Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005

2,015 views

Published on

Vantaan Rotaryklubin 40-vuotishistoriikki 1963-2005, toimittanut Esko Kaarna

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
2,015
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005

  1. 1. Esko KaarnaMAHDOLLISUUS VELJEYTEEN – TILAISUUS PALVELUUN Vantaan Rotaryklubi 1963 – 2005
  2. 2. 2
  3. 3. Esko KaarnaMAHDOLLISUUS VELJEYTEEN – TILAISUUS PALVELUUN Vantaan Rotaryklubi 1963 – 2005 3
  4. 4. Vantaan Rotaryklubi 1963 – 2005Toimituskunta: Jorma Haapamäki, puheenjohtaja Esko Kaarna Jorma Pennanen Pertti Viitanen© Esko Kaarna ja Vantaan RotaryklubiISBN 952-91-9866-3Ulkoasu: Textime Oy/Seppo HaapanenKirjapaino: Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 20064
  5. 5. SISÄLLYSSisällys ................................................................................................................................ 5Lukijalle .............................................................................................................................. 8I Klubin perustaminen .......................................................................................... 111.1 Aloitteesta valmisteluihin .......................................................................................... 111.2 Perustava kokous ja toiminnan käynnistyminen ........................................................ 131.3 Synnytystuskia ja odotusta ........................................................................................ 141.4 Rotary Internationalin jäseneksi ................................................................................ 171.5 Charterjuhla ............................................................................................................ 181.6 Klubin standaari ....................................................................................................... 21II Klubin hallinto ja talous ..................................................................................... 242.1 Klubin järjestysmuoto ja säännöt .............................................................................. 242.2 Hallitus ..................................................................................................................... 262.3 Toimihenkilöt, asiamiehet ja yhteyshenkilöt.............................................................. 292.3.1 Klubin presidentti .......................................................................................... 292.3.2 Klubin sihteeri ................................................................................................ 332.3.3 Taloudenhoitaja ja klubin talous ..................................................................... 362.3.4 Klubimestari ................................................................................................... 392.3.5 Klubin muut toimihenkilöt ............................................................................ 40III Klubin jäsenistö .................................................................................................. 433.1 Perustajajäsenet ......................................................................................................... 433.2 Jäsenet ja jäsenyys ..................................................................................................... 443.3 Kysymys naisjäsenyydestä.......................................................................................... 47IV Viikkokokoukset ja tilaisuudet ........................................................................... 514.1 Kokouspaikat: Sillankorvasta Chiciin ........................................................................ 514.2 Kokousjärjestelyt ja -käytännöt ................................................................................. 594.3 Viikkokokouksen ohjelma ........................................................................................ 644.4 Yritys- ja työpaikkakäynnit ....................................................................................... 754.5 Juhlat ja muut avec-tilaisuudet .................................................................................. 844.5.1 Viikkokokoukset avec-tilaisuuksina ................................................................ 844.5.2 Vierailut eri kohteisiin .................................................................................... 844.5.3 Teatterikäynnit ............................................................................................... 87 5
  6. 6. 4.5.4 Puutarhajuhlat ................................................................................................ 884.5.5 Rapujuhlat...................................................................................................... 914.5.6 Joulujuhlat ..................................................................................................... 924.5.7 Vuosijuhlat ..................................................................................................... 944.5.8 Matkat ulkomaille .......................................................................................... 994.6 Läsnäolo ja osallistuminen ...................................................................................... 102V Toiminta palveluväylillä .................................................................................... 1075.1 Rotaryn tavoite ja palveluväylät ............................................................................... 1075.2 Klubipalvelu .......................................................................................................... 1095.2.1 Luokite- ja jäsenyyskomitea .......................................................................... 1105.2.2 Läsnäolo- ja toveruuskomitea ....................................................................... 1145.2.3 Ohjelma- ja rotarytietouskomitea ................................................................. 1245.2.4 Julkaisu- ja tiedotuskomitea .......................................................................... 1305.3 Ammattipalvelu ...................................................................................................... 1365.3.1 Esitelmät, tietoiskut ja työpaikkakäynnit ...................................................... 1365.3.2 Yhteistyö koulujen kanssa ............................................................................. 1375.3.3 Ammattipalveluprojekti Tikkurilan lukion kanssa ......................................... 1385.3.4 Kartoituksia ja suunnitelmia ......................................................................... 1395.4 Yhteiskuntapalvelu .................................................................................................. 1415.4.1 Avustukset ja tukeminen ............................................................................... 1415.4.2 Teemat ......................................................................................................... 1435.4.3 Projektit ....................................................................................................... 1465.4.4 Kansainvälinen yhteiskuntapalvelun projektit ............................................... 1505.5 Kansainvälinen palvelu ........................................................................................... 1535.5.1 Kansainväliset kosketukset ............................................................................ 1535.5.2 Kansainvälinen nuorisovaihto ....................................................................... 1555.5.2.1 Nuorisovaihtoon valmentautuminen .................................................. 1555.5.2.2 Vuosivaihto ........................................................................................ 1565.5.2.3 Kesävaihto ja kansainväliset leirit ........................................................ 1635.5.2.4 Kuoreveden viestintäleiri .................................................................... 1665.6 Rotarysäätiön ohjelmien tukeminen........................................................................ 1675.6.1 Rotarysäätiön ”jäsenyys” ............................................................................... 1675.6.2 Rotarysäätiöprojektit .................................................................................... 1685.6.3 PHF-arvot .................................................................................................... 1705.6.4 Opintoryhmien vaihto.................................................................................. 1725.6.5 Stipendit....................................................................................................... 173VI Yhteydet Rotarypiiriin ...................................................................................... 1746.1 Governorin klubivierailut ja tunnustukset ............................................................... 1746.2 PETS-valmennusseminaarit ja piirineuvottelut ....................................................... 1786.3 Piirikonferenssit ...................................................................................................... 1806.4 Klubin jäsenet piirin tehtävissä................................................................................ 1836
  7. 7. VII Yhteistyö muiden rotaryklubien kanssa ............................................................ 1847.1 Yhteydet Huddingen kummiklubiin ....................................................................... 1847.2 Intercitykokoukset .................................................................................................. 1887.3 Klubien väliset muut yhteydet ................................................................................ 190VIII Vantaan Rotaryklubi kummiklubina ................................................................ 1938.1 Tikkurilan Rotaryklubin perustaminen ................................................................... 1938.2 Myyrmäen Rotaryklubin synty................................................................................ 1968.3 Vantaa Airport Rotaryklubi: Governorien sinnikkyyden tuote ................................ 1998.4 Vantaan Rotaractklubin perustaminen ja tukeminen ............................................... 202Lopuksi............................................................................................................................ 205Lähde- ja arkistoluettelo .................................................................................................. 208Liitteet ............................................................................................................................. 215Tekstissä yleisimmin esiintyviä lyhenteitäAG Assistant Governor. ApulaisgovernorDG District Governor. PiirigovernorGSE Study Group Exchange. Piirien välinen opintoryhmien vaihtoPDG Past District Governor. Entinen piirigovernorPETS Presidents-elect Training Seminar. Tulevien presidenttien valmennusseminaariPHF Paul Harris Fellow. Rotarysäätiön myöntämä kunnia-arvoRF Rotary Foundation. RotarysäätiöRI Rotary InternationalRYLA Rotary Youth Leadership Award. Johtamiskoulutusjärjestelmä nuorille 7
