SlideShare a Scribd company logo
1 of 24
Download to read offline
UNITUTKIMUS
”PIMEYTTÄ VALOISUUTEEN”
Outi Saarenpää-Heikkilä
LT, lastenneurologian erikoislääkäri
Lastenklinikka, TAYS
SISÄLTÖ
 Oma tausta
 Lapsen uni ja terveys (Child Sleep) –hanke
 Mitä uni on?
 Miten lapsen ja nuoren uni kehittyy?
 Miten valo vaikuttaa uneemme?
 Miten nukkuminen on muuttunut sadan vuoden aikana?
 Miten nukumme tulevaisuudessa?
OMA TAUSTA
 LL 1984, TaY:n alumni
 Lastentautien erikoislääkäri 1991
 Lastenneurologian erikoislääkäri 1997
 LT 2001: Koululaisten unihäiriöt ja päiväväsymys
 Unilääketieteen erityispätevyys 2001
 Lasten unihäiriöiden kliininen hoito 1990-luvulta lähtien
 Koululaisten kuorsaustutkimus 2006 -
LAPSEN UNI JA TERVEYS (CHILD SLEEP) –
HANKE
 Suomen Akatemian rahoittama syntymäkohorttitutkimus
 Keräys 2011- 2013, n. 1650 lasta vanhempineen
 Pitkittäistutkimus: kyselyt (ennen syntymää, 3, 8 ja 24kk:n ikä), geeninäytteet
(synnytyksen yhteydessä) ja alaryhmissä uniohjanta, unirekisteröinnit, kasvu-,
terveys- ja kehitysarviot
 Lapsen unen kehitys, siihen vaikuttavat seikat ja mahdollisten unihäiriöiden
vaikutukset lapsen kasvuun ja kehitykseen
 Valon vaikutus unen kehitykseen yksi osa-alue
MITÄ UNI ON?
 Elimistölle elintärkeä lepotila
 Aivojen sähköisen toiminnan muutos
 Ei yhteyttä ulkomaailmaan
 Unen rakenne: 1,5 tunnin mittaisia jaksoja, jotka sisältävät erilaatuista unta:
kevyt uni, syvä uni, vilkeuni, (valve)
 Unen tehtävät: energiavarastojen uusiminen, kuona-aineiden poisto,
oppiminen, tunne-elämän säätely, immuniteetti
Timo
Partonen
Lisää unta, Duodecim 2014.
MITEN LAPSEN JA NUOREN UNI KEHITTYY?
 vastasyntyneellä ei säännöllistä unirytmiä, unimäärä n. 16t
 n. 3kk:n ikään mennessä pisin nukuttu jakso yöllä
 melatoniinin eritys ja kehon lämpötilan vuorokausivaihtelu kehittyy ensimmäisen
3kk:n aikana
 puolen vuoden ikään mennessä kypsät univaiheet havaittavissa EEG:ssä,
unijakso alle tunnin mittainen
 paljon vilkeunta -> heräilyalttius
 leikki-iässä vilkeunen määrä kuten aikuisella, syvää unta paljon alkuyöstä ->
heräilyherkkyys vähenee
 unijakso pitenee 1,5t:iin leikki-iässä
 unimäärä n.12t 1-vuotiaalla ja vähenee 10t kouluikään mennessä
MITEN LAPSEN JA NUOREN UNI KEHITTYY?
 alakouluikäisen unentarve 9-10t
 murrosiässä melatoniinin erityshuippu viivästyy ja laskee -> nukahtaminen
viivästyy
 syvän unen määrä laskee 30%:sta 20%:iin -> paine nukahtaa laimenee ->
valvominen helpottuu
 Unen tarve ei vähene eli noin 9t unta tarvitaan myös murrosiässä
Valoa pimeyteen 2015 Outi Saarenpää-Heikkilä: Unitutkimus
MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?
 Unen säätelyyn vaikuttavat edeltävän valveen kesto ja vuorokaudenaika
 Mitä enemmän valvomme sitä suurempi on paine nukkua
 Pimeys nukuttaa, valoisuus virkistää
 Silmän kautta tuleva valo viestittää keskuskelloon (=suprakiasmaattinen
tumake) vuorokauden ajan; kehon keskuskello
MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?
 Melatoniini eli pimeähormoni alkaa erittyä käpylisäkkeestä illan
hämärtyessä viestin tultua keskuskellosta
 Melatoniinin nousu antaa väsymyssignaalin, jolloin nukahdamme
 Valon määrän lisääntyessä melatoniinin eritys vähenee ja valvemekanismit
aktivoituvat; toisaalta unen määrä on riittävä, jolloin heräämme
 Lähellä napa-alueita vuorokauden pituus vaihtelee vuodenajan mukaan:
talvella nukutaan kesää enemmän; elimistö kuitenkin pyrkii lähes
säännölliseen rytmiin
MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?
 Valon määrä aamuisin on voimakkain vuorokausirytmin tahdistaja
