Budjettineuvos Tomi Hytönen, valtiovarainministeriö Valtio Expo 7.5.2013

1. Valtion taloushallinto 2020
ValtioExpo 7.5.2013
Budjettineuvos Tomi Hytönen
Valtiovarainministeriö, BO/talousohjausyksikkö

2. Taloushallinto 2020 -hanke
 Toimikausi 9.10.2012 – 30.6.2013
 VM107:00/2012
 Tavoitteet
 Taloushallinnon tuloksellisuus ja vaikuttavuus
 Ajantasaistetaan tavoitteet ja tarkastellaan
kehittämispotentiaali
 Linjausten ja kehittämistyön läpikäynti
 Strategia ja sen toimeenpanoa tukevat tavoitteet
valtion taloushallinnolle
 Yhteinen tavoitetila kehittämiselle ja resurssien
suuntaamiselle
 Tarpeellisten muutosten toimeenpanon tuki ja
edistäminen
7.5.2013 2

3. mitä lisää:
Uutta ajattelua ja yhteistyötä
Päätöksiä: johtajuutta ja
toimeenpanokykyä
Osaamisen kehittämistä
(Tietojärjestelmien
helppokäyttöisyyttä)
mikä säilytetään:
Palvelukeskusmalli
Yhteisten tietojärjestelmien ja
prosessien kehitys
Tietoisuus suorituskyvystä
mistä luovutaan:
Kirjanpidon ja sen
menettelyjen
monimutkaisuudesta
(Turhasta) varmistelusta ja
tarkastuksesta
esteet:
Osaaminen ja resurssit
Tahtotilan puute
Vanhassa pysyttäytyminen
Johtajuuden puute
mahdollistajat:
Kehittäminen yhteistyön ja strategian avulla,
muutoshalukkuus
Johtajuuden ottaminen
Resurssien vähyys (pakottaa muuttamaan)
Tarvittavat säädösmuutokset
Prosessien yhtenäistäminen ja virtaviivaistaminen, selkeät työnjaot
Yhteiset tietojärjestelmät toimivia ja helppokäyttöisiä
Palkeiden palveluiden ja roolin kehittäminen edelleen
Taloustiedon hyötykäytön lisääminen suunnittelussa, seurannassa ja
päätöksenteossa
7.5.2013 3
Tavoitteisiin pääsemiseksi…
Mitkä tavoitteet (2-3 tärkeintä) taloushallinnolle vuodelle 2020?
Tavoitteiden saavuttamisen...

4. Valtion taloushallinnon tavoitetila -
strategiakartta
Taloushallinnon tavoitetila
Kriittiset menestystekijät/edellytykset
Strategiset tavoitteet ( v 2010 mennessä)
Strategiset hankkeet
Esitetty sivulla xx Esitetty sivulla xx Esitetty sivulla xx Esitetty sivulla xx
Valtion taloushallinto tukee johtamista ja päätöksentekoa laadukkaasti
konserniohjauksen periaatteita noudattaen.
Taloushallinnon roolit ja
vastuut ovat selkeät
valtiokonsernin joka tasolla.
Taloushallinnolla on
arvostettu asema johdon
kumppanina toiminnan
ohjauksessa.
Taloushallinnon
tietojärjestelmät ovat
ajanmukaisia, yhtenäisiä,
integroituja,
käyttäjäystävällisiä ja
tietoturvallisia.
Taloushallinnon prosessit
ovat yhtenäisiä,
tarkoituksenmukaisia ja
kustannustehokkaita.
Taloushallinnon henkilöstö
on osaavaa,
yhteistyökykyistä ja
kehittymismyönteistä.
Roolit ja vastuut Tietojärjestelmät Prosessit Ihmiset ja osaaminen
Osaamisen hallinta
Budj, kp ja tp yksin-
kertaistaminen
Prosessien kehittäminen
Säädösuudistus
Tarkastustoiminnan
kehittäminen
Tulosohjauksen
terävöittäminen
Taloushallinnon
rakenneuudistus
Palvelukeskusmalli
Palvelukeskuspilotti
Hankekoordinaatio
Tietojärjestelmästrategia,
järj. käyttöönotto
Bearing Point /
Taloushallintoselvitys
2003
Liikennevaloin merkitty
näkemys 2003
asetettujen edellytysten
toteutuminen → Monin
osin 2003 tavoitteet
pätevät edelleen
6.3.2013 4

