Designia Maailmalle - Suomalaisen Designin Uudet Kansainvälistymismahdollisuudet
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Designia Maailmalle - Suomalaisen Designin Uudet Kansainvälistymismahdollisuudet

on

  • 1,603 views

 

Statistics

Views

Total Views
1,603
Views on SlideShare
1,602
Embed Views
1

Actions

Likes
1
Downloads
6
Comments
0

1 Embed 1

http://www.linkedin.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Designia Maailmalle - Suomalaisen Designin Uudet Kansainvälistymismahdollisuudet Designia Maailmalle - Suomalaisen Designin Uudet Kansainvälistymismahdollisuudet Document Transcript

  • DESIGNIAMAAILMALLEDESIGNIAMAAILMALLEDESIGNIAMAAILMALLEVISIO,STRATEGISETMAHDOLLISUUDETJA KÄYTÄNNÖN OPPEJADESIGNIN MATKALLENEW YORKIIN JA MAAILMALLE
  • SISÄLLYS    JOHDANTO 3SELVITYS 51.MIKSI DESIGNIA, MIKSI MAAILMALLEVISIO DESIGNIN KANSAINVÄLISTYMISELLE 61.1 DESIGN, MITÄ SE ON 61.2 MIKSI MAAILMALLE 82.MITÄ MAAILMALLA PITÄISI OLLA TEKEMÄSSÄSUOMALAISEN DESIGNIN STRATEGISETMAHDOLLISUUDET YHDYSVALLOISSA 112.1 KANSAINVÄLISTYMISEN STRATEGINEN MAHDOLLISUUSKARTTA 112.2 UUDET IDEAT KANTAVAT KAUEMMAS 132.3 ROHKEISTA IDEOISTA KAUPALLISTA MENESTYSTÄ 132.4 VIEDÄKÖ TUOTTEITA JA KONKRETIAA VAI KONSEPTEJA JA IMMATERIAA 152.5 MISSÄ OVAT UUDET MAHDOLLISUUTEMME 173.MITEN AUTTAA DESIGNIA MAAILMALLEKÄYTÄNNÖN RATKAISUJA DESIGNIN KANSAINVÄLISTYMISENTUKEMISEEN – CASE NEW YORK 193.1 NEW FINNISH DESIGN –TAPAHTUMAT NEW YORKISSA 193.2 TAPAHTUMAT KANSAINVÄLISTYMISEN KÄRKENÄ 223.3 EDELLYTYKSET LUODAAN YHTEISTYÖLLÄ 243.4 VISIOI JA FOKUSOI HUOLELLA 273.5 UUSIA SUUNTIA TAPAHTUMIEN TOTAUTTAMISELLE 293.6 JATKUVUUS JA SEURANTA MAHDOLLISTAVAT HYÖDYNTÄMISEN 333,7 JULKISTEN TAHOJEN ROOLIT SELKEIKSI ERI OSA-ALUEISSA 35  YHTEENVETO UUSISTA MAHDOLLISUUKSISTA 38   2  
  • JOHDANTO     Kun maailma muuttuu nopeasti, myös mahdollisuudet toimia maailmalla muuttuvat. Design on toimialana tiukasti tämän muutoksen keskellä ja yksi tärkeistä kansainvälisistä kasvualustoista, joilla suomalaista tietotaitoa voidaan hyödyntää uusin tavoin. Suuren murroksen keskellä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista määrittää kuinka suomalaisen designin tulisi liikkua maailmalle. Se on tietenkin selvää, että vanhoilla vahvuuksilla ja eilisillä opeilla ei kannata lähteä liikkeelle, vaan tarvitaan uusia ajatuksia ja toimintatapoja. Mutta mitä ovat nämä uudet ajatukset ja tavat, jotka auttavat suomalaista designia kansainvälistymään, ja missä ovat suomalaisen designin uudet mahdollisuudet, nyt ja lähitulevaisuudessa? Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti ja Suomen New Yorkin pääkonsulaatti halusivat selvittää näitä uusia mahdollisuuksia, painottaen erityisesti suomalaisen designin kansainvälistymispyrkimyksien tukemista Yhdysvalloissa. Suomi-designilla on ollut kasvavasti vientiä Yhdysvaltoihin ja sinne suuntautuneiden kansallisten sekä yksityisten vientiaktiviteettien määrä on tasaisesti lisääntynyt. Viimeisten viiden vuoden aikana Suomen New Yorkin kulttuuri- instituutti ja Suomen New Yorkin pääkonsulaatti ovat yhdessä Design Forum Finlandin kanssa järjestäneet vuosittain New Finnish Design –tapahtuman, joka on esitellyt mielenkiintoisin tavoin uutta suomalaista designia yhdysvaltalaiselle yleisölle. New Finnish Design –tapahtuma on järjestetty New Yorkin Meatpacking Districtillä, yhtäaikaisesti kaupungin tärkeimpien huonekalu- ja tuotemuotoilutapahtumien, New Yorkin International Contemporary Furniture Fairin ja epävirallisen New York Design Weekin, kanssa, jolloin maailman johtavan media-, kulttuuri- ja talouskeskuksen huomio kääntyy kansainväliseen muotoiluun. Yhdysvalloissa kiertäneen ja menestyneen SAUMA [design as cultural interface] (Yhdysvallat 2005 – 2007, Eurooppa 2008 – 2009) jälkimainingeissa kulttuuri-instituutti, pääkonsulaatti ja Design Forum ovat olleet mukana järjestämässä VALVOMO New Finnish Design –tapahtumaa (2007), sekä järjestäneet HARDCORE New Finnish Design (2008), PLAYFUL New Finnish Design (2009), STRAIGHTFORWARD New Finnish Design (2010) ja New Finnish Design SCENARIOS (2011) –tapahtumat. Näiden tapahtumien kautta suomalaiset toimijat ovat rakentaneet New Yorkissa vahvan osaamisen laajojen design-vientihankkeiden järjestämiseen, laajan kontaktiverkoston kaupungin ja mantereen designalan toimijoihin sekä pitkäaikaisen yhteistyöalustan suomalaisille designyrityksille, designereille ja paikallisille instituutioille ja organisaatioille. Tapahtumien järjestämisestä toimijat ovat vastanneet yhteisen suunnittelun ja yhteistyötahojen lisäksi siten, että kulttuuri-instituutti on pääasiassa vastannut mm. projektihallinnasta ja käytännön toteutuksesta New Yorkissa, kun taas pääkonsulaatti on keskittynyt esimerkiksi viestinnän ja markkinoinnin suunnitteluun sekä oheistapahtumien, avajaisten ja lehdistötilaisuuksien toteutukseen Design Forumin keskittyessä hoitamaan tapahtumiin liittyviä järjestelyjä Suomessa.   3  
  • Nämä tapahtumat ovat omassa kontekstissaan näyttäneet tietä suomalaisen designinkansainvälistymiselle Yhdysvalloissa ja saaneet laajasti huomiota kansainvälisessä mediassa.Mutta aikojen muuttuessa täytyy myös tapahtumaformaattien kehittyä. Siksi pyrimmeetsimään uusia suuntia Suomen ja Yhdysvaltojen välisen kansainvälistymisen, yhteistyön jadesign-vaihdannan edistämiselle. Tämä raportti käsittelee näin ollen ensisijassa suomalaisendesignin kansainvälistymistä ja uusia avautuviamahdollisuuksia New Yorkin ja Yhdysvaltojennäkökulmasta, mutta pyrkii myös tuomaan esillelaajempia kysymyksiä ja teemoja, jotka asettavatkansainvälistymispyrkimykset laajempaan globaaliinkontekstiin.Raportissa aihetta käsitellään nimenomaan suomalaisendesignin kautta, ei siis muotoilun tai suunnittelun kautta,koska pyrkimyksenä on painottaa laajaa jakokonaisvaltaista lähestymistapaa muotoiluun. Muotoiluja suunnittelu ovat molemmat termeinä mainioita, muttavalitettavasti ne eivät kumpikaan yksinään aina pidäsisällään laajempia merkityksiä, joita termi design kattaa,ja jotka nousevat tekemisen keskiöön design-kentänjatkuvasti laajentuessa ja tarkentuessa. Designia onraportissa tarkasteltu laajasti ja eri näkökulmista, jottapystymme identifioimaan aidosti uusia ja toimivia ideoitaja malleja. Selvitys ja raportti hakevat pääasiassavastauksia kolmeen laajaan kysymykseen; miksi designiapitäisi ylipäätään viedä maailmalle, mitä maailmallakannattaa olla tekemässä ja lopulta miten näitä uusiamahdollisuuksia kannattaisi tukea.Suomalainen design ja designin kansainvälistyminen, niinglobaalisti kuin Yhdysvalloissa, tarvitsee vahvan visionsille, miksi ja millä tavoin sen tulisi olla merkittävää jarelevanttia uudella vuosisadalla ja kaikilla yhteiskunnanosa-alueilla. Vain yhtenäinen visio voi ohjata uuttayhteistyötä, jossa konkreettisten strategioiden jatoimivien käytännön mallien kehittämisen sekäinnokkaan tekemisen kautta pienen maan pienelletoimialalle avautuu uusia mahdollisuuksia muuttaamerkittävästi sekä itseään että ympäröivää maailmaa.   4  
  • SELVITYS  WEVOLVE Tämän selvityksen on tehnyt ja raportin tuottanut Wevolve, yhdessä Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin ja Suomen New Yorkin pääkonsulaatin kanssa. Wevolve on Helsingissä toimiva strateginen think-do tank, joka pyrkii uusin työkaluin avaamaan mahdollisuuksia nopeasti muuttuvassa maailmassa ja edistämään yhteiskunnallisesti merkittävää ja kansainvälisesti menestyvää suunnittelua, muotoilua ja innovaatiota. Lisää tietoa Wevolvesta osoitteessa wevolve.us sekä selvityksestä ville@wevolve.us.SELVITYKSEN TOTEUTUS Wevolve toteutti elo-syyskussa 2011 selvityksen, jossa määriteltiin sekä globaalin että suomalaisen design-kentän muutosta ja haastateltiin läpi laaja joukko – 30 avainhenkilöä – suomalaisia design-alan ja kansainvälistymisen ammattilaisia, ajattelijoita, tekijöitä ja toimijoita. Pyrkimyksenä oli saada moniulotteinen ja kokonaisvaltainen käsitys design-kentän muutoksesta ja uusista mahdollisuuksista rakentaa uusia reittejä suomalaisen designin kansainvälistymiseen.PROJEKTITIIMI Projektin vetäjänä toimi Ville Tikka, Wevolven strateginen johtaja. Projektitiimissä toimivat lisäksi Nuppu Gävert, Wevolven luova johtaja sekä tutkija Anssi Vallius. Tilaajatahoilta hankkeessa olivat mukana Leena-Maija Rossi ja Essi Rautiola Suomen New Yorkin kulttuuri- instituutista sekä Riitta Gerlander ja Kati Laakso Suomen New Yorkin pääkonsulaatista.HAASTATELLUT ASIANTUNTIJAT, AJATTELIJAT JA TEKIJÄT Tuija Aalto-Setälä, Kansainvälinen PR-johtaja, Iittala _ Laila Alanen, Projektipäällikkö, Design Forum Finland _ Sari Anttonen, Design manager, Skanska / New Finnish Design SCENARIOS –tapahtuman kuraattori _ Arni Aromaa, Luova johtaja, Pentagon Design _ Paula Bello, Senior design specialist, Kone / STRAIGHTFORWARD New Finnish Design –tapahtuman kuraattori _ Johanna Gullichsen, Muotoilija, Johanna Gullichsen _ Outi Hakanen, Kulttuuripäällikkö, Ulkoministeriö _ Hanna Harris, Taiteen ja kulttuurin ohjelmajohtaja, Suomen Lontoon instituutti _ Sanna-Mari Jäntti, Yhteysjohtaja, World Design Capital Helsinki 2012 _ Mikko Kalhama, Johtaja, Design Forum Finland _ Juulia Kauste, Johtaja, Arkkitehtuurimuseo _ Mikko Koria, professori, International Design Business Management –ohjelma, Aalto-yliopisto _ Ville Kokkonen, Design Director, Artek _ Kari Korkman, Johtaja, Helsinki Design Week _ Harri Koskinen, Muotoilujohtaja / Iittala, Muotoilija / Friends of Industry _ Linda Liukas, Projektikoordinaattori, Aalto Entrepreneurship Society _ Päivi Lonka, Myyntijohtaja, Marimekko _ Håkan Långstedt, Toimistusjohtaja, Saas Instruments _ Teemu Oksanen, Luova johtaja, Silencio / STRAIGHTFORWARD New Finnish Design – tapahtuman kuraattori _ Tuula Pöyhönen, Muotoilija, ONNI / Marimekko _ Päivi Grönqvist, Myyntijohtaja, Vallila Interiors _ Ismo Rantala, Managing Director, Finnish Mobile Association _ Laura Sarvilinna, Design Manager, perustaja, Huippu Design Management _ Mikael Silvanto, Muotoilija, Ex-osakas, Aivan! _ Marco Steinberg, Strategisen designin johtaja, Sitra, Helsinki Design Lab _ Jenna Sutela, Kirjoittaja ja kuraattori, OK-Do _ Teemu Suviala, Luova johtaja, Kokoro & Moi _ Timo Utter, Toimitusjohtaja, Scandic Imports _ Simo Vassinen, Tutkija, Demos Helsinki _ Esa Vesmanen, Muotoilija, Pure Design / PLAYFUL New Finnish Design –tapahtuman kuraattori   5  
  • 1.MIKSIDESIGNIA,MIKSI MAAILMALLEVISIODESIGNINKANSAIN-VÄLISTYMISELLE1.1DESIGN,MITÄ SE ON DESIGNIN ROOLI JATKAA LAAJENEMISTAAN Maailma muuttuu yhä nopeammin. Vanhat ajattelumallit, strategiat ja toimintatavat vanhenevat vauhdilla kun digitaalinen vallankumous, talouden uudet realiteetit, jatkuva globalisaatio, urbanisaatio ja lokalisaatio, ilmastokriisi sekä ideologiset ja geopoliittiset haasteet uudistavat jatkuvasti niin kotimaista kuin kansainvälistä designin toimintakenttää. Tässä muuttuvassa maailmassa designille on ”yhtä aikaa tapahtunut horisontaalinen räjähdys, jossa design-kenttä on levinnyt moneen suuntaan, sekä vertikaalinen räjähdys, jossa designin merkitys on syventynyt sekä yhteiskunnan että liike-elämän näkökulmasta”, toteaa Mikko Kalhama, Design Forum Finlandin johtaja. Toisin sanoen designin ajattelumallit ja työkalut, ja siten designin sovellusalat, ovat laajentuneet perinteisestä tuotemuotoilusta esimerkiksi fyysisten ja digitaalisten palveluiden ja immateriaalisten kokemusten muotoiluun, kaupalliseen ja yhteiskunnalliseen innovaatioon, holistiseen design-johtamiseen sekä ihmislähtöiseen kaupunkisuunnitteluun. ”Design flirttaillee jatkuvasti eri kulttuuristen ilmiöiden ja rakenteiden kanssa taiteesta käsityöhön, arkkitehtuurista yhteiskuntatieteisiin”, kuten Hanna Harris, taiteen ja kulttuurin ohjelmajohtaja Suomen Lontoon instituutista, sanoo. Samalla design on”Suomalainen viimeisen vuosikymmenen aikana siirtynyt kulttuurin ja liiketoiminnandesign on loistava  keppihevonen” 6  
