Your SlideShare is downloading. ×
Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Saving this for later?

Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime - even offline.

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012

1,446
views

Published on

Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 2009–2011 Hankeraportti, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtiokonttori

Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 2009–2011 Hankeraportti, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtiokonttori


0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,446
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
6
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 2009-2011 Hankeraportti
  • 2. Johdon yhteenveto 1 Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke  Suomeen rakennettiin pääosin 1980- ja 1990-luvuilla yhteiskunnan tuella kattava sairas- ja Sotaveteraanien määrän kehitys veljeskotien verkosto (23 laitosta) palvelemaan sotiemme veteraaneja. 80.000 TAUSTA  Sairas- ja veljeskotien ensisijaisen asiakaskunnan vähetessä Valtiokonttori on yhdessä sosiaali- Ennuste 60.000 ja terveysministeriön kanssa käynnistänyt sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemishankkeen (sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke). 40.000  Hankkeen avulla sairas- ja veljeskodeille pyritään löytämään uusi rooli Suomen 20.000 terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Näiden erityislaitosten kapasiteettia kehitetään ja 0 uudelleensuunnataan sen sijaan, että maahamme rakennettaisiin täysin uutta kapasiteettia. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014  Sairas- ja veljeskotien nykytilan analyysin perusteella muodostettiin hankesalkku: SOVE-tulevaisuushankkeen vaiheistus − Markkinat ja kysynnän analysointi HANKE − Toiminnan tehostaminen 10/2009 – 03/2010 04/2010 – 12/2011 − Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut − Palvelukonsepti ja tuotteistus Analyysi- Muutosohjelma vaihe (hankesalkun toteutus) − Kuntaintegraatio ja toiminnan uudelleen suuntaaminen  Kaikki hankkeet toteutettiin yhdessä sairas- ja veljeskotien kanssa. Periaatteena oli, että Hankesalkku jokainen sairas- ja veljeskoti osallistuu aktiivisesti vähintään yhden hankkeen tekemiseen, mutta jokaisen hankkeen tulokset tuodaan kaikkien käytettäviksi. Työskentelyssä painotettiin läpi hankkeen käytännönläheisyyttä sekä tuotosten helppoa käyttöönottoa.  Yksittäisten hankkeiden tuotoksina syntyi muun muassa raportteja, käsikirjoja, laskentamalleja Esimerkkituotos: Kotiuttavan kuntoutuksen työkirja sekä toimintaohjeita. Näiden lisäksi aiheista järjestettiin koulutuksia ja seminaaritilaisuuksia.TUOTOKSET  Tuotoksina syntyi esimerkiksi kaksi palvelukonseptia (ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus sekä kotiuttava kuntoutus), toiminnan tehostamisen käsikirja, kustannuslaskentamalli, toimintolaskennan käsikirja sekä viitekehys strategisen suunnittelun toteuttamiseksi veljeskotikentässä.  Kaikki hankkeet pyrittiin konkretisoimaan sairas- ja veljeskotikohtaisten vierailujen, tutkimusten ja koulutusten avulla, jotta saavutettaisiin selkeitä ja mitattavia tuloksia. 2
  • 3. 1. Johdanto hankkeeseen Raportin sisältöTämä raportti sisältää sosiaali- ja terveysministeriön, Valtiokonttorin ja BearingPoint Oy:n toteuttaman Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushankkeen (SOVE-tulevaisuushanke) tiivistelmän. Hanke sisältää useampia kokonaisuuksia, joita tässä raportissa esitellään. Pääosa hankkeen materiaaleista on luottamuksellista jatarkoitettu ainoastaan sairas- ja veljeskotien käyttöön. Tämä hankeraportti on julkinen. Hanke on toteutettu aikavälillä lokakuu 2009 ja joulukuu 2011. Raportin sisältö Sivu LISÄTIEDOT HANKKEESTA: 1. Johdanto hankkeeseen 3 Marja-Liisa Taipale (Valtiokonttori) 2. Markkinat ja kysynnän analysointi 15 marja-liisa.taipale@valtiokonttori.fi +358 50 556 1684 3. Toiminnan tehostaminen 19 4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 24 Riku Santala (BearingPoint) riku.santala@bearingpoint.com 5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29 +358 40 5322 135 5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32 Olli Vitie (BearingPoint) 5.2 Kotiuttava kuntoutus 34 olli.vitie@bearingpoint.com +358 50 438 5070 5.3 PalveluTV 37 6. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43 6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 48 7. Hankekoordinaatio 50 Liitteet 52 3
  • 4. 1. Johdanto hankkeeseen Hankkeen taustaSuomeen rakennettiin pääosin 1980- ja 1990-luvuilla yhteiskunnan tuella Kuvaaja: Ennuste sotilasvamma- ja veteraaniasioiden asiakasryhmien(investointiavustuksin) kattava sairas- ja veljeskotien verkosto palvelemaan määrän kehityksestä; sisältää rintamalisän saajat eli sotainvalidit jasotiemme veteraaneja. Verkostoon kuuluu 23 sairas- ja veljeskotia eri puolilla rintamaveteraanit (Lähde: Valtiokonttori 2011 - vahingonkorvauspalvelut)Suomea ja niiden kokonaiskapasiteetti on yli 1700 asiakaspaikkaa. Netyöllistävät vakituisesti noin 1700 henkilöä kokonaistyövuosien ollessa vieläsuurempi. Sairas- ja veljeskotien palvelutarjonnasta valtaosan ovatmuodostaneet laitoshoito ja laitoskuntoutus, joita on tarjottu ensisijaisestisotiemme veteraaneille. Erityisesti laitoskuntoutuksen osalta verkosto on 80.000ollut yksi merkittävimmistä iäkkään väestön kuntouttajista Suomessa. 68.184 Ennuste 70.000Sotainvalidien ja veteraanien tarvitsemien palveluiden kenttä on 60.000 51.785muutosvaiheessa. Sotiemme veteraaneja oli vuoden 2010 lopussa 50.000Valtiokonttorin rekistereiden mukaan noin 52.000. Tiedämme, että heidän 38.838määränsä vähenee noin 6000-8000 hengellä vuodessa. Samanaikaisesti 40.000heidän keski-ikänsä noustessa palveluiden tarve muuttuu – 30.000 27.229fyysispainotteinen kuntoutus väistyy ja tilalle tulee enenevässä määrinmuunlaista avun- ja palvelun tarvetta. 20.000 10.000Sairas- ja veljeskotien ensisijaisen asiakaskunnan vähetessä Valtiokonttori onyhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käynnistänyt Sairas- ja 0veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemishankkeen (tästä lähtien 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015”SOVE-tulevaisuushanke”), jonka avulla sairas- ja veljeskodeille pyritäänlöytämään uusi rooli terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. 4
  • 5. 1. Johdanto hankkeeseen Hankkeen taustaSOVE-tulevaisuushankkeella pyritään varmistamaan, että sairas- ja veljeskodeilla oleva korkeatasoinen Kuvaaja: Suomen sairas- ja veljeskotiverkosto (katsomoniammatillinen (erityisesti gerontologinen/geriatrinen) kuntoutus- ja hoito-osaaminen sekä myös Liite 1)kuntoutukseen soveltuvat tilat ja kapasiteetti saadaan mahdollisimman hyvin yhteiskuntaa palvelevaankäyttöön. Vahvistamalla sairas- ja veljeskotien kykyä kohdata tulevaisuuden haasteet varmistamaanmyös se, että sairas- ja veljeskotien kyky palvella sotiemme veteraaneja loppuun asti säilyy hyvänä janykyinen asiakaskunta saa ansaitsemansa palvelut.SOVE-tulevaisuushanke on rahoitettu vuoden 2009 valtion talousarviossa Valtiokonttorin käyttöönvaratulla määrärahalla sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemiseen.Hankesalkkua varten varattu budjetti käytetään kokonaisuudessaan hankesalkussa oleviinkokonaisuuksiin. Budjetti pyritään käyttämään kohteisiin, joiden tulokset ovat kaikkien veljeskotienkäytettävissä. Puhtaasti yksittäisiä veljeskoteja koskevia asioita ei rahoiteta tästä budjetista. Rovaniemi TornioHankkeissa käytetään ulkopuolista apua, joka tukee hankkeen valmistumista ja tuo tarvittavaaosaamista hankkeisiin. Kumppaniksi hankkeen toteuttamiseksi valittiin BearingPoint Finland Oy. Julkisiahankintoja koskevan lain edellytysten mukaisesti Valtiokonttori kilpailutti konsulttipalvelujen Ouluhankinnan. OulainenHanketta aktiivisesti ohjasi ja valvoi ohjausryhmä, joka koostui muun muassa seuraavista jäsenistä: Kannus Kuhmo Uusikaarlepyy Iisalmi  Marja-Liisa Taipale, Valtiokonttori, Vakuutus  Eevaliisa Virnes, Suomen Kuntaliitto Seinäjoki Kuopio Ähtäri Joensuu  Tuomo Hokkinen, Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto Kristiinankaupunki Jyväskylä Hämeenkyrö  Anne Arvonen, sosiaali- ja terveysministeriö Tampere Mikkeli Pori  Reijo Haapiainen, HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö Hämeenlinna Laitila Lahti  Juhani Saari, Sotainvalidien Veljesliitto Somero  Reijo Tilvis, Helsingin yliopisto, HYKS Hamina Kauniainen  Riku Santala, BearingPoint Helsinki 5
  • 6. 1. Johdanto hankkeeseen Hankkeen tavoitteet ja ohjausHankkeen tavoitteet Hankkeen ohjausperiaatteetSOVE-tulevaisuushankkeen tavoitteena on luoda strategia ja  Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, joka valvoo ja ohjaa hankkeenliiketoimintakonsepti tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi ja suunnitella etenemistä.muutoksen läpivienti onnistumisen varmistamiseksi.  Ohjelmalle valittiin hankekoordinaattori, joka vastaa ohjelman etenemisestä ja tulosten raportoimisesta, koordinoi hankkeita jaOleellisia kysymyksiä hankkeessa ovat mm: minimoi päällekkäisyyksiä, jakaa tietoa hankkeiden välillä ja varmistaa kaikille yhteisten tulosten muodostuminen.  Miten varmistetaan nykyisen asiakaskunnan tarvitsemien uusien palveluiden tuottaminen?  Jokaiselle hankkeelle valitaan projektipäällikkö, joka vastaa hankkeen etenemisestä ja tulosten raportoimisesta. Projekteille voidaan  Mistä löydetään uusi asiakaskunta nykyisiä vahvuuksia tarvittaessa valita projektiryhmä, joka työstää yhteisiä tuloksia. Lisäksi hyväksikäyttäen? hankkeissa voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.  Miten uusi asiakaskunta segmentoidaan ja tavoitetaan?  Projekteihin valitaan osallistuvat veljeskodit. Kaikki veljeskodit eivät  Millä tavalla toimintaa tulee kokonaisuudessaan uudistaa ole hankkeessa mukana kehitysvaiheessa, mutta hankkeen tulokset tilanteeseen sopivaksi ja osaamisen säilyttämisen mahdollistavaksi? ovat kaikkien käytettävissä. Veljeskodeilta kysyttiin preferenssit siitä,  Minkälaisia haasteita rahoitus- ja omistusjärjestelyihin kohdistuu missä hankkeissa haluavat olla pilottiryhmässä. tulevaisuudessa ja miten näitä haasteita voidaan ratkaista?  Miten muutos viedään hallitusti ja onnistuneesti lävitse? Ohjausryhmä Hankekoordinaattori Hanke 1 Hanke 2 Hanke N Projektipäällikkö Projektipäällikkö Projektipäällikkö Projektiryhmä Projektiryhmä Projektiryhmä Osallistuvat Osallistuvat Osallistuvat veljeskodit veljeskodit veljeskodit 6