5. Taloushallinto 2010-luvun alussa, 1
 Taloushallinnon henkilötyövuosissa ollut laskeva trendi 2002-
2010/2011
 2002-2010/2011 htv-määrä vähentynyt n. 16 %
 Trendi on tasaantunut 2008 jälkeen, htv-määrä vähentynyt 2008 jälkeen 6
%
 Taloushallinnon tuottavuus on kasvanut vuosina 2008-2011
 Tuottavuudessa on suuria vaihteluita hallinnonaloittain ja
kirjanpitoyksiköittäin
 Valtiolla ollaan edelleen jäljessä BM vertailuaineiston tuottavuudesta
 Taloushallinnon sähköistäminen edennyt ja kattavuus n. 90 %
 Järjestelmä- ja prosessikohtaisia eroja löytyy vielä
 Taloushallinnossa rakennemuutoksia toteutettu usealla
hallinnonalalla ja palvelukeskuistaminen lähes läpiviety
 Siirtyminen palveluiden kehittämiseen alkanut
 Tietotuotanto pidetty laadukkaana ja toimintatapoja saatu
yhtenäistettyä
57.5..2013

6. Taloushallinto 2010-luvun alussa, 2
 Taloushallinnon voimavarasta käytetään edelleen paljon
rutiineihin, vain vähäisessä määrin työtä on siirtynyt
lisäarvopalveluihin
 Suunnittelu-, raportointi- ja analysointiprosessien osuus kasvanut vähän v.
2002 tasosta
 Menojen käsittely oli 2010/2011 selkeästi suurin taloushallinnon prosessi
sitoen n. 40 % työpanoksesta, sen suhteellisesti suurin resursseja käyttävä
osaprosessi on laskujen hyväksymiskierto (25 %)
 Prosessissa palvelukeskuksen osuus on vähäinen
 Valtiokonttori arvioinut että:
 valtiolla menotositteiden hyväksymiskierto osaprosessi maksoi 35,6 milj. €
henkilötyön osalta
 yhden menotositteen käsittely päästä päähän vei noin 55 minuuttia ja käsittely
maksoi noin 27 € henkilötyön osalta (+ järjestelmäkulut)
 Posiitivista, että monessa virastossa työnjakoa Palkeiden kanssa
on aktiivisesti ja oma-aloitteisesti tehty sekä tarkasteltu oman
tuotannon uudelleenorganisoinnin mahdollisuuksia
67.5..2013

7. Taloushallinto 2010-luvun alussa, 3
 Taloushallinnon voimavarat ovat pääosin virastoissa
 Kirjanpitoyksiköissä tehdään edelleen 89 % kaikista taloushallinnon
tehtävistä htv-määrällä mitattuna
 Palvelukeskuksen hyödyntämisaste alhainen ja vaihtelee
merkittävästi
 Hallinnonaloittain vaihteluväli huomattava (4-20 %), keskimäärin
hyödyntämisaste 11 %
 Palvelukeskuksen työn osuus
 kirjanpidossa hallinnonaloittain vaihtelu on 6-37 % välillä, keskim. 19
%
 menojen käsittelyssä hallinnonaloittain vaihtelu on 6-29 % välillä,
keskim. 15 %
 tulojen käsittelyssä hallinnonaloittain vaihtelu on 2-28 % välillä,
keskim. 14 %
 Muiden taloushallinnon pääprosessien osalta palvelukeskuksen rooli on
vähäinen
 Positiivista, että palvelukeskuksen työn osuus on v. 2008 jälkeen
selkeästi lisääntynyt ja vastaavasti virastoissa se on vähentynyt
77.5.2013

8. LUONNOS: Nykytila 2013 =
…ohjausmallin, säädösten ja toimijoiden osalta haasteita ovat
seuraavat:
Säädöspohjassa
sekä
ohjeistuksessa
muutostarpeita
…taloustiedon hyödyntämisessä haasteena on, että
Valtion taloushallinnossa
...taloushallinnon järjestelmien haasteita ovat:
Järjestelmien
laadussa on
ongelmia
….päästä päähän –prosesseissa haasteita ovat:
Kuvaukset eivät
kata prosesseja,
vastuut epäselviä
Yhteisiä
prosesseja ei
noudateta
Järjestelmiä paljon,
niiden omistajuus ja
hallinta hajallaan
Yhteisesti
määritellyt
prosessit eivät
toimivia
Palkeiden asema
kaipaa
selkeyttämistä,
menojen käsittely
yksinkertaistamista
Hallintomallin
vastuut,
velvollisuudet ja
oikeudet epäselvät
voimavarat käytetään pakolliseen
rekisteröintitehtävään, ei
taloustiedon hyväksikäytön
tukemiseen
yhteisrahoitteinen toiminta
aiheuttaa monia ongelmia
käytännön työssä
Tilintarkastus
keskittyy
yksittäisiin
virheisiin
...henkilöstön osaaminen, sijainti ja parhaat käytännöt –osa-alueen
haasteita ovat:
Keskitetyn työn
osuus alhainen
Osaamistaso ei
vastaa muuttuvia
vaatimuksia
Parhaat
käytännöt eivät
leviä virastosta
toiseen 7.5.2013 8
Nykytilassa koetut keskeiset haasteet