 Keinovalo illalla heikentää kykyä nukahtaa
 Kesäajan käyttö epäfysiologista
 Valon määrän lisääminen kesällä tarpeetonta pohjoisessa; hyödyt
muuallakin kyseenalaisia
 Kesäaikaan siirtyminen vähentää valoa aamussa ja lyhentää unta
MITEN NUKKUMINEN ON MUUTTUNUT
SADAN VUODEN AIKANA?
 Aikuiset nukkuivat 150 v sitten keskimäärin pari tuntia enemmän
 Nuorten unenmäärässä tapahtunut laskua (tutkimuksia viimeisen 20v ajalta)
 Sähkövalolla merkittävä vaikutus ihmisen vapaa-aikaan ja nukkumiseen
 Kulutusyhteiskunta suosii kuluttamista, mitä nukkuva ihminen ei tee
Suomeen tuli lisää yöllisiä
palveluja 1990-luvulla
 Lasten ilta- ja yöhoito
lisääntyi
 Erikoiskioskit auki 24 h
 Useat kaupat auki
sunnuntaisin ja 7-21
 Huoltoasemat 24 h
 Yökahvilat 24 h
 Hampurilaispaikat 24 h
 Yöbussit
 Pizzapalvelut
 Kirkko auki koko yön
 Kuntosalit auki läpi yön
 Urheilijoiden varhaistreenit
 Yöluontoretket
 Taiteiden yöt
 Radioasemat 24 h
 Satelliittikanavat 24 h
 Internetin pörssi 24 h
 Itseopiskelua TV:ssä
 Kännykkächatit yöllä TV:ssä
 Ostoskanavat yöllä TV:ssä
Helsingin Sanomat 11.2.2001
Muutokset yli 10 v peruskoululaisten
ajankäytössä (min/vrk)
48 45 38
95
9
4540 48
22
115
4
73
18
86
59
158
13
90
13
78
36
191
9
114
0
30
60
90
120
150
180
210
Läksyt ja
opiskelu
kotona
Liikunta ja
ulkoilu
Lukeminen Television
katselu
Seurustelu
perheen
kanssa
Harrastukset
1987-1988 (koulupäivät) 1999-2000 (koulupäivät)
1987-1988 (vapaapäivät) 1999-2000 (vapaapäivät)
Tilastokeskus: Pääkkönen 2002
min/
vrk
MITEN NUKKUMINEN ON MUUTTUNUT
SADAN VUODEN AIKANA?
 2000-luvulla tietokoneiden, älypuhelimien, iPadien voittokulku
 Valosaaste lisääntynyt
 Sähköisten viestimien tuottama valo sinistä eli virkistävää…
 Tutkimustulokset osoittavat vaikutuksia valolle altistuneiden ihmisten
unenlaadussa ja melatoniinin erityksessä
Valoa pimeyteen 2015 Outi Saarenpää-Heikkilä: Unitutkimus
Aamuväsymys kouluaamuisin
vähintään neljä kertaa viikossa:
1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006
12
23
31
11
22
27
24
33 35
16
26
34
26
38
45
26
39 39
23
30
41
21
40
43
22
32 34
22
40
43
0
10
20
30
40
50
11-v 13-v 15-v 11-v 13-v 15-v
1990 1994 1998 2002 2006
POJAT TYTÖT
%
WHO-Koululaistutkimus 1990-2006 JY/Terveystieteiden laitos
Nukkumaan kouluviikolla klo 23 tai myöhemmin:
1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006
15
10
33
22
42
32
63
5254
48
76
64
36 37
64
51
30
25
60
44
0
20
40
60
80
100
Pojat 13-v Tytöt 13-v Pojat 15-v Tytöt 15-v
1990 1994 1998 2002 2006
%
WHO-Koululaistutkimus 1990-2002 JY/Terveystieteiden laitos
Yöunen keskimääräinen pituus
kouluviikolla 1994, 1998, 2002 ja 2006
WHO-Koululaistutkimus 1994-2006 JY/Terveystieteiden laitos
420 450 480 510 540
Pojat 13 v
Tytöt 13 v
Pojat 15 v
Tytöt 15 v
1994
1998
2002
2006
8 h7.5 h 8.5 h
Nukahtamisviive iltaisin vähintään 30 min
9,0
11,5
7,9
10,6
9,4
11,8
10,0
11,0
9,5
11,3
14,5
16,0
11,3
13,0
18,0
18,2
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20
13-v pojat
15-v pojat
13-v tytöt
15-v tytöt
1990
1998
2002
2006
%
WHO-Koululaistutkimus 1990-2006 JY/Terveystieteiden laitos
MITEN NUKUMME TULEVAISUUDESSA?
 Unen kunnioitus: ei ole hukkaan heitettyä aikaa!
 Unohtakaa ahdetut aikataulut!
 Myöhäisillan rauhoittamien ja valaistuksen vähentäminen
 Aamuun lisää valoa, hyödynnetään keinovaloa myös julkisissa tiloissa
 Kesäaikakäytäntö lopetetaan haitallisena
 Yläkoululaisten koulu alkaa myöhemmin????
Valoa pimeyteen 2015 Outi Saarenpää-Heikkilä: Unitutkimus
Valoa pimeyteen 2015 Outi Saarenpää-Heikkilä: Unitutkimus

