Vesivirtaa!
Vesivoimaa tarvitaan <ul><li>Vesivoimalla tuotetaan valtaosa  Suomen uusiutuvasta sähköenergiasta. </li></ul><ul><li>Vesiv...
Säätöteho vakauttaa sähköverkon <ul><li>Miksi Suomessa on vähän sähkökatkoksia?  </li></ul><ul><li>Koska sähkön kulutus ja...
Sähköntuotanto Suomessa viikolla 5/2010
Sähköntuotanto Suomessa viikolla 5/2010 Symbolikuva animaatiosta tähän
Suomen sähköntuotannon rakenne muuttuu  v. 2020 ja lisää säätötehon tarvetta 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000...
Säätöteholle on lisätarvetta <ul><li>Tuulivoimatuotanto vaihtelee sääolojen  mukaan ja edellyttää kumppanikseen  säätövoim...
Säätötehoa tarvitaan jatkuvasti
Vesivoima on taloudellista <ul><li>Useimmat energiapaketissa mainitut uusiutuvan energian tuotantomuodot edellyttävät yhte...
Suomen pitää olla omavarainen <ul><li>Talvella pitkien sähkökatkosten vaikutukset voisivat olla tuhoisat.  </li></ul><ul><...
Nykyaikainen vesivoimarakentaminen huomioi luonnon ja ihmisen <ul><li>Kaikilla energiantuotantomuodoilla on vaikutuksia ym...
Kemijoen vesistössä on ratkaisu <ul><li>Vesivarasto on toteutettavissa jo rakennettuun vesistöön. </li></ul><ul><li>Uutta ...
Energiantuotanto yhdistettynä tulvantorjuntaan <ul><li>Tulvantorjunnalla ja energiantuotannolla on synergiaetu. </li></ul>...
Tämänhetkinen tilanne <ul><li>Lapin liitto pyysi Kemijoki Oy:tä selvittämään tulvariskien hallintaa ja maakuntakaavoitusta...
Yhteystiedot <ul><li>[email_address] </li></ul>
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Vesivirtaa!

603

Published on

Vesivoimalla tuotetaan valtaosa Suomen uusiutuvasta sähköenergiasta.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
603
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Vesivoima on maamme merkittävin uusiutuva sähköenergian lähde, 60 % uusituvasta sähköenergiasta tuotetaan vesivoimalla. Meillä on yli 200 vesivoimalaitosta ja niiden yhteenlaskettu teho on lähes 3 100 MW eli jopa neljän ydinvoimayksikön sähkötehon verran. Euroopan unioni on asettanut Suomelle velvoitteita: Suomen on vuoteen 2020 mennessä vähennettävä kasvihuonepäästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 tasosta Suomen on kasvatettava uusiutuvien energialähteiden osuus energiatuotannosta 38 prosenttiin. Koska vesivoima on uusiutuva ja päästötön energialähde, se myös omalta osaltaan vaikuttaa positiivisesti ilmasto- energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vesivoimaan tarvitaan erityisesti säätötehon tuottamiseen. Tässä ominaisuudessa se tukee kaikkia muita energiamuotoja.
  • Vesivoima on säädettävyydeltään paras tuotantomuoto ja soveltuu erityisen hyvin lyhytaikaissäätöön.
  • Muut sähköenergian tuotantomuodot eivät pysty vastaamaan kulutuksen vaihteluun, joten kulutuksen vaihteluun vastataan säätöteholla, joka tuotetaan vesivoimalla. Vesivoima on ylivoimainen säätötehtävässä, koska sähköenergian tuotantoa voidaan lisätä ja vähentää laskemalla haluttu määrä vettä turbiinien läpi. Jotta säätöä voidaan tehdä, vettä täytyy varastoida.
  • Tuulivoiman tuotannon epävarmuus lisää säätötehontarvetta kulutusvaihteluiden lisäksi myös tuotantoon.
