän prosenttia, mikä jatkaa selkeää laskevaa trendiä jatko-opintojen aloittamisessa. 2005 valmistuneista 11 prosenttia ja 2003 valmistuneista 14 prosenttia oli siirtynyt jatko-opintojen pariin valmistumisensa jälkeen. Koulutukseen osallistumattomien osuus on noussut verrattuna aiempiin kyselyihin, sillä vuonna 2007 vastanneista kolmannes ei ole osallistunut työurallaan yhteenkään koulutukseen (vuonna 2005 valmistuneiden kohdalla luku oli 23 prosenttia). Kuitenkin työnantajan järjestämiin koulutuksiin osallistuneiden prosenttiosuus on pysynyt vakiona, mikä osaltaan kumoaa epäilyä taloudellisen tilanteen aiheuttamista työantajien järjestämien koulutusten vähentämisistä. 7 Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastajatutkinto 8 Finanssialan keskusliiton suosittelema sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2) 58 2 10 6 7 6 32 0 10 20 30 40 50 60 70 Osallistunuttyönantajan järjestämääntai kustantamaankoulutukseen Osallistunut työvoimakoulutukseen Osallistunut/suorittanut ammatillisen erikoistumiskoulutuksen, pätevöitymiskoulutuksen… Suorittanutopintoja tähtäimessätoinen korkeakoulututkinto Suorittanuttieteellisiä/ taiteellisiajatko-opintoja Suorittanutmuun koulutuksentaitutkinnon Eioleosallistunut koulutukseen % N=850
  39. 39. 39 6. Yksikkökohtaisissa tuloksissa ei ole havaittavissa suuria eroavaisuuksia Joitakin yksikkökohtaisia tuloksia on jo tuotu esiin aiemmin raportissa, mutta tämä luku käsittelee vielä keskeisimmät tulokset koulutusyksiköittäin. Muutaman koulutusyksikön kohdalla vastaajien pieni määrä rajoittaa johtopäätösten tekoa. Pääasiallisesti tässä luvussa verrataan kustakin koulutusyksiköstä valmistuneita tai heidän mielipiteitään suhteessa muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin ja heidän mielipiteisiinsä. Taulukoissa kohta ”muut” siis tarkoittaa muista kuin käsiteltävästä koulutusyksiköstä valmistuneita kauppatieteilijöitä. Lisäksi kyselyhetken työtä koskevissa taulukoiden sarakkeissa tai riveissä on huomioitu vain työssä olevat vastaajat, koska esimerkiksi perhevapaalla olevien vastaajien perhevapaan alkamisajankohtaa ei ole kysytty. 6.1 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kyselyyn vastasi 133 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistunutta kauppatieteiden maisteria, mikä on 34 prosenttia kaikista vuonna 2007 kyseistä koulusta valmistuneista maistereista. Vastaajista 55 prosenttia oli naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 28,1 vuotta. 6.1.1 Sijoittuminen työelämään Aalto-yliopistosta valmistuneet kauppatieteilijät olivat jo valmistumishetkellä olleet melko hyvin työllistettyjä. Valmistumishetkellä myös työttömien työnhakijoiden osuus oli muuta aineistoa matalampi. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus oli valmistumishetkellä sama kuin kyselyhetkellä, mutta vapaallaolon peruste oli lähes kokonaan vaihtunut päätoimisesta opiskelusta perhevapaaseen. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn muutoksia on tapahtunut lähinnä heti valmistumisen jälkeisessä työelämään siirtymisessä. Vuonna 2005 valmistuneista noin 70 prosenttia jatkoi suoraan työsuhteessa 16 prosentin jäädessä työnhakijoiksi. Vuonna 2007
  40. 40. 40 valmistuneiden kohdalla osuudet näyttävät positiivisemmilta, sillä vain kuusi prosenttia valmistuneista oli ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. 34 Työmarkkinatilanne (%), Aalto-yliopisto Kuten aiemmatkin kyselyt, myös tämänkertainen kysely todistaa yksityisten yritysten tai valtionyhtiöiden vetävän kauppatieteilijöitä puoleensa. 85 prosenttia Aalto-yliopistosta valmistuneista työskenteli kyselyhetkellä yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön palveluksessa, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin muista yliopistoista valmistuneiden kohdalla. 82 80 89 88 6 11 1 1 9 9 9 10 3 1 2 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Valmistumishetki, Aalto Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, Aalto Kyselyhetki, muut Työssä Työttömänä Työvoiman ulkopuolella Muu tilanne
  41. 41. 41 35 Päätyönantaja kyselyhetkellä (%), Aalto-yliopisto Kuten kuviosta 34 huomaa, jäävät lähes kaikki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneet kauppatieteilijät töihin pääkaupunkiseudulle tai sen lähiympäristöön. Viiden vuoden työuran aikana kyselyyn vastanneista osa on siirtynyt ulkomaille, kuten Ruotsiin, Englantiin ja Sveitsiin, uusien haasteiden pariin. Silti kuvio todistaa pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden vetovoiman, eikä Helsingissä valmistuneiden ole juuri tarvinnut muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. 36 Aalto-yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%) 85 2 1 2 2 3 3 1 80 5 1 6 3 3 3 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Aalto Yht. 91 2 7 86 3 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat Valmistumishetki Kyselyhetki