More Related Content

More from University of Tampere

Valoa pimeyteen 2015 Leena Ukkonen: Langaton terveysteknologia
Valoa pimeyteen 2015 Leena Ukkonen: Langaton terveysteknologiaValoa pimeyteen 2015 Leena Ukkonen: Langaton terveysteknologia
Valoa pimeyteen 2015 Leena Ukkonen: Langaton terveysteknologiaUniversity of Tampere
 
Valoa pimeyteen 2015 Juha Vuorela: Strategisuuden merkitys poliisin johtamisessa
Valoa pimeyteen 2015 Juha Vuorela: Strategisuuden merkitys poliisin johtamisessaValoa pimeyteen 2015 Juha Vuorela: Strategisuuden merkitys poliisin johtamisessa
Valoa pimeyteen 2015 Juha Vuorela: Strategisuuden merkitys poliisin johtamisessaUniversity of Tampere
 
Valoa Pimeyteen 2015 Ulla Häggblom: Ympäristöystävällinen insinööti
Valoa Pimeyteen 2015 Ulla Häggblom: Ympäristöystävällinen insinöötiValoa Pimeyteen 2015 Ulla Häggblom: Ympäristöystävällinen insinööti
Valoa Pimeyteen 2015 Ulla Häggblom: Ympäristöystävällinen insinöötiUniversity of Tampere
 
Valoa pimeyteen 2015 Jyrki Laiho: Kaupunkisuunnittelun tulevaisuus
Valoa pimeyteen 2015 Jyrki Laiho: Kaupunkisuunnittelun tulevaisuusValoa pimeyteen 2015 Jyrki Laiho: Kaupunkisuunnittelun tulevaisuus
Valoa pimeyteen 2015 Jyrki Laiho: Kaupunkisuunnittelun tulevaisuusUniversity of Tampere
 
Valoa pimeyteen 2014 Satu Hassi: Mihin EU:ta voi käyttää – kuuleeko Tampere?
Valoa pimeyteen 2014 Satu Hassi: Mihin EU:ta voi käyttää – kuuleeko Tampere?Valoa pimeyteen 2014 Satu Hassi: Mihin EU:ta voi käyttää – kuuleeko Tampere?
Valoa pimeyteen 2014 Satu Hassi: Mihin EU:ta voi käyttää – kuuleeko Tampere?University of Tampere
 
Valoa pimeyteen 2014 Kari Kallioharju: Valo virittää mielen
Valoa pimeyteen 2014 Kari Kallioharju: Valo virittää mielenValoa pimeyteen 2014 Kari Kallioharju: Valo virittää mielen
Valoa pimeyteen 2014 Kari Kallioharju: Valo virittää mielenUniversity of Tampere
 
Valoa pimeyteen 2014 Jorma Mäntynen: Kaikki liikkuu
Valoa pimeyteen 2014 Jorma Mäntynen: Kaikki liikkuuValoa pimeyteen 2014 Jorma Mäntynen: Kaikki liikkuu
Valoa pimeyteen 2014 Jorma Mäntynen: Kaikki liikkuuUniversity of Tampere
 
