Esitelmä "Tulevaisuuden tutkimus" Vantaan Rotaryklubissa 28.2.2013, esitelmöitsijä Aarne Pehkonen.

1. Vantaan rotaryklubi
28.02.2013
Aarne Pehkonen
Tulevaisuuden tutkimus

2. Tulevaisuuden tutkimus
• Miksi tarvitsemme tietoa tulevaisuudesta ja
miten itse jouduin tekemisiin tulevaisuuden
tutkimuksen kanssa
• Onko tulevaisuuden tutkimus oikeaa tiedettä vai
onko se ”humpuukia”
• Mitä on ns. tulevaisuustieto, minkälaisista
asioista sitä voi olla ja minkälaista ei
• Millä keinoin / menetelmin tulevaisuudesta on
mahdollista saada ”käyttökelpoista” tietoa

3. Periaatekuva asioiden erilaisista
tarkastelukulmista
Aikaperspektiivi
et
oitte
Tulevaisuus e T av
ohd
lu nk
aste
Tark
Nykyhetki e t
ut uks
av
Sa
Operatiivinen/paikallinen Strateginen / globaali
Toiminnan taso
Menneisyys

4. Elämme jatkuvasti menneisyyden ja
tulevaisuuden rajapinnalla
Nykyhetki
Menneisyys Tulevaisuus
Kaikki varmat Kaikki päätöksemme
tietomme ovat täältä kohdistuvat tänne
Tiedon tarkkuus

5. Tulevaisuuden tutkimuksen ongelmia
• Tulevaisuutta ei voi ennustaa/kuvata tarkkaan ja
luotettavasti, koska
– tulevaisuutta koskeva tieto on pääsääntöisesti
epävarmaa ja epätarkkaa, sillä tulevaisuus ei ole vielä
olemassa eksaktisti kuvattavana
– tietystä lähtöhetkestä eteenpäin on useita erilaisia
mahdollisia tulevaisuuspolkuja riippuen siitä, miten eri
tahot toimivat
• Ennustaminen tulevaisuuden tutkimuksen avulla
on täysin mahdotonta, jos ennustamisen kohde
– ei ole tietämisen hetkellä vielä määräytynyt
ennustamalla tiedettäväksi
– ei ole ylipäätään ennustamalla tiedettävissä (esim.
loton numerot)

6. Evolutionaarinen näkemys kehityksestä
Lähde: Mika Mannermaa
Kehityksen taso
Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus
Vaihtoehtoiset
Tapahtunut kehitys kehityspolut

7. Tulevaisuuden tutkimuksen tuottaman
tiedon laatu
(Määttä ja Ojala 1999)
Tietämisen kohteet ovat
Tieto kohteesta on Määräytyneitä Määräytymättömiä
ja varmoja ja epävarmoja
Eksaktit tieteet,
Täysin varmaa kuten luonnontieteet
Jotenkin varmaa Yhteiskuntatieteet ja
historia
Tulevaisuuden
Epävarmaa tutkimus

8. Peruslähtökohtia tulevaisuustiedon
hankkimiselle
• Tulevaisuutta ei voi ennustaa tarkkaan, mutta jotain siitä
voidaan tietää melko luotettavasti, sillä
– Huomattava osa jo nyt olevista asioista on olemassa myös
tulevaisuudessa, mutta niiden merkitys ja paino voivat muuttua
ajan funktiona
– Eräiden asioiden trendimäinen eteneminen voidaan ennustaa
melko tarkasti, kunhan otetaan huomioon tietyt reunaehdot
(yleensä min. ja max. –arvot ja muutosnopeus)
– Ns. heikot signaalit indikoivat tulevia muutoksia. Vaikeutena
niissä on tulkinta
• Suurten radikaalien murrosten ennustamisessa tarkkuus
on heikko (yllättävät draiverit, vertaa ns. kaaosteoria ja
perhosefekti)
• Tulevan kehityksen suunta voidaan ennustaa tarkemmin
kuin tapahtumien tapahtumisajankohta

9. Tulevaisuuden ennakoiminen toiminta-
ympäristöön liittyvän tiedon avulla
• Mitkä tekijät ovat luonteeltaan pysyvyyksiä ko.
tarkasteluajan sisällä
• Mitkä tekijät muuttuvat, mitkä aiheuttavat ko.
muutokset ja mikä on niiden vaikutusaste
– ns. ”masking factor”
– globaalit megatrendit
– alueelliset trendit
– heikot signaalit
– ns. ”mustien joutsenien” mahdollinen esiintulo
• Miten eri toimijat voivat vaikuttaa vaihtoehtoisten
tulevaisuuspolkujen toteutumiseen ja millaisia
intressejä heillä on niiden suhteen