  • 7. 1. Johdanto hankkeeseen Hanke aloitettiin analyysivaiheella, jonka lopputuloksena muodostettiin hankesalkkuSOVE-tulevaisuushanke toteutettiin aikavälillä lokakuu 2009 – joulukuu 2011. Hankesalkun muodostaminen tehtiin veljeskotikierroksen jälkeen yhdessäTämän lisäksi hankkeen valtakunnallinen tiedotustilaisuus järjestetään veljeskotien edustajista koostuvan valmisteluryhmän kanssa. Tarpeetvarsinaisen hankkeen päättymisen jälkeen tammikuussa 2012. priorisoitiin ja tärkeimmiksi nähdyt kokonaisuudet asetettiin hankesalkkuun.SOVE-tulevaisuushanke käynnistettiin lokakuussa 2009 analyysivaiheella, Analyysivaiheen tuloksena syntyi hankesalkku (ks. seuraava sivu), jonkajonka tarkoituksena oli tunnistaa parhaat keinot veljeskotien tulevaisuuden muodostamisessa pyrittiin noudattamaan seuraavia periaatteita:tukemiseksi ja muodostaa niistä hankesalkku.  Muodostetaan laajoja kokonaisvaltaisia ja mahdollisimmanLähtötilanteen analyysissä selvitettiin veljeskotikohtaisesti lähtötilanne, konkreettisia hankkeita sekä vältetään pieniä erillishankkeitakeräämällä ja analysoimalla muun muassa seuraavia tietoja:  Luodaan monipuolinen hankesalkku, jossa erityyppisiä hankekokonaisuuksia, jotka kaikki linkittyvät selvästi veljeskotien  Tilinpäätökset, toimintakertomukset, veljeskotien web-sivut tulevaisuuteen  KUNK-kyselyn (Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM) tulokset  Kaikkien veljeskotien ei tule olla mukana kaikissa hankkeissa, mutta  BearingPointin kyselylomake hankesalkun tulisi ottaa huomioon koko veljeskotikenttä ja sen  Henkilökohtainen puhelinhaastattelu veljeskotien johtajien kanssa tarpeetLähtötilanteen analyysin (ks. seuraava sivu) pohjalta veljeskotien todellisuus Hankesalkun toteuttaminen alkoi huhtikuussa 2010 ja jatkui intensiivisestiymmärrettiin paremmin ja työtä voitiin suunnata tärkeimpiin asioihin. aina vuoden 2011 loppuun saakka. Hankesalkkuun valikoitui viisi hanketta:  Markkinat ja kysynnän analysointiLähtötilanteen analyysin jälkeen veljeskotien edustajista koostuvanvalmisteluryhmän kanssa muodostettiin mahdollisia tulevaisuuden  Toiminnan tehostaminenskenaarioita eri osa-alueilla: asiakkaat, palvelutarjonta, talous, omistajuus ja  Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkaluthallinto, yhteistyö ja verkostoituminen. Valmisteluryhmän muodostamien  Palvelukonsepti ja tuotteistusskenaarioiden pohjalta BearingPointin konsultti kiersi kaikki veljeskodit ja kävihenkilökohtaiset keskustelut jokaisen veljeskodin johtajan (tai johtoryhmän)  Kuntaintegraatio ja toiminnan uudelleen suuntaaminenkanssa. Valtiokonttori seuraa myös hankkeen päätyttyä veljeskotien toimintaa ja pyrkii auttamaan hankkeen tuotosten käytäntöön tuomisessa. 7
  • 8. 1. Johdanto hankkeeseen SOVE-tulevaisuushankkeen hankesalkku koostuu viidestä kehityshankkeesta Hankkeet Taustat Tavoitteet LopputuotoksetMarkkinat ja kysynnän • Tulevaisuuden toimintamalleja on • Muodostaa ymmärrys markkinoiden koosta • Veljeskotikohtainen analysointi suunniteltava kysyntälähtöisesti. ja kysynnän rakenteesta kysyntäanalyysiraportti • Veljeskodit ovat voineet keskittyä laatuun • Parantaa veljeskotien kilpailukykyä • Toiminnan tehostamisen käsikirja Toiminnan ja asiakkaan hyvinvointiin. tulevaisuuden kilpailijoihin nähden • Pilotit ja jatkokehityssuunnitelmat tehostaminen • Tulevaisuudessa kuitenkin kilpailu tulee • Parantaa valmiutta palvella uusia asiakkaita • Koulutukset kovenemaan. (kunnat, Kela jne.) • Monimutkaistuvassa • Toimintolaskentamalli toimintaympäristössä veljeskotien tulee • Parantaa kustannustietoisuutta,Taloudelliset laskelmat veljeskotikohtaisesti voida seurata kustannuksiaan nykyistä hinnoittelukyvykkyyttä sekä kannattavuudenja johtamisen työkalut • Toimintolaskennan käsikirja tarkemmin ja analysoida toimintansa arviointikykyä • Koulutukset kannattavuutta faktapohjaisesti • Kehittää uusia tuotekonsepteja, joita veljeskodit voivat hyödyntää tulevaisuuden • Palvelukuvaukset (työkirjat) kahdesta • Veljeskodit tarvitsevat tukea uusien Palvelukonsepti ja rakentamisessa kuntoutuksen palvelutuotteesta tuotekonseptien luomisessa uusien tuotteistaminen • Auttaa veljeskoteja tuotteistamaan • Pilottiasiakkaat ja kokemukset asiakasryhmien palvelemiseksi palveluitaan alueilla, joilla kysyntää on myös piloteista tulevaisuudessa • Mahdollistaa hallittu vaiheittainen muutos • Tulevaisuudessa kuntaan integroituminen • Käsikirja mahdollisista hallintomalleistaToiminnan uudelleen- kohti tulevaisuutta voi vaatia merkittäviä muutoksia sekä suhteessa kuntaan. • Luoda ymmärrys tulevaisuuden mahdollista suuntaaminen ja hallinnollisesti, että toiminnallisesti • Tulevaisuuden muutoksen omistajuus- ja hallintoratkaisuista kuntaintegraatio • Toiminnan uudelleensuuntaaminen vaatii toteuttamisen tiekartta ja tarvittavat • Tarjota viitekehys tulevaisuuden järjestelmällistä suunnittelua suunnittelun työkalut suunnittelulle 8
  • 9. 1. Johdanto hankkeeseen SOVE-tulevaisuushankkeen aikataulu 2009 2010 2011 Hanke 10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01 Analyysivaihe Markkinat ja kysynnän analysointi Toiminnan tehostaminen Taloudelliset laskelman ja Johtamisen työkalut Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: jatkohanke Kotiuttava kuntoutus Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus PalveluTV 1) 2) Toiminnan uudelleensuuntaaminen Kuntaintegraatio Toim. Uud.suunt. Ja kuntaintegraatio Hankekoordinaatio 3) Hanke Hankesalkun Hanke alkaa muodostaminen päättyy1) Teknologiaselvitys2) Yhteistyömallin rakentaminen3) Valtakunnallinen tiedotustilaisuus 9
  • 10. 1. Johdanto hankkeeseen Analyysivaiheessa jokainen veljeskoti analysoitiin huolellisesti ja raportoitiin veljeskotikohtaisestiAnalyysivaiheen tuloksena jokaisesta veljeskodista tehtiin raportti nykytilasta. Omistuspohja ja henkilökuntaLisäksi yksittäisten veljeskotien tilanteista tehtiin yhteenveto, jonka avulla  Henkilökunnan jakautuminen eri tehtäviinnähtiin koko veljeskotikentän kokonaistilanne. Näiden analyysien ja  Ulkoistetut palvelutraporttien perusteella pystyttiin suunnittelemaan SOVE-tulevaisuushanke  Muut havainnot henkilökunnastasellaiseksi, että sillä pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaasti tukemaan  Yhtiömuotoveljeskoteja.  Hallituksen kokoonpano  Kokemuksia nykyisestä hallintomuodostaVeljeskotikohtaisissa raporteissa käsiteltiin muun muassa seuraavia aiheita: Asiakasrakenne ja palvelutarjonta Verkottuminen ja kilpailu  Kokonaishoitopäivät, laitoshoitopäivät,  Miten verkottuminen onnistunut eri tahojen kuntoutushoitopäivät ja kanssa avokuntoutushoitopäivät ikäluokittain  Muita havaintoja verkottumisesta  Laitoshoito- ja kuntoutus hoitopäivät  Tulevaisuuden näkemykset verkottumisesta toimintakykyluokittain  Nykyinen kilpailukenttä  Palvelutarjonta ja kapasiteetti  Kilpailukenttä tulevaisuudessa  Parhaita käytäntöjä palvelutuotteista Taloudellinen tilanne SWOT ja tulevaisuus  Yleistä taloudellisesta tilanteesta  Veljeskodin strategia ja tulevaisuuteen  Hoitopäivien hinnat hoitomuodoittain varautuminen  Henkilöstökustannukset, materiaali- ja  Veljeskodin vahvuudet, heikkoudet, palvelukustannukset, poistot ja muut kulut mahdollisuudet ja uhat  Omavaraisuus ja maksukyky  Tulevaisuuden varautumiseen jo tehdyt toimenpiteet  Tulevaisuuden varautumisen suurimmat tarpeet 10
  • 11. 1. Johdanto hankkeeseen Analyysivaihe mahdollisti myös veljeskotien vertailun ja kokonaiskuvan muodostamisenNykytila-analyysien perusteella tehtiin veljeskotikentästä esimerkiksi Tulevaisuuden näkymät lähtötilanteessa:seuraavia huomioita:  Veljeskotien tulevaisuuteen varautuminen vaihtelee merkittävästi.  Valtaosa veljeskotien liikevaihdosta tulee yhä Valtiokonttorilta Useat kodit eivät ole vielä aloittaneet tulevaisuuden vaatimien (punainen) tai kuntien veteraanimäärärahoista (harmaa). Tämä on muutosten toteuttamista suuri haaste, sillä asiakaskunta tulee lähivuosina pienenemään  Veljeskodit arvioivat saavansa merkittävän osan tulevaisuuden merkittävästi. liikevaihdostaan kunnilta  Veljeskotien toiminta on pääosin laitoskuntoutusta tai laitoshoitoa,  Merkittäviä tarpeita tunnistettiin kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla. jolle tulevaisuudessa tuskin löytyy kysyntää nykyisessä mittakaavassa Näistä priorisoitiin koko veljeskotikentän kannalta tärkeimmät  Veljeskodit ovat tottuneet vakaaseen ja turvalliseen kehityskohteiksi hankesalkkuun. toimintaympäristöön, eivätkä keskimäärin ole kovin varautuneita tulevaisuudessa kovenevaan kilpailuun. Valtiokonttori100 % Kunta/kaupunki80 % Muut Kela KELA Itse maksavat60 % Kunta - Muut Sairaanhoitopiiri40 % Kunta - veteraanit Järjestöt Valtiokonttori Muut20 % 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 0% Kuvaaja 2: Veljeskotien arvio liikevaihdon jakaumasta (miljoonaa Kuvaaja 1: Veljeskotien liikevaihdon jakauma maksajittain vuonna 2009 euroa) parhaassa tapauksessa maksajittain 5 vuoden kuluttua 11
  • 12. 1. Johdanto hankkeeseen Veljeskotikentän tilanne SOVE-tulevaisuushankkeen lopussa: Hankkeen tuotosten hyödyntäminen ja palauteSOVE-tulevaisuushankkeen hankekoordinaation yhteydessä toteutettiin hankkeen päätteeksi toinen veljeskotikierros loppusyksystä 2011, jonka aikanaselvitettiin veljeskotien kokemuksia hankkeesta sekä tulevaisuuden suunnitelmia.Veljeskotikierros toteutettiin samalla periaatteella kuin hankkeen alussa ollut analyysikierros: BearingPointin konsultti kiersi kaikki veljeskodit läpi ja kävi johtajantai johtoryhmän kanssa keskusteluja hankkeesta ja sen osien käyttöönotosta ja palautteesta sekä tulevaisuuden tavoitetilasta ja toimenpidesuunnitelmista sensaavuttamiseksi.Hankkeen tuotosten hyödyntäminenSuurin osa veljeskodeista oli jo 2011 lopussa ottanut käyttöön hankkeen aikana tuotetut ratkaisut ja työkalut. Poikkeuksena erottui palvelukonsepti jatuotteistaminen –hankkeen ennaltaehkäisevää gerontologista kuntoutusta koskeva hanke, joka selvästi nähdään myöhemmän tulevaisuuden tuotteena. Nyt Tulevaisuudessa Kuvaaja 1: Markkinat ja kysynnän analysointi 57% 43% 14 Hankkeen tuotosten Toiminnan tehostaminen 64% 36% 11 käyttöönotto Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 62% 38% 13 Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: KK 81% 19% 16 Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: EGK 33% 67% 15 Kuntaintegraatio 63% 38% 8 Toiminnan uudelleensuuntaaminen 78% 22% 9 100% 12
  • 13. 1. Johdanto hankkeeseen Veljeskotikentän tilanne SOVE-tulevaisuushankkeen lopussa: Hankkeen tuotosten hyödyntäminen ja palauteHankkeen palauteSOVE-tulevaisuushankkeesta kerättiin palaute jokaista hankesalkun kokonaisuutta koskien. Palaute kerättiin vapaiden kommenttien sekä arvosanojenperusteella. Arvosanat kerättiin asteikolla 1-10, jossa 1 tarkoittaa ”hankkeesta ei ollut hyötyä” ja 10 tarkoittaa ”hankkeesta oli erittäin paljon hyötyä”. Tälläperiaatteella kaikkien hankkeiden keskiarvoksi saatiin 7,7. Tätä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena.Myös kommentit olivat pääosin positiivisia. Kiitosta saivat muun muassa Valtiokonttorin osoittama tuki, hankesalkun valinnat, tuotosten laatu (esimerkiksityökirjat), konsulttien ammattitaito sekä ymmärryksen lisääntyminen kehitysalueilla. Negatiiviset kommentit koskivat muun muassa hankkeen osioiden tiukkaaikataulu ja korkeat vaatimukset veljeskotien henkilökunnalta, koko SOVE-tulevaisuushankkeen myöhäinen aloitus, käsiteltyjen asioiden kompleksisuus jakonsulttien vaihtuvuus. 1 Ø 7,7 10 Kuvaaja 1: Markkinat ja kysynnän analysointi 6,2 Hankkeen osioiden palaute Toiminnan tehostaminen 8,0 arvosanoin. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 8,8 Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: KK 8,6 Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: EGK 8,2 Kuntaintegraatio 6,8 Toiminnan uudelleensuuntaaminen 7,4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 13
