Your SlideShare is downloading. ×
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa

563

Published on

Deloitten Sitralle laatimassa kansainvälisessä selvityksessä kartoitettiin valtion konserniohjauksen eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia seitsemässä maassa. Selvitys osoittaa, että joihinkin …

Deloitten Sitralle laatimassa kansainvälisessä selvityksessä kartoitettiin valtion konserniohjauksen eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia seitsemässä maassa. Selvitys osoittaa, että joihinkin konserniohjauksen osa-alueisiin Suomen on mahdollista löytää kehittämistukea muista Euroopan maista. Konsernihallinnon laajempi käyttöönotto edellyttää sosiaalisia innovaatioita ja tarjoaa täten Suomelle myös mahdollisuuden toimia edelläkävijänä julkishallinnon uudistamisessa.

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
563
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Konserniohjauksen kehittäminen Euroopan maiden valtionhallinnossa Image for illustrative purposes only Kokemuksia Tanskasta, Iso- Britanniasta, Hollannista, Norjasta, Ranskasta, Tšekistä ja Virosta Helsinki 28.1.2010 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 2. Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin valtionhallinnon konserniohjauksen kehittämisen suuntauksia seitsemässä Euroopan valtiossa (Tanska, Iso-Britannia, Hollanti, Tšekki, Ranska, Viro ja Norja). Tutkimuksen osa-alueina selvitettiin maiden kokemuksia yhteisistä policyistä, prosesseista, palveluista sekä yleisestä konsernihallinnosta. Tutkimusraportin osat ovat: 1. Kuvaukset yhteisistä policyistä, prosesseista ja palveluista maittain 2. Vertailu maiden konserniohjauksen käytännöistä 3. Yhteenveto tärkeimmistä kehittämishankkeista 4. Johtopäätökset Suomen konserniohjauksen kehittämisessä Tutkimuksessa havaittiin, että konserniohjaus on keskeinen valtionhallinnon kehittämissuuntaus ainoastaan yhdessä tutkituista maista, Tanskassa. Eri maiden hallintokulttuurit ja historia ovat lisäksi muokanneet tutkittujen maiden poliittisista ja hallinnollisista käytännöistä huomattavasti toisistaan ja Suomen mallista poikkeavia. Mainituista syistä on vaikea muodostaa suoria johtopäätöksiä tutkittujen maiden käytäntöjen soveltuvuudesta Suomen konserniohjauksen kehittämisessä. Historiallisista ja kulttuurista eroista huolimatta useimmista tutkituista maista voidaan löytää käytäntöjä ja kehittämissuuntauksia, jotka ovat hyödyllisiä pohdittaessa valtion konserniohjauksen vahvistamiseen liittyviä kysymyksiä Suomessa. Yleisen konsernihallinnon osalta hyviä käytäntöjä on löydettävissä mm. Isosta-Britanniasta (Prime Minister’s Delivery Unit), Norjasta (hallintoministeriö) ja Tšekistä (Smart Administration Initiative). Yhteisten policyjen osalta opittavaa on varmasti eri maiden yhteisestä IT-politiikasta, Tanskan IT-hankkeiden suunnittelun kehittämisestä (Business caset) sekä Tšekin lainvalmistelun kehittämisestä (vaikutusten arviointi). Prosessien osalta mielenkiintoista kehitystyötä on tehty mm. Virossa (lainvalmistelu ja kansalaisten osallistuminen) ja Norjassa (IT- hankkeiden arviointi ja seuranta). Palvelukeskusten osalta lähemmän tutustumisen arvoinen uudistus on valtion IT- keskus Tanskassa (Statens IT). Tutkimuksen johtopäätösosassa on arvioitu Suomen konserniohjauksen kehittämisen tärkeimpiä haasteita sekä arvioitu, mitä eri maista on opittavissa konserniohjauksen kehittämiseen liittyen. 2 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 3. Esipuhe Sitra on käynnistänyt vuoden 2010 alussa nelivuotisen Julkishallinnon johtamisohjelman. Ohjelman visiona on nostaa suomalainen julkishallinto uudistumisen kansainväliseksi edelläkävijäksi. Ohjelman tavoitteet ovat: • Kasvattaa hyvinvointia lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja valinnanvapautta. • Kehittää monituottajamalleja, jotka lisäävät tuottavuutta ja synnyttävät uutta liiketoimintaa. • Vahvistaa julkishallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja päätöksentekoa. • Luoda ihmiskeskeisempää ja tehokkaampaa julkista hallintoa johtajuutta kehittämällä. Nykyisessä hallintomallissa kunnilla ja laaja itsehallinto ja myös ministeriöt toimivat suhteellisen itsenäisesti omilla hallinnonaloillaan. Tulosohjaus ja erikoistuminen ovat johtaneet hallinnon siiloutumiseen ja osaoptimointiin. Kansalaisten palvelutarpeet eivät pilkkoudu helposti hallittaviksi osakokonaisuuksiksi ja tästä syystä useat kunnat ovat ryhtyneet kehittämään elämänkaaripalveluja. Ongelmaksi muodostuu se, että vastaavaa elämänkaariajattelua ei ole ministeriöiden välillä. Laadun ja tuottavuuden parantaminen edellyttää horisontaalisen yhteistyön lisäämistä. Myös yhteisillä prosesseilla voidaan parantaa tuottavuutta ja laatua, esimerkkinä vaikkapa lainsäädäntöprosessi. Eräissä asioissa, kuten tieto- ja viestintäteknologiassa, voidaan keskitetyllä päätöksenteolla päästä parempiin tuloksiin ja jopa luoda edellytyksiä uuden palveluliiketoiminnan syntymiselle. Ohjelma on ottanut yhdeksi tehtäväkseen kartoittaa mahdollisuuksia valtion konserniohjauksen ja jopa konsernihallinnon kehittämiseksi. Tavoitteena on tuoda syksyllä 2010 keskusteluun muutamia rakenteellisia vaihtoehtoja konserniohjauksen kehittämiseksi. Käsillä olevassa kansainvälisessä selvityksessä on kartoitettu eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia konserniohjauksen osalta. Selvitys palvelee osaltaan Sitran työtä. Se myös osoittaa, että mahdollisuus edelläkävijyyteen konserniajattelun osalta on olemassa. 3 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 4. Esipuhe Selvityksen on toteuttanut Deloitte. Haluan esittää parhaimmat kiitokseni Deloitten tiimille Markku Harrinvirta, Maria Magi ja Lauri Byckling erittäin ammattimaisesta otteesta ja hyvästä yhteistyöstä kauttaaltaan. Julkishallinnon johtamisohjelmassa työtä on ohjannut allekirjoittaneen ohella Jonna Stenman sekä loppuvaiheessa myös Sari Heinonen-Lindqvist. Kiitän myös heitä aktiivisesta panoksesta. Juha Kostiainen Ohjelmajohtaja Sitra Julkishallinnon johtamisohjelma 4 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 5. Sisällysluettelo Selvityksen tavoitteet ja toteutus 5 Kokemuksia konserniohjauksesta 7 • Tanska 8 • Iso- Britannia 16 • Hollanti 23 • Tšekki 29 • Ranska 34 • Viro 41 • Norja 48 Konserniohjausmallien vertailua 54 Yhteenveto konserniohjauksen käytännöistä 58 Liite: Tutkimuskysymykset 65 5 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 6. Selvityksen tavoitteet ja toteutus © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 7. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Tähän tutkimusraporttiin on koottu tutkimustulokset valtionhallinnon konserniohjaukseen liittyvistä käytännöistä ja kokemuksista seitsemästä Euroopan maasta. Tarkasteltavat maat ovat Tanska, Iso-Britannia, Hollanti, Tšekki, Ranska, Viro ja Norja. Alue- ja paikallishallinnon konserniohjauskäytännöt eivät olleet tämän selvityksen kohteena, mutta niistäkin on kirjattu joitakin esille tulleita havaintoja. Dokumentin sisältö perustuu Deloitten eri maissa toimivien asiantuntijoiden haastatteluihin sekä valittujen maiden virallisiin asiakirjoihin ja Internet-sivuihin. Selvityksen kokoamisesta vastasivat Deloitten Markku Harrinvirta, Maria Magi ja Lauri Byckling. Sitra on ohjannut selvitystyötä erityisesti selvityksen tavoiteasetantaan liittyen ja maiden valintaan liittyen. Sitran edustajina työn ohjauksesta vastasivat Juha Kostiainen ja Jonna Stenman. Selvitystä tehtiin joulukuusta 2009 tammikuun loppuun 2010. Selvityksen tavoitteena oli luoda yleiskuva valtionhallinnon konserniohjauksen kehittämisen tilanteesta ja keskeisistä kehittämishankkeista valituissa Euroopan maissa. Konserniohjauksella viitataan menettelyihin, joilla pyritään lisäämään hallinnon päätöksenteon, päätösten toimeenpanon ja muun toiminnan yhtenäisyyttä. Konserniohjauksen vahvistamisen muotoja voivat olla päätöksenteon keskittäminen, ministeriöiden yhteistoiminnan lisääminen, prosessien yhtenäistäminen sekä palvelujen keskittäminen. Konserniohjausmalleja tarkasteltiin valituissa maissa kolmesta näkökulmasta: 1. Yhteiset politiikat (policyt) 2. Yhteiset prosessit 3. Yhteiset palvelut Selvityksessä kartoitettiin mm., millä alueilla yhteisiä politiikkoja, prosesseja tai palveluita kohdemaissa on, kuka vastaa näiden toimeenpanosta ja johtamisesta sekä kuinka pakollisia näiden noudattaminen on valtionhallinnon eri toimijoille. Lisäksi selvitettiin kehittämistoimet ja kehittämisen näkymät mainittuihin kolmeen ulottuvuutteen liittyen. Tarkemmat tutkimuskysymykset löytyvät liitteestä. Tässä raportissa jokaisesta tutkitusta maasta on esitetty tärkeimmät konserniohjaukseen liittyvät löydökset. Raportin lopun yhteenvedoissa maita on myös vertailtu keskenään konserniohjauksen kehitysasteen perusteella. Lisäksi on esitetty yhteenveto tärkeimmistä konserniohjaukseen liittyvistä kehittämistoimista sekä johtopäätökset Suomen valtion konserniohjauksen kehittämiselle. 