  8. 8. LUKIJALLERotaryvuoden 2003–2004 julkaisu- ja tiedotuskomitea totesi, että Vantaan Rotaryklubilta puuttuisen vaiheiden yhtenäinen kuvaus. Komitea kirjasi toimintasuunnitelmaansa lauseen: ”Klubimmetäyttää 40 vuotta, joten on aika historiikille ja se tullaan julkaisemaan mahdollisimman pian.” Juhla-vuoden tapahtumien valmistelutoimikunnan puheenjohtaja, president-elect Jorma Haapamäki sopisyksyllä 2003 allekirjoittaneen kanssa historiikin kirjoittamisesta ja klubin vaiheita kuvaavan esityk-sen pitämisestä 40-vuotisjuhlassa. Juhlassa 5.2.2005 pidetty esitys Tapahtunutta ja koettua klubinneljältä vuosikymmeneltä on luettavissa Internetistä klubin kotisivuilta. Varsinaisen historiikin laati-minen vei odotettua pidemmän ajan ja sisältökin kasvoi kaavailtua laajemmaksi. Klubin neljä vuo-sikymmentä on tulkittu ajanjaksoksi vuoden 1963 perustamisvaiheista rotaryvuoden 2004–2005loppuun. Julkaisu- ja tiedotuskomitean tavoitteen mukaisesti olen pyrkinyt laatimaan historiikista yhte-näisen kuvauksen klubin vaiheista, kuitenkin siten, että klubin hallinnon ja toiminnan eri puolia jaosa-alueita on käsitelty systemaattisesti omina kokonaisuuksinaan. Esitys perustuu lähes kokonaankäytettävissä olleisiin kirjallisiin lähteisiin. Vain lähdemateriaalin puuttuessa tai siinä esiintyneidenpuutteellisuuksien ja epäjohdonmukaisuuksien vuoksi olen turvautunut muutamissa yksityiskoh-dissa sisarten tai veljien henkilökohtaisiin muistoihin. Runsaimmin olen kysymyksilläni vaivannutkahta rotarytoiminnan veteraania, Pertti Viitasta ja Sulo Kosusta. Heille, samoin kuin muillekin avus-taneille sisarille ja veljille, esitän vilpittömän kiitokseni. Aineiston käsittelytavasta johtuen ristiriidatlähteistä nousevan tekstin ja tapahtumissa mukana olleiden subjektiivisten muistikuvien kesken ovatmahdollisia. Teoksen deskriptiivinen ja epätieteellinen esitystapa on oikeuttanut rajoittamaan lähde-viittaukset pelkästään klubin arkiston ulkopuoliseen materiaaliin. Lopusta löytyvän lähdeluettelonolen sitä vastoin laatinut varsin kattavaksi nimenomaan klubin oman arkiston tarpeisiin. Teoksen kuvaus varsinkin muutamalta 1960-luvun loppuvuodelta ja 1970-luvun alkupuoliskoltaon puutteellinen kokonaan tai lähes kokonaan hävinneiden asiakirjojen vuoksi. Suunnitelmat, pöy-täkirjat ja viikkoselosteet joiltakin myöhemmiltäkin vuosilta ovat osittain kadonneet. RotaryveljetOlavi Stenbäck, Taisto Hintsanen ja Harri Hautala ovat ystävällisesti toimittamallaan materiaalillapaikanneet kummiklubin arkiston pahimpia aukkoja Myyrmäen ja Vantaa Airport Rotaryklubiensekä Vantaan Rotaractklubin perustamista koskevilta osin. Osoittamastaan palvelumielestä he an-saitsevat lämpimän kiitoksen. Lähdeaineiston puutteista huolimatta uskon teoksen antavan suhteel-lisen kattavan ja luotettavan kuvan Vantaan Rotaryklubin neljästä vuosikymmenestä. Luottamustanivahvistaa Jorma Haapamäeltä ja Pertti Viitaselta saamani palaute heidän luettuaan käsikirjoituksen.Veli Jormalle kuuluu sydämellinen kiitos myös hänen osoittamastaan henkisestä tuesta ja luotta-muksesta työn valmistumiseen kirjoitusprosessin aikana. Joidenkin lukujen alkuun olen liittänyt kursiivitekstillä kirjoitettuja lainauksia rotarykirjallisuu-desta ja säännöstöstä tietoiskuiksi niille lukijoille, joille rotaryliike ja sen toiminta on vähemmäntunnettua. Lainaukset saattavat toimia myös ”käsikirjana” rotareille, jotka ovat olleet mukana vasta8
  9. 9. lyhyehkön ajan. Lukujen sisällön hahmottamiseksi on otsakkeiden lisäksi käytetty joissakin kohdinkursiivitekstiä eräänlaisena väliotsakkeena korostamaan uutta esille tulevaa asiaa. Suoria lainauksiaon otettu tarkoituksella varsin runsaasti elävöittämään tekstiä ja antamaan tiettyä tapahtumiin liit-tyvää ajankuvaa. Otteet henkilöiden puheista ja lausumista ovat autenttisia vain sillä edellytyksellä,että kyseeseen tulevien asiakirjojen laatijat ja muistiinmerkitsijät ovat kirjauksissaan olleet tarkkoja.Aikamääreissä ”vuosi 19xx–19xx” tarkoittaa aina heinäkuun alusta seuraavan kesäkuun loppuunkestävää rotaryvuotta. Yllättävää klubin arkistoon perehtyessä oli säilyneen kuvamateriaalin niukkuus. Teoksen ku-vituksessa olen sen vuoksi joutunut turvautumaan veljien ja sisarten apuun ja heidän kotoistenalbumiensa sisältöön. Jokaiselle kuviaan lainanneelle olen hyvin kiitollinen. Kaikesta huolimattaovat valintamahdollisuudet kuvituksessa jääneet varsin rajallisiksi ja erityisesti kahden ensimmäisenvuosikymmenen osalta lähes olemattomiksi. Kuvaajan tai kuvalähteen olen maininnut jokaisen ku-vatekstin yhteydessä, mutta erillistä kuvaluetteloa en ole lähteisiin liittänyt. Teoksen painamiseenliittyvissä kysymyksissä veli Jorma Pennasen panos on ollut ratkaisevan tärkeä ja todellisen kiitoksenansaitsevaa. Hänen osoittamansa palvelumieli ja asiantunteva paneutumisensa järjestelyihin on taan-nut joustavan ja ongelmattoman prosessin historiikin kansiin saattamisessa. Historiikin kirjoittaminen on ollut varsin haasteellinen, mutta samalla myös opettavainen työ.Se on pakottanut taustojen selvittämiseksi ja joidenkin ratkaisujen ymmärtämiseksi paneutumaanniin Rotaryn historiaan ja kirjallisuuteen kuin myös säännöstöön ja sen kehitykseen. Joskus olensuorastaan tuntenut suorittavani rotarytoiminnan arvosanaopintoja. Työn nyt valmistuttua saatanhelpottuneena osaltani todeta, että se kannatti sittenkin. Toivon, että tuloksesta on iloa myös sisarilleja veljille, ehkäpä muillekin. Ajattelen erityisesti niitä vantaalaisia lukijoita, jotka ovat kiinnostuneetkotikaupunkinsa vaiheista. Onhan Vantaan Rotaryklubin toiminta kappale kaupungin historiaaja niveltynyt neljän vuosikymmenen ajan kiinteästi kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi tehtyyntyöhön. Kaupunginjohtaja Juhani Paajasen sanoin ”historiikki dokumentoi … saavutukset ja sitootoimet aika-akselille sekä siirtää ne tuleville sukupolville”. Näkemyksen on jakanut myös VantaanEnergia Oy, jonka huomattava tuki on helpottanut merkittävästi historiikin julkaisemista.Hiekkaharjussa, 3. päivänä marraskuuta 2005Esko Kaarna 9
  10. 10. Presidentti Jorma Haapamäki (oik.) kohottaa maljan 40-vuotiaalle Vantaan Rotaryklubille Gyllenbergin taidemuseossakesän 2005 puutarhajuhlan yhteydessä. Tilaisuuteen osallistuneita edustavat kuvassa vasemmalta rouva Puhakka sekävarapresidentti Antti Puhakka ja Markku Lähelmä. Kuva: Jorma Haapamäen kuva-arkisto.10
  11. 11. I KLUBIN PERUSTAMINENVuonna 1905 syntynyt rotaryliike saapui Suomeen 1. päivänä joulukuuta 1926, jolloin Hotelli Käm-pissä pidettiin Helsingin Rotaryklubin perustamiseen johtanut kokous. Ennen talvi- ja jatkosotaamaahan ehdittiin perustaa kahdeksan klubia, joista kolmannen, Viipurin Rotaryklubin toiminta päät-tyi kaupungin menetykseen kesäkuussa 1944. Klubin perinteet jatkuivat kuitenkin vahvoina vuonna1949 perustetussa Töölön Rotaryklubissa, jonka perustajajäsenistä kaksi kolmasosaa oli entisiä Vii-purin Rotaryklubin jäseniä. Liikkeen varsinainen eteneminen Suomessa alkoi välittömästi jatkosodanpäätyttyä. Vuosina 1945–1949 uusia klubeja perustettiin jo 42 (Service Above Self 2001, s. 31, 34). Rotaryliikkeen kehitys seurasi 1950-luvulla käynnistynyttä voimakasta teollista ja taloudellistakehitystä. Klubien määrä, yhteensä 52, riitti heinäkuun 1950 alusta maan jakamiseen kahteen rota-rypiiriin. Neljä vuotta myöhemmin tarvittiin jo kolmaskin piiri silloisille 94 klubille. Vuoden 1963loppuun mennessä yhteensä 125 klubia oli saanut Rotary Internationalin (RI) virallisen jäsenyyden.Vuonna 1966 RI:n hallituksen jäsen, lääkintöneuvos Jouko Huttunen analysoi räjähdysmäiseksiluonnehditun kasvun syitä seuraavasti: ”Sodanjälkeisessä perin aineellistuneessa ilmapiirissä … ih-misellä oli voimakas tarve saada jotakin, millä tasapainottaa kaikkea sitä, minkä sota oli hävittänythänen sydämestään ja sielustaan. … halusimme kiihkeästi tehdä jotakin paremman tulevaisuudenja paremman maailman puolesta, ja rotaryssa me löysimme valmiiksi rakennetun organisaation, …järjestön, jonka perustana oli epäitsekäs palvelu ja joka tunnusti kaiken hyödyllisen työn arvon janäki ystävyydessä niin ihmisten kuin kansojenkin välisen suhteiden varmemman perustan” (ServiceAbove Self 2001, s. 65, 69, 76, 85). Vantaan Rotaryklubin perustaminen 127:nä klubina lokakuunlopulla 1963 osui liikkeen jatkuvaan nousukauteen Suomessa.1.1 ALOITTEESTA VALMISTELUIHINRotaryliike tuli Suomeen Ruotsista. Ruotsista tuli myös aloite rotaryklubin perustamiseksi Vantaal-le, silloiseen Helsingin maalaiskuntaan. Tukholman suuralueella toimiva Huddingen Rotaryklubi(Huddinge Rotaryklubb) oli 1960-luvun alussa käynnistänyt ystävyysklubitoiminnan tanskalaisenKongens Lyngbyn (Kongens Lyngby Rotaryklubb) ja norjalaisen Askimin (Askims Rotaryklubb)rotaryklubien kanssa. Huddingen Rotaryklubi järjesti keväällä 1962 ystävyysklubeilleen intercityko-kouksen, jossa heräsi ajatus täydentää piiriä suomalaisella klubilla. Kun sekä tanskalainen että norja-lainen ystävyysklubi olivat Huddingen ystävyyskunnasta, oli luonnollinen ajatus löytää suomalainenklubi vastaavasta suomalaisesta ystävyyskunnasta Helsinge kommun eli Helsingin maalaiskunnasta.Ajatus osoittautui kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, koska ilmeni, ettei Helsingin maalaiskun- 11
  12. 12. nassa vielä ollut omaa rotaryklubia. Tosin Keravan klubissa oli jo vuodesta 1958 lähtien keskusteltuklubin perustamisesta Helsingin maalaiskuntaan, mutta suunnitelmat siltä suunnalta eivät olleetkoskaan johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Huddingen Rotaryklubi ei kuitenkaan luopunut ajatuksesta. Klubin kansainvälisen palvelun väy-lä otti tehtäväkseen selvittää edellytykset laajentaa ystävyysklubipiiriä suomalaiseen ystävyyskuntaan.Klubin presidentti Olle Ebbinghaus kirjoitti 20.11.1962 piirin 143 governorille (DG), ”kenraali-kuvernöörille”, kenraaliluutnantti T.V. Viljaselle ja tiedusteli tämän näkemyksiä mahdollisuuksistatoteuttaa suunnitelma ja ylipäätään perustaa rotaryklubi Helsingin maalaiskuntaan. Hän pyysi myöskartoittamaan henkilöitä, jotka saattaisivat olla asiasta kiinnostuneita ja joihin voisi ottaa yhteyttä.Presidentti Ebbinhaus viittasi jopa mahdollisiin keskusteluihin kunnanvaltuustojen kesken. Tarkoi-tettuja keskusteluja ei kuitenkaan käynnistetty koskaan. Tottuneena organisaattorina DG Viljanen ryhtyi välittömästi toimeen. Hän antoi vastaperuste-tulle Pohjois-Helsingin Rotaryklubille tehtäväksi selvittää edellytykset rotaryklubin perustamiseksiHelsingin maalaiskuntaan ja nimesi huhtikuussa 1963 klubin ensimmäisen presidentin, arkkitehtiOlli Vikstedtin erityisedustajakseen hankkeeseen. Selvitettäviin asioihin kuuluivat muun muassaperustettavan klubin toiminta-alue ja elinkeinorakenteen kartoitus. Alueelta tuli löytyä riittävästisellaisia liikkeitä ja laitoksia, joista klubin jäsenet voitiin valita. Erityisesti tuohon seikkaan RI:nsihteeristö kiinnitti Olli Vikstedtin huomiota. Zürichin palvelukeskuksesta toukokuussa lähetetyssäkirjeessä korostettiin nimenomaan, että jokaisen aktiivijäsenen toimipisteen tuli sijaita klubin rajo-jen sisällä. Tammikuussa 1963 Pohjois-Helsingin Rotaryklubin jäsen, Seutulassa asuva diplomi-insinööriMauri Kuuskoski otti yhteyttä joihinkin uuden rotaryklubin perustamisesta kiinnostuneisiin henki-löihin Helsingin maalaiskunnassa. Näistä hän muodosti kuusihenkisen toimikunnan tutkimaan klu-bin toimintamahdollisuuksia sekä suunnittelemaan sen kokoonpanoa perustamisvaiheessa. Toimi-kunnan puheenjohtajaksi tuli diplomi-insinööri Teijo Wesamaa ja jäseniksi johtaja Simo Raassina,tohtori Tauno Lonka, apteekkari Gunnar Andersson, johtaja Toivi Kokkola ja johtajaopettaja TaunoMarkkula. Mauri Kuuskoski osallistui myös toimikunnan työskentelyyn, jota huhtikuusta lähtienohjasi governorin erityisedustajana Olli Vikstedt. Toimikunnan lukuisiin kokouksiin ja työsken-telyyn osallistuivat jossain määrin myös tulevista klubin perustajajäsenistä ainakin toimitusjohtajaKurt Kronman, pankinjohtaja Raimo Palonen, osuuskassan johtaja Yrjö Teräväinen sekä diplomi-insinööri Lars Zilliacus. Toimikunnan tuli tehdä esitys klubin rajoista ja laatia alueen elinkeinorakenteeseen perustuvaluokitekartta. Sen oli hankittava myös perustamiseen tarvittavat vähintään 25 jäsentä, joiden tuli,mikäli mahdollista, edustaa yksin omaa pääluokitettaan. Missään tapauksessa samaan pääluokittee-seen ei saanut kuulua enempää kuin kolme jäsentä ja heidänkin tuli jokaisen kuulua eri alaluokittee-seen. Luokitekarttaa laatiessaan toimikunta kirjasi yhteensä 143 yritystä, laitosta tai ammattiryhmää,jotka vastasivat RI:n malliluokitekartan pää- ja alaluokitteita. Valinnanvaraa siis löytyi. Kysymykseenklubin aluerajoista näytti löytyvän ratkaisu, kun Pohjois-Helsingin Rotaryklubi päätti viikkokoko-uksessaan 5.6.1963 ”luovuttaa Tikkurilaan perustettavalle klubille Helsingin maalaiskunnan se alue,joka jää Nurmijärventien ja Tuusulan tien väliin”. Toimikunnan laatimaan perustajajäsenten luetteloon tuli yhteensä 27 nimeä. Pääluokitteisiin”Maanviljelys”, ”Opetus”, ”Rahatoimi”, ”Taiteet” ja ”Sähköteollisuus” lukeutui kuhunkin kaksi jä-sentä. Loput 17 jäsentä edustivat yksin omaa pääluokitettaan. Jäsenten luokitteiden kannalta ei siisollut esteitä RI:n hyväksymiselle. Kelpoisuuden toteaminen sitä vastoin oli ollut varsin suuritöinen12