  • 14. 1. Johdanto hankkeeseen Veljeskotikentän tilanne SOVE-tulevaisuushankkeen lopussa: Tulevaisuuden tavoitetila ja toimenpidesuunnitelmaLoppusyksystä 2011 toteutettu veljeskotikierroksen aikana oleellisena kysymyksenä tulevaisuutta koskien oli tavoiteltu asiakas- ja palvelurakenne sekätoimenpiteet sen saavuttamiseksi. SOVE-tulevaisuushankkeen yhtenä oleellisimpana tavoitteena oli vähentää veljeskotien riippuvuutta Valtiokonttorin tuomastaliikevaihdosta. Veljeskotien tulevaisuuden kannalta oleellista olisikin juuri uusien asiakkuuksien löytäminen sekä niille sopivien palveluiden kehittäminen.Vuonna 2009 veljeskotien kokonaisliikevaihdosta tuli noin 81 prosenttia Valtiokonttorin asiakkaista sekä muista sotainvalidi- ja sotaveteraaniasiakkaista. Kunvuoden 2011 loppusyksystä tehtiin yhteenveto veljeskotien tulevaisuuden suunnitelmista vuoden 2015 tilannetta koskien, huomattiin, että edellä mainittuliikevaihdon osuus on jo pudonnut 43 prosenttiin. Tätä kompensoimaan on luonnollisesti kuntien ja sairaanhoitopiirien tuoma liikevaihto kasvanut merkittävästi11 prosentista 45 prosenttiin. Samoin Kelan tuoma liikevaihto on kasvanut moninkertaiseksi.Veljeskotien palvelurakenteen tavoiteltu muutos vuoteen 2015 mennessä tarkoittaa käytännössä suurempaa painotusta kuntoutuspalveluihin sekäasumispalveluihin. Näin hoito- ja hoivapalveluiden osuus on tulevaisuudessa pienenemään päin.Kuvaaja 1: Yhteenveto veljeskotien liikevaihdon lähteistä Kuvaaja 2: Veljeskotien tavoiteltu palvelurakenne vuonna 2015 -38 100 % 81% 2009 +34 2015 45 50 % 43 +5 -1 11 7 6 5 2 0% Kri sti inankau punki Kuhm o Jyväskylä Kauni ala Kannu s Pori Ähtäri Ilveskoti Hami na Oulain en Laiti la Rovaniemi Seinäjoki Tornio Tampere Oulun kylä Mikkeli Vetrea Lahti Somero Valtiokonttorin, Kunnat/SHP Kela Muut Muut Asumispalvelut (TPA) muut sotiin Avopalvelut ja kotiinvietävät palvelut Kuntoutuspalvelut liittyvät asiakkaat Hoito- ja hoivapalvelut 14
  • 15. 2. Markkinat ja kysynnän analysointi 2 Raportin sisältöRaportin sisältö Sivu1. Johdanto hankkeeseen 32. Markkinat ja kysynnän analysointi 153. Toiminnan tehostaminen 194. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 245. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29 5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32 5.2 Kotiuttava kuntoutus 34 5.3 PalveluTV 376. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43 6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 487. Hankekoordinaatio 50Liitteet 52 15
  • 16. 2. Markkinat ja kysynnän analysointi Tausta ja tavoitteetHankkeen tausta Tavoitteet ja tuloksetHankkeella oli tarkoitus varmistaa, että palvelutarjonnan kehittämiseen  Tavoitteena oli tunnistaa mille palveluille ja tuotteillesuunnattavat resurssit kohdennetaan oikein ja ne hyödyttävät palvelujärjestelmällä ja ostajilla on todellista kysyntää ja missämahdollisimman laajasti sekä veljeskotiverkostoa, että yhteiskuntaa. SOVE- mittakaavassa.tulevaisuushankkeen ohjausryhmän tahtotila on, että kaikki uudet  Hankkeessa saatavaa tietoa voidaan hyödyntää alueellisestisuunnitelmat ja palvelutuotteet rakennetaan todellisen kysynnän pohjalta. palvelutarjonnan suuntaamisessa, sekä hankesalkkuun asetettavienTämä on tarpeellista, jotta palveluille löytyisi ostaja ja kehityshankkeiden hankkeiden valinnassa.tulokset johtaisivat myös asiakasvirtaan.  Tuloksena on alueellinen kysyntäarvio valittujen palveluiden (esim. AVH-, post-operatiivinen- , kotikuntoutus, TPA, kuntouttavatKuntoutuksen osalta selvitettiin kuntien tarvetta ja ostohalukkutta hoidon intervallit, yms.) osalta.jälkeisen kuntoutuksen (esimerkiksi AVH- ja nivelleikkaus -potilaat),ylläpitävän kuntoutuksen (esimerkiksi geriatrinen kuntoutus) sekä muiden  Hankkeen tuotoksen jokaiselle veljeskodille toimitettiin raportitpalveluiden osalta (kuten saattohoito ja seniorineuvola). Vanhusten hoivan heidän lähialueensa markkinoista ja palveluiden kysynnästäosalta selvitettiin kuntien tarvetta ja ostohalukkuutta laitoshoidon,tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon osalta.Selvityksen metodologiana käytettiin neljää menetelmää: (1) Tilastollisessaanalyysissa laskettiin teoreettinen AVH- ja lonkkaleikkauspotilaidenpaikkamäärätarve alueittain sekä kuvattiin vanhusten asumispalveluidenalueellista kehitystä 2000-luvulla. (2) Kirjallisten materiaalien läpikäynnilläsaatiin selville kuntien vanhuspoliittiset linjaukset ja tulevaisuudenkehityssuunnitelmat. (3) Puhelinhaastatteluilla saatiin tarkkaa kuntakohtaistatietoa linjausten toteutussuunnitelmista, alueen kilpailutilanteesta, kunnantahtotilasta palveluiden tuottamisessa sekä veljeskodin roolista alueella. (4)Web-analyysissä saatiin monipuolista tietoa kunnittain palveluidentarjonnasta ja niiden tulevaisuuden kehityksestä. 16
  • 17. 2. Markkinat ja kysynnän analysointiVeljeskotikohtaiset raportit sisältävät tietoa paikallisesta palvelujenkysynnästä ja kuntien tilanteista Tilastollinen analyysi  Analyysi antaa suuntaa alueen palvelutarpeesta ja näyttää palvelumuotojen kehityssuunnan  Se sisältää laskennalliset maksimipaikkamäärät hoidon jälkeisen kuntoutuksen tarpeelle alueittain (AVH-potilaat ja lonkkaleikkaukset)  Lisäksi analyysissä tutkittiin vanhusten asumispalvelumuotojen kehityksen 2000-luvulla alueittain Taustamateriaalit ja puhelinhaastattelut  Tietoa kerättiin seuraavista tietolähteistä:  Vanhuspoliittiset strategiat ja linjaukset yhdestä kaupungista / veljeskoti  Kunnan kuntoutuksesta vastaavan haastattelu (Hoidon jälkeinen kuntoutus ja Geriatrinen kuntoutus)  SHP:n kuntoutuksesta vastaavan haastattelu (Hoidon jälkeinen kuntoutus)  Kunnan vanhustenpalveluista vastaavan haastattelu (Vanhustenhuolto)  Raportti sisältää kunnan tahtotilan, palvelutarpeet, vanhustenhuollon haasteet sekä suunnitelmat palveluiden tuotannosta ja ostopalvelujen käyttämisestä. Lisäksi selvitettiin veljeskodin asemoitumista muiden palveluntuottajien joukossa. Web-Kysely  Kyselyn avulla kerättiin tietoa potentiaalisista kunta- ja shp-asiakkaista − Asteikolliset kysymykset (graafit) 25kpl / veljeskoti − Avoimet kysymykset 9 kpl / veljeskoti  Asiakaskohtaista (kunta) tietoa kerättiin tarpeista ja niiden kehityksestä: − Kysyntä ja tarjonta hoitomuodoittain ja -tyypeittäin − Suunnitelmat palveluiden tuottamista omana tai ostopalveluna − Ostokäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät  Vastaukset raportoitiin yksityiskohtaisella tasolla, josta veljeskodit näkevät vastaukset kunnittain 17
  • 18. 2. Markkinat ja kysynnän analysointi Keskeiset löydöksetHoidon jälkeinen kuntoutus Vanhusten hoito- ja hoivapalvelut  AVH- ja nivelleikkausten jälkeinen kuntoutus ovat volyymeiltään  Kuntien ostamista ohjaa STM:n suositus, jossa linjataan merkittävimpiä tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tavoitepeittävyys yli 75-vuotiaiden osalta palvelumuodoittain. kysynnän kasvua, sillä kaikki kuntoutusta tarvitsevat eivät saa sitä  Suosituksessa esitetään laitoshoidon vähentämistä sekä tehostetun rahoituksen puutteen vuoksi. palveluasumisen (TPA) ja kotihoidon lisäämistä:  Kuntien ja sairaanhoitopiirien yleinen tahtotila on tuottaa ─ Tehostetun palveluasumisen kysyntä kasvaa. kuntoutuspalvelut itse. Ostopalveluja käytetään, kun omat resurssit eivät riitä tai uhkasakot pakottavat vuodeosastojen jonojen ─ Kotihoidon kysyntä kasvaa, vaikkakin kunnat pyrkivät purkamiseen. tuottamaan sen omana tuotantonaan.  Hoidon jälkeisessä kuntoutuksessa on mahdollisuuksia yhteistyöhön, ─ Laitoshoidon kapasiteettia vähennetään merkittävästi ja kunnat mikäli kyetään osoittamaan vaikuttava ja kustannussäästöjä tuova pyrkivät tuottamaan sitä pääasiassa itse. toimintamalli kuntoutukseen. Muut palvelut  Haasteena yhteistyön lisäämiseen on pirstaloitunut päätöksenteko sairaanhoitopiirien, kuntien ja terveydenhuollon erikoisalojen välillä. Useilla paikkakunnilla on tarvetta vaikeasti hoidettavien asiakkaiden yksiköille, kuten dementoituneille, alkoholisoituneille vanhuksille jaGeriatrinen kuntoutus mielenterveyspotilaille.  Geriatrista kuntoutusta pidetään tärkeänä, mutta sille ei ole kohdistettu rahoitusta, jolloin sen tarve ei näy kysyntänä.  Geriatrisessa kotikuntoutuksesta tunnistetaan mahdollista kysyntäpotentiaalia, sillä kotona asumisen pitkittäminen tuo kustannussäästöjä kunnille. Tässä vaikuttavuuden osoittaminen ja kustannussäästöjen todentaminen ovat oleellisia tekijöitä. 18
  • 19. 3. Toiminnan tehostaminen 3 Raportin sisältöRaportin sisältö Sivu1. Johdanto hankkeeseen 32. Markkinat ja kysynnän analysointi 153. Toiminnan tehostaminen 194. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 245. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29 5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32 5.2 Kotiuttava kuntoutus 34 5.3 PalveluTV 376. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43 6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 487. Hankekoordinaatio 50Liitteet 52 19
  • 20. 3. Toiminnan tehostaminen Tausta ja tavoitteetTausta Tavoitteet ja tuloksetValtiokonttorin sotaveteraanien kuntoutus- ja laitoshoitoon saatu rahoitus Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa keinot ja luoda työkalut toiminnanvähenee tulevaisuudessa huomattavasti, aiheuttaen veljeskodeille kasvavia tehokkuuden parantamiselle ja toiminnan mahdolliselle sopeuttamisellepaineita toiminnan tehostamiseen sekä toiminnan sopeuttamiseen uusille tulevaisuuden asiakkuuksien tarpeiden mukaan. Hankkeessa luotiinasiakkaille sopiviksi. tuottavuusohjelma siihen osallistuville veljeskodeille ja tuettiin mahdollisessa toiminnan sopeuttamisprosessissa tarpeen mukaan.Asiakaskunnan muuttuessa veljeskodeille ei välttämättä riitä tarvittavaamäärää asiakkaita, joten toiminnan volyymi tulee monessa veljeskodissa Toiminnan tehostaminen -hankkeessa on seuraavia osa-alueita:hyvin todennäköisesti pienenemään, vähintään liikevaihdolla mitattuna.Kunnat ja useat muut uudet asiakkaat ovat valmiita maksamaan vain  Taloudellinen kannattavuusperuspalveluista, eikä uusille asiakkaille/potilaille voida enää tarjota samoja  Henkilöstön tehokkuus ja resursointihoitosisältöjä kuin sotainvalideille ja -veteraaneille. Myös kilpailu asiakkaista  Johtamisjärjestelmäavoimilla markkinoilla mahdollisesti kovenee.  TukitoiminnotKoska Valtiokonttori on pitkäaikaisena asiakkaana tuonut varmoja tulovirtoja,  Markkinointiei useissa kodeissa olla totuttu kustannustehokkuusajatteluun. Erityisesti  Sisäisen tehostamishankkeen toteutushenkilöstölle tämän hyväksymisessä voi olla haasteita, ja vanhoistatoimintamalleista voi tulla tarvetta luopua. Hankkeen työskentelytapa oli hyvin käytännönläheinen:  Aihealueita käsiteltiin laajasti veljeskotien henkilökunnan kanssa.  Toimintaa tutkittiin työtä seuraamalla ja mittaamalla.  Lukuisissa työpajoissa etsittiin haasteita ja ratkaisuja yhdessä konsulttien ja henkilökunnan kanssa.  Koulutusten avulla motivoitiin henkilökuntaa uusien toimintatapojen käyttöönottoon. 20