7 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 8. Kokemuksia konserniohjauksen kehittämisestä © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 9. Konserniohjaus Tanskassa 9 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 10. Tanska Konsernihallinto • Hallinnossa valmistelun, ohjauksen ja toiminnan • Tanskassa on kehitetty konsernihallintoa vertailumaita yhtenäisyyttä lisääviä toimijoita ovat enemmän, mutta tästä huolimatta konserniohjaus on valtiovarainministeriö ja sen alainen hallinnon löyhää ja perustuu vapaaehtoisuuteen kehittämisvirasto (The Danish Agency for • Ministeriöillä on päätäntävalta oman hallinnonalansa Governmental Management) kehittämishankkeista ja suunnitelmista • Yksi valtiovarainministeriön tehtävistä on edistää • Yhteisten policyjen ja prosessien noudattaminen on valtionhallinnon organisaatioiden tehokkuutta ministeriöille vapaaehtoista konserniohjauksen avulla • Tanskassa ei ole vahvaa ohjelmajohtamista vaikka • Valtiovarainministeriö vastaa valtionhallinnon yhteisten tämän tarpeellisuudesta keskustellaan runsaasti policyjen (esim. IT-politiikka, julkishallinnon uudistusohjelma) ja prosessien (esim. budjettiprosessi, hankinnat) muodostamisesta Konsernihallinnon kehityssuuntia • Valtiovarainministeriön alainen hallinnon • Erityisesti palvelukeskuksien palveluihin liittyviä kehittämisvirasto toimeenpanee ministeriön yhteisiä prosesseja tullaan kehittämään konserniohjaukseen liittyviä aloitteita • Ministeriöiden välistä siiloutumista pyritään estämään • Virasto toteuttaa myös hallinnonalarajat ylittäviä IT- ja vähentämään omalla toimintaohjelmalla hankkeita • Hallinnonalarajat ylittävien prosessien määritteleminen ja kehittäminen nähdään turhana, jos ministeriöt eivät suostu tai kykene tekemään yhteistyötä 10 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 11. Tanska Yhteiset policyt 1/2 • Tanskassa on kehitetty erityisesti valtionhallinnon • Yhteinen IT-politiikka sisältää myös julkisen hallinnon yhteistä IT-politiikkaa. Muita yhteisiä politiikkoja on sähköisten palveluiden yhteiset standardit niukasti • IT-standardit ovat suosituksia ja niiden • Valtiovarainministeriö määrittelee yhteisiä linjavetoja käyttöönotto on ministeriöiden omassa valtionhallinnon taloushallintoon ja taloussuunnitteluun harkinnassa (ministeriöillä on vastuu oman liittyen hallinnonalansa kehittämishankkeista ja • Budjettisuunnittelu muodostaa valtionhallinnon strategian laatimisesta) suunnittelun ja johtamisen ytimen (tulosohjaus, • Yhteisten standardien noudattamiseen koko tulossopimukset, tulostavoitteet) valtionhallinnossa on vielä pitkä matka • Myös IT-arkkitehtuurille ja prosesseille on olemassa Valtionhallinnon yhteinen IT-politiikka yhteiset standardit. Niitä ei kuitenkaan toistaiseksi noudateta laajasti • Valtiovarainministeriö on yhteisestä IT-politiikasta vastaava ministeriö • IT-politiikkaa käsittelevä strategia laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan • IT-politiikka kattaa kaikki valtion virastot ja paikallishallinnon • Politiikan erityispainopiste on hallinnonalat ylittävässä toiminnassa • Valtiovarainministeriö tekee yhteistyötä alue- ja paikallishallinnosta vastaavan ministeriön kanssa IT-politiikan strategiset prioriteettialueet 11 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 12. Tanska Yhteiset policyt 2/2 IT-hankkeiden toteutussuunnitelma Toimialakohtainen IT-hankkeiden ohjaaminen • Valtiovarainministeriö vaatii ministeriöiden sähköisiltä • Valtionhallinnon sähköistämistä ohjataan määriteltyjen hankkeilta toteutussuunnitelman, mikäli ne ovat toimialojen/prioriteettialueiden (individual domain euromäärältään merkittäviä areas) avulla. Toimialat käsittävät tavallisesti tehtäviä • Suunnitelman sisältö on yksityiskohtainen ja tarkkaan ja palveluita, joita tuottavat useat eri viranomaiset määritelty: suunnitelmien tulee sisältää riskit, hyödyt, • Esimerkkejä toimialoista: budjetin, taloustiedot, kustannukset ja aikataulun • Terveydenhuolto (Health Area) • Parlamentin valiokunta käy ministeriöiden esittämät • Lapset ja lapsiperheet (Children’s Area) suunnitelmat läpi ja hyväksyy ne (voi myös palauttaa • Toimialoille perustetaan sähköistämisen lautakunnat valmisteluun) (digitalization boards). Näiden tehtävänä on edistää • Hankkeiden toteutumista asetettujen tavoitteiden hallinnonalarajat ylittävien IT-hankkeiden toteutusta. mukaisesti seurataan Toimialueilla tehdään ensimmäinen priorisointi toteutettavista hankkeista Innovaatioiden referenssipankki • Valtionhallinnossa on pyritty luomaan myös järjestelmää, jolla innovaatiot ja hyvät käytännöt saataisiin levitettyä laajemmalle hallintoon. Tämä on suunniteltu toteutettavaksi innovaatioiden referenssinpankin avulla, joka sisältää kuvauksen toimintatavasta ja teknologiasta sekä soveltamisesta 12 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 13. Tanska Yhteiset prosessit • Tanskassa on määritelty muutamia hallinnonalat Julkishallinnon uudistusohjelma (FORM) ylittäviä, yhteisiä prosesseja (dokumenttien hallinta, • Uudistusohjelman tavoitteena on luoda kokonaiskuva julkiset hankinnat, palkkahallinto) Tanskan julkisen sektorin prosesseista • Jokaisella ministeriöllä on omat prosessinsa • Ohjelmassa kartoitetaan ja kootaan yhteen kaikki hallinnonalan virastoille ja laitoksille julkisen sektorin olemassa olevien prosessien • Budjetointiprosessin ja taloushallinnon raportoinnin kuvaukset minimivaatimuksista säädetään lainsäädännöllä • Prosessikuvauksista kootaan ”prosessikirjasto” • Ministeriöt vertailevat keskenään parhaita käytäntöjä • Prosesseja tarkastellaan sähköisen asioinnin ja oppivat toisiltaan näkökulmasta: mitkä manuaalisista prosesseista • Valtiovarainministeriö pyrkii edistämään parhaiden voitaisiin sähköistää käytäntöjen leviämistä ja käyttöönottoa informaatio- ohjauksen keinoin (parhaiden käytäntöjen paikantaminen ja niistä tiedottaminen raporttien tai Julkiset hankinnat muiden julkaisujen muodossa) • Valtion hankinnat ja hankintaprosessi on pyritty • Ministeriöt eivät ole velvollisia noudattamaan keskittämään (esim. IT-hankinnat). Hankintojen valtiovarainministeriön suosittelemia parhaita suunnitelmallisuutta on lisätty mm. tiedottamalla käytäntöjä tulevista hankinnoista. Hankintojen kohdalla on kyse pikemminkin yhteisen prosessin määrittelemisestä kuin palvelukeskuksesta 13 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 14. Tanska Yhteiset palvelut • Tanskassa on yksi koko valtionhallinnolle yhteinen IT- Palvelukeskuksiin liittyviä kehittämishankkeita palvelukeskus (Statens IT) • Talous- ja henkilöstöhallintoa on pyritty keskittämään • Ministeriöt ovat rakentaneet omia palvelukeskuksia palvelukeskukseen. Keskittämisessä on ollut ongelmia hallinnonaloilleen (talous- ja henkilöstöhallinto) ja erityisesti henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet henkilöstöhallinnon keskittämistä IT-palvelukeskus (Statens IT) • Palvelukeskus on tarkoitus perustaa hallinnon kehittämisviraston yhteyteen (Agency for • Toimii valtiovarainministeriön alaisena Governmental Management) • Palvelukeskus tarjoaa IT-palveluita ja tukea 15 ministeriöille ja niiden hallinnonalojen toimijoille. Palvelukeskus vastaa myös yhteisten IT-ratkaisujen ja Henkilöstöpolitiikka järjestelmien kehittämisestä • Valtionhallinnon henkilöstöpolitiikasta vastaa oma • Palvelukeskuksella on saatu aikaan merkittäviä erillinen yksikkönsä (valtion työmarkkinalaitos). säästöjä Työmarkkinalaitoksen tehtävänä on neuvotella henkilöstöpolitiikasta järjestöjen kanssa • Strateginen päämäärä on saada aikaan yhtenäinen IT- teknologia ja sovellukset valtiohallinnolle • Tavoitteena on saavuttaa tämä päämäärä vuoteen 2012 mennessä • Yhtenäinen IT-teknologia ja sovellukset kattaisivat valtionhallinnon IT-palvelut, toimistoteknologian, dokumentin hallinnan, sähköpostisovellukset, tiedon varastoinnin, tiedon siirron ja tietoturvan 14 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 15. Tanska Linkit • Hallituksen IT- ja viestintäpolitiikka: http://en.itst.dk/ • Sähköisen hallinnon strategia (Danish eGovernment strategy): http://modernisering.dk/da/english/ • Valtiovarainministeriö: http://uk.fm.dk/ • Valtionhallinnon IT-palvelukeskus (Statens IT): http://www.statens-it.dk/ • Hallinnon kehittämisvirasto (Agency for Governmental Management): http://www.oes.dk/sw353.asp 15 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 16. Tanska Yhteenveto • Valtiovarainministeriö on keskeinen toimija Tanskan konsernihallinnon ohjaajana Konsernihallinto • Tanskassa on kehitetty konsernihallintoa vertailumaita enemmän, mutta tästä huolimatta konserniohjaus on löyhää ja perustuu vapaaehtoisuuteen • Tanskassa on kehitetty erityisesti valtionhallinnon yhteistä IT-politiikkaa ja sitä tukevia työkaluja sekä toimintatapoja Yhteiset policyt • Valtiovarainministeriö määrittelee yhteisiä linjavetoja valtionhallinnon taloushallintoon, taloussuunnitteluun sekä konserniohjaukseen liittyen • Tanskassa on määritelty muutamia hallinnonalat ylittäviä, yhteisiä prosesseja. Jokaisella ministeriöllä on omat prosessinsa hallinnonalansa virastoille ja laitoksille Yhteiset prosessit • Julkishallinnon uudistusohjelman tavoitteena on luoda kokonaiskuva Tanskan julkisen sektorin prosesseista ja kootaan yhteen kaikki olemassa olevat prosessikuvaukset • Tanskassa on yksi koko valtionhallinnolle yhteinen IT-palvelukeskus Yhteiset palvelut • Tanskaan pyritään luomaan hallinnonalarajat ylittävä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tarjoava palvelukeskus 16 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 17. Konserniohjaus Isossa- Britanniassa © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 18. Iso-Britannia Konsernihallinto • Ison-Britannian hallinto ei ole poliittisen järjestelmän • Strategiayksikön (Strategy Unit) tehtävänä on tukea tavoin erityisen keskittynyt pääministeriä strategiatyössä ja toimia neuvonantajana, • Konserniohjaus on löyhää ja ministeriöiden omaan tukea ministeriöitä strategiatyössä sekä tunnistaa tahtoon nojaavaa, hallinnosta puuttuu vahva kokoava valtion keskeisiä haasteita toimija • Prime Minister’s Office tukee pääministeriä hallituksen • Hallinnossa valmistelun, ohjauksen ja toiminnan strategian muotoilussa ja toteutuksessa yhtenäisyyttä lisääviä toimijoita ovat Prime Minister’s • Ministeriöillä (Departments) on Isossa-Britanniassa Office, Cabinet Office ja valtiovarainministeriö pitkälle itsenäinen rooli politiikan määrittelyssä ja (Treasury) toteutuksessa (ml. palkat ja henkilöstöhallinto) • Valtiovarainministeriö johtaa valtion budjetin laadintaa ja ministeriöllä on kontrollivalta muiden ministeriöiden rahan käyttöön ja suunnitteluun • Cabinet Officen rooliin kuuluu koordinoida valtion organisaatioiden toimintaa ja kannustaa yhtenäisen strategian noudattamiseen 18 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 19. Iso-Britannia Yhteiset policyt • Cabinet Office tukee pääministerin toimintoja ja • Valtiolla on olemassa tietohallintojohtaja (Government huolehtii mm. yhteisistä tietopalveluista Chief Information Officer) • Cabinet Office pyrkii yhtenäistämään • Palvelukeskusten osalta on tavoiteltu yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa ja hallinnon uudistuksia sekä politiikkaa, mutta tämä ei ole toistaiseksi toteutunut tarttumaan ajankohtaisiin erityiskysymyksiin mm. • Valtiolla on käytössä tulospalkkausjärjestelmä perustamalla erillisiä Task Force -yksiköitä (bonusjärjestelmä). Järjestelmän ongelmana on se, että • Henkilöstöhallinnon osalta on olemassa yhteisiä bonus on käytännössä kaikille saman suuruinen linjauksia, mutta niiden noudattamista ei valvota tiukasti • Valtion yhteisten IT-standardien määritteleminen on ollut pitkään tavoitteena, mutta toistaiseksi tähän ei ole päästy • Ministeriöt määrittävät itsenäisesti omat IT-ratkaisunsa 19 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 20. Iso-Britannia Yhteiset prosessit • Ministeriöille sovitaan palvelusopimukset, joiden • Valtaosa tulosohjauksesta tapahtuu ministeriöiden toteutumista arvioidaan ja seurataan. Seurannasta omassa vallassa vastaa Cabinet Office • Määrärahojen käytöstä päätetään vuosittain, mutta • Valtiovarainministeriö vastaa valtion talousarvion kerran kolmessa vuodessa tehdään yksityiskohtaisempi laadinnasta tarkastelu menojen tasosta ja kohdentumisesta • Ministeriöiden vallassa kuitenkin on, miten (comprehensive spending review) seurannassa saatuun palautteeseen vastataan • Poikkihallinnollinen toiminta ei ole toistaiseksi riittävää, • Tulosohjauksessa keskeinen toimija on Prime ministeriöt eivät toimi yhteistyössä, eikä niillä ole Minister’s Delivery Unit (sijoitettu yhteisiä strategioita valtiovarainministeriöön), joka asettaa ministeriöille ja • Prosessien tukena ei ole erityisiä sähköisiä välineitä virastoille kvantitatiiviset suoritetavoitteet ja muut tulostavoitteet keskeisten palvelualueiden osalta 20 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 21. Iso-Britannia Yhteiset palvelut • Palvelukeskukset on tunnistettu kehittämisen kohteena • Todennäköinen suuntaus on hallinnonaloittamisten jo vuosia sitten. Mm. Cabinet Office on ajanut palvelukeskusten suuntaan. Ministeriöt ovat suuria ja palvelukeskuksien perustamista esimerkiksi valtion niissä palvelujen keskittämisellä ja järkeistämisellä on hankinnoille, kiinteistöille, henkilöstöhallinnolle ja saavutettavissa merkittävät hyödyt taloushallinnolle • Suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä useissa • Joitain hallinnonalakohtaisia keskitettyjä palveluja on ministeriöissä perustettu virastojen omina ponnistuksina 21 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 22. Iso-Britannia Linkit • Cabinet Officen kotisivu http://www.cabinetoffice.gov.uk/ • Cabinet officen open source toimintaohjelma http:/www.cabinetoffice.gov.uk/government_it/open_source.aspx/ • Tietoa Prime Minister’s Delivery Unitista http://www.pmdudeputydirectors.co.uk/print2.asp?page=Welcome 22 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 23. Iso-Britannia Yhteenveto • Ison-Britannian hallinto ei ole poliittisen järjestelmän tavoin erityisen keskittynyt Konsernihallinto • Ministeriöillä on Iso-Britanniassa pitkälle itsenäinen rooli politiikan määrittelyssä ja toteutuksessa (ml. palkat ja henkilöstöhallinto) • Yhteisiä policyja on poikkeuksellisen vähän lukuun ottamatta finanssipolitiikkaa Yhteiset policyt • Ministeriöt määrittävät pääosin oman politiikkansa • Cabinet Office pyrkii yhtenäistämään henkilöstöpolitiikkaa ja hallinnon uudistuksia • Valtiovarainministeriö vastaa valtion talousarvion laadinnasta, joka on keskeinen toimintaa kokoava prosessi Yhteiset prosessit • Tulosohjauksessa keskeinen toimija on Prime Minister’s Delivery Unit, joka asettaa ministeriöille ja virastoille kvantitatiiviset tulostavoitteet keskeisten palvelualueiden osalta • Palvelukeskusten hyödyt ovat Isossa-Britanniassa ulosmittaamatta Yhteiset palvelut • Joitain hallinnonalakohtaisia keskitettyjä palveluja on perustettu virastojen omina ponnistuksina 23 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 24. Konserniohjaus Hollannissa © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 25. Hollanti Konsernihallinto • Poliittiselta järjestelmältään Hollantia luonnehditaan • Keskitetty hallinto on hyvin poikkeuksellista. Valta konsensuaaliseksi, mitä korostaa mm. se, ettei politiikan valmistelussa ja hallinnon ohjauksessa on pääministerillä ole erityisiä valtaoikeuksia suhteessa ministeriöillä muihin ministereihin • Desentralisaatio näyttää olevan myös tulevaisuuden • Hollannissa ei ole rakennettu erityistä koko valtion kehittämisen suunta keskittämisen sijasta kattavaa konsernihallintoa • Konsernimaisen ohjauksen osalta ainoa • Hallituksella on kuitenkin olemassa melko kehittämissuunta näyttää olevan IT-politiikka. yksityiskohtainen ohjelma (Coalition Agreement) Tavoitteena on mm. lisätä ministeriöiden yhteistyötä ja • Hollannissa hallinto on poikkeuksellisen pitkälle –toimintaa sähköisessä hallinnossa desentralisoitu sekä valtion organisaatioiden välillä että keskushallinnon ja paikallishallinnon välillä 25 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 26. Hollanti Yhteiset policyt ja prosessit Valtionhallinnon yhteiset policyt Valtionhallinnon yhteiset prosessit • Valtiolla on olemassa yhteinen IT-politiikka. IT-politiikka • Valtionhallinnolla ei ole yhteisiä tai kokoavia prosesseja sisältää: valtion budjettiprosessin lisäksi • Paikallishallinnon viitearkkitehtuurin (MORA), joka • Ministeriöt vastaavat itsenäisesti omista prosesseistaan on luonteeltaan suositus ja niiden kehittämisestä • Yhteisen sähköisen työpöydän hallinnolle • Opetusministeriön hallinnonalalla on määritelty • Periaatteet