2. SISÄLTÖ
Oma tausta
Lapsen uni ja terveys (Child Sleep) –hanke
Mitä uni on?
Miten lapsen ja nuoren uni kehittyy?
Miten valo vaikuttaa uneemme?
Miten nukkuminen on muuttunut sadan vuoden aikana?
Miten nukumme tulevaisuudessa?
3. OMA TAUSTA
LL 1984, TaY:n alumni
Lastentautien erikoislääkäri 1991
Lastenneurologian erikoislääkäri 1997
LT 2001: Koululaisten unihäiriöt ja päiväväsymys
Unilääketieteen erityispätevyys 2001
Lasten unihäiriöiden kliininen hoito 1990-luvulta lähtien
Koululaisten kuorsaustutkimus 2006 -
4. LAPSEN UNI JA TERVEYS (CHILD SLEEP) –
HANKE
Suomen Akatemian rahoittama syntymäkohorttitutkimus
Keräys 2011- 2013, n. 1650 lasta vanhempineen
Pitkittäistutkimus: kyselyt (ennen syntymää, 3, 8 ja 24kk:n ikä), geeninäytteet
(synnytyksen yhteydessä) ja alaryhmissä uniohjanta, unirekisteröinnit, kasvu-,
terveys- ja kehitysarviot
Lapsen unen kehitys, siihen vaikuttavat seikat ja mahdollisten unihäiriöiden
vaikutukset lapsen kasvuun ja kehitykseen
Valon vaikutus unen kehitykseen yksi osa-alue
5. MITÄ UNI ON?
Elimistölle elintärkeä lepotila
Aivojen sähköisen toiminnan muutos
Ei yhteyttä ulkomaailmaan
Unen rakenne: 1,5 tunnin mittaisia jaksoja, jotka sisältävät erilaatuista unta:
kevyt uni, syvä uni, vilkeuni, (valve)