  • ytimeen sekä strategiseksi välineeksi joka pystyy luomaan aitoa lisäarvoa ja erottumismahdollisuuksia kilpailluilla kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. SUOMALAISEN DESIGNIN IDENTITEETTI MURROKSESSA Suomalainen design-kenttä näyttäisi päällisin puolin olevan mukana tässä designin yhtäaikaisessa horisontaalisessa ja vertikaalisessa muutoksessa, mutta monin paikoin herääminen muutoksen tarpeeseen on tapahtunut varsin myöhään ja elämme vielä kulttuurissa, joka monesti ”käsittelee suomalaista muotoilua vanhojen menestystarinoiden ja suurmestareiden, kuten Aallon kautta”, sanoo Mikael Silvanto. Tämä osoittaa, että kotimainen design-kenttä on edelleen varsin jakautunut: toisaalla designin identiteettiä ankkuroidaan kiinni tuoleihin ja maljakoihin, ja toisaalla sitä kehitetään aktiivisesti vastaamaan paremmin nykyisiin systeemisiin ja strategisiin haasteisiin. Vaikuttaa onneksi siltä, että yhä useampi suomalaisen designin kanssa toimiva ajattelija, tekijä ja vaikuttaja näkee designin identiteetin joustavana ja mukautuvana jatkumona, jolloin ”tulevan ja menneen suhde on orgaaninen, ei mustavalkoinen”, kuten Hanna Harris toteaa, ja mennyttä pystytään tulkitsemaan ajan henkeen sopivasti löytäen siitä mahdollisuuksia tulevaa varten. Näin asian määrittelevät myös Tuija Aalto-Setälä, Iittalan kansainvälinen PR-johtaja, joka sanoo ”meidän täytyy olla ylpeitä muotoiluperinnöstämme, mutta samalla ymmärtää, että se on luotu tietyssä yhteiskunnallisessa ja poliittisessa tilanteessa, joka oli hyvin toisenlainen verrattuna tämän päivän yhteiskuntaan” ja Mikko Koria, Aalto-yliopiston International Design Business Management –ohjelman professori, joka toteaa suomalaisen designin olevan ”loistava keppihevonen, jolla on ihmeellinen glory”. DESIGN JATKAA DEMOKRATISOITUMISTAAN Toisaalla, kaukana teollisuuden ja asiantuntijoiden design-keskusteluista, design on noussut yhä tärkeämpään asemaan ihmisten – kuluttajien, kansalaisten ja käyttäjien – jokapäiväisessä elämässä. Massakulutuskulttuurin saattelemana design on valunut alas jalustaltaan ja jalkautunut osaksi ihmisten arkea. Maailman ikeat ovat tuoneet halvan designin lähes jokaiseen kotiin ja jopa osallistaneet kuluttajat näennäisesti osaksi design-prosessia laittaessaan heidät kokoamaan hankkimansa tuotteet. Samalla kulttuurimme luovan käänteen kautta designille on löytynyt uusi”Designille on kriittinen rooli yhteiskunnassa, jossa ihmiset määrittelevät uudelleenlöytynyt uusi suhdettaan yrityksiin ja tuotteisiin – näkyvimpänä esimerkkinä tälle ovatkriittinen rooli  yhteiskunnassa” 7  
  • ”Onmielenkiintoistanähdä kauanko alati yleistyvät ruohonjuuritason Tee Se Itse –ajattelumallit ja – toimintatavat. Ja jotta ympyrä sulkeutuisi, näyttävät uudet jadesignilla voidaan mielenkiintoisimmat tavat ajatella designia löytyvän juuri näiden top-downratsastaa ennen kuin ja bottom-up maailmojen välimaastosta, johon esimerkiksi hollantilainense syö itsensä Droog on suunnitellut Design for Download –palvelunsa (kuva), jossa ihmiset voivat ladata huonekalujen piirustuksia ja muokata, rakentaa taityhjiin” rakennuttaa kalusteita itse. Aikeenaan Droogilla on ”uudelleen demokratisoida design, eli tehdä designille tällä vuosisadalla se, mitä Ikea teki designille viime vuosisadalla”. Designin roolin kuitenkin alati demokratisoituessa ja käsitteiden venyessä ja vesittyessä ovat design-alan toimijat joutuneet jälleen uuden haasteen eteen, nimittäin miten määritellä designin tuoma lisäarvo yhteiskunnalle ja ihmisille. Kuten Teemu Suviala, Kokoro & Moin luova johtaja, sanoo: ”On mielenkiintoista nähdä kauanko designilla voidaan ratsastaa ennen kuin se syö itsensä tyhjiin.” Ehkä ratkaisu saattaa löytyä siitä, että design todella aletaan ymmärtämään kokonaisvaltaisesti kykynä ja mahdollisuutena ratkaista luovasti ongelmia (kuten design prosessina ja palveluna) konkreettisten ratkaisujen (kuten design tuotteena) lisäksi. Jos näin on, suomalaiselle designille näyttää avautuvan täysin uusi kenttä täynnä laajoja mahdollisuuksia menestyä kansainvälisesti ja tuottaa arvoa läpi koko design-prosessin ja kaikille yhteiskunnan osa-alueille.1.2MIKSIMAAILMALLE UUSI OTE KANSAINVÄLISTYMISEEN ON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Samoin kuin design on keskellä murrosta, niin myös kansainvälistyminen on kiihtyvästi muutoksen kourissa. Vanhat teolliset maailmanvalloituksen mallit eivät ole senkään vertaa ajankohtaisia ja relevantteja kuin ne olivat vielä 5-10 vuotta sitten, sillä tavat olla vuorovaikutuksessa muiden yhteiskuntien, markkina-alueiden ja kulttuurien kanssa määritellään jatkuvasti uudestaan. Kun etsimme uusia mahdollisuuksia suomalaisen designin kansainvälistymiselle, kannattaa aloittaa hakemalla vastauksia siihen, miksi suomalaisen designin, muotoilijoiden, suunnittelijoiden, yritysten tai kulttuurin tulisi ylipäätään kansainvälistyä. Yksi perusteltu vastaus tähän kysymykseen on: ”Suomalaisen designin täytyy lähteä kansainvälisille markkinoille, yksinkertaisesti siitä syystä, että Suomen markkinat ovat aivan liian pienet suomalaiselle designille. Uusi kilpailuetu tulee ulkomailta.”, kuten Paula Bello, STRAIGHTFORWARD New Finnish Design –tapahtuman kuraattori, asian kiteyttää. Usealla alalla ei luonnollisesti kasvumahdollisuuksia ole riittänyt – eikä tule riittämään – kotimaisilla markkinoilla ja siksi innokkaimpien, rohkeimpien ja onnekkaimpien suuntana ovat jo vuosikymmeniä olleet kansainväliset markkinat. Modernin ajan hengessä suomalaiset ovat hartiavoimin ja pikkutakit päällä vieneet maailmalle lähinnä raskasta puu- ja metalliteollisuuden tuotteita, kommunikaatioteknologiaa sekä tietenkin joitakin kansallisia teollisen muotoilun helmiä.”Vienti ei ole Tämä teollisuus- ja maailmannäyttelytyyliin saavutettu vientimenestys onkoskaan vientiä eittämättä menestyksekkäästi auttanut pienen maan kasvupyrkimyksissä,yhteen suuntaan  vaan aina vaihtoa” 8  
  • ”Puhumme edelleenviennistä vaikkamaailmantalouden ja tällä hetkellä jo lähes puolet Suomen bruttokansantuotteesta koostuukin viennistä. Mutta maailman ja markkinoiden suhteellisenrakenteet ja nopeasta muuttumisesta huolimatta, tai juuri sen takia, emme oletoimintatavat ovat pystyneet mukauttamaan ulkomaankauppamme rakenteita vastaamaanradikaalisti jälkiteollisen informaatio- ja palveluyhteiskunnan vahvuuksia. Ulkomaan- kauppa on edelleen hyvin tavara- ja teollisuuspainotteista tavaravienninmuuttuneet” tuodessa noin 2/3 kaikesta viennin arvosta. Pelottavan tilanteesta tekee se, että suomalainen vienti ensinnäkin nojaa voimakkaasti teolliseen tuotantoon, joka karkaa vauhdilla maasta, toiseksi rakentuu vain muutaman suuren suhdanneherkän alan varaan, eikä kolmanneksi ole ponnisteluista huolimatta juurikaan pystynyt lisäämään palveluviennin määrää. Pelottavaa on myös se, että puhumme edelleen viennistä, vaikka maailmantalouden rakenteet ja toimintatavat ovat radikaalisti muuttuneet ja globalisoituvassa maailmassa vaihto tapahtuu paljon monimuotoisemmin kuin termi vienti – vanha teollinen analogia – antaa ymmärtää. VIENNIN SIJAAN TULISI PUHUA VAIHDOSTA Vanhakantaisen vientiajattelun ollessa eräs kansainvälistymisen pullonkauloista on paikallaan miettiä uusia tapoja käsitellä koko aihetta. Mikko Korian mukaan ”ajatus siitä, että viedään suomalaista designia on sinänsä täysin vanhanaikainen. Kun designin alaa laajennetaan tuotteista palveluihin ja kommunikaatioon sekä virtuaalisiin, sosiaalisiin ja fyysisiin ympäristöihin, ja otetaan systeeminen ajattelu mukaan, on designvienti aivan älytön ajatus. Mitä edes olet viemässä; tuotteita, osaamista, ratkaisuja? Suomalaista design-vientiä leimaa vanhakantainen ajattelutapa, jonka mukaan me teemme hyvää designia ja etsimme sitten sille jostain ostajat.” Hän jatkaa, että ”on erittäin tärkeää valita mistä puhutaan kun yritetään määrittää vaihdannan tapoja – on ihan yhtä validia tuoda jotain tänne kuin viedä ulos. Sisään tulevien ideoiden merkitys on vientiponnistuksissa tärkeintä, jotain mitä emme välttämättä edes vielä ymmärrä. Kenties kollaboratiivinen globaali toiminta voisi olla parempi käsitteenä kuin vienti; tälle pitäisi sitten luoda uusia ympäristöjä ja mekanismeja, jotta ideat – ja joskus asiat – kulkevat.” Marco Steinberg, Sitran ja Helsinki Design Labin strategisen designin johtaja, on samoilla linjoilla: ”Oma strategiani on, että jos haluamme vientiä niin meidän pitää myös tuoda sisään asioita, ihmisiä ja toimintatapoja. Mitä enemmän saamme sekoitettua ajatuksia, ihmisiä ja resursseja, sitä paremmin saamme aikaan vuorovaikutusta ja voimme luottaa, että uutta yhteistyötä ja vaihdantaa syntyy.” Samoin ajattelee Hanna Harris, joka toteaa että ”vienti ei ole koskaan vientiä yhteen suuntaan vaan aina vaihtoa, ja pidemmän keskusteluyhteyden avaamista, jotta sitoutunutta yhteistyötä ja uusia hankemahdollisuuksia syntyy tulevai- suudessakin.” MEILLÄ ON RAKENTEELLISIA JA KULTTUURISIA HAASTEITA KANSAINVÄLISTYMISELLE Sen lisäksi että kansainvälistymisajattelussa tulisi pystyä siirtymään viennistä vaihdantaan, meidän tulee ratkaista myös muita rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita, jotka saattavat vaikeuttaa suomalaisen designin ja design-yritysten kansainvälistymistä. Ensinnäkin, kuten Mikko Koria asiaa kuvailee, ”suomalaisia design-yrityksiä vaikuttaa”Mitä enemmän monesti leimaavan dynaamisen ja kasvuorientoituneen startup-saamme sekoitettua mentaliteetin puutefaveloihin tai muutto viideksi vuodeksi ulkomaille – esimerkiksi Brasilian ja harppaus mukavuusalueen ulkopuolelle –ajatuksia, ihmisiä ja vaikuttaa olevan liian raskas uhraus”.resursseja, sitäparemmin saamme  aikaan vaihdantaa”   9  
  • ”Uusiamahdollisuuksianäyttää avautuvan Lisäksi design-yritysten kansainvälistymisen haasteena on usein niiden ”design-vetoisuus”. Esa Vesmanen, PLAYFUL New Finnish Design –”globaaleiksi tapahtuman kuraattori näkee tämän siten, että ”pienet yritykset eivätsyntyneiden” kasva, koska niitä vievät eteenpäin ainoastaan muotoilijat itse”. Kliseekasvuyritysten siitä, että emme hallitse kansainvälistä markkinointia, brändäystä ja tarinankerrontaa vaikuttaa siis valitettavan usein olevan totta ja kaikenkautta”   lisäksi yhdistyvän laajempaan kansainvälisen bisnes-osaamisen ja -   fokuksen puutteeseen. Nämä perustavanlaatuiset kansainvälistymisen haasteet auttavat meitä ymmärtämään, miksi emme useammin näe maailmalla menestyviä suomalaisia design-yrityksiä. Onneksi uusia mahdollisuuksia näyttää jatkuvasti avautuvan sekä ”globaaleiksi syntyneiden” kasvuyritysten kautta, jotka lähtökohtaisesti tähtäävät kansainvälisille markkinoille että kaupallisesti orientoituneiden ja markkinointitaitoisten yritysten toimesta, jotka ”rohkeasti julistavat kuinka suomalainen design on maailman parasta – ja tietenkin sitten lopulta myös lunastavat nämä lupaukset”, kuten Linda Liukas, Aalto Entrepreneurship Societyn projektikoordinaattori, asian näkee. KANSAINVÄLISTYMISEN TUKEMISTA TULEE MIETTIÄ UUDESTAAN Koska useat suomalaiset design-yritykset ovat edelleen viemässä ulkomaille tuotteitaan, on ollut luontevaa että kansainvälistymisen tukeminen on pitkään tapahtunut hyvin perinteisen vientiajattelun kautta. Useimmat haastatelluista asiantuntijoista eivät kuitenkaan näe maailmannäyttelyhenkisillä, kansallisidentiteettimme ja osaamisemme esittelyhankkeilla olevan aidosti mahdollisuuksia kansainvälisen liiketoiminnan ja yhteistyön kehittämiseen. Kärjistäen voidaan sanoa, että useiden yritysten ja designereiden mielenkiinto on lopahtamassa sekä ”tuolinäyttely-skeneen” että kansallisiin vientiponnistuksiin joissa keskitytään viemään jotain suomalaista maailmalle. Kuten Mikko Koria toteaa: ”Tietysti design voi olla suomalaista ja mielenkiintoista, mutta design ei tietenkään ole mielenkiintoista siksi, että se on suomalaista. Ei pidä olla viemässä mitään suomalaista designia – juuri ketään ei kiinnosta tietty design siksi, että se on Suomesta.” Kansainvälistymisen tukemiseen tarvitaan siis uusia ajattelumalleja sekä ymmärrystä monenlaisista tarvittavista resursseista ja erilaisista tavoista arvioida tuloksia. Simo Vassinen, tutkija Demos Helsingistä, peräänkuuluttaa: ”Viennissä pitäisi olla kyse valtiollisella tasolla muustakin kuin rahasta. Meidän tulisi ymmärtää kuinka vienti ja vaihto voivat tuottaa sosiaalista pääomaa, kohottaa kansallista itsetuntoa tai vaikka luoda uusia työpaikkoja.” Ongelmana hänen mielestään on myös se, että ”emme ole miettineet askelta taaksepäin, eli mitä laajempaa merkitystä kansainvälistymistä tukevilla hankkeilla ja tapahtumilla voisi olla Suomen menestykselle – tai maailman hyvinvoinnille. Perustava kysymys on: Miksi mennä maailmalle ja mitä siellä voi ratkaista, koska jos emme yritä ratkaista mitään niin heikoilla ollaan. Kasa uusia tuoleja näyttelyssä ei ratkaise kovinkaan paljon, mutta onneksi design- ajattelua voi soveltaa paljon muuallekin yhteiskunnassa. Harppaus on suuri, mutta siksi kysymyksenmäärittelyyn kannattaisikin panostaa.””Perustava kysymyson miksi mennämaailmalle ja mitäsiellä voi ratkaista –jos ei yritä ratkaistamitään niin heikoilla  ollaan”   10  