dokumentinhallinnalle viiteprosessi. Viiteprosessi on standardoitu malliprosessi politiikan valmisteluun ja toimeenpanoon • Tiedostojen sähköisten formaattien määrittelyt (esim. jpeg) • Tulosohjausjärjestelmä valtionhallinnossa on hajautettu. Kullakin ministeriöillä on tulossopimukset • Yhteisen IT-politiikan osalta vastuuministeriö on (management contracts) oman hallinnonalansa sisäministeriö (Ministry of Interior) organisaatioiden kanssa • IT-standardien noudattaminen on hallinnolle pakollista • Paikallishallinnon tulosohjauksessa on jonkin verran (poislukien yhteinen arkkitehtuuri) keskittämisen piirteitä. Keskushallinto asettaa tulostavoitteet paikallishallinnolle (kunnille), joilla niiden toimintaa ohjataan ja seurataan 26 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 27. Hollanti Yhteiset palvelut • Valtio ei toistaiseksi käytä palvelukeskuksia kovin • Taloushallinnon palvelukeskuksen perustaminen on laajasti suunnitelmissa. Kehitystyö on kuitenkin vielä alkutekijöissään • Valtion henkilöstöpalveluille on perustettu palvelukeskus • Suunnitelmia myös muiden palvelukeskusten perustamiseksi on olemassa • Paikallishallinnon IT-palveluja varten on olemassa oma palvelukeskuksensa • Myös kiinteistöille (facility management) on olemassa palvelukeskus, joka toisin palvelee vaan muutamaa ministeriötä 27 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 28. Hollanti Linkit • Hallituksen ohjelma: http://www.government.nl/Government/Coalition_agreement • Sisäministeriö: http://www.minbzk.nl/english/ • Valtiovarainministeriö: http://www.ez.nl/content.jsp?objectid=140727 28 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 29. Hollanti Yhteenveto • Hollannissa hallinto on poikkeuksellisen pitkälle desentralisoitu sekä valtion organisaatioiden välillä että keskushallinnon ja paikallishallinnon välillä Konsernihallinto • Konsernimaisen ohjauksen osalta ainoa kehittämissuunta näyttää olevan IT-politiikka. Tavoitteena on mm. lisätä ministeriöiden yhteistyötä ja –toimintaa sähköisessä hallinnossa • Sisäministeriö (Ministry of Interior) vastaa valtionhallinnon yhteisen IT-politiikan muodostamisesta ja toimeenpanosta Yhteiset policyt • IT-standardien noudattaminen on hallinnon toimijoille pakollista (poislukien yhteinen arkkitehtuuri) • Valtionhallinnolla ei ole yhteisiä tai kokoavia prosesseja valtion budjettiprosessin lisäksi Yhteiset prosessit • Ministeriöt vastaavat itsenäisesti omista prosesseistaan ja niiden kehittämisestä • Valtion henkilöstö- ja kiinteistöpalveluille on perustettu palvelukeskukset Yhteiset palvelut • Taloushallinnon palvelukeskuksen perustaminen on suunnitelmissa. Kehitystyö on kuitenkin vielä alkutekijöissään 29 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 30. Konserniohjaus Tšekissä © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 31. Tšekki Konsernihallinto ja yhteiset policyt Konsernihallinto Yhteiset policyt • Pääministerin asema on vahva sisältäen vallan valita • Valtionhallinnolle on määritelty yhteinen IT-politiikka ja hallituksen ministerit sekä päättää valtaosasta –standardit kotimaan ja ulkomaan politiikan sisällöistä ja tavoitteista • Sisäministeriö (Ministry of Interior) vastaa IT-politiikan • Konsernityyppisen ohjauksen lisäämisestä on käyty ja standardien muodostamisesta ja toimeenpanosta keskustelua, mutta tarkempia suunnitelmia ei vielä ole • IT-politiikan ja standardien noudattaminen on pakollista • Hallituksella on olemassa hallitusohjelma kaikille julkisen sektorin organisaatioille (säädetty lailla) • Konserniohjaus on vahvinta IT-politiikan saralla • Data-box on viranomaisten virallisen sähköisen kommunikaation väline ja tietojärjestelmä. Kyseessä on kehittynyt sähköposti, jota kaikkien julkisen sektorin organisaatioiden on käytettävä keskinäisessä kommunikoinnissaan • Data box on sähköinen säilytystila, joka mahdollistaa virallisten dokumenttien sähköisen lähettämisen ja vastaanottamisen • Tšekeissä sovelletaan virkamiehille yhteistä suoritepalkkausta, jossa määrätty prosenttiosuus voidaan maksaa peruspalkan päälle bonuksena. Muuten henkilöstöhallinto ei ole keskittynyttä • Valtion taloushallinto pyritään yhtenäistämään yhteisen taloushallinnon järjestelmän (common IT platform) avulla. Järjestelmästä ja sen kehittämisestä vastaa valtiovarainministeriö • Myös hankinnoille perustetaan yhtenäinen sähköinen järjestelmä, jonka käyttö tehdään pakolliseksi 31 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 32. Tšekki Yhteiset prosessit ja palvelut Valtionhallinnon yhteiset prosessit Valtionhallinnon yhteiset palvelut • Lainvalmistelulle on olemassa kaikki ministeriöt • Taloushallinnon tehtäviä ollaan kokoamassa uuteen kattavat säännöt ja yhteinen prosessi valtiokonttoriin (Treasury) käsittäen mm. verot ja • Lainvalmisteluun on tarkoitus kytkeä myös säännöllinen sosiaalivakuutukset arviointiprosessi (Smart Administration Initiative), joka • Valtion sisäinen ja ulkoinen viestintä on keskitetty sisältää ex ante ja ex post vaikutusarvioinnit • Palvelukeskus valtion hankinnoille on ollut valmisteilla • Lainvalmistelun laadun valvontaa varten on olemassa 2-3 vuotta lainsäädäntöneuvosto (Council of Legislation), joka • Lisäksi suunnitelmana on kehittää Tsekin postista IT- hyväksyy kaikki uudet lait palvelukeskus koko valtionhallinnolle • Valtiolle on kehitetty yhtenäinen taloussuunnittelun- ja hallinnon järjestelmä • Ministeriöt käyttävät yleisesti CAF-arviointijärjestelmää (Common Assessment Framework) • Järjestelmän käyttöä suositellaan, mutta se ei ole pakollista • Erillistä tulosohjausjärjestelmää ei ole 32 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 33. Tšekki Linkit • Hallituksen ohjelma http://www.vlada.cz/cz/media-centrum/dulezite-dokumenty/policy-statement-from-the- government-of-the-czech-republic-58897/ • Sisäministeriö: http://www.mvcr.cz/mvcren/ • Data-boxes: http://www.mvcr.cz/mvcren/article/data-box-another-step-in-electronification-of-public- administration.aspx • Tietoa Tšekin sähköisestä hallinnosta: http://www.epractice.eu/en/document/288197 • Valtiovarainministeriö: http://www.mfcr.cz/cps/rde/xchg/mfcr/xsl/en.html 33 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 34. Tšekki Yhteenveto • Tšekissä ei ole erillistä konsernihallinnosta vastaavaa toimijaa Konsernihallinto • Konsernityyppisen ohjauksen lisäämisestä ja sen tarpeesta on käyty keskustelua, mutta tarkempia suunnitelmia ei vielä ole • Valtionhallinnon yhteisen IT-politiikan ja standardien noudattaminen on pakollista kaikille julkisen sektorin organisaatioille (säädetty lailla) Yhteiset policyt • Valtion taloushallinto pyritään yhtenäistämään koko valtionhallinnolle yhteisen taloushallinnon järjestelmän (common IT platform) avulla • Lainvalmistelulle on olemassa kaikki ministeriöt kattavat säännöt ja yhteinen prosessi • Lainvalmisteluun on tarkoitus kytkeä myös säännöllinen arviointiprosessi (Smart Yhteiset prosessit Administration Initiative), joka sisältää ex ante ja ex post vaikutusarvioinnit • Valtiolle on kehitetty yhtenäinen taloussuunnittelun- ja hallinnon järjestelmä • Tšekeissä ei ole valtionhallinnon yhteisiä palvelukeskuksia Yhteiset palvelut • Julkisten hankintojen palvelukeskus on ollut valmisteilla 2-3 vuotta • Lisäksi suunnitelmana on kehittää Tšekin postista IT-palvelukeskus 34 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 35. Konserniohjaus Ranskassa © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 36. Ranska Konsernihallinto • Ranskassa ei ole yhtenäistä konsernipolitiikkaa tai • Presidentin vahva asema Ranskassa tuo keskittäviä ja vahvaa konsernihallintoajattelua. Perinteisesti yhtenäistäviä elementtejä päätöksentekoon ja ministeriöillä on päätösvalta oman hallinnonalansa hallintoon kehittämisessä ja ohjaamisessa • Ranskan presidentti on kansainvälisesti ajatellen vahva • Ranskassa on kuitenkin muodostettu joitakin koko erityisesti ulkopoliittisissa asioissa valtionhallinnolle yhteisiä politiikkoja. Tavallisesti nämä • Presidentti määrittelee myös hallituksen suuret linjat. yhteiset politiikat eivät kuitenkaan koske kaikkia Ranskassa pääministeri on muodollisesti hallituksen toimijoita vaan rajoittuvat joihinkin ministeriöihin johtaja, mutta tosiasiassa presidentti pitää tätä roolia • Yhteisten politiikkojen koordinointi ei ole keskitettyä itsellään ja pääministeri toteuttaa presidentin luomaa vaan se tapahtuu pääosin ministeriöiden välillä politiikkaa. (interministerial approach) • Valtiovarainministeriöllä (Ministry of Economic, Finance and Industry) on keskeinen rooli budjettiprosessin ja