  13. 13. prosessi. Ennen ehdokkaan hyväksymistä jäsenluetteloon ”kummin” eli Olli Vikstedtin tehtävänäoli ollut haastatella henkilökohtaisesti kaikki toimintaan halukkaat ja keskustella heidän kanssaanjäsenyyteen ja klubin perustamiseen liittyvistä asioista. Perustajajäsenten keski-iäksi muodostui 43vuotta. Nuorin heistä oli 25- ja vanhin 59-vuotias. Kolmannes jäsenistä oli koulutukseltaan dip-lomi-insinööri tai insinööri. Mukaan mahtui myös kolme ekonomia, kaksi maatalous-metsätietei-den tohtoria, kaksi pankinjohtajaa, joista ainakin toinen oli juristi, johtajaopettaja, hammaslääkäri,apteekkari, taidemaalari, säveltäjä ja tilanhoitaja. Loppujen viiden jäsenen ammattinimikkeeksi olimerkitty toimitusjohtaja tai johtaja.1.2 PERUSTAVA KOKOUS JA TOIMINNAN KÄYNNISTYMINENToimikunta sai työnsä päätökseen siten, että uuden klubin perustava kokous voitiin kutsua koollelokakuun lopulle 1963. Sitä ennen Olli Vikstedt lähetti RI:lle oman raporttinsa (Extension Sur-vey) valmistelutoimista. Hän luonnehti siinä Helsingin maalaiskuntaa osittain esikaupunkimaiseksi,osittain taas teollistuneeksi alueeksi, joka kasvoi noin 4000–5000 asukkaan vuosivauhdilla. Kasvunnopeudesta johtuen asujaimisto oli varsin heterogeenista. Kunnan alkuperäinen väestö oli jäänyt pie-neksi vähemmistöksi ilman vaikutusvaltaa, eivätkä alueelle muuttaneet olleet toistaiseksi kasvaneetkiinteään yhteisöllisyyteen. Kaikki vaikuttajat (the leading men) eivät edes tunteneet toisiaan. Senvuoksi kunnassa esiintyi lukuisia ratkaisuaan odottavia kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia ongel-mia. ”Olen varma, että Rotarylla on siellä tehtävä (Mission). Klubin taustatekijät ovat äärimmäisenhyvät, kuten luokitelista osoittaa.” Perustava kokous pidettiin hotelli Olympian kabinetissa Helsingissä 29.10.1963 kello 18.30alkaen. Kokoukseen osallistui DG Martti Rikala Imatran Rotaryklubista ja hänen johdollaan laa-dittiin RI:n hallitukselle perustamishakemus. Hakemukseen liitettiin valmistelevan toimikunnanlaatima luettelo 27 perustajajäsenestä. Heistä vain yksi, Gunnar Andersson, oli aikaisemmin ollutrotari (Keravan Rotaryklubi). Hakemusta varten kokouksessa oli tehtävä joukko päätöksiä, joistatärkeimmät koskivat klubin nimeä, virkailijoita ja hallituksen kokoonpanoa. Klubin nimi ja erityisesti siihen tuleva paikannimi oli tuottanut valmistelevalle toimikunnallepaljon päänvaivaa. Työnimenä toimikunta oli käyttänyt muotoa ”Helsingin maalaiskunta/Helsingekommun Rotary Club”. Perustavassa kokouksessa tuli esille useita muitakin ehdotuksia, joista yksioli jäsen Gösta Nylundin voimakkaasti suosittelema ”Helsinki-Lento Rotaryklubi”. Nimiehdotus”Vantaan Rotaryklubi – Vanda Rotaryklubb” sai lopulta suurimman kannatuksen. Klubin ensim-mäiseksi presidentiksi valittiin Teijo Wesamaa, varapresidentiksi Tauno Markkula, sihteeriksi YrjöTeräväinen ja rahastonhoitajaksi Raimo Palonen. Heidän lisäkseen johtokuntaan valittiin GunnarAndersson ja diplomi-insinööri Henrik Furuhjelm. Säännölliset viikkokokoukset päätettiin pitäämaanantaisin klo 17.00 ravintola Sillankorvassa Helsingissä ja johtokunnan kokoukset samassa pai-kassa joka kuukauden viimeisenä maanantaina. Vantaan Rotaryklubi aloitti toimintansa governorin luvalla väliaikaisena klubina välittömästiperustamiskokouksen jälkeen 11.11.1963 pidetyllä viikkokokouksella. Ravintola Sillankorva olijuhlistanut ”tupaantuliaisistuntoa” kukkalaittein ja palavin kynttilöin. Tähän ensimmäiseen viik- 13
  14. 14. kokokoukseen osallistui yhteensä 23 veljeä. Heidän lisäkseen tilaisuudessa vierailivat HerttoniemenRotaryklubin jäsenet Mauri Leino ja P. Hanioja sekä kummiklubin presidentti E. Sarviala ja pastpresidentti Olli Vikstedt. Viikkoselosteen laatinut Yrjö Teräväinen kuvaa kokouksen kulkua seu-raavasti: ”Veli Olli Vikstedt havaitsi puheenjohtajan kokousvälineissä puutteellisuutta ja kiiruhtitämän poistamiseksi lahjoittamaan klubillemme uutuuttaan hohtavan puheenjohtajan nuijan, jonkaavulla toivoi veljien innostuvan rotaryaatteelle ja tekevän sen mukaisia päätöksiä. … Samaan hen-genvetoon, kun veli presidentti oli näkyvän arvonnousunsa merkiksi napauttanut uudella nuijallakiitoksen osoitukseksi, ei lahjoittajan päähän, vaan kokouspöytään, ehätti kummiklubin presidenttiSarviala jatkamaan puheiden sarjaa, sekä lahjoitti klubinsa lipun, jonka veli presidentti lupasi pitääkunniapaikalla.” Varsinaisina kokousasioina selvitettiin perustajajäsenten luokitteet ja jaettiin kaikil-le jäsenille rotaryklubin mallisäännöt ja järjestysmuoto.1.3 SYNNYTYSTUSKIA JA ODOTUSTAPuhtaaksikirjoitettu luokiteluettelo hyväksyttiin klubin viikkokokouksessa 18.11.1963. Tämän jäl-keen governorin erityisedustaja Olli Vikstedt lähetti kaikki valmiit ja allekirjoitetut RI:n jäsenyy-den saamiseksi tarpeelliset hakemusasiakirjat DG Martti Rikalalle lopullista käsittelyä varten. Pariviikkoa aikaisemmin hän oli kuitenkin esittänyt governorille huolestuneisuutensa klubin aluekysy-myksestä. Jokaisella klubilla tuli rotaryklubin järjestysmuodon mukaan olla omat tarkoin määrätytrajansa. Helsingin maalaiskunnan alue oli ennestään jaettu neljän klubin, Kallion, Pohjois-Helsin-gin, Herttoniemen ja Keravan klubien kesken. Vallitsevassa tilanteessa näiden klubien tai jonkunniistä oli luovutettava perustettavalle klubille osa alueistaan ja saatava RI:n hallituksen lupa rajojensatarkistamiseen. Pohjois-Helsingin Rotaryklubi oli jo kesäkuussa luovuttanut omasta alueestaan senosan, joka Helsingin maalaiskunnassa jäi Nurmijärven ja Tuusulan teiden väliin. Myöskin Keravanklubin asenne kysymykseen oli ollut ”tyylikäs ja rotaryhengen mukainen”. Toimenpiteet olivat ta-pahtuneet kuitenkin ilman yhteyttä RI:iin. Tapahtumien kulku antoi Olli Vikstedtille aiheen kysyägovernorilta, ”onko nyt viisaampaa olla hiiskumatta tästä mitään RI:lle, vai pitäisikö application-papereihin liittää molempien klubien luovutuspäätökset?” Vastauksen tiedusteluunsa Olli Vikstedt sai klubin neljännessä viikkokokouksessa 2.12.1963,kun DG Rikala saapui yllättäen selostamaan ilmenneitä ”synnytystuskia”. Hän kertoi, ettei klubinperustamisasiakirjoja voitu lähettää vielä RI:lle, koska klubilla ei selvitysten mukaan ollut virallises-ti omaa aluetta. Sen määrittämiseksi tuli ensin Helsingin maalaiskunnan alueen jakaneiden Kalli-on, Pohjois-Helsingin, Herttoniemen ja Keravan klubien sekä samalla myös kaikkien muidenkinHelsingissä toimivien klubien jokseenkin sekavat toiminta-alueet asianmukaisesti tarkistaa. ”Tämätoimenpide ottaa jonkin verran aikaa, mutta (klubi) tulee saamaan perustamisasiakirjansa varmastiensi kevään kuluessa.” RI:n päätöstä odotettaessa klubin tuli jatkaa rakentumistaan toimivaksi jatäysin valmiiksi yksiköksi. Erityisesti hän painotti oman nuorisovaihtoasiamiehen valintaa jo tässävaiheessa. Perustamisasiakirjat eivät olleet lähteneet Zürichiin vielä huhtikuun 1964 lopullakaan. DG Rika-la ilmoitti, ”etten saa klubinne papereita vietyä eteenpäin kun ystävämme veli Topi (Olli) Vikstedt ei14
  15. 15. saa H:gin klubien rajapapereita kuntoon. Kävin hänen luonaan helmikuussa pitkän neuvottelun jaasiat ovat selvät kun vain paperit saadaan valmiiksi. En tiedä kuinka oikein neuvoisin teitä hienotun-teisesti tarjoamaan apuanne kirjurintöihin veli Topille jotta asia saataisiin edistymään.” Tuskin asianviivästymisestä voitaneen kuitenkaan syyttää yksin Olli Vikstedtin hitautta ”kirjurintöissä”. Van-taan Rotaryklubin perustamiseen kytketty koko Helsingin alueen rotaryklubien rajojen selvitystyötuotti Olli Vikstedtin harteille lähes käsittämättömän työtaakan kaikkine neuvotteluineen, tulihanrajajärjestelyihin saada klubien kirjallinen suostumus. Neuvottelut sujuivat aluksi varsin nihkeästi,koska vanhat klubit pitivät koko työtä tarpeettomana ja jopa oikeuksiaan loukkaavana. Monet pit-kään rotareina toimineet pelkäsivät aivan ilmeisesti, että he joutuisivat rajajärjestelyjen seurauksenavaihtamaan klubia ja jättämään hyvästit tutulle veljespiirille. Selvitystyö valmistui kuitenkin touko-kuun aikana, ja governor saattoi vihdoinkin lähettää perustamisasiakirjat eteenpäin. Niissä VantaanRotaryklubin alueen rajoiksi oli määritelty ”Helsingin maalaiskunnan alueelliset rajat” eli kunnankoko alue. Kesäkuun alkupuolella klubi sai RI:n sihteeristöltä ilmoituksen, että DG Rikalan lähettämätasiakirjat olivat saapuneet Zürichiin. Niitä käsiteltiin parhaillaan ja ne lähetettäisiin aikanaan RI:nhallitukselle. Joitakin täydentäviä karttoja tarvittiin kuitenkin vielä ennen lopullista ratkaisua. Ilmoi-tukseen sisältyi lupaus toimittaa klubin virkailijoille tarpeellista ohjeistavaa materiaalia sekä tiedus-telu, halusiko klubi tulevaisuudessa jaettavan materiaalin ja kirjeenvaihdon mahdollisesti englanninkielen asemasta mieluummin saksaksi tai ruotsiksi. Tiedustelun presidentti Wesamaa vastasi, keskus-teltuaan asiasta tulevan presidentin Tauno Markkulan kanssa, että kirjeenvaihdon klubipresidentinkanssa sekä presidentille jaettavan materiaalin toivottiin olevan ruotsin kielistä, koska ruotsi oli klu-bin toinen virallinen kieli. Kohtelias ruotsin kielinen vastauskirje heinäkuun alussa ja aikaisemmintoimitetun ”The Club President’s Workbook” lisäksi lähetetty ”Klubbpresidentens Handbok” osoit-tivat, että kielitoivomusta kunnioitettiin Zürichissä. RI:n sihteeristön paneutuminen perustamisasiakirjoihin oli perusteellista ja tuotti kesäkuussaDG Rikalan ja Zürichin kesken tiiviin kirjeenvaihdon joistakin tarkistusvaatimuksista. Ne koskivatvaalikokouksen ajankohtaa, jäsenmaksun suuruutta sekä neljän perustajajäsenen luokitteiden tar-kistamista. Martti Rikala neuvotteli vaatimuksista klubin sihteeri Yrjö Teräväisen kanssa ja rohkenikeskustelujen pohjalta klubin päätösten vielä puuttuessa luvata sihteeristölle tarpeelliset sääntöjenmuutokset. Varsinaisessa hakemusasiakirjassa (Application) vaalikokous oli määritelty pidettäväksimaaliskuun aikana. Ajankohta tarkistettiin maaliskuun ensimmäiseksi maanantaiksi. Jäsenmaksuksipäätetty 50 Fmk ei vastannut RI:n vaatimusta vähintään 25 USD:n suuruisesta vuotuisesta maksus-ta. Governor lupasi, että maksu tarkistetaan 60 markaksi. Luokitteita koskevat tarkistusvaatimuksetolivat hyväksyttävät ja selvät, mutta aluerajat vaativat vielä muutaman selventävän kartan Olli Vik-stedtiltä. Vantaan väliaikainen Rotaryklubi antoi kokouksessaan 22.6.1964 johtokunnalle valtuudettarkistaa vaaditut seikat sellaisiksi, että ne vastasivat governorin Zürichille antamia lupauksia. Hakemusasiakirjojen jättämisen jälkeen toiveet RI:n jäsenyyden pikaisesta saamisesta elivät voi-makkaina. Hauskalla tavalla odotus ilmeni Zürichiin lähetettyjen selvitys-, tilaus- tai vastaavien kir-jeiden loppulauseina esimerkiksi seuraavasti: ”Hoping to have in the nearest future the possibility toforget the prefix ’provinsional’, we remain …”.Väliaikaisen klubin asemasta oli myös käytännössähaittaa klubin aktiivisesti ja motivoituneesti kehittyvälle toiminnalle. Elokuun 1964 alussa klubinkakkossihteeri Simo Raassina tilasi Zürichistä joitakin kirjasia johtamansa kansainvälisen palvelunkäyttöön tarkoituksella rakentaa väylän kuukausittainen toiminta kirjasissa esitetyn ohjelman va-raan. Viikkoa myöhemmin Zürichistä saapuneessa kirjeessä pahoiteltiin, ettei tilattua materiaalia 15