  • 21. 3. Toiminnan tehostaminen Projektin päävaiheet ja tuotoksetp Analyysi Suunnittelu Toteutus Projektin analyysivaiheeseen osallistui kolme  Analyysivaiheessa tunnistettujen kehityskohteiden  Veljeskodit voivat käsikirjan ohjeiden avulla pilottikotia, joissa arvioitiin toiminnan perusteella luotiin toiminnan tehostamisen suorittaa nykytila-analyysin kehityskohteiden tehokkuutta touko-heinäkuussa 2010. käsikirja. tunnistamiseksi. Analyysivaiheen aikana haastateltiin kaikkia  Käsikirja kattaa seuraavat alueet:  Veljeskotien tarpeet ovat hyvin erilaisia, joten pilottikotien avainhenkilöitä, pidettiin erilaisia − Kannattavuus jokaisen veljeskodin tulee itse valita, minkä osa- työpajoja ja suoritettiin työseurantoja alueiden toteutus palvelee parhaiten oman kodin veljeskotien avainhaasteiden tunnistamiseksi. − Henkilöstön tuottavuus ja resursointi nykytilan vaatimuksia ja haasteita. Työnseurannoissa seurattiin eri ammattiryhmien − Johtamisjärjestelmä  Veljeskodit voivat käsikirjan avulla suunnitella edustajien (lähihoitajat, sairaanhoitajat, − Tukitoiminnot uuden tahtotilansa valittujen osa-alueiden osalta fysioterapeutit, hierojat, keittiöhenkilökunta) − Markkinointi sekä toteuttaa suunnitelmat käsikirjan esimerkki jokapäiväistä toimintaa neljän tunnin ajan etenemismalliin pohjautuen.  Sisältöä työstettiin kuuden veljeskodin kanssa kerrallaan (yhteensä 170 tuntia), jotta muun muassa työpajojen avulla syksyn 2010 veljeskotien jokapäiväiseen toimintaan ja aikana, jotta sisältö vastaisi mahdollisimman nykytilan haasteisiin pystyttäisiin tutustumaan mahdollisimman tarkalla tasolla. tarkasti veljeskotien tarpeita ja olisi mahdollisimman helppokäyttöinen. Etenemismalli: ENNUSTA SUUNNITTELE KONTROLLOI RAPORTOI Vaihe 1: Vaihe 2: Vaihe 3: Nykytilan analysointi Suunnittele Toteutus ja seuranta VUOSI Strategia- Budjetointi- kokous kokous Vaihe 1: Vaihe 2: Vaihe 3: Vaihe 4: Nykytilan kartoitus Tavoitetilan suunnitelma Koulutus Toteutus ja seuranta Johdon KVARTAALI katselmus Kvartaali- Vaihe 1: Vaihe 2: tason Vaihe 3: Vaihe 4: Etenemismallin Muiden toimintamallien tavoitteet Nykytilan kartoitus Vaihtoehtojen vertailu laatiminen arviointi KUUKAUSI 1.00 100% Kuukausi- Henkilöstö- Vaihe 1: Vaihe 2: Vaihe 3: Vaihe 4: Markkinointi- 27% 13% 9% tason tavoitteet kokous Nykytilan kartoitus Koulutus suunnitelman laatiminen Toteutus ja seuranta 53% 24% Johtoryhmän Osasto- 35% 30% kokous palaverit Vaihe 1: 40% Vaihe 2: VIIKKO 47% 43% Vaihe 3: Koulutus Vaihe 4: Käyttöönotto Nykytilan analysointi Uuden mallin suunnittelu 53% 61% 68% MAT-kokous Projektiviikko 80% PÄIVÄ Vuoronvaihto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 palaveri 0. Projektin suunnittelu ja käynnistäminen 1. Henkilöstön tuottavuus ja resursointi Nykytilan kartoitus (esim. työnseurannat) 87% 91% Tavoitetilan suunnitelma 82% Koulutus 76% Toteutus ja seuranta 67% 70% 2. Johtamisjärjestelmä 65% 60% 57% Nykytilan analysointi 53% Uuden mallin suunnittelu (esim. tahtotilatyöpaja) 47% Koulutus 39% Käyttöönotto 3. Kannattavuus 32% Nykytilan analysointi (henkilöstön mitoituksen laskeminen) 20% Suunnittele (sisältäen toimintokustannuslaskentamallin laskenta) Toteutus ja seuranta 4. Tukitoiminnot* 0.00 % Nykytilan kartoitus (esim. työnseurannat) Muiden toimintamallienarvioiminen (esim. tarjouskilpailut) Vaihtoehtojen vertailu ja etenemismallin laatiminen Toteutus* 5. Markkinointi Nykytilan kartoitus Koulutus Markkinointisuunnitelman laatiminen Toteutus ja seuranta 21
  • 22. 3. Toiminnan tehostaminen Toiminnan tehostamishankkeessa luotiin veljeskodeille räätälöity toiminnan tehostamisen käsikirjaToiminnan tehostamishankkeen suunnitteluvaiheessa luotiin operatiivisentehokkuuden parantamiselle selkeä käsikirja sekä työkalupakki, jonka avullakaikki veljeskodit voivat halutessaan toteuttaa tehostamishankkeen eri osa-alueet itsenäisesti. Työkirja on erityisesti räätälöity veljeskotien tarpeisiinveljeskotien omassa toimintaympäristössä.Toiminnan tehostamisen käsikirjassa kuvataan mahdollisimmankonkreettisesti miksi toimintaa tulee tehostaa, mitkä ovat oleellisimmatkohteet, minkälaisia vaihtoehtoja tehostamiselle on ja miten tehostaminenkäytännössä tehdään. Käsikirjan sisältö huomioi analyysivaiheessapilottikodeissa tunnistetut kehityskohteet.Käsikirja on jaettu kuuteen pääosa-alueeseen. Jokaisessa osiossa käydään läpieri vaihtoehdot toimintojen tehostamiselle sekä annetaan ohjeet analyysin jatoteutuksen läpiviemiselle. Käsikirjan osa-alueet ovat seuraavat: 1. Kannattavuus 2. Henkilöstön tuottavuus ja resursointi 3. Johtamisjärjestelmä 4. Tukitoiminnot 5. Markkinointi 6. Toiminnan tehostamishankkeen toteutusToiminnan tehostamisen käsikirja lähetettiin kaikille veljeskodeille lokakuun2010 lopussa. 22
  • 23. 3. Toiminnan tehostaminen Esimerkkejä toiminnan tehostaminen tuloksistaEsimerkkejä pilottikodeissa saavutetuista alustavista tuloksista: Esimerkkejä hankkeen aikana veljeskodille annetuista suosituksista:  Analyysivaiheessa pyrittiin tunnistamaan selkeimmät  Asiakastyön lisääminen ydintoiminnoissa tehostamiskohteet veljeskodeissa sekä ydintoimintojen että  Kirjaamisen, taukojen ja vuoronvaihtopalavereiden tehostaminen tukitoimintojen osalta. Ohjeet vastaavan analyysin tekemiseen löytyvät käsikirjasta.  Resursoinnin sekä työvuorojen suunnittelun muuttaminen tarveperusteiseksi  Pilottikodeissa tunnistettu kustannussäästöpotentiaali oli jopa 11% liikevaihdosta. Lisäksi tunnistettiin tehostamispotentiaalia, joka ei ole  Jononseurannan tehostaminen sekä hyödyntäminen resursoinnissa lyhyellä aikavälillä realisoitavissa rahallisesti, mutta jota voidaan  Tukitoimintojen tehostaminen nykytilassa, esimerkiksi: käyttää palveluiden laadulliseen parantamiseen. Potentiaalin suuruus ─ Osittain omasta tuotannosta luopuminen ruokahuollossa on kuitenkin hyvin veljeskotikohtaista ja siihen vaikuttaa ─ Kiinteistöhuollon ulkoistamisen arviointi tarjouskilpailun kautta merkittävästi esimerkiksi veljeskodin koko.  Kokousrakenteen selkeyttäminen  Mikäli ainakin osa säästöpotentiaalista pystytään realisoimaan, antaa se huomattavasti enemmän joustavuutta veljeskodille  Avainmittareiden sekä niiden seurantafoorumien määrittäminen tulevaisuudessa esimerkiksi asiakasmäärän laskiessa. Se myös  Roolien ja vastuiden selkeyttäminen mahdollistaa kilpailukyvyn säilyttämisen avoimilla markkinoilla esimerkiksi kunnan kilpailutuksessa. Esimerkki tehostamispotentiaalista (% liikevaihdosta) Hankkeesta sanottua: "Toiminnan tehostamisprojekti " Toiminnan tehostamisprojektin on ollut tarpeellinen, koska aikana huomattiin, että meillä moni meidän talossamme on ainakin asia on jo hyvin, mutta on myös osa- 6,7% löydetty useita sellaisia osa- alueita jotka kaipaavat 11,1% alueita, joita kehittämällä lisäpanostusta. Esimerkiksi henkilöstön 4,5% päästään nopeasti taloudellisiin ajankäytössä, markkinoinnissa ja tuloksiin ilman, että joutuisimme kokouskäytännöissä on vielä TEHOSTAMISPOTENTIAALI LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ TEHOSTAMIS- YHTEENSÄ LYHYELLÄ TOTEUTETTAVA PITKÄLLÄ TOTEUTETTAVA laskemaan hoidon laatutasoa.” kehittämistä.” POTENTIAALI AIKAVÄLILLÄ SÄÄSTÖPOTENTIAALI AIKAVÄLILLÄ SÄÄSTÖPOTENTIAALI/ LAADULLINEN YHTEENSÄ TOTEUTETTAVA TOTEUTETTAVA TEHOSTAMISPOTENTIAALI 23
  • 24. 4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 4 Raportin sisältöRaportin sisältö Sivu1. Johdanto hankkeeseen 32. Markkinat ja kysynnän analysointi 153. Toiminnan tehostaminen 194. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 245. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29 5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32 5.2 Kotiuttava kuntoutus 34 5.3 PalveluTV 376. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43 6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 487. Hankekoordinaatio 50Liitteet 52 24
  • 25. 4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut Tausta ja tavoitteetHankkeen tausta Hankkeen tavoitteetSOVE-tulevaisuushankkeen analyysivaihe osoitti, että vain harvan veljeskodin Hankkeen aikana rakennettiin veljeskotien käyttöön Excel-pohjainenkustannusseuranta on halutulla tasolla. Veljeskodeilla ei ole ollut aiemmin toimintolaskentamalli sekä talousjohtamisen työkaluja, jotka tukevat johtoapakottavaa tarvetta tarkkaan talouden seurantaan ja ohjaamiseen, vaan tulevaisuuden päätöksenteossa.voimavarat on voitu kohdentaa palvelun laatuun ja asiakkaisiin. Veljeskodeillaon ollut hyvin vakaa asiakasvirta ja sitä kautta helposti hallittavat tulot ja Kustannusten tuntemusta voidaan käyttää päätöksenteon apuna esimerkiksi:menot.  Tuoteominaisuuksista ja -valikoimasta sekä hinnoittelustaTulevaisuudessa talousohjauksen merkitys veljeskodeille tulee kuitenkin päätettäessäkasvamaan. Asiakaskunnan monipuolistuessa eri asiakkaille joudutaan  Strategian luomisessa sekä toiminnan ja tuotteiden kannattavuudenmyymään erilaisia palveluita eri hinnoilla. Veljeskotien uudet asiakkaat, arvioinnissaesimerkiksi kunnat, ovat usein hyvin kustannustietoisia, jolloin on tärkeää  Prosessien kehittämisen apuna ja tehokkuuden arvioinnissaettä tuotteiden kustannukset ovat hallinnassa.  Resurssien kulutuksen seuraamisessa ja ymmärtämisessäMyös veljeskotien palveluvalikoima monipuolistuu. Veljeskodit joutuvat  Arvioitaessa sisäisten palveluiden kustannustehokkuuttasuunnittelemaan ja myymään yhä enemmän uusia palveluita uusille Kokonaisuus pitää sisällään useita mahdollisia alakokonaisuuksia:asiakkaille ja lisäksi palveluiden asiakaskohtainen räätälöinti yleistyy. Tässätilanteesta tarvitaan kyvykkyyttä tehokkaaseen tuotesuunnitteluun sekä  Toimintolaskentamallisuunniteltavien tuotteiden kustannusten ja tuottojen arviointiin, jotta uusista  Hinnoittelumallituotteista tulee kannattavia.  Kannattavuusanalyysimalli (asiakas, tuote, yritys)Lisäksi veljeskotien kilpailukenttä todennäköisesti kiristyy. Tähän asti  Toiminnan benchmarkkaaminen muihin veljeskoteihinveljeskodit ovat pääasiassa kilpailleet rajoitetussa ympäristössä ja siitä  Mallien kouluttaminen ja osaamisen täydentäminenjohtuen hinnoittelu on voitu tehdä hyvässä yhteisymmärryksessä ostajankanssa. Tulevaisuudessa veljeskodit kohtaavat kuitenkin yhä enemmän myössuoraa kilpailua ja hinta tulee olemaan yhä merkittävämpi kilpailutekijäveljeskodeille. 25
  • 26. 4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut Päävaiheet ja toteutustapa Lähtötilanteen Laskentamallin Talousjohtamisen Laskentamallin Käyttöönotto ja analyysi muodostaminen työkalujen kehittäminen pilotointi koulutukset Lähtötilanteen analyysi  Seuraavassa vaiheessa  Seuraavaksi  Mallia pilotoitiin  Seuraavaksi laajennettiin vaiheessa tutustuttiin muodostettiin toimintolaskentamallin hankeryhmän mallin käyttöönotto kaikkiin hankeryhmän veljeskotien toimintolaskentamallin päälle rakennettiin veljeskodeissa. Tässä halukkaisiin veljeskoteihin. laskennan pohja, jota varten lisäominaisuuksina: vaiheessa tunnistettiin  BearingPointin tuki nykytilanteeseen. tunnistettiin tyypillisen sekä Excel-työkaluun että − hinnoittelukyvykkyys veljeskoteja mallin veljeskodin käyttöönottoprosessiin Lisäksi selvitettiin ”hyviä käyttöönotossa − suunnittelukyvykkyys liittyviä kehityskohteita. käytäntöjä” ja − toiminnot vierailemalla veljeskodeissa vaihtoehtoisia tapoja siitä − työkalu  Pilotointivaiheesta sekä laatimalla − tuoterakenteet miten laskentaa tällä asiakaskannattavuuden saatujen kokemusten käyttöönottoa helpottavia hetkellä tehdään erityisesti − kustannusajurit analysointiin perusteella toteutettiin materiaaleja ja työkaluja. kodeissa, jotka ovat jo tärkeimmät − allokointisäännöt − Tulevaisuuden  Käyttöönottovaiheessa pidemmällä kehitystarpeet malliin ja mallinnus järjestettiin myös useita laskennassaan.  Lisäksi aloitettiin myös käyttöönottoprosessiin yhteisiä koulutuksia Excel-työkalun − Benchmark-mittarit ennen laajempaa veljeskodeille rakentaminen. veljeskotien jalkautusta. toiminnasta 26