julkisen rahankäytön koordinoijana ja valvojana 36 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 37. Ranska Yhteiset policyt 1/2 Taloushallinto Julkiset hankinnat • Valtionhallinnolla on yhteiset kirjanpidon periaatteet ja • Julkiset hankinnat on keskitetty valtiovarainministeriön yhtenäinen budjettiprosessi alaiselle hankintavirastolle (Central Procurement • Sekä kirjanpidon periatteista että budjettiprosessista Agency) säädetään lailla (Organic Law for Budget Laws 2001) • Hankintavirasto vastaa julkisia hankintoja koskevan • Ministeriöiden taloushallinnon valvomiseksi on kehitetty politiikan ja periaatteiden muodostamisesta ja niiden työkalu (Annual Report of Performance), jonka avulla toimeenpanosta voidaan verrata ministeriön arvioitua rahankäyttöä • Virasto vastaa useita ministeriöitä koskevien toteutuneisiin kustannuksiin palveluiden tms. hankintaprosessista. Yksittäiset • Kirjanpidon ja budjettiprosessin yhtenäistämisellä on ministeriöt huolehtivat itse hankintaprosessin pyritty lisäämään julkisen rahankäytön läpinäkyvyyttä ja läpiviemisestä viraston ohjeistuksen mukaisesti vastuullisuutta • Julkisten hankintojen keskittämisellä tullaan Ranskan • Taloushallinnon tueksi on kehitetty valtionhallinnon hallituksen arvioiden mukaan säästämään noin miljardi yhteinen kirjanpidon sähköinen työkalu (Information euroa System Management of Public Accounting, CHORUS) • Taloustiedon virasto (Agency for financial and economic information) vastaa kirjanpidon sähköisen työkalun kehittämisestä ja toimeenpanosta valtionhallinnossa 37 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 38. Ranska Yhteiset policyt 2/2 Tuottavuus Yhteisten politiikkojen noudattamisen seuranta • Vuonna 2007 Ranskassa aloitettiin valtionhallinnon • Yhteisten politiikkojen toimeenpano on ministeriöiden politiikkojen, hallinnollisten rakenteiden ja julkisen vastuulla rahankäytön arviointi (Overall review of policies, • Valtiovarainministeriö seuraa ja valvoo ministeriöiden administrative structures and expenditures by the budjettiprosessia ja julkista rahankäyttöä “General Review of Public Policies” RGPP) • Eduskunnan yhteyteen ollaan parhaillaan • Arvioinnin seurauksena valmistui valtionhallinnon perustamassa arviointiyksikköä (Office for Evaluation) rakenteellisia uudistuksia koskeva uudistuspolitiikka • Yksikön tehtävänä tulee olemaan joidenkin julkisten • Uudistuspolitiikasta ja sen toimeenpanosta vastaava politiikkojen arviointi konsultteja tai muita ulkopuolisia kansallinen ohjausryhmä (National Council for RGPP) arvioitsijoita apuna käyttäen toimii läheisessä yhteistyössä presidentin kanslian kanssa • Uudistuspolitiikka koskee koko valtionhallintoa ja sisältää ohjeistusta ministeriöille esimerkiksi tuottavuuden parantamiseen liittyen • Tuottavuuden parantaminen keskittyy henkilötyövuosien vähentämiseen (valtionhallinnossa työskentelevien virkamiesten määrää on päätetty vähentää eläköitymisen myötä; aukeavista viroista täytetään vain puolet) • Uudistuspolitiikan myötä pyritään ottamaan käyttöön myös uusia henkilöstöjohtamisen periaatteita (kannustinjärjestelmät, työsuhteiden joustavuuden ja työntekijöiden liikkuvuuden parantaminen) 38 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 39. Ranska Yhteiset prosessit ja palvelut Valtionhallinnon yhteiset prosessit Valtionhallinnon yhteiset palvelut Taloushallinto • Varsinaisia valtionhallinnon yhteisiä palvelukeskuksia • Valtionhallinnon yhteinen budjettiprosessi on määritelty ei ole Ranskassa lainsäädännössä (Organic Law for Budget Laws 2001) • Viestintävirasto (Government Information Services) • Budjettiprosessi nivoutuu yhteen valtionhallinnon tarjoaa valtionhallinnon toimijoille tiedottamiseen yhteisten kirjanpidon periaatteiden kanssa (ks. yhteiset liittyviä palveluita politiikat) • Viraston palveluihin kuuluu esimerkiksi tärkeistä • Budjetointiprosessia tukee valtionhallinnon yhteinen IT- asioista tiedottaminen yleisesti yhteiskunnassa järjestelmä (CHORUS) • Viraston palveluiden käyttö on ministeriöiden omassa harkinnassa Lainsäädännön valmistelu • Valtionhallinnolle on suunnitteilla keskitetty palkkahallinto (Central Payment Agency) • Lainsäädännön valmisteluun on luotu valtionhallinnon yhteinen prosessi Henkilöstöhallinto • Henkilöstöhallinnon prosesseja on valmisteilla, mutta näiden toimeenpanosta on erikseen neuvoteltava virkamiesten ja etujärjestöjen kanssa 39 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 40. Ranska Linkit • Organic Law for Budget Laws: http://www1.worldbank.org/publicsector/pe/BudgetLaws/lolf_anglais[1].pdf • Talous- ja elinkeinoministeriö (Ministry of Economic, Finance and Industry): http://www.minefi.gouv.fr • Valtion sähköisen hallinnon portaali: http://www.service-public.fr/langue/english/ • General Review of Public Policies (ranskankielisiä sivuja) • Virallinen Internet sivusto: http://www.rgpp.modernisation.gouv.fr/ • Tietoa uudistusohjelmasta (General Direction of the Modernization of the State): http://www.modernisation.gouv.fr/ Valtion sähköisen hallinnon portaali 40 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 41. Ranska Yhteenveto • Ranskassa ei ole yhtenäistä konsernipolitiikkaa tai vahvaa konsernihallintoajattelua • Perinteisesti ministeriöillä on päätösvalta oman hallinnonalansa kehittämisessä ja Konsernihallinto ohjaamisessa • Konserniohjaus koskee tällä hetkellä lähinnä taloushallintoa ja julkisia hankintoja • Valtionhallinnon yhteiset politiikat keskittyvät taloushallintoon, julkisiin hankintoihin ja valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseen • Taloushallinnon tueksi on kehitetty valtionhallinnon yhteinen kirjanpidon sähköinen Yhteiset policyt työkalu • Valtionhallinnon julkisia hankintoja koskevan politiikan muodostaminen ja toimeenpano on keskitetty hankintavirastolle • Valtionhallinnon yhteiset prosessit koskevat taloushallintoa, lainvalmistelua ja henkilöstöhallintoa Yhteiset prosessit • Valtionhallinnon yhteisestä budjetointiprosessista säädetään lailla • Henkilöstöhallinnon yhteiset prosessit ovat vasta valmisteluasteella • Ranskassa valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä palveluita on vähän Yhteiset palvelut • Julkisia hankintoja hoitava hankintavirasto voidaan nähdä valtionhallinnon yhteisenä palvelukeskuksena 41 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 42. Konserniohjaus Virossa © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 43. Viro Konsernihallinto • Konserniohjauksen kannalta keskeisiä toimijoita • Valtioneuvosto vastaa yhteisen henkilöstöpolitiikan Virossa ovat valtioneuvosto, valtiovarainministeriö ja muodostamisesta talous- ja viestintäministeriö • Presidentin instituutiolla on Virossa symbolinen luonne, • Valtiovarainministeriö vastaa esimerkiksi eikä presidentillä ole toimeenpanovaltaa valtionhallinnon yhteisestä budjetointiprosessista, • Pääministeri edustaa Viron todellista poliittista julkisia hankintoja koskevan politiikan johtajuutta, joka tekee päätökset koko Viron tasavallan muodostamisesta ja toimeenpanosta sekä toimeenpanevan vallan nimissä laatujohtamisesta (quality management) valtionhallinnossa • Viron hallituksella on yksityiskohtainen hallitusohjelma • Talous- ja viestintäministeriö on puolestaan keskeinen • Virossa on kehitetty paljon hallinnon sähköisiä toimija valtion IT-politiikan muotoilijana palveluita kansalaisille ja yrityksille Valtion sähköisten palveluiden portaali 43 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 44. Viro Yhteiset policyt 1/2 Henkilöstöpolitiikka Laatujohtaminen (quality management) • Julkishallinnon johtaminen ja henkilöstöpolitiikkaan • Valtiovarainministeriöllä on merkittävä rooli liittyvät asiat ovat Virossa hajautettu yksittäisten laatujohtamisen kehittämisessä valtionhallinnossa ministeriöiden vastuulle (henkilöstöpolitiikan ja • Ministeriön tehtävänä on muodostaa laatujohtamiseen johtamisen käytännöt vaihtelevat ministeriöittäin) kytkeytyviä politiikkoja ja toimenpiteitä • Valtioneuvoston yhteydessä toimiva yksikkö • Lisäksi ministeriö vastaa myös muotoilemiensa (Department of Public Service at the State Chancellery) politiikkojen ja toimenpideohjelmien toimeenpanosta vastaa valtionhallinnon yhteisen henkilöstöpolitiikan kehittämisestä ja koordinoinnista • Laatujohtamisella tähdätään palveluiden laatutason nostamiseen sekä julkishallinnon tuottavuuden ja • Yksikkö muodostaa yhteiset henkilöstöjohtamisen tehokkuuden parantamiseen periaatteet, tarjoaa ohjeistusta ja tietoa parhaista käytännöistä sekä muodostaa kansalliset prioriteetit julkisen