10. Yhteiskunnan kannalta merkittävät
pysyvyydet tai ”lähes pysyvyydet”
• Luonto
– Maasto, maaperä ja luonnonvarat
– Ilmasto (vaikka ilmaston muutos muuttaa sitä pitkällä
aikavälillä)
• Ihmiset ja eräät heidän aikaansaannoksensa.
Vaikka ne muuttuvat, muutos on yleensä hidasta
– Väestö ja sen koulutustaso
– Maan infrastruktuuri
– Teollisuuden ja kaupan perusrakenne (tietyin
varauksin)
– Kulttuuri, politiikka ja kansalliset toimintamallit

11. Vakailta näyttäviä globaaleja kehityssuuntia
• Väestön kasvu ja sen kehitys eri alueilla
• Väestön ikärakenteen kehitys:
– Kehittyneissä maissa väestö vanhenee  kilpailu nuorista
osaajista kiristyy ja huoltosuhde heikkenee.
– Kehittyvissä maissa on paljon nuoria, joilla halu parantaa
elintasoaan  siellä on työvoimaa ja tuotantoa siirtyy sinne, tai
vaihtoehtoisesti sieltä on saatavissa työvoimaa tänne
• Globalisaatio
– Miljoonia ihmisiä on päässyt ja pääsee kehittyvissä maissa
köyhyysrajan yläpuolelle, mutta asialla on myös nurja puolensa
• Vaikutukset ravitsemus- ja kulutuskäyttäytymiseen
• Vaikutukset kriittisten resurssien tarpeeseen ja saatavuuteen
• Vaikutukset ympäristöön, esim. ilman laatuun Kiinan kaupungeissa
– Yritystoiminnan ja kilpailun kansainvälistyminen
• Tehtävien ja työpaikkojen siirtyminen maasta toiseen
– Uusien toimialojen syntyminen ja entisten lakkaaminen

12. Vakailta näyttäviä globaaleja kehityssuuntia, jatkuu….
• Energian ja uusiutumattomien perusraaka-aineiden
kulutuksen kasvu
 Hinnan nousu
 Mahdollisesti hetkellisiä saatavuusongelmia
• Ympäristötietoisuuden ja –vaatimusten kasvu
kehittyneissä maissa ja orastava alku myös kehittyvissä
maissa, mutta niissä, kuten Kiinassa, talouskasvu
näyttää olevan yhteiskunnallisen vakauden perusta ja
siten tärkeämpi kuin ympäristö
• Uusia arvoja ja asenteita, esimerkkejä niistä
– Degrowth- (tai downshifting-) ajattelu esiintulo kehittyneissä
maissa
– Yksityisautoilun ja ajokortin statuksen lasku citynuorison parissa
• Tiedon ja osaamisen merkitys kilpailutekijänä korostuu
• Teknologisen kehityksen taustalla oleva perustieteiden
kehitys tuottaa runsaasti uusia ratkaisuja (ns. generiset
teknologiat) erilaisten sovellusten pohjaksi

13. Esimerkkejä nykyhetken heikoista
signaaleista. Mitä ne ennakoivat?
• Kiinassa alkaa tulla esiin jopa paikallisessa mediassa kansalaisten
vakava huoli eteenkin suurten kaupunkien ilman laadusta
• Kansainvälisissä tutkimuksissa Kiinan armeijan tiedusteluyksikön on
todettu olevan globaalien tietoverkoissa tapahtuneiden kyper-
hyökkäysten päätekijä
• Kiina panostaa tällä hetkellä voimakkaasti robotiikan käyttöönottoon
• Venäjällä median ja eräiden virkamiesten levittämät täysin väärät
Suomea negatiivisessa valossa kuvaavat tiedot
• Parin Yhtenäinen Venäjä puolueen jäsenen ero viime viikolla
duumasta lahjusepäilyjen jälkeen ”puoleen edun” nimissä
• Noin vuosi sitten Venäjän turvallisuusviranomaiset pidättivät
suomalaisen ympäristötutkijan hänen tehdessään Laukaan joen
varrella yhdessä sovittuja fosforimittauksia. Myöhemmin on
selvinnyt, että joen yläjuoksun varrella on Iskander-ohjuspatteristo
• USA:n lupaus myydä maamme Horneteihi pitkän kantaman
huippuluokan ilmasta maahan ohjuksia (sellaisia, joita ei ole edes
kaikilla NATO- mailla)

