SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014: Kaisa Simola

253 views
182 views

Published on

Kansallisella SAFIR2014-ydinturvallisuusohjelmalla halutaan taata, että Suomelle elintärkeän alan tutkimus ja asiantuntemus säilyvät maassamme. Tutkimusohjelman yhtenä tärkeänä tehtävänä on huolehtia korkeatasoisesta ja kansainvälisestä ydinturvallisuustutkimuksesta. Keskeistä on myös laskenta- ja koevalmiuksien ylläpitäminen sekä tutkimusinfran kehittäminen.

Published in: Technology
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
253
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014: Kaisa Simola

  1. 1. Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011 - 2014
  2. 2. 2 Luvanhaltijalla on velvollisuus osallistua sellaisen tutkimustoiminnan rahoittamiseen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jos ilmenee ydinlaitosten turvallisen käytön kannalta uusia seikkoja, joita ei ole ollut mahdollista ottaa ennalta huomioon, viranomaisten saatavilla on riittävästi ja kattavasti sellaista ydinteknistä asiantuntemusta ja muita valmiuksia, joita käyttäen voidaan tarvittaessa viivytyksettä selvittää tällaisten seikkojen merkitystä. (YEL 7a luku, 53a §)  Velvollisuudet täytetään maksamalla Valtion ydinjätehuoltorahastoon vuosittain erillismaksu  Valtion ydinjätehuoltorahasto rahoittaa kunakin vuonna jaettavissa olevin varoin tutkimushankkeita  Tutkimushankkeiden on oltava tieteellisesti korkeatasoisia, ja niiden tulokset on oltava julkaistavissa  Rahoitettavien hankkeiden piiriin eivät kuulu tutkimukset, jotka välittömästi liittyvät tässä laissa tarkoitettuun ydinenergian käytön valvontaan, lupakäsittelyyn tai lupahakemusaineiston valmisteluun Rahoitus: voimayhtiöt, KTM, VTT, STUK, muut rahoittajat. Rahoitus: VYR, VTT, muut rahoittajat. Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus
  3. 3. 3 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Luvanhaltijalla on velvollisuus osallistua sellaisen tutkimustoiminnan rahoittamiseen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jos ilmenee ydinlaitosten turvallisen käytön kannalta uusia seikkoja, joita ei ole ollut mahdollista ottaa ennalta huomioon, viranomaisten saatavilla on riittävästi ja kattavasti sellaista ydinteknistä asiantuntemusta ja muita valmiuksia, joita käyttäen voidaan tarvittaessa viivytyksettä selvittää tällaisten seikkojen merkitystä. (YEL 7a luku, 53a §)  Osaamisen ylläpitäminen: uusien osaajien kouluttaminen tutkimustyön kautta, asiantuntijoiden asiantuntemuksen säilyttäminen  Valmiudet / tutkimusinfrastruktuuri: laskentatyökalut, mittauslaitteet, suuret laitteistot  Korkeatasoinen ja kansainvälinen tutkimus: julkaisut, jatko-opinnäytteet, osallistuminen kansainvälisiin hankkeisiin, johtava rooli kansainvälisissä hankkeissa
  4. 4. 4 Ohjelmakauden 2011-2014 (SAFIR2014) toimintaympäristö ja haasteet  Ohjelmakaudella paljon aktiviteettia ydinvoimateollisuudessa: Loviisa 1:n ja 2:n automaatiouudistukset, Olkiluoto 3:n rakentaminen, Olkiluoto 4:n ja Hanhikivi 1:n laitoshankkeiden käynnistyminen, käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemus  Asiantuntijaresurssien tarpeen kasvu: Taustalla uudet laitoshankkeet ja toisaalta eläköityminen. TEM:n osaamistyöryhmän raportti (2012) ”yhteensä alalle tarvitaan vuoteen 2025 mennessä noin 2400 uutta henkilöä, joilla on oltava osaamista alan erityispiirteistä”  Keskeisten kokeellisten tutkimusympäristöjen uudistamistarve: VTT:n Otaniemen materiaalitutkimusvalmiudet, Lappeenrannan teknillisen yliopiston termohydrauliikkakoelaitteistot  Kansainvälinen yhteistyö: yhdenmukaistuvat turvallisuusvaatimukset ja valvontakäytännöt, eurooppalaisen tutkimuksen kehityssuunta kansallisten tutkimusohjelmien välisen yhteistyön kehittämiseksi