sektorin koulutustarpeille • Julkisen sektorin työsuhteista ja niiden ehdoista säädetään laissa (Public Service Act, Civil Servants' Official Titles and Salary Scale Act) 44 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 45. Viro Yhteiset policyt 2/2 IT-politiikka Julkiset hankinnat • Talous- ja viestintäministeriö (Ministry of Economic • Valtiovarainministeriö on keskeinen toimija julkisten Affairs and Communications) vastaa Viron yhteisen IT- hankintojen koordinoinnissa politiikan muodostamisesta • Julkisia hankintoja valvoo valtiovarainministeriön • Ministeriön tehtävänä on koordinoida valtion IT- alainen, itsenäinen virasto (Public Procurement Office) järjestelmien kehittämistä sekä kehittää valtion IT- • Valvonnan ohella virasto ohjeistaa ja neuvoo politiikkaa, strategiaa ja arkkitehtuuria sopimusosapuolia, levittää julkisiin hankintoihin liittyvää • Tästä työstä ministeriössä vastaa Valtion IT-yksikkö tietoa sekä arvioi valtionhallinnon toimijoiden • Toinen keskeinen toimija IT-politiikan saralla on hankintakäytäntöjä ministeriön alainen Estonian Informatics Center • Valtiovarainministeriön alainen julkisten hankintojen • Yhteinen IT-politiikka sisältää myös valtionhallinnon yksikkö (Public Procurement Unit) vastaa julkisiin yhteisen tietoturvapolitiikan hankintoihin liittyvän lainsäädännön valmistelusta ja EU yhteistyöstä. Lisäksi yksikkö pitää rekisteriä kaikista julkisista hankinnoista • Ministeriöt on velvoitettuja toimittamaan hankintailmoituksensa tälle yksikölle 45 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 46. Viro Yhteiset prosessit ja palvelut Valtionhallinnon yhteiset prosessit Valtionhallinnon yhteiset palvelut • Virossa on yhtenäinen lainvalmistelun prosessi • Virossa on tällä hetkellä yksittäisten ministeriöiden • Myös valtionhallinnon yhteinen budjetointiprosessi on palvelukeskuksia tarkkaan määritelty ja kuvattu • Sisäministeriöllä on esimerkiksi IT-palvelukeskus, joka • Valtiovarainministeriö vastaa yhteisestä tarjoaa palveluita myös muille valtionhallinnon budjettiprosessista ja sen valvonnasta organisaatioille • Virossa on käynnistetty aloite uuden, koko valtionhallinnon kattavan palvelukeskuksen perustamiseksi • Uuden palvelukeskuksen olisi tarkoitus palvella kaikkia valtionhallinnon toimijoita • Päätöstä palvelukeskuksesta odotetaan vuoden 2010 aikana • Palvelukeskuksen toiminnan on suunniteltu kattavan taloushallinnon, IT-tuen, toimistojen kunnossapidon sekä julkiset hankinnat 46 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 47. Viro Linkit • IT julkishallinnossa – Vuosikirja 2008 http://www.riso.ee/en/files/Yearbook2008/pdf/yearbook2008.pdf • IT-strategia 2013 http://www.riso.ee/en/system/files/Estonian%20Information%20Society%20Strategy%202013.pdf • IT-strategian toimeenpanosuunnitelma 2007-2008 http://www.riso.ee/en/system/files/Implementation%20Plan%202007- 2008%20of%20the%20Estonian%20Information%20Society%20Strategy_0.pdf • Julkisista hankinnoista vastaava virasto (Public Procurement Office) http://www.rha.gov.ee/?lang=en • Valtioneuvosto: www.riigikantselei.ee • Hallitusohjelma: http://www.valitsus.ee/?id=1468 • Valtiovarainministeriö: www.fin.ee • Talous- ja viestintäministeriö: www.mkm.ee • Valtion IT-yksikkö: www.riso.ee/en • Valtionhallinnon sähköisten palveluiden portaali: http://www.eesti.ee/eng 47 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 48. Viro Yhteenveto • Konserniohjauksen kannalta keskeisiä toimijoita Virossa ovat valtiovarainministeriö ja Konsernihallinto talous- ja viestintäministeriö • Varsinaista konserniohjausyksikköä tms. ei Virossa ole • Virossa on koko valtionhallinnolle yhteisiä politiikkoja seuraavilla alueilla: IT-järjestelmät Yhteiset policyt ja arkkitehtuuri, laatujohtaminen (quality management) ja julkiset hankinnat • Yhteisiä prosesseja on muodostettu ja kuvattu esimerkiksi lainvalmisteluun ja Yhteiset prosessit budjetointiin liittyen • Palvelukeskuksia on tällä hetkellä ainoastaan yksittäisillä ministeriöillä • Valtionhallinnon yhteisen palvelukeskuksen (taloushallinto, IT-tuki, toimistojen Yhteiset palvelut kunnossapito, julkiset hankinnat) perustamisesta on vireillä aloite 48 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 49. Konserniohjaus Norjassa © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 50. Norja Konsernihallinto • Norjassa ei ole erityistä valtion konsernihallinnon • Hallintoministeriö (Ministry of Government mallia. Hallitus ja ministerit vastaavat poliittisesta Administration and Reform) pyrkii tuomaan linjanvedosta ja ministeriöt politiikan valmistelusta ja valtionhallintoon yhtenäisyyttä ja joitakin toimeenpanosta konsernimaisia piirteitä • Norjassa ei ole koettu tarvetta lisätä päätöksenteon tai hallinnon keskittämistä. Järjestelmää luonnehditaan desentralisoituneeksi ja ministeriövaltaiseksi 50 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 51. Norja Yhteiset policyt • Hallintoministeriö on muodostanut hallinnolle yhteisen • Hankintapolitiikkaa pyritään yhtenäistämään ja IT-politiikan ja -standardit. Standardien noudattaminen keskittämään on pakollista • Valtionyhtiöitä ja omistuksia varten on olemassa • Ministeriön tavoitteena on lisätä hallinnonalarajat yhteinen politiikka ylittävää yhteistyöstä • Hallintoministeriön ja valtiovarainministeriön (talous- ja • Hallintoministeriö vastaa myös henkilöstöpolitiikasta ja finanssipolitiikka) lisäksi ei ole yhteisiä policyjä tai sen kehittämisestä organisaatiota, jolla olisi koko valtionhallinnon kattavia • Valtiokonttori (Government Agency for Financial ohjausvastuita Management) määrittää valtionhallinnon yhteistä taloushallintoa ja sen ohjausta (määräykset). Se toimii myös valtion taloushallinnon palvelukeskuksena Hallintoministeriön alaisen IT-yksikön tehtävät 51 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 52. Norja Yhteiset prosessit ja palvelut Valtionhallinnon yhteiset prosessit Valtionhallinnon yhteiset palvelut • Valta tulosohjauksesta kuuluu ministeriöille, jotka • Valtiokonttori toimii taloushallinnon ja palkanmaksun asettavat hallinnonalan tulostavoitteet palvelukeskuksena. Sen asiakkaita on tällä hetkellä • Ministeriöiden lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto kaikkiaan 400. Osalla virastoista on edelleen oma (State Audit Office) valvoo tulostavoitteiden taloushallintonsa saavuttamista • IT-palveluille on olemassa valtion palvelukeskus • Keskeisin yhteinen prosessi on valtion talousarvion • Myös kiinteistöjen hoitoa varten on olemassa oma laadinta valtion organisaatio (Government Administration • Ministeriöt kantavat myös vastuun lainvalmistelusta Services) hallinnonalallaan. Oikeusministeriö kuitenkin tarkastaa • Suurelta osin palvelukeskusten potentiaali on edelleen lait hyödyntämättä • Investointien tuloksellisuuden arviointia ja seurantaa on pyritty kehittämään. Hankkeet, jotka ylittävät 500 milj. kruunua käyvät läpi laadunvarmistusprosessin. Tässä ulkoisessa arvioinnissa on yhteinen malli niistä asioista, joihin arviointi kohdistuu • Hallinnon arvioinnin prosessiin on pyritty myös luomaan yhteiset standardit • Talousarvio laaditaan pitkälti sähköisesti. Hankinnoille on luotu oma sähköinen markkinapaikka 52 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 53. Norja Linkit • Hallintoministeriö (Ministry of Government Administration, Reform and Church Affairs): http://www.regjeringen.no/en/dep/fad.html?id=339 • IT-politiikan ja Julkisen sektorin uudistuspolitiikan yksikkö (Department of ICT Policy and Public Sector Reform): http://www.regjeringen.no/en/dep/fad/about-the-ministry/Organisation/Departments/department-of-ict-policy-and- public-sect.html?id=1589 • Tietoa Norjan IT-standardeista: http://www.regjeringen.no/en/dep/fad/press-centre/press-releases/2009/new- obligatory-it-standards-for-the-stat.html?id=570650 • Kiinteistönhallinnan ja ylläpidon palvelukeskus (Government Administration Services): http://www.dss.dep.no/About-us/ • Government Agency for Financial Management: http://www.sfso.no/templates/Page____135.aspx • Valtiovarainministeriö: http://www.regjeringen.no/en/dep/fin.html?id=216 • Valtiontalouden tarkastusvirasto (Office of the Auditor General of Norway): http://www.riksrevisjonen.no/en/Pages/Homepage.aspx 53 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 54. Norja Yhteenveto • Norjassa ei ole erityistä valtion konsernihallinnon mallia. Hallitus ja ministerit vastaavat Konsernihallinto poliittisesta linjanvedosta ja ministeriöt politiikan valmistelusta ja toimeenpanosta • Valtionhallinnolle on luotu yhteinen IT-politiikka