Eurokriisin taustat

1,441
-1

Published on

Eurokriisin taustat. Tutkija Lauri Holappa, Helsingin yliopisto.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,441
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
11
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Eurokriisin taustat

  1. 1. Eurokriisin taustat Lauri Holappa Eurokriisi ja demokratia -seminaari 1.11.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 1
  2. 2. Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty ratkaista? 3. Mitä pitäisi tehdä? Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 2
  3. 3. Miten eurokriisiin ajauduttiin? • Eurokriisin taustalla kolme syytä • Välittömänä syynä globaali finanssikriisi • Rakenteellisina tekijöinä euroalueen sisäiset epätasapainot sekä EMU-järjestelmän institutionaalinen perusta Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 3
  4. 4. Kriisin syyt I: finanssikriisi ja budjettialijäämät • Globaali finanssikriisi johti kokonaistuotannon laskuun ja työttömyyden lisääntymiseen euroalueella • Valtioiden verotulot ehtyivät • Valtioiden menorakenne ei muuttunut, joten valtioiden budjettialijäämät ja julkinen velkaantuminen kasvoivat • Budjettiautomatiikka 4 www.helsinki.fi/yliopisto
  5. 5. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (1) • Saksan talouspolitiikan perustana on ollut vientivetoinen kasvumalli aina toisesta maailmansodasta lähtien • Mallista entistä aggressiivisempi Gerhard Schröderin kaudella (Agenda 2010) • Suomi, Itävalta ja Alankomaat muita vientivetoisuuteen nojanneita euromaita Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 5
  6. 6. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (2) • Yksityisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin rahoitustase + julkisen sektorin rahoitustase = 0 • Kaikki euroalueen kriisitaloudet ovat kärsineet pitkittyneistä vaihtotaseiden alijäämistä • Jos vaihtotaseen alijäämän vallitessa valtio toteuttaa budjettiylijäämiä, on seurauksena yksityisen sektorin nettovelkaantuminen www.helsinki.fi/yliopisto 6
  7. 7. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (3) Keskimääräiset vuotuiset vaihtotaseet euroalueella 2002–2009 10 8 6 4 2 %0 GRC PRT ESP IRL ITA FRA BEL AUT FIN DEU NLD LUX -2 -4 -6 -8 -10 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 7
  8. 8. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (4) • Osassa euromaista vaihtotaseen alijäämät johtivat ennen kaikkea yksityisen sektorin nettovelkaantumiseen (Espanja, Irlanti, Portugali), osassa euromaista taas ennen kaikkea julkisiin alijäämiin (Kreikka, Italia) • Yksityisen sektorin nettovelkaantuminen kääntyi kuitenkin finanssikriisissä julkiseksi velkaantumiseksi, joten myös Espanjan, Irlannin ja Portugalin valtiot ajautuivat velkakriisiin 8 www.helsinki.fi/yliopisto
  9. 9. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (5) • On epätodennäköistä, että kaikilla euromailla voisi samanaikaisesti olla ylijäämäinen vaihtotase  vahvasti integroitunut talousalue • 57 prosenttia Saksan nettoviennistä kohdistuu euroalueelle • 54 prosenttia Kreikan (negatiivisesta) nettoviennistä kohdistuu euroalueelle Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 9
  10. 10. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (6) • Kriisimaat voivat yrittää saattaa vaihtotaseensa tasapainoon vähentämällä kotimaista kysyntää ja parantamalla vientikilpailukykyään • Jos euroalueen kriisimaat haluavat parantaa kilpailukykykään, niiden olisi vähennettävä tuotantokustannuksia (esim. heikennettävä reaalipalkkoja) • Kriisivaltiot ovat toimineet koko euroalueen kysyntäpumppuina  palkanalennukset voivat romahdutta koko euroalueen kysynnän • Näin myös on käynyt www.helsinki.fi/yliopisto 10