  42. 42. 42 Tarkasteltaessa Aalto-yliopistosta valmistuneiden pääasiallisen työtehtävän luonteen muutosta valmistumishetken ja viiden vuoden työelämätaipaleen välillä selviää, että muutosta on tapahtunut erityisesti kohti vastuullisempia työtehtäviä. Johto- ja esimiestehtävien osuus samoin kuin suunnittelu-, kehitys- ja konsultointitehtävissä olevien osuus on noussut selvästi verrattuna valmistumishetkeen. Samanaikaisesti esimerkiksi toimistotehtävissä sekä konsultointi- ja koulutustehtävissä toimivien osuudet ovat vähentyneet. Verrattaessa kyselyhetken työtehtävien luonnetta Aalto-yliopistosta ja muista yliopistoista valmistuneiden kesken käy ilmi, että Aalto-yliopistolaisia on hivenen muita vähemmän johto- ja esimiestehtävissä sekä hivenen muita enemmän markkinoinnin ja myynnin sekä suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävien parissa. 37 Työtehtävien luonne (%), Aalto-yliopisto Yksi syy Aalto-yliopistosta valmistuneiden korkeahkoon palkkatasoon saattaa olla suurimman osan sijoittuminen työelämään pääkaupunkiseudulle, jossa palkkataso on yleisesti hieman muuta maata korkeampi. Jopa yli kolmannes, 35 prosenttia, Aalto- yliopistoista valmistuneista ansaitsi kyselyhetkellä yli 5500 euroa kuukaudessa, mikä on reilusti suurempi osuus kuin muualta valmistuneiden kohdalla. 0 5 10 15 20 25 30 35 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät Johto- ja esimiestehtävät Markkinointi ja myynti Konsultointi tai koulutus Muu työn luonne Toimistotehtävät Opetus tai kasvatus Tutkimus Asiakastyö/ potilastyö Viestintä- ja mediatyö Lainopillinen työ Taiteellinen työ Kirkollinen työ Muut, valmistumishetki Aalto, valmistumishetki Muut, kyselyhetki Aalto, kyselyhetki
  43. 43. 43 38 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (%), Aalto-yliopisto Työn sisältöön ja mielekkyyteen liittyvien väittämien osalta ei ole havaittavissa merkittäviä eroja verratessa Aalto-yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden mielipiteitä työstään. Aalto-yliopistosta valmistuneet kokevat työnsä hieman mielenkiintoisemmaksi, työsuhteen jatkuvuutensa varmemmaksi ja kokevat olevansa tavoitteidensa mukaisella työuralla hieman muista yksiköistä valmistuneita useammin. Toisaalta he kokevat hivenen useammin työtä olevan liikaa, eikä työn ja muiden elämänalueiden välillä koeta olevan aivan niin hyvää tasapainoa kuin muista yliopistosta valmistuneiden kohdalla. 5144 4000 4700 5915 4619 3600 4200 5144 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Aalto-yliopisto Muut yliopistot
  44. 44. 44 39 Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (%), Aalto-yliopisto 6.1.2 Palautetta opinnoista Noin neljännes (23%) Aalto-yliopistosta valmistuneista kyselyyn vastanneista ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuran kannalta. Tutkinto Aalto- yliopistosta on vastaajien keskuudessa koettu arvokkaaksi, sillä lähes kaikki vastaajat olivat tutkintoonsa melko tyytyväisiä, tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Vain seitsemän prosenttia vastaajista suhtautui lähtökohtaisesti negatiivisesti tutkintonsa hyödyllisyyteen työuran kannalta. Tosin tutkinnon arvostus Aalto-yliopistosta valmistuneiden keskuudessa noudattaa samaa trendiä myös muualta maasta valmistuneiden kesken, eikä suuria koulutusyksikkökohtaisia eroavaisuuksia ole havaittavissa. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työelämässä sekä sitä, kuinka yliopisto-opinnot näitä tietoja ja taitoja kehittivät. Aalto-yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat organisointi- ja koordinointitaidot, ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot sekä ongelmanratkaisutaidot ja analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot. Näiden taitojen keskiarvo oli vähintään 5,3. Myös esiintymis- ja neuvottelutaidot sekä englannin kielen viestintä koettiin tärkeiksi 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 Työ on mielenkiintoista Työ mahdollistaa uralla etenemisen Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen Työtehtävät ovat monipuolisia Työ on itsenäistä ja vastuullista Työ tarjoaa sopivasti haasteita Työ on henkisesti liian kuormittavaa Työtä on liikaa Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee… Työura on tavoitteiden mukainen Muut yliopistot Aalto
  45. 45. 45 taidoksi työelämässä. Vähiten merkitykselliseksi koettiin ruotsin ja muiden kielten viestintätaidot, joiden vastausten keskiarvot ovat 2,2 ja 1,8. Kuten kahden vuoden takaisessa vastaavassa kyselyssä, tälläkin kertaa yliopisto-opiskelu kehitti Aalto-yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä parhaiten englannin kielen viestintätaitoja sekä analyyttista, systemaattista ajattelua. Vastaajien mielestä yliopisto- opinnot Aalto-yliopistossa kehittivät vähiten esimiestyötaitoja sekä neuvottelutaitoja, jotka toisaalta kumpikin saivat suhteellisen korkean keskiarvon kysyttäessä kyseisten taitojen merkitystä työelämässä. Kuviossa 37 on verrattu Aalto-yliopistosta valmistuneiden arvioita kunkin tiedon ja taidon kohdalla siitä, kuinka opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista valmistuneiden vastaajien arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Aalto-yliopistossa näyttää kehittävän tutkinnon suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan varsin hyvin. Kokonaisarvio on edellisen vastaavan kyselyn tapaan neljänneksi paras, kun kaikista koulutusyksiköistä valmistuneiden mielipiteet on huomioitu (kuvio 20).