ja yhteiset standardit Yhteiset policyt • Valtiokonttori (Government Agency for Financial Management) määrittää valtionhallinnon yhteistä taloushallintoa ja sen ohjausta esimerkiksi määräysten avulla • Keskeisin yhteinen valtionhallinnon prosessi on valtion talousarvion laadinta • Investointien tuloksellisuuden arviointia ja seurantaa on pyritty kehittämään. Arviointiin Yhteiset prosessit on luotu yhteinen malli arvioitavista asioista • Hallinnon arvioinnin prosessiin on pyritty luomaan yhteiset standardit • Valtiokonttori toimii taloushallinnon ja palkanmaksun palvelukeskuksena Yhteiset palvelut • Myös IT-palveluille on olemassa valtion palvelukeskus • Suurelta osin palvelukeskusten potentiaali on edelleen hyödyntämättä 54 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 55. Konserniohjausmallien vertailua © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 56. Konserniohjaus policyjen valmistelussa ja toteutuksessa 1. Operationaalinen ja strateginen koherenssi vähäistä High Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia policyja / valtion toimijoiden vastuut kapeat. Policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen •Tšekki Strateginen koherenssi •Tanska 2. Operationaalinen koherenssi korkeaa, strateginen • Ranska •Iso-Britannia koherenssi vähäistä • Viro Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia policyja / valtion toimijoiden vastuut kapeat. Policyjen noudattaminen • Norja pakollista tai osittain pakollista • Hollanti • Norjassa ja Hollannissa on panostettu erityisesti IT- politiikkaan. Yhteisten IT-standardien noudattaminen on pakollista 3. Strateginen koherenssi korkeaa, operationaalinen Low vähäistä Low Operationaalinen koherenssi High Useita koko valtiokonsernia koskevia policyja ja/tai niitä tukevia sähköisiä työkaluja / laajoja koko valtion kattavia 4. Strateginen ja operationaalinen koherenssi korkeaa vastuita. Policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen Useita koko valtiokonsernia koskevia policyja ja/tai niitä tukevia sähköisiä työkaluja ja koko valtion kattavia vastuita. • Tanskassa ja Ranskassa on useita valtiokonsernin Policyjen noudattaminen pakollista tai osittain pakollista policyja ja niitä tukevia työkaluja. Yhteisten policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja tästä • Tšekissä on useita valtiokonsernin yhteisiä policyja (IT- syystä noudattaminen on vähäistä politiikka ja standardit, taloushallinto, hankinnat) ja näitä tukevia työkaluja • Myös Virossa on useampi valtiokonsernille yhteinen policy • Esimerkiksi yhteisten IT-standardien ja joidenkin sähköisten työkalujen (data boxes) hyödyntäminen on pakollista 56 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 57. Konserniohjaus hallinnon prosesseissa 1. Operationaalinen ja strateginen koherenssi vähäistä High Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia prosesseja. Yhteisten prosessien noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen Strateginen koherenssi • Suurimmassa osassa tarkastelluista maista oli määritelty vain yksi tai muutamia valtiokonsernin yhteisiä prosesseja • Yhteisiä prosesseja olivat tyypillisesti budjettiprosessi •Tanska ja lainsäädännön valmisteluprosessi • Ranska •Tšekki • Viro 2. Operationaalinen koherenssi korkeaa, strateginen • Norja koherenssi vähäistä •Iso-Britannia Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia prosesseja. • Hollanti Prosessien noudattaminen pakollista tai osittain pakollista Low 3. Strateginen koherenssi korkeaa, operationaalinen Low Operationaalinen koherenssi High vähäistä Useita koko valtiokonsernia koskevia prosesseja. Prosessien noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen 4. Strateginen ja operationaalinen koherenssi korkeaa • Vertailumaista poiketen Tanskassa on määritelty muita Useita koko valtiokonsernia koskevia prosesseja. enemmän valtiokonsernin yhteisiä prosesseja Prosessien noudattaminen pakollista tai osittain pakollista • Lisäksi Tanskassa oli muita enemmän kehityshankkeita yhteisten prosessien kehittämiseen liittyen (esim. Prosessikirjasto) 57 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 58. Palvelukeskukset osana valtiokonsernia 1. Operationaalinen ja strateginen koherenssi vähäistä High Vähäinen määrä valtiokonsernin palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö on vapaaehtoista • Tarkastelluissa maissa palvelukeskusten Strateginen koherenssi hyödyntäminen valtiokonsernin palveluiden järjestämisessä oli vähäistä • Tanskassa on yhteinen IT-palvelukeskus, jonka • Norja asiakkaina on 15 ministeriötä • Hollanti • Ranskassa ja Tšekissä valtiokonsernin viestintä on keskitetty •Tanska •Tšekki • Virossa ministeriöillä on omia palvelukeskuksia • Viro hallinnonaloillaan • Ranska • Iso-Britanniassa on ainoastaan suunnitelmia •Iso-Britannia palvelukeskusten perustamiseen liittyen Low 2. Operationaalinen koherenssi korkeaa, strateginen Low Operationaalinen koherenssi High koherenssi vähäistä Vähäinen määrä valtiokonsernin palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö on pakollista 4. Strateginen ja operationaalinen koherenssi korkeaa Useita valtiokonsernin palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö 3. Strateginen koherenssi korkeaa, operationaalinen on pakollista vähäistä Useita valtiokonsernin palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö on vapaaehtoista • Sekä Norjassa että Hollannissa on perustettu useampia palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö ei kuitenkaan ole pakollista ja toistaiseksi asiakaskunta ei kata koko valtiokonsernia 58 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 59. Yhteenveto konserniohjaukseen liittyvistä käytännöistä ja kehittämistyöstä © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 60. Yhteenveto konserniohjauksen käytännöistä Yhteiset policyt 1/2 Maa Vastuuorganisaatio Kuvaus IT-politiikka kattaa kaikki valtion virastot ja paikallishallinnon . Politiikan erityispainopiste on hallinnonalat ylittävässä toiminnassa . IT-politiikka Tanska Valtiovarainministeriö Yhteinen IT-politiikka sisältää myös julkisen hallinnon sähköisten palveluiden yhteiset standardit. Myös IT-arkkitehtuurille ja prosesseille on olemassa yhteiset standardit. Sähköisten Valtiovarainministeriö vaatii ministeriöiden sähköisiltä hankkeilta hankkeiden toteutus- Tanska Valtiovarainministeriö toteutussuunnitelman: riskit, hyödyt, budjetin, taloustiedot, suunnitelmat kustannukset ja aikataulun Järjestelmä, jolla innovaatiot ja hyvät käytännöt saadaan levitettyä laajemmalle hallintoon. Suunnitteilla innovaatioiden Innovaatioiden Tanska Ei tiedossa referenssinpankki, joka sisältää kuvauksen toimintatavasta ja referenssipankki teknologiasta sekä soveltamisesta Valtionhallinnon sähköistämistä ohjataan toimialojen/prioriteettialueiden (individual domain areas) avulla. Sähköisen hallinnon Tanska Valtiovarainministeriö Toimialoille perustetaan sähköistämisen lautakunnat (digitalization lautakunnat boards), joiden tehtävänä on edistää hallinnonalarajat ylittävien IT- hankkeiden toteutusta. Valtionhallinnolle on määritelty yhteinen IT-politiikka ja –standardit. IT-politiikka Tšekki Sisäasiainministeriö IT-politiikan ja standardien noudattaminen on pakollista kaikille julkisen sektorin organisaatioille (säädetty lailla). Data-box – Data-box on viranomaisten virallisen kommunikaation väline. valtionhallinnon Tšekki Sisäasiainministeriö Kyseessä on kehittynyt sähköposti, jota kaikkien julkisen sektorin kommunikoinnin organisaatioiden on käytettävä. työkalu Valtion taloushallinto pyritään yhtenäistämään yhteisen Taloushallinnon IT- Tšekki Valtiovarainministeriö taloushallinnon järjestelmän (common IT platform) avulla. järjestelmä Järjestelmästä ja sen kehittämisestä vastaa valtiovarainministeriö. 