  • 2.MITÄMAAILMALLAPITÄISIOLLATEKEMÄSSÄSUOMALAISEN DESIGNINUUDET STRATEGISETMAHDOLLISUUDETYHDYSVALLOISSA2.1KANSAINVÄLISTYMISENSTRATEGINENMAHDOLLISUUSKARTTA DESIGNIN KANSAINVÄLISTYMISEN KAKSI ULOTTUVUUTTA Mitä maailmalla siis kannattaa olla tekemässä? Usein ajatellaan, että periaatteessa mikä tahansa tekeminen voi kansainvälisesti toimia kun sen tekee oikein hyvin, mutta samalla tiedetään, että kaikki asiat eivät menesty vaikka kuinka yrittäisi. Tarvitaan siis strategista ymmärrystä menestymisen mahdollisuuksista, jotta osataan valita oikeat asiat ja lähteä viemään niitä eteenpäin oikeilla tavoilla. Tehdyssä selvityksessä nousi esiin kaksi ulottuvuutta, joiden kautta voidaan hahmottaa uutta strategista mahdollisuuskarttaa suomalaisen designin kansainvälistymiselle. Nämä ulottuvuudet määrittävät sitä, minkälaisten ideoiden ja asioiden ympärille erilaisia   11  
  • kansainvälistymispyrkimyksiä ja –hankkeita voidaan rakentaa sekä sitä, mitä maailmallevoidaan olla ”viemässä” tai mitä siellä voidaan olla tekemässä. Yksinkertaistaen designinkansainvälistymisessä näyttäisi siis olevan kyse ensiksi siitä, onko lähtökohtana lähteärohkeasti kokeilemaan ja kehittämään uusia asioita vai kauppaamaan jo olemassa olevia javakiintuneita asioita sekä toiseksi siitä, onko kyseessä konkreettiset design-tuotteet vaikonseptuaalinen ja immateriaalinen design sekä palvelut.Nämä ulottuvuudet ovat tietenkin yksinkertaistettuja malleja todellisuudesta ja käytännössäsuurin osa asioista sijoittuu jonnekin näiden ääripäiden välimaastoon tai yhtä aikaa useaan erikohtaan, parhaimmillaan holistisesti yhdistäen konseptuaalista konkreettiseen sekä avatenrohkein uusin ideoin kaupallisia mahdollisuuksia. Tämän mallin tarkoitus on auttaa meitäymmärtämään paremmin niitä uusia suuntia, joita designin kansainvälistymiselle avautuu kunajattelemme asioita hieman eri tavalla, ymmärtäen design-kentän jatkumona erilaisia asioita,joilla kaikilla on oma roolinsa designin kansainvälistymisessä.   12  
  • 2.2UUDETIDEATKANTAVATKAUEMMAS TARVITAAN ROHKEUTTA JA KYKYÄ AJATELLA TOISIN Yksi viesti tuli esille uudestaan ja uudestaan läpi tutkimuksen: pärjätäkseen maailmalla on pienen maan tuotteiden, palveluiden, tekijöiden ja yritysten oltava hyvin rohkeita, jopa muita rohkeampia, jotta pystymme erottautumaan kansainvälisillä saturoituneilla markkinoilla ja löytämään aidosti uusia menestymisen mahdollisuuksia. Joskus uudet rohkeat ideat löytyvät, kun olemassa olevia palveluita, tuotteita tai asioita ajatellaan ennakkoluulottomasti hieman väärinpäin. Kuten Teemu Suviala sanoo: ”Sen sijaan että tehdään helvetin tosissaan ja pistetään pystyyn joku luomupirtelöbaari, pitäisi tekemiseen saada uutta ironiaa ja provokaatiota… jos rapsuttaa vähän pintaa niin usein löytyy tapoja tehdä asioita toisin.” Tämä provokaatio voi löytyä vaikka kriittisestä otteesta vallitsevaan yhteiskunnan ja kulttuurin tilaan, etsimällä yllättäviä tapoja ratkaista havaittuja haasteita tai parhaimmillaan kenties näiden uusista yhdistelmistä. Vaikka suomalaiset eivät yleisesti ole tunnettuja kriittisestä toisinajattelustaan, alkaa tämä ajattelumalli näkymään nousevissa suomalaisissa yrityksissä: ”Suomalaiset startup-yritykset uskaltavat tehdä aidosti omia juttuja, eivät kopioi yleisiä teemoja maailmalta kuten monilla muilla startupeilla näyttää olevan tapana”, sanoo Linda Liukas. Näitä uusia asioita voidaan sitten hyödyntää kansainvälistymispyrkimyksissä kuten Sari Anttonen, New Finnish Design SCENARIOS –tapahtuman kuraattori, asian näkee: ”Jos fokuksena on laajasti Suomen kilpailukyvyn kehittäminen kansainvälisesti kulttuuri ja design edellä, tärkeämpää kuin yritysvienti on se, että maailmalle pääsee rohkeita tekijöitä; ihmisiä, joilla on uusia ideoita ja osaamista, jotain aitoa vietävää maailmalle.” Rohkea tekeminen voi myös kääntyä eduksemme toisella tavalla. Jos kerran kompastelemme lähtiessämme maailmalle, niin ehkä pystymme uusilla ja oudoillakin tavoilla ”kannustamaan ihmisiä tulla hakemaan tuotteita tai toimintamalleja täältä”, kuten Mikko Koria asiaa pohtii.2.3ROHKEISTAIDEOISTAKAUPALLISTAMENESTYSTÄ   UUDET ROHKEAT IDEAT OVAT KAUPALLISEN MENESTYKSEN LÄHTÖKOHTA Uudet ideat ovat edellytyksenä kaikelle kaupalliselle menestykselle. Jokaisen yrityksen on alussa löydettävä oma uusi ideansa ja useimpien on jatkuvasti uudistuttava pysyäkseen elossa kovenevan kilpailun keskellä alati muuttuvassa maailmassa. Håkan Långstedt, Saas Instrumentsin toimitusjohtaja, kiteyttää tämän hyvin todetessaan, että ”maailma ylipäätään on   13  
  • ”Keihäänkärjet, neuudetmielenkiintoiset mennyt pienemmäksi ja markkinat saturoituneet, joten ainoastaan tekemällä rohkeita, yksinkertaisia ja jopa outoja juttuja on mahdollistajutut, saavat erottautua kaupallisesti. Uudet innovaatiot, niiden pohjalta valmistetutdesignin pysymään kaupalliset tuotteet ja hyvin rakennettu brändi ovat välttämättömyyksiävetävänä tekijänä”   menestymiseen maailmalla.” Kansainvälistymishankkeissa tässä saattaakin olla mahdollisuuksia pienten ja isojen toimijoiden yhteistyölle, jossa pienet ja rohkeat tekijät pystyvät avaamaan uusia väyliä, identifioimaan kansainvälisiä mahdollisuuksia ja kehittämään innovaatio- ja brändipotentiaalia ja isommat yritykset voivat tukea näitä hankkeita ja hyödyntää soveltuvasti omassa toiminnassaan. ”On tärkeää nähdä uniikkituotteiden ja kokeilujen brändi- sekä innovaatioarvo uudella alueella, johon firma ei ole vielä mennyt”, kuten Tuija Aalto-Setälä asian ilmaisee. ROHKEUS ON MAHDOLLISTA SOVITTAA KAUPALLISEEN KONTEKSTIIN Jotta kansainvälistyminen olisi kokonaisvaltaisesti ja kestävästi menestyksekästä, rohkeus on pystyttävä valjastamaan myös kaupalliseen tekemiseen, ei ainoastaan kulttuuriseen kokeiluun. Mutta tässä meillä näyttää olevan vielä haasteita. ”Design-viennin heikkoutena on se, että tekeminen monesti painottuu enemmän kulttuuriin ja uusista ideoista jää bisnespuoli puuttumaan,” toteaa Arni Aromaa, Pentagon Designin luova johtaja, ja jatkaa ”mutta jos lähdetään maailmalle bisnes edellä niin sekin on aika ohutta – siksi täytyy löytää mielenkiintoinen uusi kulma, jota bisnes sitten seuraa. Esimerkiksi ruotsalaiset osaavat tämän. Se on niin luontevaa niillä kun siellä on pitkään nähty, että design on yrityksen tekemistä varten. Suomalainen design-skene on puolestaan edelleen vahvasti polarisoitunut – kulttuuripuoli ja innovaatiopuoli ovat valitettavasti vielä usein erillään.” Uusien ja vakiintuneiden ideoiden suhde tulisikin ennemmin nähdä jatkumona kuin joko/tai – asetelmana. Uusi kokeellisuus ja vakiintunut kaupallisuus ovat aina loppujen lopuksi riippuvaisia toisistaan. Päivi Lonka, Marimekon myyntijohtaja, tiivistää asian: ”Jos oikeasti haluat kasvaa ulkomailla niin on pakko hyväksyä tietyt talouden lainalaisuudet; miten asiat etenevät ja tapahtuvat käytännössä markkinoilla. Kaikki myynti ei voi olla kiinni keihäänkärjissä, vaan täytyy myös myydä muiden kanavien kautta. Kuitenkin keihäänkärjet, ne uudet mielenkiintoiset jutut, saavat designin pysymään vetävänä tekijänä. Siten kaupallisuus voidaan ajatella tukijalkana, jolla saat aina kehitettyä uusia keihäänkärkiä.” Uuden rohkean tekemisen arvo täytyisikin nähdä laajemmin ja ymmärtää kuinka rajoja rikkovat ja mielenkiintoa herättävät kansainväliset design-hankkeet voivat rakentaa resursseja yritysten kansainvälistymiselle esimerkiksi ”brändi- ja PR-arvon, uusien kontaktien ja myyntikanavien sekä tuotekehitys- ja markkinatutkimusmahdollisuuksien kautta”, kuten Laura Sarvilinna, Huippu Design Managementin perustaja, asiaa ajattelee. Juulia Kausteen, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin entisen johtajan ja nykyisen Arkkitehtuurimuseon johtajan, mukaan rohkea tekeminen avaa myöhempiä kaupallisia mahdollisuuksia: ”Kaikki alkaa ensin kunnollisesta pohjatyöstä, suhteiden ja rajapintojen rakentamisesta, joiden avulla voit sitten alkaa seuraavaksi kokeilemaan ja toteuttamaan uusia asioita. Vasta tämän jälkeen voit kuvitella alkavasi tekemään varsinaista bisnestä uusilla markkinoilla”Jos lähdetään ja lopulta myydä jossain Walmartissa tai MoMA Storessa. Mutta et voi realistisesti kuvitella, että olet heti viimeisellä tasolla, jossa eurojamaailmalle bisnes kilahtaa pankkitilille.”edellä niin sekin onaika ohutta – siksitäytyy löytäämielenkiintoinenuusi kulma, jotabisnes sitten  seuraa”   14  
  • 2.4VIEDÄKÖTUOTTEITA JAKONKRETIAA VAIKONSEPTEJA JAIMMATERIAA IMMATERIAALISEN JA KONSEPTUAALISEN DESIGNIN ARVO ON JATKUVASSA KASVUSSA Toinen ulottuvuus strategisessa mahdollisuus- kartassa käsittelee designin olemusta, eli tarkemmin sitä, minkälaiselle designille näyttää jatkossa avautuvan uusia mahdollisuuksia maailmalla. Jälleen kerran, tämä ulottuvuus ei ole mustavalkoinen ja absoluuttinen vaan pyrkii osoittamaan suuntaa design-kentän muutoksessa. Kuten jo edellä ensimmäisessä luvussa mainittiin, on suuntana ollut jo vuosia designin roolin ja arvon laajentuminen tuotemuotoilusta kohti palvelumuotoilua, digitaalista designia, immateriaalista osaamista ja tietotaitoa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tuotteilla tule jatkossa olemaan arvoa, päinvastoin, vaan sitä, että suhteellisesti designin arvo on kasvanut ja todennäköisesti tulee kasvamaan nimenomaan ulottuvuuden konseptuaalisessa, digitaalisessa ja imma- teriaalisessa päässä. Tämän muutoksen pohjalta on hyvin luontevaa nähdä, että designin kansainvälistymis- hankkeiden tulevaisuus ei ole ”tuoli- ja tuotenäyttelyissä”, kuten useimmat haasta- telluista asiantuntijoista tilanteen tulkitsivat. Esimerkiksi Mikko Kalhama näkee, että ”designin iso mahdollisuus on siinä, että tekijät ja asiakkaat ymmärtävät designin kokonais- valtaisen arvon. Uuden immateriaalisen ja kompetenssipohjaisen vaihdannan edistäminen tulee syrjäyttämään perinteistä objektivetoista vientiä, koska vähitellen”Painopisteen valmistus pakenee maasta ja koska kompetenssipohjaisen vienti onsiirtyessä esineistä ylipäätään helpompaa ja sen arvo on huomattavasti suurempaa.” Sari Anttonen jatkaa: ”Painopisteen siirtyessä esineistä enemmänenemmän immateriaaliselle puolelle meidän on pystyttävä tuomaan esiin idea- jaimmateriaaliselle konseptiosaamistamme. Tämä on suuri muutos toiminnallisuuteen japuolelle meidän on fyysisiin esineisiin keskittyneessä kulttuurissamme.”pystyttävä tuomaanesiin idea- jakonsepti-  osaamistamme”   15  
  • ESIMERKKEJÄ KONSEPTUAALISESTA KANSAINVÄLISTYMISENEDISTÄMISESTÄHaastatellut asiantuntijat nostivat useasti esiin Suomen Lontoon instituutin syyskuussa 2010järjestämän Hel Yes! –tapahtuman (kuva edellisellä sivulla: Hel Yes! ja Klaus Haapaniemenillustraatioita) esimerkkinä onnistuneesta kansainvälistymistä tukevasta hankkeesta, joka onottanut askelia immateriaaliseen ja elämykselliseen suuntaan. Vaikka tämä tapahtumatoteutettiin lähinnä kulttuurin kärki edellä ja vailla varsinaista kaupallista otetta, on setarjonnut kirjon uusia tapoja rakentaa suhteita ja verkostoja, jotka ovat elintärkeitävarsinaisen kaupallisen toiminnan mahdollistajia. Samoin New Yorkissa 2011 toukokuussajärjestetyn New Finnish Design SCENARIOS–tapahtuman nähtiin raikkaalla tavallaliikkuneen enemmän elämykselliseen suuntaanyhdistäessään keskustelutilaisuuksia, opiskelija-workshopeja ja esityksiä perinteisempääntuotenäyttelyyn.Maailmalla mielenkiintoisia esimerkkejä ontietenkin lisää. Yksi ajankohtainen ja relevanttiesimerkki on BMW Guggenheim Lab, (kuva)kuusivuotinen maailmaa kiertävä yhteishanke,joka pyrkii luomaan eri kaupunkeihinkeskuksen urbaanien ongelmien ja ratkaisujenideointia varten. Ensimmäisenä New YorkinLower East Sidelle kahdeksi ja puoleksikuukaudeksi avattu tapahtuma yhdistiarkkitehtonisesti mielenkiintoisen tapahtuma-tilan Roberta’s -pizzerian luomaan luonnol-liseen sosiaaliseen kahvilaympäristöön sekätiedostavasti kuratoituun, ensiluokkaiseenkriittiseen ja kulttuuriseen sisältöön. Hankejatkoi matkaansa lokakuussa 2011 Berliiniin jasieltä Mumbaihin sekä kuuteen muuhunkaupunkiin seuraavien kuuden vuoden aikana.   16  