  • 27. 4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut Hankkeen tuotoksetSOVE taloushankkeen aikana rakennettu toimintolaskentamalli pitää Hankkeen tuotoksina veljeskodit saivat toimintolaskentamallin sekäsisällään useita ominaisuuksia: toimintolaskennan käsikirjan, joka sisältää kustannuslaskennan teoriaosuuden, mallin käytännön käyttöohjeet sekä parhaita käytäntöjä ja  Toimintolaskenta: Toimintolaskenta toimii Excel-työkalun perustana. ohjeita laskennan toteuttamiseen. Sen avulla lasketaan kustannukset toiminnoille ja sitä kautta laskentakohteille (tuotteille). Esimerkki: sivuja toimintolaskennan käsikirjasta  Hinnoittelu: Hinnoitteluominaisuuden avulla veljeskoti kykenee kateperusteisesti hinnoittelemaan valitsemansa tuotteet.  Tuotesuunnittelu: Tuotesuunnittelun avulla voidaan tehdä arvioita potentiaalisista tuotteista, joita veljeskoti tulevaisuudessa lähtee myymään.  Asiakaskannattavuus: Tämän ominaisuuden avulla voidaan analysoida asiakaskannattavuutta maksaja-asiakkaittain.  Tulevaisuuden mallinnus: Tulevaisuuden mallinnuksen avulla veljeskoti kykenee karkealla tasolla arvioimaan miten sen tulevaisuus Esimerkki: ruutukaappauksia toimintolaskentamallista kehittyy eri skenaarioissa.  Benchmark-mittarit: Mittareiden avulla veljeskodit kykenevät vertaamaan omaa toimintaansa muihin veljeskoteihin anonyymisti. 27
  • 28. 4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut Kuntoutus RUG -osahankkeen avulla testattiin vanhustenhoitoon kehitetyn RUG-luokitusta palvelujen hinnoittelun työkalunaSelvityksen tausta Osahankkeen tulokset  Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut –hankkeen yhteydessä  Osahankkeessa todettiin, että RUG -luokitus antaa mahdollisuuden toteutettiin myös tutkimus vanhustenhoitoon kehitetyn RUG – analysoida potilaiden hoitoisuutta, hoidon kustannuksia ja luokitusjärjestelmän toimivuudesta palveluiden hinnoittelussa. asiakasrakennetta. Esimerkiksi arvioimalla asiakkaat tulo- ja  Yhä useampien veljeskotien toimiessa tulevaisuudessa kuntien tilaaja- lähtövaiheessa, hoidon vaikuttavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta tuottajamalleissa, hoidon tuotteistus- ja hinnoittelujärjestelmien voidaan tutkia. kehittäminen on entistä tärkeämmässä roolissa.  RAI tiedonkeruu sujui tavoitteiden mukaisesti ja arviointien kattavuus  RUG-luokitus (Resource Utilization Groups) on osa kattavaa hoidon oli lähellä 100 % kaikissa yksiköissä kolmen kuukauden ajalta. arviointi- ja seurantajärjestelmää RAI:ta (Resident Assessment  Näiden tietojen perusteella tuotettiin selvitykset mukana olevien Instrument), jota käytetään monessa Suomen kunnassa. RUG - yksiköiden potilaiden hoitoisuudesta RUG -kustannuspainon luokitus luotiin alun perin Yhdysvalloissa, jossa sitä hyödynnetään mukaisesti (ks. Esimerkkikuva alla). laskutusperusteena julkisissa vakuutusjärjestelmissä korvattaessa hoidon kustannuksia. Esimerkki: Osastojen (A-J) hoitoisuus RUG-luokituksella  Suomessa Helsingin, Oulun ja Tampereen kaupungit testaavat ensimmäisinä kuntina RUG -pohjaista korvausperustetta vanhusten 1,2 pitkäaikaishoidossa. Kuntoutuksessa luokitusta ei ole toistaiseksi 1 sovellettu Suomessa, joten tämä tutkimus oli tästä näkökulmasta pilottihanke. 0,8Osahankkeen tavoitteet 0,6 0,4  Arvioida RUG -luokituksen soveltuvuutta kuntoutusasiakkaiden hoidon hinnoittelussa. 0,2  Laskea RUG -hintataulukko osanhankkeessa mukana olevalle 0 yksiköille. K2 A O4 B K3 C O3 D K5 E K1 F K4 G O2 H N1 I O1 J  Verrata yksiköiden kustannuksia ja asiakasrakennetta. RUG-III/34 CMI 28
  • 29. 5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 5 Raportin sisältöRaportin sisältö Sivu1. Johdanto hankkeeseen 32. Markkinat ja kysynnän analysointi 153. Toiminnan tehostaminen 194. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 245. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29 5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32 5.2 Kotiuttava kuntoutus 34 5.3 PalveluTV 376. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43 6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 487. Hankekoordinaatio 50Liitteet 52 29
  • 30. 5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen Tausta ja tavoitteetTausta Palveluita kehitettäessä painotettiin erityisesti seuraavia asioita:Veljeskotien nykyisen asiakaskunnan pienentyessä ja heidän palvelutarpeen  Asiakasvalinta: Vaikuttavuuden parantamiseksi palvelu tuleemuuttuessa, on tälle kuntoutusosaamiselle löydettävä uusia käyttötapoja. kohdentaa niihin asiakkaisiin, jotka hyötyvät siitä eniten. OikeinSOVE-tulevaisuushankkeen analyysivaiheessa tunnistettiinkin tarve luoda valittujen asiakkaiden kohdalla kuntoutuspalvelu vähentää muidenveljeskodeille uusia tuotteita, joille löytyy kysyntää myös tulevaisuudessa. kalliimpien palveluiden käyttöä.Potentiaalisimmaksi palveluiden maksajatahoksi tulevaisuudessa tunnistettiin  Ajoitus: Vaikuttavuuden parantamiseksi kuntoutus tulee ajoittaakunnat ja kuntayhtymät. oikein. Nykytutkimuksen mukaan kuntoutus on vaikuttavaa silloin, kun asiakkaan terveydentila on muutoksessa. Puuttumalla asiakkaanUseista ehdotetuista aihioista priorisoitiin ja valittiin veljeskotiverkoston terveydentilaan oikea-aikaisesti, voidaan estää toimintakyvynkannalta tärkeimmiksi nähdyt kaksi kokonaisuutta, joita lähdettiin romahtaminen ja siten muiden terveyspalveluiden tarve.tuotteistamaan. Valittuihin kokonaisuuksiin vaikutti voimakkaasti myös SOVE-  Intensiivisyys: Jotta kuntoutus olisi tehokasta ja tuloksellista, sentulevaisuushankkeessa tehty markkina- ja kysyntäanalyysi sekä veljeskodeilla pitää olla riittävän intensiivistä.oleva vahva osaaminen moniammatillisessa kuntouttamisesta ja voimakastahtotila kuntoutusosaamisen säilyttämiseen.  Palvelun kokonaisvaltaisuus: Kuntoutuksessa on otettava huomioon kuntoutujan fyysisen, psykososiaalisen sekä kognitiivisen tuen tarveVeljeskotien vastausten perusteella tuotteistettavaksi valittiin kaksi kokonaisvaltaisesti. Hankkeessa on keskitytty kuntoutumisen eripalvelukonseptia: vaiheisiin sekä pyritty varmistamaan tulosten pysyvyys.  Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Hankkeen tavoitteet ja tulokset  Kotiuttava kuntoutus  Kahden palvelukonseptin luominen yhdessä veljeskotien ja muiden asiantuntijoiden kanssaHankkeessa keskityttiin voimakkaasti taloudellisen vaikuttavuudenlöytämiseen kuntatalouden tilanteesta johtuen ja ne pyrittiin kohdentamaan  Tehdä palvelukonsepteista sellaiset, että veljeskodit voivat toteuttaasiten, että niiden käyttö vähentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. niitä myös käytännössä hyvin nopeasti  Konseptien pilotointi käytännössäHankkeeseen kuului myös osuus, jossa tutkittiin ja kehitettiin interaktiivisen  Tulosten seuranta ja raportointitelevisioteknologian käyttöä kuntoutuspalveluiden tarjoamisessa. PalveluTV-hanketta käsitellään kohdassa 5.3.  Tulosten tuominen kaikkien veljeskotien käytettäväksi 30
  • 31. 5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen Palvelukonsepti ja tuotteistus-hankkeen tuotoksetPalvelukonsepti ja tuotteistus-hankkeen konkreettisina tuotoksina ontyökirjat molemmista palvelukonsepteista. Työkirjat sisältävät kuvaukset Esimerkki: sivuja palvelukonseptien työkirjoistapalveluista sekä ohjeita niiden tuottamiseen liittyen. Työkirjojen sisällyson seuraavanlainen:  1. Johdon yhteenveto  2. Asiakasryhmät  3. Asiakasvalinta  4. Palvelukonsepti  5. Toimintaympäristö ja yhteistyö  6. Hinnoittelustrategia  7. Hinnoittelu  8. Hyödyt  9. Konkretisointi  10. Sisäinen kuvaus  11. Referenssit  12. Etenemismalli  LiitteetPalvelukonseptien lisäksi hankkeessa valmistui raportit PalveluTV:nteknologiaselvityksestä sekä yhteistyömallista. PalveluTV-hankettakäsitellään kohdassa 5.3. 31
  • 32. 5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Yhteenveto palvelustaEnnaltaehkäisevän gerontologisen kuntoutuksen yhteenveto Palvelun kohderyhmäEnnaltaehkäisevän gerontologisen kuntoutuksen palvelutuote on kohdistettuvielä kotonaan asuville iäkkäille henkilöille. Tuotteen tavoitteena on pidentää Heikentynyt Heikentynyt Heikentynytkotona asumisen aikaa ja lykätä raskasta hoitoa sisältävien pysyvien kognitiivinen fyysinen psykososiaalinenasumispalveluiden tarvetta. Onnistuessaan palvelu vähentää kunnan toimintakyky toimintakyky toimintakykykokonaiskustannuksia kalliimman palvelutarpeen lykkääntyessä.Asiakasryhmiksi on valittu iäkkäät asiakkaat, jotka fyysisistä-,psykososiaalisista-, tai kognitiivista syistä johtuen ovat riskiryhmässälaitokseen tai pysyvien asumispalveluiden piiriin joutumiselle. Tavoitteena on, Palvelu koostuu viidestä eri jaksostaettä puuttumalla kunnon heikkenemiseen oikea-aikaisesti, voidaan asiakkaankunnon romahtaminen estää ja täten pidentää kotona selviytymisen aikaa. Totuttelu- Intensiivi- Ylläpitävä Seuranta- Arviointi jakso jakso jakso jaksoPalvelutuote on rakennettu kotipainotteiseksi ohjelmaksi, joka pitää sisälläänuseita vaiheita asiakkaan kuntoutumisen elinkaaren mukaisesti. Kotonatapahtuvien toimenpiteiden lisäksi haluttuihin lopputuloksiin pääsemistätuetaan ryhmätoiminnalla ja sopivilla lisäpalveluilla. Ajatuksena on, ettäsairas- ja veljeskodit voivat ottaa nykyistä kokonaisvaltaisemmin vastuuta Palvelun peruskomponentitasiakkaan kuntoutumisesta ja luvatuista tuloksista. Laaja-alainen Yksilö- Ryhmä- Oma- arviointi kuntoutus kuntoutus harjoittelu kotona kotikäyntinä veljeskodilla Lisäkomponentit (päivätoiminta, avoryhmät, neuvonta, ruokailumahdollisuus veljeskodilla, yhteiset tapahtumat, kuntosali jne.) 32
  • 33. 5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus Asiakasvalinta ja asemointi kuntoutusketjussaEnnaltaehkäisevät gerontologisen kuntoutuksen kohderyhmäksi Palvelukonseptin toteuttamisessa vaikuttavuuden saavuttaminen vaatii oikeinvalikoitui kolme potilastyyppiä: tehtyä potilasvalintaa. Alla olevassa taulukossa kuvataan palvelun asemointi asiakkaan toimintakyvyn mukaan.  Heikentynyt kognitiivinen toimintakyky: Asiakkaat, joilla on muistisairaudesta johtuvia vaikeuksia kotona selviytymisessä. Tavoitteena on yhteistyössä kunnan kanssa löytää ne asiakkaat joiden ─ Etenevää muistisairautta sairastaa yli 120 000 henkilöä ja kunnossa on tapahtunut tai tapahtumassa äkillinen toimintakyvyn muutos. joka vuosi diagnoosin saa yli 13 000 suomalaista Näiden asiakkaiden osalta äkillisen toimintavajeen kuntouttavalla toiminnalla (oikea-aikaisuus) on voitu osoittaa todellisia kustannussäästöjä.  Heikentynyt fyysinen toimintakyky : Asiakkaat, joilla on yleisestä fyysisestä toimintakyvyn laskusta johtuvia vaikeuksia Asiakkaan Heikentynyt, Selkeästi kotona selviytymisessä. Hyvä Romahtanut kunto mutta stabiili heikkenevä ─ Hauraus-raihnaus oireyhtymä on noin 7 %:lla kotona asuvista yli 65 vuotiaista, esiaste 45 %:lla Ennalta Kuntoutus- Ennakoiva Terveyden ehkäisevä ─ Kotona asuvista yli 65-vuotiaista 30 % ja 80-vuotiaista 50 % palvelun ylläpitävä Laitosintervalli ylläpito intensiivinen kaatuu ainakin kerran vuodessa tarve kuntoutus kuntoutus  Heikentynyt psykososiaalinen toimintakyky: Asiakkaat, joilla on Intensiivinen Pitkäkestoinen Intensiivinen psykososiaalisista syistä johtuvia vaikeuksia kotona Palvelun Kuntoilu, kuntoutus kevyt tehokuntoutus selviytymisessä. Esim. yksinäiset ja masentuneet iäkkäät luonne aktiivisuus Koti- / avo- kuntoutus / hoito henkilöt. painotteinen ─ Yli 65-vuotiaista 16-30 % kärsii jonkinasteisista Hyvinvointi ja Edistää mielenterveysongelmista. terveenä Ympärivuoro- terveyttä, Toimintakyvyn Hyöty- pysyminen, kautisen vähentää parantaminen logiikka vähentää hoidon kalliita sairaanhoidon välttäminen operaatioita kustannuksia 33