  46. 46. 46 40 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (%), Aalto-yliopisto ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti”-vastausten erotuksesta on helppo havaita, että yliopisto-opinnot Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa jättivät eniten parantamisen varaa neuvottelutaitojen, organisointi- ja koordinointitaitojen sekä projektinhallintataitojen osalta, mikäli ajatellaan opintojen työelämälähtöisyyttä. Vastaavasti Aalto-yliopistossa vastaajat ovat oppineet ruotsin kieltä, muita kieliä sekä oman alan teoreettista osaamista arvionsa mukaan jopa enemmän kuin työelämän kannalta olisi ollut tarpeellista. 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5 Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttinen, systemaattinen ajattelu Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisukyky Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Esimiestaidot Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Tieto- ja viestintätekniikan taidot Suomen kielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot Englannin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot Esiintymistaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Muut Aalto
  47. 47. 47 41 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" vastausten erotus, Aalto-yliopisto 6.2 Itä-Suomen yliopisto Kyselyyn vastasi 33 Itä-Suomen yliopistosta valmistunutta kauppatieteiden maisteria, mikä on 48 prosenttia kaikista vuonna 2007 kyseistä koulusta valmistuneista maistereista. Lukumääräisesti 33 vastaajaa on alin vastaajamäärä yhdestä yliopistosta koko aineistossa. Sukupuolten osuudet menevät vastaajien kesken tasan, sillä heistä puolet oli naisia ja puolet miehiä. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 28,7 vuotta. 6.2.1 Sijoittuminen työelämään Valmistumishetkellä vuonna 2007 kyselyyn vastanneiden Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden tilanne vaikutti aineiston synkimmältä: 12 prosenttia vastaajista oli työttöminä ja vain 67 prosenttia työsuhteessa. Huomattavan suuri osa valmistuneista (15%) myös jatkoi päätoimista opiskelua ja jäi siten työvoiman ulkopuolelle valmistuttuaan kauppatieteiden maisteriksi. Viidessä vuodessa tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä -2 -1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5 Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttinen, systemaattinen ajattelu Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisukyky Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Esimiestaidot Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Tieto- ja viestintätekniikan taidot Suomen kielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot Englannin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot Esiintymistaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
  48. 48. 48 yksikään kyselyyn vastanneista Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista maistereista ei ollut kyselyhetkellä työttömänä ja työsuhteessa olevien osuus oli suurin koko aineistosta. Tämä mielenkiintoinen käänne työmarkkinatilanteessa Itä-Suomen yliopiston kohdalla toteutui myös kahden vuoden takaisessa vastaavassa kyselyssä. 42 Työmarkkinatilanne (%), Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet olivat kyselyhetkellä useimmiten työsuhteessa yksityiseen yritykseen tai valtionyhtiöön. Kyselyyn vastanneet jakautuvat melko tasaisesti yleisen, valtakunnallisen trendin mukaisesti eri sektoreille. Valtiolla tai valtion liikelaitoksessa työskentelee muuta vertailuaineistoa suurempi osuus, eikä kukaan vastanneista Itä-Suomesta valmistuneista ollut kyselyhetkellä yrittäjänä. 67 80 97 88 12 11 0 1 21 9 3 10 0 1 0 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Valmistumishetki, Itä-Suomi Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, Itä- Suomi Kyselyhetki, muut Työssä Työttömänä Työvoiman ulkopuolella Muu tilanne
  49. 49. 49 43 Päätyönantaja (%), Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista noin puolet on jäänyt valmistuttuaan työskentelemään opiskelupaikkakunnilleen Kuopioon tai Joensuuhun. Kyselyn valossa alueellinen työpaikkojen jakautuminen vaikuttaa hyvältä, sillä jokainen vastaaja on työsuhteessa, puolet heistä on löytänyt töitä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnista ja vain viidennes vastaajista on muuttanut Uudellemaalle työn tai muun elämän osa-alueen perässä. Yksikään vastanneista ei ole muuttanut töiden perässä ulkomaille. Verrattaessa esimerkiksi Aalto-yliopiston kasvatteihin, joista 11 prosenttia oli kyselyhetkellä työssä ulkomailla, on tilasto mielenkiintoinen. 44 Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%) 78 3 3 9 6 0 0 0 80 5 1 6 3 3 3 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Itä-Suomi Muut 0 10 20 30 40 50 60 Uusimaa Opiskelumaakunta (Pohjois-Karjala tai Pohjois-Savo) Muu Suomi Ulkomaat Valmistumishetki Kyselyhetki
  50. 50. 50 Tarkasteltaessa muutoksia vuonna 2007 valmistuneiden pääasiallisissa työtehtävissä viiden vuoden aikana käy ilmi, että lähes kolmannes kyselyyn vastanneista Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista työskenteli päätyönään suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä. Verrattaessa kyselyyn vastanneiden päätehtäviä valmistumisen jälkeen ja viiden vuoden työelämätaipaleen kohdalla on markkinointi- ja myyntitehtäviin siirtynyt sekä johto- ja esimiestehtäviin noussut huomattava osuus vastanneista. Kun ensimmäisenä päätyönään vain kuusi prosenttia vastaajista toimi johto- ja esimiestehtävissä, kyselyhetkellä heitä oli 15 prosenttia. Toimistotehtävissä ei ole työskennellyt yksikään Itä-Suomesta valmistunut valmistumisensa jälkeen. Toki Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kyselyyn vastaajien pienehköstä määrästä johtuen kovin voimakkaita johtopäätöksiä vastausten perusteella ei voida tehdä. 45 Työtehtävien luonne (%), Itä-Suomen yliopisto Tarkasteltaessa Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkkoja kyselyhetkellä käy ilmi, että palkkataso on jäänyt hivenen muista koulutusyksiköistä valmistuneiden yhteistä keskiarvoa alemmas. Verrattaessa esimerkiksi kyselyyn 0 5 10 15 20 25 30 Rahoituksen ja taloushallinnon… Suunnittelu-, kehitys- tai… Johto- ja esimiestehtävät Markkinointi ja myynti Konsultointi tai koulutus Muu työn luonne Toimistotehtävät Opetus tai kasvatus Tutkimus Asiakastyö/ potilastyö Viestintä- ja mediatyö Lainopillinen työ Taiteellinen työ Kirkollinen työ Muut, valmistumishetki Itä-Suomi, valmistumishetki Muut, kyselyhetki Itä-Suomi kyselyhetki