  • 2.5MISSÄOVAT UUDETMAHDOLLISUUTEMME VIISI UUTTA MAHDOLLISUUSALUETTA SUOMALAISEN DESIGNIN KANSAINVÄLISTYMISELLE Tutkimuksessa tuli esille useita mielenkiintoisia ajatuksia siitä, mitä maailmalla – ja erityisesti Yhdysvalloissa ja New Yorkissa – kannattaisi olla tekemässä. Alla olevaan mahdollisuus- karttaan on sijoitettu joitain näistä ajatuksista, joissa suomalainen osaaminen selkeästi yhdistyy maailmalla ja Yhdysvalloissa ajankohtaisiksi muodostuviin teemoihin. Nämä ideat ovat tietenkin vielä alustavia ja ne pyrkivät herättämään enemmän kysymyksiä kuin esittämään valmiita ratkaisuja designin kansainvälistymistä varten – vaikka monessa ideassa varmasti onkin valtava määrä kansainvälistymispotentiaalia.   17  
  • EMBEDDING DESIGN IN LIFE / LIFE IN DESIGNDesign on meille hyvin arkipäiväinen asia – mikä on yksi suuria vahvuuksiamme! Suomalaiset arjen ympäristötovat laadukkaita ja otamme muotoilun itseisarvona monilla elämän osa-alueilla. Voisimmeko kenties toimiamaailmalla hyvän elämän sanansaattajina innovatiivisten uusien hankkeiden tai palvelujen kautta jatkaenmantralla ”embedding design in life”. Tai ehkä nyt on aika miettiä, miten voimme astua askeleen eteenpäin,kääntää tämän asetelman kevyesti päälaelleen ja löytää arkipäivän designiin uutta kekseliäisyyttä ja huumoria –jotta pystymme nauttimaan vielä enemmän jokapäiväisestä elämästä!DESIGNING LEARNINGSuomi on kova koulutuksessa ja osaava oppimisessa. Tämän todistavat toistuva menestys kansainvälisissävertailuissa sekä jatkuvasti kasvava ulkomainen kiinnostus oppimisajatteluamme kohtaan. Mutta suomalaisiakouluja tai kotimaisia opettajia tuskin kannattaa maailmalle lähteä viemään. Kysymys siis kuuluu; kuinkavoisimme designin keinoin kehittää suomalaisesta koulutus-, opetus- ja oppimisosaamisesta uusia kansainvälisiäoppimispalveluita, tuotteita ja hankkeita – yhteistyössä muiden maailman oppimiseksperttien kanssa, tietenkin.SANDBOX FOR RETHINKING PUBLIC SERVICESPienen maan etu on, että voimme kehittää yhteiskunnallisesti isoja asioita suhteellisen nopeasti ja helposti.Uudet infrastruktuurit tai julkiset palvelut tehdään meillä aina kansainvälisesti hyvin pienessä mittakaavassa.Käytössämme on siis melko ainutlaatuinen yhteiskunnallinen hiekkalaatikko, jossa voimme testata ja nopeastikehittää uusia julkisia palveluita. Kenties voisimme hyödyntää tätä ajattelumallia kansainvälisessä yhteistyössä.Esimerkiksi suomalaisten järjestämä ”big challenge”, joka kutsuu maailman parhaita ajattelijoita ja tekijöitäratkaisemaan aikamme suuria haasteita suomalaisesta näkökulmasta tai Suomen kontekstissa, voisi ollaainutlaatuinen alusta uudelle kansainväliselle yhteistyölle.DESIGN FOR SOCIAL INNOVATIONOsaamme käyttää niukkoja resursseja taitavasti hyväksemme ja ratkaista mitä kekseliäimmillä tavoilla pieniä jaisoja ongelmia – tai ainakin olemme tämän aikaisemmin osanneet. Mahtaisimmekohan pystyä kääntämäänhuomiomme ja monialaisen insinööri/muotoilija/keksijä/toteuttaja -osaamisemme omasta navastamme maailmanja/tai Yhdysvaltojen kiperiin ongelmiin?CONVERSATION STARTERS & PARTNERSVaikka emme ole aina täysin luontevia keskustelukumppaneita, etenkään vierailla kielillä ja vieraissakulttuureissa, voisimmeko silti pystyä luomaan uutta keskustelua design-yhteisön kanssa toimien aktiivisenakeskustelupartnerina ja tuoden puolueettomasti yhteen eri tahoja, aloja, maita ja tekijöitä? Suomesta on pitkältipuuttunut eurooppalainen älykköperinne, mutta kenties design voisi systeemisen ajattelun kautta käynnistääuusia kriittisiä keskusteluja niin kotona kuin maailmallakin. Tämä avaisi suomalaiselle designille uuden vapaanväylän maailmalle, ohi saturoituneiden markkinoiden ja tullattavien tavaroiden, aikana jolloin asioiden uudelleenajattelu ja määrittely on tärkeämpää kuin kenties koskaan ennen.   18  
  • 3.MITENAUTTAADESIGNIAMAAILMALLEKÄYTÄNNÖNRATKAISUJA DESIGNINKANSAINVÄLISTYMISENTUKEMISEEN –CASE NEW YORK    3.1NEW FINNISH DESIGN–TAPAHTUMATNEW YORKISSA NEW FINNISH DESIGN –TAPAHTUMAT RAKENTANEET KANSAINVÄLISTYMISEN TUKEMISEN PERUSTEITA YHDYSVALLOISSA   Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti ja Suomen New Yorkin pääkonsulaatti ovat työskennelleet useita vuosia yhdessä Design Forum Finlandin kanssa edesauttaakseen suomalaisen designin kansainvälistymistä Yhdysvalloissa. Keskeisenä osana näitä pitkäjänteisiä kansainvälistymisen tukemiseen tähtääviä pyrkimyksiä ovat olleet viiden viime vuoden aikana järjestetyt New Finnish Design –tapahtumat – VALVOMO, HARDCORE, PLAYFUL, STRAIGHTFORWARD ja SCENARIOS – joiden kautta New Yorkin Meatpacking Districtillä on esitelty uusin tavoin suomalaista muotoilua newyorkilaiselle yleisölle, pyritty luomaan uusia kontakteja ja yhteistyötapoja suomalaisten designereiden ja yhdysvaltalaisten toimijoiden välille sekä uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Nämä New Finnish Design – tapahtumat on järjestetty vuosittain yhtäaikaisesti kaupungin tärkeimpien huonekalu- ja   19  
  • tuotemuotoilutapahtumien, New Yorkin International Contemporary Furniture Fairin ja New York Design Weekin, kanssa, linkittäen ne osaksi laajaa vuosittaista kansainvälisten design-tapahtumien kirjoa. Selvityksessä saadun palautteen mukaan New Finnish Design –tapahtumat ovat kehittäneet paikallisille toimijoille vahvan kokemuksen design-hankkeiden järjestämisestä New Yorkissa, kontaktiverkoston kaupungin ja mantereen design-alan toimijoihin sekä tarjonneet pitkäaikaisen yhteistyöalustan suomalaisille design-yrityksille, designereille ja yhdysvaltalaisille instituutioille ja organisaatioille. Nämä resurssit ovat olleet ja toivottavasti tulevat olemaan keskeisessä roolissa kansainvälistymishankkeiden kehittämisessä ja suomalaisen designin auttamisessa New Yorkin kautta Yhdysvaltojen markkinoille. OSALLISTUJILLA LAAJA SKAALA ODOTUKSIA KANSAINVÄLISTYMISESTÄ JA NEW FINNISH DESIGN –TAPAHTUMISTA Viiden New Finnish Design –tapahtuman kautta yli 200 suomalaista design-alan toimijaa on ollut esillä New Yorkissa viiden viime vuoden aikana. Eri tapahtumiin on osallistunut laaja joukko sekä aloittelevia että kokeneita suomalaisia designereita ja design-toimistoja sekä useita yrityksiä, kuten Artek, Iittala, Marimekko, Vallila Interior, Genelec, Durat, Molok, Vivero, Stora Enso Timber ja Saas Instruments. Selvitimme laadullisissa haastatteluissa eri osallistujien ja kuraattoreiden odotuksia ja kokemuksia New Finnish Design –tapahtumista, jotta pystyisimme paremmin ymmärtämään miten tapahtumat ovat auttaneet osallistujia kansainvälistymään ja miten niitä tulisi käytännössä kehittää eteenpäin. Osallistujien odotukset tapahtumista ja niiden tarjoamista hyödyistä vaihtelivat suuresti, mikä ei ole yllättävää ajatellen osallistujien laajaa kirjoa ja hyvin erilaisia lähtökohtia kansainvälistymiseen. Kansainvälisesti kokeneemmat yritykset vaikuttivat yleensä lähteneen mukaan hyvin kaupallisin tavoittein, painottaen esimerkiksi laajaa näkyvyyttä tai myyntiä tapahtumaosallistumisen päämääränä. Tämä on tietysti hyvin ymmärrettävää, koska näillä tapahtumiin osallistuneilla yrityksillä on usein strateginen päämäärä kansainvälistyä sekä olemassa olevia käytännön edellytyksiä kansainvälistymiseen. Esimerkiksi Päivi Grönqvist, Vallila Interiorin myyntijohtaja, toteaa osallistumisesta New Finnish Design SCENARIOS – tapahtumaan että ”bisneksen tekeminen on ollut meille tärkein tavoite ja tähän tarvitaan uusilla markkinoilla apua, jota tapahtumat voivat tarjota keräämällä ihmisiä yhteen… osallistuminen SCENARIOS –tapahtumaan oli meille hyödyllinen markkinatutkimus”. Pienemmät yritykset, yksittäiset muotoilijat ja kansainvälisesti kokemattomammat osallistujat puolestaan vaikuttivat odottaneen henkilökohtaista kansainvälisen näkyvyyden saamista, uusien kontaktien luomista ja käytännön kokemusten saamista yhdysvaltalaisista markkinoista, yhteistyötahoista tai kuluttajista. Nämä suhteessa vaatimattomammat tavoitteet ovat tietenkin luonnollisia, koska pienillä design-yrityksillä tai yksittäisillä muotoilijoilla ei vaikuttanut aina olevan päämäärätietoisia suunnitelmia tai välittömiä resursseja kaupalliseen kansainvälistymiseen, tai heidän tuotteensa eivät olleet vielä valmistuksessa tai tuotantotapansa ylipäätään mahdollistaneet tuotannon nopeaa skaalautuvuutta.”Osallistujienodotuksettapahtumista janiiden tarjoamistahyödyistä vaihtelivat  suuresti”   20  
  • KOKEMUKSET NEW FINNISH DESIGN –TAPAHTUMIEN HYÖDYISTÄOsallistujien erilaiset odotukset heijastelivat suoraan varsinaisia kokemuksia tapahtumienonnistumisesta sekä osallistujien omista onnistumisista. Palautteen ja kommenttienperusteella onnistumisia koettiin tulleen neljässä eri kategoriassa: 1) näkyvyys ja kontaktit, 2)kokemus ja oppiminen, 3) yhteistyö ja 4) kaupalliset onnistumiset.Näkyvyys ja kontaktit olivat useimpien haastateltujen osallistujien mukaan yksi tärkeimpiätuloksia osallistumisesta. Aktiivisimmat osallistujat kokivat luonnollisesti saaneensa selvästieniten hyötyä tapahtumista. Yleisesti vaikutti siltä, että tapahtumat tarjosivat osallistujillealustan ja mahdollisuuden tuoda tekemistään esiin ja syyn lähestyä paikallisia kiinnostaviatahoja. Esimerkiksi Tuula Pöyhönen, ONNI Kotikauppa-konseptiaan ja tuotteitaanSTRAIGHTFORWARD –tapahtumassa esitellyt muotoilija, kertoo kuinka ”tapahtumanpaikallinen tarina oli hyvin tärkeä ja antoi aiheen New Yorkissa olemiselle sekä jotaintarjottavaa paikallisille kontakteille – oli ojentaa kutsukortti…”. Lisäksi laaja medianäkyvyysniin blogeissa kuin lehdissä mainittiin useasti osallistujia hyödyttäneenä tuloksena, joka avasimahdollisuuksia uusiin keskusteluihin ja hankkeisiin.Monet haastatelluista osallistujista toivat esiin myös tapahtumien tarjoaman kansainvälisenkokemuksen sekä uusien toimintatapojen ja markkinaymmärryksen oppimisen. Tapahtumissaja niitä edeltäneissä kansainvälistymisen bootcampeissa – joita järjestettiin vuosina 2010 ja2011 – opittiin osallistujien mukaan esimerkiksi miten kansainvälinen PR otetaan haltuun,miten kontaktoidaan kansainvälisiä tahoja ja mitä tehdään jälkikäteen. Lisäksi koettiin, ettätapahtumaosallistumisen kautta tulleet kokemukset paikallisista bisnestavoista jamarkkinoista olivat erittäin hyödyllisiä, samoin kuin ymmärrys siitä, miten oma toiminta taituotteet suhteutuvat paikalliseen kontekstiin.Myös tapahtumien mahdollistama uusi yhteistyö mainittiin usein hyötynä ja mielenkiintoisenauutena kansainvälistymistä tukevana mahdollisuusalueena. Käytännössä hyödyllinen yhteistyöjaoteltiin joko hyvin konkreettiseen tekemiseen, kuten SCENARIOS –tapahtumanyritys/opiskelija-workshopit tai PLAYFUL –tapahtuman Builders of the Future –workshopit,alustavaan ja keskustelevaan yhteistyöhön, kuten STRAIGHTFORWARD ja SCENARIOS –tapahtumien seminaarit, tai laajempaan ja kaupalliseen yhteistyöhön, kuten uudetyritysyhteistyökuviot osallistuvien yritysten välillä tai kohdemarkkinoiden yhteistyötahojenkanssa.Osallistujien kokemukset kaupallisista onnistumisista vaihtelivat niinikään tavoitteiden jakansainvälistymiseen laitettujen resurssien mukaan. Useat osallistuneet muotoilijat olivatesimerkiksi saaneet eri tapahtumissa tuotteitaan myyntiin New Yorkin kauppoihin ja useitatuotteita myös myytiin kahden tapahtuman pop up –kaupoissa, jotka tuotiin esiin kaupallisinaonnistumisina. Lisäksi onnistumisina mainittiin uudet keskustelut laajoistakinliiketoimintamahdollisuuksista, joita tapahtumaosallistuminen oli käynnistänyt.Tarkat tiedot tapahtumien aikaansaamien kaupallisten onnistumisten laajuudesta valitettavastipuuttuvat – usein myös yrityksiltä itseltään – mutta saimme paljon kuvauksia käytännönmenestystarinoista, joista osa johti varsinaiseen liiketoimintaan ja osa avasi mahdollisuuksiajoita ei syystä tai toisesta pystytty aina hyödyntämään. Käytännössä kaupalliset onnistumisetvaikuttivat siis olleen aina kiinni osallistujien ja yritysten omasta aktiivisuudesta jaresursseista. Laura Sarvilinna kiteyttää tämän hyvin kuvatessaan kuinka ”onnistunut vienti eikenenkään osallistujan kohdalla tietenkään perustu vain yhden näyttelyn varaan, vaan se vaatiipitkäjänteisyyttä, suuria taloudellisia investointeja, matkustamista ja tapaamisia, sekä ns.tyhjäkäyntiä jopa monta vuotta. Osa suunnittelijoista ymmärtää tämän, osa ei."   21  