Unen tehtävät: energiavarastojen uusiminen, kuona-aineiden poisto,
oppiminen, tunne-elämän säätely, immuniteetti
7. MITEN LAPSEN JA NUOREN UNI KEHITTYY?
vastasyntyneellä ei säännöllistä unirytmiä, unimäärä n. 16t
n. 3kk:n ikään mennessä pisin nukuttu jakso yöllä
melatoniinin eritys ja kehon lämpötilan vuorokausivaihtelu kehittyy ensimmäisen
3kk:n aikana
puolen vuoden ikään mennessä kypsät univaiheet havaittavissa EEG:ssä,
unijakso alle tunnin mittainen
paljon vilkeunta -> heräilyalttius
leikki-iässä vilkeunen määrä kuten aikuisella, syvää unta paljon alkuyöstä ->
heräilyherkkyys vähenee
unijakso pitenee 1,5t:iin leikki-iässä
unimäärä n.12t 1-vuotiaalla ja vähenee 10t kouluikään mennessä
8. MITEN LAPSEN JA NUOREN UNI KEHITTYY?
alakouluikäisen unentarve 9-10t
murrosiässä melatoniinin erityshuippu viivästyy ja laskee -> nukahtaminen
viivästyy
syvän unen määrä laskee 30%:sta 20%:iin -> paine nukahtaa laimenee ->
valvominen helpottuu
Unen tarve ei vähene eli noin 9t unta tarvitaan myös murrosiässä
10. MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?
Unen säätelyyn vaikuttavat edeltävän valveen kesto ja vuorokaudenaika
Mitä enemmän valvomme sitä suurempi on paine nukkua
Pimeys nukuttaa, valoisuus virkistää
Silmän kautta tuleva valo viestittää keskuskelloon (=suprakiasmaattinen
tumake) vuorokauden ajan; kehon keskuskello
11. MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?
Melatoniini eli pimeähormoni alkaa erittyä käpylisäkkeestä illan
hämärtyessä viestin tultua keskuskellosta
Melatoniinin nousu antaa väsymyssignaalin, jolloin nukahdamme
Valon määrän lisääntyessä melatoniinin eritys vähenee ja valvemekanismit
aktivoituvat; toisaalta unen määrä on riittävä, jolloin heräämme
Lähellä napa-alueita vuorokauden pituus vaihtelee vuodenajan mukaan:
talvella nukutaan kesää enemmän; elimistö kuitenkin pyrkii lähes
säännölliseen rytmiin
12. MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME?
Valon määrä aamuisin on voimakkain vuorokausirytmin tahdistaja
Keinovalo illalla heikentää kykyä nukahtaa
Kesäajan käyttö epäfysiologista
Valon määrän lisääminen kesällä tarpeetonta pohjoisessa; hyödyt
muuallakin kyseenalaisia
Kesäaikaan siirtyminen vähentää valoa aamussa ja lyhentää unta
13. MITEN NUKKUMINEN ON MUUTTUNUT
SADAN VUODEN AIKANA?
Aikuiset nukkuivat 150 v sitten keskimäärin pari tuntia enemmän
Nuorten unenmäärässä tapahtunut laskua (tutkimuksia viimeisen 20v ajalta)
Sähkövalolla merkittävä vaikutus ihmisen vapaa-aikaan ja nukkumiseen
Kulutusyhteiskunta suosii kuluttamista, mitä nukkuva ihminen ei tee
14. Suomeen tuli lisää yöllisiä
palveluja 1990-luvulla
Lasten ilta- ja yöhoito
lisääntyi
Erikoiskioskit auki 24 h
Useat kaupat auki
sunnuntaisin ja 7-21
Huoltoasemat 24 h
Yökahvilat 24 h
Hampurilaispaikat 24 h
Yöbussit
Pizzapalvelut
Kirkko auki koko yön
Kuntosalit auki läpi yön
Urheilijoiden varhaistreenit
Yöluontoretket
Taiteiden yöt
Radioasemat 24 h
Satelliittikanavat 24 h
Internetin pörssi 24 h
Itseopiskelua TV:ssä
Kännykkächatit yöllä TV:ssä
Ostoskanavat yöllä TV:ssä
Helsingin Sanomat 11.2.2001
15. Muutokset yli 10 v peruskoululaisten
ajankäytössä (min/vrk)
48 45 38
95
9
4540 48
22
115
4
73
18
86
59
158
13
90
13
78
36
191
9
114
0
30
60
90
120
150
180
210
Läksyt ja
opiskelu
kotona
Liikunta ja
ulkoilu
Lukeminen Television
katselu
Seurustelu
perheen
kanssa
Harrastukset
1987-1988 (koulupäivät) 1999-2000 (koulupäivät)
1987-1988 (vapaapäivät) 1999-2000 (vapaapäivät)
Tilastokeskus: Pääkkönen 2002
min/
vrk
16. MITEN NUKKUMINEN ON MUUTTUNUT
SADAN VUODEN AIKANA?
2000-luvulla tietokoneiden, älypuhelimien, iPadien voittokulku
Valosaaste lisääntynyt
Sähköisten viestimien tuottama valo sinistä eli virkistävää…
Tutkimustulokset osoittavat vaikutuksia valolle altistuneiden ihmisten
unenlaadussa ja melatoniinin erityksessä
20. Yöunen keskimääräinen pituus
kouluviikolla 1994, 1998, 2002 ja 2006
WHO-Koululaistutkimus 1994-2006 JY/Terveystieteiden laitos
420 450 480 510 540
Pojat 13 v
Tytöt 13 v
Pojat 15 v
Tytöt 15 v
1994
1998
2002
2006
8 h7.5 h 8.5 h
22. MITEN NUKUMME TULEVAISUUDESSA?
Unen kunnioitus: ei ole hukkaan heitettyä aikaa!
Unohtakaa ahdetut aikataulut!
Myöhäisillan rauhoittamien ja valaistuksen vähentäminen
Aamuun lisää valoa, hyödynnetään keinovaloa myös julkisissa tiloissa
Kesäaikakäytäntö lopetetaan haitallisena
Yläkoululaisten koulu alkaa myöhemmin????