  51. 51. 51 vastanneisiin Aalto-yliopistosta valmistuneisiin, joista lähes jokainen on jäänyt pääkaupunkiseudulle työhön, on heillä lähes 1000 euroa suurempi keskimääräinen bruttokuukausipalkka kuin Itä-Suomen yliopiston kasvateilla, joista yli 50 prosenttia on jäänyt työskentelemään opiskelumaakuntaansa. 46 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Itä-Suomen yliopisto Tarkasteltaessa Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden tyytyväisyyttä nykyiseen työhön paljastuu, että he viihtyvät yleisesti ottaen työssään hyvin ja kokevat työuransa tavoitteiden mukaiseksi jopa kaikkien koulutusyksikköjen yhteistä keskiarvoa useammin. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kokevat myös keskimäärin muista yliopistoista valmistuneita vähemmän negatiivisia tuntemuksia työhön liittyen, kuten epävarmuutta työsuhteen jatkuvuudesta tai työn henkistä liikakuormittavuutta. 4219 3650 4000 4750 4619 3600 4200 5144 3000 3500 4000 4500 5000 5500 Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Itä-Suomi Muut yliopistot
  52. 52. 52 47 Tyytyväisyys nykyiseen työhön (%), Itä-Suomen yliopisto 6.2.2 Palautetta opinnoista Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työelämässä sekä sitä, kuinka yliopisto-opinnot näitä tietoja ja taitoja kehittivät. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat organisointi- ja koordinointitaidot sekä ongelmanratkaisutaidot. Näiden kaikkien taitojen keskiarvo oli vähintään 5,4. Myös esiintymis-, ryhmätyö ja neuvottelutaidot sekä suomen kielen viestintä koettiin tärkeiksi taidoiksi työelämässä. Vähiten merkityksellisiksi koettiin ruotsin ja muiden kielten viestintätaidot, joiden vastausten keskiarvot ovat 2,2 ja 1,8. Mielenkiintoista on, että Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kokivat suomen kielen osaamisen tärkeimmäksi ja englannin kielen osaamisen vähiten tärkeäksi verrattaessa kaikista koulutusyksiköistä valmistuneiden vastausten keskiarvoja keskenään. Tarkasteltaessa vastauksia yliopiston kehittämistä tiedoista ja taidoista nähdään, että Itä- Suomen yliopistosta valmistuneiden osaamisen koettiin yritystoiminnan tuntemuksen, tiedonhankintataitojen, esimies- ja neuvottelutaitojen sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun ominaisuuksien kohdalla kehittyneen keskimäärin muista koulutusyksiköistä valmistuneita enemmän. Vastaavasti Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kokivat taitojensa kehittyneen selvästi keskimääräistä vähemmän muun muassa muiden kielten viestinnässä, organisointi- ja koordinointitaidoissa sekä ryhmätyötaidoissa. 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 Työ on mielenkiintoista Työ mahdollistaa uralla etenemisen Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen Työtehtävät ovat monipuolisia Työ on itsenäistä ja vastuullista Työ tarjoaa sopivasti haasteita Työ on henkisesti liian kuormittavaa Työtä on liikaa Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa Työn ja muiden elämänalueiden välillä… Työura on tavoitteiden mukainen Itä-Suomi Muut yliopistot
  53. 53. 53 48 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Itä-Suomen yliopisto ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti”-vastausten erotuksesta on helppo havaita, että yliopisto-opintojen Itä-Suomen yliopistossa koettiin kehittäneen eri kielten osaamista enemmän kuin valmistuneet ovat työelämässä tarvinneet. Vastaavasti yliopistosta valmistuneet kokevat jääneensä opiskeluissaan paitsi erityisesti riittävästä neuvottelutaitojen, organisointi- ja koordinointitaitojen sekä projektinhallintataitojen opetuksesta, jotka vastaajat ovat työurallaan kokeneet tärkeiksi taidoiksi. 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 5.0 Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttinen, systemaattinen ajattelu Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisukyky Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Esimiestaidot Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Tieto- ja viestintätekniikan taidot Suomen kielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot Englannin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot Esiintymistaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Muut Itä-Suomi
  54. 54. 54 49 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" -vastausten erotus, Itä-Suomen yliopisto 6.3 Svenska handelshögskolan (Hanken) Kyselyyn vastasi 86 Svenska handelshögskolanista valmistunutta kauppatieteiden maisteria, mikä on 40 prosenttia kaikista vuonna 2007 kyseistä yliopistosta valmistuneista maistereista. Vastaajien sukupuolijakauma kertoo naisten olleen hivenen aktiivisempia vastaajia, sillä vastanneista 55 prosenttia oli naisia ja 45 prosenttia miehiä. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,7 vuotta, mikä on nuorien valmistuneiden iän keskiarvo kaikkien eri koulutusyksikköjen kesken verratessa. Vastauksissa ei ole eritelty Helsingissä ja Vaasassa opiskelleita vastaajia erikseen, mikä on syytä huomioida esimerkiksi analysoitaessa työpaikan vuoksi muuttamista opiskeluiden jälkeen. -1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5 Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttinen, systemaattinen ajattelu Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisukyky Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Esimiestaidot Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Tieto- ja viestintätekniikan taidot Suomen kielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot Englannin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot Esiintymistaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