14. Lisää esimerkkejä nykyhetken heikoista signaaleista. Mitä
ne ennakoivat?
• Presidentin pyyntö oman palkkionsa alentamisesta ja edellisen
presidentin huoli tämän johdosta oman eläkkeensä laskusta
• Suomalaisten keskimäärin erittäin heikko politiikan ja talousasioiden
tuntemus HS:n noin kuukausi sitten julkaisemassa gallup-
tutkimuksessa.
• Soinin markkinoima Soinin- Cameronin linja EU-politiikassa
• Beppe Grillon ”populistiryhmän” nousu tuntemattomuudesta Italian
kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi
• Kilpailuviraston roimat sakot Valiolle sen mielestä liian halvalla
myydystä maidosta
• Ruotsissa ehdotus lihalle pantavasta hiilidioksidiverosta, joka ei
näyttää kuitenkaan ainakaan nyt toteutuvan
• Hevosenlihaa Finduksen ”ranskalaisessa” naudanlihalasagnessa ja
tämän löydön jälkeen monissa muissa naudanlihatuotteissa ympäri
Eurooppaa ja myös Suomessa
• Jyväskylässä ääriaineksia käsittelevän kirjan esittelytilaisuudessa
tapahtunut puukotus
• Susipolitiikassa on turvauduttu paikoitellen oman käden oikeuteen

15. Miten tulevaisuuteen tunkeutuminen
etenee
• Kuvittele, mikä kaikki on mahdollista
– varmista vaihtoehdot ja ota käyttöön tietoa, joka on
vasta aikomuksissa
• Analysoi, mikä on todennäköistä
– varmista, että tarkasteluun otetaan mukaan kaikki ko.
aiheeseen liittyvät asiat ja toimijat
– selvitä, kenellä on valtapelissä valtaa ja voimaa
toteuttaa omia intressejään
• Osallistuminen. Mikä on haluttavaa ja
toteutettavissa ja mitä vastustetaan
– varmista, että tehdään oikeat valinnat ja
toimenpiteisiin on olemassa tarvittavat resurssit

16. Tulevaisuuden tutkimuksessa käytettäviä
menetelmiä ja lähestymistapoja
Utopia-ajattelu
Tarkastelee nykyisyyden hyviä puolia ja niiden
kehittymistä / kehittämismahdollisuuksia
tulevaisuudessa
Dystopia-ajattelu
Tarkastelee nykyisyyden ongelmia ja uhkia ja
niiden seurauksia, kehittymistä ja realisoitumista
tulevaisuudessa
Analogia-ajattelu
Rinnastaa tuntemattoman tulevaisuuden
nykyisyyteen ja tekee ratkaisut tältä pohjalta

17. Tulevaisuuden tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä ja
lähestymistapoja, jatkuu....
Systeemiajattelu
Tarkastelee kehitystä rajattuna systeeminä ja
tarjoaa systematisoitua tulevaisuustietoa ko.
rajatusta alueesta
Evoluutioajattelu
Tukeutuu systeemiajatteluun ja tarkastelee sen
pohjalta tulevaisuutta evolutionarisena
kehityksenä
Skenaariotyöskentely
Laaditaan vaihtoehtoisia kuvauksia
tulevaisuudesta, eräänlaisia käsikirjoituksia
mahdollisista tulevaisuuksista (ei ole ennuste)

18. Keinoja tulevien muutosten hallintaan
• Älä kuvittele tulevaisuuden olevan nykyisyyden kaltainen
• Tunnista toimintaympäristöstäsi
– Pysyvyydet, mutta muista masking factor
– Muutostrendit ja eri ilmiöiden muutosherkkyys
– Heikot signaalit
– Mahdollisuudet todella suuriin muutoksiin
• Opi tunnistamaan muutosten syy - seuraussuhteet ja
draiverit  auttaa erityisesti ajoituksen arvioinnissa
• Tulkitse muutossignaalit oikein (älä toivo, vaan ota faktat
faktoina)
• Varaudu etukäteen tuleviin muutoksiin, jopa yllättäviin tai
jopa perinteisesti ajatellen mahdottomaltakin vaikuttaviin
(esim. Berliinin muurin murtuminen, NL:n hajoaminen tai
World Trade Centerin tuho, arabikevät seurauksineen)
• Ryhdy ajoissa muutoksen edellyttämiin toimenpiteisiin,
varo ”sammakko kuumenevassa vedessä” tilannetta

19. Miten me varaudumme tai reagoimme
tulevaisuuden haasteisiin
Motto: meitä on ”joka junaan”, on niitä
• jotka reagoivat ajoissa ja saavat asiat luistamaan ja
tapahtumaan tulevaisuuden edellyttämällä tavalla (ts.
muuttavat nykytilannetta  tekevät tulevaisuutta)
• joille asiat tulevat aina yllätyksenä ( muutokset tai
ainakin niiden seuraukset tulevat yllätyksenä; joudutaan
sopeutumaan muutokseen kovalla kiireellä)
• jotka katsovat sivusta, kun asiat tapahtuvat ( kuvi-
tellaan, että muutokset eivät kosketa minua; taustalla
harhaluulo: kun ei tee mitään, ei tee virheitä)
• jotka eivät näe (ts. tajua), että asiat ovat jo tapahtuneet
( ovat juuttuneet menneeseen)