  16. 16. voitu toimittaa RI:iin virallisesti hyväksymättömälle klubille. Samasta kirjeestä ilmeni myös, ettäklubin perustamisasiakirjoja ei edelleenkään voitu lähettää RI:n hallitukselle hyväksyttäviksi, koskajoidenkin Helsingin klubien alueluovutukset Vantaan klubille olivat edelleen epäselvät. Syyskuun puolivälissä ilmeni, että hyväksymisprosessin etenemistä hidastutti myös pieni byro-kraattinen este. Kuukautta aikaisemmin Simo Raassina oli ilmoittanut Zürichiin alkaneen rotary-vuoden presidentin ja sihteerien nimet, osoitteet sekä heidän kirjeenvaihdossa käytettäväksi toivo-mansa kielet. Nimet eivät täsmänneetkään jäsenyyshakemuksessa mainittujen nimien kanssa. NytRI:n sihteeristöön kuulunut Walter Panzar kirjoitti: ”Olemme hämmentyneitä asiasta ja arvostai-simme suuresti selvitystänne siitä, mikä tilanne on”. Kirjeessä edellytettiin hakemusasiakirjojenasianmukaista tarkistamista, mikäli klubin virkailijat olivat heinäkuun alussa vaihtuneet. TarkistettuApplication-asiakirja lähetettiin RI:lle lokakuun puolivälissä. Muutama päivä ennen tarkistuksen lähettämistä oli Kuopiossa pidetyn piirikokouksen yhteydes-sä käyty Vantaan klubin aloitteesta neuvottelu, johon osallistuivat RI:n edustajana järjestön aikai-sempi hallituksen jäsen, past director, tohtori Jouko Huttunen, DG Korttila, past governor (PDG)Rikala ja governor nominee, tekniikan tohtori J. Larinkari sekä klubiveljet Markkula, Raassina jaAndersson. Tässä ”kabinettikokouksessa” keskusteltiin toimenpiteistä, joihin tuli ryhtyä RI:n jäse-nyysanomuksen pikaiseksi hyväksymiseksi. RI:n edustaja epäili, että charterkirjan viivästymiseensaattoivat vaikuttaa käsitteelliset epäselvyydet. ”RI:ssa ei ehkä vielä ymmärretä mitä tarkoitetaan kä-sitteellä maalaiskunta, luullaan kenties että Helsingin maalaiskunta ei ole hallinnollisesti itsenäinenvaan kuuluu siinä suhteessa Helsingin kaupunkiin.” DG Korttila sai tehtäväkseen selvittää käsitteetRI:n virkamiehille sekä toimittaa aluekartat sekä tarkistettu jäsenyyshakemus viipymättä Zürichiin.Jouko Huttunen lupasi henkilökohtaisesti valvoa asian suotuisaa edistymistä eri käsittelyportaissa. Uuden jäsenyyshakemuksen laatineet klubin virkailijat olivat asiakirjan täyttämisessä olleet huo-lellisia RI:ssä hämmennyksen aiheuttaneiden virkailijoiden nimien osalta. Mutta huolellisuus ei enääulottunut niihin asiakirjan kohtiin, joihin DG Rikala oli kesäkuussa luvannut Zürichille RI:n edel-lyttämät muutokset. Mahdollista myös oli, ettei johtokunta ollut tarkistanut sääntöjä edellytettyjämuutoksia vastaaviksi. Niinpä vaalikokouksen ajankohta ja vuotuinen jäsenmaksu olivat edelleensamat kuin alkuperäisessä hakemuksessa. Merkintöjen suhteen RI:n sihteeristö Zürichissä osoittitällä kertaa kuitenkin yllättävää joustavuutta. Marraskuun 1964 alussa saapuneessa kirjeessä tuo-tiin virheet esille, mutta ilmoitettiin samalla, että PDG Rikalaan luottaen ne oli korjattu annettujalupauksia vastaaviksi. Sitä vastoin sihteeristö odotti edelleen virallisia asiakirjoja, jotka osoittaisivatKeravan, Pohjois-Helsingin ja Herttoniemen klubien luovuttaneen Helsingin maalaiskuntaan kuu-luneet alueensa Vantaan klubille. Tarkistuksen mukana toimitetut aluekartat eivät siis sellaisinaanriittäneet. Alueluovutusasiakirjojen puuttuminen Zürichissä nousi keskeiseksi asiaksi DG Veikko Kortti-lan klubiin 16.11.1964 tekemän virallisen vierailun yhteydessä pidetyssä neuvottelussa. Tilannettapidettiin käsittämättömänä, koska asiakirjat oli jo toukokuussa toimitettu silloiselle DG Rikalalle,joka omien merkintöjensä mukaan oli toimittanut ne asianmukaisesti Zürichiin. Jotta nurinku-risesta tilanteesta päästäisiin, päätettiin neuvottelussa toimittaa DG Korttilalle välittömästi uudetalueluovutuskirjat. Aluetarkistuksia hoitaneen Olli Vikstedtin ripeän toiminnan tuloksena uudetasiakirjat allekirjoituksineen olivat valmiit jo vuorokauden kuluttua ja postitettiin välittömästi Zü-richiin. Klubin jäsenten turhautuneisuutta RI:n jäsenyyden viipymisestä kuvaa sattuvasti viikkose-losteen maininta, jonka mukaan asiasta keskusteltiin nyt ”toivottavasti viimeisen kerran”. Toive eikuitenkaan toteutunut. Asia oli lähes säännöllisesti esillä viikkokokousten keskusteluissa.16
  17. 17. Vuoden 1964 viimeisen viikkokokouksen keskustelussa puututtiin taas kerran siihen jatkuvaanhiljaisuuteen, joka vallitsi jäsenyyshakemuksen ympärillä. Kun tilanne kaikista ponnisteluista huo-limatta oli edelleenkin ”peruslukemissa” ja kun governorkin tuntui olevan asiassa neuvoton, kokouspäätti, että klubi ottaa itse suoran yhteyden RI:n sihteeristöön Zürichissä. Veli Raassina hyvänäenglannin kielen taitajana lupasi hoitaa tehtävän, ”joten perästä kuuluu”. Aivan omin luvin klubiei kuitenkaan ryhtynyt suoraan toimintaansa. Tammikuun 1965 aikana ”samojen vanhojen asioi-den vatvaaminen ja tulokseton hoitaminen” saatiin governorin suostumuksella siirretyksi klubille.Viikkoselosteen mukaan tämän uskottiin tulevan merkitsemään ”ratkaisevaa vaihetta charterkirjarintamalla, ja on merkeistä päätellen aivan lähipäivien kysymys milloin Lyyti tarttuu kynäänsä jarupeaa kirjoittelemaan.” Havaittavissa ollut turhautuneisuus ei kuitenkaan kohdistunut ”kummina”toimineeseen Olli Vikstedtiin tai past director Jouko Huttuseen. Heitä klubin oli kiittäminen, sillä”he ovat ainakin tehneet parhaansa ja omia vaivojaan ajattelematta osoittaneet todellista pyyteetöntärotarypalvelumieltä”.1.4 ROTARY INTERNATIONALIN JÄSENEKSI”Lyyti” ei ehtinyt tarttua kynäänsä, sillä helmikuussa Sulo Kosusen sanoin ”arki muuttui juhlaksi”.Klubin 8.2.1965 Oy Alkoholiliike Ab:n Salmisaaren tuotantolaitokselle tekemän vierailun aikanapresidentti Markkula sai RI:n past director Huttuselta puhelinsanoman, jonka mukaan klubi oliRunebergin päivänä eli 5.2.1965 hyväksytty RI:n jäseneksi. Viestin synnyttämiä tunnelmia kuvat-tiin viikkoselosteessa värikkäästi: ”Tämä kauan ja melkein kyllästymiseen saakka odotettu mutta sitätärkeämpi ja arvokkaampi uutinen otettiin vastaan lämpimin mielin ja runsain kättentaputuksin, jaoli se tehtaalle kierrokselle lähdettäessä nostattanut mielialaamme siinä määrin, että vanha suoma-lainen sananlasku ilosta ja viinasta joutui taasen kerran häpeään eikä pitänyt paikkaansa edes tässäviinan valtakunnassa.” Muutamaa päivää myöhemmin presidentti Tauno Markkula sai DG Korttilalta 9. päivälle hel-mikuuta päivätyn onnittelukirjeen seuraavin viestein: ”Minulla on ilo virallisesti ilmoittaa, että Van-taan klubi on hyväksytty RI:n täysivaltaiseksi jäseneksi pv:llä 5.2.1965. Kovan työn takana se onollut, mutta eikö asia ole niin, että mitä vaikeampi asia on ollut ja siitä huolimatta saanut positiivisenpäätöksen sitä arvokkaampi se on ollut. … Viralliset asiapaperit varmasti tulee aikanaan.” Vahvis-tuksen Korttilan viesti sai runsasta viikkoa myöhemmin Zürichistä. Lämpimien onnittelujen lisäksikirjeissä sekä klubin presidentille että sihteerille kerrottiin, että klubin charterkirjaa valmistellaanparhaillaan RI:n päämajassa Amerikassa ja se lähetetään Zürichin toimiston kautta DG Korttilalle.Hän epäilemättä tulee pikaisesti ottamaan yhteyttä asiakirjan viralliseen luovuttamiseen liittyvienjärjestelyjen merkeissä. Kirjeissä taattiin myös toimiston tuki ja apu kaikissa rotarytoimintaan liitty-vissä kysymyksissä. Täysin pyyteetön presidentille osoitettu kirje ei kuitenkaan ollut. Post scriptumi-na kirjeeseen oli liitetty 100 USD:n lasku chartermaksun kattamiseksi. Lämmin rotaryperheeseen tervetulleeksi toivottamisen ja tuen antamisen henki huokui myösniistä onnittelukirjeistä, jotka presidentti ja sihteeri saivat RI:n päämajasta Evanstonista sekä RI:npresidentti Charles W. Pettengillilta. ”Lujittukoot siteenne yhä vahvemmiksi palvelun ihannetta 17
  18. 18. kunnioittavaan maailmanlaajuiseen veljespiiriimme klubinne kehittymisen ja kukoistuksen myötä.”Sihteerille hänen saamansa kirje saattoi tosin synnyttää ”paineita”, kun kirjeessä todettiin klubintoiminnan menestymisen riippuvan suuresti sihteerin tavasta hoitaa velvollisuutensa. Viikkokokouksessa 15.2.1965 presidentti Markkula luki DG Korttilan virallisen ilmoituksenklubin hyväksymisestä RI:n täysivaltaiseksi jäseneksi ja lausui muutamia velvoittavia sanoja rotaryntarkoituksesta ja tavoitteista. Erityisesti hän korosti jäsenten säännöllisen viikkokokouksiin osallis-tumisen tärkeyttä. Presidentin puheenvuoron jälkeen klubin ”kummi-isä” Olli Vikstedt saamansatehtävän mukaisesti kiinnitti rotarymerkin jokaisen veljen rintaan sekä toivotti kaikille onnea jamenestystä alkavalle rotarytaipaleelle. DG Korttila uudisti onnittelunsa maaliskuun kuukausikirjeessään, mutta tällä kertaa onnitteluteivät kohdistuneet yksin Vantaan Rotaryklubiin. Hän kirjoitti: ”Minulla on ilo saattaa kaikkientiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten, että piirimme on saanut perheenlisäystä ja milteipäkaksoset, sillä Lappeenranta Linnoitus klubi hyväksyttiin RI:n jäseneksi 1.2.1965 ja Vantaa-Vandaklubi 5.2.1965”. Hän toivoi uusille klubeille ”työniloa ja uskallusta asettaa päämäärät korkealle jaettä se rengas, jonka te tulette takomaan piirimme rotaryketjuun, olisi niin luja ja kestävä, ettei sekoskaan katkea”. Piinallinen odotus klubin hyväksymisestä RI:n jäsenyyteen oli siis vihdoinkin päättynyt. Odotus-aikaa on Sulo Kosunen omissa muistelmissaan luonnehtinut seuraavasti: ”Näin jälkikäteen perusta-misen ja hyväksymisen välinen puolentoista vuoden aika ei tuntune kovin pitkältä. Odottaminen onkuitenkin toista. Ennätimmehän pitää väliaikaisena klubina yli viisikymmentä viikkokokoustakinja joskus tuskaillakin auki olevaa tilannetta.” Nyt kuitenkin klubi saattoi toden teolla suunnata kat-seensa edessä olevaan charterjuhlaan ja sen jälkeiseen tulevaisuuteen.1.5 CHARTERJUHLACharterjuhla sovittiin pidettäväksi 10. päivänä huhtikuuta 1965 kello 19.30 alkaen Kulosaaren Ca-sinolla. Juhlavalmistelut klubi oli antanut jo huhtikuussa 1964 ohjelmakomitean tehtäväksi. Ko-mitean suunnitelmat raportoitiin ja yhdessä niistä keskusteltiin viikkokokouksissa. Näin hoidetutvalmistelut takasivat sen, että juhla muodostui kaikkien yhteiseksi asiaksi. Tosin kesäkuussa 1964tilaisuus uskottiin voitavan järjestää vielä syyskuun loppupuolella ja juhlapaikaksi kaavailtiin ravin-tola Kämpin peilisalia tai Adlonin isoa salia. Juhlan arvokkuutta ja suurta merkitystä johtokuntatahtoi korostaa ohjelman lisäksi pukeutumisella. Toivomuksena oli juhlapuku, mutta ”jos pukuky-symys jollekin muodostuu ylipääsemättömäksi esteeksi tilaisuuteen osallistumiselle myönnettäköönhänelle siitä poikkeus”. Juhlailtana vähän ennen määräaikaa juhlapukuinen yleisö kansoitti ravintolan aulan, missä pre-sidentti ja rouva Tauno Markkula ottivat vieraat vastaan ja missä nautittiin myös tervetuliaismalja.Maljaan osallistuneeseen juhlayleisöön kuului 18 klubin charterjäsentä puolisoineen ja kutsuvierainaDG Veikko Korttila, PDG Martti Rikala, RI:n past director Jouko Huttunen, klubin ”kummi-isä”Olli Vikstedt, kymmenen muun rotaryklubin edustajat sekä Helsingin maalaiskunnan kunnanjoh-taja Lauri Lairala. Rotarytunnuksin koristeltuun juhlasaliin siirtymisen jälkeen past presidentti Teijo18