  55. 55. 55 6.3.1 Sijoittuminen työelämään Hankenilta valmistuneiden kauppatieteiden maisterien työtilanne on näyttänyt hyvältä koko viisivuotisen työuran ajan. Valmistumishetkellä kuusi prosenttia vastaajista oli ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, mutta kyselyhetkellä yksikään vastaaja ei ollut vailla töitä. Siinä missä valmistumishetkellä suurin osa (9 %) työvoiman ulkopuolella olleista ilmoitti olevansa päätoiminen opiskelija ja vain kaksi prosenttia perhevapaalla, kyselyhetkellä yksikään ei ollut enää opiskelijana, mutta perhevapaalla oli 13 prosenttia vastaajista. 50 Työmarkkinatilanne (%), Hanken 83 80 87 88 6 11 0 1 11 9 13 10 0 1 0 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Työssä Työttömänä Työvoiman ulkopuolella Muu tilanne
  56. 56. 56 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Hanken Muut Kyselyyn vastanneet hankenlaiset ovat työllistyneet keskimääräisesti vielä muitakin koulutusyksikköjä useammin yksityisten yritysten tai valtionyhtiöiden palvelukseen. Yksityisen sektorin vetovoimasta hankenlaisten keskuudessa kertoo myös se, että toiseksi suurin osuus heistä, viisi prosenttia, on työllistänyt itse itsensä oman yrityksen tai toiminimen parissa. Merkittävä osuus Hankenilta valmistuneista on työurallaan suunnannut työn perässä ulkomaille. Kyselyyn vastanneista lähes neljännes (22 %) on muuttanut työn perässä ulkomaille, jossa suosituimpana kohteena on ollut Tukholma. Toki esimerkiksi työperäinen muutto Ruotsiin on Hankenilta valmistuneille äidinkielenkin takia luonteva siirtymä. Kuvion 49 vertailua vaikeuttaa hieman se, ettei Hankenin Helsingissä ja Vaasassa opiskelleiden vastauksia ole eritelty toisistaan, joten muun Suomen tilasto-osuudessa näkyy joidenkin vastaajien Vaasa-taustaisuus ja kotimaakuntaan jäänti opiskeluiden jälkeen. 17 prosenttia vastaajista olikin kyselyhetkellä töissä Vaasan seudulla. 51 Päätyönantaja (%), Hanken
  57. 57. 57 52 Hankenilta valmistuneiden työpaikan sijainti (%), Hanken Neljännes kyselyyn vastanneista hankenlaisista oli kyselyhetkellä markkinoinnin ja myynnin tehtävien parissa, mikä on yli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneiden kohdalla yhteensä. On mielenkiintoista, että viiden vuoden työuran aikana hankenlaisten osuus nimenomaan markkinoinnin ja myynnin sekä konsultoinnin ja koulutuksen parissa on kasvanut merkittävästi. Sen sijaan suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävien parissa työskentelevien osuus on pudonnut valmistumisen jälkeisestä ajasta verrattuna kyselyhetkeen. Huomionarvoista on myös, että johto- ja esimiestehtävissä sekä rahoituksen ja taloushallinnon parissa työskentelee muihin koulutusyksikköihin verrattuna keskimääräistä vähemmän hankenlaisia. 0 10 20 30 40 50 60 70 Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat Valmistumishetki Kyselyhetki
  58. 58. 58 53 Työtehtävien luonne (%), Hanken Hankenilta valmistuneiden bruttokuukausipalkat jakautuvat suhteellisen tasaisesti kaikkia koulutusyksikköjä koskevan keskimääräisen vertailun kanssa. Hankenlaisten bruttokuukausipalkan mediaani jää noin 500 euroa alemmas kuin Aalto-yliopistosta valmistuneiden vastaajien, mihin on vaikeaa keksiä muuta suoraa selitystä, kuin erot kyselyhetken työpaikan maantieteellisessä sijainnissa. Aalto-yliopistosta valmistuneista 86 prosenttia työskenteli kyselyhetkellä Uudellamaalla, jossa on keskimäärin muuta Suomea korkeampi palkkataso. Hankenilta valmistuneista puolestaan vain noin 55 prosenttia työskenteli Uudellamaalla ja lähes viidennes Vaasan seudulla, jossa palkkataso ei tyypillisesti yllä pääkaupunkiseudun tasolle. 0 5 10 15 20 25 30 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Suunnittelu-, kehitys- tai… Johto- ja esimiestehtävät Markkinointi ja myynti Konsultointi tai koulutus Muu työn luonne Toimistotehtävät Opetus tai kasvatus Tutkimus Asiakastyö/ potilastyö Viestintä- ja mediatyö Lainopillinen työ Taiteellinen työ Kirkollinen työ Muut, valmistumishetki Hanken, valmistumishetki Muut, kyselyhetki Hanken kyselyhetki
  59. 59. 59 54 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Hanken Hankenilta vuonna 2007 valmistuneiden tyytyväisyys nykyiseen työhönsä noudattaa suhteellisen tarkasti keskimääräistä tyytyväisyyttä eri koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä. 55 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Hanken 4849 3643 4200 5325 4619 3600 4200 5144 3000 3500 4000 4500 5000 5500 Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Hanken Muut yliopistot 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 Työ on mielenkiintoista Työ mahdollistaa uralla etenemisen Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen Työtehtävät ovat monipuolisia Työ on itsenäistä ja vastuullista Työ tarjoaa sopivasti haasteita Työ on henkisesti liian kuormittavaa Työtä on liikaa Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa Työn ja muiden elämänalueiden välillä… Työura on tavoitteiden mukainen Hanken Muut yliopistot
  60. 60. 60 6.3.2 Palautetta opinnoista Hankenilta valmistuneiden kauppatieteiden maisterien mielestä työelämässä merkityksellisimmät taidot ovat tyypillisimmin ongelmanratkaisu- ja ryhmätyötaidot. Näiden keskiarvot vastaajien keskuudessa olivat 5,2. Hankenlaiset kokevat vastausten perusteella kysytyt tiedot ja taidot vähemmän merkitykselliseksi työelämässä kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin. Oikeastaan ainoastaan ruotsin ja muiden kielien merkitystä työelämässä hankenlaiset pitävät kaikkien yliopistojen keskiarvoa korkeampana. Kuviosta 53 näkee, kuinka yliopisto-opiskelu Hankenilla kehitti monia tietoja ja taitoja enemmän kuin muissa yliopistoissa keskimäärin. Eri kielten kehittyminen on koettu paljon keskimääräistä tehokkaammaksi, mikä on toisaalta luonnollista koulun kielitaustan tietäen. Vastaajat kokivat myös esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittyneen eri yliopistojen keskiarvoja enemmän. Keskimääräistä heikommin yliopistotutkinto Hankenilta on puolestaan kehittänyt esimerkiksi oman alan teoreettista osaamista sekä tiedonhankintataitoja.