60 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 61. Yhteenveto konserniohjauksen käytännöistä Yhteiset policyt 2/2 Maa Vastuuorganisaatio Kuvaus Yhtenäisen kirjanpidon ja budjettiprosessin tueksi on kehitetty Taloushallinnon Ranska Valtiovarainministeriö valtionhallinnon yhteinen kirjanpidon sähköinen työkalu (Information sähköinen työkalu System Management of Public Accounting, CHORUS). Julkiset hankinnat on keskitetty valtiovarainministeriön alaiselle hankintavirastolle (Central Procurement Agency), joka vastaa julkisia Hankintapolitiikka Ranska Valtiovarainministeriö hankintoja koskevan politiikan ja periaatteiden muodostamisesta ja niiden toimeenpanosta Uudistuspolitiikka koskee koko valtionhallintoa ja sisältää ohjeistusta ministeriöille esimerkiksi tuottavuuden parantamiseen liittyen. Valtionhallinnon Tuottavuuden parantaminen keskittyy henkilötyövuosien uudistuspolitiikka Ranska Valtiovarainministeriö vähentämiseen. Uudistuspolitiikalla pyritään ottamaan käyttöön myös (FORM) uusia henkilöstöjohtamisen periaatteita (kannustinjärjestelmät, työsuhteiden joustavuuden ja työntekijöiden liikkuvuuden parantaminen). Valtiovarainministeriöllä on merkittävä rooli laatujohtamisen kehittämisessä valtionhallinnossa. Ministeriön tehtävänä on Laatujohtaminen Viro Valtiovarainministeriö muodostaa ja toimeenpanna laatujohtamiseen kytkeytyviä politiikkoja ja toimenpideohjelmia. Talous- ja viestintäministeriö vastaa Viron yhteisen IT-politiikan muodostamisesta. Ministeriön tehtävänä on koordinoida valtion IT- IT- ja Talous- ja Viro järjestelmien kehittämistä sekä kehittää valtion IT-politiikkaa, tietoturvapolitiikka viestintäministeriö strategiaa ja arkkitehtuuria. Yhteinen IT-politiikka sisältää myös valtiohallinnon yhteisen tietoturvapolitiikan. Hallintoministeriö (Ministry of Government Administration and Reform) pyrkii tuomaan valtionhallintoon yhtenäisyyttä ja joitakin IT-standardit Norja Hallintoministeriö konsernimaisia piirteitä. Ministeriö on pyrkinyt luomaan hallinnolle yhteiset IT-standardit. Näiden noudattaminen on pakollista 61 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 62. Yhteenveto konserniohjauksen käytännöistä Yhteiset prosessit 1/2 Maa Vastuuorganisaatio Kuvaus Julkishallinnon uudistusohjelmassa kartoitetaan ja kootaan yhteen Prosessikirjasto Tanska Valtiovarainministeriö kaikki julkisen sektorin olemassa olevien prosessien kuvaukset. Budjetointiprosessin ja taloushallinnon raportoinnin Budjettiprosessi Tanska Valtiovarainministeriö minimivaatimuksista säädetään lainsäädännöllä . Valtion hankinnat ja hankintaprosessi on pyritty keskittämään. Hankintojen suunnitelmallisuutta on lisätty mm. tiedottamalla tulevista Hankintaprosessi Tanska Valtiovarainministeriö hankinnoista. Hankintojen kohdalla on kyse pikemminkin yhteisen prosessin määrittelemisestä kuin palvelukeskuksesta. Budjettiprosessi Hollanti Valtiovarainministeriö Budjettiprosessi on ainoa koko valtionhallinnon yhteinen prosessi. Lainvalmistelulle on olemassa kaikki ministeriöt kattavat säännöt ja yhteinen prosessi. Lainvalmisteluun on tarkoitus kytkeä myös Lainsäädännön säännöllinen arviointiprosessi (Smart Administration Initiative), joka Tšekki Ei tiedossa valmisteluprosessi sisältää ex ante ja ex post vaikutusarvioinnit. Lainvalmistelun laadun valvontaa varten on olemassa lainsäädäntöneuvosto (Council of Legislation), joka hyväksyy kaikki uudet lait. Valtionhallinnon yhteinen budjettiprosessi on määritelty lainsäädännössä. Budjettiprosessi nivoutuu yhteen valtionhallinnon Budjettiprosessi Ranska Valtiovarainministeriö yhteisten kirjanpidon periaatteiden kanssa (ks. yhteiset politiikat) Budjetointiprosessia tukee valtionhallinnon yhteinen IT-järjestelmä (CHORUS). 62 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 63. Yhteenveto konserniohjauksen käytännöistä Yhteiset prosessit 2/2 Maa Vastuuorganisaatio Kuvaus Lainsäädännön Lainsäädännön valmisteluun on luotu valtionhallinnon yhteinen Ranska Ei tiedossa valmisteluprosessi prosessi. Virossa on yhtenäinen lainvalmistelun prosessi. Myös kansalaisilla on Lainsäädännön Viro Oikeusministeriö mahdollisuus osallistua lakien valmisteluun sähköisen sovelluksen valmisteluprosessi avulla Valtionhallinnon yhteinen budjetointiprosessi on tarkkaan määritelty ja Budjettiprosessi Viro Valtiovarainministeriö kuvattu. Valtiovarainministeriö vastaa yhteisestä budjettiprosessista ja sen valvonnasta. Investointien Hankkeet, jotka ylittävät 500 milj. kruunua käyvät läpi tuloksellisuuden Norja Ei tiedossa laadunvarmistusprosessin. Tätä ulkoista arviointia varten on luotu arviointi ja seuranta yhteinen malli niistä asioista, joihin arviointi kohdistuu. Hallinnon arvioinnin Hallinnon arvioinnin prosessiin on pyritty luomaan yhteiset standardit. Norja Hallintoministeriö prosessi Tulosohjauksessa keskeinen toimija on Prime Minister’s Delivery Unit (sijoitettu valtiovarainministeriöön), joka asettaa ministeriöille ja PM’s Delivery Unit Iso-Britannia Valtiovarainministeriö virastoille kvantitatiiviset suoritetavoitteet ja muut tulostavoitteet keskeisten palvelualueiden osalta 63 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 64. Yhteenveto konserniohjauksen käytännöistä Yhteiset palvelut Maa Vastuuorganisaatio Kuvaus Palvelukeskus tarjoaa IT-palveluita ja tukea 15 ministeriöille ja niiden Statens IT Tanska Valtiovarainministeriö hallinnonalojen toimijoille. Palvelukeskus vastaa myös yhteisten IT ratkaisujen ja järjestelmien kehittämisestä. Hollantiin on perustettu valtiokonsernin henkilöstöpalveluita tarjoava Henkilöstöpalvelut Hollanti Ei tiedossa palvelukeskus Kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon (facility management) on perustettu Kiinteistöpalvelut Hollanti Ei tiedossa palvelukeskus, joka palvelee toistaiseksi vain muutamaa ministeriötä. Keskitetyt viestinnän Valtionhallinnon sisäinen ja ulkoinen viestintä ja tiedotustoiminta on Tšekki Ei tiedossa palvelut keskitetty. http://icv.vlada.cz/en/sluzby/services-59374/ Keskitetyt viestinnän Viestintävirasto (Government Information Services) tarjoaa Ranska Viestintävirasto palvelut valtionhallinnon toimijoille tiedottamiseen liittyviä palveluita. Talous- ja Valtiokonttori toimii taloushallinnon ja palkanmaksun palkkahallinnon Norja Valtiokonttori palvelukeskuksena. Sen asiakkaita on tällä hetkellä kaikkiaan 400. palvelukeskus Osalla virastoista on kuitenkin edelleen oma taloushallintonsa. Valtionhallinnon IT-palveluille on olemassa valtion yhteinen IT-palvelukeskus Norja Hallintoministeriö palvelukeskus. Valtionhallinnon kiinteistöjen hoitoa varten on luotu oma valtion Kiinteistöpalvelut Norja Hallintoministeriö organisaatio (Government Administration Services). 64 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 65. Liite: Tutkimuskysymykset © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 66. Tutkimuskysymykset 1/3 Yhteiset policyt • Miten yleisesti luonnehtisit valtion konserniohjausta? Millainen on valtion konserniorganisaatio? Ohjauksen ala, onko olemassa valtiokonsernia? • Mitä yhteisiä policyja valtiokonsernilla on seuraavista osa-alueista: omistajaohjaus, henkilöstöpolitiikka, julkisten palvelujen rahoittaminen, hankinnat? • Millä muilla alueilla valtiokonsernilla on yhteisiä policyja? • Onko policyille asetettu konkreettiset, mitattavissa olevan tavoitteet? • Onko policyjen toimeenpanoon olemassa yhtenäinen johtamisjärjestelmä? Millainen se on? • Onko policyjen toteutus jalkautettu hallinnon työtehtävien tasolle saakka (kannustinjärjestelmä)? • Seurataanko policyjen toteutumista säännöllisesti? • Mitkä ovat konserniohjauksen tärkeimmät vahvuudet ja ongelmat? • Mitkä ovat valtion konserniohjauksen keskeiset kehittämisalueet? 66 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 67. Tutkimuskysymykset 2/3 Yhteiset prosessit • Mitkä ovat valtiokonsernin tärkeimmät yhteiset prosessit? • Esimerkiksi: strategian laadinta (konsernistrategia), toiminnan ja talouden suunnittelu, lainvalmistelu, tulosohjaus, ennakointi ja tuloksellisuuden arviointi • Ovatko konsernin prosessit selkeästi kuvattu ja ohjeistettu? • Ketkä ovat avainprosessien omistajat? • Miten kuvaat prosessien johtamisotteen jämäkkyyttä? • Miten poliittisen johdon rooli konserniohjaukseen • Miten poliittisen johdon ja ammattijohdon vuoropuhelu on organisoitu? • Miten arvioit prosessien laatua ja suorituskykyä? • Tuetaanko prosesseja sähköisillä apuvälineillä? • Miltä osin prosessit toimivat ja missä ovat suurimmat ongelmakohdat? • Miten yhteisiä prosesseja kehitetään tulevaisuudessa? 67 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies
  • 68. Tutkimuskysymykset 3/3 Yhteiset palvelut • Onko valtiokonsernilla olemassa strategia yhteisten palvelujen järjestämisestä? • Miten luonnehdit yhteisten palvelujen järjestämisen strategiaa? • Millä osa-alueilla valtionkonsernin palvelut on yhdistetty? • Esimerkiksi: taloushallinto, henkilöstöhallinto, ICT, hankinnat, lakipalvelut, viestintä? • Onko yhteisillä palveluilla saavutettu kustannussäästöjä? • Onko yhteisillä palveluilla kyetty parantamaan palvelujen laatua? • Mitkä ovat yhteisten palvelujen järjestämisen suurimmat vahvuudet? • Mitkä ovat yhteisten palvelujen järjestämisen suurimmat ongelmakohdat? • Miten valtion yhteisiä palveluita kehitetään tulevaisuudessa? 68 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

×