  • 34. 5.2 Kotiuttava kuntoutus Yhteenveto palvelustaKotiuttavan kuntoutuksen yhteenveto Palvelun kohderyhmäKotiuttavan kuntoutuksen palvelutuote on kohdistettu sairaalassa hoidetuilleiäkkäille henkilöille, jotka pyritään kotiuttamaan mahdollisimman nopeasti. PäivystystäTavoitteena on nopeuttaa asiakkaan kotiutumista ja näin lyhentää Lonkkamurtuma- AVH-potilaat kuormittavatkokonaishoitoaikaa. Onnistuessaan palvelu vähentää kunnan potilaat potilaatkokonaiskustannuksia hoitoajan lyhentyessä.Asiakasryhmiksi on valittu iäkkäät sairaalahoitoon joutuneet asiakkaat. Palvelu koostuu viidestä eri jaksostaAsiakasryhmät on segmentoitu kolmeen ryhmään : 1) aivoverenkierto-häiriöstä (AVH) johtuen sairaalaan joutuneet, 2) lonkkamurtuman johdosta Intensiivi- Ylläpitävä Seuranta-sairaalaan joutuneet, 3) sekä usein päivystyksessä epäselvästä syystä käyvät Arviointi jakso jakso jaksoiäkkäät asiakkaat. Asiakasryhmistä tavoitellaan niitä asiakkaita, joilleintensiivisestä kuntoutuksesta voidaan odottaa olevan suurinta hyötyä.Tavoitteena olisi lyhentää asiakkaiden hoitoaikaa siirtämällä heidät suoraan Palvelun peruskomponentitsairaanhoitopiiristä heti akuutin hoitovaiheen jälkeen sairas- ja veljeskotiinintensiiviseen kuntoutukseen. Näin voitaisiin aloittaa riittävän intensiivinen Laaja-alainen Hoitopäivä (Sisältääkuntoutus välittömästi akuuttihoidon jälkeen ja pyrkiä vähentämään Yksilökuntoutus moniammatillinen, yksilö- ja ryhmäterapianiäkkäiden henkilöiden palvelun alkamisen odottelusta johtuvaa ylimääräistä kotikäyntinä geriatrinen arviointi sekä hoidon)hoitoaikaa.Palvelutuote on rakennettu ohjelmaksi, joka pitää sisällään useita vaiheita Ryhmäkuntoutus Laaja-alainen arviointi Omaharjoitteluasiakkaan kuntoutumisen mukaisesti. Palvelun päävaihe on intensiivinen veljeskodilla kotonalaitoskuntoutusjakso, jonka tavoitteena on kotiutus. Kotiutumisen jälkeenvoidaan tukea asiakkaan kotona selviämistä ja varmistaa tulosten pysyvyys.Ajatuksena on, että sairas- ja veljeskodit voivat ottaa nykyistä Lisäkomponentit (päivätoiminta, avoryhmät, neuvonta, ruokailumahdollisuuskokonaisvaltaisemmin vastuuta asiakkaan kuntoutumisesta. veljeskodilla, yhteiset tapahtumat, kuntosali jne.) 34
  • 35. 5.2 Kotiuttava kuntoutus Palvelun kohderyhmät sekä asiakasvalinnan työkalutKotiuttavan kuntoutuksen kohderyhmäksi valikoitui kolme potilastyyppiä: Asiakasvalinta: Bayes-malli ja ICP-hoitopolku kuntoutukseen ohjaamisen työkaluina  AVH-potilaat: Aivoverenkiertohäiriön johdosta sairaalassa hoidetut iäkkäät asiakkaat.  Keinoja nopeuttaa akuutisti sairaalahoitoon joutuneen ihmisen ─ Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu on Suomessa vuosittain 14 kotiuttamista ovat kuntoutumiskelpoisuuden arviointi jo 000 uutta potilasta ja 8 000:lla infarkti toistuu akuuttivaiheessa, kuntoutusresurssien oikea kohdentaminen, kuntoutuksen varhainen aloittaminen (lyhennetään makuuttamista ─ Potilaista 45-50 % tarvitsisi kuntoutusta, mutta vain 5-10 % saa vuodeosastolla) ja kotikuntoutusohjelman laatiminen kotona kuntoutusta pärjäämisen tukemiseksi ─ AVH-potilaista 15 % jää pysyvään laitoshoitoon  Lääkärin kliinisen arvioinnin tukena voidaan käyttää Bayes-  Lonkkamurtuma: Lonkkamurtuman takia leikatut iäkkäät asiakkaat. luokittelijaa, jolloin varmistetaan se, että kuntoutukseen valikoituu ─ Lonkkamurtumapotilaita oli Suomessa vuonna 2009 yhteensä sellainen iäkäs potilas, joka eniten hyötyy tehokkaasta noin 7 200 kuntoutuksesta. SOVE-tulevaisuushankkeen yhteydessä on tarjottu mahdollisuus ottaa käyttöön asiakasvalintaa tukeva PREQ –sovellus ─ Lonkkamurtumapotilaiden sairaalahoitoon kuluu keskimäärin 50 (Proactive evidence for quality) joka pohjautuu Bayes - vuorokautta, josta ESH:n osuus on 10 vuorokautta verkkomalliin.* ─ Ennen lonkkamurtumaa kotona asuneista potilaista lähes 30 %  PREQ tekee eräänlaisen meta-analyysin, joka perustuu Bayes- päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon verkkomalliin. Sen pohja-aineistona on käytetty Suomessa tehtyä  Päivystystä kuormittavat: Useasti päivystystä ja TK-vastaanottoa tutkimusta iäkkään potilaan hoitoprosessia ennustavista tekijöistä työllistävät iäkkäät asiakkaat, joiden vuodeosasto/päivystys -kierre (n=574)* voitaisiin katkaista tehokkaalla kuntoutuksella. Tyypillisesti asiakkaita,  Malliin syötetään tietoja potilaasta, kuten sukupuoli, ikä, yksinäisyys, jotka eivät ole varsinaisesti sairaalahoidon tarpeessa, mutta eivät dementia, lääkkeet, kuulo, sokeritauti, syöpä, mahdollinen sekavuus täysin kotikuntoisia (sekavuutta, epäselvä diagnosoitava tai muu tai alipaino kotona selviytymistä estävä epäselvä tekijä)  Malli antaa ennusteen annettujen tietojen pohjalta: nopeasti kotiutettavat, kuntoutettavat, perushoidettavat. *Lisätiedot: Olli-Pekka Ryynänen, Itä-Suomen Yliopisto 35
  • 36. 5.2 Kotiuttava kuntoutus Post-operatiivisen kuntoutuksen hoitopolun keskeiset haasteetErityisesti iäkkään heikkokuntoisen asiakkaan kuntoutumisessa on oleellista, ettei hoitoviivettä pääse syntymään. Hoitoviiveen aikana potilas jää ilmankuntoutusta ja omatoiminen harjoittelu jää usein hyvin niukaksi heikentäen potilaan kuntoa entisestään. Ylimääräinen odotusaika kasvattaa kokonaishoitoaikaasekä laitoshoitoon joutumisen ja kuoleman riskiä.Hoitoviivettä voi aiheuttaa eri organisaatioiden välisten rajojen puutteellinen kommunikaatio sekä keskitetyn ohjauksen puute. Joidenkin terveyskeskustenkuntoutusresurssit voivat olla niin rajalliset, että asiakas joutuu odottamaan kuntoutuksen alkua pitkiäkin aikoja eikä riittävän intensiivistä kuntoutusta pystytätarjoamaan.Veljeskotien tavoitteena on kotiuttavan kuntoutuksen palvelun kautta vastaanottaa tavoiteltuun asiakasryhmään kuuluvat asiakkaat suoraan sairaanhoitopiiristäja kuntouttaa heidät kotona selviäviksi (ks. kuvan punainen linja). Näin veljeskodit pystyvät tarjoamaan sairaanhoitopiireille ja kunnille yhden lisävaihtoehdonpotilaiden post-operatiiviseen kuntouttamiseen. Tavoitteena on nostaa asiakkaiden kotiutumisastetta ja lyhentää kokonaishoidon kestoa.Tällaisesta toimintamallista löytyy esimerkkejä veljeskotikentästä muun muassa pääkaupunkiseudulta (Oulunkylän kuntoutussairaala, Helsingin kaupunki, HUS),Seinäjoelta (Kivipuron kuntoutuskoti, Seinäjoen kaupunki), Mikkelistä (Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Mikkelin kaupunki) sekä Haminasta (Kymen hoito- jakuntoutuskeskus, Kotkan kaupunki). ERIKOISSAIRAANHOITO TK-SAIRAALA JATKOHOITO Vanhainkoti / tehostettu palveluasuminen ESH ESH Kuntoutus / TK- Pitkäaikaishoito Asiakas Päivystys Kuntoutus- osasto Vuodeosasto vuodeosastolla osasto Koti Veljeskoti 36
  • 37. 5.3 PalveluTV Teknologiaselvityksen tausta ja tavoitteetHankkeen tausta Teknologiaselvityksen avulla vastattiin seuraaviin kysymyksiin:Osana sairas- ja veljeskotien palvelukonsepti ja tuotteistus –hanketta  Mitkä palvelut soveltuvat tarjottavaksi PalveluTV:n välityksellätehdään teknologiaesiselvitys jossa selvitetään PalveluTV:n  Minkälaisia kotikuntoutuksessa käytettäviä teknologiavaihtoehtojahyväksikäyttömahdollisuudet kotikuntoutuksen tukemisessa ja sen tekniset (PalveluTV) on tarjolla ja mitkä toimittajat niitä tarjoavattoteutusvaihtoehdot.  Mitkä vaihtoehdot (palveluratkaisu ja –toimittaja: laitteisto, sovellus, tietoliikenne ja tuki) soveltuvat sairas- ja veljeskotien tarpeisiinKäsitteellä PalveluTV tarkoitetaan tässä selvityksessä niitä teknisiä laitteita japalveluja joilla videokuva ja ääni siirretään kaksisuuntaisesti  Minkälaisilla toiminta- ja yhteistyömalleilla palvelua voi ja kannattaatietoliikenneverkkoja pitkin esimerkiksi sairas- ja veljeskotien sekä kotona tuottaaolevan kuntoutettavan vanhuksen välillä.Projektin tiedonkeruu toteutettiin suorittamalla kolme sairas- javeljeskotihaastattelua, yksi työpaja sekä toimittajahaastattelut. Projektintoteuttamiseen osallistuivat sairas- ja veljeskotien edustajat sekä Kuva 1: Esimerkki ratkaisukuvauksen arkkitehtuuristaBearingPointin konsultit.Teknologiaselvityksen tavoitteetTeknologiaselvityksen tavoitteena on saada tietoa kotona toteutettavankuntoutustoiminnan erilaisista toteuttamisvaihtoehdoista. Projektissakartoitetaan ja analysoidaan kysymyksiä jotka liittyvät etäyhteyden(videokuva ja ääni) hyödyntämisen mahdollisuuksiin ensisijassa sotainvalidienja myöhemmin myös muiden asiakasryhmien kotikuntoutuksessa. 37
  • 38. 5.3 PalveluTV Teknologiaselvityksen löydöksetMerkittävimmät löydökset ovat seuraavia Suositukset ja jatkotoimenpiteet  PalveluTV on hoitomuotona saanut erittäin innostuneen ja  Olennaista etenemisen (tarjouspyynnön) kannalta jatkossa on se, positiivisen vastaanoton asiakaskunnalta. mitkä ovat tavoiteltavalle ratkaisulle määritellyt ehdottomat  Markkinoiden kypsyystaso tarjottavista palvelukokonaisuuksista minimivaatimukset sekä kattavasti laadittu vaatimusmäärittely jotta terveydenhoitosegmenttiin vaihtelee suuresti. palvelutoimittaja pystyy mahdollisimman tarkasti siihen vastaamaan. Palveluintegraattoreilla on selkeästi parhaat edellytykset vastata  Ratkaisukokonaisuuden käyttöönottoa ja palvelutuotantoa tulisi asiakassegmentin erityistarpeisiin. suunnitella jo palvelutoimittajan valintaa tehdessä, palvelun käytön  Isommilla palvelutoimittajilla (esim. puhelinoperaattoreilla) on aloittaminen täydellä teholla ei onnistu ilman toiminnan tukea ja yleensä yrityssegmentille tarjottavana tuotteistetumpaa koulutusta käyttäjille. kokonaisuutta joka taas johtuu korkeamman kysynnän synnyttämästä  Tavoiteltavan palvelukokonaisuuden lopullinen rooli ja laajuus on markkinasta. Teleoperaattoritkaan eivät ole kuitenkaan lähteneet jatkossa selvitettävä: esim. laajentuuko käyttö muille sairas- ja tuotteistamaan terveydenhuollon palveluita ainakaan vielä. veljeskodeille?  Videoneuvottelun tuottaminen tuotteistettuna palveluna ─ Jos kyllä, niin riittääkö nykyiset minimivaatimukset ja miten terveydenhuoltotoimialalle on haasteellista koska asiakas ja hoidetaan palvelutuotanto? toimintaympäristöt ovat aina erilaiset. Hankalasti selvitettävät kaista-, palomuuri- ja yhteensopivuusongelmat ovat jarruttaneet markkinakehitystä. 38