  61. 61. 61 56 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Hanken Hankenilta vuonna 2007 valmistuneet jäivät vastaustensa perusteella kaipaamaan yliopisto- opetuksestaan selvästi eniten koulutusta neuvottelutaidoissa, mikä vastaa muistakin yliopistoista valmistuneiden vastausten jakaumaa. Yritystoiminnan perusteiden tuntemisen opetus on vastausten perusteella onnistuttu Hankenilla optimoimaan hyvin, sillä sen merkitys työssä on koettu yhtä suureksi, kuin miten hankenlaiset ovat kokeneet yliopiston tätä ominaisuutta kehittäneen. 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttinen, systemaattinen ajattelu Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisukyky Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Esimiestaidot Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Tieto- ja viestintätekniikan taidot Suomen kielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot Englannin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot Esiintymistaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Muut yliopistot Hanken
  62. 62. 62 57 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" -vastausten erotus, Hanken 6.4 Jyväskylän yliopisto Kyselyyn vastasi 79 Jyväskylän yliopistosta valmistunutta kauppatieteiden maisteria. Vastausprosentti yliopiston kohdalla oli 40, mikä on yleistä keskiarvoa (37,9) parempi. Vastaajista hieman suurempi osuus, 58 prosenttia, oli naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 29,9 vuotta. 6.4.1 Sijoittuminen työelämään Valmistumishetkellä vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden kauppatieteiden maisterien tilanne työmarkkinoilla näytti maan keskiarvoa heikommalta. Työttöminä työnhakijoina olikin lähes neljännes kyseisestä yliopistosta valmistumassa olevista maistereista. Kuitenkin viidessä vuodessa Jyväskylän yliopistosta valmistuneet ovat -2 -1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttinen, systemaattinen ajattelu Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisukyky Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Esimiestaidot Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Tieto- ja viestintätekniikan taidot Suomen kielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot Englannin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot Esiintymistaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
  63. 63. 63 saavuttaneet valtakunnallisen keskiarvotason niin, että eri työmarkkinatilanteissa olevien prosenttiosuudet ovat lähes samat verrattaessa Jyväskylästä valmistuneiden osuuksia muualta maasta valmistuneiden osuuksiin. 58 Työmarkkinatilanne (%), Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopistosta valmistuneet olivat kyselyhetkellä työllistyneet selvästi keskiarvoa vähemmän yksityiselle sektorille, kun taas kuntasektorilla ja erilaisten järjestöjen, seurakuntien sekä säätiöiden palveluksessa on selvästi muun maan keskiarvoa enemmän Jyväskylästä valmistuneita kauppatieteilijöitä. 71 80 87 88 23 11 1 1 5 9 11 10 1 1 1 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Valmistumishetki, Jyväskylä Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, Jyväskylä Kyselyhetki, muut Työssä Työttömänä Työvoiman ulkopuolella Muu tilanne
  64. 64. 64 59 Päätyönantaja (%), Jyväskylän yliopisto Jyväskylän seudulle opiskelujen jälkeen työskentelemään jäi lähes puolet vastaajista. Uudellemaalle, lähinnä pääkaupunkiseudulle, opiskelujen jälkeen muutti yli 40 prosenttia vastaajista, eikä luku ole viiden vuoden työuran aikana muuttunut juuri lainkaan. Yleisesti ottaen Jyväskylästä valmistuneiden työurat ovat jakautuneet maantieteellisesti melko laajalle alueelle ympäri Suomen. 60 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%) 68 11 3 3 4 6 5 0 80 5 1 6 3 3 3 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Jyväskylä Muut 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Uusimaa Opiskelumaakunta Muu Suomi Ulkomaat Valmistumishetki Kyselyhetki
  65. 65. 65 Jyväskylästä valmistuneet kauppatieteilijät ovat valmistumisensa jälkeen työskennelleet selvästi muiden koulutusyksikköjen yhteistä keskitasoa vähemmän rahoituksen ja taloushallinnon tehtävissä. Sen sijaan he olivat kyselyhetkellä työllistyneet selvästi maan keskiarvoa useammin myynnin ja markkinoinnin tehtäviin, joissa päätehtävinään työskenteli lähes neljännes Jyväskylästä valmistuneista kauppatieteiden maistereista. Myös erilaisiin suunnittelu- ja kehitystehtäviin he olivat kyselyhetkellä työllistyneet selvästi muista koulutusyksiköistä valmistuneita useammin. 61 Työtehtävien luonne (%), Jyväskylän yliopisto Tarkasteltaessa Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkkoja selviää, ettei heidän palkkatasonsa ole viiden vuoden ekonomiuran aikana yltänyt aivan muun maan keskiarvotasolle. Palkkojen keskiarvo on noin 600 euroa matalampi kuin vuonna 2007 eri koulutusyksiköistä valmistuneiden ekonomien keskimääräinen palkka. Osaltaan tätä selittää Jyväskylästä valmistuneiden keskimääräistä vähäisempi osuus korkean palkkatason tehtävissä rahoituksen ja taloushallinnon alalla. Myös noin 60 prosenttia kyselyyn 0 5 10 15 20 25 30 Rahoituksen ja taloushallinnon… Markkinointi ja myynti Suunnittelu-, kehitys- tai… Konsultointi tai koulutus Toimistotehtävät Johto- ja esimiestehtävät Tutkimus Muu työn luonne Asiakastyö/ potilastyö Opetus tai kasvatus Lainopillinen työ Viestintä- ja mediatyö Kirkollinen työ Taiteellinen työ Muut, valmistumishetki Jyväskylä, valmistumishetki Muut, kyselyhetki Jyväskylä kyselyhetki