  • . Esimerkiksi myrskyjen aikana tuulivoiman tuotanto putoaa hetkessä täydestä tehosta nollaan, kun tuulivoimalat joudutaan sulkemaan liian voimakkaan tuulen takia. Kun tuotanto vaihtelee entistä enemmän, tarvitaan lisää säätötehoa, jotta sekä tuotannon että kulutuksen vaihteluihin pystytään vastaamaan. Vesivoiman säädettävyys pidemmällä aikavälillä riippuu erityisesti säännöstelymahdollisuuksista voimalaitosten yläpuolisissa vesistöissä tai säännöstelyaltaissa Vesivoimaa lukuun ottamatta päästötön sähköntuotanto ei ole samalla tavalla säädettävää kuin esimerkiksi lauhdevoimatuotanto on ollut.
  • Säädön tarve: kulutuksen säätö ja verkon ylläpito Säätötehosta puhuttaessa voidaan tarkoittaa karkeasti ottaen kahta erilaista säätömahdollisuutta: kulutuksen vaihteluun tarvittavaa vuorokausitasolla tehtävää säätöä ja verkon ylläpitoon tarvittavaa nopeaa säätöä tarvitaan äkillisiin tuotannon vaihteluihin ja esimerkiksi häiriöihin. Arvio siitä, että säätötehoa tarvitaan mm. tuulivoiman lisäämisen myötä 300-350 MW enemmän, ajoittain moninkertaisesti enemmän,
  • Toisin kuin suurin osa muista uusiutuvista energiantuotantotavoista, vesivoiman lisärakentaminen ei edellytä valtion taloudellista tukea. Voimalaitoskunnat saavat Lapissa kiinteistöveroa yhteensä 15 miljoonaa euroa ja edullista osakassähköä noin 20 miljoonalla eurolla.
  • Pohjoismaisen sähköjärjestelmän tehotasapainon jatkuvaan, automaattiseen ylläpitoon käytetään taajuudensäätöä. Tätä varten kantaverkkoyhtiöt ovat velvoitettuja hankkimaan tietyn määrän käyttöreserviä. Suomen velvoitteesta vesivoimalla katetaan noin 85 prosenttia. Lisäksi äkillisesti ilmenevät häiriötilanteet hoidetaan 90 prosenttisesti vesivoimalla. Jotta Suomen sähköverkon toimintavarmuus pystytään säilyttämään, Suomeen on joko ostettava säätövoimaa ulkomailta, jos sitä on saatavilla kohtuulliseen hintaan, tai sitä on rakennettava lisää. Myös muut maat lisäävät tuulivoiman tuotantoa ja tarvitsevat lisää säätötehoa. Sen takia ei voida luottaa siihen, että säätötehoa aina saadaan ostettua. Esimerkiksi vuodenvaihteen 2009-2010 molemmin puolin sattuneiden huippukulutustilanteiden aikana sähköä tuotiin maahamme jopa yli 3 000 MW:n teholla. Sähkön hinta nousi kulutushuippujen aikana enimmillään yli 1 000 euroon megawattitunnilta. Hinta oli noin 20-kertainen vuoden 2010 keskimääräiseen pörssihintaan verrattuna.
  • Vesivoimarakentamisessa otetaan tarkkaan huomioon esimerkiksi altaiden monikäyttömahdollisuudet, esimerkiksi kalastus- ja virkistyskäyttö. Monilla on rakentamisesta vanha kuva. Paikalliset liikkuvat paljon luonnossa ja näkevät vesivoimaa arjessaan, joten paikallisten kuva on yleensä positiivisempi. Keväällä 2009 toteutetussa mielipidekartoituksessa yli 70 prosenttia suhtautui myönteisesti vesivoimaan. Mitä ihmisten ja luonnon huomioiminen vesivoimarakentamisessa käytännössä tarkoittaa: Ympäristövaikutusten arviointi uusissa investointihankkeissa Ympäristöjen kunnostus ja maisemointi Kalanhoito Ympäristön tilan tarkkailu Tutkimus- ja kehityshankkeet Poikkeustilanteisiin varautuminen Henkilöstön koulutus Ympäristötiedotus
  • Vesivarastoa suunnitellaan harvaanasutuille alueille.