  • 39. 5.3 PalveluTV Tausta ja tavoitteet PalveluTV:n yhteistyömallin kehittämisessäTausta TavoitteetSOVE-tulevaisuushankkeen rinnalla on toteutettu Valtiokonttorin Palvelu-TV:n yhteistyömalli projektin keskeisenä tavoitteena oli muodostaaneuvontapalveluiden kehittämishanketta, jossa tutkitaan interaktiivisen yhteistyömalli, jolla veljeskodit voivat tuottaa Palvelu-TV:n sisältöjätelevisiolaitteiston käyttämistä palveluiden tarjoamisen väylänä. Kyse on niin yhteistyössä sekä mahdollistaa kokemusten leviäminen kaikille veljeskodeille.sanotusta PalveluTV:stä, jonka avulla palveluita voidaan välittää asiakkaillevirtuaalisesti suoraan heidän kotiinsa. Projektissa keskityttiin voimakkaasti palveluihin ja prosesseihin yhteistyön näkökulmasta.Palvelu-TV projektissa on kolme osa-aluetta:  Tuotteistettuja palvelukokonaisuuksia sekä muita palveluja voidaan  Uusi neuvontapalvelu: palvelusisältökehitys ja yhteisen konseptin tukea myös hyvinvointiteknologioiden avulla. Hyvinvointiteknologiaa pilotointi hyödyntämällä voidaan avustaa arjessa selviämistä ja lisätä  Yhteistyömallin konseptointi: yhteistyön toimintatapojen turvallisuuden tunnetta ikääntyneelle ja hänen omaisille. kehittäminen  Veljeskodit voivat halutessaan täydentää omia palveluja Palvelu-TV:n  Tekninen alusta: teknisen alustan testaus ja käyttöönotto avulla. Palvelu-TV:llä voidaan sovituissa tapauksissa korvata myös osa kotikäynneistä.SOVE-tulevaisuushankkeen yhteydessä BearingPoint on osallistunut  Lisäksi erityisesti muistiasiakkaiden osalta veljeskodit voivat suositellaPalveluTV-hankkeen yhteistyömallin konseptointiin. ja tarvittaessa toimittaa myös muita kotona selviytymistä tukevia laitteita ja apuvälineitä. 39
  • 40. 5.3 PalveluTV Yhteistyömallin pääpiirteet ja projektin tuloksetSairas- ja veljeskodit voivat toimia yhteistyössä eri osa-alueilla. Näitä osa- Projektin tulokset ja hyödytalueita ovat ainakin:  Teknologia ja hankinnat Projektin tulokset  Palvelun tuotanto  Tuotekehitys ja konseptointi Parhaat käytännöt Yhteistyökonsepti Asiakasvalinta ja – Palvelumatriisi Palvelukuvaukset  Palvelun myynti ja markkinointi kuvattuna ryhmittely  AsiakasvalintaYhteistyö tuo erilaisia hyötyjä jotka liittyvät mm. Projektin hyödyt  Tuottavuuteen, laatuun sekä kustannusten alenemiseen Omaiset Asiakas Veljeskodit Kunta ─ Erityisosaaminen ja päällekkäisyyksien poisto  Etuuksien  Palveluvalikoiman  Ikäihmiset  Vaivaton turvaaminen koordinointi selviytyvät yhteydenpito ja  Markkinoille menon nopeuteen ja markkina-asemaan pidempään kotona kommunikointi  Avunsaanti ja  Yhteistyön hyödyt:  Osaamisen leviämiseen neuvonta parhaat käytännöt,  Pysyvään videoyhteydellä  Yksinäisyyden nopeus, laitoshoitoon  Yhtenäiseen teknologiaan ja standardiin kustannussäästöt siirtyminen tunteen lievittyminen  Tuotteistettu palvelu lykkääntyyYhteistyön haasteet  Turvallisuuden tunteen lisääminen  Tuo uutta  Tuotteistettu  Ennen laajamittaista yhteistyötä on kuitenkin monia asioita  Virkistyminen liiketoimintaa palvelu helpompi ostaa ratkaistavana jotka liittyvät mm.  Sosiaaliset kontaktien lisääntyminen/  Vastuiden sekä roolien jakoon ryhmäytyminen  Yhteistyön koordinointiin  Palvelun hyöty- ja ansaintalogiikkaan 40
  • 41. 6. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 6 Raportin sisältöRaportin sisältö Sivu1. Johdanto hankkeeseen 32. Markkinat ja kysynnän analysointi 153. Toiminnan tehostaminen 194. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 245. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29 5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32 5.2 Kotiuttava kuntoutus 34 5.3 PalveluTV 376. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43 6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 487. Hankekoordinaatio 50Liitteet 52 41
  • 42. 6. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio Tausta ja tavoitteetTausta TavoitteetTulevaisuudessa muuttuva asiakaskunta ja toimintaympäristö tulevat Hankkeen tavoitteena on luoda tiekartta kuntaan integroitumiseen jaasettamaan paineita veljeskotien toiminnalle. Tämä saattaa myös vaatia toiminnan uudelleen suuntaamiseen.muutoksia omistuksen tai yhteisömuodon suhteen, minkä vuoksi on hyväarvioida kaikki mahdolliset vaihtoehdot oman veljeskodin osalta ajoissa.  Hallinnollisen integraation (kuntaintegraatio) osalta tavoite on kuvata pääasialliset vaihtoehdot ja niihin vaikuttavat taustatekijät.Tulevaisuudessa kunta tulee olemaan merkittävä asiakas suurelle osalle Kuntaintegraatio käsikirjan tarkoitus on tukea veljeskotienveljeskodeista, jolloin myös palvelutarjonta tulee muokata vastaamaan päätöksentekoa esittelemällä tulevaisuuden mahdollisiakunnallista tarvetta. Useat veljeskodit ovat integroitumassa myös hallintomuotoja ja niihin liittyviä erityisvaatimuksia veljeskodinomistuksellisesti kuntaan. toiminnan kannalta.  Toiminnan uudelleensuuntaamisen tavoitteena on kuvata alueOikean vaihtoehdon valintaan vaikuttavat monet veljeskodille yksilölliset alueelta (asiakkaat, palvelut, henkilöstö, tilat & laitteet, investoinnit)asiat kuten kunnan tahtotila, palveluiden kysyntä sekä muut alueen miten muutos suunnitellaan ja viedään läpi vaiheistetusti. Tarkoituspalveluntarjoajat. Tästä syystä ei löydy yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, joka olisi on luoda selkeä ylätason malli muutoksen johtamiselle, jonka avullakaikille veljeskodeille optimaalinen. siirtyminen nykyisestä palvelutarjonnasta tahtotilan palvelurakenteeseen on mahdollisimman hallittua ja suoraviivaista. ─ Toiminnan uudelleensuuntaamisen yhteydessä käsitellään myös mitä veljeskotien on otettava huomioon siirtyessään tuottamaan tehostettua palveluasumista. Oman toiminnan muutosten lisäksi tulevaisuuden toimintaa suunniteltaessa on huomioitava esimerkiksi eri lait ja laatusuositukset. 42
  • 43. 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) Lähtökohdat veljeskotien hallinnollisten mallien tutkimiseenVeljeskotien nykytila Kuvatut hallinnolliset mallitSuurin osa veljeskodeista on tällä hetkellä itsenäisiä, voittoa Kuntaintegraatiohankkeessa kuvatun prosessin tavoitteena on auttaatavoittelemattomia säätiöitä tai yhdistyksiä. Tämä hallintomuoto on ollut veljeskoteja tunnistamaan ja toteuttamaan optimaalisin hallintoratkaisu,hyvin toimiva tähän asti, sillä suurin osa veljeskodeista on keskittynyt pääosin jonka avulla veljeskoti pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.veteraaniväestön palvelemiseen eikä varsinaista liiketoimintaa olla tähän asti Veljeskodin tilanne ja lähikuntien tahtotila määrittelevät kuitenkin lopultaharjoitettu laajassa mittakaavassa. mikä hallinnollinen vaihtoehto on optimaalisin kunkin kodin tulevaisuuden kannalta.Yhtiömuotoisten veljeskotien määrä on myös viime vuosina lisääntynyt,mutta niiden määrä on edelleen suhteellisen pieni. Yhtiöittämisen taustalla Hankkeen kuvatut vaihtoehtoiset mallit ovat:on usein ollut yhtiömuodon soveltuminen paremmin liiketoiminnanharjoittamiseen sekä toiminnan selkeyttäminen ja tehostaminen varsinkin  Itsenäinen toimijasuurissa laitoksissa.  In house -toimintamalli  Osittain in house -toimintamalliOulunkylän Kuntoutussairaala ja Kaunialan Sairaala ovat omalta osaltaankäynnistäneet eri tasoisten yhteistyöprojektien ja hallinnollisten muutosten  Osana kuntaatoteuttamisen yhteistyön lisäämiseksi kunnan kanssa. Lisäksi myös Jokaisen vaihtoehdon käsittely pitää sisällään seuraavat aiheet:Selkämeren Sairaskoti, Uudenkaarlepyyn Sairaskoti ja Ähtärin Veljeskoti ovataloittaneet vastaavanlaisten yhteistyöprojektien suunnittelun ja ovat näin  Yleinen kuvausolleet tämän hankkeen pilottikoteja.  Toimintaedellytykset  Hyödyt ja haasteetHallinnollisten muutosten läpivienti voi olla suhteellisen pitkä prosessi, minkätakia veljeskodin tulevaisuutta on hyvä alkaa miettimään hyvissä ajoin, vaikka  Vaikutukset veljeskodin toimintaanse ei välttämättä olisi vielä ajankohtaista. Esimerkiksi kunnan tahtotilan  Etenemismalliselvittäminen ja sopimusneuvottelut varsinkin puitesopimuksen osaltasamoin kuin sääntömuutosten tekeminen ja rekisteröiminen Patentti- jarekisterihallituksessa saattavat olla aikaa vieviä. 43
  • 44. 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) Toimintamallin kuvaus: Veljeskoti itsenäisenä toimijanaVeljeskoti voi pysyä myös tulevaisuudessa itsenäisenä yksikkönä, joka Vaikkakin itsenäisenä toimijana pysyminen vaatii suhteessa pienempiäkilpailee tasapuolisesti kunnan omien tuottajien ja muiden markkinoilla muutoksia muihin vaihtoehtoihin nähden, tulee veljeskodin muuttuvallaolevien toimijoiden kanssa. Tämä toimintamalli vaatii muihin vaihtoehtoihin asiakaskunnalla olemaan hyvin erilaiset vaatimukset suhteessanähden vähiten muutoksia. Valtiokonttorin kautta tulleeseen asiakaskuntaan.Veljeskoti voi tässä toimintamallissa valita yhteisömuodokseen joko säätiön,  Muun muassa palveluiden hinnoittelussa tulee olemaan muutoksia,yhdistyksen tai yhtiön. Yhtiöittämisen tarvetta on kuitenkin hyvä arvioida, sillä KELA ja kunnat eivät ole yleensä valmiita maksamaan samansillä liiketoimintaa harjoittaessa siihen liittyy useita hyötyjä. laajuisesta ja hintaisesta palvelusta kuin Valtiokonttori.  Mikäli veljeskoti haluaa pysyä kannattavana ja kilpailukykyisenä myösItsenäisenä toimijana veljeskoti säilyttää päätösvallan talon sisällä ja sillä on tulevaisuudessa, tulee veljeskodin leikata kustannuksia yleisesti.myös mahdollisuus palvella kaikkia mahdollisia palvelun ostajia ilman Tähän löytyy käytännön ohjeita SOVE Toiminnan tehostamisprojektinrajoituksia. käsikirjasta.Samalla kuitenkin veljeskodin tulot saattavat olla epävarmempia kuin muissatoimintamalleissa, sillä kunnan kanssa ei ole olemassa sopimusta, mikä KELA VALTIOKONTTORIvelvoittaisi kuntaa ostamaan palveluja veljeskodilta. Tästä johtuen tulevankysynnän ja asiakaspaikkojen ennakointi vaikeutuu ja merkittävä kunta-asiakas saattaa jättää kokonaan ostamatta palveluita veljeskodilta, suosienomia palveluntuottajiaan ja tytäryhteisöjä, joilta ostamiaan palveluita sen eitarvitse kilpailuttaa. VELJESKOTI Veljeskoti voi olla itsenäinen säätiö, yhdistys tai yhtiö, joka tuottaa ostopalveluita eri toimijoille KUNTA MUUT 44
  • 45. 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) Toimintamallin kuvaus: Veljeskoti In house -yksikkö kunnassaVeljeskoti voi pyrkiä välttämään kunnan kilpailutukset liittymällä kunnanin house -yksiköksi. Tämä vaatii lain mukaan, että veljeskoti siirtyy kunnanmääräysvallan alle, jolloin käytännössä kunta nimittää jatkossa veljeskodin VALTIOKONTTORI KUNTA/KUNNAThallituksen. Veljeskoti voinee tässä vaihtoehdossa valita joko säätiö-,yhdistys- tai yhtiömuodon. Veteraaniväestön asema Kunta voi ostaa turvataan veljeskodilta palveluitaToimintamallin suurin hyöty on kysynnän turvaamisen ja kunnan ilman kilpailutustasitouttamisen lisäksi, että hankintalain pykälän 10 perusteella hankintoja,jotka kunta tekee hankintayksikön sidosyksiköltä ei tarvitse kilpailuttaa. Tämä Pääosa palveluistasäästää huomattavasti veljeskodin henkilöstön aikaa ja tasaa palvelukysynnänvaihteluja. VELJESKOTI (SÄÄTIÖ/YHDISTYS/YHTIÖ)Tämän vaihtoehdon toteuttaminen on kuitenkin riippuvainen veljeskodinlähikuntien tahtotilasta. Joissain tapauksissa kunta saattaa olla halukas Veljeskoti tuottaa palveluita pääosin kunnalle jaottamaan veljeskodin sidosyksikökseen, mutta sen kysyntä veljeskodin Valtiokonttorille. Muille mahdollisille palvelun ostajilletuottamille palveluille ei välttämättä ole riittävä pitämään veljeskodin myynti on rajoitettua.käyttöastetta riittävän korkealla kannattavuuden säilyttämiseksi. VähäisessäTällaisessa tilanteessa hankintalaki muodostuu kriittiseksi tekijäksi, sillä sen määrinmukaan in house -asemassa oleva yksikkö saa myydä vain vähäisessä määrinliikevaihdosta muille mahdollisille palvelun ostajille. Tästä syystä MUUT MAHDOLLISET PALVELUN OSTAJATkuntaneuvottelujen aikana on tärkeä selvittää kunnan todellisen tarpeenmäärä veljeskodin palveluille ja harkita myös tarvittaessa palvelutarjonnan Palveluiden tuottaminen esimerkiksi KELAlle tai avoasiakkaille on rajoitettua.muokkaamista enemmän kunnan tarvetta vastaavaksi. Lisäksi on selvitettäväValtiokonttorin tarpeiden määrä palveluille. 45