Valoa pimeyteen 2014 Juha Kääriäinen: Rikos ja rangaistus
Valoa pimeyteen 2014 Juha Kääriäinen: Rikos ja rangaistusValoa pimeyteen 2014 Juha Kääriäinen: Rikos ja rangaistus
Valoa pimeyteen 2014 Juha Kääriäinen: Rikos ja rangaistusUniversity of Tampere
 

More from University of Tampere (9)

Valmis gradu paras gradu
Valmis gradu paras graduValmis gradu paras gradu
Valmis gradu paras gradu
 
Valoa pimeyteen 2015 Leena Ukkonen: Langaton terveysteknologia
Valoa pimeyteen 2015 Leena Ukkonen: Langaton terveysteknologiaValoa pimeyteen 2015 Leena Ukkonen: Langaton terveysteknologia
Valoa pimeyteen 2015 Leena Ukkonen: Langaton terveysteknologia
 
Valoa pimeyteen 2015 Juha Vuorela: Strategisuuden merkitys poliisin johtamisessa
Valoa pimeyteen 2015 Juha Vuorela: Strategisuuden merkitys poliisin johtamisessaValoa pimeyteen 2015 Juha Vuorela: Strategisuuden merkitys poliisin johtamisessa
Valoa pimeyteen 2015 Juha Vuorela: Strategisuuden merkitys poliisin johtamisessa
 
Valoa Pimeyteen 2015 Ulla Häggblom: Ympäristöystävällinen insinööti
Valoa Pimeyteen 2015 Ulla Häggblom: Ympäristöystävällinen insinöötiValoa Pimeyteen 2015 Ulla Häggblom: Ympäristöystävällinen insinööti
Valoa Pimeyteen 2015 Ulla Häggblom: Ympäristöystävällinen insinööti
 
Valoa pimeyteen 2015 Jyrki Laiho: Kaupunkisuunnittelun tulevaisuus
Valoa pimeyteen 2015 Jyrki Laiho: Kaupunkisuunnittelun tulevaisuusValoa pimeyteen 2015 Jyrki Laiho: Kaupunkisuunnittelun tulevaisuus
Valoa pimeyteen 2015 Jyrki Laiho: Kaupunkisuunnittelun tulevaisuus
 
Valoa pimeyteen 2014 Satu Hassi: Mihin EU:ta voi käyttää – kuuleeko Tampere?
Valoa pimeyteen 2014 Satu Hassi: Mihin EU:ta voi käyttää – kuuleeko Tampere?Valoa pimeyteen 2014 Satu Hassi: Mihin EU:ta voi käyttää – kuuleeko Tampere?
Valoa pimeyteen 2014 Satu Hassi: Mihin EU:ta voi käyttää – kuuleeko Tampere?
 
Valoa pimeyteen 2014 Kari Kallioharju: Valo virittää mielen
Valoa pimeyteen 2014 Kari Kallioharju: Valo virittää mielenValoa pimeyteen 2014 Kari Kallioharju: Valo virittää mielen
Valoa pimeyteen 2014 Kari Kallioharju: Valo virittää mielen
 
Valoa pimeyteen 2014 Jorma Mäntynen: Kaikki liikkuu
Valoa pimeyteen 2014 Jorma Mäntynen: Kaikki liikkuuValoa pimeyteen 2014 Jorma Mäntynen: Kaikki liikkuu
Valoa pimeyteen 2014 Jorma Mäntynen: Kaikki liikkuu
 
Valoa pimeyteen 2014 Juha Kääriäinen: Rikos ja rangaistus
Valoa pimeyteen 2014 Juha Kääriäinen: Rikos ja rangaistusValoa pimeyteen 2014 Juha Kääriäinen: Rikos ja rangaistus
Valoa pimeyteen 2014 Juha Kääriäinen: Rikos ja rangaistus
 