  5. 5. 5 Ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimusohjelma SAFIR2014 (2011-2014) Rahoitusrakenne:  Valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR): vuonna 2012 kerättiin luvanhaltijoilta 260 € / MW(th) => 5.6 M€  Tutkimuslaitokset > 33 % omaa rahoitusta => VTT 2.8 M€  Muut rahoituslähteet 1.6 M€ Ohjelman koko v. 2012: 10 M€ / n. 70 htv SAFIR-ohjelmien rahoituksen kehitys VYR-maksuvelvollisuuden ajalta. Merkittävä nousu 2010 ⇒ 2011 johtuu eduskunnan 1.7.2010 vahvistamista periaatepäätöksistä ja niistä seuranneesta VYR-rahoituksen kasvusta.
  6. 6. 6 SAFIR2014 vuonna 2012 Tutkimusalueet 1. Ihminen, organisaatio ja yhteiskunta 2. Automaatio ja valvomo 3. Polttoainetutkimus ja reaktorianalyysi 4. Termohydrauliikka 5. Vakavat onnettomuudet 6. Reaktoripiirin rakenteellinen turvallisuus 7. Rakennustekninen turvallisuus 8. Todennäköisyyspohjainen riskianalyysi (PRA) 9. Tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen 42 tutkimushanketta Tutkimushankkeisiin osallistuvat organisaatiot (2012):  VTT 50 htv  Aalto 8 htv  LUT 6 htv  Muut 4 htv
  7. 7. 7 Esimerkkejä tutkimuksen kansainvälisyydestä Törmäyskokeet VTT:llä kehitetyllä laitteistolla: simuloidaan lentokonetörmäyksiä ja tutkitaan teräsbetoniseinän käyttäytyminen pehmeän tai kovan ohjuksen törmäyksessä.  Hankkeessa mukana 8 ulkomaista yritystä, tutkimuslaitosta ja viranomaista Termohydrauliikkakokeet Lappeenrannan koelaitteistolla osana OECD:n kansainvälistä hanketta, jossa tutkitaan nykyisten ja tulevien PWR-laitosten termohydraulisia turvallisuusasioita.  Hankkeessa mukana osallistujia 14 eri maasta (Eurooppa, USA, Japani, Korea, Kiina) SERPENT-reaktorifysiikkaohjelman kehitystyö VTT:llä.  Käyttäjiä 27 maassa
  8. 8. 8 Yhteenveto Ydinvoimalaitosten turvallisuuden tutkimusohjelma perustuu ydinenergialakiin. Ohjelman VYR-rahoitus määräytyy laitosten nimellislämpötehojen (tai laitos- vaihtoehtojen suurimman lämpötehon) mukaan. VTT on toinen suuri rahoittaja. Käynnissä olevan SAFIR2014-ohjelman laajuus on n. 10 M€/v ja 70 htv/v Tärkeät tehtävät:  Asiantuntemuksen ylläpito ja uusien osaajien kouluttaminen Julkinen, tarvelähtöinen tutkimus tarjoaa erinomaisen ympäristön uusien osaajien kouluttamiseen. Vuosina 2011-2012 ohjelmassa tehty 12 DI/maisterin opinnäytettä ja kolme jatko-opinnäytettä.  Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus Lähes kaikilla hankkeilla on kansainvälistä yhteistyötä. Vuosien 2011-2012 tutkimustuloksia on raportoitu yli 500 julkaisussa (tutkimusraportit, lehtiartikkelit, konferenssipaperit).  Tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen ja uudistaminen Asiantuntijaresurssien lisäksi huolehditaan siitä, että Suomen viranomaisilla ja luvanhaltijoilla on lähietäisyydellä käytettävissä ajantasaisia analysointi-, mittaus- ja testauslaitteita.
  9. 9. 9 Kiitos! http://safir2014.vtt.fi
  10. 10. 10 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa

×