  66. 66. 66 vastanneista Jyväskylästä valmistuneista on työllistynyt muualle kuin pääkaupunkiseudulle, missä palkkataso on yleisesti ottaen muuta maata korkeampi. 62 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€) ,Jyväskylän yliopisto Vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta valmistuneet kauppatieteilijät vaikuttavat keskimäärin olevan tyytyväisiä työhönsä ja työuraansa. Kuitenkin he kokevat työhönsä liittyviä positiivisia ajatuksia hieman muista koulutusyksiköistä valmistuneiden keskiarvoa vähemmän. Esimerkiksi työuransa he kokevat muita vähemmän tavoitteidensa mukaiseksi ja nykyisen työnsä mahdollistavan uralla etenemisen keskimääräistä vähemmän. Jyväskylästä valmistuneet myös kokevat työhönsä liittyviä negatiivisia tuntemuksia keskimääräistä useammin. Esimerkiksi nykyisen työnsä jatkuvuuden epävarmuuden he kokevat hieman muualta maasta valmistuneiden keskiarvoa korkeammaksi. Samoin he kokevat muita useammin, että työtä on liikaa ja se on henkisesti liian kuormittavaa. Kuitenkin he kokevat muualta valmistuneiden yhteistä keskitasoa useammin, että työn ja muun elämän välillä vallitsee tasapaino. 4032 3249 3985 4454 4619 3600 4200 5144 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Jyväskylä Muut yliopistot
  67. 67. 67 63 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Jyväskylän yliopisto 6.4.2 Palautetta opinnoista Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien mielestä tärkeimmät työelämässä vaadittavat taidot ovat tyypillisimmin ongelmanratkaisutaidot sekä ryhmätyötaidot ja muut sosiaaliset taidot. Jyväskylässä valmistuneet kokivat oppineensa yliopistoaikana keskimääräistä enemmän tiedonhankintataitoja sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja. He ovat myös kokeneet oppineensa keskimääräistä enemmän projektinhallintataitoja, tietoteknistä osaamista sekä suomen ja englannin kielellä viestimistä. Selkeästi muiden koulutusyksiköiden yhteistä keskiarvoa vähemmän Jyväskylässä opiskelleet kokivat oppineensa taloussuunnittelun ja budjetoinnin taitoja sekä lainsäädännön tuntemusta. 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 Työ on mielenkiintoista Työ mahdollistaa uralla etenemisen Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen Työtehtävät ovat monipuolisia Työ on itsenäistä ja vastuullista Työ tarjoaa sopivasti haasteita Työ on henkisesti liian kuormittavaa Työtä on liikaa Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino Työura on tavoitteiden mukainen Jyväskylä Muut yliopistot
  68. 68. 68 64 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Jyväskylän yliopisto ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” -vastausten erotuksesta nähdään, että Jyväskylän yliopistossa opiskelleet kyselyyn vastaajat kokivat neuvottelutaitojen ja organisointi- ja koordinointitaitojen olleen sellaisia työelämässä tarvittavia taitoja, joiden opetus yliopistossa jäi suhteessa kauimmas työelämän vaatimuksista. Kuten muistakin yliopistoista valmistuneiden kohdalla, myös Jyväskylästä valmistuneet kokivat ruotsin ja muiden kielten 0 1 2 3 4 5 6 Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttinen, systemaattinen ajattelu Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisukyky Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Esimiestaidot Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Tieto- ja viestintätekniikan taidot Suomen kielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot Englannin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot Esiintymistaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Muut yliopistot Jyväskylä
  69. 69. 69 opetuksen suhteessa tarpeettoman laajaksi verrattuna työelämässä kohdattuihin vaatimuksiin. Jyväskylästä valmistuneet kokivat myös oppineensa oman alan teoreettista osaamista enemmän kuin työelämässä sille on ollut käyttöä. 65 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”– vastausten erotus, Jyväskylän yliopisto 6.5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kyselyyn vastasi 53 vuonna 2007 valmistunutta kauppatieteiden maisteria. Tämä on 37 prosenttia kaikista kyseistä yliopistosta tuona vuonna valmistuneista kauppatieteilijöistä. Lappeenrannasta valmistuneiden vastaajien kohdalla jakauma on hivenen naisvastaajiin painottunut, sillä 58 prosenttia vastaajista oli -1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttinen, systemaattinen ajattelu Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisukyky Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Esimiestaidot Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Tieto- ja viestintätekniikan taidot Suomen kielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot Englannin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot Esiintymistaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