Valoa pimeyteen 2015 Outi Saarenpää-Heikkilä: Unitutkimus

  • 1. UNITUTKIMUS ”PIMEYTTÄ VALOISUUTEEN” Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian erikoislääkäri Lastenklinikka, TAYS
  • 2. SISÄLTÖ  Oma tausta  Lapsen uni ja terveys (Child Sleep) –hanke  Mitä uni on?  Miten lapsen ja nuoren uni kehittyy?  Miten valo vaikuttaa uneemme?  Miten nukkuminen on muuttunut sadan vuoden aikana?  Miten nukumme tulevaisuudessa?
  • 3. OMA TAUSTA  LL 1984, TaY:n alumni  Lastentautien erikoislääkäri 1991  Lastenneurologian erikoislääkäri 1997  LT 2001: Koululaisten unihäiriöt ja päiväväsymys  Unilääketieteen erityispätevyys 2001  Lasten unihäiriöiden kliininen hoito 1990-luvulta lähtien  Koululaisten kuorsaustutkimus 2006 -
  • 4. LAPSEN UNI JA TERVEYS (CHILD SLEEP) – HANKE  Suomen Akatemian rahoittama syntymäkohorttitutkimus  Keräys 2011- 2013, n. 1650 lasta vanhempineen  Pitkittäistutkimus: kyselyt (ennen syntymää, 3, 8 ja 24kk:n ikä), geeninäytteet (synnytyksen yhteydessä) ja alaryhmissä uniohjanta, unirekisteröinnit, kasvu-, terveys- ja kehitysarviot  Lapsen unen kehitys, siihen vaikuttavat seikat ja mahdollisten unihäiriöiden vaikutukset lapsen kasvuun ja kehitykseen  Valon vaikutus unen kehitykseen yksi osa-alue
  • 5. MITÄ UNI ON?  Elimistölle elintärkeä lepotila  Aivojen sähköisen toiminnan muutos  Ei yhteyttä ulkomaailmaan  Unen rakenne: 1,5 tunnin mittaisia jaksoja, jotka sisältävät erilaatuista unta: kevyt uni, syvä uni, vilkeuni, (valve)  Unen tehtävät: energiavarastojen uusiminen, kuona-aineiden poisto, oppiminen, tunne-elämän säätely, immuniteetti
  • 7. MITEN LAPSEN JA NUOREN UNI KEHITTYY?  vastasyntyneellä ei säännöllistä unirytmiä, unimäärä n. 16t  n. 3kk:n ikään mennessä pisin nukuttu jakso yöllä  melatoniinin eritys ja kehon lämpötilan vuorokausivaihtelu kehittyy ensimmäisen 3kk:n aikana  puolen vuoden ikään mennessä kypsät univaiheet havaittavissa EEG:ssä, unijakso alle tunnin mittainen  paljon vilkeunta -> heräilyalttius  leikki-iässä vilkeunen määrä kuten aikuisella, syvää unta paljon alkuyöstä -> heräilyherkkyys vähenee  unijakso pitenee 1,5t:iin leikki-iässä  unimäärä n.12t 1-vuotiaalla ja vähenee 10t kouluikään mennessä
  • 8. MITEN LAPSEN JA NUOREN UNI KEHITTYY?  alakouluikäisen unentarve 9-10t  murrosiässä melatoniinin erityshuippu viivästyy ja laskee -> nukahtaminen viivästyy  syvän unen määrä laskee 30%:sta 20%:iin -> paine nukahtaa laimenee -> valvominen helpottuu  Unen tarve ei vähene eli noin 9t unta tarvitaan myös murrosiässä
  • 10. MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?  Unen säätelyyn vaikuttavat edeltävän valveen kesto ja vuorokaudenaika  Mitä enemmän valvomme sitä suurempi on paine nukkua  Pimeys nukuttaa, valoisuus virkistää  Silmän kautta tuleva valo viestittää keskuskelloon (=suprakiasmaattinen tumake) vuorokauden ajan; kehon keskuskello
  • 11. MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?  Melatoniini eli pimeähormoni alkaa erittyä käpylisäkkeestä illan hämärtyessä viestin tultua keskuskellosta  Melatoniinin nousu antaa väsymyssignaalin, jolloin nukahdamme  Valon määrän lisääntyessä melatoniinin eritys vähenee ja valvemekanismit aktivoituvat; toisaalta unen määrä on riittävä, jolloin heräämme  Lähellä napa-alueita vuorokauden pituus vaihtelee vuodenajan mukaan: talvella nukutaan kesää enemmän; elimistö kuitenkin pyrkii lähes säännölliseen rytmiin