  • 3.2TAPAHTUMATKANSAINVÄLISTYMISENKÄRKENÄ   TAPAHTUMAT OVAT “JÄÄVUORTEN HUIPPUJA”   Kuten varmasti jo aikaisemmista kappaleista on käynyt ilmi, onnistunut kansainvälistyminen on monen tekijän summa. Yhtä aikaa tulee olla kristallin kirkas visio siitä, miksi maailmalle ylipäätään kannattaa lähteä, toisaalta erittäin hyvä ymmärrys siitä, mitä maailmalla sitten kannattaisi tehdä ja todella vankka käsitys siitä, miten design-yritysten ja designereiden kansainvälistymispyrkimyksiä kannattaa käytännössä rakentaa tai tukea. Onnistunut designin kansainvälistyminen ja kansainvälistymisen tukeminen rakentuvat kirjosta erilaisia toimintoja, joiden kaikkien tulee olla taidolla ja näkemyksellä toteutettuja. Kansainvälistyminen voidaan siis nähdä eri toimintojen ja osaamisalueiden systeeminä, joka rakentuu jatkuvan yhteistyön varaan ja jossa ensi näkemältä erilaiset toiminnot ja taidot linkittyvät toisiinsa. Tässä systeemissä ei ole aina tärkeää, että asiat tapahtuvat tarkalleen tietyssä järjestyksessä, vaan on tärkeämpää, että ne kaikki tapahtuvat – parhaimmillaan hyvin orgaanisesti, jatkuvasti ja saumattomasti, tukien toinen toisiaan. Designin kansainvälistymistä edistävien tapahtumien rooli tässä systeemissä on usein toimia kärkinä tai huippuina, jotka kokoavat tekemistä ja osaamista yhteen sekä luovat selkeitä suuntia pyrkimyksille ja näkyviä alustoja uudelle kanssakäymiselle. Kuten Outi Hakanen, Ulkoministeriön kulttuuripäällikkö, tämän tiivistää: "Kansainvälistymisen tukemisessa tapahtumat ovat vain osa sitä työtä, jota on tehty pitkään etukäteen, tehdään tapahtuman aikana ja jatketaan sen jälkeen."   22  
  • MALLI DESIGNIN KANSAINVÄLISTYMISELLEAikaisemmista New Yorkin New Finnish Design –tapahtumista – ja kansainvälistymistyöstäyleensä – saatujen kokemusten mukaan tässä selvitystyössä rakentui systeeminen malli(kaavio alla) kuvaamaan kansainvälistymishankkeiden eri osa-alueita. Tämä malli jaotteleeneljä eri osa-aluetta, jotka voidaan kuvata prosessimaisesti peräjälkeen tapahtuvina vaiheina,mikä on järkevää esimerkiksi yksittäisten hankkeiden kohdalla, vaikka todellisuudessatoiminta tapahtuu – tai sen tulisi tapahtua – jatkuvasti ja yhtäaikaisesti.Kun suunnittelemme näiden osa-alueiden toteuttamista käytännössä, tämä prosessi alkaa 1)toimintaedellytysten luomisesta, jota sitten seuraavat 2) vision, fokuksen ja tapahtumienkehittäminen, 3) tapahtumien toteutus, sekä 4) mahdollisuuksien hyödyntäminen,kaupallistaminen ja seuranta.Tämä malli pyrkii auttamaan ymmärtämään tarvittavia toimintoja ja edellytyksiämenestyksekkäälle designin kansainvälistymiselle. Jokaisella mallin osa-alueella on omaerityinen roolinsa menestyvän kansainvälistymisen rakentamisessa. Näitä osa-alueitatodennäköisesti kannattaa yhdistellä luovasti toisiinsa, miettien ja kehittäen uusiakansainvälistymistä tukevia tapoja niin osa-alueiden sisällä kuin niiden välillä. Siten esimerkiksikaupallisia ulottuvuuksia voi suunnitella jatkeiksi tai satelliiteiksi kokemuksellisilletapahtumille, tai kehittää mahdollisuuksia avaavaa kansainvälistä yhteistyötä tapahtumienkäytännön toteuttamisen kautta, ei ainoastaan ennen tapahtumia.   23  
  • ”Pitää ollarohkeutta pyytäämaailman-luokan 3.3suunnittelijoita tai EDELLYTYKSETtoimijoita mukaan”   LUODAAN YHTEISTYÖLLÄ Edellytykset kansainvälistymiselle lähtevät tietenkin aina siitä, että on olemassa vahvaa substanssia joka kantaa maailmalla. Mutta kuten hyvin tiedämme, edes paras tuote tai palvelu ei myy itseään automaattisesti. Siksi ehkä tärkein edellytys substanssin ohella on kattava sosiaalinen toimijaverkosto, joka luo mahdollisuuksia nostaa tekemistä uudelle tasolle uusien yhteistyömallien avulla sekä tarjoaa uusia kanavia viedä tekemistä eteenpäin yllättäviinkin suuntiin. JATKUVA VERKOTTUMINEN ON ELINTÄRKEÄÄ Verkottumisen ja yhteistyökuvioiden tärkeys Yhdysvalloissa tapahtuvalle toiminnalle korostui haastatteluissa. New Yorkissa verkostot vaikuttavat kokemusten mukaan olevan olemassa – ainakin tietyissä piireissä – mutta näiden tehokkaampaa käyttöä toivottiin niin tapahtumien järjestämisessä kuin suomalaisten toimijoiden verkottamisessa Yhdysvalloissa. Outi Hakanen kommentoi että meidän ”tulisi välttää liikaa pakertamista yksittäisten, lyhytkestoisten kertahankkeitten ympärillä ja keskittyä vahvistamaan verkostoja ja synergiaa paikallisten toimijoiden kanssa. Onnistuneet hankkeet edellyttävät hyvää pohjatyötä ja vahvojen rakenteiden ja lankojen olemassaoloa jo ennakkoon.” Uusia verkostoja kaivattiin myös paikallisten partnereiden välille. ”Tehokkainta olisi, että toimimme partnereiden kanssa – siihen tämä tuleva Design Weekkienkin verkosto perustuu. Voitaisiin tehdä hankkeita, jotka ei saakaan alkuaan meidän mielettömän fiksuissa päissä, vaan muiden ehkä vielä fiksummissa päissä. Instituuttien rooli voisi olla näiden partnerien löytämisessä” sanoo Kari Korkman, Helsinki Design Weekin johtaja. Paikallisen verkottumisen tulisi olla hyvin fokusoitua. Mikko Koria kiteyttää, että ”ponnistelut pitäisi olla ensisijassa kanavien ja mesenaattien löytämisessä ja tämän tukemisessa. Verkottumisella on valtavasti arvoa ja ei ole yhtään samantekevää, missä ekosysteemissä heiluu. Mutta usein kuitenkin puhutaan verkottumisesta niin, että verkottuminen toisi itsessään lisäarvoa, mutta ei se niin mene, ei kannata verkottua verkottumisen vuoksi, vaan pitää olla näkemys kenen kanssa haluaa verkottua ja miksi, millä tavalla se tapahtuu, mitä haluaa saada ulos ja ehkä kaikkein tärkeimpänä, mitä haluaa antaa muille.” KUMPPANIT TULEE VALITA ROHKEASTI JA HUOLELLA New Yorkissa toimiminen vaatii jatkuvaa suhteiden rakentamista oikeissa piireissä. Juulia Kauste ajattelee, että ”tarvitsemme Yhdysvalloissa paremmin rakennettuja toimijoiden verkostoja ja ekosysteemejä, joissa eri tahot voivat luontevasti toimia yhdessä” ja jatkaa, että ”meidän tulee kuitenkin olla kriittisiä valittujen kumppaneiden kanssa ja”Verkottumisella on liian useinjotyydymme vähän iso poika haluaa leikkiä meidän olemme onnellisia siitä, että joku kehnompiin kumppaneihin, kun kanssa...valtavasti arvoa – mutta kohdemarkkinoilla tämä yhteistyökuvio ei ole sitten minkäänponnistelut pitäisi arvoinen, ehkä jopa haitallista koko tekemiselle.” Siksi ”pitääkin olla rohkeutta pyytää maailmanluokan suunnittelijoita tai toimijoita mukaan,olla ensisijaisesti esimerkiksi joku Olafur Eliasson (seuraavan sivun kuva Eliassoninmesenaattienlöytämisessä ja  tämän tukemisessa”   24  
  • vuonna 2008 toteuttaman Brooklyn Bridge -vesiputouksen suunnitelmasta), joka pitäänimestään huolimatta matalaa profiilia, saattaa helpostikin lähteä jopa omakustanteisestimukaan hyvään hankkeeseen,” ideoi Laura Sarvilinna. Samoilla linjoilla on Linda Liukas, jokaneuvoo asettamaan Yhdysvalloissa toimiessa kunnianhimon hyvin korkealle ja etsimäänrohkeasti ”kumppaneiksi ensisijaisesti niitä mielenkiintoisimpia ja parhaita toimijoita.”  MEDIAKUMPPANIT VOIDAAN SITOUTTAA OSAKSI HANKKEITAVaikka useiden hankkeiden ydinporukan tulee olla pieni, mukaan voi helposti ottaa muitapaikallisia tekijöitä ja tahoja. Myös esimerkiksiPR-toimintaa voi lähestyä uudelleenyhteistyökumppaninäkökulmasta ja rakentaamediasuhteita sitouttaen toimittajia ja tahojamukaan tapahtumiin. Yksi onnistunutesimerkki tästä oli Hel Yes! hankkeenlehdistöyhteistyö Lontoossa, jossa HannaHarrisin mukaan ”tehtiin kunnon taustatyö jaetsittiin parhaat paikalliset toimijat mukaan,kuten Blueprint, Wallpaper, Living Etc, Timeout,iD, ja tehtiin tarkasti suunniteltu sekä hyvintapahtumaa tukeva pressimatka Suomeen,jonka aikana toimittajat pääsivät osaksiprojektia; rymyämään Fiskarsin metsiinnäkemään mistä tapahtumassa käytettyhaapapuu tulee, keräämään ruokansa itsemetsästä, valitsemaan mitä syövät jalaittamaan ruokansa, ollen osa kokohommaa”. New Yorkin näkökulmasta nämäopit voisivat tarkoittaa uusienmielenkiintoisten paikallisten, aitoa lisäarvoasekä mediakumppaneille että suomalaisilletoimijoille luovien, tapojen kehittämistämediayhteistyöhön. Käytännössä tämä voialkaa perusasioista, kuten säännöllisestäyhteydenpidosta: informaation ja uudenmielenkiintoisen materiaalin tarjoamisesta,yhteydenpidosta tärkeisiin toimittajiin,kutsuista tapahtumiin paikallisesti sekä myösSuomeen.STARTUPEISTA OPPIAVERKOTTUMISEENLinda Liukas tarjoaa käytännön vinkkejä verkostoitumiseen Silicon Valley –näkökulmasta jaluettelee onnistuneeseen verkottumiseen tarvittavia tekijöitä: ”Pitää lähteä nopeasti jarohkeasti liikkeelle. Ensin on tärkeää löytää oikeat ihmiset joka paikasta, keskittyä, tutkia,etsiä mielipidevaikuttajia, fokusoida resurssit tiettyihin avainhenkilöihin, käyttää olemassaolevia suhteita, jotta pääsee puheille ja sitten tarjota heille jotain ainutlaatuista. Ja kunkontaktit on luotu, täytyy muistaa pitää jatkuvasti yhteyttä ja olla säännöllisesti läsnä.” Tällätoimintatavalla Aalto Entrepreneurship Society on onnistunut avaamaan hyvin nopeastierittäin mielenkiintoisia yhteistyökuvioita mm. New York Universityn ja paikallistenitärannikon startup-toimijoiden kanssa.   25  
  • ”Orgaaninenlähestymistapa,nopeus ja matala YRITYSYHTEISTYÖ VAATII UUSIA LÄHESTYMISTAPOJAhierarkiakumppanuuksien Myös yritysyhteistyö on tärkeää ja tässä julkisilla tahoilla voi ollavälillä tuntuu luonteva rooli kansainvälisten hankkeiden yhteydessä. Kuten Sanna-Mari Jäntti, World Design Capital Helsinki 2012 organisaation yhteysjohtaja,toimivan parhaiten”   asian näkee: ”Tarvitaan välipalikka jotta yrityksiä saadaan mukaan. Tässä uudessa rajapinnassa voi tapahtua ajatusten ja tekemisen fertilisaatiota perinteisen kaupallisuuden– tai vienninedistämisen sijaan. Uusien rajapintojen luomisessa liika suunnittelu on pahasta. Orgaaninen lähestymistapa, nopeus ja matala hierarkia kumppanuuksien välillä tuntuu toimivan parhaiten, kunhan tavoitteet ovat erittäin selkeät, yhteistyöhön on resursoitu tarpeeksi ja käytännön toimintatavat rakennettu yhdessä. On hyvä että tehdään ja on hyvä että tekeminen on säännollista, tekemistä vain pitäisi avata vielä enemmän ja ottaa aina paikallisia toimijoita mukaan.” Tämä ajattelu asettaa uusia vaatimuksia paikalliseen yritysyhteistyöhön New Yorkissa, jossa kenties tulisi rakentaa myös uusia paikallisia yritysyhteistyömalleja joissa kaikki osapuolet hyötyvät – kaupungin kiinnostavimpien partnereiden kanssa, tietenkin. Suomalaisten yritysten kanssa yhteistyö vaatii myös uusia tapoja. Tällä hetkellä New Yorkissa järjestettäviin tapahtumien yritysyhteistyö on haastavaa koska tutkimuksen mukaan yritykset eivät yleisesti ole kovin halukkaita lähtemään mukaan suomalaisiin yhteistapahtumiin. ”New York on hyvä esimerkki siitä, että yhteisharjoitus ei välttämättä toimi toisin kuin esimerkiksi kehittyvillä markkinoilla, kuten Venäjällä tai Brasiliassa, joissa voisi olla vielä järkeä lähteä viemään kansallista designia yhteisesti markkinoille” miettii Päivi Lonka. Toisaalta brändiarvostaan huolissaan olevat yritykset vaikuttavat olevan valmiita yhteistyöhön myös New Yorkissa, jos he saavat itse valita kenen kanssa ja miten ovat esillä. KOULUTUKSESSA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Esimerkiksi kansainvälistymisen bootcamp-kurssi, joka on kahtena viime vuonna järjestetty STRAIGHTFORWARD New Finnish Design ja New Finnish Design SCENARIOS – tapahtumien osallistujille, nähdään yhtenä hyvänä tapana auttaa design-alan toimijoita rakentamaan edellytyksiä kansainvälistymiseen. Aikaisemmat kokemukset näistä koulutuksista ovat olleet hyvin positiivisia, mutta edelleen kaivataan ”pitkäjänteistä, monivaiheista ja markkinafokusoitua ammattilaisvalmennusta aina hissipuheista ja käyntikorteista kansainvälisiin neuvotteluihin ja yritysjuridiikkaan” kuten Outi Hakanen asian näkee. Teemu Oksanen, STRAIGHTFORWARD New Finnish Design –tapahtuman kuraattori, jatkaa että bootcamp-kurssin tulisi tarjota designereille mm. ”uusia taitoja tehdä kansainvälistä liiketoimintaa, työkaluja identifioida ja toteuttaa kansainvälisiä mahdollisuuksia... jatkossa tällaisia käytännön koulutuksia pitäisi järjestää huomattavasti useammin ja laajemmassa mittakaavassa.” Koulutus voi myös auttaa selkeyttämään odotuksia, joita kansainvälistymishankkeisiin liittyy. Timo Utter, Scandic Importsin toimitusjohtaja, sanoo että ”nykyisessä muodossaan odotukset menevät valitettavan usein ristiin: järjestäjät olettavat osallistujien itsenäiseen valmistautumiseen ja aktiiviseen toimintaan, toisaalta osallistujat odottavat tällaista järjestettävän heille ns. valmiina järjestäjien toimesta.”    ”Olisi hienoa jos MENTOROINTI JA COACH POOLIT AVUKSI?designerit voisivat Uusia mahdollisuuksia alkaa kuitenkin avautua kun pystymme katsomaanottaa mallia asiaa hieman eri tavalla ja löytämään design-kenttään uusiastartupeista joissa toimintatapoja rinnakkaisista toimialoista. Esimerkiksi yritysmaailmastaauttamisen kulttuuri  on todella vahva”   26  