  • Lapin liiton tekemässä Lapin energiastrategiassa on arvioitu, että monitoimiallas voisi tuoda jopa 70 miljoonan euron tulvasuojelullisen hyödyn. Vuoden 2005 suurtulva Kittilässä aiheutti kuuden miljoonan euron vahingot. On arvioitu, että vastaavan suuruinen tulva Rovaniemellä olisi aiheuttanut noin 22 miljoonan euron vahingot. Kemijoen tulvajuoksutuksilla menetetään vuosittain 475 GWh suuruinen energiamäärä. Vastaa Oulun kokoisen kaupungin kotitalouksien vuosittain käyttämää energiaa. Tehokkaamman tulvauhkien hallinnan taustalla on laki tulvariskien hallinnasta sekä tulvasuojeludirektiivi. Ne edellyttävät viranomaisilta varautumista tulviin. Vesistökohtaisten tulvaryhmien on esimerkiksi tehtävä tulvariskien hallintasuunnitelmat vuoteen 2015 mennessä.
  • Lapin Liitto esitti kesällä 2010 Kemijoki Oy:lle, että se alkaisi sekä tulvasuojeluriskien hallintaa että Itä-Lapin maakuntakaavoitusta varten selvittää tulvasuojelu-, energia-, kalatalous- ja matkailunäkökohdat huomioonottavia allasvaihtoehtoja. Selvitykset valmistuvat vuoden 2011 alussa. Suomen kansainvälisten ilmasto- ja energiapoliittisten velvoitteiden ja kansallisten päätösten toimeenpaneminen vaatii, että seuraava hallitus sitoutuu vesivoiman merkittävän lisärakentamisen edesauttamiseen. Tämä voidaan toteuttaa jo osittain rakennetuissa vesistöissä.
  • Kemijoki Oy tulee avaamaan tämän vuoden puolella vesivoima.fi-sivuston, jossa on perustietoa vesivoimasta.
  • Vesivirtaa!

    1. 1. Vesivirtaa!
    2. 2. Vesivoimaa tarvitaan <ul><li>Vesivoimalla tuotetaan valtaosa Suomen uusiutuvasta sähköenergiasta. </li></ul><ul><li>Vesivoima tukee muita uusiutuvia sähköenergian muotoja. </li></ul><ul><li>Vesivoimalla tuotettu sähköenergia on päästötöntä. </li></ul>Symbolikuva animaatiosta tähän
    3. 3. Säätöteho vakauttaa sähköverkon <ul><li>Miksi Suomessa on vähän sähkökatkoksia? </li></ul><ul><li>Koska sähkön kulutus ja tuotanto ovat tasapainossa. </li></ul>SÄHKÖN TUOTANTO = SÄHKÖN KULUTUS
    4. 4. Sähköntuotanto Suomessa viikolla 5/2010
    5. 5. Sähköntuotanto Suomessa viikolla 5/2010 Symbolikuva animaatiosta tähän
    6. 6. Suomen sähköntuotannon rakenne muuttuu v. 2020 ja lisää säätötehon tarvetta 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 Ydinvoima ja muu lämpövoimatuotanto AIKA (VRK) Tuulivoima Säädettäväksi jäävä teho
    7. 7. Säätöteholle on lisätarvetta <ul><li>Tuulivoimatuotanto vaihtelee sääolojen mukaan ja edellyttää kumppanikseen säätövoimaa. </li></ul><ul><li>Suomen sähköverkon toimintavarmuuden säilyttäminen edellyttää lisää säätötehoa. </li></ul><ul><li>Tuulivoiman tavoitetaso on 2 500 MW (nykyinen tilanne on 170 MW). </li></ul><ul><li>Säätötehoa tarvitaan lisää 300–350 MW, enimmillään moninkertaisesti tämä määrä. </li></ul>Symbolikuva animaatiosta tähän LISÄÄ SÄÄTÖTEHOA TUULIVOIMA + KULUTUS