9. LUONNOS: VISIO 2020
Taloushallinnosta talouden hallintaan
…on selkeät työnjaot, roolit ja palveluiden tuotantoketjut.
5) Taloushallinnon
kehittämiseen
luodaan selkeät
menettelyt
…lisätään taloustiedon hyötykäyttöä suunnittelussa, seurannassa ja päätöksenteossa.
Valtion taloushallinnossa vuoteen 2020 mennessä
...yhteiset tietojärjestelmät ovat toimivia ja
helppokäyttöisiä.
11) Kaikki
uudistukset
otetaan
virastoissa
käyttöön
….prosesseja yhtenäistetään ja
virtaviivaistetaan edelleen
7) Hankinnasta
maksuun –
prosessi keskeisin
kehittämiskohde
8) Kaikki toimivat
yhteisten prosessien
mukaan ja ovat
Palkeiden asiakkaita
10) Taloushallinnon
tietojärjestelmät
toimialariippuvaisia,
koko valtionhallinto
käyttäjä
4) Palkeet ja VK
kiinteä osa
taloushallintoa ja
virastojen
kumppani
1) Tarjotaan
päätöksenteon
tarpeita tukevaa
taloustietoa
2) Taloushallinto on
taloudellista. Olennaisuus
tekemisessä, seurannassa
ja tarkastuksessa
6) Selkeytetään
yhteistyö- ja
ohjausrakenteita.
...osaamistasoa nostetaan.
13) Osaamisen hallintaan
panostetaan
12) Keskite-
tyssä mallissa
riskeihin on
varauduttu.
9) Uusi
toimintatapa
pilotoidaan aina
ennen laajaa
käyttöönottoa
3) Määritellään
toimijoiden roolit
suhteet ja
vastuut
7.5.2013 9

10. KARKEA LUONNOS: Taloushallinnon strategiset tuloksellisuustavoitteet
10
Vaikuttavuus
Taloudellisuustiedot raportoitu oikeina ja riittävinä,
kattavuus valtionhallinnossa >95 %
Sähköisen taloushallinnon säästövaikutus eur /
levinneisyys %
Jne.
Palvelukyky
Asiakastyytyväisyys ml. tietojärjestelmät (Valtiokonttori,
Palkeet ja Viraston taha)
Tulokertymien ja määrärahojen ennustetarkkuus,
kustannusvastaavuus maksullinen toiminta
Taloustiedon sopivuus käyttäjän tarpeeseen
Jne.
Aikaansaannoskyky:
Valtiokonttorin palveluiden ”käyttöaste” /
kehittämishankkeiden läpiviennit
Palkeiden ”käyttöaste”
Riittävä laatu – esim. mittarit myöhässä maksettujen
laskujen osuus, viivästyskorkojen määrä,
keskuskirjanpitoon tehtävien korjausten määrä jne.
Työtyytyväisyys (ml. Tietojärjestelmät ja osaaminen)
Valtion taloushallinnon tehokkuus vrt. vertailuryhmään
Jne.
Tuottavuus ja taloudellisuus:
Taloushallinnon kustannustehokkuus
”Puuttuvan” tuottavuusosuuden kotiuttaminen
Tietojärjestelmäkustannukset
Taloushallintoon sitoutuvat eurot ja henkilötyövuodet
Jne.
Taloushallinnon tuloksellisuuden komponentit
1. Taloustiedon hyötykäyttö ja sen tukeminen
2.Prosessien yhtenäistäminen ja virtaviivaistaminen
3.Yhteiset tietojärjestelmät toimivia ja helppokäyttöisiä
4. Ihmiset ja osaaminen
5.Selkeät työnjaot, roolit ja palveluiden tuotantoketjut
Ulkoinen Kaikkia tarkennettava,
alustavasti keskusteltu
Taha2020 hankkeessa
Toimeenpanon
suunnittelu!

11. Kiitos mielenkiinnosta!
7.5.2013 11