20. Erilaisten tulevaisuusasenteiden vaikutus
strategiseen liikkumavaraan
SUHTAUTUMINEN STRATEGINEN
TULEVAISUUTEEN LIIKKUMAVARA
aktiivinen suuri
Tulevaisuuden
tekeminen
Tulevaisuuteen
sopeutuminen
Tulevaisuuteen
ajautuminen pieni
passiivinen
reaktiivinen aktiivinen ennakoiva
TOIMINTATAPA Lähde: Määttä & Ojala 1999

21. Tulevaisuustiedon haltijat
• Toimija tuntee menneisyyden ja pystyy
erottelemaan siihen liittyvästä tietovarannosta
myös tulevaisuudessa päteviä pysyvyyksiä ja
vakailta näyttäviä kehityssuuntia
• Toimija kykenee omalla alallaan vaikuttamaan
merkittävästi tulevaisuutta muovaaviin
päätöksiin
• Toimija pystyy muodostamaan kokonaiskuvan
tulevaisuuteen vaikuttavaista tekijöistä ja pystyy
yhdistämään ne ko. olosuhteiden ja ympäristön
muovaamaan viitekehykseen

22. Tulevaan kehitykseen vaikuttaminen
• Suurten ihmisjoukkojen käyttäytyminen ja kulutustottumukset
vaikuttavat ratkaisevasti kehitykseen, luonnonvarojen käyttöön
ja ympäristöön. Asian ydin on siinä, miten sovitetaan yhteen:
– Ekosysteemi, teknosysteemi, politiikka ja talouselämän intressit sekä
yksilötasolla että koko yhteiskunnassa
– Kehittyneiden maiden raskaat kulutustottumukset ja kehittyvien maiden
kulutusta lisäävä elintason nousu sekä maapallomme rajalliset resurssit
• Tietoa maapallon resurssien ylikäytöstä on jo nyt (riittävästi ?).
Kysymys on siitä, miten saamme aikaan muutoksen
tilanteessa, jossa ns. ”saavutetuista eduista” luopuminen on
hyvin vaikeaa. Tämä koskee myös suomalaista yhteiskuntaa.
Kurssin muuttamiseksi tarvitaan:
– Asioiden tarkastelua riittävän pitkällä aikavälillä
– Päätöksentekijöiltä rohkeutta tunnustaa tosiasiat ja tuoda ne julki
– Rohkeutta tehdä tosiasioiden edellyttämät päätökset
– Äänestäjiltä valmiutta sulkea korvansa populistisilta ”seireenilauluilta”,
tunnistaa informaatiovirrasta faktat ja toimia niiden pohjalta

23. Yksilön/ryhmän mahdollisuus
vaikuttaa tulevaan kehitykseen
• Kerro mihin pitäisi pyrkiä ja miksi sekä
miten tähän tavoitteeseen päästään
• Tee itse niin kuin opetat, ts. näytä mallia
• Yritä saada/houkutella muutkin (edes joku
muu) tekemään samoin
Vaikutus on sitä parempi, mitä tunnetumpi
”julkkis” olet ja mitä laajemmin media
kertoo asiastasi myönteisessä valossa

24. Miten nykyisyydestä tulevaisuuden
tavoitteeseen
Taso

25. Millaista Suomea tavoittelemme
TULEVAISUUS 2030
• Hallituksen tulevaisuusselonteon valmisteluun
ennakointityö on valmistumassa. Sen tekemiseen on
osallistunut riippumattomia tutkimuksen ja kansalais-
järjestöjen edustajia. Ministeriöiden ja etujärjestöjen
vuoro tulee vasta varsinaisessa selonteossa
• Ennakoinnin tässä vaiheessa esiin nousseita teemoja
– Hallinto mahdollistajana
– Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus
– Tulevaisuuden elämä
– Yritysten uudistuminen
– Uusi pohjoinen maantiede
– Niukkuuden mahdollisuudet
Lisätietoja asiasta osoitteessa http://tulevaisuus.2030.fi/.

26. Ja lopuksi pari ”viisautta”
• J.K. Paasikivi
– Kaiken viisauden alku on tosiasioiden
tunnustaminen
• F.W. Nietzche
– Ei ole tosiasioita, on vain tulkintoja
Paluuta menneisyyteen ei ole,
edessä on vain tulevaisuus
Tulevaisuutta voi ennustaa,
mutta sitä ei voi tietää
Kiitos mielenkiinnosta