    8. 8. Säätötehoa tarvitaan jatkuvasti
    9. 9. Vesivoima on taloudellista <ul><li>Useimmat energiapaketissa mainitut uusiutuvan energian tuotantomuodot edellyttävät yhteiskunnan tai kuluttajien taloudellista tukea. </li></ul><ul><li>Vesivoima ei tarvitse tukea. </li></ul><ul><li>Voimalaitoskunnat Lapissa hyötyvät vesivoimasta 35 miljoonaa euroa vuosittain </li></ul>Kuva esim. sähköautosta
    10. 10. Suomen pitää olla omavarainen <ul><li>Talvella pitkien sähkökatkosten vaikutukset voisivat olla tuhoisat. </li></ul><ul><li>Säätötehoa Pohjoismaisesta sähköverkosta, Virosta tai Venäjältä? </li></ul><ul><li>  Säätötehon kysyntä kasvaa Euroopassa merkittävästi, ei vain Suomessa. </li></ul><ul><li> Jo nyt on ollut tilanteita, joissa sähkön tuonnissa on ollut ongelmia. </li></ul>
    11. 11. Nykyaikainen vesivoimarakentaminen huomioi luonnon ja ihmisen <ul><li>Kaikilla energiantuotantomuodoilla on vaikutuksia ympäristöön. </li></ul><ul><ul><li>joillakin ne ovat jatkuvia, kuten fossiilisten polttoaineiden päästöt </li></ul></ul><ul><ul><li>vesivoimalla on paikalliset vaikutukset </li></ul></ul><ul><li>Ainutlaatuiset luontokohteet huomioidaan. </li></ul><ul><li>Vaikutuksia ehkäistään ja kompensoidaan </li></ul><ul><li>Moninaiskäyttö suunnitellaan tarkkaan yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. </li></ul>Kuva esim. sähköautosta
    12. 12. Kemijoen vesistössä on ratkaisu <ul><li>Vesivarasto on toteutettavissa jo rakennettuun vesistöön. </li></ul><ul><li>Uutta säätötehoa on saatavissa 200–300 MW sen sijaan, että se menetetään tulva-aikaan laitosten ohi juoksutetuissa vesimäärissä. </li></ul>Rovaniemi Napapiiri Lokka Kemijärvi Ounasjoki Kitinen Luiro K e m i j o k i Isohaara Kaihua Kaarni Jumisko Juotas Porttipahta Lokka Olkkajärvi Suolijärvi
    13. 13. Energiantuotanto yhdistettynä tulvantorjuntaan <ul><li>Tulvantorjunnalla ja energiantuotannolla on synergiaetu. </li></ul><ul><li>Tulvavesien suuri energiamäärä voitaisiin hyödyntää olemassa olevilla voimalaitoksilla ja toisaalta pienentää huomattavasti tulvavahinkoja. </li></ul><ul><li>Jos vettä voitaisiin varastoida lumien sulamisen aikaan, vesivarastoa voitaisiin hyödyntää sähköenergian tuotannossa erityisesti talvella, jolloin sähkön tarve on suurin. </li></ul>1 + 1 = 3
    14. 14. Tämänhetkinen tilanne <ul><li>Lapin liitto pyysi Kemijoki Oy:tä selvittämään tulvariskien hallintaa ja maakuntakaavoitusta varten eri allasvaihtoehtoja. </li></ul><ul><li>Selvitystyö on tällä hetkellä käynnissä. </li></ul><ul><li>Selvitystyön jälkeen arvioidaan, voidaanko hanketta viedä eteenpäin ja tehdä YVA-selvitys. </li></ul>
    15. 15. Yhteystiedot <ul><li>[email_address] </li></ul>
    1. A particular slide catching your eye?

      Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

    ×