  11. 11. Kriisin syyt III: rahapoliittisen suvereniteetin menetys (1) • Rahapoliittisesti suvereenina voidaan pitää valtiota, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa, jonka velka on pääasiassa omassa valuutassa ja jolla on kelluva valuuttakurssi • Rahapoliittisesti suvereenien valtioiden lainakorot eivät ole koskaan kapitalismin historiassa nousseet kriisitasolle • Rahapoliittisesti suvereeni valtio voi milloin tahansa suorittaa kaikki haluamansa maksut • Rahapoliittisesti suvereenin valtion politiikkarajoitteena ei ole maksukyvyttömyys vaan inflaatio • EMU-jäsenyys poisti EMU-mailta rahapoliittisen suvereniteetin • Eurovaltiot eivät ole euron liikkeellelaskijoita, vaan ainoastaan sen käyttäjiä 11 www.helsinki.fi/yliopisto
  12. 12. 12
  13. 13. Kriisin syyt III: rahapoliittisen suvereniteetin menetys (2) • Valtion kulutuksen suora keskuspankkirahoitus ei ole sen inflatorisempaa kuin kulutuksen rahoittaminen luottomarkkinoiden kautta • • Inflaatio ei ole seurausta rahamäärän kasvusta, vaan siitä että kokonaiskysyntä ylittää talouden tuotantokapasiteetin Vaihtoehto 1: • • Valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät • • Keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja Valtio tekee alijäämäisen budjetin  yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa Vaihtoehto 2: • • Velkakirjojen myynnin seurauksena valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät • 13 Yksityinen sektori menettää velkakirjojen edestä rahavarallisuuttaan, mutta saa tilalle vastaavan arvoisen valtion velkakirjan, joka on vaihdettavissa valuuttaan milloin tahansa • • Valtio myy velkakirjojaan yksityiselle sektorille Valtio tekee alijäämäisen budjetin  yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa Molemmissa tapauksissa kokonaiskysyntä lisääntyy  joko kokonaistuotannon kasvu tai hintatason nousu www.helsinki.fi/yliopisto
  14. 14. Miten eurokriisi on yritetty ratkaista? (1) • Kriisin syyksi on määritelty ennen kaikkea kriisimaiden liian löysä talouspolitiikka, mikä on johtanut budjettialijäämien kasvuun • Velkaantuminen on yritetty saada kuriin menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla • Kriisivaltioiden maksukykyä on samaan aikaan ylläpidetty hätälainoilla, EKP:n velkakirjojen ostooperaatiolla ja OMT-ohjelmalla • Ongelmana kuitenkin se, että euroalueen rakenteellisiin ongelmiin ei olla puututtu Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 14
  15. 15. Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi 4.11.2013 15
  16. 16. Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi 4.11.2013 16
  17. 17. Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.11.2013 17
  18. 18. Työttömyysasteet euroalueen kriisimaissa 2005–2014 Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi 4.11.2013 18
  19. 19. Mitä pitäisi tehdä? • Maltillinen ratkaisu voisi perustua vaihtotaseiden epätasapainojen tasaamiseen  tarvitaan järjestelmä, jossa estetään sekä liian suuret yli- että alijäämät • Federatiivinen ratkaisu poistaisi maksukykyongelman, mutta sille ei ole poliittista kannatusta • EMUn purkaminen poistaisi myös maksukykyongelman ja lisäisi eurovaltioiden talouspoliittista autonomiaa, mutta voisi olla ainakin lyhyellä aikavälillä epävakautta lisäävä ratkaisu • Välittömän kriisin ratkaisu edellyttäisi kokonaiskysynnän merkittävää kohentamista euroalueella Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 19
  20. 20. Yhteenveto • Eurokriisin välittömänä syynä oli finanssikriisistä seurannut valtioiden velkaantumisen kasvu • Kriisi on koetellut erityisen paljon maita, joissa julkinen velkaantuminen oli jo ennen kriisiä mittavaa sekä maita, joissa yksityisen sektorin nettovelkaantuminen oli voimakasta • Julkisen tai yksityisen sektorin alijäämien taustalla ovat pitkäkestoiset vaihtotaseen vajeet • Julkinen velkaantuminen aiheutti eurovaltioille mittavia ongelmia, koska ne ovat luopuneet rahapoliittisesta suvereniteetistaan 20 www.helsinki.fi/yliopisto
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×