  70. 70. 70 naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistuessa oli 31,3 vuotta, mikä on korkein keskiarvo kaikkien eri koulutusyksikköjen kesken vertailtaessa. 6.5.1 Sijoittuminen työelämään Lappeenrannasta vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien tilanne työmarkkinoilla noudattelee pitkälti maan yleistä keskiarvoa vuonna 2007 valmistuneiden kesken. Ilahduttavasti myös LUT:sta valmistuneiden työttömyysprosentti on viiden vuoden työuran aikana laskenut merkittävästi, eikä kukaan kyselyyn vastanneista ollut kyselyhetkellä työttömänä työnhakijana. 66 Työmarkkinatilanne (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto Yleistä keskitasoa suurempi osuus Lappeenrannasta valmistuneista on työllistynyt kuntien palvelukseen. Yksityiselle sektorille on työllistynyt neljä viidestä, mikä vastaa eri koulutusyksikköjen yhteistä keskitasoa. Yksikään Lappeenrannasta valmistuneista ei ole perustanut omaa yritystä tai toiminimeä, eikä työskentele järjestön tai muun vastaavan yhteisön nimiin. 79 80 87 88 15 11 0 1 4 9 13 10 2 1 0 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Valmistumishetki, Lappeenranta Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, Lappeenranta Kyselyhetki, muut Työssä Työttömänä Työvoiman ulkopuolella Muu tilanne
  71. 71. 71 67 Päätyönantaja (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto Yli puolet Lappeenrannasta valmistuneista työskenteli kyselyhetkellä Uudellamaalla, lähinnä pääkaupunkiseudulla. Uudellamaalla työskentelevien osuus oli noussut sitten valmistumishetken, kun taas opiskelumaakunnassa tai muualla Suomessa työskentelevien osuus oli vähentynyt viiden vuoden työuran aikana. Pääkaupunkiseudun työmarkkinat ovat siis vetäneet puoleensa. Ulkomaille työskentelemään ei ole muuttanut yksikään kyselyyn vastanneista, Lappeenrannasta valmistuneista kauppatieteilijöistä. 80 12 2 2 4 0 0 0 80 5 1 6 3 3 3 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Lappeenranta Muut
  72. 72. 72 68 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti Valmistumishetkellä vuonna 2007 noin kolmasosa Lappeenrannasta valmistuneista vastaajista työllistyi rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin. Viiden vuoden kuluessa osuus on hieman laskenut, mutta on silti suurempi kuin eri koulutusyksiköistä valmistuneiden kohdalla keskimäärin. Johto- ja esimiestehtävissä työskentelevien osuus on yllättäen merkittävästi suurempi kuin muun maan yhteinen keskitaso. Tämä on yllättävää myös verrattaessa kahden vuoden takaiseen kyselyyn, jossa Lappeenrannasta valmistuneet työskentelivät johto- ja esimiestehtävissä jopa merkittävästi muun maan keskitasoa vähemmän. Sen sijaan markkinoinnin ja myynnin sekä suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävien parissa on työskennellyt keskimääräistä vähemmän Lappeenrannasta vuonna 2007 valmistuneita maistereita. 0 10 20 30 40 50 60 Uusimaa Opiskelumaakunta Muu Suomi Ulkomaat Valmistumishetki Kyselyhetki
  73. 73. 73 69 Työtehtävien luonne (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkkoja tarkasteltaessa käy ilmi, että he pärjäävät hyvin palkkavertailussa muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin. 70 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0 5 10 15 20 25 30 35 Rahoituksen ja taloushallinnon… Suunnittelu-, kehitys- tai… Johto- ja esimiestehtävät Markkinointi ja myynti Konsultointi tai koulutus Muu työn luonne Toimistotehtävät Opetus tai kasvatus Tutkimus Asiakastyö/ potilastyö Viestintä- ja mediatyö Lainopillinen työ Taiteellinen työ Kirkollinen työ Muut, valmistumishetki Lappeenranta, valmistumishetki Muut, kyselyhetki Lappeenranta kyselyhetki 4811 3561 4100 46204619 3600 4200 5144 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Lappeenranta Muut yliopistot
  74. 74. 74 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2007 valmistuneet kauppatieteilijät kokevat työnsä mielenkiintoiseksi ja työtehtävänsä monipuolisiksi hivenen yleistä keskitasoa yleisemmin. Ilahduttavaa on, että he myös kokevat, että työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino keskimääräistä enemmän. Negatiivisista tuntemuksista kysyttäessä Lappeenrannasta valmistuneiden vastaukset kulkevat pitkälti käsi kädessä muun maan keskiarvojen kanssa. Vastaukset ovat myös pitkälti yhteneväisiä verrattuna kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn. 71 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 6.5.2 Palautetta opinnoista Kauppatieteiden maisterin tutkinto Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta 2000-luvulla on vastausten perusteella kehittänyt etenkin tiedonhankintataitoja (4,9), oman alan teoreettista osaamista (4,6) sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja (4,6). Lappeenrannasta vuonna 2007 valmistuneet kokivat esimiestaitojen, eri kielien viestintätaitojen sekä neuvottelutaitojen kehittyneen vähiten opiskeluaikana. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn nämä taito- ja tietoalueet ovat pysyneet kutakuinkin 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 Työ on mielenkiintoista Työ mahdollistaa uralla etenemisen Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen Työtehtävät ovat monipuolisia Työ on itsenäistä ja vastuullista Työ tarjoaa sopivasti haasteita Työ on henkisesti liian kuormittavaa Työtä on liikaa Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa Työn ja muiden elämänalueiden välillä… Työura on tavoitteiden mukainen Lappeenranta Muut yliopistot

×