  19. 19. Wesamaa lausui tervehdyssanat suomeksi ja ruotsiksi. Erityisesti hänen huomionsa kohteeksi joutuiruotsalaisen ystävyyskunnan rotaryklubin edustaja Anders Karstens. Olihan aloite rotaryklubin pe-rustamiseksi Helsingin maalaiskuntaan lähtenyt juuri Huddingen klubista. Juhlan kohokohdaksi muodostui charterkirjan juhlallinen luovutus. DG Veikko Korttila luki eng-lanninkielisen, painoasultaan tyylikkään ja sisällöltään juhlallisen asiakirjan, luovutti sen presidenttiMarkkulalle velvoittavin saatesanoin ja onnentoivotuksin sekä ripusti hänen kaulaansa presidentinkäädyt. Vastauspuheessaan presidentti Markkula esitti klubin kiitokset kaikille niille henkilöille, jot-ka omalla toiminnallaan olivat ratkaisevasti vaikuttaneet vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi muodostuneenperustamishankkeen onnistumiseen ja charterkirjan saamiseen. Suurimmat ansiot lankesivat DGKorttilalle, PDG Rikalalle, past director Huttuselle sekä veli Vikstedtille. Hän vakuutti, että VantaanRotaryklubi ”käsittää täysin sen vastuun, mikä liittyy tämän arvokkaan asiapaperin vastaanotta-miseen ja hallussapitoon. Klubi tulee omalta osaltaan ja mahdollisuuksiensa mukaan vaalimaan jaedistämään rotaryaatetta omalla toimialallaan.” Illan juhlapuheesta vastasi past director Huttunen. Aiheekseen hän oli valinnut kansainvälisenrotaryjärjestön ja -toiminnan periaatteet, tarkoituksen ja päämäärät. Hänen mukaansa rotary maa-ilmanjärjestönä pyrki edistämään yhteisymmärrystä kansojen kesken ja tahtoi osoittaa, että kansal-liset ja maantieteelliset rajat eivät olleet eristäviä muureja. Niidenkin takaa löytyi yhtä hyviä ihmisiäkuin itsekin olemme. Sellaisena rotarytoiminta pyrki ulkokohtaisten näkyvien suoritusten asemastaasettamaan palvelemisen ihanteen itsekkään hyötyajattelun edelle. Rehtiys ja oikeamielisyys antoitekijälleen, paitsi sisäisen tyydytyksen, myös tilaisuuden hyvän palvelemiseen. Päämäärään päästiinvain taistelemalla kaikin voimin aikaamme runtelevaa kirousta, kiirettä vastaan ja oppimalla toisenihmisen ymmärtämisen edellytys, kuuntelemisen taito.Vantaan Rotaryklubin charterjuhla vietettiin 10.4.1965 Kulosaaren Casinolla. Kuvassa klubin charterjäseniä vasemmaltaKarl Haglund (?), Sulo Kosunen, Eino Jamalainen, Gunnar Andersson, Tapani Jokela, Teijo Wesamaa, Martti Salomaa,Harry Hallaneva (?), Uuno Saarinen, Tauno Lonka, Tauno Markkula, Lars Zilliacus, Kurt Strömsholm, Aulis Sallinen, OlaviTörmänen, Simo Raassina, Gösta Nylund ja Raimo Palonen. Kuva: Sulo Kosusen kuva-arkisto. 19
  20. 20. Aulis Sallisen lennokas ja humoristinen puhe naisille saavutti jälkiruoan yhteydessä yleisön suu-ren suosion. Puhuja oli todella paneutunut monenkin mielestä epäkiitolliseen tehtäväänsä. Kuu-lemansa perusteella klubin sihteeri Gunnar Andersson totesi, että vaikka urheilumaailma ei ollut-kaan löytänyt veli Auliksesta harrastajaansa, niin naisten maailma oli. Kaikkine ratkaisemattomineja oikullisine asioineen se näytti viehättävän häntä; antoihan ”aiheen käsittely temmellyskenttääaivan riittämiin inspiraatiolle ja taiteellisille kyvyille”. Puheiden ja juhlaillallisen lomassa viulutai-teilija Heimo Haitto vastasi Cyril Szalkiewiczin säestämänä illan musiikillisesta annista Ludwig vanBeethovenin (”Romanssi F-duuri”), Claude Debussyn (”Un Plus Que Lente”) ja William Krollin(”Banjo and Fiddle”) sävelmin. Charterjuhlassaan uusi klubi joutuu aina varautumaan ystävyys-, yhteistoiminta- ja naapuriklubi-en standaarien vastaanottamiseen. Juhlivaa klubia muistivat nyt standaarillaan Huddingen, Hertto-niemen, Hyvinkään, Imatran, Keravan, Lauttasaaren, Lohjan ja Vihdin Rotaryklubit. KummiklubiPohjois-Helsinki lahjoitti virallisen rotarylipun tankoineen ja Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubiluovutti vain lyhyen ajan hallussaan pitämän ja ”kuopus-nuijana” tunnetun puheenjohtajan nuijan.Piirin 143 perinteisiin kuului, että siihenastinen nuorin klubi luovutti tuon nuijan charterjuhlassauudelle kuopukselle. Helsingin maalaiskunnan ja Tikkurilan Lionsklubin tervehdyksen esitti kun-nanjohtaja Lairala. Kiittäessään onnitteluista presidentti Markkula luovutti vastavuoroisesti Vantaan Rotaryklubinstandaarit tilaisuudessa edustettuina olleille klubeille lukuun ottamatta Pohjois-Helsingin klubia,joka oli saanut sen jo aiemmin. Sitä vastoin tuon klubin jäsen Olli Vikstedt sai juhlivan klubinkummina vastaanottaa kiitollisuuden osoitukseksi Helsingin maalaiskunnan standaarin. PresidenttiMarkkula katsoi hänen osoittaneen harvinaisen suurta pyyteetöntä rotaryn palvelumieltä ponniste-luissa Vantaan klubin perustamiseksi. Ohjelman lopuksi luettiin onnittelusähkeet, joita olivat lähet-täneet Heinolan, Juvan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan, Lieksan, Loviisan, Pieksämäen, Töölönja Varkauden Rotaryklubit. Arvokas ja kaikin puolin onnistunut charterjuhla jatkui virallisen ohjelman päättymisen jälkeen-kin vielä ”hilpeän ja iloisen karkelon merkeissä pikkutunneille saakka”. Viikkoselosteeseen juhlaakuvannut Gunnar Andersson päätti esityksensä paljonpuhuvasti: ”Viikkoselosteen puitteisiin eikuulune enää sen asian toteaminen kuka sitten oli meijeriauton kulkuaikaan kotona, kuka ei”. Rotareiden maailmanlaajuinen yhteys tuli myöhemmin kevään, kesän ja syksyn mittaan puhut-televalla tavalla esille niissä lukuisissa sydämellisissä onnittelukirjeissä, joilla klubit eri puolilta maa-ilmaa toivottivat Vantaan Rotaryklubin tervetulleeksi Rotary Internationalin jäsenyyteen ja rota-ryn kansainväliseen veljeyteen. Onnittelijoiden luetteloon kuuluivat ainakin seuraavat rotaryklubit:Auckland (New Zealand), Bexley (Kent, England), Coral Gables (Floriada), Fort Lauderdale Beach(Florida), Goodmayes (Essex, England), Kumamoto East (Japani), Mont-Joli (Canada), PacificBeach (San Diego, California) ja San Francisco (California). Yksikään saapuneista tervehdyksistä ei rajoittunut kaavamaiseen muodolliseen onnitteluun.Vaikka useita kappaleita sisältäneet kirjeet olivatkin puetut tuttuihin ”rotarykielen” ilmaisuihin,henki niiden sanomista yksilöllinen ja persoonallisen lämmin kädenojennus uudelle veljesklubille.Onnittelujen ja tervetulotoivotusten lisäksi joissakin tervehdyksissä kuvattiin oman klubin sijain-tia ja toimintaa, joissakin taas kerrottiin, että seuraavan viikkokokouksen päätökseksi klubi nostaayhteisen maljan Vantaan Rotaryklubin onneksi. Yhteistä kaikille oli kutsu vierailemaan klubeissaniillä suunnilla liikuttaessa. Kutsuun liittyi tavallisesti toivomus: ”It would be a great pleasure for usto exchange banners with you at the earliest possible time”. Vanhemman veljen kokemusperäiseksi20
  21. 21. ja ohjaavaksi elämän- ja rotaryviisaudeksi voitaneen nimittää seuraavaa japanilaisen Rotary Clubof Kumato Eastin tervehdykseen sisältynyttä näkemystä: ”For Rotary to achieve its ends, it is notenough simply to belong, but to live Rotary. There can be no such thing as a passive Rotarian. Ro-tary thrives where there is interest, action and enthusiasm.”1.6 KLUBIN STANDAARIKlubin standaari on lippuun tai vaakunaan verrattava klubin symboli. Toteutukseltaan se vastaa rotary-lippua ja sen kuviot ja teksti ovat vaakasuorassa sen riippuessa pystyasennossa pöytätangon poikittaisestaorresta. Standaarin saa luovuttaa lahjana tai muistoesineenä vain rotaryklubin nimissä toiselle rotary-klubille, järjestölle tai yksityishenkilölle (standaarin luovuttamista yksityiselle henkilölle, rotarillekaan, eikuitenkaan pidetä suotavana kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa). Klubi nimeää virkailijan, jokavastaa standaarien hankkimisesta ja varastoinnista (standaariupseeri). Standaari luovutetaan aina hen-kilökohtaisesti, sitä ei esimerkiksi toimiteta postin välityksellä. Standaarin luovutus on aina juhlallinentoimitus, jota läsnäolijat kunnioittavat nousemalla seisomaan luovutushetken ajaksi. RI:n säännöstö eivirallisesti velvoita klubia hankkimaan omaa standaaria eikä määrittele sen yksityiskohtia, mutta kaik-kialla maailmassa on yleisenä tapana, että klubi heti perustamisvaiheista päästyään valmistuttaa itselleentämän symbolin. Klubit päättävät itse mahdollisten standaariensa muodoista ja väreistä. Rotarymerkistäannettuja ohjeita on kuitenkin noudatettava. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 20. Rotarykäsikirja 1987,s. 78-79) Vantaan Rotaryklubin oman standaarin suunnittelu käynnistyi johtokunnan päätöksellä maa-liskuussa 1964. Johtokunta julisti suunnittelukilpailun, jossa voittajalle luvattiin palkinnoksi lasipunaviiniä. Kilpailu oli avoin kaikille klubin jäsenille ja heidän harkintansa mukaan ulkopuoli-sillekin. Kilpailuehdotukset tuli jättää huhtikuun puoliväliin mennessä suljetuissa kirjekuorissa janimimerkillä varustettuina. Luonnosten oli oltava yksi yhteen koossa ja niistä tuli ilmetä myös tarkatvärimääritykset. Viirin kokoa ei täsmällisesti määrätty, mutta johtokunta toivoi, että ehdotuksetnoudattaisivat käytännössä olevia rotaryklubien viirejä. Pakollisena viirissä tuli olla rotarymerkki eh-dottomasti oikeassa muodossaan. Johtokunta ilmoitti pyytävänsä ehdotuksista lausunnot sopivaksikatsomiltaan asiantuntijoilta ja tekevänsä ehdollepanon lopulliseksi viiriksi. Määräaikaan 13.4.1964 mennessä johtokunta sai vain Tapani Jokelan jättämän avoimen ehdo-tuksen. Kilpailuaikaa jatkettiin veli Tapanin kannattamana viikolla. Vapunaaton aattona johtokun-ta totesi, että mitään jätetyistä neljästä ehdotuksesta ei sellaisenaan voitu ajatella klubin jatkuvaankäyttöön. Niinpä johtokunta suunnitteli oman ehdotuksensa muokkaamalla Tikkurilan Silkki Oy:nKurt Kronmanin toimeksiannosta valmistamaa ja standaarin painatusta ja kangaslaatua koskevaa eh-dotusta sekä pyysi veli Karl Hagmanilta asiantuntijalausunnon ehdotuksista ennen asian saattamistaklubikokouksen ratkaistavaksi. Lausunnon sisältö ei ilmene lähteistä. Klubi käsitteli standaarikysymystä kesäkuun alkupuolella kahdessa perättäisessä kokouksessa.Ensimmäisessä niistä, Hämeenkylän kartanoon suuntautuneen vierailun yhteydessä, suoritettiin lu-kuisia äänestyksiä eri ehdotusten kesken. Suurimman kannatuksen sai Kurt Kronmanin ehdotus,joka itse asiassa oli tarkoitettu vain kankaan laatua ja painatustapaa koskevaksi. Siinä standaariin 21
  22. 22. oli painettu virallisen rotarylipun pienoismalli, johon ”Vantaan klubin tunnusmerkeiksi tulivat sitäosoittava teksti”. Ehdotus hyväksyttiin klubin standaariksi, eikä edes saunassa suoritettu ”surina-keskustelu” pystynyt muuttamaan asiaa. Viirejä päätettiin tilata 100 kpl Tikkurilan Silkki Oy:stähintaan 4,50 mk/kpl. Standaariin tulevaan tekstiin palattiin vielä seuraavassa viikkokokouksessa.”Havaittiin veljien olevan asiassa sekä yksi- että kaksikielisyyden kannalla. Päätökseksi tuli, että vii-riin tulevat sanat VANTAA–VANDA Suomi–Finland.” Elokuun lopulla klubi sai Tikkurilan Silkki Oy:n valmistaman näytekappaleen. Se hyväksyttiinlopullisesti klubin standaariksi Hämeenkylän kartanossa tehdyn päätöksen mukaisesti. Lokakuunalussa Kurt Kronman toimitti Tikkurilan Silkki Oy:ltä tilatut standaarit, ja ne luovutettiin jo huhti-kuussa lippu-upseeriksi valitun Martti Salomaan haltuun seuraavan kuittauksen mukaisesti: ”Olensihteeriltä vastaanottanut 100 kpl Vantaa–Vanda klubin pöytäviiriä ilman jalustoja, joiden talletta-misesta ja kirjanpidosta vastaan siis tästä päivästä lähtien. Helsingissä 5.10.1964. Martti Salomaa, Tapani Jokelan vuonna 1967 suun- nittelema klubin standaari Vantaan lohenpyrstöineen palveli tehtäväs- sään runsaan kolmen vuosikymme- nen ajan. Kuva: Pertti Viitanen. Vantaan ammatti- ja taideteollisessa op- pilaitoksessa oppilastyönä suunniteltu ja toukokuussa 1998 käyttöön otettu uusi standaari ”Kuohut” viittaa myös klubin toiminta-alueeseen Vantaan joen varsilla. Kuva: Pertti Viitanen.22