  • tuttu mentorointi olisi mahdollista tuoda vahvemmin mukaan designin pariin. Päivi Lonka peräänkuuluttaa että ”mentorointia olisi oltava enemmän. Täytyy vain löytää ne oikeat foorumit joiden kautta voimme luoda uusia mentorointiverkostoja.” Samoin ajattelee Mikael Silvanto: ”Olisi hienoa jos designerit voisivat ottaa mallia startupeista joissa auttamisen kulttuuri on todella vahva… ehkä uutena mahdollisuutena olisi jonkinnäköinen coach pool, jossa jo menestyneet tapaavat ja jakavat tietotaitoa uusien kanssa.” Julkiset tahot voisivat kenties tukea tällaista verkostoitumista tarjoamalla tapahtumia, työkaluja, toimintatapoja tai resursseja, vaikka loppujen lopuksi kenties luontevimmin tällainen toiminta tapahtuu hyvin orgaanisesti, ilman virallisia organisaatioita. 3.4 VISIOI JA FOKUSOI HUOLELLA Kansainvälistymispyrkimyksissä varsinaisen matkanteon ei koskaan tulisi nousta itseisarvoksi, vaan päämäärään tulee päästä, jotta onnistumista syntyy. Mitä paremmin tiedät minne olet menossa, sitä varmemmin pääset perille, joten on syytä fokusoida kohteeseen hyvin tarkasti. Kohde tosin usein liikkuu nopeasti pois alta ja vaikka fokusta joudutaan tarkentamaan matkan varrelle, tulee visio aina pitää kirkkaana mielessä, eli miksi matkaan on ylipäätään lähdetty. HANKKEIDEN VISIO KIRKKAAKSI Tärkeää menestymiselle on selkeä visio siitä, mitä kansainvälistymishankkeilla halutaan saavuttaa. Juulia Kauste kiteyttää, että ”koska resurssimme ovat ja tulevat olemaan erittäin rajalliset, meidän täytyy valikoida hyvin tarkasti mitä teemme ja fokusoida siihen. On elintärkeää päättää missä kategoriassa haluaa toimia. Tämän tulee määräytyä tavoitteiden mukaan. Jenkkimarkkinat ovat niin hemmetin laajat ja siellä on mieletön määrä resursseja: rahoittajia, markkinoita, asiakkaita, jne., joten mahdollisuuksia löytyy sekä kulttuuriseen vientiin että lopulta kaupalliseen toimintaan.” Haastatteluista nousi esiin yhtenä laajana haasteena erityisesti laajemman näkemyksen puute siitä, miksi hankkeita ollaan tekemässä. Viesti, joka tuli useissa haastatteluissa esille, oli että monesti hankkeissa yritetään tehdä kaikkea kerralla, osittain eri rahoittaja- ja yhteistyötahojen painostuksesta, osittain selkeän vision puutteesta. Yhtenä ratkaisuna New Yorkia varten nähtiin erilliset kulttuuriset ja kaupalliset tapahtumat, jotka kuitenkin voidaan sitoa yhteen mielenkiintoisin tavoin.”On elintärkeääpäättää missäkategoriassa haluaatoimia. Tämän tuleemääräytyätavoitteiden  mukaan”   27  
  • ”Fokusoiduillahankkeilla onparemmat TAPAHTUMIEN FOKUS SELKEÄKSIrahoitusmahdolli- Aikaisemmissa New Finnish Design –tapahtumissa, kuten VALVOMO,suudet, koska HARDCORE, SCENARIOS ja STRAIGHTFORWARD –tapahtumissa, eipystytään löytämään kokemusten mukaan ole kaikille ollut selvää ovatko tapahtumat olleet ammattitapahtumia vai yleisötapahtumia. PLAYFUL –tapahtumahelpommin oikeat puolestaan koettiin selkeästi yleisötapahtumaksi sen levitessä avoimestipartnerit ja ympäri Meatpackin Districtin katuja. Haasteena on yleisesti nähty, ettäosoittamaan samaan tapahtumaan on yhdistetty sekä kaupallista että kulttuurisisältöä, kummankaan pääsemättä kunnolla esille. Esa Vesmasen mukaanhyödyt”   "kansainvälistymisprojekteissa tulisi suunnitteluryhmissä olla selkeä visio ja usko tämän vision toteuttamiseen… mutta monien kulttuuri- vientihankkeiden ongelmana on nähty, että niissä on pyritty yhdistämään väkisin samaan tilaan ja tapahtumaan sekä kaupallista että kulttuurista lähestymistapaa, pieniä yksittäisiä toimijoita on lähdetty viemään eteenpäin hyvin perinteisen näyttelykulttuurin keinoin.” Outi Hakanen on samoilla linjoilla: ”Hankkeissa on syytä tietää, onko kyseessä ensisijaisesti yleisö- vai ammattitapahtuma. Jos toteutetaan täyteen ahdettuja sillisalaatteja, konseptin kirkkaus ja toimivuus kärsii – joko liiallisesta tai liian heterogeenisesta osallistujajoukosta tai sisällöstä. Fokusoiduilla hankkeilla on luultavasti paremmat rahoitusmahdollisuudet; järjestävät tahot pystyvät helpommin löytämään oikeat partnerit ja osoittamaan hyödyt yhteistyökumppani- ja yritysneuvotteluissa.” LAAJEMPI STRATEGIA JA PIDEMMÄN AIKAVÄLIN SUUNNITELMAT APUUN Sari Anttonen painottaa strategisen suunnittelun merkitystä fokuksen selkeyttämisessä: ”Tärkeintä on tarkentaa tavoitteet. Tämän jälkeen voidaan tehdä vaikka vaihtoehtoisia toteutusmalleja kunnes rahoitus, tila ja muut seikat ovat ratkenneet. Useamman vuoden perspektiivillä tehty väljäkin suunnitelma auttaisi ohjaamaan tekemistä niin, että eri vuosina voitaisiin reilusti painottaa eri asioita. Liian demokraattinen lähestymistapa luo tapahtumista keskinkertaisia, kun huomio menee siihen että mukaan pääsevät varmasti ”kaikki” ja että kaikilla on varmasti saman verran tilaa ja samanveroinen paikka... pitäisi voida ottaa riskejä ja fokusoida pienempään määrään uusia toimijoita, joilla on todellista kapasiteettia kansainvälistyä... kun rakennetaan riittävän vahva visio niin pystytään tekemään rohkeampia valintoja. Tähdätään vaikka siihen että paikalliset tahot odottavat, että mitä ihmettä ne hullut suomalaiset ovat tänä vuonna keksineet!” Sanna-Mari Jäntti jatkaa samasta aiheesta: ”Meidän pitää hankkeissa asettaa selkeät tavoitteet siitä, mitä haluamme saavuttaa, mikä pointti on koko hankkeella. Ei ole olemassa yhtä design- kenttää ja pitää hyväksyä, että tietty hanke ei ole kaikille… Järjestävien tahojen pitää siis ensin selkeästi päättää kenelle hanke on suunnattu ja mitä tarkoitusta varten se tehdään. Sitten ruvetaan miettimään, ketä sinne viedään ja kenen paikallisten tahojen kanssa toimitaan siinä ympäristössä. Kun sisältö on tarpeeksi fokusoitunut, hakkeista pystytään myös tiedottamaan hyvin ja niitä voidaan markkinoida tehokkaasti. Haasteet tuntuvat nyt juontavan juurensa siitä, että rahaa on aika vähän ja siksi yritetään yhdellä”Konkreettinen tapahtumalla saavuttaa ihan liikaa.”visio ja strategia Toimintaa ja tapahtumia olisi hyvä suunnitella pitkällä tähtäimellä,täytyy olla mukana vähintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Uusien avautuvienohjaamassa kaikkia mahdollisuuksien ennakointi, artikuloitu visio tekemisestä ja avoin pitkäkestoinen strategia auttavat kaikkia toimijoita kehittämäänvientihankkeita ja hankkeita yhdessä. Sanna-Mari Jäntin mukaan ”konkreettinen visio jadesign-projekteja, strategia täytyy olla mukana ohjaamassa kaikkia vientihankkeita jajotta suunnitelmia design-projekteja, jotta suunnitelmia voidaan tehdä pitkällä tähtäimellä.voidaan   tehdäpitkällä tähtäimellä”   28  
  • Tämä auttaa myös rakentamaan vakiintuneet suhteet paikallisiin toimijoihin, yrityksiin,mainostoimistoihin, mediapartnereihin ja muihin tahoihin. On oleellista että tekeminen onjatkuvaa.” Samoin ajattelee Arni Aromaa: ”Pitäisi olla joku vähän pidemmän tähtäimenroadmap, jonka avulla lähdetään viemään vientiä eteenpäin – ihan vaan normaalinsuunnittelun työkalu, jolla saadaan kokonaiskuva hahmotettua ja kommunikoitua – jottatekeminen ei tunnu niin impulsiiviselta. Esimerkiksi yrityksiä on tällä hetkellä haastavaa saadamukaan design-vientihankkeisiin, koska luova tekeminen ei näyttäydy tarpeeksisuunniteltuna.”Haasteina pitkäjänteiselle kansainvälistymisen edistämiselle ovat kuitenkin nykyiset rahoitus-ja tukimallit. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Ulkoministeriön myöntämä rahoitus –kuten myös monet muut apurahat – tulee käyttää kuluvan kalenterivuoden aikana. Sitenesimerkiksi kaksivuotisissa hankkeissa joudutaan nykyisen käytännön mukaan useinaloittamaan toinen vuosi nollabudjetilla, mikä luonnollisesti heikentää edellytyksiäjatkuvuuteen ja monivuotiseen suunnitteluun. 3 . 5   UUSIA SUUNTIA TAPAHTUMIEN TOTEUTTAMISELLE Haastatteluista saatiin iso joukko ideoita siitä miten tapahtumia –kansainvälistymishankkeiden näkyviä kärkiä – kannattaisi lähteä kehittämään ja toteuttamaan. Tapahtumien nähdään luovan tärkeitä konkreettisia alustoja uudenlaiselle yhteistyölle, jotain joka auttaa luomaan kiinnostusta jakertomaan laajempaa tarinaa suomalaisesta designista sekä rakentamaan käytännönedellytyksiä kansainvälistymiselle.Selkeä viesti on, että tarvitaan rohkeampia keinoja, mutta myös vahvempia kaupallisiapyrkimyksiä, joilla pystytään yhdessä saamaan sekä näkyvyyttä että tulosta aikaiseksi. Uudettavat, jotka pystyvät yhdistämään sekä ennakkoluulotonta kulttuurivientiä että oveliakaupallisia ratkaisuja, vaikuttavat olevan niitä kaikkein kiinnostavimpia tulevaisuuden malleja –ei kuitenkaan pakotettuna yhteen vaan ymmärtämällä miten nämä voivat tukea toisiaan uusintavoin, kenties sarjana erilaisia aktiviteetteja.TARVITAAN HANKKEITA JOISSA DESIGNERIT OVAT MUKANALUOMASSA KOKEMUKSIA JA ELÄMYKSIÄ”Meillä on tää hieno hilavitkutin täällä ja mennään messuille, se on sitä mennyttä aikaa”sanoo Kari Korkman. Useimmat haastatelluista asiantuntijoista olivat vakaasti sitä mieltä ettämessuhankkeiden ja –näyttelyiden aika on ohi ja tulevien design-hankkeiden New Yorkissatulisi olla eturintamassa miettimässä uusia tapoja edistää suomalaista designia. New FinnishDesign –tapahtumasarja on palvellut hyvin suomalaisen tuotemuotoilun airuenaYhdysvalloissa ja ollut yksi mielenkiintoisimpia tapahtumia Meatpacking Design Weekilläusean vuoden ajan, mutta tulevaisuudessa tarvitaan taas uusia toimintatapoja. Esa Vesmanen   29  
  • ”Tulevaisuudessadesignerit ovatenemmän kuvailee kehitystä leikkisästi: ”Ensimmäiset New Yorkin näyttelyt olivat vielä enemmän ns. pönötysnäyttelyitä, joihin valittiin suomalaisiamuotoilemassa huippuja, ydinajatuksena suomalaisen osaamisen näyttäminentapahtumaa ja kansainvälisesti. Tämä on peruja 50-luvun triennaalinäyttelyistä, joissaluomassa valtiot näyttäytyivät toisilleen imagollisesti. Nyt viimeisimmissä hankkeissa ollaan jo päästy tästä eteenpäin ja ollaan hyvässämerkityksellistä murrosvaiheessa.”sisältöä kuinesittelemässä Tulevaisuudessa tarvitaan tapahtumia, joissa designerit ovat enemmän muotoilemassa itse tapahtumaa ja luomassa merkityksellistä sisältöä kuintuotteitaan”   esittelemässä tuotteitaan. Simo Vassinen kiteyttää tämän kärkevästi: ”Raahaamalla tekijöitä ja tuotteita esille saavutetaan hyvin vähän. Muotoilijat ovat usein statisteja perinteisissä näyttelyissä, eivät pääse vaikuttamaan prosessiin, eivätkä välttämättä edes opi paljoa koko hommasta. Jos parasta mitä voi tapahtua, on saada jonkun osallistujan muutama tuote myyntiin, emme ole tuottamassa oikeata lisäarvoa suomalaiselle designille. Ehkä olisi hyvä miettiä, missä olisi tilaa tehdä uusia asioita, koska esimerkiksi Meatpackingin Design Week rakentuu edelleen huonekalujen ja muun tuotemuotoilun varaan. Kun yritämme taistella ilmaisten drinkkien perässä pyörivien massojen huomiosta, unohdamme että maailma ympärillä on muuttunut vauhdilla. Voisimme olla mieluummin mukana määrittelemässä tätä muutosta! Voidaanko vaikka ajatella että ensi vuonna ei tuoda yhtään tuotetta esille? Tämä pakottaisi meidät miettimään mitä muuta se design-ajattelu voisi olla.” Sari Anttonen on ajattelussaan samoilla linjoilla: ”Koska vanhakantainen messumeininki, jossa hillitön määrä jengiä kävelee näyttelyn läpi ja parhaimmillaankin muistaa jonkun lampunvarjostimen, ei enää tulevaisuudessa toimi, tekemisessä pitäisi ehkä mennä enemmän makrotasolle, jossa ihmiset ja ajatukset aidosti kohtaavat. Kun yritykset joka tapauksessa osallistuvat moniin messuihin vuodessa, niin näihin tapahtumiin pitäisi pystyä lähtemään ihan erilaisin odotuksin. Esimerkiksi opiskelijaworkshop New Finnish Design SCENARIOS – tapahtumassa onnistui tässä ja antoi osallistujille sekä yritysten edustajille uutta ajateltavaa.” Koska New York Design Week – jonka aikana New Finnish Design –tapahtumat on tähän asti järjestetty – rakentuu edelleen käytännössä International Contemporary Furniture Fairin ja huonekalumuotoilun ympärille, mahdollisuudet kokeellisiin hankkeisiin ovat olleet jokseenkin rajalliset. Kenties enemmän vapausasteita kokemuksellisten ja elämyksellisten tapahtumien toteuttamiseen tarjoaisivat muut kaupungin design-tapahtumat, kuten NYC Urban Design Week, jonka laajempi fokus voisi avata uuden viitekehyksen kansainvälistyvälle suomalaiselle designille. USEAMPIEN TAPAHTUMIEN SARJA MAHDOLLISTAA ROHKEAN KULTTUURIN JA TEHOKKAAN KAUPALLISUUDEN YHDISTÄMISEN Useammat ja kenties pienemmät hankkeet mahdollistavat paremman fokusoinnin ja samalla auttavat tekemään huomattavasti rohkeampia vetoja sekä puhtaammin kaupallisia hankkeita, koska riskejä voidaan hajauttaa ja välillä helposti epäonnistuakin, joka sekin on tärkeää. Nyt New Finnish Design –tapahtumissa kaikki tekeminen ajoittuu yhdelle viikolle ja tämän ei nähdä antavan tarpeeksi liikkumavaraa aidosti”Guerrillameininki erilaisille ja vahvasti fokusoituneille tapahtumille. Kuitenkin nopea,ja ruohonjuuri- ketterä ja jatkuva tekeminen voisi olla suomalaisen designintekeminen voivat kansainvälistymispyrkimyksille hyvinkin luonnollista. ”Koska resurssit ovat pienet, guerrillameininki ja ruohonjuuritekeminen voisivat auttaaauttaa meitä meitä saamaan enemmän asioita aikaan vähemmillä resursseilla” miettiisaamaan enemmän Juulia Kauste. Sari Anttonen on samaa mieltä:: ”Tapahtumienaikaan vähemmillä  resursseilla”   30  