  • 12. MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?  Valon määrä aamuisin on voimakkain vuorokausirytmin tahdistaja  Keinovalo illalla heikentää kykyä nukahtaa  Kesäajan käyttö epäfysiologista  Valon määrän lisääminen kesällä tarpeetonta pohjoisessa; hyödyt muuallakin kyseenalaisia  Kesäaikaan siirtyminen vähentää valoa aamussa ja lyhentää unta
  • 13. MITEN NUKKUMINEN ON MUUTTUNUT SADAN VUODEN AIKANA?  Aikuiset nukkuivat 150 v sitten keskimäärin pari tuntia enemmän  Nuorten unenmäärässä tapahtunut laskua (tutkimuksia viimeisen 20v ajalta)  Sähkövalolla merkittävä vaikutus ihmisen vapaa-aikaan ja nukkumiseen  Kulutusyhteiskunta suosii kuluttamista, mitä nukkuva ihminen ei tee
  • 14. Suomeen tuli lisää yöllisiä palveluja 1990-luvulla  Lasten ilta- ja yöhoito lisääntyi  Erikoiskioskit auki 24 h  Useat kaupat auki sunnuntaisin ja 7-21  Huoltoasemat 24 h  Yökahvilat 24 h  Hampurilaispaikat 24 h  Yöbussit  Pizzapalvelut  Kirkko auki koko yön  Kuntosalit auki läpi yön  Urheilijoiden varhaistreenit  Yöluontoretket  Taiteiden yöt  Radioasemat 24 h  Satelliittikanavat 24 h  Internetin pörssi 24 h  Itseopiskelua TV:ssä  Kännykkächatit yöllä TV:ssä  Ostoskanavat yöllä TV:ssä Helsingin Sanomat 11.2.2001
  • 15. Muutokset yli 10 v peruskoululaisten ajankäytössä (min/vrk) 48 45 38 95 9 4540 48 22 115 4 73 18 86 59 158 13 90 13 78 36 191 9 114 0 30 60 90 120 150 180 210 Läksyt ja opiskelu kotona Liikunta ja ulkoilu Lukeminen Television katselu Seurustelu perheen kanssa Harrastukset 1987-1988 (koulupäivät) 1999-2000 (koulupäivät) 1987-1988 (vapaapäivät) 1999-2000 (vapaapäivät) Tilastokeskus: Pääkkönen 2002 min/ vrk
  • 16. MITEN NUKKUMINEN ON MUUTTUNUT SADAN VUODEN AIKANA?  2000-luvulla tietokoneiden, älypuhelimien, iPadien voittokulku  Valosaaste lisääntynyt  Sähköisten viestimien tuottama valo sinistä eli virkistävää…  Tutkimustulokset osoittavat vaikutuksia valolle altistuneiden ihmisten unenlaadussa ja melatoniinin erityksessä
  • 18. Aamuväsymys kouluaamuisin vähintään neljä kertaa viikossa: 1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006 12 23 31 11 22 27 24 33 35 16 26 34 26 38 45 26 39 39 23 30 41 21 40 43 22 32 34 22 40 43 0 10 20 30 40 50 11-v 13-v 15-v 11-v 13-v 15-v 1990 1994 1998 2002 2006 POJAT TYTÖT % WHO-Koululaistutkimus 1990-2006 JY/Terveystieteiden laitos
  • 19. Nukkumaan kouluviikolla klo 23 tai myöhemmin: 1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006 15 10 33 22 42 32 63 5254 48 76 64 36 37 64 51 30 25 60 44 0 20 40 60 80 100 Pojat 13-v Tytöt 13-v Pojat 15-v Tytöt 15-v 1990 1994 1998 2002 2006 % WHO-Koululaistutkimus 1990-2002 JY/Terveystieteiden laitos
  • 20. Yöunen keskimääräinen pituus kouluviikolla 1994, 1998, 2002 ja 2006 WHO-Koululaistutkimus 1994-2006 JY/Terveystieteiden laitos 420 450 480 510 540 Pojat 13 v Tytöt 13 v Pojat 15 v Tytöt 15 v 1994 1998 2002 2006 8 h7.5 h 8.5 h
  • 21. Nukahtamisviive iltaisin vähintään 30 min 9,0 11,5 7,9 10,6 9,4 11,8 10,0 11,0 9,5 11,3 14,5 16,0 11,3 13,0 18,0 18,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 13-v pojat 15-v pojat 13-v tytöt 15-v tytöt 1990 1998 2002 2006 % WHO-Koululaistutkimus 1990-2006 JY/Terveystieteiden laitos
  • 22. MITEN NUKUMME TULEVAISUUDESSA?  Unen kunnioitus: ei ole hukkaan heitettyä aikaa!  Unohtakaa ahdetut aikataulut!  Myöhäisillan rauhoittamien ja valaistuksen vähentäminen  Aamuun lisää valoa, hyödynnetään keinovaloa myös julkisissa tiloissa  Kesäaikakäytäntö lopetetaan haitallisena  Yläkoululaisten koulu alkaa myöhemmin????