  23. 23. lippu-upseeri.” Kunnian vastaanottaa ensimmäisinä Vantaan Rotaryklubin uuden standaarin saivatKuopion ja Puijon Rotaryklubit piirin 143 piirikokouksessa Kuopiossa 11.10.1964 sekä HyvinkäänRotaryklubi, jolle varapresidentti Eino Jamalainen luovutti sen Hyvinkään klubin vuosijuhlassa21.11.1964. Myös New Yorkin ja Brooklynin (18.1.1965, Simo Raassina) sekä Oulun (20.2.1965),Järvenpään (20.2.1965) ja Rovaniemen (9.3.1965) Rotaryklubeille standaari luovutettiin ennenkuin Pohjois-Helsingin kummiklubi sai sen 24.3.1965. Merkittävää oli, että Vantaan Rotaryklubillaoli charterjuhlassaan 10.4.1965 valmis standaari, jonka se saattoi luovuttaa kaikille juhlassa eduste-tuille muille klubeille. Viralliseen rotarylippuun pohjautuva standaari vaihtui uuteen jo kolmen vuoden kuluttua, kunsyyskuussa 1967 otettiin käyttöön Tapani Jokelan suunnittelema, nyt selvästi klubin toiminta-alu-eeseen viittaava standaari. Siihen oli kuvattu siniselle pohjalle rotaryrattaan ja klubin nimen lisäksiVantaan lohenpyrstö. Tämä standaari oli tarvittaessa otetuin ”uusintapainoksin” käytössä aina ke-vääseen 1998 saakka. Kesällä 1986 klubi joutui kustantamaan lisähankinnan siten, että taloudenhoi-taja keräsi jäseniltä jäsenmaksun lisäksi erikseen sopivan summan kulujen peittämiseksi. Joulukuussa 1993 Oiva Pietarinen käynnisti keskustelun klubin standaarin uusimisesta. Kui-tenkin vasta syyskuussa 1996 hallitus otti asiaan kantaa ehdottamalla klubikokoukselle standaarinuudelleen suunnittelua. Kakkossihteeri Esko Kaarna ehdotti asiassa yhteistyötä Vantaan käsi- ja tai-deteollisuusoppilaitoksen kanssa ja sai tehtäväkseen selvittää oppilaitoksen mahdollisuudet toteuttaasuunnittelu oppilastyönä klubin esittämien standaarin symboliikkaa koskevien näkökohtien pohjal-ta. Oppilaitos otti innostuneesti tehtävän hoitaakseen ja käynnisti opiskelijoiden kesken opetussuun-nitelmaan sopeutetun suunnittelukilpailun. Lokakuussa 1997 hallitus valitsi kilpailuehdotuksistakolme parhaaksi arvioimaansa jatkosuunnittelun pohjaksi. Näistä ehdotuksista klubikokous katsoiparhaaksi Torsti Niirasen luonnoksen ”Kuohut”, joskin vanha standaari sai lähes yhtä paljon ääniä.Helmikuussa 1998 hallitus päätti, että uusi standaari tehdään voittaneen ehdotuksen mukaisesti.Standaaria tilattiin 100 kappaletta lipputehdas Finn Marinilta hintaan 5734 markkaa, ja se otettiinkäyttöön 14.5.1998. Yhteistyö Vantaan ammatti- ja taideteollisen oppilaitoksen ja suunnittelijankanssa oli ollut joustavaa ja tehokasta. Oppilaitos esitti klubille myös kiitoksen saamastaan ope-tussuunnitelmiin erinomaisen hyvin liittyneestä tehtävästä. Hallitus myönsi 500 markan stipendinTorsti Niiraselle ja maksoi oppilaitokselle suunnittelu- ja materiaalikuluja 620 markkaa. Standaarion edelleen käytössä. Kuva viereisellä sivulla. 23
  24. 24. II KLUBIN HALLINTO JA TALOUSRotaryklubi on toiminnan perusyksikkö. Klubi toimii suoraan Rotary Internationalin alaisuudessa. Muutrotarytoiminnan yksiköt ovat klubiin nähden palvelunantajan asemassa. Klubi päättää itsenäisesti ohjel-mastaan, toiminnastaan ja jäsenistönsä kehittämisestä Rotary Internationalin vahvistaman säännöstönmukaisesti. Rotaryklubin toiminta-alue on paikallinen. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 44). Väliaikaisen klubin asemasta huolimatta Vantaan Rotaryklubin toiminta oli charterjuhlaan men-nessä muotoutunut turvallisesti rotaryklubien normaaliin muottiin. Klubi oli saanut jo toisen joh-tokuntansa ja kaikki keskeiset komiteat oli asetettu. Komiteat tosin etsivät vielä toimintalinjojaan javiikkokokousohjelmatkin hyväksyttiin toistaiseksi vain parin kolmen kuukauden jaksoin. Silti oh-jelma sisälsi jo kaikki normaalin rotaryklubin viikkokokousohjelman elementit avec-tilaisuuksia jayritysvierailuja myöten. Myös muilta osin kokouskäytäntö oli vakiintunut ja hahmottunut klubilleominaisiin uomiin. Ensimmäisistä kuukausistaan alkaen klubi oli ollut edustettuna lähiklubien jär-jestämissä intercitykokouksissa, ja oma yhdysmies oli valittu klubien väliseen yhteistyövaliokuntaan.Vuoden 1964 lopulla klubilla oli oma standaarikin. Klubin hallinnon ja toiminnan järjestelyissäkeskeisenä ohjenuorana olivat RI:n antamat Rotaryklubin järjestysmuoto ja Rotaryklubin malli-säännöt.2.1 KLUBIN JÄRJESTYSMUOTO JA SÄÄNNÖTKlubin toimintaa ohjaavat sen järjestysmuoto (Club Constitution) ja säännöt (Club Bylaws). Järjestys-muoto on kaikilla maailman rotaryklubeilla sama, ja se sisältää rotaryklubin toiminnan kulmakivinäolevat periaatteet. Säännöt käsittelevät klubin toimintamuotoja. Rotaryklubi päättää omista säännöis-tään, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa RI:n järjestysmuodon, RI:n sääntöjen eivätkä Rotaryklubinjärjestysmuodon kanssa. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 44). Rotaryklubin järjestysmuoto ja mallisäännöt jaettiin vastaperustetun klubin jäsenille heti klubinensimmäisessä viikkokokouksessa marraskuussa 1963. Kaikille rotaryklubeille yhteinen järjestys-muoto määritti kuudessatoista artiklassaan keskitetysti rotarytoiminnan tavoitteet ja klubin hallintoaja kokouksia koskevat säännökset. Erityisesti jäsenyyttä ja läsnäoloa koskevat artiklat olivat seikkape-räiset ja tyhjentävät. Järjestysmuodon muuttaminen oli mahdollista vain RI:n sääntövaltuuskunnanpäätöksellä. Ainoat artiklat, joihin yksittäinen rotaryklubi saattoi ”painaa oman leimansa”, olivatklubin nimeä ja alueellisia rajoja koskevat. Niitäkin koskeviin muutoksiin tuli saada RI:n hallituksensuostumus. Toiminta-aluetta koskevaa artiklaa Vantaan Rotaryklubi on joutunut tarkistamaan kol-me kertaa: maaliskuussa 1971 Tikkurilan Rotaryklubin, huhtikuussa 1976 Myyrmäen Rotaryklubin24
  25. 25. ja helmikuussa 2001 Vantaa Airport Rotaryklubin perustamisen yhteydessä. RI:n sääntövaltuuskunta on aika ajoin tarkistanut järjestysmuodon yksityiskohtia. Vuonna 1995se esimerkiksi pidensi säännöllisestä viikkokokouksesta poissa olleen jäsenen mahdollisuuden pai-kata poissaolonsa kahden viikon sisällä entisen yhden viikon asemasta. Myös klubin jäsenyys säilyityöpaikan muutoksesta huolimatta. Vantaan Rotaryklubi tarkisti järjestysmuotonsa ja otti uudetsäännökset virallisesti käyttöön helmikuun alussa 1996. Seuraavan kerran klubin järjestysmuotopäivitettiin kesäkuussa 2002. Silloin muutokset koskivat lähinnä RI:n sääntövaltuuskunnan hyväk-symiä vähennyksiä jäsenlajeihin ja lievennyksiä luokitteiden rajoituksiin sekä suurta määrää teksti-tarkistuksia. Helmikuussa 2000 Vantaan Rotaryklubin hallitus päätti esittää RI:n sääntövaltuuskunnallemuutosta rotaryklubin järjestysmuotoon. Esityksen mukaan sääntö pitää kokous kerran viikossa ku-mottaisiin ja klubi saisi itsenäisesti päättää kokousten määrän, kunhan niitä rotaryvuoden aikana onvähintään neljäkymmentä. Samalla muutettaisiin klubin jäsenen läsnäolovelvollisuus rotaryvuodenkummankin puolivuotiskauden kokouksissa 60 %:sta 50 %:iin. Klubikokous hyväksyi yksimielisestihallituksen esityksen, ja se toimitettiin governorille edelleen käsiteltäväksi. Syyskuussa klubi sai RI:nkeskusjohdolta Evanstonista ilmoituksen esityksen vastaanottamisesta ja samalla tiedon siitä, ettälukuisat muut rotaryklubit tai -piirit olivat tehneet identtisiä tai lähes identtisiä esityksiä. Esitystenpohjalta oli laadittu kompromissiehdotukset, jotka pääosiltaan noudattivat klubin esitystä. Pyydet-tynä vastauksena klubi ilmoitti hyväksyvänsä kompromissit. RI:n sääntövaltuuskunnan kokouksessavuonna 2001 vanhat säännökset jäivät kuitenkin klubin esittämiltä osin voimaan. Tuorein sääntö-valtuuskunnan tarkistama Rotaryklubin järjestysmuoto on vuodelta 2004. Vuodelta 2004 ovat myös uusimmat Rotaryklubin mallisäännöt. Mallisäännöt ovat suositus, joi-ta klubi voi olosuhteiden mukaan muuttaa, kunhan ne eivät joudu ristiriitaan muun rotarytoimin-taa ohjaavan säännöstön kanssa. Toimintaansa 1963 käynnistäessään Vantaan Rotaryklubi hyväksyisäännöikseen silloin voimassa olleet Rotaryklubin mallisäännöt sellaisinaan ja järjesti klubin hallin-non niiden mukaisesti. Tammikuussa 1967 johtokunta kuitenkin esitti, että sen jäsenten lukumääränostetaan seitsemästä yhdeksään. Syynä esitykseen oli se lisätyön määrä, joka johtokunnalle koituisyksyllä yhdessä Pohjois-Helsingin Rotaryklubin kanssa järjestettäväksi annetusta piirikokouksesta.Klubi hyväksyi yksimielisesti johtokunnan esityksen, joka kuului: ”Klubin asioita hoitaa johtokunta,johon kuuluu 7–9 klubin jäsentä. … Johtokunnan yhtenä itseoikeutettuna jäsenenä on edellisenvuoden presidentti.” Seuraavina vuosina säännöistä ei klubin piirissä keskusteltu. Vasta elokuussa 1978 hallituksessanousi esille kysymys klubin sääntöjen laatimisesta. Lähteistä ei paljastu, tarkoitettiinko ”laatimisella”mallisääntöjen muokkaamista klubin omia vakiintuneita käytäntöjä vastaaviksi vai ylipäätään kir-joitettujen sääntöjen saamista klubin käyttöön mahdollisesti vuosien saatossa kadonneiden tilalle.Jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta puhuu se, että seuraavassa viikkokokouksessa todettiin klubinsääntöjen olevan olemassa, mutta niitä ei ollut kirjoitettu puhtaaksi ja jaettu jäsenille. Hallitus päätti,että säännöt oli saatava painetuksi ensi tilassa. Yhdeksän kuukautta myöhemmin pidetyn klubi-neuvottelun pöytäkirjaan kirjattiin: ”Klubin säännöt ovat edelleen painattamatta”. Painattamattane myös ilmeisesti jäivät. Koko kysymys säännöistä väistyi vähitellen vakiintuneen klubitoiminnanja totuttujen hallintorutiinien kätköihin, kunnes tulevan hallituksen neuvottelussa tammikuussa1991 se pulpahti jälleen pinnalle. Neuvottelussa päätettiin: ”Etsitään esiin vanhat klubin säännötja ajanmukaistetaan ne”. Huhtikuussa hallitus antoi sääntöjen uusimisen Kalevi Usvan tehtäväksi.Hän mukaili säännöt mallisääntöjen perusteella klubin käytäntöjä vastaaviksi. Seuraavat vertailut 25
  26. 26. muuttuneisiin mallisääntöihin tapahtuivat vuosina 1996 ja 1998. Vuonna 2001–2002 presidentti Heikki P.S. Leivo näki tärkeäksi klubin rekisteröimisen. Hallitusoli lokakuussa todennut, että aikaisemmasta käsityksestä huolimatta Vantaan klubi ei ole rekisteröityyhdistys. Hallitus keskusteli asiasta ja asetti työryhmän selvittämään ja hoitamaan rekisteröinninvuoden vaihteeseen mennessä. Työryhmään valittiin Jukka Juntunen ja Kim Zilliacus. Työryhmäl-le annettu aikataulu osoittautui kuitenkin liian tiukaksi, ja rekisteröinnissä välttämättömiä klubinsääntöjä koskeva esitys tuli hallituksen käsittelyyn vasta helmikuun kokouksessa. Klubipalvelun pu-heenjohtaja Esko Kaarna oli laatinut esityksen Rotaryklubin mallisääntöjen pohjalta. Esitykseensisältyi nyt ensimmäisen kerran huomattava määrä poikkeamia mallisääntöjen yksityiskohdista. Pe-riaatteelliselta kannalta suurin muutosesitys koski hallitusta, jonka kokoonpanoon oli sisällytettypresidenttien ja muiden keskeisten toimihenkilöiden lisäksi ammatti-, yhteiskunta- ja kansainvälisenpalvelukomitean puheenjohtajat. Tämän muutosesityksen perusteluna oli ajantasaisen tiedon välit-tyminen tehokkaasti komiteoille ja muille toimijoille. Uutta oli myös vuosikokousta koskeva kohta.Hallitus hyväksyi esitykset sekä päivitetyksi klubin järjestysmuodoksi että klubin uusiksi säännöiksija kutsui koolle ”ylimääräisen yhdistyksen kokouksen” päättämään niistä. Klubikokous hyväksyiesitykset yksimielisesti kesäkuun 2002 alussa. Neljä kuukautta myöhemmin klubin uusi hallitusmuutti aiemmin tehdyn päätöksen ja luopui klubin rekisteröinnistä.2.2 HALLITUSRotaryklubin asioita hoitaa sääntöjen mukaan valittu hallitus. Hallitukseen tulee kuulua presidentti,tuleva presidentti ja varapresidentti. Lisäksi hallitukseen voidaan valita sihteeri, taloudenhoitaja, klubi-mestari ja nuorisovaihtoasiamies. Normaalitapauksessa nämä kaikki kuuluvat hallitukseen. Past presi-dentti kuuluu siihen itseoikeutettuna. Suurissa klubeissa hallituksen jäsenmäärä on vielä suurempi. Mal-lisäännöt on laadittu siten, että klubi voi itse määrittää hallituksensa jäsenmäärän. Hallitus kokoontuupresidentin kutsusta kerran kuukaudessa. Sen tehtävät ovat käytännössä hyvin samanlaiset kuin minkätahansa yhdistyksen johtokunnan. (Rotarykäsikirja 1987, s. 112-114. Ydintietoa rotarysta 1998, s. 45.Rotaryn käsikirja 2001, s. 1). Vantaan Rotaryklubin toimintaa johti 1960-luvulla ”johtokunta”. Nimitys ”hallitus” tuli käyt-töön vuoden 1970–1971 alusta. Perustavassa kokouksessa valittuun ensimmäiseen johtokuntaankuului kuusi jäsentä, jotka olivat presidentti, varapresidentti, sihteeri ja rahastonhoitaja sekä lisäksikaksi klubin jäsentä. Seuraavan vuoden johtokunnan jäsenmäärä oli nostettu mallisääntöjen mu-kaisesti seitsemään. Uusina toimihenkilöinä johtokuntaan kuuluivat past presidentti, toinen sih-teeri ja klubimestari. Vuoden 1967 alussa klubin tekemä päätös antoi mahdollisuuden yhdeksäänjohtokunnan jäseneen, ja mukaan tulivat nyt myös toinen varapresidentti (uusi toimi) ja toinenklubimestari (uusi toimi vuotta aikaisemmin). Viimeistään vuonna 1971–1972 hallitusta oli täyden-netty nuorisovaihtoasiamiehellä, ja toimintakausina 1978–1985 hallitukseen kuului lippu-upseeriyhdentenätoista jäsenenä. Lippu-upseerin poistuttua hallituksesta sen jäsenmäärä säilyi kymmenenäaina vuoden 2002 sääntötarkistukseen asti, jolloin myös palveluväylien puheenjohtajat liitettiin hal-litusvastuuseen.26