  • ”Kaikkeinäärimmäisessämuodossa meidän pienimuotoisuudesta voisi tulla hyve. Voitaisiin tehdä useampia mielenkiintoisempia juttuja ja mennä syvemmälle niihin, eikä pyrittäisikannattaisi tehdä yhdellä tapahtumalla tavoittamaan kaikkia. Tällä tavoin myös instituutinmyös puhtaasti ja konsulaatin roolit sekä erikoistumisalueet saataisiin paremminkaupallisia hyödynnettyä!” Kansainvälisesti ajateltuna New York voisikin olla juuri oikea paikka jossa viedään eteenpäin ympäri vuoden useita oivaltavia jatapahtumia”   rohkeita keihäänkärkitapahtumia. KOKEMUSVETOISET TAPAHTUMAT LUOVAT UUSIA EDELLYTYKSIÄ KAUPALLISUUDELLE ”Kokemusvetoisten kulttuurivientihankkeiden hyöty on selkeä, nämä voivat olla enemmän fokusoituja, mukana parhaat tekijät ja mielenkiintoisimmat asiat. Messuillehan pääsee mukaan se joka maksaa…” miettii Laila Alanen. ”Kenties New Yorkissa kannattaisi toteuttaa aktiivisempia ja sosiaalisempia tapahtumia. Tila, kuten kahvila tai ravintola, jossa oikeasti voi olla, toimii aina paremmin. Tällainen voidaan tuoda puolivalmiina ja osallistujat sitten tekevät tapahtuman sisällön… Vielä kun mietimme näitä kohde- tai ikäryhmittäin: minkälaista ohjelmaa, formaattia, kenelle suunnattu… kaikkia tapoja ei varmasti olla vielä keksitty!” hahmottelee Harri Koskinen. PLAYFUL –tapahtuman työpajat lapsille ja SCENARIOS – tapahtuman opiskelija-workshopit (kuva seuraavalla sivulla: WDC Helsinki 2012 ilme- workshop SCENARIOS –tapahtumassa), luennot ja Pecha Kucha –tilaisuus mainittiin hyvinä esimerkkeinä aktiivisista ja sosiaalisista tapahtumista, jotka tarjoavat hyviä mahdollisuuksia luoda kokemuksia ja elämyksiä newyorkilaiselle yleisölle. Jotta kokemukset saadaan luontevasti yhdistettyä kaupallisempaan design-vientiin, tarvitaan uusia tapahtumamalleja. Esimerkiksi Sari Anttonen suunnittelee että ”voisiko siis New Yorkissakin olla eri kategorioita kuten Hiramekissa, vaikka näitä ei yhdistettäisikään samaan tapahtumaan. Näin kaksi näkökulmaa, uudet designin suunnat ja kaupallisuus voisivat toimia yhdessä. Elämyksellinen taide- tai kulttuuritapahtuma loisi yleistä kiinnostusta tekemiseen ja siihen liittyvät napanuorat sitoisivat mukaan paikallisia jälleenmyyjiä ja yrityksiä, jotka voisivat järjestää kaupallisempia tapahtumia ja Finnish Design –iltoja ympäri kaupunkia…” KAUPALLISIA HANKKEITA VOI JÄRJESTÄÄ ERIKSEEN Koska ainakin yhdysvaltalaisessa kulttuurissa kaupallinen puoli on voimakkaasti läsnä, voisi olla hyvä järjestää myös fokusoituja puhtaasti kaupallisia tapahtumia. Esimerkiksi näin ajattelee Timo Utter: ”SCENARIOS –tapahtuman pop up shop –tuotteista pidettiin aidosti. Ostomahdollisuus tapahtumissa on oltava mukana olennaisena osana.” Samaa ehdottaa Teemu Oksanen, joka toteaa STRAIGHTFORWARD –tapahtuman pop up –kaupan olleen paljon odotettua suositumpi ja kannattaa konseptin kehittämistä edelleen: ”Kaikkein äärimmäisessä muodossa meidän kannattaisi tehdä myös puhtaasti kaupallisia tapahtumia, joissa mitään näyttelyä ei edes ole vaan pelkkää normaalia myyntiä – tuotteet voivat toki olla esimerkiksi limited edition –tuotteita.””Kenties NewYorkissa kannattaisitoteuttaaaktiivisempia jasosiaalisempia  tapahtumia”   31  
  • TAPAHTUMIA YLLÄTTÄVIIN PAIKKOIHINPuhtaasti kaupallisille tapahtumille parhaat sijainnit ovat kokemusten mukaan luonnollisestisiellä, missä eniten silmäpareja löytää paikalle. STRAIGHTFORWARD –tapahtuma, jokajärjestettiin vilkkaassa Chelsea Marketissa, keräsi laajan kuluttajayleisön, joka oli hyvätapahtuman yhteydessä sijanneelle pop up –kaupalle. Mutta esimerkiksi SCENARIOS –tapahtuman huomattavasti syrjäisempi sijainti Meatpacking Districtillä sai osakseen kritiikkiä.Timo Utter valitteli että ”tapahtumapaikka järjestyi aivan liian myöhään, sijainti oli liiansyrjäinen tällaiselle tapahtumalle koska kukaan ei vahingossa löytänyt paikalle”. PLAYFUL –tapahtuma puolestaan levittäytyi ympäri Meatpacking Districtiä ja esitteli mielenkiintoisenidean hajauttaa tapahtumaa. Tämänkaltaistahajautettua konseptia – joskaan ei välttämättärahtikonteissa – voisi haastateltujenasiantuntijoiden mielestä kehittää jatkossaeteenpäin.Kenties tärkein yksittäinen ohjetapahtumapaikan valintaan näyttäisi olevan se,että kulttuurisesti kiinnostavia tapahtumia eikannata järjestää samoissa tiloissa kuinkaupallisia tapahtumia, koska tällöin useinjoudutaan tekemään kompromisseja. ”Se ettämenet sellaiseen ympäristöön jossa 500 muutakukkaa kukkii sun rinnalla ei varmasti ole sehelpoin tapa päästä esille... kaupallisestitärkeissä mestoissa ei aina kannata olla siksikun kaikki muutkin ovat siellä, koska uusienmahdollisuuksien kannalta ne eivät ole kaikilletoimijoille todellakaan tärkeimpiä…” sanooMikko Koria. Siksi kenties New Yorkissarohkeampia tapahtumia kannattaisi miettiävaihtoehtoisempiin sijainteihin ja kaupallisempiatapahtumia suositummille alueille, tietysti ainariippuen täysin tapahtumien luonteesta jasisällöstä.       32  
  • 3.6 JATKUVUUS JA SEURANTA MAHDOLLISTAVAT HYÖDYNTÄMISEN Varsinainen hyöty hankkeista tulee aina todellisuudessa jälkikäteen. Haastatteluista tuli selkeästi esille se, että on epärealistista olettaa, että todellisia tuloksia ja kansainvälisiä läpimurtoja saadaan välittömästi esittelemällä tekijöitä ja tuotteita näyttelyissä, edes silloin kun niihin on sidottu muuta kaupallista toimintaa oheen. Tämän takia on tärkeää hahmottaa kuinka tapahtumien avulla oikeasti saadaan aikaan uusia alkuja ja kuinka saatuja uusia alkuja voidaan järjestelmällisesti kultivoida, koska vain näin niistä voi joskus kasvaa uutta menestystä. SEURANTA, JÄLKIHOITO JA JATKUVUUS AVAAVAT MAHDOLLISUUKSIA Tapahtumiin liitetyt, tai luonnollisesti niitä seuraavat, kaupalliset pyrkimykset, kuten fokusoitu markkinointi, PR, tapaamiset, neuvottelut ja yhteistyösuunnitelmat luovat lopulta edellytykset varsinaiseen liiketoimintaan ja tapahtuman edelleen kehittämiseen. Kun asiaa ajatellaan kokonaisuutena, huomataan että varsinainen panostus tulisi aina laittaa tapahtumien kautta saatujen uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen, koska ilman tätä ei menestystäkään koskaan tule. Esa Vesmasen mielestä ”esimerkiksi Hel Yes! oli pitkälti PR- hanke, johon oli alusta alkaen sisällytetty jälki-PR-hoito… jotta tämä saadaan hoidettua hyvin kaikkialla voisi ulkopuolisten PR-toimistojen käyttö olla järkevää.” Laura Sarvilinna muistuttaa, että myös kokeellisempiin hankkeisiin pitäisi budjetoida tarpeeksi jälkihoitoa seuraaville 6 – 12 kuukaudelle; jälkimyyntiä, PRrää ja tutkimusta.” Nyt monet haastatellut tahot kokivat että New Finnish Design –tapahtumat ovat olleet liian kertaluontoisia hankkeita, joihin ei ole määrätietoisesti suunniteltu tarpeeksi seurantaa – usein johtuen resurssien puutteesta. Iso vastuu seurannasta on tietenkin myös osallistujilla, joiden käsissä lopulta menestyksen rakentaminen on, eivätkä julkiset tahot tietenkään pysty tekemään tällaista työtä osallistujien puolesta. Esimerkiksi Päivi Grönqvist painotti, että yhden tapahtuman kautta ei voida edes odottaa oikeita tuloksia ja että menestyksellinen kansainvälistyminen esimerkiksi Yhdysvalloissa ”vaatii yritykseltä pidempää ja jatkuvaa työskentelyä paikan päällä ja kunnon satsausta uuteen markkina-alueeseen”. LISÄÄ PAIKALLISTA INFORMAATIOTA JAKOON Tapahtumaraportoinnin lisäksi osa haastatelluista toimijoista toivoi enemmän tietoa Pohjois- Amerikan markkinoista, New Yorkin mahdollisuuksista ja toimintaympäristöstä. Esimerkiksi Outi Hakanen listaa mahdollisia asioita, joista olisi hyötyä kansainvälistymisen kehittämisessä: "Jos osallistujat jakavat kokemuksensa, saavutuksensa, näkemyksensä ja kehitysehdotuksensa järjestäjille, voidaan raporteissa nimenomaan keskittyä kehityskohtiin ja”Vienti vaatii esittää alustavia keinoja ja suunnitelmia niiden korjaamiseksi. Lisäksi Ulkoministeriö toivoisi edustustoiltaan ja designin kansainvälistymis-pitkäjänteisyyttä, hankkeiden järjestäjiltä "trendinuuskimista", eli arvioita tai raporttia siitä,suuria taloudellisia mitä kohdemarkkinoilla tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa, jotta tulevaainvestointeja, toimintaa voitaisiin suunnitella paremmin. Kiitokset, kävijäluvut, mediahuomio jne. ovat tietenkin osa raporttia, mutta niiden pitäisi ollamatkustamista jatyhjäkäyntiä jopa  monta vuotta”   33  
  • ”Myöskokeellisempiin pienessä osassa koko kokonaisuutta." Tämän kaltaisen tiedon nähtiinhankkeisiin pitäisi hyödyntävän design-yrityksiä, joskaan ei oltu varmoja onko esimerkiksibudjetoida tarpeeksi New Yorkin kulttuuri-instituutilla resursseja tällaisen informaation tuottamiseen. Vastaavasti Finpron tarjoamat informaatiopalvelut koettiinjälkimyyntiä, PRrää aivan liian kalliiksi ja yleisluontoisiksi useimmille pienille ja keskisuurilleja tutkimusta”   design-yrityksille. UUDET MITTARIT KÄYTTÖÖN KANSAINVÄLISTYMISEN EDISTÄMISEN ERI VAIHEILLE Erilaisissa hankkeissa tulisi lisäksi olla erilaiset mittarit. Nyt kaikkea tekemistä mitataan parempien mittareiden puutteessa usein vain palstamillimetreillä, kävijämäärillä tai toteutuneilla kaupoilla, jotka eivät tosiasiassa tarjoa relevanttia tietoa hankkeiden kokonaismenestyksestä tai sen puutteesta. Jos kansainvälistyminen nähdään eri vaiheiden kautta, niin näiden onnistumista voitaisiin mitata eri tavoin. Yksi mielenkiintoinen malli voisi olla Juulia Kausteen esittämä ajatus, jonka mukaan ”ensimmäisellä tasolla, jossa rakennetaan perusteita, kontakteja ja verkostoja, aidosti merkittävä asia on, että syntyykö jotain yhteistyötä joka vie asioita eteenpäin. Toisella tasolla, jossa tehdään hankkeita ja tapahtumia, merkittävää on, että syntyykö oppimista, tekemistä ja näkyvyyttä. Vasta kolmannella tasolla, joka tulee näiden kahden jälkeen, voi sitten mahdollisesti mitata varsinaisia kaupallisia menestyksiä.” SUUNTA VUOSITTAISISTA DESIGN-TAPAHTUMISTA JATKUVAAN TOIMINTAAN Jatkuvuus ja pitkäjänteisyys ovat kansainvälistymisen keskeisiä periaatteita, jotka on hyvä pitää mielessä hankkeita suunnitellessa. New Finnish Design –tapahtumat ovat jo tarjonneet pitkäkestoisen alustan kansainvälistymisaktiviteeteille, mutta vuosittaisten tapahtumien sijaan monet peräänkuuluttivat tarvetta aidosti jatkuvalle toimintamallille. ”Esimerkiksi korkeakouluyhteistyön kohdalla jatkuvuus on tärkeää, hankkeita voisi ajatella vuosittaisten milestonejen tai pienempien tapahtumien kautta, ja keväinen tapahtuma voisi ollakin vain välietappi koko prosessissa. Lisäksi New York on ainutlaatuisessa asemassa siinä että siellä on mahdollisuus ympärivuotiseen yhteydenpitoon niin mediaan kuin kaupallisiinkin toimijoihin, toisin kuin monissa muissa vientikohteissa.” sanoo Esa Vesmanen. Samoin miettii Timo Utter, joka toteaa New Finnish Design SCENARIOS –tapahtuman kokemuksella: ”Vienninedistäminen ei välttämättä onnistu ainoastaan kerran vuodessa järjestettävän tapahtuman kautta, koska aito jatkuvuus puuttuu.”   34  