  • 46. 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) Toimintamallin kuvaus: Veljeskoti osittain in house –mallissaOsittain in house -mallissa osa veljeskodin toiminnasta erotetaan omaksiyhtiökseen, jolloin veljeskoti voi samalla olla sekä kunnan in house yksikköettä vapailla markkinoilla oleva osakeyhtiö. Tämä voidaan käytännössä tehdä KELA MUUTkahdella eri tavalla:  Säätiö tai yhdistys voi myydä osan toiminnastaan osakeyhtiölle, jolloin se saa kaupasta myyntihinnan. Säätiö tai yhdistys voi täten käyttää näitä rahoja toteuttaakseen tavoitettaan. 100%Yksi täysin in-house yksikkönä toimimisen suurimmista haasteista on kunnan(ja muiden hankintayksiköiden) ulkopuolisten asiakkaiden palvelemista VELJESKOTIkoskevat rajoitukset. Tämän toimintamallin myötä tämä ongelma kuitenkinvältetään ja myös esimerkiksi yksityisiä ja KELAn asiakkaita pystytään Veljeskodin yhtiöitetty Veljeskodin itsenäinenpalvelemaan. osa pysyy itsenäisenä ja säätiö tai yhdistys osa toimii vapaasti toimii kunnan in-house 100%Toimintamalliin liittyy kuitenkin myös haasteita, sillä toteutus saattaa olla markkinoilla yksikkönäraskas organisaatiolle ja eri osien koordinoiminen saattaa olla haastavaavarsinkin pienessä yksikössä. 100% KUNTA/ KUNNAT VALTIOKONTTORI 46
  • 47. 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) Toimintamallin kuvaus: Veljeskodin täysi integroituminen kuntaanVeljeskoti voi myös integroitua täysin kunnan organisaatioon, jolloinveljeskoti tuottaa palveluita ainoastaan kunnalle. Osana kuntaa veljeskodin eitarvitse osallistua kunnan kilpailutuksiin, mikä on yksi suurimmista mallinhyödyistä.Tässä mallissa veljeskoti menettää kokonaan määräysvallan kunnalle, jokajatkossa tulee asettamaan kaikki veljeskodin toiminnalliset ja taloudelliset KUNTAtavoitteet. Toisaalta kunta vastaa myös käytännössä yksiköidensä veloista.Kuntaan integroitumisen päävaihtoehdot ovat periaatteessa liittyminenkokonaan kuntaan tai liikelaitoksen perustaminen. Näiden vaihtoehtojen 100%sisällä toimintaa voidaan tarkentaa tarpeen mukaan, kuten esimerkiksi niin,että veljeskoti on oma tulosyksikkönsä ja sillä on oma nimi, jolla se toimii.Tällöinkin se on juridisesti osa kuntaa. VELJESKOTI  Liikelaitos on kuitenkin tarkoitettu lähinnä liiketoiminnan Osana kuntaa veljeskoti harjoittamiseen. On hieman vaikea nähdä veljeskodin tyyppistä tuottaa käytännössä palveluja toimintaa liikelaitostoimintana, paremmin kyseeseen saattaisi ainoastaan kunnalle soveltua joku muu terveystoimen yksikkö. Liikelaitos ei ole itsenäinen yksikkö, joten sinänsä kyse ei ole organisatorisesti suuresta erosta. Olennaista kuitenkin on se, että liikelaitos perustetaan harjoittamaan liiketoimintaa. Jos toiminnalla on liiketoiminnan piirteitä, lienee liikelaitoksen muodostaminen perusteltua. Jos taas toiminta muistuttaa enemmän perinteistä julkista terveydenhoitoa, lienee perustellumpaa liittää veljeskoti osaksi muuta kunnan terveystoimea. 47
  • 48. 6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen Tausta ja tavoitteetTausta Työkirjan rakenneToiminnan uudelleen suuntaaminen toisenlaiseen palvelutarjontaan voi olla Tehostetun palveluasuminen (TPA) kuvaus ja vaatimukset toiminnalle.haastava prosessi, mikäli muutosta ei suunnitella huolellisesti. Veljeskotienmuutostilanteen takia koettiin tärkeäksi tarjota tukea tulevaisuuden TPA:n toimintaedellytyksiä on käsitelty seuraavista näkökulmista:toiminnan suunnitteluprosessiin. Veljeskotien muutostilanteessa asiakkaiden  Yleistäja palveluiden muuttuminen nosti esille monia kysymyksiä, joihin hankkeenavulla pyrittiin vastaamaan.  Hallinto  HenkilöstöTavoitteet ja tulokset  TilatToiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu –hankkeessa pyritään  Ydin- ja tukitoiminnotluomaan selkeä ylätason malli muutokselle, jonka avulla siirtyminen Toiminnan uudelleen suuntaaminen:nykyisestä palvelutarjonnasta tahtotilan palvelurakenteeseen onmahdollisimman suoraviivaista ja helppoa. Hankkeessa kuvattiin erityisesti  Yleistätehostetun palveluasumisen tuottamisen aloittamiseen liittyviä haasteita.  Nykytilan kartoittaminenMuutoksen suunnittelun avulla pyritään mm.:  Vision määrittäminen  Muutoksen suunnittelu  Auttaa veljeskoteja varautumaan tulevaisuuden muutoksiin ja haasteisiin mahdollisimman strukturoidulla ja fokusoidulla tavalla  Toteutus  Antaa toiminnalle selkeän suunnan  Mahdollistaa voimavarojen suuntaamiseen oikeisiin asioihin  Helpottaa sekä johdon että henkilöstön asemaa muutostilanteessa tekemällä toiminnasta selkeämpää ja ennakoitavampaa  Mahdollistaa aikataulujen tekemisen ajoissa, jolloin tarvittavat toimenpiteet ehditään tehdä ajoissa 48
  • 49. 6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen Toiminnan uudelleensuuntaamisen viitekehysSelkeän vision määrittäminen on erittäin tärkeää, sillä se kertoo mitä Jokaista vaihe on jaettu viiteen eri osa-alueeseen, jotka on huomioitavaveljeskoti tulee tekemään tulevaisuudessa ja ohjaa näin koko vaiheen toteutuksessa. Nämä ovat:muutosprosessia. Vision suunnittelun tulee olla riittävän konkreettista, jottase olisi mahdollisimman realistinen ja siitä olisi käytännössä hyötyä, mutta  Asiakkaat ja palvelutsamalla ei liian yksityiskohtainen, sillä tällöin yksityiskohtiin on helppo  Talous ja hinnoittelukompastua. Tärkeintä on määrittää mitä asiakkaita palvellaan  Henkilöstö ja osaaminentulevaisuudessa ja minkälainen kustannusrakenne tällöin on, jotta pystytään  Tilatymmärtämään mitkä oleellisimmat muutostarpeet ovat veljeskodintoiminnan kannalta. On myös varmistettava, että vision eri osa-alueet kuten  Toimintamallitalous ja henkilöstö, ovat linjassa keskenään. Vaikka suunnittelu tehdään osissa, on kuitenkin huomioitava, että lopputuloksena on synnyttävä yhtenäinen visio ja muutossuunnitelma, jossaPitkän aikavälin suunnittelu saattaa olla haastavaa, sillä tietoa on vähän ja kaikki osa-alueet muodostavat yhdessä järkevän kokonaisuuden. Tämänolosuhteet muuttuvat jatkuvasti ajan myötä. Visiota voidaan kuitenkin varmistamiseksi on tärkeä, että prosessin joka vaiheessa varmistetaan, osa-tarkentaa ja tarvittaessa muuttaa sitä mukaan kun tietoa saadaan lisää, joten alueiden yhteensopivuus iteraation kautta. Esimerkiksi vision tulisi perustuaalkuperäiseen visioon liittyvistä epävarmuustekijöistä ei kannata olla kysyntälähtöiseen palvelurakenteeseen, mutta on myös varmistettava, ettähuolissaan. palvelurakenne on taloudellisesti kannattava ja että veljeskodin henkilöstö jaToiminnan uudelleen suuntaaminen eri palvelurakenteeseen on suuri ja tilat ovat sopivat tulevaisuuden suunniteltuun palvelurakenteeseen.pitkäkestoinen muutos. Tästä syystä muutoksen suunnittelu kannattaa jakaa Toiminnan uudelleen suuntaamisprosessin helpottamiseksi hankkeessapienempiin osiin prosessin helpottamiseksi ja selkeyttämiseksi. Tässä luotiin myös Excel-pohjainen suunnittelutyökalu, jonka avulla pystytäänhankkeessa on prosessi jaettu neljään eri vaiheeseen: suunnittelemaan muutosprosessia ja kvantifioimaan eri vaihtoehtojen vaikutukset talouteen ja henkilöstöön jo suunnitteluvaiheessa. 1. Nykytilan kartoittaminen 2. Vision määrittäminen 3. Muutoksen suunnittelu 4. Toteutus 49
  • 50. 7. Hankekoordinaatio 7 Raportin sisältöRaportin sisältö Sivu1. Johdanto hankkeeseen 32. Markkinat ja kysynnän analysointi 153. Toiminnan tehostaminen 194. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 245. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29 5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32 5.2 Kotiuttava kuntoutus 34 5.3 PalveluTV 376. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43 6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 487. Hankekoordinaatio 50Liitteet 52 50
  • 51. 7. Hankekoordinaatio YhteenvetoTausta Hankekoordinaation tehtävätSOVE-tulevaisuushankkeen keston ja laajuuden takia oli tärkeää varmistaa  SOVE-tulevaisuushankkeen suunnittelu ja ohjaaminenriittävä koordinaatio eri hankekokonaisuuksien välillä. Samoin hankkeessa  Koulutukset eri hankkeisiin liittyen, esimerkiksi kuntaintegraatioon jamukana olevien osapuolten suuri määrä on luonut tarpeen jatkuvalle taloushankkeeseen liittyen.yhteydenpidolle ja tiedottamiselle.  Veljeskotikierrosten toteuttaminen hankkeen alussa (lähtötilanteen analyysi) sekä lopussa (hankkeen palaute ja tulevaisuuden tavoitteetHankekoordinaatio on myös luonut mahdollisuuden auttaa tarvittaessa ja suunnitelmat)varsinaisten hankkeiden työskentelyssä. Sen yhteydessä on myös paneuduttuyksittäisten veljeskotien haasteisiin ja autettu tarpeen mukaan.  Sairaanhoitopiirien kierros palvelukonsepti ja tuotteistaminen hankkeen tiedottamiseksi  Kuntakierros palvelukonsepti ja tuotteistaminen hankkeen tiedottamiseksi Kuvaaja 1: Hankekoordinaation rooli  Osallistuminen ohjausryhmätyöskentelyyn Ohjausryhmä ─ Suunnittelu ─ Raportointi Hankekoordinaattori  Yhteydenpito veljeskotien kanssa Hanke 1 Hanke 2 Hanke N  Tiedottaminen hankkeesta Projektipäällikkö Projektipäällikkö Projektipäällikkö  Seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen Projektiryhmä Projektiryhmä Projektiryhmä Osallistuvat Osallistuvat Osallistuvat veljeskodit veljeskodit veljeskodit 51
  • 52. Liitteet Raportin sisältöRaportin sisältö Sivu1. Johdanto hankkeeseen 32. Markkinat ja kysynnän analysointi 153. Toiminnan tehostaminen 194. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 245. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29 5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32 5.2 Kotiuttava kuntoutus 34 5.3 PalveluTV 376. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41 6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43 6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 487. Hankekoordinaatio 50Liitteet 52 52
  • 53. Liite 1 Kaikki sairas- ja veljeskoditPienet laitokset (18-34 paikkaa) Rovaniemen Veljes-Sairaskoti Nykarleby Sjukhem (Uusikaarlepyy) Bottenhavets Sjukhem (Selkämeren sairaskoti, Kristiinankaupunki) Saarenvire (Tornio) Ähtärin Veljeskoti Tammenlehväsäätiö – Honkala (Tampere) Lahden DiakonialaitosKeskisuuret laitokset (40-85 paikkaa) Rovaniemi Kymen Sotavammaisten tukiyhdistys (Hamina) Tornio Kitinkannus (Kannus) Ilveskoti (Hämeenlinna) Länsi-Suomen Diakonialaitoksen Sotainvalidien Sairaskoti ja Kuntoutuskeskus (Pori) Oulu Kalevalan Kuntoutuskoti (Kuhmo) Keski-Suomen sairaskotisäätiö (Jyväskylä) Oulainen Kivipuro (Seinäjoki) Kannus Kuhmo Laitilan Terveyskoti Uusikaarlepyy Iisalmi Lamminniemi (Somero) Kuopio SeinäjokiSuuret laitokset (89-200 paikkaa) Ähtäri Joensuu Kristiinankaupunki Jyväskylä Hämeenkyrö Oulunkylän sairaskotisäätiö (Helsinki) Tampere Mikkeli Pori Vetrea Terveys (Iisalmi, Joensuu, Kuopio) Hämeenlinna Kaunialan Sairaala (Kauniainen) Laitila Somero Lahti Kyyhkylä (Mikkeli) Hamina Tammenlehväsäätiö – Tammenlehväkeskus (Tampere) Kauniainen Helsinki Taukokangas (Oulainen) ODL (Oulu) 53
  • 54. Helsinki – Tammikuu 2012 54