  27. 27. Rotaryklubin mallisääntöjen mukaan johtokunnan jäsenet valittiin suljetulla äänestyksellä jokokuukautta ennen vaalikokousta pidetyn säännöllisen kokouksen tai klubin asettaman vaalikomiteantoimihenkilöiksi ja hallituksen jäseniksi esittämien ehdokkaiden joukosta. Näin valitut toimihen-kilöt ja hallituksen jäsenet muodostivat yhdessä edellisen vuoden presidentin kanssa hallituksen.Vaihtoehdoista Vantaan Rotaryklubi valitsi aluksi vaalikomitean, joskin ”klubin jäsenet voisivat senlisäksi tehdä omia ehdotuksiaan”. Klubin vaalikokous hyväksyi maaliskuussa 1964 yksimielisestikomiteaan valittujen Tauno Longan, Harry Hallanevan ja Aulis Sallisen laatiman ehdotuksen vuo-den 1964–1965 hallituksen kokoonpanoksi. Jäsenet eivät olleet tehneet omia ehdotuksiaan. Klubinhistoriaan ei ilmeisesti sisälly ainoatakaan johtokunnan tai hallituksen kokoonpanoa ja toimihenki-löiden vaalia koskevaa äänestystä. Helmikuussa 1966 klubi luopui vaalikomitean asettamisesta ja valtuutti johtokunnan laatimaanehdotuksen tulevan johtokunnan kokoonpanoksi. Tämä menettely jatkui 1980-luvun puoliväliin,jolloin vastuu hallituksen ja toimihenkilöiden esittämisestä vaalikokoukselle siirtyi käytännössä tu-levan presidentin tehtäväksi. Syksyllä 1985 tuleva presidentti Aarne Pehkonen laati esityksensä vie-lä ”istuvan” presidentin Martti Salomaan kanssa, mutta hallituksen pöytäkirjaan lokakuussa 1987on jo kirjattu: ”Juhani Pyykkönen laatii uuden hallituksensa lisäksi ehdotuksen klubitoimikuntienkokoonpanosta”. Vuoden 1996–1997 hallitus ilmaisi asian omalla tavallaan: ”Päätettiin asettaa vaa-Governorin syyskuisen vierailun yhteydessä klubin suunnitelmia ja tavoitteita esitelleitä vuoden 2003–2004hallituksen jäseniä. Istumassa vasemmalta 1. sihteeri Pirjo Nurmilaakso-Rantaniemi, presidentti Jorma He-lanen ja nuorisovaihtoasiamies Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Seisomassa vasemmalta governor JaakkoCastrén, jäsensihteeri Erkki-Sakari Harju, 1. klubimestari Airi Kansanen, 2. sihteeri Sami Simula ja pastpresidentti Esko Kaarna. Kuva: Jorma Helasen kuva-arkisto. 27
  28. 28. livaliokunta, jonka muodostaa tuleva presidentti Seppo Liukko.” Vaikka esitykset vaalikokoukselleolivatkin muodollisesti hallituksen laatimia ja hyväksymiä, klubi käytännössä kunnioitti tulevanpresidenttinsä ”oikeutta” esittää oman ”esikuntansa” ja ”työryhmiensä” kokoonpano. Klubin perustava kokous oli päättänyt, että johtokunta kokoontuu joka kuukauden viimeisenämaanantaina. Kuukauden viimeinen viikkokokouspäivä säilyi hallituksen kokouspäivänä 1980-lu-vun alkuun. Tosin kokouspäivä oli välillä vaihtunut maanantaista torstaihin. 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella kokouspäiviä ei ankkuroitu tiettyyn ajankohtaan kuukaudessa. Sen sijaan hallituskokoontui presidentin kutsusta käsiteltävistä asioista ja tilanteista riippuen, joskus tiheämmin, jos-kus taas jokin kuukausi saattoi jäädä kokonaankin väliin. ”Ruotuun” palaaminen tapahtui elokuussa1994, jolloin hallitus päätti kokoontua kuukausittain. Seuraavina vuosina ”kuukausittain” tarkis-tettiin muotoihin ”joka kuukauden ensimmäisenä torstaina” tai ”kunkin kuukauden ensimmäisenviikkokokouksen jälkeen”. Tämä käytäntö jatkuu edelleen. Huolellinen valmistelutyö on helpottanut olennaisesti hallituksen työskentelyä ja kokousten lä-pivientiä. Valmistelusta ja esittelystä ovat vastanneet pääasiassa presidentti ja sihteerit. Kuitenkinhankkeissa, jotka hallitus on ohjannut muiden toimihenkilöiden hoidettaviksi, valmisteluvastuu onollut näillä toimijoilla. Presidentti Jaakko Aatolaisen kaudella 1999–2000 kokouksia valmisteltiinmyös viikkoa aikaisemmin pidetyissä presidentin, varapresidentin ja ykkössihteerin palavereissa.Hallituksen päätösvaltaan ja siis myös valmistelun piiriin kuuluvien asioiden määrä on huomattavansuuri. Ne liittyvät klubin toimintasuunnitelmiin ja ohjelmiin, lukuisiin erilaisiin jäsenkysymyksiin,talouteen, toteutettaviin projekteihin ja Rotarysäätiön toiminnan tukemiseen, nuorisovaihtoon jakansainvälisiin yhteyksiin, yhteistyöhön ja osallistumiseen rotarypiirin, muiden klubien ja yhteisö-jen kanssa järjestettävään toimintaan. Luettelo ei suinkaan ole tyhjentävä. Hallituksen päätettäviä asioita on käsitelty myös klubineuvotteluissa. Ne ovat tilaisuuksia, joi-hin osallistuvat klubin hallitus ja kaikkien komiteoiden puheenjohtajat. Neuvotteluissa on pohdittunimenomaan klubin sisäisiä asioita, suunnitelmia ja tavoitteita. Tilaisuuksien määrä on vaihdellutvuosittain kahdesta neljään. Piirigovernorin klubivierailun yhteydessä pidetyssä klubineuvottelussatarkastelun kohteena ovat olleet kuluvan rotaryvuoden suunnitelmat ja toiminnan järjestelyt, joistagovernor on antanut oman arvionsa. Lokakuussa 1970 DG Unto Tupala esitti seuraavia toteamuk-sia: Toveruus klubissa on todennäköisesti hyvä ja sitä on edelleen vaalittava, viikkoselostekäytäntöon hyvä, rotaryjulkaisujen referoiminen kokousohjelmana olisi paikallaan, rotaryinformaatiota tar-vitaan aiempaa enemmän, itsensä kehumista on vältettävä ja kouluihin suuntautuvassa ammatinva-linnanohjauksessa on keskityttävä seikkoihin, joita oppilaat eivät muuten saa. Keväisin pidettyjenvanhan ja uuden hallituksen neuvotteluissa on aina ollut kysymys ”perinnön” siirtämisestä ja uudentoimintakauden toiminnan linjauksista. Klubin alkuvuosina suosittuja klubineuvottelupaikkoja oli-vat tilaisuuden tullen Gebhard-opisto (myöhemmin Osuuspankkiopisto) ja Tukon koulutuskeskusHämeenkylässä. Sulo Kosunen ja Erkki Reittilä isäntinä ymmärsivät saunaympäristön ja grillimak-karoiden ajatuksia kirvoittavan voiman.28
  29. 29. 2.3 TOIMIHENKILÖT, ASIAMIEHET JA YHTEYSHENKILÖTLuottamustehtävät kiertävät klubissa, joten tapana on, ettei samaa jäsentä valita entiseen tehtäväänsäuudelleen. Klubin kannalta on parasta, että toimihenkilöiden kesken tapahtuu kohtuullista ”rotaatiota”.Vaihtuvuusperiaatteen tulee koskea niin toimihenkilöitä kuin komiteoiden puheenjohtajia ja jäseniäkinsen ehkäisemiseksi, että samat henkilöt istuvat toimissaan rajoittamattoman ajan. Toimihenkilöitä eisiis tule rohkaista pysymään toimissaan kahta vuotta peräkkäin eikä edellyttää että he näin tekevät. Onkuitenkin tilanteita, joissa klubit voivat havaita hyväksi valita toimihenkilön heti seuraavaksi vuodeksitai valita hänet uudestaan tietyn ajan kuluttua. Esimerkiksi nuorisovaihtoasiamiehen, taloudenhoitajanja Rotarysäätiön asiamiehen tehtävät edellyttävät poikkeuksellista jatkuvuutta. (Rotaryn käsikirja 2001,s. 2. Ydintietoa rotarysta 1998, s. 45). Rotaryklubin järjestysmuodon mukaan klubin toimihenkilöitä ovat presidentti, tuleva president-ti, yksi tai useampi varapresidentti, jotka kaikki ovat hallituksen jäseniä, sekä sihteeri, taloudenhoita-ja ja klubimestari, jotka ovat hallituksen jäseniä, jos klubin säännöt sitä edellyttävät. Toimihenkilötvalitaan tehtäväänsä siten kuin klubin säännöissä on määrätty. Lukuun ottamatta presidenttiä toimi-henkilöt astuvat tehtäviinsä vaalia seuraavan heinäkuun 1. päivänä ja pysyvät toimessaan toimikau-tensa ajan tai siksi, kunnes heille on valittu seuraajat. Vantaan Rotaryklubin säännöt määräävät, ettävaalikokous pidetään kunkin vuoden joulukuun loppuun mennessä.2.3.1 Klubin presidenttiKlubin presidentti johtaa klubin toimintaa sekä toimii puheenjohtajana klubin ja sen hallituksen koko-uksissa. Hän edustaa klubia eri yhteyksissä ja osallistuu sen edustajana eri rotarytilaisuuksiin. Hänen onpitänyt palvella klubiaan hallituksen jäsenenä tai yhden tai useamman suuren komitean jäsenenä. Rota-rypiiri järjestää vuosittain valmennustilaisuuden rotaryklubien tuleville presidenteille. Tämä valmennuskulkee nimellä PETS, joka tulee englanninkielisestä ”Presidents-elect Training Seminar”. Seminaarissatuleville presidenteille jaetaan käytännön ohjeita toiminnan johtamista helpottamaan. (Rotaryn käsikirja2001, s. 1. Ydintietoa rotarysta 1998, s. 46). Rotaryklubin varapresidentti toimii presidentin sijaisena tämän ollessa estynyt. On suotavaa, ettäpresidentti antaa varapresidentille tilaisuuden jonkin kerran sijastaan johtaa klubin kokousta. Varapresi-dentin tulisi myös saada tilaisuus toimia jonkin keskeisen klubikomitean puheenjohtajana. (Ydintietoarotarysta 1998, s. 46. Rotarykäsikirja 1987, s. 117). Presidentti valitaan klubin sääntöjen mukaisesti enintään kaksi vuotta ja vähintään 18 kk ennen sitäpäivää, jona hän astuu presidentin toimeensa. Hän toimii hallituksen jäsenenä sekä tulevana president-tinä (president-elect) presidenttivuottaan välittömästi edeltävänä vuonna. Presidentti astuu tehtäväänsäsen rotaryvuoden heinäkuun 1. päivänä, joksi hänet on valittu presidentiksi ja pysyy toimessaan toimi-kautensa ajan tai siksi, kunnes hänelle on valittu seuraaja. (Rotaryklubin järjestysmuoto). Vantaan Rotaryklubin perustava kokous valitsi klubin ensimmäiseen johtokuntaan presiden-tin, Teijo Wesamaan, lisäksi yhden varapresidentin, Tauno Markkulan. Vuonna 1964–1965 TaunoMarkkula siirtyi presidentiksi ja uusi varapresidentti, Eino Jamalainen, sitä seuraavana. Näin hah-mottunut kahden vuoden ”presidenttiputki” sai pituuteensa kolmannen, kun vuodeksi 1967–1968valittiin jo kaksi varapresidenttiä. Näistä ensimmäinen oli oleva seuraavan vuoden presidentti, toi- 29