  • 3.7 JULKISTEN TAHOJEN ROOLIT SELKEIKSI ERI OSA-ALUEISSA Yhteistyötä tarvitaan myös kansainvälistymistä edistävien tahojen välillä, koska koordinoimalla vähäiset resurssimme pystymme paremmin avaamaan uusia mahdollisuuksia suomalaiselle designille. Saumattomaan yhteistyöhön tosin on vielä matkaa, mutta alla on muutamia haastatteluista nousseita ideoita siitä, kuinka voisimme jatkossa toimia paremmin yhdessä maailmalla. SELKEYTTÄ JULKISTEN TAHOJEN VASTUUALUEISIIN Haastateltujen asiantuntijoiden, designereiden ja design-yritysten kokemukset julkisten tahojen yhteistyöstä vaihtelivat suuresti. Osa oli varsin tyytyväisiä kansainvälistymisen tukemiseen, mutta monien mielestä eri julkisten toimijoiden roolit eivät ole tarpeeksi selkeitä. Hyvänä puolena nähtiin että tukea ylipäätään löytyy. Esimerkiksi Arni Aromaa mainitsi, että ”olemme etuoikeutettuja, että meillä on niin monta tahoa valmiina auttamaan kansainvälistymispyrkimyksissä. Näihin pitäisi suhtautua alustoina, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia.” Mutta haasteena nähtiin, että useat design-yritykset eivät pysty tätä tukea hyödyntämään, koska tarvittavaa palvelua tai informaatiota ei sitten olekaan tarjolla, tai sitten se on liian hajautunutta tarpeisiin nähden. Aromaa jatkaa, että ”esimerkiksi Design Forum on keskeinen taho joka voisi saada verkostoa toimimaan paremmin yhdessä.” Jotta yhteistyö voidaan saadaan toimimaan ”meillä on ensin laajempia jättikysymyksiä ratkaistavana; esimerkiksi mikä on Suomen konsulaattien ja kulttuuri-instituuttien merkitys maailmalla, miten eri tahojen missiot on määritelty?” sanoo Simo Vassinen. TAPAHTUMAJÄRJESTÄJIEN ROOLEJA KEHITETTÄVÄ Haastattelujen perusteella myös kansainvälistymistä tukevat hankkeet ja tapahtumat kaipaavat selkeämpää roolitusta ja vetovastuuta. Aikaisempien New Finnish Design – tapahtumien perusteella tarvetta on entistä tehokkaampaan projektijohtamiseen ja - suunnitteluun, jotta julkisten tahojen resurssit saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön ja tarvittaessa ulkopuolisia tahoja saadaan joustavasti hankkeisiin mukaan. ”Kaikki eivät voi olla projektijohtajia ja vetovastuu pitää määritellä hyvin selkeästi. Esimerkiksi instituutin ja konsulaatin yhteistyö on sovittava hankekohtaisesti ja tarvittavia resursseja tuotava ulkopuolelta tuotantopuolelle ja asiantuntijoiksi – esimerkiksi yliopistojen professoreita, museoiden kuraattoreita ja suunnittelijoita... Myös instituutin hallituksen aktivoituminen asiantuntijana sisältökysymyksissä olisi erittäin suotavaa. Hankkeita pitäisi ylipäätään miettiä enemmän sisällön kautta enemmän kuin prosessien tai operatiivisen tason kautta.” sanoo Esa Vesmanen, PLAYFUL –tapahtuman kuraattori.”Hankkeita pitäisi Samoilla linjoilla on Sari Anttonen, SCENARIOS –tapahtumanylipäätään miettiä kuraattori, joka toteaa että ”hankkeelle pitää saada selkeä työnjako.enemmän sisällön New Yorkissa käytössä oleva kolmen järjestävän tahon – instituutti,kautta, ei niinkään konsulaatti, Design Forum – malli vaikuttaa haastavalta. Paras lopputulos saadaan kun järjestäjät luottavat valitsemaansa kuraattoriin ja keskittyvätprosessien taioperatiivisen tason  kautta”   35  
  • ”Kaupallinen toimijaosana design-hanketta saattaa olla kukin vahvimpaan osaamisalueeseensa.” Teemu Oksanen ja Paula Bello, STRAIGHTFORWARD –tapahtuman kuraattorit, suosittelevat ettäkaivattu puuttuva ”taiteellisten kuraattoreiden lisäksi tulisi hankkeissa olla aina lisäksitekijä”   kokenut projektimanageri, joka pystyy pitämään langat käsissään ja johtamaan käytännön järjestelyitä. Mukaan tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa myös asiantuntijoita, jotka keskittyvät esimerkiksi rahoituksen ja sponsoreiden järjestämiseen.” KAUPALLISIIN HANKKEISIIN UUDET YHTEISTYÖTAHOT MUKAAN Edellä mainitut vastuualueet ja roolitukset liittyvät erityisesti kulttuurivetoisiin design- vientihankkeisiin, mutta kaupallisiin hankkeisiin tarvitaan mukaan erilaisia yhteistyötahoja. Etenkin Finpron odotetaan osallistuvan huomattavasti nykyistä enemmän kaupallisiin hankkeisiin. ”Puhtaasti kaupallisissa hankkeissa tai tapahtumissa yhteistyökuvioiden pitäisi olla erilaisia. Tuntuu oudolta että kulttuuri-instituutit tai Design Forum ottaisivat vetovastuun kaupallisista hankkeista, joissa olettaisi Finpron olevan luontevin järjestävä taho, jolta myös löytyy oikeanlaisia resursseja ja osaamista” sanoo Sari Anttonen. Simo Vassinen jatkaa: ”On hassua että instituutti tai konsulaatti kokee että heidän tehtävänsä on edistää liiketoimintaa tai kasvattaa yrittäjyyttä, eikö olisi luontevampaa että paikalla olisi Finpro tai muu kaupallinen sparraaja...” Samoin sanoo Laila Alanen: ”Instituutin ja konsulaatin vetämissä hankkeissa puhtaasti kaupallinen lähestymistapa ei ole välttämättä se oikea yhteistyökuvio… kaupallisissa hankkeissa yhteistyö pitäisi olla esimerkiksi Finpron tai muiden toimijoiden kautta tapahtuvaa, jotka pystyvät tarjoamaan yhteyksiä ja osaamista yritysvientiin.” Myös Outi Hakanen näkee asian vastaavasti: "Yleisesti haasteena on, että luovien alojen kaupallinen vienninedistäminen on vielä lapsenkengissä ja tapahtumien välitön taloudellinen hyöty on vaikeasti mitattavissa. Kaupallinen toimija osana design-hanketta saattaa olla kaivattu puuttuva tekijä. Keskeisiä ovat paikalliset kaupalliset toimijat – ostajat, jakelijat, maahantuojat, jne. – joita on haarukoitu etukäteen, samoin mukana voisi olla Finpro, sekä maksullisten toimeksiantojen että julkisten palvelujen roolin kautta (mm. sopimus UM:n ja Finpron välillä). Finpro-yhteistyössä ei kuitenkaan ole vielä edetty riittävästi. Finpron pitäisi pystyä paremmin tukemaan myös luovien alojen pienyritysten ponnisteluja." UUSIA RESURSSEJA LUOVASTI KÄYTTÖÖN Tehokkain ratkaisu kaupallisen kansainvälistymisen haasteisiin voisi olla joustava työskentely soveltuvien yksityisten palveluntarjoajien kanssa, jotka pystyvät paikkaamaan julkisten tahojen palvelujen aukkoja. Esa Vesmasen mukaan ”haaste Finpron kanssa on siinä, että he eivät ole kiinnostuneita pienistä luovista yrityksistä. Finpro pitää usein omista kontakteistaan ja informaatiostaan tiukasti kiinni, tarjoten pienille yrityksille ylihintaisia palveluita tai sitten vain listan potentiaalisista yhteistyökumppaneista epätäydellisillä yhteystiedoilla. Uusia mahdollisuuksia voisi aueta siten, että tapahtumajärjestäjä palkkaa kaupallisen toimijan osaksi hanketta tekemään kaupallista työtä osallistujien puolesta. Myös yritysten yhteistyömuotoja voisi kehittää, vientirenkaat kun ovat tällä hetkellä ainoa laajemmin hyväksytty toimintamalli yritysten keskuudessa.””Uutenavaihtoehtona voisi ”Käytännössä vaikuttaa siltä että julkiselta puolella ei ole tällä hetkelläolla Hollannin tarjota tarvittavia resursseja. Finpro yrittää rakentaa omien palvelujensa varaan, mutta nämä ovat monesti liian kankeita ja kalliita pienillePremselan tyylinen yrityksille. Onneksi uusia yksityisiä toimijoita on noussut täyttämään tätäkansallinen design- rakoa, esimerkiksi New Yorkissa toimiva suomalainen Kool & Companyverkosto, joka on ihan älyttömän hyvä käytännön resurssi Yhdysvaltoihin suuntaavilleosallistaa isoja ja  pieniä toimijoita”   36  
  • yrityksille.” sanoo Teemu Suviala. Simo Vassinen on samoilla linjoilla: ”Tuntuu ettämöhkäleet, kuten Finpro, ovat usein liian kankeita toimijoita pienille design-yrityksille. Ehkäyhtenä uutena vaihtoehtona voisi olla Hollannin Premselan tyylinen kansallinen design-verkosto, joka osallistaa isoja ja pieniä toimijoita, sekä tarttuu vahvasti myösyhteiskunnallisiin kysymyksiin.” Vaikuttaa siltä, että kansainvälistyvien yritysten ollessa yhäpienempiä, tarvitaankin hyvin monenlaisia kansainvälistymistä tukevia palveluita sekämonialaisia toimijaverkostoja, joissa agentuurit, managerit ja julkiset toimijat tekevät yhdessäaktiivista yhteistyötä kansainvälisten ja kaupallisten hankkeiden parissa. Pienen maan pienetresurssit tulee siis valjastaa entistä luovemmin käyttöön!   37  
  • YHTEENVETOUUSISTAMAHDOLLISUUKSISTA Tiivistettynä suomalaisen designin kansainvälistymisen uudet mahdollisuudet kiteytyvät muutamiin olennaisiin asioihin. Alla suosituksia alkaen isoista visioista aina konkreettisiin käytännön tapoihin asti:VISIO: Edistä designin murrosta. Hyödynnä designin käymistilaa ja ole mukana avaamassa uusia keskusteluja ja näkökulmia designin kulttuurisesta, kaupallisesta ja yhteiskunnallisesta roolista Yhdysvalloissa. Edesauta vaihtoa ja yhteistyötä, älä pelkästään vientiä. Unohda hetkeksi kaupallinen vienti ja keskity laajempaan vaihtoon, joka pohjimmiltaan pyrkii ratkaisemaan merkityksellisiä paikallisia ongelmia. Uutta vaihtoa voi tapahtua niin ihmisten, ajatusten, yritysten kuin julkisten tahojenkin välillä. Tämän kaltainen yhteistyö avaa lopulta aivan eri luokan mahdollisuuksia myös kaupalliseen toimintaan.STRATEGIA: Toteuta aidosti erilaisia ja paikallisesti kiinnostavia tapahtumia. Mieti mitä muut eivät vielä tee New Yorkissa, missä paikallinen kysyntä kohtaa ainutkertaisella tavalla suomalaisen tarjonnan. Näissä kysynnän ja tarjonnan uusissa leikkauspisteissä on mahdollisuus kansainväliseen huomioon ja pitkäkestoiseen kiinnostukseen. Tarjoa ensisijaisesti elämyksiä. Ihmisiä kiinnostavat elämykset, ei tapahtumat. Älylliset tai kokemukselliset ikimuistoiset elämykset ovat varmin tapa herättää New York –yleisön kiinnostus. Sido suomalainen design – ajattelu, palvelut ja tuotteet – olennaiseksi osaksi tätä laajempaa kokemusta.KÄYTÄNTÖ: 1. VALMISTAUDU Verkostoidu parhaiden tahojen kanssa. Identifioi tärkeät ja mielenkiintoisimmat yhteistyökumppanit – tähtää niin ylös kuin mahdollista – ja tarjoa heille jotain arvokasta. Sitouta media- ja yrityskumppanit hankkeisiin   38  
  • alusta lähtien, sekä henkilökohtaisella tasolla että sisällön kautta.Viimeistele suomalaisten kansainvälistymistaidot huippuunsa.On elintärkeää, että hankkeisiin osallistuvat designerit ja yritykset haluavat maailmalle – ylikaiken – ja hallitsevat kaikki kansainvälistymisen taidot kuin omat taskunsa. Opettajien aateliaovat parhaat paikalliset tekijät sekä kokeneimmat kotimaiset mentorit.2. SUUNNITTELEHio hankkeiden visiot kirkkaiksi.Rajalliset resurssimme vaativat valikoimaan hyvin tarkasti mitä teemme. Selkeä visiokulloisestakin tavoitteesta auttaa perustelemaan valintamme ja miettimään luovasti uusiatapoja matkata mainiosti maaliin.Rakenna pitkän aikavälin strategia.Useamman vuoden perspektiivillä tehty suunnitelma antaa tekemiselle riittävää väljyyttä.Näin voimme eri vuosina – tai eri aikaan vuodesta – reilusti painottaa eri asioita. Vain näinkulttuuri ja kaupallisuus pystyvät elämään rinta rinnan sulassa sovussa.3. TOTEUTAToteuta useita pienempiä tapahtumia.Pienemmät fokusoidut tapahtumat vaikuttavat olevan helpoin tie menestykseen niinkaupallisesti kuin kulttuurisestikin. Nämä antavat mahdollisuuden ottaa riskejä ja riskitauttavat meitä onnistumaan.Luo aktiivisia ja sosiaalisia kokemuksia.Designerit kannattaa tuoda muotoilemaan tapahtumia ja luomaan merkityksellistä sisältöä –ei niinkään esittelemään tuotteitaan. Esimerkiksi puolivalmiit tilat, kuten kahvilat tairavintolat, tarjoavat ainutlaatuisia alustoja, joille osallistujat yhdessä rakentavat elämykset.4. SEURAA JA HYÖDYNNÄVarmista hankkeiden tuloksellisuus.Tapahtumien jälkeen resursseja tulee olla saatujen mahdollisuuksien hyödyntämiseen, koskamuuten menestystä ei koskaan tule. Käytännössä tämä tapahtuu mm. suunnitelmallistenkaupallisten pyrkimysten, kohdennetun markkinoinnin, toistuvien tapaamisten, jatkuvienneuvottelujen sekä uusien yhteistyösuunnitelmien ja –hankkeiden kautta.Ota uudet mittarit käyttöön.Erilaisissa hankkeissa tulee olla erilaiset mittarit ja eri kansainvälistymisen vaiheita tuleearvioida eri tavoin. Pyri kaupallisen menestyksen ja näkyvyyden lisäksi mittaamaan myösuutta yhteistyötä sekä syntynyttä oppimista ja tekemistä.   39  
  • MAAILMALLE DESIGNIA MAAILMALLE DESIGNIA MAAILMALLE DESIGNIA   40