  30. 30. nen varapresidentti siirtyi ensimmäiseksi, ja toiseksi varapresidentiksi valittiin uusi klubin jäsen.Kaudella 1979–1980 ensimmäisen varapresidentin nimitys vaihtui ”tulevaksi presidentiksi” (Presi-dent-elect) tai ”presidentti 1980–1981” ja toisen varapresidentin nimitys ”varapresidentiksi”. Järjestelmä on toiminut yhtämittaisesti nykypäivään muutamaa epäsäännöllisyyttä lukuun ot-tamatta. Vuonna 1971–1972 ensimmäinen varapresidentti Kurt Strömsholm erosi klubista keskentoimikauden, jolloin Kaj Ahlman siirtyi toisen varapresidentin paikalta suoraan kauden 1972–1973presidentiksi. Sulo Kosunen kävi paikkaamassa syntyneen aukon ensimmäisen varapresidentin teh-tävässä. Hänen oma varsinainen ”presidenttiputkensa” alkoi viisi vuotta myöhemmin. Kuvio toistuivielä vuotta myöhemminkin Yrjö Teräväisen seuratessa Kaj Ahlmanin jälkiä. Paikkaajana toimi tälläkertaa Pertti Viitanen, kuitenkin sillä erotuksella, että hänestä tuli klubin presidentti välittömästiseuraavaksi kaudeksi. Presidentti Raimo Palonen kuoli lyhyen sairauden murtamana huhtikuussa1976. Hänen tehtävänsä jäljellä olleen lyhyen kauden aikana hoiti todennäköisesti ensimmäinenvarapresidentti Juhani Artola (lähteet puuttuvat). Kausien 1991–1993 presidentit Mikko Vesa jaReijo Mäkinen siirtyivät tehtäväänsä suoraan varapresidentin paikalta, ja tulevan presidentin tehtä-vää hoiti Raimo Huvila kaksi kautta ennen presidentiksi siirtymistään. Tammikuussa 1977 presidentti Juhani Artola ilmoitti hallitukselle olevansa pakotettu eroamaankesken toimikauden klubista ja siirtymään toimeen, jonka sijoituspaikka oli Saudi-Arabia. Hallitustotesi kaksi vaihtoehtoa presidentin tehtävien hoitamiseksi jäljellä olevan toimikauden aikana. Olimahdollista, että varapresidentit Heikki Bergström ja Olli Virtanen jakoivat tehtävät keskenään ro-taryvuoden loppuun asti, minkä jälkeen ensimmäinen varapresidentti Bergström jatkaisi president-Reijo Mäkinen luovutti kesäkuun 1993 lopulla Vantaan Rotaryklubin presidentin tehtävät Raimo Huvilalle jaesitti samalla yhteenvedon päättyneen rotaryvuoden tapahtumista. Kuva: Pentti Kynnöksen kuva-arkisto.30
  31. 31. tinä aikaisempien päätösten mukaisesti. Viralliseksi presidentiksi ilmoitettaisiin Bergström. Toinenmahdollisuus oli, että Bergström hoitaisi presidentin tehtävät yksin varsinaisena presidenttinä jasiirtyisi 1.7.1977 past presidentiksi. Toimintakauden 1977–1978 presidentiksi tulisi Olli Virta-nen. Hallitus jätti ratkaisun varapresidenttien keskenään sovittavaksi. Ratkaisuksi tuli, että HeikkiBergström toimi presidenttinä maaliskuun loppuun ja Olli Virtanen huhtikuun alusta kesäkuunloppuun. Seuraavana eli Heikki Bergströmin varsinaisena presidenttivuotena klubilla ei ollut pastpresidenttiä. Järjestelyjä presidentin tehtävien hoitamisessa oli toimintakertomuksen 1977–1978mukaan jouduttu tekemään aiemminkin: ”Edellisten vuosien useiden presidenttivaihdosten jälkeenpäästiin kuluneena toimintavuotena klubin toiminta jälleen vakiinnuttamaan normaaleihin uomiin-sa”. Lähteet noista presidenttivaihdoksista puuttuvat. Varapresidentti Terho Häkkinen joutui keväällä 1986 yllättäen presidentin tehtäviin kahdenkuukauden ajaksi. Syynä oli presidentti Martti Salomaan lomamatka Floridaan helmi-maaliskuussa.Hallitus myönsi presidentille vapautuksen läsnäolosta matkan ajaksi. Seuraavan kerran klubin olitarkistettava presidenttikysymyksessä tekemiään päätöksiä syksyllä 1998, kun vuoden 1999–2000presidentiksi valittu Jorma Helanen sai kahden vuoden työkomennuksen Latviaan. Hallitus esittivuosikokoukselle, että presidentiksi Jorma Helasen tilalle valitaan Jaakko Aatolainen ja uudeksi vara-presidentiksi Björn Backman. Kokous hyväksyi esityksen. Presidentti Erkki Laamanen selosti tehtyäpäätöstä ja sen taustoja piirigovernorille hänen marraskuisen klubivierailunsa yhteydessä, jolloin DGHenri J. Vartiainen piti ratkaisuja hyvinä. Vantaan Rotaryklubissa tulevan presidentin tehtäväksi vakiintui vähitellen klubipalvelun johta-minen. 1960–1980-luvuilla säännöt edellyttivät, että presidentin tuli määrätä yksi johtokunnan/hallituksen jäsenistä johtamaan kaikkea klubipalvelun alaan kuuluvaa toimintaa ja valvomaan jajärjestämään niiden komiteoiden työskentelyä, jotka asetettiin huolehtimaan klubipalvelun piiriinkuuluvista erityistehtävistä. 1960-luvulla tehtävään määrättyä johtokunnan jäsentä nimitettiin klu-bissa ”komiteoiden valvojaksi” ja seuraavalla vuosikymmenellä ”klubipalvelun puheenjohtajaksi”.Kun 1980-luvulla Rotaryklubin normaalisääntöihin lisättiin klubipalvelukomitea niiden vakituistenkomiteiden joukkoon, jotka presidentin tuli hallituksen suostumuksella asettaa, nimitys vaihtui it-sestään selvästi ”klubipalvelukomitean puheenjohtajaksi”. 1960- ja 1970-luvuilla tehtävä lankesi jos-kus, mutta ei suinkaan säännöllisesti tulevalle presidentille eli silloin ensimmäiselle varapresidentille.Vuodesta 1978–1979 alkaen se on säännönmukaisesti ollut tulevan presidentin tehtävä. Käytäntöon myös kirjattu viimeisimmässä tarkistuksessa Vantaan Rotaryklubin sääntöihin: ”Tulevan presi-dentin tehtävänä on toimia klubipalvelukomitean puheenjohtajana”. Vastaavaa mainintaa ei löydyRotaryklubin mallisäännöistä. ”Ohjasten luovutus” tai ”presidenttien vahdinvaihto” eli tehtävien siirtäminen vanhalta presiden-tiltä uudelle on tapahtunut rotaryvuoden viimeisessä viikkokokouksessa. Käytännöstä on jouduttupoikkeamaan vain pari kolme kertaa. Kesällä 1982 Erkki Reittilä vastaanotti presidentin tehtävänTapani Jokelalta uuden rotaryvuoden alussa, ja Kari Purhosen ja Seppo Liukon välinen vahdinvaihtotapahtui vasta heinäkuun loppupuolella 1997. Vuoden 1999–2000 presidentti Jaakko Aatolainenjoutui käytännössä tehtäviinsä jo kesäkuun puolivälissä. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vahdin-vaihto on tapahtunut klubin säännöllisessä kokouspaikassa. Kesällä 2002 Esko Kaarna otti vastaanpresidentin käädyt sairastuneelta Heikki P.S. Leivolta tämän kodissa järjestetyssä tilaisuudessa. Olennaisena osana vahdinvaihtoon on kuulunut klubipresidentin ulkoisten tunnusmerkkienluovutus. Niihin on aikaisempina vuosikymmeninä presidentin käätyjen lisäksi kuulunut myös pu-heenjohtajan nuija. 1990-luvun lopulla tuli käytännöksi, että tilaisuudessa eroava presidentti sai 31
  32. 32. takkinsa käänteeseen past presidentille kuuluvan rotarymerkin. Itsenäisyyspäivän juhlakokouksessa1999 presidentti Jaakko Aatolainen kiinnitti merkin peräti kahdentoista entisen presidentin rintaan.Tapaus varmisti sen, että jokainen klubin jäsenenä edelleen oleva past presidentti on saanut mer-kin. Ainakin kahdesti vahdinvaihto on järjestetty avec-tilaisuutena. Kesäkuun 1966 lopulla Ravinto-la Sillankorva ”oli somistautunut ruusuin vastaanottamaan toimintavuoden viimeisen kokouksenosanottajia. Kokouksen erikoisluonteen takia viihdytti yhdeksän viehkeätä vierasta … rotaryvelji-ämme. … Vieraat toivotettiin tervetulleiksi coctailein ja puhein, minkä jälkeen siirryttiin pöytään.Erittäin maukkaan päivällisen jälkeen esitti veli presidentti lyhyen katsauksen vuoden tapahtumiinkiittäen samalla johtokuntaansa hyvin suoritetusta työstä. Veli Jamalaisen puhe oli hyvin lämmin jaluovuttaessaan presidentin ketjut veli Longalle antoi hän samalla velvoittavia ajatuksia seuraavaksitoimintavuodeksi.” Toisen kerran vahdinvaihto on ollut avec-tilaisuus kesällä 1979. Vastauspuheessaan ja kiitossanoissaan Erkki Reittilälle kesällä 1983 uusi presidentti Bengt Wes-terling kertoi viihtyneensä edeltäjänsä leppoisissa, mutta silti tehokkaasti johdetuissa kokouksissa.Rotaryliikettä hän vertasi merenkulkuun ja löysi näiden välille monta yhtäläisyyttä. ”Merellä on isojaja pieniä laivoja, niin on myös klubeja. Näitä erikokoisia laivoja kuljettaa sama tuuli; rotaryklubeissapuhaltaa sama rotaryhenki. Laivat pyrkivät saamaan lastinsa perille; klubit vievät perille sanomaayhteisymmärryksestä ja rauhantahdosta. Erona tässä vertailussa on se, että klubeissa uudet veljetpääsevät heti tasavertaisiksi vanhojen kanssa, laivalla ei näin käy. Myös vahdinvaihto on erilainen;laivoilla joka neljäs tunti, klubeissa kerran vuodessa.” Uuden presidentin tuntemuksia vahdinvaih-totilanteessa kuvannee hyvin Aarne Pehkosen toteamus vuonna 1986: ”Tässä seistään vitjat kaulassaja ihmetellään miten vuosi selvitään eteenpäin, mutta uskon uuden teeman ’Rotary antaa toivoa’auttavan meidät vuoden yli”.Klubin itsenäisyyspäiväjuhlassa v. 1999 saivat entiset presidentit Past President -rintamerkin. Jakajina pre-sidentti Jaakko Aatolainen ja sihteeri Antti Puhakka, saajina jakajien takana Bengt Westerling, seuraavinaPertti Viitanen, Sulo Kosunen, Erkki Reittilä, Aarne Pehkonen, Terho Häkkinen, Reijo Mäkinen ja RaimoHuvila. Kuva: Klubin kuva-arkisto.32
  33. 33. Jotkut presidenteistä ovat valinneet ”hallituskaudelleen” oman henkilökohtaisen, mutta samallaklubin rotaryhenkeä tukevan ja palvelumieltä lujittavan rotaryteeman. Se on toisinaan noudatellutmyös RI:n presidentin ja piirigovernorin vuositeemojen viitoittamia ajatuksia. Ensimmäisen ker-ran oman tunnuslauseen valitsi Terho Häkkinen vuonna 1987–1988. Hänen teemansa ”Teemmesen yhdessä” noudatti uskollisesti DG Martti Talvelan ”Tee se nyt” ja RI:n presidentti Charles C.Kellerin ”Rotarit: Yhdessä palvellen rauhan puolesta” -teemojen tavoitteita. Vuoden 1997–1998presidentti Seppo Liukon rotaryteema ”Suomalainen pohja Rotarylle” toimi myös klubin kokous-ohjelmaa ohjaavana teemana. Kahden seuraavan vuoden presidenttien Erkki Laamasen ja Jaakko Aa-tolaisen tunnuslauseet kuuluivat ”Suomalaisuutta korostaen Eurooppaan” ja ”Rotaryvuosi vuositu-hannen vaihteessa” sisälsivät samoin toimintaa ohjaavia korostuksia. Björn Backmanin ”Yhteistyölläeteenpäin” (2000–2001), Esko Kaarnan ”Osoita hyvä tahtosi” (2002–2003) ja Jorma Haapamäen”Osoita palvelumielesi” (2004–2005) ovat taas olleet puhtaita rotaryteemoja. Kaikki presidentin tehtäviä hoitaneet jäsenet on lueteltu liitteessä ”Vantaan Rotaryklubin toimi-henkilöt 1963–2005”.2.3.2 Klubin sihteeriKlubin sihteerit, yksi, kaksi tai useampikin, vastaavat klubin käytännön toiminnasta. He huolehtivatklubin kokousrutiineista ja muista järjestelyistä. Sihteereille nimetään omat vastuualueet ja he voivatmyös sopia tarkemmasta työnjaosta keskenään. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 46). Vantaan Rotaryklubilla oli toimintansa ensimmäisinä kuukausina vain yksi sihteeri, Yrjö Te-räväinen. Sihteerin tehtävien hoitaminen osoittautui kuitenkin siinä määrin suuritöiseksi ja aikaavieväksi, että jo toista toimintavuotta varten katsottiin tarpeelliseksi nimittää kaksi sihteeriä. 1980-luvun puolivälissä muodostui käytännöksi, että kakkossihteeri siirtyi seuraavana toimintavuotenaykkössihteeriksi. Kahden sihteerin järjestelmä toimi uuden vuosituhannen puolelle. Elokuussa 2002hallitus totesi, että sihteerien työtaakkaa helpottamaan ja nimenomaan jäsenasioita hoitamaan tar-vittiin kolmas toimihenkilö, jäsensihteeri. Hänen tehtävänään tuli olemaan jäsenrekisterin ylläpitopäivityksineen sekä siihen liittyvä yhteydenpito ja tiedottaminen rotarypiirin, Suomen Rotary ry:nja RI:n suuntaan. Erkki-Sakari Harju suostui tehtävään toistaiseksi. Sihteereiksi on pääsääntöisesti valittu suhteellisen ”tuoreita”, vain muutaman vuoden klubissatoimineita jäseniä. Käytäntö on siinä mielessä perusteltu, että ”sihteeriputki” on osoittautunut erin-omaiseksi koulutusväyläksi rotarytoimintaan perehtymiseksi ja sen syvälliseksi sisäistämiseksi. Sih-teerien tunnollinen paneutuminen tehtäviinsä on toisaalta osoittanut heidän valmiutensa sitoutuarotaryn tavoitteisiin, klubin kestävään jäsenyyteen ja ennen pitkää ”presidenttiputkeen” astumiseen.Presidentin ohella he ovat olleet avainasemassa klubin asioiden hoitamisessa. Sihteerien suorittamahuolellinen valmistelutyö ja tehtyjen päätösten täytäntöönpano ovat helpottaneet olennaisesti pre-sidentin toimintaa, kokousten läpivientiä ja klubin muidenkin sihteerien tehtäväkenttää sivuavienasioiden hoitamista. Niinpä he lähes säännönmukaisesti ovat myös ensimmäisinä joutuneet presi-dentin kiitosten kohteeksi hänen ”tilittäessään” oman kautensa toimintaa. Esko Kaarnan kiitoksetkesällä 2003 kuuluivat: ”Nimeltä mainiten haluan kiittää suurimman vaivan nähneitä virkailijoita.Sisar Pirjo (Rantaniemi) ja Veli Kyösti (Jaakkola), Teidän tapanne toimia presidentin käsinä ja hoitaaklubin hallintoa on ollut tehokasta, luotettavaa ja vieläpä hymyssä suin tapahtunutta. Teistä löytyytodellista sihteeriainesta.” Kerran presidentti on voinut ojentaa ”adjutantilleen” sanojakin konkreet- 33

×